3/2013 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

32013

Muotoilu avuksi pyöräilyn edistämisessä | s. 6

Tiemerkinnät eivät heijasta märällä kelillä riittävästi | s. 12Vähäliikenteiset tiet kuntoon sekoitusjyrsinnällä | s.16

Tienpidon ympäristö­ohjeiden kehittäminen ajankohtaista | s. 9

2 3/2013

Turvallisuuden tulee ollaykkösasia liiketoiminnassamme

Turvallisuus ei tule vahingossa Tarkkaile, pohdi ja toimi

Lisätietoa turvallisuudesta

www.nynas.com/turvallisuus

1781 Nynas Safety Ad Finnish Ad.indd 1 19/03/2013 14:06

3/2013 3

TIEYMPÄRISTÖ

s. 10

Pääkirjoitus –Kilpailua henkilöjuniin . . . . . . . . . . . 5

Kolumni – Eero Lehtipuu: Totuus, hyvyys, kauneus . . . . . . . . . 21

Yksityistietolaari – Yksityistien ympäristö kuntoon . . . 27

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . . 28

Eduskunnasta – Heikki Autto:Yritysverotuksen alennuksella kohti uutta kasvua . . . . . . . . . . . . . . 29

Toimitusjohtajalta lyhyesti . . . . . . . 30

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys .fietunimi .sukunimi@tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

ErikoistoimittajatElina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ari KähkönenPuh . 020 786 1002

IlmoitusmyyntiMarianne Lohilahtipuh . 040 708 6640marianne .lohilahti@netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilauksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taittoTuija Eskolin, Painojussit Oy

PainopaikkaPainojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2013 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70€

8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2013 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785583 . vuosikerta

Sisältö 3/2013

Opiskelijat muotoilevat kaupungin liikkuvaa arkea . . . . . . . . 6

Tienpidon ympäristöohjeiden kehittäminen tarpeellista . . . . . . . . . 9

Roskaajille räpsäytetään sakot . . . . 10

Kannen kuva: Liisi Vähätalo

PALSTAT • KOLUMNIT

s. 18

PÄÄLLYSTEETKUNNOSSAPITO

Tiemerkintöjen paluuheijastavuus ei riitä märällä kelillä . . . . . . . . . . . . 12

Vähäliikenteiset tiet kuntoon edullisesti sekoitusjyrsinnällä . . . . . 16

Teiden kunnossapidon uudistajia autoliikenteen alkuvaiheissa . . . . . . 18

Museoteitä ja siltoja hoidetaan yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

STY:N HALLITUS

STY:n hallitus esittäytyy . . . . . . . . . 22

15.–16.5.2013Jyväskylän Paviljonki

Yhdyskuntatekniikka YT2013 -näyttelyn yhteydessä

Seminaari

Tien- Ja kadunPidon koneeT tekniikka ja tehokas käyttö

•kone- ja laitevalmistajille ja -myyjille•koneiden käytöstä, huollosta ja korjauksesta vastaaville•katujen, teiden ja muiden liikenne-

väylien rakentajille ja kunnossapitäjille•alan suunnittelijoille, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille

Keskiviikko 15.5.2013

JOHDATUS SEMINAARIIN 12.50 Tien- ja kadunpidon merkitys Jaakko Rahja, Suomen Tieyhdistys

TUlEvAISUUS ON JO Täällä 13.00 Äly infrassa ja liikenteessä Sampo Hietanen, ITS-Finland

13.35 Modernit toimintatavat kunnossapidossa – urakoitsijoiden ja tilaajan yhteinen etu Markku Tervo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

14.10 Iltapäiväkahvi OIKEA KONE OIKEAAN KäyTTööN

14.40 Tien- ja kadunpidon nykyaikaiset koneet •Tehtaaltaajovalmistienhoitoauto Christoffer Weber, Sisu Polar •Tiehöylä,EsaHalttunen,Veekmas •Traktori,JarkkoHyyrönmäki,Valtra •Monitoimikone PerttiRekonen,Wihuri/Vilakone

15.40 Jaloittelutauko

15.55 Parempia menetelmiä tehokkailla lisälaiteilla • Lumilinko,JuhaJääskelä,ArcticMachine • Polannejyrsin,JukkaEstama,Sah-Ko • Tieterät,HannuAalto,Metsätyö • Älyätienhoidonlaitteisiin JanneMäkipää,ArcticMachine

16.45 Mistä tuoretta tietoa koneista? Nyt puhuu kirjoittava ja sähköinen media JussiLehtonen,Konepörssi-lehti

17.00 Tauko ennen avajaisia

17.30 Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn avajaiset

18.30 Näytteilleasettajien kutsuvierasilta

11.30 – Ilmoittautuminen

12.00 Lounas

Puheenjohtajana Kari Sirviö, Espoo Logistiikka -liikelaitos

Torstai 16.5.2013

Puheenjohtajana Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus

KONEET KäyTäNNöN TyöSSä 9.00 Otetaanko väyläsuunnittelussa koneet huomioon? JarkkoValtonen,Aalto-yliopisto

9.30 Väylärakentajan työmaakokemuksia SeppoHuttunen,Kesälahdenmaansiirto

10.00 Kunnossapidon konevinkkejä AskoPöyhönen,Pohjois-PohjanmaanELY-keskus

10.30 Kone- ja kalustoinsinöörin kommentteja KariJääskeläinen,Destia

10.50 Jaloittelutauko

MIllä KONEET KUlKEvAT 11.10 Mistä hyviä kuljettajia (ja korjaajia) TapioHeikkinen,JalasjärvenAKK 11.30 Koneiden korjauksesta ja huollosta TimoAaltonen,TampereenInfratuotanto

KONEIDEN RASKAS SARJA 11.50 Järeät kaivoskoneet – käyttö ja huolto JuhaKilpeläinen,Talvivaarankaivos

12.20 Yhteenvetokeskustelu

12.30 Päätöslounas

Tutustuminen Yhdyskuntatekniikka- näyttelyyn

Ilmoittautuminen Viimeistään3.5.2013lisätiedot Suomen Tieyhdistys AriKähkönenjaJaakkoRahja PL55,00441HELSINKI etunimi.sukunimi@tieyhdistys.fi www.tieyhdistys.fi

3/2013 5

Ilmoittautuminen Viimeistään3.5.2013lisätiedot Suomen Tieyhdistys AriKähkönenjaJaakkoRahja PL55,00441HELSINKI etunimi.sukunimi@tieyhdistys.fi www.tieyhdistys.fi

Yleisesti ottaen kilpailua pidetään kannatettavana asiana . Monopoli harvoin on toiminnoiltaan ja kus-

tannuksiltaan tehokas . Yksinoikeusasemassa olevan yrityksen tai muun organisaation ei tarvitse kantaa huolta kustannus- ja palvelutehokkuudestaan samas-sa määrin kuin avoimessa kilpailussa olevan . Toimin-tatapojen arvioinnissa on tietenkin tiedostettava, että kilpailu on hyvä renki, mutta huono isäntä . Suitset tu-lee olla riittävän tiukat, jotta lopputulos on onnistunut .

Raideliikenne on esimerkki toiminnoista, joissa jo kilpailusta puhuminen koetaan jonkinlaisena tabuna . Jollekin kyse lienee monopolin suojaamisesta, toisel-le ideologisesta suhtautumisesta, kolmannelle tunne-asiasta jne .

Ehkä osin arkaankin kysymykseen on ministeriön selvitysmies ottanut rohkeasti kantaa . Jos Valtion ta-loudellisessa tutkimuskeskuksessa työskentelevän sel-vitysmiehen suositukset toteutuvat, rautateiden henki-löliikennettä avataan kilpailutukselle vuosikymmenen loppupuolella . Aluksi vain pääkaupunkiseudun lähilii-kenteessä, mutta myöhemmin myös kaukoliikentees-sä . Järjestelmän jäykkyydestä antaa kuvan, että kau-kojunat tulisivat kilpiluun vasta yli 10 vuoden päästä .

Selvitysmies perustelee ehdotustaan liikennöinnin tehoistumisella ja junatarjonnan kasvulla . Perustelun-sa hän on hakenut mm . kokemuksista, joita on saatu muualta . Esimerkiksi Ruotsissa raideliikenteen tukitar-ve väheni ja palveluiden tuottaminen tehostui . Ruotsis-sa henkilöliikenteen monopolia alettiin ennakkoluulot-tomasti purkaa jo parikymmentä vuotta sitten .

Satunnaisen asiakkaan näkökulmasta naapurimaan junaliikenne ja sen eri palveluosiot ovat kukonaskeleen edellä omaamme . Järjestelmä toimii, vaikka – tai ken-ties koska – liikennöitsijöitä on useita . Junalippujen hin-nat eivät alentuneet, mutta eivät myöskään nousseet palvelun parantumisesta huolimatta .

Kilpailua henkilöjuniin

Kilpailun avaaminen ei tietenkään onnistu sormia napsauttamalla . Sen verran monimuotoisesta liiken-teestä on kyse . Mutta dramatisointiin ei ole tarvetta, sillä paljon haastavammassa kotimaisessa ja kansain-välisessä lentoliikenteessä kilpailu sujuu luontevasti . Tuskin lentoliikenteeseen monopolia kukaan haikailee .

Raideliikenteen kilpailuedellytyksissä oleellista on muun muassa varikkojen sekä junien huolto- ja korja-uspalvelujen avaaminen kaikkien liikenneoperaattori-en käyttöön . Puhutaan tasapuolisista ehdoista ja toi-minnan läpinäkyvyydestä . Sen sijaan raidekapasiteetti ei ole este kilpailulle . Lentoliikenteessäkin kenttäkapa-siteetti on riippuvainen matkustajamäärästä eikä ope-raattoreiden määrästä ja niiden välisestä kilpailusta .

Lähiliikenteen ohella ei ole syytä olla vapauttamat-ta myös kaukoliikennettä avoimeen kilpailuun . Liiken-nepoliittisesti sillä olisi suuria heijastusvaikutuksia . Olisihan raideliikenteellä parempia edellytyksiä tulla kilpailukykyisemmäksi myös muihin liikennemuotoi-hin verrattuna . Kaukoliikenteessä vähintä on kilpailut-taa verovaroilla ostettu kiskoliikenne .

KYMMENEN SANAA Henkilöliikenteen avointa ja reilua kilpailua raiteilla-kin tulee edistää eikä pelätä.

PÄÄkiRJoiTuS

6 3/2013

TieYMPÄRiSTÖ

Opiskelijat muotoilevat pääkaupunkiseudun liikkuvaa arkea

“Enemmän pyöräilijöitä ja jalankulkijoita kaupunkiliikenteeseen”, viesti toistuu useissa aluestrategioissa ja toimenpideohjelmissa. Lihasvoimalla liikkuminen vähentää tutkitusti paitsi päästöjä ja säästää energiaa, on myös hyväksi kukkarolle ja kunnolle – ja usein erittäin näppärä tapa kulkea.Metropolian opiskelijat kannustavat muotoilun avulla kaupunkilaisia pyörän satulaan.

Pyörän huoltoasema palveli Pitkänsillan lippakioskilla Helsingissä kesällä 2012.MA

RJ

A A

Mg

wE

Rd

6 3/2013

3/2013 7

TieYMPÄRiSTÖ

PäIVI KERäNEN

Pyöräilyn edistäminen vaa-tii infrastruktuurin lisäksi

markkinointia ja asenteisiin vaikuttamista . Ennen kaikkea pyöräilystä on tehtävä help-poa ja kätevää . Kyse voi olla pienistäkin arkea helpottavis-ta asioista, mutta näiden löy-tämiseksi on tiedettävä tark-kaan kenelle suunnitellaan . Tarvitaan käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua . Metropolia Ammattikorkeakoulussa kehi-tetään liikkuvan arjen desig-nia tiiviissä yhteistyössä Hel-singin ja Vantaan kaupunkien kanssa . Vauhtia työ sai muo-toilupääkaupunkivuodesta, jonka kantavana teemana oli paremman kaupungin teke-minen .

- On eduksi, että muotoili-jat pääsevät tutustumaan kau-punkisuunnittelun maailmaan jo opiskeluaikanaan . Osallis-tuminen kaupungin kehittä-miseen ja julkisten paikkojen suunnitteluun antaa paljon arvokasta oppia tulevaan työ-elämään - kaupunkimuotoilun ammattilaisille on nyt tilausta, arvioi projektipäällikkönä toi-miva muotoilun lehtori Meri-ta Soini .

Pyöräilijäprofiileilla kiinni arjen pieniin ongelmiin

Opiskelijat tarttuivat kau-pun ki muotoiluhaasteeseen kar toittamalla erilaisia pyö-räilijäprofiileja sunnuntai-fillaristeista lajipyöräilijöihin . Profiilien kautta päästiin kä-siksi palvelupolkuihin ja niihin kupruihin, jotka saavat jättä-mään pyörän kotiin . Työn tu-loksena syntyy tuote- ja pal-velukonsepteja pyöräilyn edis tämiseen .

Kaupunkien tavoitteet ovat kovat ja esimerkiksi Helsin-gissä tavoitellaan pyöräilyl-le 15 % kulkumuoto-osuutta vuoteen 2020 mennessä . Työ-matkapyöräilijät ovat tätä aja-tellen tärkeä kohderyhmä . Yk-si ensimmäisistä konsepteista suunnattiinkin heille . Rengas-rikko tai katkennut ketju latis-taa nopeasti pyöräilyinnon, jos apua ei ole helposti saa-tavilla . Avuksi ongelmaan ke-hiteltiin pyörän huoltoasemia keskeisimpien reittien var-relle . Kesällä 2012 ajatusta

Kampin Narinkkatorilla viime kesän korvilla avautuneel-le Pyöräkeskukselle kaavail-laan seuraksi alueellisia kes-kuksia . Suunnitelma linkittyy Helsingin kaupunkisuunnitte-luviraston esitykseen pyöräi-lyn laatukäytävien, baanojen, rakentamisesta .

Nyt toiminnassa oleva en-simmäinen Pyöräkeskus toimi kesän ajan koelaboratoriona, jossa palvelun tarvetta ja toi-mivuutta testattiin käytännös-sä . Opiskelijavoimin toteute-tussa kyselytutkimuksessa käyttäjät pitivät pyörän huol-tomahdollisuutta ja vaivaton-ta pyörän säilytystä keskuk-sen tärkeimpinä palveluina .

testattiin viidellä lippakios-killa ympäri Helsinkiä . Kios-kilta työmatkalainen saa ha-lutessaan lainatyökalujen ja -pumpun lisäksi välipalaa . Lippakioskit valikoituivat si-joittamispaikaksi myös pal-velulle otollisen sijaintinsa ja tunnistettavuutensa takia .

- Olemassa olevasta kau-punkikuvasta löytyy tarkalla silmällä katsoen unohtunei-ta rakennuksia, joille palve-lumuotoilu voi antaa uuden merkityksen ja elämän . Aina ei tarvitse rakentaa uutta, Soi-ni toteaa .

Pyörän huoltoaseman kal-taisia palveluja tarjotaan ken-ties myös tulevaisuudessa .

Pyörän huoltoasema palveli Pitkänsillan lippakioskilla Helsingissä kesällä 2012.

Pyöränhuoltoasemalta sai lainata mm. pumppua, työkaluja ja rengaspaikkoja.

Tutkimusta onkin jo hyödyn-netty keskuksen tulevaisuutta suunniteltaessa . Tulevana ke-sänä keskus toimii vielä pitkäl-ti nykyisellä konseptilla, mutta vuodelle 2014 hahmotellaan jo uudenlaista pyöräkeskusta .

Näkyväksi tekemistä monella tasolla

Tapoja edistää kestävää kau-punkiliikkumista mietitään myös Vantaalla . Kehäradan varteen kaavoitettu uusi Kivis-tön asuin- ja työpaikka-alue rakennetaan siten, että omalle autolle ei ole tarvetta . Muotoi-lun opiskelijat ovat ideoineet kaupunginosaa symboloi-

Metropolian muotoilun opiskelijat vastasi-vat Pyöräkeskuksen sisustussuunnittelusta.

SA

RI

SE

PP

äL

ä

Suomen ensimmäinen Pyöräkeskus Kampin Narinkkatorilla.

ME

RIT

A S

OIN

IM

INN

I S

IRE

Lä

8 3/2013

TieYMPÄRiSTÖ

van infonäyttöjärjestelmän, Syklerin, josta pyöräilijät nä-kevät mm . sää- ja reittitieto-ja matkan varrella . Samalla järjestelmä kerää tietoja kau-punkisuunnittelun tueksi las-kemalla ohi ajavia pyöriä .

Kaupunkilaisten ja heidän kokemustensa saaminen mu-kaan suunnitteluprosessiin kiinnostaa kaupunkeja . Me-netelmiä tähän on monia . Vantaalla yhdisteltiin menes-tyksellisesti soveltavan teatte-rin ja muotoilun menetelmiä kaupunkisuunnittelun tiedon-keruussa . Kokeilussa viides-luokkalaisten kokemuksia ke-rättiin draamapajoissa, joihin muotoilun opiskelijat osallis-tuivat ja näkemänsä pohjalta rakensivat käsikirjan turvalli-sen koulupolun avainasioista . Pajojen aineistosta laadittiin myös Koulupolku -pienois-näytelmä, esityksellinen tut-kielma, joka esitettiin alueen suunnittelusta vastaaville vir-kamiehille .

- Muotoilun menetelmin voidaan mallintaa kaupunki-suunnittelun, usein pitkällä

aikavälillä toteutuvia, suun-nitelmia nopeasti näkyviksi ja kokeiltaviksi kaupunkilaisil-le . Protomallinnus ja testaus antaa paitsi tietoa käyttäjäko-kemuksista, luo myös pohjan keskustelulle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä ja näin päästään toivottavasti entistä onnistuneempiin toteutuksiin .

Euroopan aluekehitysra-hastolta Liikkuvan Arjen de-sign -projektiin saatu rahoitus päättyy tämän vuoden lopus-sa, mutta yhteistyö kaupunki-muotoilun parissa jatkuu tä-mänkin jälkeen .

- Kolmessa vuodessa pää-see hyvin alkuun, mutta kau-pungin kehittäminen on pitkän linjan työtä . Kaupun-kimuotoilu tulee jatkossakin olemaan yksi koulutusohjel-mamme teemoista, joka ko-koaa teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuurin ja teks-tiilisuunnittelun opiskelijat yh-teisten projektien äärelle .

