tie & liikenne 3/2012

3/2012 1

TIE LIIKENNESuomen Tieyhdistyksen ammatt i leht i

32012

Katupöly on haitallista terveydelle | s. 9

Uusiopäällysteistä uutta tutkimustietoa | s. 6Valevesi on monessa mukana | s. 14Moottoritiesarjassa kiinalainen juttu | s. 21

2 3/2012

Liikenne 2012

Varaa paikkanäyttelystä!

Turku 29.–30.8.2012 Messu- ja Kongressikeskus

Lisätietoja www.tieyhdistys.fi

Etunoja tulevaisuuteen!

3/2012 3

Pääkirjoitus – Tierakenteet purkautuvat . . . . . . . . 5

Yksityistietolaari – Lunta tiellä . . . . 27

Tielehden arkistosta . . . . . . . . . . . . 33

Kolumni – Eero Lehtipuu: Salaoja odottaa pääsyä tietyömaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Eduskunnasta – Merja Kuusisto: Turvallista matkaa . . . . . . . . . . . . . . 35

Lukijoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

Uutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Henkilöuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

Liikehakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

JulkaisijaSuomen Tieyhdistys ryKansainvälisen tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys .fietunimi .sukunimi@tieyhdistys .fiwww .tieyhdistys .fi

Päätoimittaja Jaakko RahjaPuh . 020 786 1001

Julkaisupäällikkö Liisi VähätaloPuh . 020 786 1003

ErikoistoimittajatElina KasteenpohjaPuh . 020 786 1004

Ari KähkönenPuh . 020 786 1002

IlmoitusmyyntiMarianne Lohilahtipuh . 040 708 6640marianne .lohilahti@netti .fi

Osoitteenmuutokset, tilauksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys .fi

AsiantuntijakuntaHilkka Ahde, AKTMiia Apukka, DestiaVille Järvinen, Koneyrittäjät Jyrki Paavilainen, RambollArto Tevajärvi, Liikennevirasto Jarkko Valtonen, Aalto-yliopisto

Ulkoasu/taittoTuija Eskolin, Painojussit Oy

PainopaikkaPainojussit Oy, Kerava

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessapyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat 2012 Kestotilaus 60 €Vuosikerta 70 €8 numeroa vuodessa

Ilmoitushinnat 2012 1/4 s . 1 100 €1/2 s . 1 600 €1/1 s . 2 400 €

ISSN 0355-785582 . vuosikerta

Sisältö 3/2012

Päällysteet • keväthoito

viranomaiset avautuvat

Tiepäällysteistä uutta tutkimustietoa . . . . . . . . . . . . 6

Kevätpöly ja terveys . . . . . . . . . . . . 9

Nasta-tutkimusohjelma . . . . . . . . . . 11

Kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan laatu . . . . . . . 12

Valevesi selittää liukkauden . . . . . . 14

Kelirikon torjuntaa 1900-luvulla . . . 19

Legendaarinen Mala . . . . . . . . . . . . 28

Tienpitäjä keskusteluyhteyteen tienkäyttäjien kanssa . . . . . . . . . . . . 30

Maanmittauslaitos avaa maastotietoaineistoja . . . . . . . . . . . 31

s. 19

Kannen kuva: Liisi Vähätalo

Palstat • kolumnit

Osa 7 – Kiinalainen juttu . . . . . . . . . 21

kaiken maailman moottoritiet

s. 6

4 3/2012

Tehokkaat Iridium2-tievalaisimet on suunniteltu kestämään. LedGine-moduuli, uusi

HID-optiikka, liitäntälaite ja ohjausjärjestelmät auttavat vastaamaan lisääntyviin

ener giansäästövaatimuksiin ja takaavat alhaiset käyttökustannukset. Iridium2-op-

tiikoilla saadaan ensiluokkaisen

valaistuksen lisäksi joustavuutta

sovelluksiin. Valaisimet voidaan

päivittää moduulia vaihtamalla.

www.philips.fi/lighting

Iridium2 LED valaisee tietä eteenpäin

Tie ja Liikenne_Iridium2 LED_3_2012_Philips Valaistus.indd 1 7.3.2012 15:12:22

3/2012 5

PÄÄKIRJOITUS

Kittilästä kuuluu kurjia uutisia . Kuntaan johtavan päätien silta on rapautunut niin huonoon kuntoon,

että Lapin ELY-keskuksella ei ollut muuta mahdollisuut-ta kuin rajoittaa sillalle pääsyä . Sillalle ei päästetä enää yli 50 tonnin kuljetuksia .

Kaukosen silta ei ole vain jokin yksittäinen silta kes-kellä ei mitään . Toukokuun alussa voimaan astuva rajoitus on ensimmäinen, joka on asetettu valta- tai kantatielle . Kyseessä on siis ennakkotapaus, joka pa-himmillaan indikoi laajemminkin tulevaa .

Kyseinen kantatie välittää liikenteen Rovaniemeltä pohjoiseen Kittilään ja edelleen Muonioon ja Enonte-kiölle . Silta sijaitsee Kittilän keskustaajaman eteläpuo-lella 20 kilometrin päässä kirkolta .

Raskaille kuljetuksille painorajoitus merkitsee va-jaan sadan kilometrin ylimääräistä lenkkiä, sillä ne eivät enää pääse suoraan Rovaniemeltä Kittilään ja eteenpäin . Rekat joutuvat etsimään uudet reitit Kola-rin tai Sodankylän kautta .

Sillan huono kunto ja sen seuraukset eivät ELY-kes-kuksen johdolle ole olleet helppoja asioita kertoa kun-nan päättäjille . Kuitenkaan tosiasioille ei insinöörikään mahda mitään . Täysien kuormien päästäminen olisi lii-an suuri turvallisuusriski .

Rahaa ei ole olemassa edes uuden sillan suunnit-teluun .

Kunnan teettämän selvityksen mukaan painorajoi-tuksella on iso hintalappu; pari miljoonaa euroa vuo-dessa . Laskelma perustuu siihen, että päivittäin sil-lan ylittää kolmisenkymmentä yli 50 tonnin kuljetusta . Puutavarakuljetusten ohella seudulla raskaita kuljetuk-sia synnyttää muun muassa kaivosteollisuus . Myös maan suurimpien matkailukeskusten – erityisesti Levi ja Ylläs – huoltokuljetukset hankaloituvat .

Painorajoituksella silta ei tule kuntoon . On vain ajan kysymys, milloin rajoitusta pitää tiukentaa . Saattaa vain toivoa, että Kaukosen sillalle ELY onnistuu josta-

Tierakenteet purkautuvat

kin repäisemään suunnittelurahan ja aikanaan myös varat sen toteuttamiseen .

Yhden huonokuntoisen päätiesillan kohtalon luu-lisi hoituvan, tavalla tai toisella . Hankalaksi asian te-kee se, että kysymys ei ole vain yhdestä sillasta ja sen kuntoon laittamisesta . Kaukosen silta symbolisoi ties-tömme pelottavaa, laajalla rintamalla tapahtuvaa ra-pautumista . Asiantuntijoiden tiedossa on, että huono-kuntoisten siltojen määrä kasvaa, vaikka niihin onkin koetettu kiinnittää huomiota viime vuosina .

Sillat eivät ole ainoa rapautuva rakenne . Kevät näyt-tää vuosi vuodelta paljastavan aiempaa vakavampia päällystevaurioita . Päällystettyjen teiden historian ai-kana tuskin on nähty niin laajoja ja syviä monttuja kuin nykyisin . Kun nyt on viitisen tuhatta kilometriä huono-kuntoista tietä, on niiden määrä 10 vuoden kuluttua ai-nakin kaksinkertainen .

Tiestössä olevat vauriot eivät hoidu itsestään, pään laittaminen pensaaseen ei auta . Ongelmavyyhteä on pakko lähteä purkamaan . Muutoin kasautuvat haasteet ylitsepääsemättömän suuriksi .

KYMMENEN SANAATierakenteiden vakava vauriokehitys vaatii aivan uudenlaista ryhtiä päättäjiltä ja väyläviranomaisilta.

6 3/2012

PÄÄLLYSTEET • KEVÄTHOITO

Suomi on asfaltin kierrät-tämisen kärkimaita . Lä-

hes kaikki murskattava vanha päällyste hyödynnetään uu-delleen teiden rakenteissa tai uusiopäällysteissä .

Asfalttinormien 2011 mu-kaan kulutuskerroksen uusio-päällysteessä voidaan käyttää enintään 50 massa-% asfaltti-rouhetta . Rouheen sisältämä bitumi (RAP-sideaine) on van-hentumisen myötä kovettu-nut ja haurastunut . Rouheen ominaisuudet tulee ottaa huo-mioon uusioasfalttimassan suunnittelussa halutun side-ainepitoisuuden ja tunkeuma-luokan saavuttamiseksi .

Suuria rouhepitoisuuksia käytettäessä asfalttirouheen ominaisuuksien merkitys uu-siopäällysteen laadun kan-nalta korostuu, jolloin avuksi voidaan ottaa elvyttimet . As-falttirouheen elvyttämisen ta-voitteena on palauttaa sideai-neen ominaisuudet entiselle tasolle . Elvyttiminä on tyypil-lisesti käytetty pehmeämpiä bitumilaatuja, mutta myös eri-laisten öljyjen, bitumiemulsi-oiden ja mäntyöljypien käyt-töä on kokeiltu vaihtelevin tuloksin .

Öljymäisiä elvyttimiä tutkittu vähän

Kirjallisuusselvityksen perus-teella öljymäisten elvyttimien käytöstä on tarjolla vain vä-

HELENA LEHTIMäKI

Keveät öljymäiset tuotteet asfalttirouheen elvyttiminä?Keveät öljytuotteet ovat käyttökelpoisia palauttamaan

vanhasta päällysteestä murskatun asfalttirouheen

sideaineen ominaisuuksia entiselle tasolle, kun

asfalttirouhetta käytetään uusiopäällysteissä.

hän puolueetonta, hyvin do-kumentoitua tutkimustietoa .

Öljymäisten elvyttimien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat riittävän alhainen visko-siteetti, hyvä sekoittumiskyky vanhan sideaineen kanssa se-kä turvallisuuteen liittyvät sei-kat: korkea leimahduspiste ja vähäinen haihtuvien ainesosi-en määrä .

Ympäristöarvojen koros-tuessa on haluttu vähentää haihtuvien orgaanisten yhdis-teiden päästöjä sekä rajoittaa karsinogeenisia PAH-yhdis-teitä sisältävien lisäaineiden

käyttöä asfalttimassojen val-mistuksessa . Tämä onkin he-rättänyt mielenkiinnon ko-keilla korkeasti jalostettujen, puhtaiden öljytuotteiden käyt-töä asfalttirouheen elvyttimi-nä .

Öljymäisiä elvyttimiä käy-tettäessä on kuitenkin esiinty-nyt ongelmia sideaineseok sen ja uusiomassan ho mo gee ni -suudessa . Elvytin on perin-tei sesti sekoitettu lisä side ai -neeseen ennen side aine-seoksen ruiskuttamista an nos -sekoittimeen . Sekoitus ta-pahtuu asemateknisistä syis -

tä hyvin nopeasti, jolloin vis-kositeetiltaan hyvin erilaiset aineet eivät ehdi sekoittua kunnolla vaan seos voi jäädä epähomogeeniseksi .

Ympäristön kannalta hy-väksyttäviä öljymäisiä elvyt-timiä ja niille paremmin so-veltuvaa sekoitustapaa on tutkittu mm . Ruotsissa Ny-nas AB:n toimesta . Suomes-sa Nynas Oy aloitti vuonna 2009 tutkimuksen uusiutu-vista luonnonvaroista valmis-tetun biofluksin käytöstä as-falttirouheen elvyttimenä . Nynasin ja NCC Roads Oy:n

Elvyttämisen tavoitteena on palauttaa asfalttirouheen vanhan sideaineen ominaisuudet. Elvytetty asfalttirouhe muistuttaa ulkonäöltään tuoretta asfalttimassaa: vasemmalla asfalt-tirouhetta ilman elvytintä ja oikealla elvytettyä asfalttirouhetta.

3/2012 7


toimeksiannosta tutkimusta keveistä öljytuotteista asfaltti-rouheen elvyttiminä jatkettiin diplomityönä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakou-lussa liikenne- ja tietekniikan tutkimusryhmässä .

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät

Tutkimuksen ensisijaisena ta-voitteena oli arvioida neljän tutkimukseen valitun keveän öljytuotteen käyttömahdolli-suuksia asfalttirouheen elvyt-timinä: biofluksi, Nytex 810, Nytex 820 ja V1500 .

Biofluksi on valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista Neste Oil Oy:n patentoimalla NExBTL-prosessilla . Nytex 810 ja 820 ovat korkeasti ja-lostettuja prosessiöljyjä, jotka on vetykäsittelyllä puhdistet-tu PAH-yhdisteistä . Viskosi-teettiluokiteltu bitumi V1500 on pehmein asfalttinormeis-sa luokiteltu bitumi, mutta sen ominaisuuksia elvyttimenä ei ole juurikaan tutkittu . Lisäk-si V1500 tarjosi kemialliselta luonteeltaan erilaisen vertai-lukohdan .

Tutkimuksen toisena ta-voitteena oli tutkia vaihtoeh-toista lisäystapaa öljymäisil-le elvyttimille: Saavutetaanko etua ruiskuttamalla elvy-tin suoraan asfalttirouheen joukkoon? Tämä sekoitusta-pa helpottaisi elvyttimien ja sideaineiden käsittelyä asfalt-tiasemilla . Elvyttimen lisäämi-nen suoraan asfalttirouheen pinnalle mahdollistaa myös elvyttimen suoran diffuusion RAP-sideaineeseen . Samalla tutkittiin myös elvyttimen riit-

tävää esivaikutusaikaa asfalt-tirouheen pinnalla .

Tutkimuksessa käytettiin kahta ääripäätä edustavaa vaikutusaikaa . Lyhyt 30 sekun-nin esivaikutusaika vastaa as-falttiasemalla ennen massan sekoitusta saavutettavaa vai-kutusaikaa . Yhden kuukauden esivaikutusaika vastaa tilan-netta, jossa elvytin lisätään asfalttirouheeseen jo murska-uksen yhteydessä ennen rou-heen varastointia .

Tuotteiden käyttökelpoi-suutta elvyttiminä arvioitiin tutkimalla niiden vaikutuk-sia RAP-sideaineen ja uusio-massojen ominaisuuksiin . Elvyttämisen tavoitteena oli palauttaa RAP-sideaineen ominaisuudet 70/100-bitumi-luokan puoliväliin . Laboratori-ossa valmistettiin sideainese-oksia elvyttimistä ja uutetusta RAP-sideaineesta, joiden seossuhteet laskettiin visko-siteettien perusteella taulukon 1 mukaisesti .

Sideaineseoksista tutkittiin niiden reologisia ominaisuuk-

Tutkimukseen mukaan valitut neljä tuotetta: Biofluksi, Nytex 810, Nytex 820 ja bitumi V1500.

sia, kykyä vastustaa pysyvää muodonmuutosta sekä kyl-mäominaisuuksia . Tutkimuk-sen vertailusideaineena käy-tettiin tuoretta 70/100-bitumia .

ElvytinKinemaattinen viskositeetti60 °C

Elvyttimen osuus

RAP- sideaineen osuus

mm2/s massa-% massa-%

Biofluksi 2 6,6 93,4

Nytex 810 10 11,0 89,0

Nytex 820 36 14,4 85,6

V1500 1 .500 30,0 70

Taulukko 1. Tarvittavat elvyttimen ja RAP-sideaineen seossuhteet tavoitevisko-siteetin saavuttamiseksi.

Elvyttimien, sekoitustavan ja esivaikutusajan vaikutuksia uusiomassan ominaisuuksiin tutkittiin valmistamalla labo-ratoriossa elvytettyjä uusio-

Dynaamisella leikkausreometrilla voidaan tutkia bitumin viskoelastisia ominaisuuksia. Pienikokoista bituminäytettä koestetaan eri lämpötiloissa kiertämällä näytteen päällä ole-vaa mittapäätä edestakaisin halutulla kuormitustaajuudella.

8 3/2012

asfalttimassoja ja tutkimalla massoista tiivistettyjen koe-kappaleiden ominaisuuksia . Vertailumassana käytettiin tyypillistä pehmeämmällä li-säbitumilla valmistettua uu-siomassaa . Laboratoriossa valmistetut uusiomassat si-sälsivät 40 massa-% asfalt-tirouhetta . Valmistuksessa käytettiin kolmea erilaista se-koitustapaa: 1 . Tyypillinen sekoitustapa,

jossa elvytin sekoitetaan lisäsideaineen joukkoon

2 . 30 sekunnin esivaikutus-aika, jossa elvytin ruisku-tetaan asfalttirouheen pin-taan ennen uusiomassan sekoittamista

3 . 1 kuukauden esivaikutus-aika, jossa elvytin ruisku-tetaan asfalttirouheen pin-taan ennen varastointia .Tutkimukseen kuului lisäk-

si kenttätutkimusosuus, jos-sa päällystettiin koekohde biofluksilla elvytetyllä uusio-asfalttimassalla . Uusiomassa valmistettiin asfalttiasemal-la lisäämällä elvytin rouheen joukkoon ennen sen siirtymis-tä annossekoittimeen .

Biofluksilla elvytetyllä uusioasfalttimassalla päällystetty koekohde oli moitteettomassa kunnossa 10 viikkoa päällystyk-sen jälkeen. Koekohteen seurantaa on tarkoitus jatkaa talven jälkeen.

Tulokset

Sideainekokeiden tulokset osoittivat, että tuotteet toi-mivat elvyttiminä ja palautti-vat uutetun RAP-sideaineen ominaisuudet tavoitellul-le tasolle 70/100-bitumiluo-kan puoliväliin . Elvytetyillä sideaineseoksilla saavutettiin vertailusideainetta huomat-tavasti paremmat kylmäkes-tävyysominaisuudet . Ohuilla öljymäisillä tuotteilla elvytet-tyjen sideaineseosten kyky vastustaa pysyvää muodon-muutosta oli hieman parempi verrattuna V1500-bitumilla el-vytettyyn RAP-sideaineeseen ja vertailubitumiin .

Uusiomassoista tiivistet-tyjen koekappaleiden tutki-mustulokset osoittivat, että elvyttimet eivät estä uusio-päällysteen lujuuskehitystä . Kaikilla massoilla saavutet-tiin 10–20 % kasvu halkaisu-vetolujuudessa 1–28 vrk vä-lillä . Elvytetyistä massoista tiivistettyjen koekappaleiden koetulokset olivat samalla ta-solla vertailumassan koekap-paleiden kanssa . Elvyttimen

lisääminen suoraan asfaltti-rouheeseen paransi massan työstettävyyttä ja alensi hie-man koekappaleiden lujuutta .

Tulosten perusteella elvyt-timen ruiskuttamisen suo-raan asfalttirouheen pintaan oletettiin parantavan massan homogeenisuutta ja tehos-tavan elvyttimen diffuusiota RAP-sideaineeseen . Esivaiku-tusajan pituudella ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta lopputulokseen .

Koekohteelle 10 viikkoa päällystyksen jälkeen pide-tyssä silmämääräisessä kun-tokatselmuksessa kadun pinta oli moitteettomassa kunnos-sa . Koekohteen seurantaa on tarkoitus jatkaa talven jälkeen .

Suositukset

Tutkimuksessa saavutettujen tulosten perusteella tuottei-den todettiin olevan käyttökel-poisia asfalttirouheen elvytti-miä . Tutkimuksia on kuitenkin syytä jatkaa, jotta elvyttimi-en toiminnasta saataisiin lisä-tietoa . Erityisesti elvytettyjen sideaineseosten vanhenta-

miskokeet antaisivat tärkeää tietoa elvyttimien vaikutuk-sesta sideaineen ominaisuuk-siin .

Lisäksi on syytä seurata el-vytetystä massasta tiivistetyn päällysteen ominaisuuksien kehittymistä pidemmällä ai-kavälillä .

Suositeltavaa olisi myös jatkaa kenttäkokeita nykyistä koekohdetta vilkkaammin lii-kennöidyillä osuuksilla . ¢

Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön Asfalttirouheen elvyttäminen keveillä öljytuot-teilla . Diplomityö on valmistunut tammikuussa 2012 . Diplomityön tilaajia olivat Nynas Oy ja NCC Roads Oy . Työn valvojana toimi prof . Terhi Pellinen, työtä ohjasiv-at prof . Terhi Pellinen ja DI Timo Blomberg .


3/2012 9


Hiukkasmaiset ilmansaas-teet ovat nykypäivän

suurin ympäristöterveyson-gelma . Ilmansaasteita on ym-pärillämme jatkuvasti, mutta harvoin ne ovat yhtä näkyviä kuin keväisin pahimpaan ka-tupölyaikaan . Jokakeväisiä korkeita katupölypitoisuuksia on alettu kutsua nimellä ”ke-vätpöly” .

Useimmille meistä ovat tuttuja kevätpölylle altistu-misesta aiheutuvat ärsytys-oireet: silmien vuotaminen ja punoittaminen, nuha, yskä, kurkun karheus, ja niin edel-leen . Lehtien yleisönosastoil-ta ei ole vaikea löytää keväisin kaupunkilaisten kertomuksia

Kevätpöly ja terveys

DOS . TIMO LANKI • TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

Karkeilla katupöly-

hiukkasilla oletettiin

pitkään olevan lähinnä

ärsytysvaikutuksia,

mutta viimeaikaisissa

tutkimuksissa on ha-

vaittu sairaalakäyntien

ja kuolemien määrän

lisääntyneen korkeita

katupölypitoisuuksia

seuranneina päivinä.

Karkeiden hiukkasten

lyhytaikaiset haittavai-

kutukset ovat suuruus-

luokaltaan samoja kuin

pienhiukkasten vaiku-

tukset.

siitä, kuinka ärsytysoireet vai-kuttavat heidän elämäänsä . Uusimpien tutkimusten pe-rusteella kevätpöly ja katu-pöly yleisemminkin voivat kuitenkin aiheuttaa myös va-kavampia terveyshaittoja .

Karkeat ja pienhiukkaset

Katupöly koostuu enimmäk-seen karkeista hiukkasista, joiden halkaisija on yli 2,5 µm (0,0025 mm) . Haitallisinta ka-tupöly on silloin, kun se on tarpeeksi hienojakoista tun-keutuakseen alempiin hen-gitysteihin eli on halkaisijal-taan alle 10 µm . Katupölyä on ilmassa paljon nimenomaan

keväisin, jolloin tienpintojen ja -piennarten kuivuttua ilmaan pääsee lyhyessä ajassa kaikki talven aikana kertynyt teiden kulumisesta ja katujen hiekoi-tuksesta aiheutunut pöly .