Lisätietoja:http://lad .metropolia .fi

Esityksellinen tutkielma johdattaa takaisin Koulupolulle.

Pä

IVI

KE

Rä

NE

N

Kesällä tehtyyn käyttäjätutkimukseen haastateltiin 240 kä-vijää.

MA

RK

KU

LE

MP

INE

N

3/2013 9

TieYMPÄRiSTÖ

Tienpidon ympäristöohjei-den tilan selvittämiseksi,

nykyisten ohjeiden käyttökel-poisuuden ja uudistamistar-peiden arvioimiseksi laadittiin esiselvitys Liikenneviraston ympäristöohjeiden kehittämi-nen tienpidon osalta. Selvi-tyksen tavoitteeksi asetettiin hahmottaa, millaisella ohje-kokonaisuudella tienpidossa varmistetaan ympäristön hy-vä laatu. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia ta-poja uusia ohjeistusta sekä ar-vioida ohjetarpeiden kiireelli-syyttä .

Selvitystyön alkuvaiheessa kartoitettiin olemassa olevat ympäristöohjeet, niin Tiehal-linnon kuin muiden yhteis-työtahojen . Osa Tiehallinnon ohjeista todettiin sisällöltään vanhentuneiksi . Ohjeissa oli ”hyvää perustietoa”, joka on hyödynnettävissä uusissa oh-

jeissa, mutta myös päivitys-tarvetta havaittiin olevan run-saasti .

Liikenneviraston toimin-taan soveltuvia ympäristöön liittyviä ohjeita ja määräyk-siä on myös muilla tahoilla, mm . ympäristöhallinnolla, Kuntaliitolla, Viherympäris-töliitolla ja Rakennustiedol-la . 2000-luvulla ajankohtaisia uusia ohjeita on tuotettu mm . vesihuoltoon, hulevesiin, pi-laantuneisiin maihin ja jäte-huoltoon liittyen .

Nykytilakartoituksessa luo-tiin myös katsaus Liikenne-virastoa vastaavien organi-saatioiden ohjekäytäntöihin muissa Pohjoismaissa (Ruot-sissa, Tanskassa ja Norjassa) .

Työpajat asiantuntijoille

Nykyisten ohjeiden käyttökel-poisuuden arvioimiseksi sekä

uusien ohjetarpeiden tunnis-tamiseksi järjestettiin kaksi työpajaa sekä internet-poh-jainen kysely alan toimijoille .

Ensimmäiseen työpajaan osallistui konsultin ympäris-tösuunnittelijoita sekä raken-tamisen, hoidon että ympä-ristö- ja turvallisuusasioiden asiantuntijoita . Työpajassa käytiin läpi ohjeiden käyttöä väylähankkeiden elinkaaren eri vaiheissa, nykyisten oh-jeiden soveltamista käytän-nössä ja tavoitteita uudel-le ohjeistukselle sekä ohjeen muodolle .

Ohjeita käytetään eniten suunnittelussa . Rakentami-sessa ja hoidossa toimintaa ohjaavat pääasiassa hankin-ta-asiakirjat, joihin on sisäl-lytetty tekstiotteita ohjeista . Suunnitteluvaiheessa koros-tuvat ympäristöasiat, kun taas turvallisuusasiat tulevat sitä

merkittävämmäksi mitä lä-hempänä toteutusta ollaan .

Ohjeiden tekstimuodolta toivottiin selkeyttä, jotta oh-jeen määräävyys ei jää tul-kinnanvaraiseksi . Lupien ja ohjeiden pätevyysjärjestyk-sen tulisi olla selkeä ja toi-mintatapojen yhtenäiset . La-kiin perustuvien määräävien ohjeiden olisi oltava helposti löydettävissä .

Työpajassa painottui pro-sessinmukaisen ohjeistuksen tarve; Suunnittelu – rakenta-minen – kunnossapito – ra-kenteiden loppusijoitus . Si-vustorakenteelta toivottiin selkeyttä ja yksinkertaisuutta niin, että ohjeet löytyvät hel-posti .

Kysely käyttäjille

Ympäristöohjeiden potenti-aalisille käyttäjille järjestettiin Internet-pohjainen kysely . Ky-sely lähetettiin 306 henkilölle, jotka edustivat ympäristöalan konsultteja, vihersuunnitteli-joita, viherrakentajia, urakoit-sijoita ja viranomaisia . Ky-selyyn saatiin 87 vastausta . Käyttäjäkyselyyn vastanneis-ta suurin osa, noin 60 %, oli infra-alan konsultteja ja toimi suunnittelutehtävissä, pää-osin maisema- ja vihersuun-nittelussa sekä katu- ja tieym-päristön suunnittelussa .

Ohjeita käytetään paljon erityisesti suunnittelutyössä, mikä myös näkyi vastauksis-sa . Vastaajista pääosa oli toi-minut alalla yli 10 vuotta, jo-ten vastaukset perustuvat pitkään kokemukseen . Vas-tauksissa painottuivat Etelä- Suomen alueella toimivat, mutta myös muut alueet oli-vat edustettuina .

Ahkerimmin käytössä ole-vat ohjeet koskivat vihertöitä, -hoitoa ja -rakentamista . Ajan-tasaisuuden kannalta hyviksi arvioitiin viherhoidon ohjeet sekä Tiehankkeiden ja tien-pidon ympäristövaikutusten selvittäminen -ohje, joka on keskeiseltä osin sisällytetty uuteen YVA-ohjeeseen . Luet-tavuudeltaan parhaiksi todet-tiin runsaasti kuvitusta sisäl-tävät ohjeet, esimerkiksi Tien sovittaminen maisemaan . Vastaajat käyttivät aktiivises-ti myös Viherympäristöliiton,

MaiseMa-arkkitehti Laura soosaLu • Destia oy

Liikenneviraston ympäristö- ohjeiden kehittäminen tienpidon osaltaLiikennevirasto käynnisti vuonna 2012 laajan väylänpitoa koskevan

ohjeistuksen päivitysprosessin. Liikennevirastossa vuonna 2010 tapahtuneen

organisaatiomuutoksen, eri liikennemuotojen ja niihin liittyvän väylänpidon

yhdistymisen myötä on viraston tehtäväkenttä ja asiantuntijuus laajentunut,

mikä tulee ottaa huomioon myös ohjeiston ylläpidossa.

LA

UR

A S

OO

SA

LU

10 3/2013

Vuonna 2011 tehdyn, green Flag -huoltopal-

veluyrityksen tilaaman sel-vityksen mukaan kaikkiaan yhdeksän miljoonaa autoi-lijaa eli noin 18 % kaikista autonomistajista myönsi heittäneensä roskia autos-ta . Tähän määrään mah-tui 29 miljoonaa tupakan-tumppia, 17,4 miljoonaa kappaletta erilaisia ruu-antähteitä, 11,8 miljoonaa kappaletta pakkausjätteitä, 6,2 miljoonaa juomapulloa tai tölkkiä ja 5,2 miljoonaa paperinenäliinaa .

Lähes neljännes autoi-lijoista puolusteli roskaa-mistaan muun muassa sil-lä, että auto olisi muuten alkanut haista tai roskaan-tua liikaa . Jotkut autoili-jat ovat vain laiskoja . Noin 17 % selvitykseen vastan-neista väitti että heillä ei ol-lut aikaa etsiä roskapönt-töä . Toiset 16 % puolestaan sanoi että he eivät voineet pysähtyä, koska liikenne oli liian vilkasta .

Roskaaminen ja tienvar-sien siivoaminen on yh-teiskunnalle kallista . Tuo-reimpien tietojen mukaan pelkästään kaupunkien ja taajamien alueilla olevien tienvarsien siivoaminen puhtaaksi maksoi yli 863 miljoonaa puntaa vuonna 2011 .

Summaan ei edes sisäl-ly moottoriteiden tai valta-teiden siivoushankkeiden kustannuksia, jotka nekin ovat satojen miljoonien puntien suuruinen meno-

Rakennustiedon (erityisesti InfraRYL) ja ympäristöminis-teriön ohjeita .

Uutta ohjeistusta kai-vattiin mm . hankintaan ja urakointitapoihin, luon-toon ja maaperään kohdis-tuviin ympäristövaikutuk-siin, luonnonmukaiseen viherrakentamiseen ja hu-levesien hallintaan . Tutki-mustietoa kaivattiin mm . tie-ympäristöön soveltuvista uusista kasvilajeista ja vie-raslajien torjunnasta .

Ohjeistuksen toteutus-tavassa kannatusta sai ra-danpidon ympäristöohjeen tyyppinen kattava hakuteos, mutta myös teemoittain jao-tellut ohjeet nähtiin tarpeel-lisina . Ohjeen julkaisumuo-tona parhaimpana pidettiin verkossa julkaistavia pdf-muotoisia ohjeita . Ohjeilta toivottiin selkeää muotoa ja helppoa löydettävyyttä .

Työpaja viranomaisille

Viranomaistyöpajaan osal-listui Liikenneviraston, Ym-päristöministeriön, ELY-kes-kusten, Viherympäristöliiton ja Maisema-arkkitehtiliiton edustajia . Työpajassa poh-dittiin ohjeistuksen raken-teen lisäksi ohjeistuksen aihepiirejä ja julkaisuvaihto-ehtoja .

Ohjeen rakenteen suhteen katsottiin erityisesti käyttäjä-näkökulman eli prosessin mukaisen aihepiireittäin ra-kentuvan etenemistavan ole-van järkevä . Ajankohtaisiksi aihepiireiksi nousivat mm . luonnonmukainen viher-rakentaminen ja vieraslaji-en torjunta, luonnonvarojen käyttö, sivu- ja lopputuottei-den hyödyntäminen, maise-ma, kulttuuriympäristöt ja arkeologinen perintö, melu, tärinä ja päästöt, pohjavesi-asiat ja hulevesien hallinta sekä esteettömyys ja opas-tus .

Ohjeiden ensisijaisena vaihtoehtona pidettiin pdf-verkkojulkaisua . Julkaisu-jen tulee olla helposti saa-tavilla ja hakutoimintojen sujuvat . Ohjeiden määrää-vyyden ja voimassaolon tu-lee olla selkeästi määritelty . Myös Liikenneviraston, ELY-keskusten, kuntien ja mui-

den viranomaistahojen vas-tuurajoja toivottiin esille .

Ohjeiden kehittäminen tarpeellista

Yhteenvetona työpajasta ja kyselystä voidaan tode-ta, että tienpidon ohjeiden kehittämistä pidetään ajan-kohtaisena ja tarpeellise-na niin suunnittelijoiden, rakentajien, hoidon ja ylläpi-don asiantuntijoiden tahol-ta . Vanhentuneissa ohjeissa on yhä paljon käyttökelpois-ta tietoa, mutta ohjeistus on osin vanhentunutta lainsää-dännön ja asiasisällön osal-ta . Paikkatiedon hallinta on kehittynyt ja sidosryhmien organisaatiot muuttuneet . Mm . Viherympäristöliiton, Ympäristöministeriön ja Ra-kennustiedon ohjeita hyö-dynnetään paljon ja niiden ohjeistuksen vastaavuus Lii-kenneviraston ohjeisiin on tuotava selkeästi esille han-kintaprosessissa .

Uusien ohjeiden laatimi-sessa on hyvä tehdä yh-teistyötä tilaajan, ympäris-tö viranomaisten ja alan toi mijoiden kesken, jotta oh-jeet palvelevat hyvän ympä-ristön tavoitetta . Ohjeiden hierarkian, määräävä tai täy-dentävä, tulee olla selkeä, ja voimassaolon määritelty . Lu-pien ja ohjeiden pätevyysjär-jestys tulee myös määritellä .

Ohjeilta toivotaan graafis-ta ja kielellistä selkeyttä, ja niiden tulee löytyä helposti Liikenneviraston sivuilta .

Ohjeistuksen vaihtoehdot

Selvitystyössä tutkittiin nel-jää erilaista vaihtoehtoista etenemispolkua tienpidon ympäristöohjeiden kehittä-miseksi .

Vaihtoehto 1 ”Tienpidon ympäristöohje”, on laaja, kaikki aiheet yhteen kokoa-va ohje, joka rakenteeltaan vastaa Radanpidon ympäris-töohjetta . Ohje koostuu ylei-sestä osiosta sekä aihepii-reittäin laadituista ohjeista . Aiheet kuvataan vaiheittain esim . yleistä tietoa, tarvesel-vitys, yleissuunnittelu, tien-suunnittelu, rakentamis-suunnittelu, rakentaminen,

väylärakenteiden loppusijoi-tus, ylläpito . Lisäksi kootaan yhteen suunnittelun apuvä-lineet koskien esimerkiksi lu-pia, ilmoituksia ja ympäristö-paikkatietoja .

Vaihtoehto 2 ”Tiivis haku-teos opaskarttana tarkem-malle ohjeelle” sisältää ly-hyen kuvauksen ympäristön toimintalinjoista ja proses-sista sekä niihin liittyvästä yleistiedosta ja ympäristöoh-jeistuksesta . Ohjeistus voisi vaihtoehtoisesti olla aihepii-reittäin tai prosessin mukaan etenevää .

Vaihtoehto 3 ”Ohjeistus aihepiireittäin” sisältää aihe-kohtaiset yleistiedot ja tien-pidon prosessin mukaan ete-nevän sisällön .

Vaihtoehto 4 ”Prosessin mukaan etenevä ohjeistus” on jaettu neljään osaan: suunnittelijoille, rakentajille, ylläpitäjille ja viranomaisille . Kullekin suunnattua yleisoh-jetta täydentävät aiheittain jaotellut kortit, joissa on jo-ko tiivistetyt ohjeet, tai viit-taus ja soveltamisohje muun tahon tuottamaan ohjeistuk-seen .

Tutkituilla vaihtoehdoilla on eroavaisuuksia käytettä-vyyden, sisällön, päivityksen ja ylläpidon suhteen . Myös siirtyminen vaiheittain nykyi-sestä ohjeistuksesta uuteen tulee miettiä . Vaihtoehtoja ei asetettu paremmuusjärjes-tykseen .

Ohjeiden julkaisu- ja ha-kutapavaihtoehtoja ovat In-ternet-sivut tai wEB-sivusto . Internetsivut, internetportaa-li, toimii ”kirjakauppana”, jossa erilaiset ohjeet ovat haettavissa aiheittain tai pro-sessin vaiheen mukaan . Tär-keimmistä ohjeista voisi olla saatavilla myös maksullinen, painettu versio . wEB-sivus-to rakentuu aihepiireittäin tai prosessin vaiheistuksen mu-kaan . Ohjetekstit ovat tiiviitä ja niistä on linkki tarkempiin ohjeisiin . Molemmissa vaih-toehdoissa on tärkeä kuvata ohjeiden hierarkia sekä onko ohje määräävä, täydentävä vai opastyyppinen .

Esiselvityksen jatkona Liikennevirasto tulee käyn-nistämään tienpidon viher-työohjeiden laadintatyön vuoden 2013 aikana .

TieYMPÄRiSTÖ

Omenankotia, kara-mellipapereita, puoliksi syötyjä kanankoipia ja jopa pizzan siivuja len-tää autojen ikkunoista Ison-Britannian teille ja tienvarsille joka päivä. Onko tämä nykypäi-vän välttämätön paha johon mikään ei pure, vai olisiko mahdollista saada sotkeminen ai-soihin jollain keinolla?

3/2013 11

raiLi seppänen • Lontoo

erä tiehallinnolle, siitäkin huo-limatta että osa tehdään va-paaehtoisvoimin . Vuosittain näiltä teiltä kerätään runsaat 700 .000 säkillistä roskia .

Roskaaja maksaa

Isossa-Britanniassa roskaa-minen autoista on ollut sa-kotettava rikkomus jo lähes kahden vuoden ajan, ja Suur-Lontoon alueella viime vuon-na voimaan tullut lakimuutos tiukensi säädäntöä entises-tään . Muutos auttaa paikallis-hallinnon viranomaisia otta-maan käyttöön keinoja, joilla maksu sakosta saadaan myös perittyä .

Aikaisemmin autorekiste-riin merkitylle auton omista-jalle lähetettiin maksumää-räys ja jos hän oli roskaaja, maksaminen oli hänen vas-tuullaan . Jos roskaajana oli kuitenkin joku auton matkus-tajista, hän pystyi nimeämään tämän henkilön, jolloin vas-tuu siirtyi matkustajalle . Tä-män nimeämismahdollisuu-den takia sakkojen periminen on kuitenkin osoittautunut hankalaksi eivätkä paikallis-hallinnon ympäristöasioista vastaavat viranomaiset usein-kaan pysty osoittamaan kuka roskaaja loppujen lopuksi oli . Sakkoa ei siinä tapauksessa voida langettaa .

Viime kesänä Lontoon 33 paikallishallinnon alueella voimaan astunut lainmuutos asettaa roskaamisen samaan luokkaan kuin esimerkiksi yli-nopeus-, turvavyö- tai pysä-köintirikkeet . Käytännössä tä-mä tarkoittaa sitä, että auton rekisteröity omistaja on aina vastuussa . Valvontakamerat etälukevat autojen rekisterikil-vet ja auton omistajien tiedot saadaan niiden kautta selvil-le koko maan kattavasta tie-tokannasta .

Parlamentin ylähuoneessa on nyt käsiteltävänä lakiesi-tys, joka toisi lainsäädännön kaikkialla maassa Lontoon käytäntöä vastaavaksi .

Britannian maaseudun ym-päristönsuojeluyhdistys CPRE vetää parhaillaan erityistä Stop the drop -kampanjaa, jo-ka koettaa tiedottaa autoilijoil-le miten suuresta ongelmas-ta on kysymys . Tämän takia myös CPRE on lainsäädännön yhdenmukaistamisen takana .

- Paras mahdollinen tilanne tietysti olisi, jos ihmiset kan-taisivat vastuuta omista ros-kistaan . Mutta jos autoilijat elävät siinä uskossa että he voivat surutta heittää roskia autonsa ikkunasta, paikallis-hallinnon viranomaisilla tulee olla käytettävissään keinoja, joilla roskaajia voidaan ran-gaista tehokkaasti . Tämä lain-muutos takaa sen, kampanjan päällikkö Samantha Harding toteaa .

green Flagin selvityksen mukaan yli puolet autoilijois-ta pitää roskaamissakkoja hy-vänä rankaisukeinona, mutta kolmanneksen mielestä olisi parempi, jos roskaajat joutui-sivat siivoamaan tienvarsia .

Sakon suuruudesta ollaan eri mieltä . Monet autoilijat pitävät 50 punnan suuruis-ta sakkoa riittävänä, mutta useimmat Lontoon paikallis-

Isossa-Britanniassa roskaa-minen autoista on ollut sa-kotettava rikkomus jo lähes kahden vuoden ajan.

Kaupunkien ja taajamien alueilla olevien tienvarsien siivoa-minen maksoi yli 863 miljoonaa puntaa vuonna 2011. Moot-toriteiden tai valtateiden siivoushankkeiden kustannukset ovat nekin satojen miljoonien puntien suuruinen menoerä tiehallinnolle.

hallinnot langettavat 80 pun-nan sakot .

Maksuaikaa on tavallises-ti kaksi viikkoa . Ellei sakkoa maksa tänä aikana, summa lähtee nopeaan nousuun ja voi nousta yli kahteen tuhan-teen puntaan .

valvonnan ulkoistamista kritisoidaan

Sakkokäytäntö on epäilemät-tä osaltaan jarruttanut ros-kaamista, mutta miten paljon, sitä on vaikea sanoa varmuu-della . Närää on joka tapa-uksessa aiheuttanut se, että monet aluehallinnot ovat ul-koistaneet roskaamisvalvon-nan yksityisille palveluntuot-tajille . Heiltä ei ajantasaisia

Roskaajille räpsäytetään sakot

TieYMPÄRiSTÖ

tietoja heru helpolla . Niillä ei myöskään ole velvoitetta raportoida kenellekään eikä yleisöllä ole mahdollisuutta asettaa niiden toimintamallia kyseenalaiseksi .

Ulkoistetut palvelut ovat li-säksi kalliita . Tyypillisestä 80 punnan suuruisesta sakos-ta valvontapalveluyritys nap-paa itselleen 45 puntaa . Loput 35 puntaa jää aluehallinnol-le . Sen pitää riittää kattamaan palvelun käyttökustannuk-set, mutta myös mahdolli-set oikeudelliset kustannuk-set mikäli sakotetut valittavat päätöksestä . Kriitikot valitta-vatkin, että tästä ei juuri jää mitään jäljelle valistustyölle, jolla koetetaan muuttaa autoi-lijoiden asenteita .

HIg

Hw

AY

S A

gE

NC

Y

HIg

Hw

AY

S A

gE

NC

Y

3/2013 11

12 3/2013

Tiemerkintöjen laatua mita-taan Suomessa paluuhei-

jastavuudella ja kuntoarvol-la . Paluuheijastavuus mittaa merkintöjen näkyvyyttä pime-ällä ja kuntoarvo valoisalla .

Paluuheijastavuuden käyt-täytymistä ei aikaisemmin tunnettu vuoden eri aikoina . Tästä syystä haluttiin selvittää etenkin se, milloin merkinnät heijastavat riittävästi ja mil-loin eivät . Lisäksi haluttiin sel-vittää, mitkä asiat vaikuttavat paluuheijastavuuteen .

Kuntoarvo määritetään jo-ko silmämääräisesti arvioi-malla tai konenäköön perus-tuva l la mi t ta la i t tee l la . Halut tiin selvittää, antavatko eri menetelmät samoja tulok-sia ja kuinka luotettavia ne ovat . Lisäksi selvitettiin sil-mämääräisen arvioinnin kehi-tysmahdollisuuksia ja luotiin ehdotus mittalaitteen hyväk-symismenettelyksi .

Paluuheijastavuus perus-tuu tiemerkinnöissä oleviin pieniin lasihelmiin . Lasihel-miä lisätään merkintämas-soihin . Lisäksi merkintää teh-täessä lasihelmiä lisätään merkinnän pinnalle . Jotta merkinnät heijastaisivat opti-maalisimmin, tulee kukin la-sihelmi olla upotettuna mer-kintään niin, että siitä on näkyvissä 1/3 .

Di Jukka pasanen Ja Di topi Vuorio • aaLto-yLiopisto

Tiemerkintöjen paluuheijastavuus ei riitä märällä kelilläTiemerkinnät eivät heijasta märällä tai kostealla kelillä riittävästi. Kostealla kelillä

korostuu tiemerkintöjen kuntoarvo. Tiemerkintöjen kuntoarviointien tulokset

vaihtelevat arvioijan ja tekotavan mukaan. Arviontien yhdenmukaistamiseksi ja

tulosten luotettavuuden parantamiseksi ehdotetaan ohjeistuksen uudistamista ja

hyväksymismenettelyä mittalaitteille.

ympärivuotiset paluu­heijastavuusmittaukset

Tiemerkintöjen paluuheijasta-vuuden ympärivuotisen käyt-täytymisen selvittämiseksi toteutettiin vuoden kestävät paluuheijastavuusmittauk-set . Kohteet sijaitsivat Uudel-lamaalla ja tiemerkintämate-riaaleina kohteissa oli kaksi yleisintä käytössä olevaa ma-teriaalia eli spraymassa (34 mittauspistettä) ja valumassa (12 mittauspistettä) . Molem-piin kohteisiin tiemerkintä oli tehty kesällä 2011 .

Mittaukset aloitettiin lo-kakuussa 2011 . Mittaukset tehtiin kerran viikossa piste-mäisellä LTL-X -paluuheijasta-vuusmittarilla . Mittauspäivää ei valittu sään mukaan, vaan se valikoitui sattumanvarai-sesti kullekin viikolle .

Mittausten alussa kaikki mittauspisteet olivat yli vaa-ditun raja-arvon 100 mcd/m²/lx . Spraymassapisteissä ar-vot pysyivät hyvinä viisi viik-koa mittausten alusta, minkä jälkeen arvot laskivat selväs-ti alle raja-arvon talven ajaksi . Talven jälkeen mittauspisteis-tä vain 13 kävi jossain vai-heessa yli raja-arvon ja näistä 10 mittauspistettä säilyi mit-tausten loppuun asti hyväk-syttyinä . Mittauksissa käytetty paluuheijastavuusmittari LTL-X.

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

3/2013 13

Valumassapisteissä paluu-heijastavuudet olivat hyviä vain viikon ajan mittausten aloituksen jälkeen, minkä jäl-keen paluuheijastavuudet las-kivat varsin alhaisiin lukemiin talven ajaksi . Valumassakoh-teen kaikkien mittauspistei-den paluuheijastavuudet pa-lasivat hyväksyttäviksi kevään ja kesän aikana ja pysyivät hy-väksyttävinä aina mittausten loppuun asti .

Tien kosteuden huomat-tiin olevan suurin vaikuttaja paluuheijastavuusarvoihin . Mittauksissa huomattiin, että kun tie on kostea tai märkä, merkinnät eivät heijasta riit-tävästi . Kostealla kelillä mi-tattiin parhaimmillaan valu-massakohteessa 74 mcd/m²/lx ja spraymassakohteessa 48 mcd/m²/lx paluuheijastavuus-arvoja . Kun tie oli märkä, mi-tattiin valumassapisteissä parhaimmillaan 8 mcd/m²/lx arvoja ja spraymassapisteissä 14 mcd/m²/lx arvoja . Valumas-san ja spraymassan välillä ei ole siis eroa märällä kelillä, vaan molemmat antavat huo-noja arvoja .

Paluuheijastavuuteen to-dettiin kosteuden lisäksi suu-rimpina vaikuttajina olevan merkintämateriaalin kulutus-kestävyys ja lika . Kuluneista mittauspisteistä mitattiin tal-

ven jälkeen parhaimmillaan-kin vain alle 70 mcd/m²/lx pa-luuheijastavuusarvoja . Yllä olevasta kuvasta voidaan ha-vaita selvästi, että talvella, kun tien pinta on kostea, mär-kä ja luminen, paluuheijasta-vuudet ovat todella huonoja merkintämateriaalista riippu-matta .

Syksy ja talvi ovat Suomes-sa ja Pohjoismaissa pimeitä vuodenaikoja ja silloin olisi liikenneturvallisuuden kan-nalta erittäin tärkeää, että tie-merkinnät heijastaisivat tar-peeksi . Mittauksista saatujen tulosten perusteella ne eivät kuitenkaan heijasta riittävästi .

Paremman kulutuskestä-vyyden ansiosta valumas-samerkintä antaa talven jäl-keen yleisesti parempia paluuheijastavuusarvoja kuin spraymassamerkintä . Kuvas-sa on esitetty samassa ku-vaajassa spraymassapistei-den ja valumassapisteiden koko vuoden viikoittaisten pa-luuheijastavuuskeskiarvojen tulokset . Keskiarvokuvaajat tukevat väitettä, että valumas-samerkintä kestää paremmin kulutusta talven aikana, koska paluuheijastavuusarvot ovat selvästi suurempia keväällä ja kesällä valumassapisteis-sä kuin spraymassapisteissä .

Valumassamerkinnän pa-

luuheijastavuudet palautu-vat lähes samalle tasolle kuin ne olivat mittausten alussa . Spraymassamerkinnöillä tätä palautumista ei tapahdu, kos-ka merkinnät ovat kuluneet suurimmaksi osaksi niin huo-noon kuntoon, että ne eivät enää heijasta riittävästi .

Mittauspisteet kuvattiin vii-den viikon välein ja kuvassa on esitetty kahden spraymas-sa- ja valumassapisteen ku-luminen . Kuvasta havaitaan hyvin valumassan parempi kulutuskestävyys .

Merkinnät eivät heijasta riittävästi suurta osaa vuodesta

Tutkimustulosten mukaan paluuheijastavuusarvot ovat kosteuden takia suurimman osan vuotta alle vaaditun ra-ja-arvon .

Spraymassapisteissä raja-arvon ylityksiä mitattiin vuo-dessa keskimäärin 10 viikolla keskihajonnan ollessa 9 viik-koa . Kuten keskihajonnasta huomataan, spraymassapis-teissä pistejoukko on erittäin heterogeeninen . Tämän se-littää mittauspisteiden hyvin erilainen kuluminen ja tuo-reimman merkinnän alla ole-van vanhan merkinnän vaiku-tus paluuheijastavuuteen .

Valumassapisteissä raja-ar-von ylityksiä mitattiin vuodes-sa 19 viikolla keskihajonnan ollessa 3 viikkoa . Valumassa-pisteissä pistejoukko on sel-västi spraymassapisteitä ho-mogeenisempaa .

Keväällä kuivalla tiellä mer-kintöjen paluuheijastavuutta huonontaa talven aikana tie-merkintöihin tullut lika . Talven aikana tapahtuu myös paljon merkintöjen kulumista, jonka suurimmat aiheuttajat ovat nastarenkaat ja auraus . Jos merkintä ei ole tarpeeksi pak-su, jotta se kestäisi kulutusta, sen paluuheijastavuus ei pa-laudu entiselleen talven jäl-keen, vaan se joudutaan uu-simaan kesällä .

Vuorokaudenajan vaikutus-ta paluuheijastavuuteen tut-kittiin kahdessa spraymassa-pisteessä . Vuorokaudenajan vaikutusta varten pistejoukon kahta ensimmäistä mittaus-pistettä mitattiin uudelleen mittauskierroksen lopuksi, jolloin aikaa oli kulunut 2–3 tuntia ensimmäisistä mitta-uksista . Näitä mittaustulok-sia vertailtiin keskenään . Tu-losten perusteella tien ollessa märkä (< 20 mcd/m²/lx) toi-sella mittauskerralla saadaan hieman pienempiä arvoja kuin ensimmäisellä mittaus-kerralla . Tämän selittää päi-vän aikana lisää kastunut tie . Jos ensimmäisellä mittaus-kerralla mitattiin noin 50 . . .80 mcd/m²/lx paluuheijastavuus-arvoja, toisella mittauskerralla saatiin selvästi suurempia ar-voja (60 . . .110 mcd/m²/lx) . Tätä ilmiötä selittää ensimmäisellä mittauskerralla tiellä ollut aa-mukosteus, joka päivän aika-na kuivui . Suurilla paluuhei-jastavuusarvoilla ei havaittu eroa ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä .

Mittauspisteiden harjauk-sen vaikutusta paluuheijas-tavuuteen tutkittiin kolmes-sa mittauspisteessä, joissa materiaali oli spray- ja valu-massaa . Tulosten perusteella harjaus huonontaa paluuhei-jastavuuksia merkintämateri-aalista riippumatta . Cleanosol Oy:n toimitusjohtajan Anders Nordströmin mukaan syn-teettisellä harjalla harjaus ke-rää pölyä ja likaa merkinnän päälle ja näin paluuheijasta-vuus huononee .

Talvella kumpikaan materiaali ei heijasta riittävästi. Talven jälkeen valumassamerkintöjen paluuheijastavuudet palautuvat yli vaadittavan raja-arvon.

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

14 3/2013

Saatujen tulosten perus-teella tiemerkinnät eivät hei-jasta kostealla ja märällä ke-lillä riittävästi . Suomessa olisi hyvä selvittää, soveltui-siko märkäpaluuheijastavuus määrääväksi tekijäksi tiemer-kinnöille, kuten Norjassa jo on käytäntö . Kostealla ja mä-rällä kelillä olisi tärkeää, että merkinnät heijastaisivat edes jonkun vaadittavan raja-ar-von verran . Nykyään märkä-paluuheijastavuudelle anne-taan ohjearvoksi 35 mcd/m²/lx . Olisi tarpeen selvittää, on-ko se riittävä liikenneturvalli-suuden kannalta .

Nykyään paluuheijasta-vuuden raja-arvo valkoiselle viivalle on kuivalla tiellä 100 mcd/m²/lx . Tätä raja-arvoa olisi syytä arvioida uudelleen mittauksista saatujen tulosten perusteella, koska pienelläkin raja-arvojen muutoksella ha-vaittiin olevan suuria vaiku-tuksia raja-arvojen ylityksien määrään .

Olisi hyvä tutkia käytän-nössä, miten kukin paluuhei-jastavuusarvo havainnoidaan kuljettajan näkökulmasta . Tä-tä voisi tutkia jollain ryhmällä tienkäyttäjiä, jotka esimerkiksi arvioisivat silmämääräisesti, miten hyvin eri paluuheijasta-vuusarvoja edustavat tiemer-kinnät heijastavat ja miten tienkäyttäjät kokevat erot hei-jastavuuksien välillä . Lisäksi olisi hyvä tutkia, mikä on se paluuheijastavuusarvo, joka vielä riittävästi heijastaa pi-meällä .

Ennen tätä tutkimusta ei tunnettu paluuheijastavuu-den käyttäytymistä vuoden eri aikoina eikä uusia merkintöjä oltu seurattu ja mitattu näin useilla mittauksilla . Tätä työ-tä tehtäessä selvisi, että mer-kintöjä olisi hyvä seurata vielä toinenkin vuosi, jotta nähdään paremmin toisen talven kulu-tuksen vaikutus merkintöihin . Tästä syystä valumassapistei-den mittauksia päätettiin jat-kaa toinen vuosi samalla kaa-valla kuin ensimmäinenkin vuosi . Mittaukset hoitaa Aal-to-yliopiston tietekniikan hen-kilökunta ja mittaukset päätty-vät lokakuussa 2013 . Näiden tulosten perusteella saadaan tarkempaa tietoa etenkin va-lumassan kestävyydestä ja

paluuheijastavuuksien palau-tumisesta toisen talven jäl-keen .

Tiemerkintöjen kuntoarvon määritys on syytä saada yhdenmukaisemmaksi

Kuntoarvo tarkoittaa tiemer-kinnän silmämääräistä ver-taamista esimerkkikuviin . Kuntoarvoja on yhteensä vii-si ja kutakin kuntoarvoa edus-taa kaksi esimerkkikuvaa se-kä reuna- että keskiviivasta . Mittalaitteet mittaavat mer-kinnästä jäljellä olevaa pin-ta-alaa %-osuutena uudes-ta merkinnästä . Mittalaitteita varten jokaiselle kuntoarvol-

le on määritelty %-rajat mer-kinnästä jäljellä olevan pinta-alan mukaan .

Kuntoarvioinnit ja -mitta-ukset tehtiin kevään 2011 ja syksyn 2011 välisenä aikana . Arvioitavaa ja mitattavaa tie-merkintää oli yhteensä yli 70 km, joista reunaviivaa noin 40 km ja keskiviivaa noin 30 km . Tiemerkinnästä määritet-tiin kuntoarvo 100 metrin jak-soille .

Silmämääräisiä arviointe-ja oli niitä työkseen tekevien henkilöiden lisäksi tekemäs-sä Aalto-yliopiston tielabora-torion henkilökuntaa, joilla ei ollut aikaisempaa kokemus-ta kuntoarvioinneista . Mitta-laitteina olivat destian TIKU

(tällä hetkellä ainoa hyväksyt-ty laite) ja Rambollin kehitys-vaiheessa oleva RMT .

Tulokset osoittivat, että ti-lastollisesti tarkasteltuna yk-sikään menetelmä ei ollut riittävän luotettava ja mene-telmien välillä oli suuriakin eroja . Kokemattomat silmä-määräiset arvioijat olivat kes-kenään yksimielisempiä kuin kokeneet arvioijat . TIKU mit-tasi keskimäärin silmämää-räistä arviointia korkeampi kuntoarvoja ja RMT taas sil-mämääräistä arviointia mata-lampia kuntoarvoja . Mittalait-teiden keskinäiset erot olivat paikoitellen varsin suuria .

Mitään menetelmää ei voi nykyisellään suositella käytet-

Valumassa kestää spraymassaa paremmin kulutusta.

spraypisteet

valupisteet

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

3/2013 15

täväksi, vaan kaikki kaipaavat kehittämistä . Silmämääräinen arviointi kaipaa erityisesti ar-viointitapahtuman tarkempaa kuvaamista, jotta kaikki teki-sivät arvioinnin samalla ta-valla samoissa olosuhteissa . Nykyisen viiden kuntoarvon sijaan voitaisiin ryhtyä käyt-tämään kolmea kuntoarvoa ja samalla uudistaa esimerk-kikuvia ottamalla uudet kuvat ja laittamalla ne rinnakkain järjestykseen kokonaan kulu-neesta uuteen merkintään .

Mittalaitteiden luotetta-vuuden selvittämiseksi pitäi-si määrittää referenssiarvo-ja eritasoisista merkinnöistä esimerkiksi kuvaamalla met-rin mittaisia merkintöjä staat-tisesti, ja sen jälkeen samat merkinnät kuvattaisiin mit-talaitteilla liikkeestä . Lopuk-si verrattaisiin mittalaitteiden tuloksia referenssiarvioihin ja todettaisiin luotettavuus tilas-tollisin menetelmin .