Käytettäessä fossiilisia polttoaineita ilmaan pääsee aina pieniä palamisperäi-siä hiukkasia niin liikentees-sä, lämmöntuotannossa kuin teollisuudessakin . Näiden ns . pienhiukkasten (alle 2,5 µm) terveyshaittoja on tutkittu pal-jon: altistumisen on havaittu voivan johtaa hengityselin- ja sydänsairailla jopa sairaala-hoidon tarpeeseen ja sairau-den hengenvaaralliseen pahe-nemiseen .

Katupöly on jokakeväinen riesa: kukaan ei pääse pakoon ärsytysoireita, mutta vakavam-mat terveyshaitat ovat onneksi harvinaisempia.

TIM

O L

AN

KI

10 3/2012

Myös karkeat hiukkaset haitallisia

Suuremmilla, runsaasti maa-perän mineraaleja sisältävil-lä katupölyhiukkasilla oletet-tiin pitkään olevan lähinnä ärsytysvaikutuksia . Vuonna 2005 ilmestyi katsausartik-keli, jossa osoitettiin oletuk-sen karkeiden hiukkasten suh-teellisesta haitattomuudesta olevan todennäköisesti vää-rä . Tämän jälkeen katupölyn terveyshaittoja koskeva tut-kimustoiminta on vilkastunut huomattavasti .

Useammassa viimeaikai-sessa tutkimuksessa on ha-vaittu sairaalakäyntien ja kuo-lemien määrän lisääntyneen korkeita katupölypitoisuuksia seuranneina päivinä . Karkei-den hiukkasten lyhytaikaiset haittavaikutukset ovat tutki-muksissa olleet suuruusluo-kaltaan samoja kuin pienhiuk-kasten vaikutukset .

Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos (THL) on havainnut myös omissa, yhteistyössä Helsingin seudun ympäristö-palvelujen kanssa toteutetuis-sa tutkimuksissa karkeiden hiukkasten olevan yhteydes-sä niin hengityselin- kuin sy-dänsairauksistakin aiheutu-neisiin sairaalakäynteihin ja jopa kuolemiin pääkaupunki-seudulla .

Karkeiden hiukkasten pitoi-suuden kaksinkertaistuminen keskimääräisestä on lisännyt vakavia haittoja muutaman prosentin . Tulosten perusteel-la vakavan terveyshaitan ris-ki useimmille meistä on hy-vin pieni, mutta altistumisen yleisyyden vuoksi katupölyllä on selkeästi kansanterveydel-listä merkitystä .

Miksi katupöly on haitallista?

Vallitsevan hypoteesin mu-kaan katupölyn haitallisuus johtuu siitä, että sen hengittä-minen aiheuttaa tulehdusre-aktioita niin keuhkoissa kuin edelleen verenkiertoelimis-tössäkin . Toksikologisissa so-lukokeissa karkeiden maa-perähiukkasten on havaittu aiheuttavan tulehdusta vä-hintään yhtä tehokkaasti kuin pienhiukkasten . Tulehdusvai-

kutuksia on havaittu myös vapaaehtoisilla terveillä ai-kuisille, kun heitä on altistettu koeolosuhteissa katupölylle .

Tulehdusvaikutuksia voivat aiheuttaa monet katupölyn ai-nesosat: tienpinnan ja hiekoi-tushiekan mineraalit, autojen jarruista ja kytkimistä peräi-sin olevat metallit, mineraa-lihiukkasten pinnalle laskeu-tuneet orgaaniset yhdisteet (pakokaasuista), bakteerit ja homeet, sekä hienoksi jau-hautunut siitepöly .

Pitkittynyt tulehdus on ny-kytiedon perusteella taustalla monessa sairaudessa, ja tu-lehdusreaktioiden lyhytaikai-sempi kiihtyminen sairauksi-en äkillisessä pahenemisessa . Siten vuosia jatkuva korkeiden katupölypitoisuuksien hengit-täminen voi periaatteessa joh-taa esimerkiksi sydänsairau-den kehittymiseen .

Hyvin korkeiden pölypitoi-suuksien hengittäminen yk-sittäisenä päivänä voi taas ai-heuttaa esimerkiksi äkillisen rintakipukohtaukseen, lisätä hetkellisesti lääkityksen tar-vetta, ja johtaa jopa sairaala-käyntiin . Katupölyn osalta ly-hytaikaisista terveyshaitoista on enenevästi näyttöä . Epä-selvää on edelleen, kuinka ly-hyt altistuminen riittää käyn-nistämään tulehdusreaktion – riittääkö tähän esimerkiksi puolen tunnin työmatkalla al-tistuminen?

Pitkäaikainen, vuosia jatku-va altistuminen ilmansaasteil-le on terveyden kannalta aina haitallisempaa kuin lyhytai-kainen altistuminen . Pitkäai-kaisen katupölylle altistumi-sen haitoista saadaan tietoa vuoden kuluessa eurooppa-laisesta ESCAPE-projektista, johon myös THL osallistuu . Katupöly tunkeutuu pienhiuk-kasia huonommin sisätiloihin (jossa suurin osa päivästä tyypillisesti vietetään), joten oletettavasti katupölyn pitkä-aikaishaitat ovat pienhiukkas-ten haittoja vähäisemmät .

Katupölyn terveyshaittojen ehkäisy

Miten katupölyn terveyshait-toja sitten voitaisiin ehkäis-tä? Tärkeintä on luonnollises-ti altistumisen vähentäminen,

joka tulisi pitkällä tähtäimel-lä tehdä katupölypäästöihin vaikuttamalla .

Katupölyn vakaville vai-kutuksille herkkien kannattaa pyrkiä vähentämään altistu-mistaan myös omaehtoises-ti varsinkin keväisin, jolloin pitoisuudet ovat suurimmat . Vakaville vaikutuksille herk-kiä ovat sepelvaltimotautia sairastavat, sydämen vajaa-toiminnasta kärsivät, keuhko-ahtaumatautia sairastavat ja astmaatikot .

Pysyttelemällä sisällä pa-himpina pölypäivinä ja pitä-mällä ikkunat kiinni voi omaa altistumistaan katupölylle vähentää merkittävästi . Ko-tona siivoaminen vähentää esimerkiksi kengänpohjissa sisälle päässeen katupölyn pitoisuuksia ilmassa; sisäpi-toisuuksiin voi vaikuttaa myös käyttämällä huonekohtaista sisäilman puhdistinta tai suo-dattamalla jo asunnon sisää-nottoilma .

Ulkona kävellessä tai pyö-räillessä kannattaa pysytellä kauempana vilkkaista teistä, sillä katupölypitoisuudet ovat huomattavasti laskeneet jo muutaman kymmenen metriä etäämpänä tien reunasta . Au-toillessa altistuksen vähentä-miseen riittää ikkunoiden kiin-ni pitäminen .

Altistumisen vähentämi-sen lisäksi em . kroonisis-ta sairauksista kärsivien tuli-si varsinkin kevätpölyaikaan huolehtia oireenmukaisen lääkityksensä riittävyydestä ja käydä oireiden vaatiessa lää-kärissä .

Kevätpölyn terveyshaitoista tulossa tutkimustietoa

Edellä on puhuttu yleisem-min katupölyn aiheuttamis-ta terveyshaitoista, koska nimenomaan kevätpölyn ter-veyshaittoja arvioineita tutki-muksia ei ole . Kevätpölyn ter-veyshaitat saattavat poiketa katupölyn muina vuodenai-koina aiheuttamista haitoista useammasta syystä . Ensiksi-kin karkeiden hiukkasten pi-toisuudet ovat keväisin huo-mattavan korkeita, ja toisaalta lämpimän kauden alkaessa ik-kunoita pidetään auki entistä

enemmän, mikä lisää altistu-mista .

Kevätpölykauteen osuu myös siitepölykausi ja usein korkeita otsonipitoisuuksia, ja näillä tekijöillä voi olla yh-teisvaikutuksia . Sitä kuinka katupölyn haitallisuus muut-tuu talven aikaisen ”varastoi-tumisen” aikana esimerkiksi bakteeritoiminnan tai pako-kaasuhiukkasten kerääntymi-sen vuoksi ei myöskään vie-lä tiedetä .

Suomalaisia tuloksia ke-vätpölyn terveyshaitoista saadaan kevään 2013 pöly-kauteen mennessä NASTA-tutkimusohjelman puitteissa (www .nasta-tutkimusohjel-ma .fi) . Lähivuosina tulemme saamaan varmasti myös maa-ilmalta runsaasti uutta tutki-mustietoa katupölyn terveys-vaikutuksista . ¢


3/2012 11

Pääkaupunkiseudulla ilman epäpuhtauspitoisuu-det ylittävät aika ajoin asetetut raja-arvot, minkä

vuoksi ilmanlaatua on ryhdytty turvaamaan ympä-ristönsuojelulain mukaisesti . Helsingin ilmansuoje-lun toimintaohjelmassa 2008�2016 tähdätään kyseis-ten raja-arvojen pysyvään alitukseen . Jokakeväisen katupölyongelman torjumiseksi ohjelmassa tehdään toistakymmentä talvirenkaiden käytön vaikutuksiin liittyvää tutkimusta, joissa sovelletaan niin teknisiä ja luonnontieteitä kuin ihmistieteitäkin .

NASTA-tutkimusohjelmassa 2011–2013 selvitetään monipuolisesti nastarenkaiden käytön vähentymi-sen vaikutuksia mm . ilmanlaatuun ja terveyteen se-kä liikenneturvallisuuteen . Tarkoituksena on koota ai-emmat tutkimukset ja käytännön kokemukset sekä tuottaa ajantasaista tutkimustietoa keskeisistä tee-moista . Mahdollisista jatkotoimista kitkarenkaiden käytön suosimiseksi esitetään suosituksia tutkimus-tulosten perusteella .

NASTA-tutkimusohjelma on julkinen, kahdeksan viranomaistahon rahoittama yhteistyöhanke . Tut-kimustulokset julkaistaan tuoreeltaan osoitteessa www .nasta-tutkimusohjelma .fi, väli- ja loppurapor-tissa sekä tarjotaan vapaasti eri sidosryhmien käyt-töön .

NASTA-tutkimusohjelmassa tarkastellaan moni-tieteisesti, olisiko Helsingissä mahdollista parantaa kaupunki-ilman laatua, ja vähentää katujen ylläpito-kustannuksia vähentämällä nastarenkaiden käyttöä . Lisäksi NASTAssa tutkitaan, mikä olisi vähentämi-sen vaikutus liikenneturvallisuuteen . Voiko ajokäyt-täytyminen jopa parantua nastarenkaiden käytön vähentyessä?