Paluuheijastavuuden ja kuntoarvon yhteiskäyttäyty-mistä ei ole tutkittu aiemmin . Saatujen tulosten perusteella tuli selville, että tiemerkintö-jen kuntoarvolla on kosteuden ohella paljon vaikutusta eten-kin vanhempien tiemerkin-töjen paluuheijastavuuksiin .

Kuntoluokkia voitaisiin vähentää ja vertailukuvat asettaa rinnakkain silmämääräisen arvi-oinnin parantamiseksi.

Kuntoarvoa määritettäessä on aikaisemmin kuluneisuu-den lisäksi otettu huomioon näkyvyys pimeän aikaan (pa-luuheijastavuus) ja valoisan aikaan (luminanssi) . Kaikille oli määritelty omat raja-arvot ja kuntoarvo määräytyi näis-tä heikoimman mukaan . Oli-si ehkä aiheellista jälleen aja-

tella näiden ominaisuuksien yhteyksiä ja vaikutuksia toi-siinsa . Tästä syystä tulevai-suudessa olisi hyvä tehdä tutkimus, jossa mitattaisiin sekä tiemerkintöjen paluuhei-jastavuuksia että kuntoarvo-ja samoista kohteista ja sel-vitettäisiin näiden vaikutusta toisiinsa .

Lähteet:

Pasanen, Jukka (2012) . Tie-merkintöjen kunnon mittaus-tavan kehittäminen . diplomi-työ .

Vuorio, Topi (2012) . Tiemer-kintöjen paluuheijastavuus vuoden eri aikoina . diplomi-työ .

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

16 3/2013

Sekoitusjyrsintää on käy-tetty rakenteen paranta-

mistoimenpiteenä jo yli kym-menen vuotta vaikka sen vaikutuksia kantavan kerrok-sen materiaaliominaisuuksiin ja kohteiden vaurioitumista sekä kestoikää on tutkittu vä-hän .

Sekoitusjyrsinässä vanha ja rikkoutunut päällysteker-ros jyrsitään ja sekoitetaan kantavan kerroksen materi-aalin kanssa . Kantavan ker-roksen rakeisuutta ja kerros-paksuutta voidaan muuttaa lisämurskeen avulla . Lisä-murske voidaan lisätä ennen sekoitusjyrsintää tai sen jäl-keen omana rakennekerrokse-na . Sekoitusjyrsinnän jälkeen tie päällystetään uudelleen asfaltilla .

diplomityössä tutkittiin vanhojen kohteiden kuntoa, vaurioitumista sekä vaurioi-tumisen syitä . Lisäksi työs-sä tutkittiin Uudenmaan ELY -keskuksen kesän 2012 kohtei-ta . Uusista kohteista otettiin näytteitä rakeisuuden, lujuu-den sekä vedenimeytymisen määrittämistä varten . Lisäk-si kahdessa kohteessa Hä-meenlinnassa ja Hyvinkääl-lä tutkittiin sekoitusjyrsinnän vaikutuksia kantavuuteen pu-dotuspainolaitemittauksilla . Samoista kohteista tutkittiin myös sekoitusjyrsityn kerrok-sen paksuus maatutkaluota-uksilla .

dI JANNE HöLTTä

Sekoitusjyrsinnästä edullinen ratkaisu vähäliikenteisten teiden kunnostamiseen

Vähäliikenteisten teiden kunnostamiseen

käytettävien resurssien väheneminen on vaikuttanut

kustannustehokkaampien menetelmien yleistymiseen

rakenteen parantamishankkeissa. Sekoitusjyrsintä on

syrjäyttänyt viime vuosina stabiloinnit alhaisempien

rakentamiskustannusten ansioista.

Sekoitusjyrsinnän vaurioituminen

Työssä tutkittiin kymmentä eri sekoitusjyrsintäkohdetta, joi-den ikä vaihteli 3–9 vuoden välillä . Kohteiden vaurioitu-mista tutkittiin vaurioinven-tointien avulla ja lisäksi koh-teiden kuntotietoja selvitettiin Liikenneviraston kuntorekis-teristä . Vaurioituneista koh-dista otettiin näytteitä, jois-ta selvitettiin vaurioitumisen syitä .

Sekoitusjyrsityt kohteet olivat hyvässä kunnossa ja kohteiden vaurioituminen oli hidasta . Kohteissa oli yksit-täisiä heikkoja kohtia, joissa vaurioitumisnopeus oli suu-ri . Kohteista selvitetyt kunto-muuttujat olivat pituussuun-tainen tasaisuus, urasyvyys ja harjanteen korkeus . Myös näi-den kuntomuuttujien perus-teella sekoitusjyrsinnät olivat hyvässä kunnossa . Yleisim-mät vaurioita aiheuttaneet syyt kohteissa olivat kanta-van kerroksen liian suuri ve-sipitoisuus tai hienoainespi-toisuus . Sekoitusjyrsinnän ohella myös tien kuivatus tu-lisi kunnostaa hyvin .

Kantavan kerroksen rakeisuus

Sekoitusjyrsinnän tarkoituk-sena on homogenisoida kan-tavan kerroksen materiaalia ja

parantaa kerroksen rakeisuut-ta . Sekoitusjyrsinnällä voi-daan parantaa kantavan ker-roksen rakeisuutta kohteissa, joissa rakeisuus ei täytä kan-tavalle kerrokselle asetettu-ja raja-arvoja . Sekoitusjyrsin-nällä voidaan myös vähentää kantavan kerroksen hienoai-nespitoisuutta .

Tutkimuksessa huomat-tiin sekoitusjyrsinnän hei-kentävän kantavan kerroksen rakeisuutta kohteissa, jois-sa kantavan kerroksen rakei-suus ennen sekoitusjyrsintää oli hyvä . Syynä on asfaltti-rouheen vaikutus kantavan kerroksen rakeisuuteen, kos-ka asfalttirouheessa on liian paljon 1–16 mm raekokoja .

Sekoitusjyrsintämenetel-mälle ominaista ovat myös suuret asfalttikokkareet, jotka eivät ole jyrsinnässä rikkoutu-neet tarpeeksi pieniksi . Sekoi-tusjyrsinnässä ei saisi syntyä yli 50 mm asfalttikokkareita . Suuria asfalttikokkareita syn-tyy kuitenkin kohdissa, joissa on verkkohalkeamaa tai pääl-lysteen paksuus on suuri .

Materiaaliominaisuudet

Sekoitusjyrsityn materiaa-lin ominaisuuksiin vaikut-taa monta eri tekijää: asfaltti-rouhepitoisuus, materiaalien rakeisuudet ja hienoainespi-toisuus, vesipitoisuus sekä tiiviysaste . Sekoitusjyrsityn kantavan kerroksen materi-aaliominaisuuksiin voidaan vaikuttaa lisämurskeen rakei-suudella ja kerrospaksuudella sekä jyrsintäsyvyydellä .

Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa asfalttirouhepi-toisuuden kasvamisen on to-dettu lisäävän kantavan ker-roksen jäykkyysmoduulia . diplomityössä asfalttirouheen vaikutuksia jäykkyysmoduu-liin arvioitiin takaisinlaskento-jen ja pintamoduulien avulla . Tutkimuksessa ei huomattu sekoitusjyrsinnän parantavan kantavan kerroksen jäykkyyt-tä . Syy heikoille jäykkyysmo-duuleille oli kantavan kerrok-sen rakeisuuksissa, jotka eivät täyttäneet kantavalle kerrok-selle asetettuja vaatimuksia .

Yhdysvalloissa tehdyissä

Aalto-yliopiston tutkimusapulainen Esko Laiho ottaa näytettä vanhasta sekoitusjyr-sintäkohteesta.

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

3/2013 17

tutkimuksissa on myös todet-tu asfalttirouhepitoisuuden kasvamisen vähentävän ma-teriaalin leikkauslujuutta . Täs-tä syystä kantavaa kerrosta ei voi rakentaa pelkästään as-falttirouheesta . Yhdysvallois-sa onkin useissa osavaltioissa asetettu asfalttirouhepitoisuu-den maksimiarvoksi 50 % .

Tutkimuksessa selvitettiin sekoitusjyrsityn materiaa-lin lujuutta Los Angeles -ko-keen avulla . Sekoitusjyrsitty materiaali täytti kantavan ker-roksen materiaalilla asetetut lujuusvaatimukset . Yhdysval-loissa tehdyissä Micro deval -kokeissa asfalttirouhepitoi-suuden kasvaminen heiken-si kantavan kerroksen mate-riaalin lujuutta, kun taas Los Angeles -kokeessa asfaltti-rouhe antoi parempia arvoja lujuudelle kuin kantavan ker-roksen kiviainekselle . Los An-geles -kokeessa käytettävät raekoot ovat 10–14 mm välil-lä, jotka ovat asfalttirouhees-sa bitumipäällysteisiä kiviä . Asfalttirouheen lujuus olisi todennäköisesti heikompi al-le 10 mm raekooilla tehtävis-sä kokeissa .

Vedenimeytymisen mää-rittämistä varten kohteista otettiin näytteitä, joita tutkit-tiin imupainekokeiden avulla . Tutkitut näytteet imivät vähän vettä ja suurin osa tutkituista näytteistä oli vedenimeytymi-sen puolesta hyvää kantavan kerroksen materiaalia . Näyt-teet, joissa oli paljon hienoai-nesta, imivät vettä enemmän . Näytteistä ei tutkittu asfaltti-rouhepitoisuuksia mutta sil-mämääräisesti paljon asfaltti-

rouhetta sisältäneet näytteet imivät vettä vähemmän .

vaikutukset tien kantavuuteen ja sekoitusjyrsityn kerroksen paksuus

Sekoitusjyrsinnän vaikutuk-sia tien kantavuuteen tutkit-tiin kahdessa eri kohteessa pudotuspainolaitemittausten avulla . Kantavuuden parane-miseen vaikuttivat lisämurs-keen rakeisuus ja kerrospak-suus . Sekoitusjyrsintä paransi Hämeenlinnan kohteessa kan-tavuutta keskimäärin 71 MPa osuudella, jossa käytetyn lisä-murskeen rakeisuus oli KaM 0/56, kun taas KaM 0/32 -lisä-murske paransi kantavuutta keskimäärin 37 MPa .

Hyvinkään kohteessa se-koitusjyrsintä ei paranta-nut kohteen keskimääräistä kantavuutta . Sekoitusjyrsin-tä paransi kuitenkin kohtees-sa olleiden kantavuuspuu-teosuuksien kantavuuksia ja

kohde täytti tavoitekantavuu-deksi asetetun 145 MPa rajan koko kohteen pituudelta . Kan-tavuuden paraneminen edel-lytti molemmissa kohteissa vähintään 100 mm lisämurs-kekerrosta . Sekoitusjyrsitty-jen kohteiden kantavuuden paraneminen perustuu ra-kennekerrosten kasvamiseen ja rikkoutuneen päällysteen korjautumiseen uudella pääl-lysteellä .

Sekoitusjyrsityn kerrok-sen paksuus selvitettiin kah-dessa eri kohteessa ja ker-rospaksuuksia verrattiin suunniteltuun jyrsintäsyvyy-teen . Maatutkaluotaus sovel-tui hyvin kerrospaksuuden selvittämiseen . Sekoitusjyrsi-tyn kerroksen paksuus vaih-teli keskimäärin +/- 50 mm suunnitellusta jyrsintäsyvyy-destä . Maatutkaluotausten perusteella suunnitellun jyr-sintäsyvyyden tulisi ulottua vähintään 50 mm vanhaan kantavaan kerrokseen, jot-ta voidaan olla varmoja pääl-lysteen rikkoutumisesta koko tieosuudella . Rakenteeseen ei saisi jäädä vedenpitäviä ker-roksia sitomattomien kerros-ten alapuolelle .

Maatutkaluotausta Hyvinkäällä.

Sekoitusjyrsintää Hyvinkäällä.

Suunnittelussa tärkeää

Sekoitusjyrsintä soveltuu hy-vin rakenteen parantamistoi-menpiteeksi teille, joiden lii-kennemäärät ovat alhaiset . Sekoitusjyrsinnän suunnit-telussa tulisi selvittää van-han kantavan kerroksen ra-keisuus, minkä perusteella tulisi kohteeseen valita sopi-va lisämurskeen rakeisuus, jyrsintäsyvyys ja lisämurske-kerroksen paksuus . Sekoitus-jyrsintöjen vaurioitumista voi-daan vähentää vaikuttamalla kantavan kerroksen hienoai-nespitoisuuteen ja vesipitoi-suuteen .

Suunnitelmissa tulisi il-moittaa, missä vaiheessa li-sämurske on tarkoitus lisätä . Lisäksi suunnittelussa tuli-si ottaa huomioon sekoitus-jyrsityn kerroksen paksuuden vaihtelevan huomattavasti suunnitellusta jyrsintäsyvyy-destä . Jos sekoitusjyrsintää käytetään kantavuudeltaan heikoissa kohdissa, tulisi li-sämurske- kerroksen olla vä-hintään 100 mm paksu ja li-sämurskeen maksimiraekoon olisi hyvä olla vähintään 45 mm .

Pudotuspainolaitemittausta Hämeenlinnassa ennen sekoi-tusjyrsintää.

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

18 3/2013

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

ERKKI LILJA

Teiden kunnossapidon uudistajia autoliikenteen alkuvaiheissa

Autoliikenteen tehdessä tuloaan 1900-luvun

alun Suomeen koki hevosliikenteelle

rakennettu tiestö kunnossapidon osalta

murrosvaiheen. Teiden kunnossapidon

muutoksen tiedostivat ensimmäisinä

yksityiset yhdistykset ja henkilöt.

Toimelias Suomen Matkailijayhdistys

Suomen matkailijayhdistys eli SMY perustettiin 1887 . Sen tarkoituksena oli herättää se-kä ”oman maan asukkaissa että ulkomaalaisissa mielty-myksen matkustuksiin tässä maassa ja tehdä ne helpoik-si, laajentaakseen siten sekä luonnon ja kansan tuntemis-ta” .

Tunnusomaista ja eräänä perustana SMY:n toiminnalle oli vahva isänmaallinen, aat-teellinen näkökulma . Tästä nousi ajatus kehittää Suomen kulkuoloja eli tiestöä sekä ma-joitusoloja niiden varsilla .

Yksi ehkä näkyvimpiä tei-den kunnossapidon uudistus-ten esiintuoja oli Matkailijayh-distykselle Suomen tiestön ja majoitusolojen kunnosta konsulttina raportoinut Ernst Adolf Lampén .

Matkailijayhdistys julkai-si jo 1913 Suomen ensim-mäisen tiekartan autoilijoita

Opettaja, kirjailija ja Suo-men Matkailijayhdistyksen matkailuagentti Ernst Adolf Lampén (1865 – 2.4.1938) sai lempiniemen Iso-Keisari matkailutietämyksensä ja rehevän, värikkään persoo-nansa vuoksi. Lempinimi va-kiintui ja niinpä 1936 Lam-pén muutti sukunimensä Iso-Keisariksi.

Suomen Matkailijayhdistyksen hallituksen jäsenet lähdössä Kolilta. S

MY

- K

UV

A /

SE

PP

O J

. P

AR

TA

SE

N K

OK

OE

LM

AT

SM

Y-

KU

VA

/ S

EP

PO

J .

PA

RT

AS

EN

KO

KO

EL

MA

T

3/2013 19

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

varten . Yhdistyksen jäsenet olivat koonneet tietoja ja tu-loksena oli kartta, joka ”sisäl-si jokseenkin kaikki Suomen maantiet; paksulla punaisel-la viivalla merkityt maantiet olivat selostuksessa tarkem-min esitellyt, kapealla punai-sella viivalla merkityt tiet oli-vat automobiileille soveliaat, taittoviivoilla merkittyjä teitä ei suositella . Suomen kaikki majatalot ovat kartalla selväs-ti ja huomattavasti merkityt .”

Matkailijayhdistys jatkoi teiden tarkistamisia . Kulku-neuvona oli A. Löfbergiltä vuokrattu 30-hevosvoimai-nenn amerikkalainen Evert-automobiili, joka ”kulki ke-vyesti ylös kaikista matkalla tavatuista mäistä . Ensimmäis-tä vaihdosta käytettiin vain kahdessa ylämäessä .”

Tietestaajat tohtori B. Fros-terus ja matkakirjailija E . Lam-pén olivat merkinneet muis-tiin teiden leveydet, kunnon, majatalojen ominaisuudet, ylä- ja alamäet, kaltevuudet, sillat, rummut ja niin edel-leen . Mukana heillä oli tiemit-tari, jolla päästiin sadan met-rin tarkkuuteen

Automobiiliteiden kunnossapito­ohjeet kuvernööreille

Matkailijayhdistyksen Keskus-toimikunta lähetti 1914 testi-ajojen perusteella laaditut kunnossapito-ohjeet läänien kuvernööreille kiertokirjeellä automobiilimatkailun vaati-mista toimenpiteistä:- että maanteitä tasoitet-

taisiin niin leveiksi ja ylläpidet täisiin niin leveinä kuin laki määrää

- että maanteitä korjattai-siin ja tarkastettaisiin niin ajois sa keväällä etteivät tiet niille soraa ja täytettä levitettä essä vielä olisi eh-tineet kokonaan kuivua

- että maanteiden kääntei-den sisäpuolilta näköalaa rajoit tavia tien vierissä kas-vavia pensaita raivattaisiin ja suu rempia puita karsit-taisiin, jotta tien jatko pa-remmin tuli si näkyviin

- että tarpeellisia tienviittoja pystytettäisiin tienhaaroi-hin ja ylläpidettäisiin niin että kirjoitusta selvästi voi-

taisiin lukea tultiinpa sitten viitan luo taholta tai toisel-ta

- että maantierummut alus-ta pitäen asianmukaisesti pe rustettaisiin ja rakennet-taisiin sekä ylläpidettäisiin niin, että maantien pinta aina rumpujenkin kohdal-la olisi tasainen

- että kaikki lautat saataisiin automobiilien ja raskaim-pien kuormien niille otta-mista ja niillä kuljettamista varten kyllin vahvoilla lan-kuilla varustetuiksi ja kyl-lin tilaviksi, jonka ohes-sa lauttoihin hankittaisiin luotetta vat kiinnitysköydet tai mieluummin rautaket-tingit .

ylitirehtööri Snellman ja Tieyhdistys

Tie- ja vesirakennusten Yli-hallituksen ylitirehtööri Karl Snellman teki toukokuun 23 . päivänä 1914 Teknillisen Yh-distyksen kokouksessa Suo-men tiestön kehitykseen ja liikennekelpoisuuteen ratkai-sevasti vaikuttaneen ehdo-tuksen Tieyhdistyksen perus-tamisesta .

Kokouksessa valittu komi-tea laati sääntöehdotuksen Suomen Tieyhdistys ry:lle . Pe-rustava kokous pidettiin Hel-singissä kesäkuun 13 . päivänä 1917 . Kokouksessa hyväksyt-tiin yhdistyksen säännöt ja va-littiin hallitus, joka kokoontui heti seuraavana päivänä . Hal-lituksen puheenjohtajaksi va-littiin ylitirehtööri Karl Snell-man ja siihen kuului myös Ernst Lampén .

Tieyhdistys kantoi huol-ta noina levottomina aikoina valtakunnan teiden kunnossa-pidon ohjeistuksesta ja niinpä se lunasti Bertel Bockströmin kirjasta kunnossapitoa käsit-televän osion ”Maantiet kel-volliseen kuntoon” (”Tiden kräver dugliga landsvägar”) ottaen siitä noin 4 .000 kappa-leen erillispainoksen ja jakaen sen jäsenilleen .

Tiekäsikirja syntyy

Hämeen läänin Kuvernöörin kenraalimajuri R. K. H. Spåren aloitteesta 1918 kuusi läänin-hallitusta lahjoitti Tieyhdistyk-

J.V. Snellmanin poika Karl Snellman (1855–1928) oli TVH:n ensimmäinen pääjohtaja, kun Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus muuttui 1925 annetulla asetuksella Tie- ja vesiraken-nushallitukseksi. Hän jäi eläkkeelle 6.11.1925 pitkän ja ansiokkaan virkauran jälkeen. Karl Snellman sai 1917 Todellisen valtioneuvoksen arvonimen.

selle yhteensä 600 markkaa käytettäväksi sopivan, tiente-koa ja kunnossapitoa käsitte-levän käsikirjan luonnoksen palkitsemiseksi . Tieyhdistyk-sen hallitus julisti kilpailun käsikirjan laatimiseksi . Pal-kintoja päätettiin jakaa kaksi, yhteensä 700 markkaa .

Määräajan kuluessa saa-pui neljä eri kilpakirjoitusta, joista palkintolautakunta va-litsi kaksi . Suuruudeltaan 400 markan palkinto lankesi ra-kennusmestari E. J. Kurikalle Eurajoelta ja 300 markan pal-kinto insinööri Väinö Rankal-le Matkaselästä .

Kumpikaan palkituista luonnoksista ei semmoise-naan erinäisistä syistä katsot-tu soveltuvan julkaistavaksi, suostui hoitovaliokunnan ke-hotuksesta insinööri Santeri Kiianlinna palkittujen kilpakir-joitusten ja muiden lähteiden perusteella laatimaan lopulli-sen käsikirjan Suomen oloi-hin .

Kiianlinna laatikin Kurikan ja Rankan kilpakirjoitusten se-kä Tieyhdistyksen tuottamien ja kokoamien ohjeiden perus-teella julkaisun, joka oli poh-jana Arvo Lönnrothin 1927 työstämälle Tiekäsikirjalle . Tiekäsikirjan alaotsikkona on Ohjeita teiden suunnitteluun, tutkimukseen, rakentamiseen ja kunnossapitämiseen maal-la.

Lähteet:Seppo J . Partasen artikkeli ”Kun Suomi etsi itseään vier-toteiltä ja matkailureiteiltä” Mobilian vuoden 2000 näyt-telyjulkaisussa ”Matkalla jos-sain Suomessa” .

Jaakko Heinosen artikkeli ”Teiden rakentaminen” Tie-museon julkaisussa ”Tie yh-distää” vuonna 1985 .

Suomen Tieyhdistyksen jul-kaisuja No 1, ensimmäinen vuosikerta 1920 .

Suomen Matkailijayhdistyksen hallituksen jäsenet lähdössä Kolilta.

AU

TO

- J

A T

IEM

US

EO

MO

BIL

IAN

KO

KO

EL

MA

T

20 3/2013

Suomessa on 22 museotietä ja 33 museosiltaa, jotka edustavat kukin

valtakunnallisen tieliikenteen histori-an ilmiöitä . Nämä tiet ja sillat muodos-tavat Liikenneviraston museokohde-kokoelman .

Liikennevirasto teettää museoteil-le ja -silloille hoito- ja ylläpitosuunni-telmat, joita paikalliset elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskukset käyttävät alueidensa museokohteiden ylläpidon ohjenuorina . Museoteiden ja -siltojen hoito- ja ylläpitosuunnitelmat laativat konsultti Martti Piltz tieliikennemuseo Mobiliasta ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu destia Oy:sta .

Tuoreimmat hoito- ja ylläpitosuun-nitelmat ovat valmistuneet tammi-kuussa 2013 . Harrströmin museosillan sekä Paltaniemen museotien suun-nitelmien valmisteluihin osallistuivat aktiivisesti paikalliset tahot kuten ko-tiseutu- tai kyläyhdistysten, matkailu-yritysten ja paikallismuseoiden edus-tajat . Harrströmin kylässä myös sillan naapuritalojen asukkaat ovat osallistu-

neet aktiivisesti siltaympäristön yllä-pitoon . Museotie ja -siltakohteet ovat usein tärkeitä erityisesti paikalliselle kulttuurille valtakunnallisen merkittä-vyytensä lisäksi .

Harrströmin silta sijaitsee Harrströ-min kylässä Korsnäsin kunnassa Ete-lä-Pohjanmaan rannikolla . Pohjan-lahden rantatien varrella sijaitsevan Harrströmin sillan siltapaikalla on ol-lut silta viimeistään 1600-luvun puoli-välissä . Vuonna 1893 kuvernööri pää-töksen johdosta Harrströmin kyläläiset rakensivat paikalle kivipalkkisillan . Sil-lassa on käytetty satulakivirakennet-ta, mikä on muunnelma talonpoikaisis-ta satulapuusilloista . Harrströmin kylä on vireä, ja sen asukkaat vaalivat siltaa osana hyvin säilynyttä kylää ja kalas-tussatamaa .

Paltaniemen museotie sijaitsee Ka-jaanin kaupungissa Oulunjärven ran-nalla . Tien synty liittyy erämaiden asuttamiseen 1500-luvun lopulla . Pal-taniementie on Pohjois-Suomen van-hin sisämaan maantie . 1800-luvun

lopulla Paltaniemi oli Kainuun kult-tuurielämän keskus, mihin vaikutti eri-tyisesti Eino ja Kasimir Leinon van-hempien kodin sijainti Paltaniemessa . Paltaniemen vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt ja uudet rakennukset on sopeutettu siihen tyylikkäästi . Museo-tiejakson pituus on 2 .950 metriä .

Valtakunnallinen vastuu tienpidon periaatteista on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella . Mu-seoteitä ja -siltoja hoidetaan normaa-lin tienpidon osana yksilöllisten hoito- ja ylläpitosuunnitelmien mukaisesti . Museologisten tavoitteiden mukaises-ti kohteita ylläpidetään niiden muse-ointihetkeä vastaavassa kunnossa .

Hoito- ja ylläpitosuunnitelmat ovat lu-ettavissa ELY-keskuksen internetsivuil-la osoitteissa http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/perinnetoiminta/museoteita sekä http://www.ely-keskus.fi/fi/Liiken-ne/perinnetoiminta/museosiltoja

Museoteitä ja -siltoja hoidetaan yhteistyössä

PÄÄLLYSTEET • KUNNOSSAPITO

MO

BIL

IAM

OB

ILIA

Paltaniementie.

Harrströmin silta.

20 3/2013

3/2013 21

koLuMni

Totuus, hyvyys, kauneus

Antiikin tunnetuin filosofi Platon esitti idean ihannevaltioksi, jossa vastuu jakautuisi kolmelle taholle . Hallitsijoita olisivat viisautta edus-tavat filosofit, turvallisuudesta vas-taisivat rohkeat soturit ja taloudesta oikeamieliset yrittäjät .

Platonin ideaalivaltiota ei synty-nyt missään, mutta toinen hänen kolmijakonsa löytää yhä uusia so-velluksia ihmisten maailmassa . To-tuus, hyvyys ja kauneus ovat yh-teiskunnan peruspylväitä, eivät vain etäisinä periaatteina vaan pitkälle käytännön ratkaisuihin asti . Kaikkia kolmea tarvitaan nimenomaan sa-manaikaisesti .

Voidaanko liikenneväyliä suunni-tella totuuden, hyvyyden ja kauneu-den samanarvoisuuden pohjalta ja mitä nämä tarkoittavat käytännössä, viime kädessä sijainnin koordinaat-teina, metreinä, tonneina ja euroi-na? Arvelen, että voidaan hyvinkin . Platon toteaa myös, että luovuus on mahdollista vain kosketuksessa kau-neuteen .

Liikenneväylän ”totuus” tarkoit-tanee lähinnä sitä, että väylä palve-lee yhteiskuntaansa ja käyttäjiään optimaalisella tavalla . Tien tai radan linjauksen on vastattava asutuksen, kuljetusten ja maankäytön tarpeita sekä minimoitava ympäristö- ja me-luhaitat . Hanke ei saa olla ylimittai-nen eikä toisaalta tulevia tarpeita vä-hättelevä .

Tien tai muun väylän hyvyys on monitahoisempi laatukäsite, geo-metriasta ja leveydestä alkaen . Siihen kuuluvat myös rakenteel-linen lujuus ja turvallisuuden ele-mentit kaikkine yksityiskohtineen . ”Minkälainen on hyvä tie?” säilyy vuosikymmenestä toiseen liiken-nehallinnon ja tutkimuslaitosten peruskysymyksenä, johon etsitään vastauksia käyttäjien tarpeiden ja kustannusten alinomaa muuttuvas-sa toimintakentässä .

Kolmas peruspylväs kauneus liittyy totuuteen ja hyvyyteen mut-ta ansaitsee oman korostuksensa . Kauneus on usein luonnonmukai-suutta (esimerkiksi tiegeometria suhteessa maaston tyyppiin), mut-ta kaikissa tapauksissa se on har-moniaa ympäristön ja väylän omien rakenteiden kanssa . Silmillä havait-tava näkymä – tieltä tai tien ulkopuo-lelta katseltaessa – on yhtä tärkeä ihmisen hyvinvoinnille kuin tien mi-tattavissa olevat laatutekijät .

Ympäristön tutkija Yrjö Sepän-maa puhuu vastakohdasta eli ”es-teettisestä kärsimyksestä” . Sitä voi verrata muiden aistien kokemaan epämukavuuteen, kuten meluun tai tuntoaistia koetteleviin töyssyi-hin . Epämukavuuden aiheuttaja on pyrittävä poistamaan ja ellei tämä onnistu, haittaa on vain yritettävä sietää . – Liikenteen ja sen väylien piirissä ainakin esteettinen kärsimys

olisi usein melko vähin kustannuk-sin poistettavissa, kunhan tavoit-teen arvo tunnustetaan .

Me tiealan toimijat saisimme puuhailla kauneuden parissa pal-jon nykyistä määrätietoisemmin . Helsingin designvuosi 2012 poimi ohjelmiinsa monenlaista arjen es-tetiikkaa, mutta eipä juuri kadun ka-lusteita tai huonokuntoisia liiken-nemerkkejä . Ne ovat kuitenkin joka hetki esillä . Vinossa sojottava pyl-väs syö merkin ja sen ylläpitäjän us-kottavuutta ja synnyttää ”esteettistä kärsimystä” ryhdikkään katunäky-män sijaan . Taajamien ulkopuolella erityisesti yksityisten teiden kalliste-levat viitat rumentavat turhan päiten koko risteysmaisemaa .

Hyvässä elämässä kaikki tärkeät arvot ovat sopusointuisesti muka-na, samanaikaisesti . Liikenne ja sen väylät ovat konkreettisuudessaan helpompia tarkasteltavia kuin mo-net henkisemmät arvot . Tavoitteet voidaan silti sanoittaa pitkälti yhtä-läisesti, otsikkomme tapaan .

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja tie- ja katutekniikan konsultti.

EERO LEHTIPUU

22 3/2013

Tieyhdistyksen hallitus esittäytyySuomen Tieyhdistyksen sääntöjen

mukaan yhdistyksen asioita hoitaa

hallitus, johon kuuluu hallituksen

puheenjohtaja, jota kutsutaan

yhdistyksen puheenjohtajaksi,

sekä 12 jäsentä.

Yhdistyksen vuosikokous valitsee pu-heenjohtajan ja hallituksen jäsenet

siten, että vuosittain on erovuorossa neljä hallituksen jäsentä . Puheenjohta-jan toimikausi on vuosikokousta seuraa-va kalenterivuosi ja hallituksen jäsenten

toimikausi valintaa seuraavat kolme ka-lenterivuotta . Hallituksen jäsen voidaan valita uudelleen vuoden väliajan jälkeen . Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen .

Hallitus valitsee keskuudestaan vara-puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan .

Juha Marttila Tieyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2012Puheenjohtaja, MTK

Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana huhtikuusta 2009 alkaen . Maaseudun etu-järjestön keskeinen tehtävä on luoda mahdollisuuksia suomalaiselle ruuantuo-

tannolle ja maaseudun uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan yritystoiminnan kasvulle . Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan toimiva tiestö ja muu infrastruktuu-ri koko Suomeen .

Kotimaisten luottamustoimien lisäksi toimin kansainvälisissä tehtävissä Euroopan viljelijäjärjestö COPAn varapuheenjohtajana sekä Euroopan yksityismetsänomista-jajärjestö CEPFin hallituksen jäsenenä .

Etujärjestötehtävien ohella pyöritän myös maatilaa Simossa . Tilalla tuotetaan mai-toa noin 2 .000 suomalaisen kulutusta vastaava määrä .

Aikaisempi työhistoriani on maatalouspolitiikan ja taloustieteen tutkimuksesta . Tuttavat sanovat, että tietty ”tutkijamaisuus” nousee esille aika usein vieläkin .

Pekka Jokela Tieyhdistyksen hallituksessa 2011–2013Johtaja, Liikennevirasto

Vastaan Liikennevirastossa ELY-kes-kusten liikennevastuualueiden ohja-

uksesta ja yhteistyöstä . Taustana on pitkä kokemus tiepiiriin eri toimialoilta ja eri-laisista kehittämisprojekteista . Nyt työ-uran pää häämöttää . Kesästä alkaen mie-hen löytää kotoa tai rannikkovesiltä .

STY:n HaLLiTuS eSiTTÄYTYY

3/2013 23

Ville Järvinen Tieyhdistyksen hallituksessa 2011–2013Asiantuntija, Koneyrittäjät

Olen 30-vuotias Vantaalla, yhden hengen taloudessa, elävä nuorimies, joka työs-kentelee Koneyrittäjien liitossa maarakennusalan asiantuntijan tehtävissä . Epä-

virallisemmin: olen innostuja, kiinnostuja ja taivaanrannan maalari, jonka tavoittee-na on olla hyvä ihminen .

Koulutustaustaltani olen Oulun yliopistosta valmistunut ympäristötekniikan dip-lomi-insinööri .

Pienessä työyhteisössä jokainen joutuu tekemään kaikenlaista . Työstä yritän ir-rottautua perinteisesti lenkkeilemällä sekä harrastamalla geokätköilyä . Viimeisen vuoden aikana olen elvyttänyt taas kirjoittamistani, lähinnä runojen raapustamista .

Tieyhdistyksen hallituksen jäsenenä saan hieman erilaista näkökulmaa tieasioihin kuin varsinaisessa työssäni . Siinä opin, näen ja tiedän, kuinka jäsenyrityksemme ja -yrittäjämme rakentavat, kunnostavat ja ylläpitävät teitä .

Tero Kallio Tieyhdistyksen hallituksessa 2011–2013Toimitusjohtaja, Autotuojat ry

Autotuojat edustaa autojen merkkimaahantuojia ja heidän kauttaan globaalia au-toteollisuutta Suomessa . Autotuojien jäseniä ovat henkilö-, paketti-, kuorma- ja

linja-autojen valmistajien valtuuttamat maahantuontiyritykset . Yhdistys pyrkii vai-kuttamaan siihen, että suomalaiset voisivat ajaa uudemmilla, turvallisemmilla ja vä-häpäästöisemmillä autoilla . Tämä on tärkeää pitkien etäisyyksien Suomessa . Auto-tuojat ottaa osaa tieliikennettä koskevaan keskusteluun .

Olen 38-vuotias ja koulutukseltani filosofian maisteri . Olen työskennellyt aiem-min Panimoliiton toimitusjohtajana ja kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri-nä . Harrastan tennistä, lukemista, ruoanlaittoa ja autoja .

Kalevi Katko Tieyhdistyksen hallituksessa 2011–2013Johtaja, destia Oy

Työhistoriaa minulla on eri tulosyksi-köiden johtajana destiassa, viimek-

si vuonna 2012 Rata-tulosyksikön joh-tajana . Olen syntynyt 1949, valmistunut diplomi-insinööriksi TTKK:sta 1973, työ-uraa on kertynyt yhteensä yli 40 vuotta Tielaitoksen/ Tieliikelaitoksen/ destia Oyn palkkalistoilla .

2013 olen pääosin lomalla ja aion siir-tyä eläkkeelle kesällä 2013 . Jatkan kui-tenkin STY:n hallituksessa toimikauden loppuun .

Harrastuksista päällimmäisenä ovat liikunta eri muodoissaan ja matkailu .

STY:n HaLLiTuS eSiTTÄYTYY

24 3/2013

Juha Jääskelä Tieyhdistyksen hallituksessa 2012–2014Toimitusjohtaja, Arctic Machine Oy

Olen toimitusjohtajana perheyritys Arctic Machine Oy:ssä, joka on tienhoitoau-tojen varusteluun ja tienhoitolaitteiden valmistukseen erikoistunut yhtiö . Arctic

Machine toimii Suomen lisäksi kansainvälisesti kymmenellä eri markkinalla työllis-täen yli 70 henkilöä .

Vapaa-aikani kuluu lähinnä eläinten (perheessä 3 hevosta ja koira), kesämökkei-lyn ja matkustelun parissa . Yksityisteihin olen perehtynyt myös työn ulkopuolelta metsätilaosakkuuden myötä .