Tutkimusohjelman pääteemat

1 . Käytännön kokemukset ja tutkimukset muista ”talvimaista” sekä muu asiaan liittyvä tutkimus-kirjallisuus

2 . Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus3 . Terveys ja ilmanlaatu4 . Teiden ja katujen ylläpito & päällysteet

Tutkimus- ja selvitysprojektit

1 . Viranomaiskokemukset muista maista (Innomik-ko Oy)

2 . Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumi-seen taajamanopeuksissa (Aalto-yliopisto)

3 . Eri nastavirtojen vaikutus tienpinnan kiillottumi-seen ja liukkauteen (Aalto-yliopisto)


NASTA-tutkimusohjelma

Kaupungin ilmanlaatu yhteisenä haasteena

4 . Sairaalaanotot, kuolemat ja lasten poliklinikkakäyn-nit ilmalaadun raja-arvojen keväisinä ylityspäivinä (THL)

5 . Nastarenkaan irrottaman päällystepölyn/hiekoituk-sen osuus + pölyn määrät+päästöt (Nordic Envicon + Metropolia)

6 . Nasta- ja kitkarenkaiden osuus Helsingissä (Aalto-yliopisto)

7 . Nasta- ja kitkarenkaiden liikenneturvallisuusvaiku-tukset (Innomikko Oy)

8 . Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaanjohtaneissa liiken-neonnettomuuksissa 2001–2010 (Innomikko Oy)

9 . Helsingissä käyvien autoilijoiden liikennesuoritteen muodostuminen (Innomikko Oy)

10 . Kolaririski eli kolarien suhde altistukseen (Turun yli-opisto)

11 . Riskien vähentämisen mahdollisuudet . Kuljettajan mukautuminen kitkarenkailla ajamiseen (Turun yli-opisto + Valmixa Oy)

12 . Miten kitkarenkaiden käytön lisääntyminen tai ei-lisääntyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? (Ramboll Oy)

13 . Kitkarenkailla ajavien kokemukset . Ennakointi, pito, kuluminen (SITO Oy)

14 . Projektien 10–13 tuki ja kommentointi (VTT)

Johtoryhmä/rahoittajat

NASTA-tutkimusohjelmaa ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat rahoittajat . Kaikki rahoittajat ovat viranomai-sia: kolme ministeriötä (LVM, STM, YM), kaksi valtion virastoa (Trafi, LiVi), yksi Helsingin seudun kuntayhty-mä (HSY) ja kaksi Helsingin kaupungin virastoa (HKR, ja YMK) . Ohjelman vetovastuussa on HKR . Johtoryh-män puheenjohtajana toimii HKR:n ylläpitotoimiston päällikkö Pekka Isoniemi, varapuheenjohtajana Trafin liikenneturvallisuusjohtaja Kari Alppivuori ja sihteeri-nä tutkimusohjelman koordinaattorina (vuonna 2011 ja 2012) Lectus Ky:n konsultti, valtiot . tri Kalle Toiskallio .

Aikataulu

Väliraportti julkaistiin 3 .4 .2012 ja loppuraportti vuoden 2013 keväällä . Rahoituskehikko vuosille 2011–2013 on reilut 380 .000 euroa . ¢

Lähteetwww .nasta-tutkimusohjelma .fiPekka Isoniemen esitelmä Talvitiepäivillä 2012

12 3/2012


Kevyen liikenteen väylien talvihoitoa ja laatuvaati-

muksia liukkaudentorjunnan toimenpiteiden riittävyyden osalta on tutkittu Suomessa erilaisissa keleissä varsin vä-hän ja varsinainen ohje on puuttunut kokonaan .

Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun liikenne ja tie-tekniikan tutkimusryhmä to-teutti tutkimuksen vuonna 2010 diplomityönä, jota ohja-sivat dosentti Jarkko Valtonen ja DI Ville Alatyppö . Osa tutki-muksesta tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin raken-nusviraston ja Työterveyslai-toksen kanssa .

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat eri tal-vikeleissä riittävät hiekoituk-sen määrät . Lisäksi tuli tunnis-taa tyypilliset talvikelit sekä määrittää, miten jatkossa il-man kitkanmittausta voidaan selvittää, onko liukkaudentor-junta riittävää .

Valokuvaamalla kevyen lii-kenteen väylät pyrittiin kehit-tämään menetelmä, missä va-lokuvien perusteella voidaan jatkossa arvioida liukkauden-torjunnan riittävyys ilman kit-kan mittaamista . Tutkimus-välineinä käytettiin kevyen liikenteen väylille soveltuvaa työnnettävää kitkamittaria ja valokuvausta .

Erilaisia kelejä tunnistettiin viisi

Talven 2009–2010 aikana tun-nistettiin viisi erilaista ke-liä . Kelejä on huomattavasti enemmän kuin nyt tunniste-tut viisi . Kelit saattavat vaih-della päivän aikana useaan kertaan ja jopa alueiden välil-lä samassa kaupungissa saat-taa esiintyä eroja samalla het-kellä . Ei siis voida sanoa, että nyt määritetyt viisi keliä olisi-

KLAUS ELERS

kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan laatuHiekoitus ei tietyissä keleissä paranna lainkaan kitka-arvoa, päinvastoin.

Parempi toimenpide monessa tapauksessa on ajoissa tehty auraus.

vat ainoat, jotka ovat merki-tyksellisiä liukkaudentorjun-nan kannalta, mutta tutkitun ajanjakson aikana nämä olivat yleisimmät: musta jää, vasta-sataneen lumen keli, pakkas-lumen keli, jäinen keli ja soh-joinen keli .

Lisäksi tarkastettiin kelien aiheuttamien hoitotoimen-piteiden vaikutusta väylän pintaan ja tunnistettiin esi-merkiksi lumenpoistosta pyö-räkuormaimen kauhalla syn-tyvä liukas pinta ja vastikään sataneen lumen aurauksessa verkkoterällä saavutettava hy-vä pinta .

Hiekan kiinnittyminen väylän pintaan olennaista

Tehdyt tutkimukset tukevat Tiehallinnon määrittämiä riit-täviä hiekan levitysmääriä, kun kyse on jäisistä pinnois-ta . Mittaukset antoivat tulok-sia, joissa kostealta jäältä saa-

vutetaan suurin kitka-arvo 150 g/m² määrillä . Suuremmilla määrillä neliötä kohden ei kit-ka-arvo enää parantunut .

Osittain tai täysin jäisil-lä pinnoilla mittaukset antoi-vat hyviä tuloksia kitka-arvon osalta silloin, kun liukkauden-torjuntamateriaali oli saatu kiinnittymään väylän pintaan . Hiekoitusmenetelmiä tulisi ke-hittää niin, ettei hiekoitusma-teriaali jäisi irtonaiseksi väy-län pintaan pyörimään . Kun hiekoitusmateriaali levitetään kylmänä jäiselle pinnalle, ei se mittausten mukaan paran-na kitka-arvoa, vaan saattaa sitä jopa heikentää .

Jalankulkijoille tämä kit-ka-arvon aleneminen ei ole niin merkittävä asia kuin pol-kupyöräilijöille, joiden koske-tuspinta-ala väylän pintaan on pieni ja liikenopeus suu-ri . Suosituksena kosteille jäi-sille pinnoille on 150 g/m² le-vitysmäärä .

Alle -5˚C lämpötiloissa suo-ritetut mittaukset kuivalta jääl-tä antoivat tuloksia, joiden pe-rusteella kitka-arvo ei kasva hiekoitusmateriaalin levityk-sen jälkeen, ellei hiekoitusma-teriaalia saada kiinnittymään väylän pintaan . Kevyen liiken-teen väylien käyttäjiä on tär-keää muistuttaa, että väylän pinta on liukas jäisellä pak-kaskelillä ja siksi on kuljet-taessa noudatettava erityis-tä varovaisuutta . Nykyisellä hiekoitusmenetelmällä suosi-tuksena on hiekoituksen vä-hentäminen erityisesti pol-kupyöräilijöille suunnatuilta pääväyliltä, sillä kitka-arvo ei parane hiekoituksella .

Oikea-aikainen auraus hiekoituksen sijaan

Tutkimukset osoittavat, ettei hiekoittamalla saavuteta lu-misella pinnalla pakkaskeleil-lä kitka-arvon paranemista .

Työnnettävä kitkanmittauslaite ASFT2GO.

3/2012 13


kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan laatu

Suosituksena pakkaskeleil-le on, ettei lumisille pinnoil-le levitetä hiekoitusmateri-aalia, vaan riittävä kitka-arvo saadaan verkkoterällä auraa-malla .

Kevyen liikenteen väylil-lä tulisi kiinnittää huomiota toimenpiteiden oikea-aikai-suuteen ja parantaa ennakoi-tavuutta, milloin se on mah-dollista . Monesti liukkautta aiheuttavat pinnat syntyvät väylille silloin, kun hoitotoi-menpiteitä ei päästä suorit-tamaan kelien sitä edellyttä-essä . Esimerkkinä sohjoinen väylän pinta, joka olisi hyvä aurata ennen kuin sohjo jää-tyy epätasaiseksi jäiseksi pin-naksi .

Tutkimukset osoittavat, et-tei sohjoiselle pinnalle levi-tetty hiekoitusmateriaali pa-ranna pitoa . Sohjon jäätyessä epätasaiseksi pinnaksi ei hie-koituksella saavuteta pak-kaskeleillä mainittavaa kit-ka-arvon parannusta . Tällöin onnettomuuksia aiheuttavat useimmiten pinnan epätasai-suudet . Suosituksena on oi-kea-aikaisten hoitotoimenpi-teiden tehostaminen .

Väylän pinnan epätasai-suuksiin ei yksin hiekoitta-malla saada riittävää paran-nusta turvallisen liikkumisen varmistamiseksi . Epätasai-

suuksien syntymistä väylän pinnassa ehkäistään väylien tehokkaalla ylläpidolla, mut-ta yksin sekään ei riitä näiden liukkaiden torjumiseen . Vaik-ka väylät hoidettaisiin hyvin, muodostuu niihin silti kohtia, joissa on vaarallista liikkua .

Huomiota jalkineisiin ja onnettomuuksien tutkintaan

Hiekoittamalla ei aina voida poistaa tapaturman mahdol-lisuutta kevyen liikenteen väy-lillä . Väylän käyttäjien omaa vastuuta pitäisi korostaa ja kiinnittää lisää huomiota jalki-neratkaisuihin . Erityisesti van-huksille tulisi myös painottaa erilaisten piikkien käyttämistä jalkineiden pohjassa .

Kevyen liikenteen väyliltä tulisi lumi poistaa tehokkaasti ja pitää ne riittävässä kunnos-sa niin, etteivät väylän käyt-täjät joudu siirtymään ajora-dalle .

Kevyen liikenteen väylillä tapahtuneita onnettomuuksia on tutkittu vähän ja niitä olisi hyvä tutkia nykyistä tarkem-min, jotta voitaisiin parem-min tunnistaa liukastumista-paturmien syitä . Tutkimuksen kohderyhmänä voisivat olla esimerkiksi kevyen liikenteen väylillä liukastumistapatur-

maisissa loukkaantuneet . Täl-löin voitaisiin tunnistaa millai-sessa kelissä onnettomuus on tapahtunut ja mikä oli väylän kunto . Näin saataisiin parem-min tietoa siitä, ovatko on-nettomuuteen johtaneet syyt hiekoituksesta johtuvia vai ai-heuttavatko onnettomuuksia esimerkiksi suojateille muo-dostuneet polanteet .

Hiekan tarkemmat levitysmäärät tavoitteena

Hiekoituslaitteista tehdyt tut-kimukset antoivat tuloksia, joiden mukaan laitteiden hie-koitustarkkuuksissa on suu-ria eroja laitemallien ja -tyyp-pien välillä . Lautaslevittimet tarjosivat tutkimuksien perus-teella parhaat levitysmäärien säätömahdollisuudet, mutta myös niiden levitysmäärissä oli suuria heittoja . Yksittäisis-sä laitteissa ilmeni hiekoituk-sen aikana suuria poikkea-vuuksia .

Koska tarkkoihin määriin levityksessä halutaan pyrkiä, on kiinnitettävä huomiota lait-teiden toimivuuteen ja kehi-tettävä niiden luotettavuutta . Laitteiden käyttöön olisi hyvä kehittää seurantajärjestelmä, joka varmistaisi säännöllisten tarkastusten kautta laitteiden hiekoitusmäärien oikeellisuu-

den . Keskimääräisen sepeli-hukan näillä heitoilla arvioi-daan Helsingissä olevan noin 30–40 % .