Olli Kokkonen Tieyhdistyksen hallituksessa 2012–2014Senior Advisor, NCC Roads Holding Ab

Olen ollut tienpäällystehommissa viimeiset 22 vuotta, joista 17 vuot-

ta nykyisen NCC Roads Oy:n toimitus-johtajana . Nyt viimeiset vuodet Senior Advisorina NCC Roadsin Konsernihal-linnossa .

Olen Turusta kotoisin oleva 61-vuoti-as diplomiekonomi, vankkumaton TPS:n mies ja entinen aktiivipelaaja 1970-luvul-ta . Nykyisin harrastan mökkeilyä Turun ulkosaaristossa Nötössä . Minulla on fik-su vaimo ja kaksi tytärtä, joiden koiria Onnia ja Simoa hoidan aina kun saan ti-laisuuden .

Jari Pietilä Tieyhdistyksen hallituksessa 2012–2014Järjestöpäällikkö, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

SKAL:ssa tehtäviini kuuluvat järjestö- ja harrastustapahtumien organisointi ja KTK-yhteistyön koordinointi . Vastaan myös jäsenhankinnasta, jäsenrekisteristä ja jä-

senetujen hankkimisesta . Olen SKAL:n johtoryhmän jäsen .Vapaa-aikanani nautin luonnossa liikkumisesta talvisin suksilla ja kesällä patikoi-

den . Suomen suvessa viihdyn myös moottoripyörän selässä .

STY:n HaLLiTuS eSiTTÄYTYY

3/2013 25

Tapio Puurunen Tieyhdistyksen hallituksessa 2012–2014Toimitusjohtaja, Sito

Valmistuin diplomi-insinööriksi (liikenne- ja tietekniikka) 1980-luvun lopussa ja sii-tä asti olen työskennellyt konsulttina eri yhtiöissä . Sitoon siirryin elokuussa 2000 .

Se aika, joka työltä jää, vietän perheen ja harrastusten parissa . Perheeseen kuu-luu vaimon lisäksi 9-vuotias tyttö ja 1-vuotias koira . Tärkeimpiä harrastuksia ovat jal-kapallo, laskettelu, metsästys, golf, veneily ja kokkailu .

Jorma Mäntynen, Tieyhdistyksen hallituksessa 2013–2015, yhdistyksen varapuheenjohtaja Liikenne- ja kuljetustekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Olen Teknillisten Tieteiden Akatemi-an jäsen, Keskuskauppakamarin lii-

kennevaliokunnan puheenjohtaja sekä Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoaka-temian johtokunnan jäsen . Toimin asian-tuntijana useissa liikennealan ja elinkei-noelämän työryhmissä .

Outi NietolaTieyhdistyksen hallituksessa 2013–2015Logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry

Olen koulutukseltani KTM ja toiminut Metsäteollisuus ry:ssä logistiikkapäällikkö-nä vuoden 2011 alusta, tavoitteenaan logistiikan pullonkaulojen poisto maalla

ja merellä edunvalvonnan keinoin . Aiemmin olen toiminut vuosia konsulttina Pöy-ryllä ja wSP Finland Oy:ssa sekä tutkijana VTT:llä . Myös Tielaitos tuli uran alkuai-koina tutuksi .

Vapaa-ajan täyttävät 13-, 11- ja 6-vuotiaat lapset, monipuolinen liikunta mieluiten metsässä, lukeminen ja ikuisuusprojektina omakotitalon ja pihan viimeistely .

Pirjo OksanenTieyhdistyksen hallituksessa 2013–2015 Lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Vastaan Turun AMKn rakennustekniikassa infratekniikan suuntautumisvaihtoeh-dosta . Aloitin sivutoimisena opettajana yli 20 vuotta sitten ollessani vielä pää-

suunnittelijana silloisella TVH:lla ja myöhemmin yksityisissä konsulttitoimistoissa . Vastaan täällä myös rakennustekniikan ja rakennusalan työnjohdon kansainvälisis-tä asioista ja niiden merkeissä käyn joka vuosi opettamassa yhteistyöoppilaitoksis-sa Euroopassa . Opiskelijoiden kanssa työskentely on kiinnostavaa, pitää ajan tasal-la ja opettaminen tuntuu mukavalta .

Harrastan lentopalloa . Aikaisemmin pelasin sitä itse, mutta nyt toimin liiton ylä-sarjoissa tuomarina ja liigassa kirjurina . Olen myös Lentopalloliiton hallituksen jäsen ja toimin Lounaisen alueen puheenjohtajana . Olen perustanut Raision Loimu Juni-orit ry:n ja toiminut siellä puheenjohtajana 10 vuotta . Tällä hetkellä autan myös poi-kani valmentamaa naisten 1-sarjajoukkuetta tarvittaessa toimitsijana .

Minulla on mies ja kaksi aikuista lasta . Yhdessä harrastamme veneilyä ja mökkei-lyä kotipaikkakunnallani Turun saaristossa . Pidän lukemisesta ja käsitöistä ja mat-kailusta .

STY:n HaLLiTuS eSiTTÄYTYY

26 3/2013

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaasti

Pölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvalli-suutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

© Jan Töve / Johnér

CRE

AM

EDIA

Pölynsidonta ilm_A5.indd 2 3.1.2012 9.05

Tuukka Tuomala Tieyhdistyksen hallituksessa 2013–2015Tekninen johtaja, Orimattilan kaupunki .

Olen toiminut Orimattilassa alkuvuodesta 2000; ensin rakennus-tarkastajana, sitten kaupungininsinöörinä ja nyt teknisenä joh-

tajana . Koulutus on talonrakennuspuolelta, mutta rakentamisiin liit-tyy tietyt lainalaisuudet ja ne toimivat myös maanrakennuksessa . Oma työsektori on laaja-alainen ja mielenkiintoinen . Siihen kuulu-vat mm . kunnallistekniikan ylläpito ja rakennuttaminen (ei vesi-jäte-vesi), metsät, leikkikentät, joukkoliikenne, maankaatopaikat, valais-tus, liikenneturvallisuus, yksityistiet jne . Erityisesti joukkoliikenne ja yksityistiet ovat lähellä sydäntä .

Vuodesta 2002 olen pyörittänyt muutaman kaverin kanssa maa-ilman ainoaa yösuunnistuksen Yökuppi nimistä erikoisseuraa . Sen myötä on saanut toteuttaa tärkeän harrastuksen kehittämistä se-kä syksyisillä matkoilla kokea yösuunnistuksen upeutta eri maissa .

STY:n HaLLiTuS eSiTTÄYTYY

3/2013 27

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaasti

Pölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvalli-suutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

© Jan Töve / Johnér

CRE

AM

EDIA

Pölynsidonta ilm_A5.indd 2 3.1.2012 9.05

YkSiTYiSTieToLaaRi

ELINA KASTEENPOHJA

Roskaaminen Kevät koittaa ja lumen alta paljastuu kaikenlaista tör-kyä. Kenen vastuulla on tiepenkkojen siivous?

Jätelain (17 .6 .2011/646) mukaan ympäristöön ei saa jät-tää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viih-tyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaan-tumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa .

Samainen laki määrää, että roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin sii-vottava roskaantunut alue . Joskus roskaajaa ei saada selville tai sitten hän ei huolehdi siivoamisvelvollisuu-destaan . Tällöin ns . toissijainen siivoamisvelvollisuus on mm . yksityisen tien pitäjällä, jos roskaantuminen on aiheutunut tien käytöstä tai sellaisesta toiminnasta, jon-ka tienpitäjä on hyväksynyt .

Merkillepantavaa on, että Jätelain 76 §:n mukaan yk-sityisen tien pitäjän on järjestettävä roskaantumisen eh-käisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jä-tehuollon palvelut .

Kevätauringon paljastamien roskien siivousvelvolli-suus on siis käytännössä tienpitäjällä, roskaajia tuskin enää tavoitetaan .

NäkemäalueraivauksetYksityistien liittymästä maantielle on huono näkyvyys, koska näkemäalueella kasvaa pensaikkoa. Kenelle kuu-luu alueen raivaus?

Tienpitäjällä on yksityistielain 17 §:n mukaan oikeus pois-taa tiealueelta puut, pensaat ja muiden tienpitoa haittaa-vat luonnonesteet sekä karsia tälle alueelle ulottuvat ok-sat . Tämä oikeus koskee ainoastaan tiealuetta .

Tienpitäjällä on kokonaisvastuu siitä, että tie on tur-vallinen käyttää . Tienpitäjän yksi tärkeimmistä tehtävis-tä onkin huolehtia, että kaarteissa ja liittymissä raivataan näkemäalueet . Näkemäalueita raivattaessa joudutaan kuitenkin usein siihen tilanteeseen, että raivaustarve ulottuu myös maanomistajan maan puolelle . Tällaisis-sa tilanteissa tienpitäjän tulee ensisijaisesti sopia maan-omistajan kanssa raivauksesta .

Jos maanomistajan kanssa ei päästä sopimuksen lii-kenneturvallisuutta vaarantavan puuston ym . poistami-seksi, tienpitäjä voi hakea poisto-oikeutta kunnan tielau-takunnalta . Kunnan tielautakunta pitää asian johdosta toimituksen, jonka yhteydessä mahdollisesti pidettävän katselmuksen perusteella tehdään päätös poisto-oikeu-den myöntämisestä . Maanomistaja on oikeutettu saa-maan korvausta poistetusta puustosta . Ennen kuin tie-lautakunnan toimituspäätös voidaan panna täytäntöön, tulee odottaa päätöksen laillistumista .

OmistusoikeudestaTiealueeseen kuuluvista ojista poistetaan puskia. Kenel-le ne kuuluvat?

Tienpitäjä hallinnoi tiealuetta tienpitotarkoituksessa . Yk-sityistien maapohjan omistaa maanomistaja eli se, ke-nen maalla tie sijaitsee . Yleisesti onkin tulkittu, että kaikki mikä tästä maapohjasta kasvaa, kuuluu siis maanomis-tajalle . Halutessaan hän voi pitää poistetun kasvillisuu-den . Mikäli maanomistaja ei näitä halua, tienpitäjä on velvollinen omalla kustannuksellaan siirtämään ne pois .

Yksityistien pitäjän kuuluu ennalta ehkäistä tien ros-kaantumista ja tarvittaessa jopa järjestää jätehuol-lon palvelut.

Yksityistien ympäristö kuntoon

28 3/2013

TieLeHden aRkiSToSTa

ARI KäHKöNEN

lossien korvaaminen silloilla alkoi

Vuonna 1921 siirtyi valtiol-le maanteiden mukana myös 132 lossia . Lossit olivat kevyt-rakenteisia ja ne oli suunni-teltu hevosliikennettä varten . Moottoriajoneuvoliikenteelle niiden kantavuus oli puutteel-linen . Ongelmaksi osoittautui myös ajoneuvon ajo lautal-le . Lossiolojen parantamisek-si alettiin rakentaa siltoja kor-vaamaan lossiyhteyksiä sekä hankkia uusia lossialuksia ja parantaa lossien tuloteitä ja laitureita . Vuoteen 1933 men-nessä oli jo 23 lossiyhteyttä korvattu sillalla . Losseja uusit-tiin mahdollisuuksien mukaan ja materiaaleissa siirryttiin

Vuoden 1933 toisessa numerossa on ensimmäistä kertaa kerrottu losseista, jotka olivat elintärkeitä sisä- ja ulkosaa-ristossa. Sorateiden pinnoitus oli aloittanut valloituksensa ja lehdessä Kavo Käyhkö kirjoitti ansiokkaasti asfalttiemul-sion ja emulsiosepellyksen valmistuksesta ja käytöstä. Se arvioitiin kannattavaksi kun KVL oli yli 400. Helsinki–Turku-maantien rakentamisen vaiheita seurattiin tiiviisti ja teiden suurinta pituuskaltevuuksien suuruutta (6 % pääteillä ja 10 % vähäliikenteisillä teillä) laskettiin viiden sivun voimin.

puusta teräkseen . Hinnoista kerrotaan, että 6 tonnia kanta-va puuproomu maksoi 22 .000 mk (8 .500 €), 8 tonnin teräs-proomu 65 .000 mk (25 .000 €) ja 12 tonnin teräsproomu 80 .000 mk (30 .000 €) . Koneis-to moottoreineen maksoi sit-ten vielä 50 .000 mk (19 .000 €) .

Talviaurausta pohdittiin pikkutunneille saakka

Tieyhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuussa 2013 . Yhdistyksen henkilöstö teki töitä lähinnä talkoohengessä, mutta toiminta oli varsin aktii-vista: Tielehteä julkaistiin nel-jä numeroa vuodessa, ensim-mäiset Tiepäivät oli järjestetty lokakuussa 1932 ja Talvitiepäi-

vät maaliskuussa 1933 . Jäse-niä yhdistyksellä oli 312 hen-kilöä . Kokouksessa professori Arvo Lönnroth valittiin uudel-leen puheenjohtajaksi .

Vuosikokouksessa käytiin vilkasta keskustelua teiden talviaurauksesta . Sen todet-tiin olevan vielä alkuasteel-la . Epätasaiset, mutkaiset ja rakentamattomat tiet eivät kestäneet raskaampia ja te-hokkaimpia auroja . Aurankul-jettajia ei sen kummemmin koulutettu ja tulos oli sen mu-kaista . Kokouksessa todettiin, että kaikille auraajille pitäi-si antaa pätevää opetusta tai jopa lähettää aurausreiteille aurauksen neuvojia . Keskus-telun lopuksi ’siirryttiin illallis-pöytään, jonka ääressä talvi-aukipitokysymystä pohdittiin pikkutunneille saakka .’ Oi ai-koja, oi tapoja .

Työvoimaongelmia Helsinki–Turku­tiellä

Uusi maantie rakennettiin työllisyystöinä . Kaikkia töihin komennettuja ei urakkatyö miellyttänyt ja ensimmäiset työmaalle tulleet 70 helsinki-läistä lähtivät saman tien pois vaatien palkkojen korottamis-ta ja tuntityön käyttöönottoa . Kertoivat olevansa pystymät-tömiä urakkatyöhön . Työvoi-man määrä kuitenkin kasvoi nopeasti ja aiheutti ongel-mia työnjohdolle . Lehti ker-too, että ’suuri osa työmiehis-tä oli töihin tottumattomia,

osa vakavaan työntekoon ha-luttomia ja osa hyvään järjes-tykseen taipumattomia’ . Työ-maalla asuttiin parakeissa ja järjestystä valvomaa oli työ-maalle palkattu oma poliisi . Lisäksi piti välillä kutsua paik-kakunnan poliisivoimia avus-tamaan järjestyksenpidossa . Kaikesta huolimatta tie saa-tiin aikanaan kunnialla raken-nettua .

Uutisia meiltä ja maailmalta

Yhdysvalloissa autojen val-mistusmäärät romahtivat la-mavuosien aikana . Vuonna 1929 valmistui 5,4 miljoonaa automobiilia ja vuonna 1932 enää 1,4 miljoonaa .Maailman tiet: Kansainväli-sen tiekongressi oli julkaissut tilaston tiestön pituudesta eri maissa . Ykkössijaa piti Yhdys-vallat 1,6 miljoonalla tiekilo-metrillä . Euroopassa pisin tie-verkko oli Ranskassa (652 .000 km) . Saksa (348 .000 km) ja Englanti (285 .000 km) tulivat seuraavina kaukana jäljessä . Suomen tieverkon pituudeksi oli ilmoitettu 52 .000 km .Suomessa TVH:n menoar-vioehdotus vuodelle 1934 oli 104,3 Mmk (40 M€) . Siitä kun-nossapitoon meni 21 Mmk (8 M€), teiden rakentamiseen 35 Mmk (13 M€), siltojen raken-tamiseen 24 Mmk (9 M€) ja valtion haltuun otettavien en-tisten maanteiden kuntoonpa-nemiseen 5 Mmk (2 M€) .

Teräsproomu 7 hv:n moottorilla, kantavuus 8 tn.

Emulsion ruiskutus käynnissä Helsingissä Haagan tiellä.

3/2013 29

eduSkunnaSTa

Huoli vientiteollisuutemme kustan-nuskilpailukyvyn heikkenemisestä

sai vahvan vastauksen hallituksen puo-livälitarkastelussa ja valtiontalouden ke-hysriihessä . Pitkään jatkuneesta talou-den matalasuhdanteesta pyritään nyt uuteen nousuun merkittävillä yritysve-rotuksen kevennyksillä ja rakenteellisil-la uudistuksilla . Veropäätösten ansios-ta Suomen kilpailukyky harppaa reiluilla askelilla kiinni kovimpia kilpailijamaitam-me Ruotsia ja Saksaa sekä pientä mutta dynaamista Viroa, joka on viime vuosi-na houkutellut paljon investointeja myös Suomesta .

Hallitus joutui tekemään kilpailukyvyn kannalta tärkeät veroratkaisut ilman, et-tä työmarkkinajärjestöiltä saatiin näille ratkaisuille tukea maltillisen tuloratkai-sun muodossa . Työmarkkinaosapuolten epäonnistuminen ei kuitenkaan muodos-tunut hallituksen päätösten esteeksi . On kuitenkin erittäin tärkeää, että kun työ-markkinaratkaisujen aika lopulta koittaa, ovat ne samassa linjassa hallituksen te-kemien työllisyyttä ja talouskasvua edis-tävien toimien kanssa .

Työvoimakustannusten ja suorien ve-rojen lisäksi suomalaisten yritysten kus-tannuskilpailukyvyn kannalta olennaisia ovat erityisesti logistiikkaan kustannuk-set . Meillä logistiikkakulujen osuus – kes-kimäärin noin 12 prosenttia yritysten lii-kevaihdosta – on kilpailijamaihimme verrattuna korkea, olemme hyvin logis-tiikkaintensiivinen kansantalous .

Yhteisöveron laskulla vastataan osal-taan myös vientiteollisuuden logistiikka-

kustannusten nousuun, joita väistämät-tä on tulossa esimerkiksi merikuljetusten rikkidirektiivin muodossa . Verouudistuk-sen ohella rikkidirektiiviin sopeutumis-ta pyritään helpottamaan 100 miljoo-nan euron panostuksella meriliikenteen LNg-infrastruktuuriin . Vaikka meriliiken-ne näyttelee teollisuuden kustannuksissa ja siten tietysti koko kansantalouden kan-nalta suurta roolia, on meidän tavallisten suomalaisen arjessa vähintään yhtä tär-keää, millainen tieliikenteemme kustan-nuskilpailukyky on tulevaisuudessa .