Kitkanmittauslaitteet ja valokuvat apuna

Aalto-yliopiston kitkanmitta-uslaite soveltuu hyvin liuk-kauden mittaamiseen tasai-silta pinnoilta . Mittauslaite ei sovellu kohteisiin, missä lun-ta on päässyt kertymään väy-län pintaan paljon . Mittaus-laite antaa hyvän yleiskuvan väylän tilasta . Väylän pinta saattaa olla pitävä lähes kaik-kialta, mutta siinä saattaa ol-la pieni kohta, joka aiheuttaa vaaratilanteen . Mittalaitteel-la voidaan todeta kuitenkin verraten pienen alueen osalta väylän kunto . Aalto-yliopiston käyttämä mittauslaite kuvaa mittaustapansa takia parem-min polkupyörän ja mopon käyttäytymistä kuin jalankul-kijan . Työterveyslaitoksen kit-kanmittauslaitteella tehdyt mittaukset antoivat parem-man kuvan jalankulkijan käyt-täytymisestä erilaisissa ke-leissä .

Kevyen liikenteen väylien riittävän hoitolaadun määrit-täminen valokuvien perus-teella on vaikeaa siksi, et-tä kuvista on erittäin hankala arvioida, kuinka paljon väy-län pinnassa todellisuudessa on hiekoitusmateriaalia . Ku-vien avulla voidaan kuiten-kin määrittää erilaisia kelejä, jotka edellyttävät tietynlaisia hoitotoimenpiteitä (taulukko 1) . Valokuvien perusteella on-nistuttiin kehittämään mene-telmä, millä voidaan jatkossa arvioida liukkaudentorjunnan riittävyys ilman kitkan mittaa-mista . ¢

Artikkeli perustuu kirjoittajan diplo-mityöhön Kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan riittävyyden ar-vioinnin kehittäminen . Diplomityö on tehty TKK:n Insinööritieteiden ja ark-kitehtuurin tiedekunnassa 2010 . Työn valvoja Terhi Pellinen, ohjaajat Jarkko Valtonen ja Ville Alatyppö . Kirjoittaja piti Talvitiepäivillä 2012 aiheesta esi-telmän .

Taulukko 1. Kelit ja niille riittävät hiekoitusmäärät

14 3/2012


Filosofi Hang Ying ihmet-teli Kiinassa vuonna 135

ennen ajanlaskumme alkua: ”Miksi lumen kukkaset ovat aina kuusikärkisiä, kun kasvi-en kukkaset ovat yleensä vii-sikärkisiä” . Meni kaksituhat-ta vuotta, kunnes asia selvisi Englannissa Nobel palkitussa laboratoriossa . Kuusi vesimo-lekyyliä lukitsee toisensa kuu-sikulmaiseksi renkaaksi .

Pölyn ympärille

Lumipilvessä vesihöyry al-kaa kiteytyä siitepöly- tai no-kihiukkasen, mutta useim-min Saharasta ilmakehään

PEKKA HONKAKOSKI

VaLEVESInousseen savihiukkasen ym-pärille . Kun pakkasta on 0 … -4 astetta syntyy vaakata-sossa levymäisiä lumikitei-tä . Pakkasen kiristyessä -4 … -11 asteeseen täysin samoista aineksista syntyy pystysuoria neulamai sia lumikiteitä . Eri-koista? Lämpötilan laskiessa -11 … -22 asteeseen kiteiden kasvusuunta vaihtuu vielä kerran, ja syntyy kuusihaarai-sia meidän yleisimmin tunte-miamme kauniita lumikiteitä . Pakkasen kiristyessä alle -22 asteen syntyy vain pieniä tap-peja ja epäsäännöllisiä lumiki-teitä . Kummallista?

Valevesi

Lumikiteiden kasvusuunnan vaihtelu oli pitkään arvoitus . Sitten selvisi, että jää- ja lumi-kiteiden pinnalla on ohut va-levesikerros (Quasi Liquid Layer, QLL) . Se ei ole taval-lista vettä . Valeveden taiteker-roin, viskositeetti ja muutkin

ominaisuudet poikkeavat jon-kin verran tavallisen veden ar-voista . Kunnollista jäätäkään se ei ole . Se tiedetään, että jääkiteen pinnalla oleva vale-vesikerros ohenee, kun pakka-nen kiristyy .

Salaisuus ratkeaa

Muuntajan ja sähkömoottorin idean keksijä Michael Faraday (1791–1867) huomasi, että jos vesi koskettaa jäätä yhdeltä sivulta se ei jäätynyt . Jos vesi kosketti jäätä kahdelta sivulta, se jäätyi vaikka lämpötila oli sama . Erikoista? Näin Michael Faraday tuli aloittaneeksi pa-lapelin, jota on yritetty koota jo toistasataa vuotta .

Jääkide on kuin kuusikul-mainen pölkky . Saatiin sel-ville, että valevesi ohenee eri tahtia kuusikulmaisen jääki-teen sivuilla kuin päällä . Kun pakkasta on 0 … -4 astetta, va-levettä on vähän paksummin jääkiteen sivuseinien pinnalla

Jää- ja lumikiteessä on kuusi vesimolekyyliä (H2O) lukkiu-tuneena toisiinsa.

Lumikide aloittaa kasvunsa pienen pölyhiukkasen ympärille.

Vesi, lumi ja jää ovat meille jokapäiväisiä. Emme

tavallisesti edes mieti, miksi lumikiteet ovat

kuusikulmaisia tai miksi jää on liukasta. Harva

on myöskään kuullut lumi- ja jääkiteiden pinnalla

olevasta valevedestä.

3/2012 15


Samoista aineksista kasvaa levymäisiä tai pylväsmäisiä lumikiteitä. Maailman tie-demiehet eivät tiedä vieläkään tarkalleen, miksi lumikiteiden kasvusuunta vaihtuu juuri kaavion osoittamissa lämpötiloissa.

Yksittäiset neulamaiset lumi-kiteet ovat harvinaisia. Tässä yksi viidestä Suomessa valo-kuvatusta. Aikoinaan saatiin Japanissa valokuvattua yksi tällainen kymmenen havain-tovuoden aikana.

Kaunis kuusisakarainen lumikide lensi pilvessä olosuhteisiin, jossa käsivarret alkoivat kasvaa le-vyiksi.

Lumikiteet voivat kasvaa nopeasti terävinä reunoina.

Jää on liukasta, koska sen pinnalla on valevettä.

16 3/2012

kuin kiteen päällä . Silloin jää-kiteet kasvavat nopeammin sivusuuntaan .

-4… -11 asteessa valeve-sikerrokset ohentuvat . Jää-kiteen päällä valevesikerros ohenee vain yhden tai kah-den vesimolekyylikerroksen paksuiseksi, ja jostakin vä-listä pilkistää tavallista jää-tä . Silloin jääkiteen pääty tu-lee ahneeksi ilmassa olevalle vesihöyrylle, ja jääkide kas-vaa pystysuorassa suunnas-sa neulamaiseksi .

-11… -22 asteessa valeve-sikerros katoaa jääkiteen pää-dystä ja pystysuora kasvu pysähtyy . Sen sijaan nyt jää-kiteen sivuilla valevesi ohe-nee yhden tai kahden vesimo-lekyylikerroksen paksuiseksi . Jostain valeveden välistä pil-kistää tavallista jäätä . Nyt jää-kide on ahne vesihöyrylle si-vusuunnassa, ja syntyy suuria

ja kauniita kuusihaaraisia jää-kiteitä . Juuri niitä, minkälai-siksi lapsemme ne useimmi-ten piirtävät .

Kylmemmässä kuin -22 as-teen pakkasessa valevettä ei ole juurikaan jääkiteen pin-noilla . Syntyy pieniä ja epä-säännöllisiä jääkiteitä . Nyt esitettiin, että yli 200 vuoden ikäinen palapeli on valmis .

Jotain on pielessä

Vuonna 2008 huomattiin Yh-dysvalloissa, että jotain on pielessä . Uusilla laitteilla teh-tyjen tarkkojen mittausten mukaan jääkiteiden sivujen erilaiset kasvunopeudet eivät selitä kokonaan taivaalta tip-puvien lumikiteiden muotoja . Mittausten mukaan lumikitei-den pitäisi olla paljon pienem-piä ja paksumpia, kuin minkä-laisina ne satavat luoksemme .


Valevesi on mukana kaikessa, missä jää ja lumi koskettaa toista pintaa.

Kun valevesikerros paksunee, tuulilasin raaputtaminen on helppoa.

Kun pakkanen kiristyy, valevesikerrokset ohentuvat ja suksi luistaa huonosti. Naparetkeilijät kertovat, että kovassa pakka-sessa tuntuu kuin hiihtäisi hiekalla.

Ennen luultiin, että ainoastaan paine sulattaa jään luistimen al-la. Nykyisin tiedetään, että luistin liitää valevesikerroksen päällä.

Pakkasella vesi voi siirtyä paikasta toiseen valevesipintoja pit-kin. Tapahtuu rapautumista ilman näkyvää vettä.

3/2012 17


Nyt esitettiin, että lumikitei-den reunat voisivatkin kasvaa nopeasti veitsenterävinä reu-noina (knife edge hypothesis) . Asiaa ei ole vielä kunnolla sel-vitetty .

Monessa mukana

Valevesi on monessa muka-na . Auton renkaat ja kengät tarttuvat paremmin kylmään jäähän kuin lämpimämpään . Jää on sitä helpompaa raa-puttaa irti auton tuulilasista, mitä paksumpi valevesikerros on . Kun pakkanen kiristyy, va-levesi ohenee ja suksien luis-

taminen huononee . Naparet-keilijät kertovat, että tuntuu aivan kuin hiihtäisi hiekalla . Vanhoissa fysiikan kirjoissa kerrotaan, että luistimen terä sulattaa paineella alla olevan jään, ja terä luistaa sulaneen vesikerroksen päällä . Todelli-suudessa kyse on valevesiker-roksen, liikekitkan ja paineen yhteisvaikutuksesta .

Rapautuminen

Valevesi voi siirtyä paikas-ta toiseen alle nollan asteen lämpötilassa . Siksi eri koh-teissa, jotka ovat tekemisissä

Kuusisakarainen levymäinen lumikide Lumikide on lentänyt pilvessä alijäähtyneeseen veteen. Pienet pyöreät vesipisarat ovat jäätyneet silmänräpäyksessä lumiki-teen sakaroihin kiinni.

Kuvassa on kaksi lumikidettä yhdessä. Kun useita, usein kym-meniä tai satoja, lumikiteitä takertuu toisiinsa, silloin puhutaan lumihiutaleista.

Pylväsmäinen lumikide. Sen sisällä on pikarimaiset tyhjät on-telot.

Pylväsmäisesti kasvanut lumikide on lentänyt pilvessä olosuh-teisiin, jossa sen kasvusuunta on vaihtunut. Se on saanut si-vuilleen komeat käsivarret. Tämä harvinainen lumikide näyt-tää avaruusasemalta.

18 3/2012


18 3/2012

jään kanssa, voi tapahtua yl-lättävää rapautumista, vaikka silmämääräisesti missään ei näy siirtyvää vettä .

Salama

Kun kesällä salama välähtää, on valevesi asiassa mukana . Ukkospilvessä ylösnousevat lumikiteet hankautuvat alas tuleviin jäärakeisiin . Varauk-set siirtyvät näissä törmäyk-sissä kiteiden valevesipintoja pitkin toistaiseksi tuntematto-malla tavalla .

Otsonikato

Otsonikato on jokaiselle tut-tu . Keväisin maapallon napa-

alueilla maata suojaava ot-sonikerros ohenee . Kloorin tapaiset aineet katalysoivat korkealla ilmakehässä otso-nin hajoamista . Kemistit etsi-vät pitkään kattilaa, missä nä-mä reaktiot tapahtuvat, koska osa niistä vaatii vettä . Lopul-ta paljastui, että riittävän iso kattila on napa-alueiden pil-vien lumikiteet ja niiden vale-vesikerros .

Kahta laatua

Tätä artikkelia kirjoittaessa kuuluu Japanista yllättäviä uutisia . Jääkiteiden pinta on yllättänyt tutkijat jälleen ker-ran . Valevettä onkin olemas-sa kahta erilaista laatua . Alfa-

valevesi (α QLL) muodostuu erillisistä pisaroista . Beetava-levesi (ß QLL) muodostaa yh-tenäisen kerroksen . Alfa- ja beetavalevesi ovat erinäköisiä ja ne toimivat eri tavalla jääki-teen pinnalla . Muutoslämpö-tilatkin ovat kummallisia . Tätä uutta ja yllättävää asiaa eivät tiedä maailmassa vielä muut kuin pieni tutkijoiden joukko,

sekä Suomessa Tie ja Liiken-ne -lehden lukijat . Japanilai-nen tutkija sanookin, että to-dellisuus näyttää olevan tarua ihmeellisempää .

On merkillistä, ettemme vieläkään tiedä tarkasti, mi-ten lumi ja jää käyttäytyy lä-hellä sulamispistettään . Pala-peli ei ole vieläkään valmis . ¢

Maailman hienoimpia Suomessa kuvattuja lumikiteitä voit nähdä:www .iisalmenkameraseura .net > Galleria > Jäsenten kuvat > Pekka Honkakoski

Jokainen lumikide lentää pilvessä omaa rataansa. Radan kosteus ja lämpötila vaihtelevat yksilöllisesti. Siksi ei ole olemassa kahta aivan täysin samanlaista lumikidettä. Atomitasolla asti maailmankaikkeuden ikä ei riitä kahteen täysin samanlaiseen lu-mikiteeseen.

3/2012 19


OLAVI PAKARINEN

Kelirikon torjuntaa 1900-luvulla

Maamme

tiestöstä valtaosa

koostui vielä

itsenäisyyden ensi

vuosikymmeninä

rakentamattomista

teistä. Vanhoja

kulkuväyliä

oli pidetty

jonkinlaisessa

ajokunnossa

kesäaikaan. Talvisin

kuljettiin paljon

myös soitten ja

järvien yli johtavia

vanhoja talviteitä.

Teitten kunnossapidosta vastasivat talonpojat ni-

mismiesten valvonnassa vuo-teen 1921 asti, jolloin yleiset tiet siirrettiin valtion hoitoon Tie- ja vesirakennusten Ylihal-litukselle .

1920-luvun alkuvuosiin tei-tä kuljettiin jalkaisin, polku-pyörillä ja hevosajoneuvoilla . Autoja oli kulkenut Suomen

teillä kesäisin 1900-luvun alusta vähäinen määrä . Ke-vään- ja syksyn kelirikosta ei liene ollut haittaa, koskapa esimerkiksi vuonna 1917 Tie- ja vesirakennusten Ylihalli-tuksen antamissa tien hoito-ohjeissa ei mainita kelirikkoa . Autojen määrän lisääntyes-sä jouduttiin keväisin vaike-uksiin .

1922 rekisteröitiin autot en-si kerran, niitä oli silloin 1 .754 kpl . Määrä lisääntyi nopeas-ti, kaksi vuotta myöhemmin autoja oli jo 6 .678 kpl ja 1930 34 .781 kpl . Teiden hoitoa piti tehostaa .

Tie- ja vesirakennushalli-tus (TVH) perustettiin 1925 . TVH:ssa ja tiepiireissä johto-tehtävissä toimivat insinöörit sekä kentällä teiden hoidosta vastasivat tiemestarit apulai-sinaan työnjohtajat sekä tie-vahdit .

Koska kelirikko oli jokavuo-tinen ongelma, annettiin sen torjumiseksi kentälle useita toisiaan täydentäviä ohjeita . Varsinaisia menetelmiä ei ol-lut monia . Tienpinnan kuivu-misen jälkeen levitettiin tiel-le uutta soraa . Niinpä ohjeet koskivat vain tien pinnan puh-distusta ennen sorastusta .

Loan heittoa ja hevosen paskan kalavitusta

Viereisestä kuvasta ilmenee, miten hevosten ja autojen määrät kehittyivät Suomessa

Autojen ja hevosten määrää Suomessa kuvaavat käyrät kohtasivat 1960-luvulle tultaessa. Tuolloin molempia oli noin 250.000.

1900-luvulla . Hevosten luku-määrän perusteella ko aikana voi kuvitella myös niiden jä-tösten määrän olleen sen mu-kainen .

Sanapari ”loan heitto” ei ole kaukaa haettu, vaan se on ollut ensimmäinen toimenpi-de yleisillä teillä roudan alka-essa sulaa, samoin ennen tien syyskunnostusta . Ensimmäi-set vihjeet oli saatu ruotsalai-selta maanteiden rakentajalta 1914 . Niiden mukaan maanvil-jelijät ostivat ”tieliejua” pelto-jen lannoitteeksi .

Vuonna1925 kotimaisissa ohjeissa sanottiin: ”Tien pinta on edullista puhdistaa keväi-sin ja syksyisin loasta sen ol-lessa sopivan kosteaa . Talvisin tielle kertynyt hevosen lanta ja muu roska tulee poistaa vii-meisillä jääkeleillä . Loan voi siirtää lanalla tien reunaan, josta se heitetään raviojan taakse tarpeeksi kauas .”

1927 annetuissa ohjeissa käsketään poistamaan loka myös tiessä olevista syven-nyksistä huolellisesti . Vuonna 1952 painetussa tienraken-

Valtatie 5:n reuna on pahasti pettänyt Mikkelistä Pertunmaan kautta Heinolaan menossa olleen linja-auton alla.

OT

TO

WA

HL

GR

EN

20 3/2012

nuksen oppikirjassa perustel-laan puhdistamisen tärkeyttä: ”Hevosenlanta, tielle karis-seet heinät ja oljet ym . lika vähentävät kulutuskerroksen sitomiskykyä, liejuuntuvat sateella ja pölyävät kuival-la säällä . Liittyen pitkin vuot-ta tapahtuvaan jätösten pois-heittämiseen tieltä tievahtia kutsuttiin nimellä ”hevosen paskan kalavittaja .”

Tiemiesten kertomaa

Tiemuseotoiminnan alkaessa 1970-luvulla, aloitettiin tiepe-rinteen tallentaminen eläke-läisiä haastattelemalla . Mik-kelin tiepiirissä tekemistäni haastatteluista seitsemässä oli kelirikkoasiaa .

Kirves ja lapio työvälineinä

Heinäveden kirkonkylän ja Varkauden kauppalan välillä 1930-luvulla linja-auto viipyi

kelirikkoaikana 50 km:n mat-kalla noin kuusi tuntia . Jotta auto yleensä pääsi läpi, lähet-ti tiemestari Eino Huttunen kirveen ja lapion kanssa kaksi miestä autoon mukaan . Tarvit-taessa he ottivat tien vierestä rankoja raiteisiin ja lapioivat maata päälle .

Loputonta soranajoa

Keväällä 1937 ajatti Eemil Ma-tilainen viidellä hevosella so-raa valtatie 5:llä kaksi viikkoa 20 kilometrin matkalle . Kun oli päästy perille, piti alkaa sa-ma uudelleen .

Kiviä ja havuja raiteisiin

Savonlinnan tiemestaripiiris-sä työskennellyt Oskar Leski-nen kertoi, että raiteita täytet-tiin kiviaidoista ja raunioista otetuilla kivillä sillä seurauk-sella, että kesällä lanattaessa lana sen kun pomppi kiveltä kivelle . Haittaa oli siitäkin kun


raiteet täytettiin havuilla . ke-sällä havujen rankoja nousi pystyyn, niitä piti sitä mukaa katkoa vesurilla .

Autonkuljettaja Esko Sak-sa kolasi ja kuljetti pois vie-lä 1950-luvun taitteessa apu-miehensä kanssa muutaman autokuorman keväisin hevo-sen lantaa Rantasalmen kir-konkylältä .

Mauri Koponen oli kaivel-lut keväällä 1934 muutaman kaverinsa kanssa 14-vuotiaa-na ojannaveroita tiellä ole-vista lätäköistä . (Ojannavero on lapion kärjellä tien poik-kisuuntaan kaivettu oja . Sy-vyydeltään se voi olla vain muutamia senttejä, kunhan lätäkkö tyhjenee sitä myöten .)

Börje Appelroth joutui 1950-luvulla Mikkelin tiepiirin herroja kelirikkoaikaan kuska-tessaan melkeinpä säännöl-lisesti vaihtamaan renkaan 2 .000 kilometrin välein . Joku herroista kysäisi aina lähties-sämme: ”Täyttyykö 2 .000 km

tällä matkalla?”Otto Wahlgren toimi alue-

päällikkönä Mikkelin piirissä 1950-luvulla . Sinä aikana Mik-keli-Heinola väli, noin 100 km, oli joinain keväinä kuukauden päivät ajokiellossa, vain mai-toautojen kulkeminen pyrittiin varmistamaan . ¢

Lähteet:Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus: Yleiset tiet, tutkimus, rakentaminen ja kunnossapito 1917.W.O. Lille: Maa-, tie-, vesi- ja siltara-kennukset 1921.J. Miettinen: Maantien kunnossapi-to 1925.Arvo Lönnroth: Tiekäsikirja 1927.K.F. Lehtola: Tienrakennus 1952.

Haastattelut:Työnjohtaja Tauno Kotilainen (s. 1898)Kunnossapitotyöntekijä Eemil Matilai-nen (s. 1901)Työnjohtaja Oskar Leskinen (s. 1902)Kuorma-autonkuljettaja Esko Saksa (s. 1913)Työnjohtaja Mauri Koponen (s. 1920)Henkilöautonkuljettaja Börje Appel-roth (s. 1920)Maanviljelijä Olavi Riepponen (s. 1926)Professori Otto Wahlgren (s. 1927)

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaasti

Pölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvalli-suutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

© Jan Töve / Johnér

CRE

AM

EDIA

Pölynsidonta ilm_A5.indd 2 3.1.2012 9.05

3/2012 21

KaIKEN MaaILMaN MOOTTORITIET • OSa 7

PEKKA RYTILä

Kiinalainen juttuIdän jättiläinen on lännessä outo ja tuntematon

ja kiinnostaa siksi. Kiina on monessa suhteessa –

myös moottoriteissään – kuin USA, samankokoinen,

vaikkakin väkiluvultaan yli nelinkertainen. Vanha

traditio ja luja hallinto toimivat alustana nousussa

maailman mahtavimmaksi.Koska kirjoittaja ei ole käynyt Kiinassa, niin laitetaan tähän alkuun kiinalainen lohikäärme, kiva vekkuli, ilon ja onnen tuoja (Radio86 Suomi).