Onkin valitettavaa, että esimerkiksi dieselveron palautusjärjestelmää ei vie-lä päätetty ottaa käyttöön kotimaisen kuljetusalan kilpailukyvyn turvaamisek-si . Toisaalta meidän kaikkien tienkäyttä-

jien näkökulmasta täytyy olla tyytyväi-nen siihen, että valtiontalouden suurista tasapainottamistarpeista huolimatta lii-kennepolttoaineiden verotusta ei kiris-tetty . Alueellisen kuljetustuen jatkaminen on puolestaan pieni mutta tärkeä toimen-pide, joka osoittaa hallitukselta kykyä ja tahtoa huomioida etäisyyksien vaikutus-ta tuotannollisen toiminnan logistiikka-kustannuksiin .

Tieliikenteeseen tulevien raskaan kul-jetuskaluston mittojen ja massojen ko-rotuksien vaikutuksista tiestöön on kan-nettu laajasti huolta . Syystäkin, sillä korjausvelkaa tiestöömme sitoutuneel-le merkittävälle kansallisvarallisuudelle on päässyt kertymään liian paljon . Ke-hyspäätöksessä varataan 55 miljoonan euron lisärahoitus, jolla pyritään huo-lehtimaan tiestön asianmukaisesta kun-nosta massojen korotuksen paineessa . Kehysriihessä vahvistettiin myös liiken-nepoliittisen selonteon linjauksen mukai-sesti, että uusista väyläinvestoinneista siirretään jatkossa vuositasolla 100 mil-joonaa euroa liikenneverkon pieniin in-vestointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen . Joka tapauksessa hallitus turvaa käynnissä olevien liikennehankkeiden te-hokkaan läpiviemisen ja hallituskaudella käynnistetään kaikki liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet .

HEIKKI AUTTO

KANSANEdUSTAJA (KOK)

LIIKENNE- JA VIESTINTäVALIOKUNNAN

VARAJäSEN

Yritysverotuksen alennuksella kohti uutta kasvua

30 3/2013

Kansliapäällikkö Pursiainen hallituksen vieraana

Tieyhdistyksen hallitus piti tilinpäätöskokouksensa yhdis-tyksen toimitiloissa helmikuussa . kokouksen vieraana oli

liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiai-nen . Keskusteluissa olivat esillä muun muassa tienpidon rahoi-tus, raskaiden ajoneuvojen enimmäispainot ja -mitat, yksityis-teiden tilanne ja tiemaksutyöryhmän (Ollila) työ .

Rahasta tulee joko orja tai isäntä.

Quintus Horatius Flaccus

ToiMiTuSJoHTaJaLTa LYHYeSTi

Uusia jäseniä Tieyhdistykseen

Tieyhdistyksen hallitus hyväksyi kokouksessaan uusia jäse-niä yhdistykseen . Yhdistyksen uusimmat henkilöjäsenet

ovat Hautamäki Aaro Hokkanen Riitta Hoppula Veikko Ikonen Veikko Jyväsjärvi Harri Karppanen Jouko Karvanen Kyösti Kela Antti Kuitunen Pentti Savolainen Markku Seppälä Sinikka Torikka Jonne ja Virolainen Paula

Jäseneksi ovat liittyneet myös Itä-Suomen Isännöinti Oy, Kul-jetus Oy Sääminki, Metsäsuunnittelu Hollanti Oy, Mikkelin Au-tokuljetus Oy, Pelkosenniemen kunta, Pohjois-Suomen Tiei-sännöinti, Porvoon kaupunki ja Raaseporin kaupunki sekä seuraavat yksityistiekunnat

Ahtiainen-Ponsimaa yksityistie hoitokunta, KauhajokiAhvenlammen tiehoitokunta, MikkeliAmmeenmäentien tiekunta, AkaaBalkin yksityistie, Raahegrannas-Lillvik enskilda väglag, Porvoo

Haapanoro-Palvaniemi yksityistie, LeppälahtiHanhiahon tiekunta, VesantoHarjunsalmen yks .tien tiehoitokunta, KuhmoinenHaukanmaan yksityistie, ToivakkaHinkkaperän yksityistie, KeuruuHirvikosken yksityistie, Merikarvia/SiikainenHurukorven yksityistieInniläntien tiekunta, LempääläIsontammentien tiekunta, KirkkonummiJoenmutkan tiekunta, ToivakkaJoensuun tiekunta, ParkanoJäkälävaara-Mäntyjärven yksityistie, Pudasjärvi/PosioJärvelän yksityistie, MikkeliKairitun yksityistie, Laitila/UusikaupunkiKakaristo-Uusitalo tiekunta, JämsäKaldean yksityistie, OrimattilaKarhuntaival yks .tien tiekunta, JoensuuKiimassuon yksityistie, TurkuKiipunmäentien yksityistie, JokioinenKilpola-Unijoki yksityistie, JuvaKilvenvirran-Sorsaniemen tiekunta, KontiolahtiKolkonjärven yks .tiekuntaKonninmäen tiekunta, LeppävirtaKorsijärven tiehoitokunta, MikkeliLahdenpohjan yksityistie, HollolaLeisniemen yksityistie, RantasalmiLuomalanrannan yksityistie, PihtipudasLääninmäenraitin tiekunta, AkaaManunkylän yksityisen tien tiekunta, Seinäjoki Marttilan tiekunta, LeppävirtaMontusniemen yksityistie, RautalampiMyllyjoen yksityistie, KiteePalonkylän yks .tien tiekunta, IsokyröPanelian-Peltomaan yksityistie, EuraRantatien hoitokunta, SiikajokiRosion yksityistie, SonkajärviRunkantien yksityistie, AkaaRutalahti-Urajärvi yksityinen rantatie, AsikkalaSipilän yksityistie, VihtiSoikontien tiekunta, YlihärmäSuonperän tiekunta, ReisjärviSyväsmäen yksityistie, HirvensalmiSärkilahden yks .tiekuntaTaipale-Veijolan yksityistie, PetäjävesiTavisärkän tiekunta, Joensuu/EnoVälikallion tiekunta, Virrat sekäYöveden yksityistie, Mikkeli

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen vieraili Tieyhdistyksen hallituksen kokouksessa, joka pidettiin yhdistyksen toimi-tiloissa.

3/2013 31

Vieraina Virossa

Tieyhdistyksen edustajilla Kähkönen ja Rahja oli helmikuus-sa hieno mahdollisuus vierailla Viron tielaitoksessa (Maan-

teamet) ja tutustua laitoksen koko johtoon ja toimintatapaan . Tielaitos uusi jo viime vuonna toimintojaan ja tänä vuonna ke-hitys saa jatkoa .

Viime vuoden kesällä tehtäväänsä astunut pääjohtaja Aivo Adamson tuli Tieyhdistyksen edustajille tutuksi jo joulukuussa hänen vieraillessaan Liikennevirastossa . Helmikuussa Tallin-nassa tulivat tutuiksi nyt myös kunnossapidon johtaja ja vara-pääjohtaja Toomas Tootsi, investointijohtaja ja samalla pohjoi-sen alueen tiejohtaja Kaupo Sirk, henkilöstöjohtaja Ave Kareda ja liikennekeskuksen johtaja Kristija Duubas . Lisäksi tapaami-sessa olivat mukana entuudestaan tutut kansainvälisten asioi-den asiantuntijat Jüri Riimaa ja Ene Raiduk .

Maanteeamet on Majandus- ja Kommunikatsiooniminis-teeriumi valitsemisalas tegutsev valitsusasutus . Maanteea-met teostab seadusega sätestatud ülesannete ulatuses riigi poliitika ja arengukavade elluviimist, juhtimisfunktsiooni ja rii-kliku järelevalvet ning kohaldab riiklikku sundi teehoiu, liiklus-ohutuse, ühistranspordi ja liiklusvahendite keskkonnaohutuse valdkonnas .

Yksityistiepäivät-kiertue kokosi 2.200 osanottajaa

Alueelliset Yksityistiepäivät on nyt pidetty helmi–maalis-kuussa 15 paikkakunnalla eri puolilla maata . Osanottajia oli

yhteensä noin 2 .200, mikä on erinomaisen paljon, joskin aavis-tuksen vähemmän kuin vastaavalla kiertueella kaksi vuotta sit-ten . Mukana kiertueella Tieyhdistyksen kanssa olivat – ELY-keskukset– Maanmittauslaitos– Jita– Laatukilpi– NCC Roads– Road Masters– Rumtec– Ruukki Construction– Suomen Metsäkeskus– Tetra Chemicals ja – Valtra

Alueellinen Yksityistiepäivä on tärkeä maakunnallinen yk-sityistietapahtuma, joka kokoaa tienpidon vastuunkantajia suurin määrin. Kuva on Kuopiosta, jossa oli tämänkertaisen kiertueen ensimmäinen tilaisuus.

Viron tielaitoksen johto ja Tieyhdistyksen edustajat tapasi-vat helmikuussa Tallinnassa.

Aivo Adamson on toiminut Viron tielaitoksen pääjohtajana viime kesästä lähtien.

ToiMiTuSJoHTaJaLTa LYHYeSTi

32 3/2013

uuTiSia

Kemdust F50 – Kestävä formiaattipohjainen ratkaisu pölynsidontaan• Täysin biohajoava, ei sisällä klorideja

• Voimakkaasti kosteutta sitova ja tehokas pölysidontavaikutus

• Sopii pölynsidontaan eri kohteissa: katupöly, maneesit, teollisuusalueet, kaivokset jne.

kemira oyj

@kemiragroup www.kemira.com

Erkki Liljalta tuhti historiikki

JäämerenkäytäväPohjois­Suomen rata­ ja tiehankkeiden historiaa

näkijöitä – tekijöitä – kulkijoita – salaisia suunnitelmia

Rautatien rakentaminen Jäämerelle puhuttaa jälleen tänä päivänä, mutta ratahanke on ollut esillä ja suun-

nitteilla jo 1800-luvulta lähtien .Erkki Lilja on tehnyt elämäntyönsä Lapin teiden suun-

nittelijana sekä tieperinteen tutkijana ja tallentajana . Hä-nen kirjoituksensa ovat hyvinkin tuttuja tämän lehden lukijoille .

Lapin ELY-keskus tilasi Liljalta lyhyen selvityksen mil-laisia suunnitelmia ja selvityksiä rata- ja tiehankkeista Jäämerelle on aikaisemmin tehty . Pienestä vihkosesta kasvoi yli 300-sivuinen tietoteos, koska kulkuyhteys Jääme-relle on kiinnostanut kautta aikojen . Yksityisten kokoelmista ja arkistoista löytyi lukuisia aikaisemmin julkaisemattomia kuvia sekä salaisia asiakirjoja .

Kirjassa esitellään Jäämerelle johtavien kulkuyhteyksien historiaa, toteutuneita ja toteutumattomia tie- ja ratahankkei-ta, joiden pohjoinen päätepiste on Pohjois-Atlantin ja Jääme-ren rannikko ja eteläinen päätepiste leviää hajajuuristona Itä-meren maihin .

Ensimmäisiä ratasuuntia Suomesta Jäämerelle selvitettiin jo vuonna 1893 . Autonomian aikana 1900-luvun alussa suoma-

laiset halusivat radan kulkevan mahdollisimman idässä Venäjän alueella, koska poliitikot pelkäsi-vät rakennuskustannusten kaatu-van suomalaisten maksettavaksi .

Yksi merkittävä syy Lapin ties-tön kehittymiseen oli Ivalojoen kultalöytö 1868 .

Rata- ja tiehankkeita on puol-lettu ja vastustettu monin perus-tein . Seuraa vassa suora lainaus mielipiteitä ratasuunnitelmasta Kuusamon kautta Jäämerelle ou-lulaisessa Kalevassa 102 .1906: ”Kuu samon Jäämeren rataa ruotsalaisen puolueen 20 mies-tä wastustawat ehdottaen sijal-

le rannikkorataa (tunnelia) Närpiöstä Ahwenanmaalle, 77 nuorsuomalaista kannattaa, 10 raittiusmiestä samoin sillä eh-dolla, ettei asemilla anneta olutta ja nuo 3 unioninaista siksi, että sitten mukawasti pääsee näkemään sydänyön aurinkoa . Kittilän mies tahtoo suunnata radan oman nurkkansa ohi, So-dankylä tahtoo asemaa kirkolle j .j .e .

Pitkäweteinen keskustelu jatkuu loputtomiin .”

Kustantaja Hipputeos Oy304 sivua, 38 euroa sis . alvISBN 978-952-5617-25-2Kirjakaupoista ja nettikaupasta www .hipputeos .fi

3/2013 33

uuTiSia

”Together with our Baltic Road Association partners from Latvia and Estonia as well as our friends and

colleagues from the Nordic Road Association (denmark, the Faroe Islands, Finland, Iceland, Norway and Sweden) and re-spected specialists from all over the world we will search for the best solutions in more than 22 sessions .

The traditional exhibition with a wide range of well-known and breaking-through companies with a variety of equipment for road and transport purposes will be located at the Con-ference venue .

Our Scientific Committee have received and analysed a re-cord of 140 abstracts from the authors representing 26 coun-tries and 5 continents .

The Conference technical visits are selected to represent leading and innovative Lithuanian laboratories, test roads and road enterprises as well as projects and structures . Tech-nical tours will include lunches in attractions of our cultural heritage .”

Skirmantas Skrinskas, Phddirector of the Lithuanian Road AdministrationChairman of the Baltic Road Association Council

Roads for society

XXVIII International Baltic Road ConferenceVilnius, Lithuania, 26–28 August 2013

The Conference and Exhibition will be held in the Lithuanian Exhibition and Congress Centre LITEXPO, the biggest state-of-the-art exhibition and congress centre in the Baltic States.

LITEXPO is located only 15 minutes from the Old Town and 20 minutes from the airport.

www.brc2013.lt

Nuoret aikuiset pärjäävät kaupungeissa ilman ajokorttia

Kun joukkoliikenne toimii hyvin, liikkuminen sujuu ilman omaa autoa ja ajokorttia . Erityisesti nuoret aikuiset ovat

löytäneet joukkoliikenteen eikä autolla ole heille enää sellais-ta statusarvoa kuin vanhemmille sukupolville .

Tukholmassa nuorten ajokortin hankkiminen on vähen-tynyt huomattavasti parantuneen joukkoliikennetarjonnan vuoksi . Trendi on ollut siinä määrin selvä, että on alettu pu-hua Tukholma-ilmiöstä .

Vastaava trendi on viime vuosina ollut nähtävissä myös Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulla . Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä ja Espoossa asuvista nuorista vuonna 2003 ajokortin hankki heti 18 vuotta täytettyään 52 prosent-tia, kun vuonna 2011 vastaava luku oli vain 43 prosenttia . Li-säksi autonomistus on Uudellamaalla selvästi vähäisempää kuin valtakunnallisesti . Autottomien asuntokuntien osuus oli ylivoimaisesti suurin Helsingissä, jossa 54 prosenttia asunto-kunnista oli autottomia .

Toyota on vähävikaisin automerkki Trafin vikatilastoissa

Toyota on saavuttanut kaikista automerkeistä eniten Top 10 -sijoituksia Trafin helmikuussa julkaisemassa henkilö-

autojen mallikohtaisessa vikatilastossa . Kaikki käyttöönotto-vuosiluokat huomioitaessa Toyota sai tilastossa yhteensä 35 Top 10 -sijoitusta .

Trafin mallikohtaisessa vikatilastossa on huomioitu vuon-na 2000–2007 ja 2009 käyttöön otetut autot . Vikatilasto perus-tuu vuonna 2012 Suomessa tehtyihin katsastuksiin .

Volvo V40 on Vuoden Talviauto 2013

Huipputasaisella suorituksella Volvo V40 sai testissä täy-det viisi tähteä ja jätti Tekniikan Maailman perinteisessä

isossa talvitestissä kilpailijat taakseen .Volvo saa erityiskiitosta talviajosta maantiellä täyden kym-

pin muodossa, mutta myös kaikki muut ajettavuuteen ja ete-nemiskykyyn liittyvät testiosiot Volvo V40 selvittää kiitettäväl-lä tasolla . Autossa on testin parhaat valot ja myös talvitestin tärkein ominaisuus, lämmityslaite, toimii kiitettävästi .

Tekniikan Maailman talvitestin tulokset:1) Volvo V40 9,0 pistettä2) Audi A3 8,83) Toyota Auris Hybrid 8,84) BMw 3-sarja 8,65) Mercedes Benz A 8,56) Seat Leon 8,57) Volkswagen golf 8,48) Honda Civic 8,3

Testiraportti Tekniikan Maailma -lehdessä 04/2013 .

34 3/2013

Crusellin silta on Vuoden silta 2013

Crusellin silta on paikalleen kaupunki- ja satamaympäris-töönsä hyvin sopiva maamerkki – ei liian hallitseva vaan

sopivasti kaupunginosaa edustava . Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin sillat ja erikois-

rakenteet -tekniikkaryhmä etsi siltaa, joka edustaa korkea-luokkaista ja laadukasta suomalaista sillansuunnittelu- ja sil-lanrakennusosaamista, ja joka on edistänyt siltakulttuuria maassamme . Tänä vuonna teemana olivat vuosina 2008–2012 valmistuneet vesistösillat .

Crusellin silta yhdistää liikenteellisesti Jätkäsaaren länsi-reunan Ruoholahteen . Silta sijoittuu täysin kaupunkimaiseen ympäristöön, joka on varattu kokonaan asuntorakentamisel-le . Silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta .

Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma . Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kalte-vuus on 11 astetta .

Sillan kaikki tuet on perustettu porapaaluille kallion va-raan . Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevy-en liikenteen kaistat, sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle . Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavarauk-set kunnallistekniikalle .

Sillan pääsuunnittelija on dI Pekka Pulkkinen wSP:ltä .

uuTiSia

Kavo Käyhkön Rahaston hallitus julistaa Suo-men Tieyhdistyksen jäsenien haettavaksi 700 euron suuruisen matka-apurahan.

Matkakohde voi olla kotimainen tai ulkomai-nen kongressi, seminaari tai räätälöity opin-tomatka .

Vapaamuotoiset hakemukset tulee lähettää Suomen Tieyhdistyksen toimistoon (osoit-teeseen PL 55, 00441 Helsinki) viimeistään 31 .5 .2013 . Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla rahaston sihteerille osoitteella ari .kahkonen@tieyhdistys .fi .