Kiina on USA:n kokoinen maa ja yhtä tiheästi asut-

tu kuin Eurooppa . BKT on kol-mannes EU:sta ja USA:sta, mutta kasvaa nopeasti, 8 % vuodessa . Uusimmat arviot kertovat, että 2012 se olisi jo lähes 8 .000 mrd . euroa . Kil-pakumppanit ohitettaneen lä-hivuosina .

Kiinalla on 14 rajanaapuria, vastapäivään luetellen Poh-jois-Korea, Venäjä, Mongolia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzikis-tan, Afganistan, Pakistan, In-tia, Nepal, Bhutan, Burma, La-os ja Vietnam .

Kiina suhteessa Eurooppaan ja USA:han (2008)

Kiina EU-27 USAVäkiluku milj . 1 .335 500 307Pinta-ala 1 .000 km² 9 .597 4 .414 9 .627BKT mrd . € 3 .574 11 .787 10 .123Moottoriteitä km 41 .000+ 66 .700 n . 90 .000

Lännen seurailija

Tekniikan alalla Kiina ei luo uutta, vaan jäljittelee länsi-maailmaa . ”Erityisesti alle 40-vuotiaat eivät peitä länsi-maita kohtaan tuntemaansa ihailua . Kaikki mikä on länsi-maista, ja erityisesti amerik-kalaista, on ihanaa . – May I practise my English with you? (Jakobsson 1989)” .

Vesterinen (1988) selvittää taustaa: ”Maapallolla on ol-lut muutamia vanhoja ja erin-omaisen voimakkaita kulttuu-rikeskuksia . Yksi niistä on jo

vuosituhansia ollut Kiina . Kii-nalaisia keksintöjä ovat ruuti, paperi, silmälasit ja kompas-si . Irtokirjasimilla painatus on tullut Koreasta kiinalaisten vä-littämänä . Koko rokokooajan taidekäsityö tyylihuonekaluis-ta porsliininvalmistukseen on opittu samaan aikaan kuin kaupankäynti vilkastui Kiinan kanssa . Voidaan kysyä, mik-si kiinalaisista ei tullut maa-ilman johtavaa kansaa . Miksi tämän aseman ottivat länsi-maat? Kun asiaa tiedusteltiin kerran Albert Einsteinilta, hän vastasi seuraavasti: – Län-nen luonnontieteiden kehitys pohjautuu kahteen tärkeään saavutukseen, muodolliseen logiikkaan, jonka keksivät kreikkalaiset filosofit, ja ka-usaalisuhteiden selvittämi-seen kokeilla, mikä on renes-sanssin ansio . Mielestäni ei ole ihmeellistä, etteivät Kii-nan viisaat astuneet tätä as-kelta . Hämmästyttävää on, et-tä keksinnöt yleensä on tehty” .

Kolumbus arvasi, että jos lähtee länteen, niin tulee itään . Newtonista alkanut tie-teen ja teknologian kehitys otti asteittain pallon ihmisen haltuun . Ihminen asettui ta-loksi tähdelleen . Vaatteet ja talot suojaavat kylmältä . Voi-makoneet antavat jättiläisen muskelit . Liikennevälineil-lä saamme pitkät jalat ja sii-

vet . Telekommunikaatio antaa tarkat silmät ja korvat etäha-vainnointiin . Tietokoneesta olemme saaneet superaivot . Kulttuuri antaa vielä tähtitun-teetkin . Lyhyesti sanoen tek-niikan kehitys on siinä mää-rin tiukkaa teoriaa (Newton) ja rämäpäistä kokeilunhalua (Kolumbus), että se ylittää Kii-nan hienon perhe- ja klaani-kulttuurin mahdollisuudet .

Luonto

Kiinan ilmasto ja kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa . Bei-jingissä eli Pekingissä ilman lämpötila voi olla nollassa, mutta etelässä Hainanin saa-rella veden lämpötila voi ol-la samaan aikaan yli 25 celci-usastetta . Varsinkin Etelä- ja Itä-Kiinassa on paljon lehti-metsää ja ilmasto voi olla hy-vinkin lämmin . Siellä kasva-tetaan maan pääelintarviketta riisiä; etelässä märkä- ja poh-joisessa kuivaviljelynä . Sitten on vielä Himalaja ja vuoristo-olosuhteet erikseen .

Himalajan jättimäinen vuo-risto sijaitsee suurimmaksi osaksi Kiinan alueella . Jotkut asuvat 4 .000 metrin korkeu-dessa maailman suurimmal-la ylängöllä Tiibetissä . Heidän tärkein eläimensä on jakki, jo-ka on sopeutunut elämään korkealla . Myös harvinaisen

Kiinan kartta paljas-taa Tiibetin ylängön valtavan koon. Kiina on kuin nykyinen esi-kuvansa Yhdysvallat: suuri tyhjä maa, jossa asutus idässä.

22 3/2012


lumileopardin voi nähdä vuo-ristossa . Himalaja toimii valta-vana luonnon esteenä . Troop-piset Etelä-Aasian sateet satavat Himalajan etelärin-teille eivätkä tule Himalajan pohjoispuolelle saakka . Hima-lajan pohjoispuolella puhalta-vat ankarat Jäämereltä asti tu-levat tuulet, jotka puolestaan eivät tule eteläpuolelle .

Maailman korkein vuori Mount Everest (8 .848 m) si-jaitsee Nepalin ja Kiinan ra-jalla . Toiseksi korkein on Mt Godwin Austen eli paremmin tunnettu nimellä K2 (8 .611 m) Kiinan ja Pakistanin rajalla . Tälle kauniille vuorelle yrittä-vistä mainitaan joka neljän-nen saavan surmansa . Kiinas-sa on myös joitakin syvänköjä kuten Turfan, joka sijaitsee 154 metriä merenpinnan alapuo-lella .

Suurin joki on Yangzi, maa-ilman kolmanneksi pisin, 6 .300 kilometriä, ja maail-man syvin, enimmillään 183 metriä . Joskus sitä on sanot-tu Kiinan pääkaduksi, koska se toimii myös merkittävänä liikenneväylänä . Yangzin mo-nista sivujoista suurin on Han, joka yhdistyy siihen Wuhanin kaupungin kohdalla . Muut Kii-nan suurimmat joet ovat Kel-tainen joki (Huang He) ja Län-sijoki (Xi Jiang) .

Kiinassa asuu erittäin har-vinaisia isopandoja Sichua-nin metsissä . Nämä pandat esiintyvät myös Maailman

Luonnonsäätiön tunnukse-na . Sichuan on yksi Kiinan suurimmista maakunnista, pääkaupunkinaan Chengdu, noin 3 miljoonaa asukasta . Sichuanissa on ryhdytty suo-jelemaan isopandaa, niin et-tä niiden asuttamien metsien rajoja vartioivat yötä päivää vapaaehtoiset . Muita Kiinan harvinaisia eläimiä ovat Yan-gzissa esiintyvä kiinanjokidel-fiini ja kiinanalligaattori sekä villikameli .

keskustelut Kung Fu-tse sa-noo: ”Elämän valtasuonia ovat hallitsija ja ministerit, isä ja poika, mies ja vaimo, van-hemmat ja nuoremmat veljet sekä ystävykset oikeissa suh-teissa . Kun isä on elossa, on tarkattava hänen tahtoaan . Kun isää ei enää ole, on tar-kattava hänen vaellustaan . Si-tä, joka ei kolmeen vuoteen poikkea isänsä poluilta, voi-daan sanoa vanhempiaan kunnioittavaksi” .

Kung Fu-tse eli Mestari Kong eli 551–479 eKr . Kung-futselaisuus on enemmän moraali- ja yhteiskuntafiloso-fia kuin uskonto . Konfutselai-suus oli Kiinan johtava aate noin kahdentuhannen vuo-den ajan . Kungfutse syntyi yl-häisöperheeseen Lu-valtiossa nykyisen Shandongin maa-kunnan alueella . Kotikaupun-ki on nykyisin nimeltään Qufu ja suosittu nähtävyyskohde . Kungfutsen syntymän aikoi-hin suku oli köyhtynyt, jo-ten hän joutui jo nuorena töihin . Kungfutse avioitui 19-vuotiaana, ja hänel-le syntyi poika ja tytär .

22-vuotiaana Kung-futse päätti ryhtyä opettajaksi . Hän opet-ti runoutta, histori-aa, musiikkia ja tapa-säännöksiä . Hänen

maineensa levisi nopeasti laa-jalle ja kaikkiaan hänelle ker-tyi 3 .000 oppilasta . 50-vuoti-aana hänet määrättiin erään kaupungin käskynhaltijaksi kotivaltiossaan . Lopulta hän yleni Lu-valtion apulaisminis-teriksi ja nosti työllään sen ku-koistukseen .

Kungfutsella ei ollut tarkoi-tus perustaa uskontoa, mutta myöhemmin konfutselaisuus saavutti osin uskonnon ase-man . Siitä tuli virallinen val-tionuskonto 100-luvulla eKr ., minkä jälkeen sen arvo ja aja-tusmaailma seremonioineen säilyivät aina 1900-luvulle saakka . Silloinen keisari uh-rasi taivaalle ja paikallishallin-non virkamiehet paikallisille jumaluuksille . Kungfutselle-kin uhrattiin, koska vainajien hengille piti tuoda uhrilahjoja . Kungfutsen kunniaksi pysty-tettiin jopa temppeleitä, mitä monet konfutselaiset oppi-neet pitivät aatteen vastaise-na .

Harmonian tavoittelua

Konfutselainen elämänkatso-mus antoi kiinalaiselle perin-teelle lujuutta ja kestävyyttä parintuhannen vuoden ajan . Kiinalaiset seurasivat tunne-tusti kaikessa tarkoin määri-teltyjä sääntöjä, joihin kuului paljon kumarteluja ja jäykkiä muotoja, kun taas vapaampaa elämää ja uusia tapoja pidet-tiin raakalaismaisina . Uusia ajatuksia hyväksyttiin vain sil-lä edellytyksellä, että ulkoiset muodot säilyivät entisellään . Perhe ja siitä laajentunut su-kuklaani ovat olleet ratkaise-

Mount Everest Kiinan puolelta katsottuna.

Sichuanin metsien isopan-da WWF:n logossa on koko maailman lemmikki.

Konfutselaisen etiikan maa

Kiinaa hallitaan kuuliaisuu-della . Konfutselaista etiikkaa tutkitaan kaikkialla Itä-Aasias-sa kuin Raamattua lännessä . Teoksessaan Mestari Kungin

Mestari Kong oppilaineen. Kivipiirros 1100-luvulta. Perin-teiseen tapaan päähenkilö on kuvattu kookkaammaksi.

3/2012 23


van tärkeitä jatkumoita ja tra-dition kantajia .

Nykykiinalainen kommu-nismi voidaan liittää konfut-selaisuuteen siten, että sekin korostaa ihmisten yhteiskun-nallisia velvollisuuksia sekä uskollisuutta valtionjohtoa kohtaan, vaikkakin arvoste-lee arvojärjestystä ja miehis-tä ylivaltaa . Ns . kulttuurival-lankumous (vuosina 1966–76) vastusti yhteiskunnan konfut-selaisia piirteitä, kuten ehdo-tonta kuuliaisuutta valtionjoh-

Kiinan poliittinen histo-ria tunnetaan noin vuo-

desta 1600 eKr . Siinä on ollut hajaannuksen kausia ja jopa kymmenen kuningaskunnan ja viiden dynastian kausi 907–1279 . Mutta enimmäkseen yk-si keisari tai muu johtaja on hallinnut tätä suurta ja mah-tavaa maata . Tasavalta oli voi-massa 1912– 1949 ja kansan-tasavalta siitä alkaen .