Kavo Käyhkön Rahaston hallitus

Kavo Käyhkön Rahaston

matka­apuraha haettavana

Alkolukko estänyt jo 12.000 rattijuopumusta – käyttö muokkaa myös asenteita

Alkolukko on estänyt n . 12 .000 kertaa yli 0,5 promillen hu-malassa olevan henkilön lähdön liikenteeseen ajoneu-

von kuljettajana . Kaiken kaikkiaan alkolukko on estänyt yli 40 .000 kertaa alkoholia maistelleen (yli 0,2 ‰) kuljettajan pää-syn rattiin . Tiedot käyvät ilmi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuutta ja vaikuttavuutta reilun neljän vuoden ajalta .

Erityisen merkittävää on, että alkolukon käyttö näyttää vaikuttavan myös rattijuopumukseen syyllistyneiden asen-teisiin: alkolukkoa käyttäneet uusivat muita kiinnijääneitä harvemmin rattijuopumusrikosta ja lukon käyttö on myös vähentänyt henkilön alkoholin kulutusta kokonaisuudessaan .

Tutkimuksessa havaittiin alkolukkojen toimivan tarkoituk-senmukaisella tavalla rattijuopumusten ennaltaehkäisyssä ja ne näyttävät vaikuttavan myös valvonta-ajan päätyttyä . Kol-mannes alkolukkoajo-oikeuden kuljettajista kertoi jättäneen-sä tai aikovansa jättää lukon vapaaehtoiseen käyttöön val-vonta-ajan jälkeen .

Yksityistie-ansiomerkki Tiekunnan hyväksi toimineiden työ on huomattu!

Suomen Tieyhdistyksen ansiomerkkitoimikunta on 8 .3 .2013 myöntänyt seuraavat Yksityistie-ansiomerkit

Merkin saaja Merkin hakijaGorschelnik Börje Jaakkolan tiekunta, NaantaliLehti Raimo Penttilän yksityistie, OrivesiPohjanmaa Ahti Mynter-Teräväinen Rantatie tiekunta, Lohja

Yksityistie-ansiomerkin saanet ovat kaikki toimineet tie-kunnan hyväksi yli 30 vuoden ajan! On todellakin ihailta-vaa, että he ovat jaksaneet vuodesta toiseen ansiokkaasti hoitaa tiekunnan asioita meidän kaikkien eduksi . Ansiomerkkitoimikunta onnittelee lämpimästi merkin saaneita henkilöitä!

Yksityistie-ansiomerkki on tarkoitettu hoitokunnan pu-heenjohtajalle tai jäsenelle, toimitsijamiehelle, tiekunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkittä-vällä tavalla kunnostautunut yksityistieasioissa.

Lisätietoa:http://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/ajankohtaista/

3/2013 35

Cyclehoop Parkkiruututeline on vuoden liikuntatuote

Valpastin Oy:n maahantuoma Cyclehoop Parkkiruututeline palkittiin vuoden ulkomaisena liikuntatuotteena . Kysees-

sä on autoprofiilin kokoinen ja muotoinen pyöräteline, joka viestittää, kuinka tärkeää on, että pyöräilylle varataan kaupun-geissa tilaa .

Muita kilpailussa palkittuja tuotteita ovat vuoden kotimai-nen liikuntatuote Suunnon Ambrit HR gps-kello ja vuoden pal-velu Fustra-harjoitusmetodi, jota käytetään tasapainottamaan kehon lihaksistoa .

-Cyclehoop Parkkiruututeline oli tuomariston valinta ulko-maalaiseksi liikuntatuotteeksi, koska tuote kohdistuu kaiken kuntoisiin ja tasoisiin liikkujiin . Tuote tekee pyöräilyn näkyväk-si ja antaa keinon esimerkiksi yrityksille kannustaa työntekijöi-tään työmatkaliikuntaan, luonnehtii kilpailun pääsihteeri Ari Puro-Aho. -Myös tuotteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja hauska design puhuttelivat tuomaristoa .

-Palkinto on kunnianosoitus pyöräilyn ja erityisesti arkipyö-räilyn edistämiselle, iloitsee Valpastin Oy:n toimitusjohtaja Ma-ri Päätalo. ”-Liikennejärjestelmän toimivuutta halutaan kehit-tää parantamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita . Laadukas pyöräpysäköinti on yksi näistä keinoista .

Nokialla ja Lempäälässä junaliikenne osaksi seutulippua

Liikenne- ja viestintäministeriö, Tampereen kaupunki ja VR-Yhtymä Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kokeilusta,

jossa Lempäälän ja Nokian asukkaat voivat käyttää myös ju-naa seutuliikenteessä .

Kokeilun aikana asiakas voi matkustaa Tampereen kaupun-kiseudun seutulipulla 30 vuorokauden ajan rajoittamattoman määrän matkoja kokeilukuntien välisessä liikenteessä hyö-dyntäen sekä juna- että bussiliikenteen vuoroja .

Pilotin on tarkoitus käynnistyä tämän vuoden kesäkuun aikana ja se kestää 30 .6 .2014 saakka . Tarkoituksena on va-kiinnuttaa kokeilu jatkuvaksi toiminnoksi 1 .7 .2014 alkaen ko-ko Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueella . Mallia on tarkoitus levittää myös muual-le Suomeen .

Sopimuksessa on asetettu VR-Yhtymä Oy:lle EU:n palve-lusopimusasetuksen mukainen hintavelvoite sekä sovittu pe-riaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan hintavelvoite korvataan VR-Yhtymä Oy:lle . Rautatieliikenteen toimivaltaise-na viranomaisena liikenne- ja viestintäministeriö vastaa pal-velusopimusasetuksen mukaisesta valvonnasta .

uuTiSia

Vuoden 2013 Ekoauto on Toyota Prius PHEV

Tuulilasi-lehden järjestämä Vuoden Ekoauton valinta teh-tiin jo 18 . kerran . Voittajaksi ja arvonimen Ekoauto 2013

haltijaksi nousi Toyota Prius PHEV -pistokehybridiauto .Tänä vuonna lähtökohdaksi otettiin nopeasti yleistyneet

hybridiautot, joissa energian käyttöä on tehostettu jarrutus-energiaa talteen ja uudelleen käyttöön ottavilla järjestelmillä . Talteenotto tapahtuu muuntamalla ylijäämäenergia akkuun varastoitavaksi sähköksi .

Markkinoille ovat viime vuonna tulleet myös autot, jois-sa hybridijärjestelmän akkujen kapasiteetti on niin suuri, että autoilla voidaan ajaa merkittäviä matkoja pelkästään sähköl-lä . Akkuja voidaan ladata sähkönjakeluverkosta . Voittaja-au-to on juuri tällainen .

Pelkästään akkuihin ladatulla sähköllä kulkevia autoja ei voitu ottaa mukaan, sillä niiden toimintamatka ei riitä vertai-luajon useamman sadan kilometrin päivämatkoihin .

Mukaan otettiin myös kolme uusinta polttomoottoritek-niikkaa käyttävää automallia . Vahvasti tulossa olevaa down-sizingia eli iskutilavuuden pienentämistä edusti kolmisylinte-rinen yksilitrainen bensiinimoottori, jonka teho kuitenkin oli 100 hv . Toinen uutuus oli 1,4-litrainen bensiinimoottori, josta sylintereistä puolet eli kaksi poistetaan kevyessä kuormituk-sessa käytöstä . Mukana oli myös dieselauto, jonka hiilidiok-sidipäästöt ovat vain 88 g/km . Kaikki nämä edustivat perhe-autoluokkaa .Lisätietoja: www .motiva .fi ja www .tuulilasi .fi

Liikennetekniikan kesäkoulu 2013

The Aalto University Summer School on Transportation kokoaa yhteen liikennetekniikan osaajia eri puolilta maa-

ilmaa ja tarjoaa liikennetekniikan ammattilaisille oivan jat-ko-opiskelumahdollisuuden . Liikennetekniikan kesäkoulu on järjestetty menestyksekkäästi jo kuutena kesänä tätä ennen . Kesäkoulun aiheena vuonna 2013 on ”Land Use and Tran-sportation” .

Kesäkoulu järjestetään tänä vuonna 12 .–16 .8 .2013 Otanie-messä Espoossa . Kesäkoulun opetuskielenä on englanti . Ke-säkoulusta on mahdollista saada 2–3 opintopistettä . Kesäkou-lun järjestää Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Liikennetekniikka .

Lisätietoa liikennetekniikan kesäkoulusta löytyy kesäkoulun websivuilta: http://civil.aalto.fi/en/research/transportation/aal-to_university_summer_school_on_transportation/. Sivuilta löytyy mm. kurssin alustava ohjelma ja ohjeet ilmoittautu-miseen.

Vuoden Liikuntatuote -kilpailua järjestää Tes-ting Lab Finland, joka on Kuortaneen urheilu-opiston ja Frami Oy:n kehittämä palvelukoko-naisuus liikunta- ja hy-vinvointialan käyttäjä-lähtöiseen innovaatio- ja tuotetes taukseen. Kil-pailu järjestettiin nyt kol-mannen ker ran.

36 3/2013

Testisähköbussin koeajot alkavat Espoossa

VTT aloitti koeajot testisähköbussilla maaliskuussa Espoon bussireitillä 11 . Ajojen tarkoituksena on testata kotimais-

ten komponenttivalmistajien tuotteiden toimivuutta ja omi-naisuuksia . Ajot tehdään ilman matkustajia .

Hankkeen tavoitteena on auttaa kotimaista sähköajoneu-voteollisuutta suunnittelemaan kansainvälisille markkinoille kilpailukykyisiä komponentteja tai osajärjestelmiä .

Testisähköbussi on rakennettu VTT:n koordinoimassa eBus-projektissa yhteistyössä tutkijoiden ja sähköajoneuvo-markkinoista kiinnostuneiden toimijoiden kesken . Ajoneuvon kotimaisuusaste on erittäin korkea .

Järjestelmien yhteensovittamisesta ja kokoonpanosta vas-taa Metropolia Ammattikorkeakoulu ja suunnittelua tukevas-ta simuloinnista Aalto-yliopisto . Komponenttivalmistajat Eu-ropean Batteries on toteuttanut akkujärjestelmän ja Vacon taajuusmuuttajat . Ajoneuvo on räätälöity Kabus Oy:n valmis-tamaan bussirunkoon .

Sähköautojen kehittämisessä ollaan maailmalla jo pitkäl-lä . VTT kohdistaa kehitystyönsä Suomelle sopivimpaan teh-

uuTiSia

täväkenttään eli raskaiden sähköautojen ja työkoneiden ke-hittämiseen . Tätä tarkoitusta varten VTT:llä on Otaniemessä ajoneuvolaboratorio, jossa voidaan tutkia sähköisiä ajoneu-voja ja niiden voimalinjaa kokonaisuutena .

VTT on käynnistänyt älykästä ja vähähiilistä liikennettä ke-hittävän SMILE-kärkiohjelman, jolla VTT vastaa tulevaisuu-den energia- ja ilmastohaasteisiin .

Suomen Tieyhdistys ry:n vuosikokous pidetään tiistaina 4.6.2013 klo 14 MTK:n tiloissa Helsingissä osoitteessa Simonkatu 6.

Ennen kokousta on kahvitarjoilu sekä MTK:n edustajan ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden näkymistä . Yhdistyksen hallituksen vuonna 2013 myöntämien ansiomerkkien luovutus tapahtuu kokouksen aluksi .

Vuosikokouksessa;

SUOMEN TIEYHDISTYKSEN JÄSENILLE!

K O K O U S K U T S UVUOSIKOKOUKSEEN

Tervetuloa!

Hallitus

Kokousjärjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumista kokoukseen viimeistään perjantaina 31.5. puh. 0207 861 000 tai sähköpostitse osoitteella toimisto@tieyhdistys.fi

• käsitellään vuosi- ja tilikertomus vuodelta 2012

• Vahvistetaan tilinpäätös 2012 ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille

• käsitellään ja hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2014

• Määrätään jäsenmaksujen suuruus tai niiden perusteet vuodelle 2014

• Vahvistetaan talousarvio 2014

• Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2014 sekä hallituksen neljä jäsentä erovuoroisten tilalle vuo-siksi 2014-2016 sekä uusi jäsen eroa pyytäneen sijalle

• Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

• käsitellään muut esille tulevat asiat (mikäli muita asioita halutaan kokouksessa päätettävän, on ne esitettä-vä hallitukselle viikkoa ennen kokousta) .

3/2013 37

Ramboll ManagementConsulting Finland

TkL Kimmo Halme on nimitetty 1 .3 . alkaen Ramboll Management Consulting Finlandin toi-mitusjohtajaksi sekä Ramboll Finlandin johto-ryhmän jäseneksi . Kimmo on toiminut Rambollissa vuodes-ta 2011, jolloin Ramboll osti hänen johta-mansa Advansis Oy:n . Ennen Rambollia ja Advansista Kimmo Halme työskenteli Valtion tiede- ja teknologianeuvostossa sekä Euroopan komission asiantuntijana .

WSP Finland Oy KTM Sanna Kulmala on nimitetty henkilös-tö- ja viestintäjohtajaksi 11 .2 .2013 alkaen .

Ins . Jari Kaukonen on ni-mitetty infran johtajaksi 15 .2 .2013 alkaen vastuu-alueenaan Helsingin ja Jyväskylän yksiköt .

HenkiLÖuuTiSia

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5-7-5 –tavui-siksi . Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Tie- ja liikenne -lehti on ottanut va-paamman linjan ja taivuttaa haikuja tarvittaessa myös infraan sopiviksi . ARI KäHKöNEN

Huhtikuun tiehaiku*

Suomen tiestöllämustat aukot imevättienpidon rahat.

LII

SI

Vä

Hä

TA

LO

Veho Hyötyajoneuvot

Antti Puolakkainen on nimitetty mark-kinointijohtajaksi vastuullaan koko Ve-ho Hyötyajoneuvojen markkinointi . Antti toimi aiemmin Mercedes-Benz tila-, pa-ketti- ja kevyiden kuorma-autojen myyn-tijohtajana . Lia Samuelsson jää markki-nointijohtajan tehtävästä äitiyslomalle .

Jani Tolonen on nimitetty myyntijoh-tajaksi vastuullaan Mercedes-Benz ti-la-, paketti- ja kevyiden kuorma-autojen maahantuonti- ja myyntiprosessit ko-konaisuudessaan . Jani toimi aiemmin Mercedes-Benz tila-, paketti- ja kevyiden kuorma-autojen kentän myyntipäällikkö-nä .Muutokset ovat astuneet voimaan 1 .2 .2013 alkaen .

Ramboll Finland

dI Heikki Arvio on aloit-tanut kehitysinsinöörinä Kiinteistöt ja rakentami-nen -toimialalla Tampe-reella .

Yo-merkonomi Terhi Kallio on aloittanut pääkirjanpitäjänä Espoossa .

Rak . Ins . Harri Kemppai-nen on aloittanut raken-nuttamisen projektipääl-likkönä Espoossa .

BBA Tarja Malve on aloit-tanut henkilöstöjohtajana Espoossa .

dI Juha Rantanen on aloittanut hankekehitys-päällikkönä Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialal-la Espoossa .

dI Katja Romppainen on aloittanut pro-jektipäällikkönä Kiinteistöt ja rakentami-nen -toimialalla Oulussa .

dI Juha-Pekka Smolander on aloittanut Rakennetekniikka-yksikön päällikkönä Espoossa . Yo-merkonomi Anni Stark on aloittanut Ostoreskontran tiiminvetäjänä Espoossa .

Roadari Oy

Päivi Kyllönen on nimitetty 4 .3 .2013 Roadari Oy:n toimitusjohtajaksi . Roadari Oy on kahden suomalaisen perheyhtiön, Varova Oy:n ja Oy Beweship Ab:n, perus-tama yhteisyritys, joka keskittyy Suomen ja Manner-Euroopan välisen maantielii-kenteen osa- ja täyskuormiin .

Varova ja Beweship jatkavat omien kappaletavarakuljetusten kehittämistä nykyisten yhteistyöverkostojensa ja asi-akkaidensa kanssa . Vain autoliikenteen runkokuljetukset yhdistetään uuteen Roadari-yhtiöön .

38 3/2013

Täydet suunnittelun, konsultoinnin ja pro-jektinjohdon palvelut.

www.poyry.fi/infra

Suomen laajin rakennetun ympäristön osaaminen

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, myynti@finnpark.fi

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

LiikeHakeMiSTo

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 200info@laatukilpi.fi - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

vuokraa liikenne- ja varoitus tarvikkeita ympäri Suomen.

ESPOO • RAISIO • PIRKKALA • JYVÄSKYLÄ

Nyt avattu uusi

toimipiste Jyväskylään

Tervetuloa!

Käy tutustumassa uusilla nettisivuillamme

www.trafino.fi

Trafinosta saa kaikkea mitä tarvii tiellä,

taidanpa minäkin lähteä käymään siellä!

3/2013 39

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s ., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja jayksityistielakiISBN 978-952-99824-6-2152 s ., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Kimmo LeväLumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiadet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s ., 17 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Suomen teiden historia IPakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s ., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid .)ISBN 978-952-99824-4-8 (PdF)108 s ., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron . Postikulut lisätään hintaan .

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

LiikeHakeMiSTo

1Yksityistiejulkaisut

YksitYistiEN kUNNOssAPitOkunnossapitotöiden suunnittelun

ja toteuttamisen perusteetEsko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)

Tilaukset: suomen tieyhdistys • kaupintie 16 a, 00440 helsinki • puhelin 020 786 1000 • Faksi 020 786 1009 • toimisto@tieyhdistys.fi • www . tieyhdistys .fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

VIANOVA.FI

Infra-, talo- ja ympäristö suunnittelun asiantuntija

FCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fi

Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella

nopeasti ja luotettavasti

West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45 • 28130 Pori

puh. 0400 121 907 • info@roadmasters.fi

www.roadmasters.fi

lomaile levilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna . Sopiva 3-6 hengelle .

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava ja lämmin varasto, autopistok-keet . Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas . Mökit ovat vuok-rattavissa yhdessä tai erikseen .

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi . Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p . 020 786 1001 .

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, levin.matkailu@levi.fi, www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1005.

PITKOSPUUN VUOKRAHINNAT 1.6.2012 ALKAEN

Kausi Viikot E/vko E/vkl pe-su E/vrk su-pe PP2 / PP1 PP2 / PP1 PP2 / PP1

A1 52-1, 8-15 870 / 1350

A2 45 (2012), 2,7,16,47 (2013) 720 / 1150 360 / 600 175 / 300

B 3-6, 17-18, 35-39, 45-51 590 / 880 265 / 400 135 / 200

C 19-34, 40-44 380 / 520 185 / 270 95 / 140