Historian suurin nimi on Mao Zedong, lempinimel-tään Tse-Tung (1893–1976), sotilas ja poliitikko, joka ke-hitti maolaisuutena tunnetun opin ja kommunistisen suun-tauksen . Mao oli maanviljeli-jäperheestä Guangzhoun eli Kantonin vauraalta alueelta . Kiinan kommunistisen puo-lueen puheenjohtajana Mao johti kommunistit voittoon Kiinan sisällissodassa, ja pe-rusti 1 .10 .1949 Kiinan kansan-tasavallan, jota johti suveree-nisti kuolemaansa saakka .

Maon Punainen kirja sisäl-tää paljon käyttökelpoisia aja-

tuksia kenelle tahansa . Ote-taanpa esimerkki vuodelta 1934: ”Tehtävien asettami-nen ei riitä, meidän on rat-kaistava myös kysymys nii-den toteuttamistavoista. Jos tehtävänämme on joen ylittä-minen, emme voi ylittää sitä ilman siltaa tai venettä. Ellei ratkaista kysymystä menetel-mästä, tehtävästä puhumi-nen on hyödytöntä”. Vuonna 1955, oltuaan vallassa jo usei-ta vuosia, hän kirjoitti: ”Kiina on suuri maa, mutta se on yhä hyvin köyhä. Kiinan vau-rastuttamiseen menee useita vuosikymmeniä. Vielä sitten-kin meidän on noudatettava ahkeruuden ja säästäväisyy-den periaatetta”.

Vuonna 1949 tappiolle jäänyt Guomindang-puolu-een johtaja Chiang Kai-shek vei Taiwanin saarelle valtion kultavarat ja kulttuuriaar-teet . Tämä saari käyttää val-tiona nimeä Kiinan tasavalta ja tunnetaan myös Formosa-na portugalilaisten antamalla nimellä, joka merkitsee kau-nista saarta . Ei mikään turha maa ole sekään, Belgian ko-koinen, ja asukkaita 23 miljoo-naa . Alue on kiistanalainen, sillä Manner-Kiinan hallituk-sen mukaan Taiwan kuuluu kansantasavaltaan, kun taas Kiinan tasavalta katsoo Man-ner-Kiinankin kuuluvan sille . Kummankaan valtion hallitus ei hyväksy, että muut maat tunnustaisivat kummankin it-senäiseksi valtioksi, koska tä-mä merkitsisi välillisesti toi-sen olemassaolon kieltämistä .

Kiinan kansantasavallan nykyinen presidentti Hu Jin-tao (sukunimi kirjoitetaan en-

Kiinan hallintotapa

Mao Zedong, Kiinan toinen suuri johtaja ja opettaja.

sin) on tyypillinen nykyajan kiinalaisjohtaja, hyvin kasva-tettu Pekingin teknillisen yli-opiston diplomi-insinööri, puoluekoneen tuotos . Hu Jin-tao on alun perin vesiraken-nusinsinööri, jonka alku-ura kulki vesivoimaloiden raken-nustöiden kautta . Hän on joh-tanut Kiinaa ilmeisen menes-tyksekkäästi vuodesta 2002 kolmessa virassa . Johtajan virkakaudet on rajoitettu kah-teen 5-vuotiskauteen . Hu:n seuraajaksi lienee tulossa Xi Jinping syksyllä 2012 .

dolle . Kiinan ns . uudistus- ja avautumispolitiikan alettua vuonna 1978 Kungfutsen ar-vostus on taas lisääntynyt .

Kiinalainen tavoittelee har-moniaa, kunnioittaa esivaltaa ja vanhempia ja asettuu so-puisasti omalle paikalleen . He ovat ihanteellista työvoimaa, eikö totta, ilmeisesti melko vähän taipuvaista radikaalei-hin ajatuksiin ja toimiin, kapi-noista puhumattakaan . Kiina on ensi sijassa tehokas maa-talousmaa, eikä valtavaa vä-

kilukua muuten voisi selit-tääkään . Kun kiinalaisia on alkanut enemmän näkyä Eu-roopassakin, monet ihaste-levat heidän tapaansa laittaa heti jotakin syötävää kasva-maan, jos vain löytävät neliö-metrinkin maapohjaa . Vuoden 2012 alussa raportoitiin, että nyt on sentään jo puolet kiina-laisista kaupunkilaisia .

Kiinasta tunnetaan erikoi-sia juttuja kuten naisten jal-kojen sitominen ja valtavien lohikäärmeiden käyttö kan-

sanjuhlissa . Tyttölasten jal-kojen sitominen alkoi Tang-dynastian aikana (618–906) aluksi yläluokan piirissä, jos-ta levisi vähitellen alempiin-kin kansankerroksiin . Tyttö-vauvan varpaat taivutettiin jalkaterien alle ja sidottiin tiukasti nyöreillä . Näin saa-tiin aikaan suippo ja siro jal-ka, tavoitemittana 12 cm . Kauneusihanne esti naisia liik-kumasta erityisesti ulkotöis-sä ja sitoi heidät kotiin, mikä palveli enimmäkseen miehiä .

Hu Jintao kommunistisen puolueen sihteerinä.

Hu Keskussotilaskomission puheenjohtajana.

Hu Kansantasavallan presidenttinä vierailulla Washingto-nissa, kiinalaisten unelmamaassa.

24 3/2012


Lopulta oli vaikea naittaa ty-tärtä, jolla oli normaalit jalat . ”Pari suuria, sitomattomia jalkoja pilaisi muuten täydel-lisen harmonian” . Tapa loppui vas ta keisarikunnan mukana 1912, ja kommunistit kielsivät sen lailla . – Hupaisaa todeta, että kiinattarien sirojen jalko-jen muoto oli sama kuin ny-

kyajan naisväen 9-senttisten korkokenkien kärki . Ei mitään uutta auringon alla .

Lohikäärmettä pidetään länsimaissa Raamatun Il-mestyskirjan pohjalta paho-laisen olomuotona . Pyhä Yr-jö keihästää sitä hengiltä lukemattomissa patsaissa ja vaakunoissa . Kiinalaisille lo-hikäärme on ystävällinen, älykäs, energinen, leikkisä onnentuoja . Erikoisen otol-lista on syntyä lohikäärmeen vuonna, joka on aina kahdes-toista . Lohikäärmeiden jätti-läisversiot koristavat seiniä ja kulkevat mukana kansanjuh-lissa .

Valtavien kaupunkien maa

On ymmärrettävää, että 1,3 miljardin asukkaan maassa, josta länsipuoli on vuoris-toa, kasvaa suuria kaupunke-ja . Sekä Beijing (Peking) että Shanghai ovat 20 miljoonan metropoleja . 10 miljoonan

luokassa ovat Guangzhou (Kanton), Shenzen, Wuhan ja Tianjon . Beijingistä löytyvät pääkaupungin monumentit, joista tärkeimmät seremoni-allinen Taivaallisen rauhan au-kio ja keisariajan loiston Kiel-letty kaupunki .

Guangzhou on rikas enti-nen pääkaupunki, joka pu-huu omaa kantonin kieltäkin . Kaupungissa pidetään tärkei-tä messuja . Subtrooppisen il-maston kesät ovat kuumia ja kosteita . Shanghai on Idän Pariisi, kosmopoliittinen sata-ma- ja liikekaupunki . Elegans-si näkyy pukeutumisessakin. ”Harmaisiin housuihin ja val-koiseen paitaan sonnustautu-nut kuusikymppinen kiinalai-nen herrasmies, joka puhuu erinomaista brittienglantia, on todennäköisesti shanghai-lainen”, Jakobsson (1989) tii-vistää .

Wuhan on Yangzi- ja Han-jokien yhtymäkohdan tärkeä teollisuus- ja kauppakaupun-ki, useasta pienemmästä yh-

teen kasvanut . Muuten tyl-sänpuoleisessa kaupungissa harrastetaan jokiristeilyjä ja musiikkia . Muista kaupun-geista mainittakoon vielä pohjoisen venäläisvaikuttei-nen Harbin, johon muutti ai-koinaan miljoona valkovenä-läistä bolshevikkeja pakoon . Tiibetin Lhasasta ajettiin buddhanuskoisten johtaja 14 . Dalai Lama (Viisauden valta-meri) maanpakoon Intiaan 1960-luvulla .

Autokanta kasvaa kohisten

Kiinan autokannan arvioidaan yli kaksinkertaistuvan vuo-teen 2020 mennessä . Silloin maan teillä liikkunee 200 mil-joonaa ajoneuvoa . Kiinassa myytiin 2011 yli 14 miljoonaa autoa, joten Kiina on nous-sut maailman suurimmaksi automarkkinaksi Yhdysvalto-jen ohi . Yhteensä Kiinassa oli virallisten tilastojen mukaan 2010 lopussa 76,2 miljoonaa autoa . Vertauksen vuoksi mai-nittakoon, että Suomen vuo-tuinen 100 .000 auton myynti vastaa Kiinassa noin 25 mil-joonaa, joten lähes samoissa ollaan .

Johtava autonvalmistaja on valtionmonopoli First Au-tomobile Works (FAW), jon-ka tärkein kumppani on Sak-san Volkswagen Audi Gruppe (VAG) . Tyypillisin kiinalainen auto on VW Jetta eli porras-perä-Golf . Muita läntisiä iso-ja kumppaneita ovat GM ja Citroen . Kiinassa on myös kymmeniä omaperäisiä auto-tehtaita . Niiden laadusta mai-nitaan, että passiivinen tur-vallisuus ei vielä yllä lännen tasalla, vaan kiinalainen au-to menee kolarissa melko lail-la rusinaksi . Varmaan asia ko-hentuu nopeasti .

Moottoriteissä USA:n jäljillä

Kiina ei mitenkään salaa sitä, että pyrkii moottoritieverkos-saan USA:n mittoihin . Esiku-vana on Yhdysvaltojen Eisen-hower System ja noin 90 .000 kilometrin kokonaispituus . Urakasta oli valmiina noin puolet eli 41 .000 km vuon-na 2005, josta on uusinta ti-

Länsimainen lohikäärme Py-hän Yrjön keihästyskohtee-na Venäjän vaakunassa.

Lohikäärmettä varustellaan uuden terästehtaan julkisivun onnensymboliksi (Metallitek-niikka 2/2012).

3/2012 25


Huang Pu -joen silta Shanghaissa.

lastotietoa . Nyt oltaneen 50–60 .000:ssa kilometrissä .

Jättisillat

Kiinan asutus painottuu itään Tyynen meren rantavyöhyk-keelle, jossa on paljon joki-en suita ja syviä vuonolahtia . Niitä ylitetään silloilla, joissa 30-40 km:n pituus on tavallis-ta . Sillat toteutetaan konses-sioina yksityissektorin kans-sa ja ovat yleensä maksullisia . 2012 siltojen pituusennätystä pitää hallussaan 42 km:n silta

Quindaosta Huangdaoon Jia-ozhoun lahden yli pohjoisella itärannikolla Korean kohdalla . Pituus ylittää USA:n Louisia-nan Pontchartrain Causewayn neljällä kilometrillä . Seuraa-va pituusykkönen 46 km on jo rakenteilla etelärannikol-la Guangdongista Hong Kon-giin ja Macaoon, ja valmistu-nee 2016 .

Kokemukset Kiinan ja Ja-panin suursilloista ovat meil-lekin tärkeitä, koska ne vievät paljon keskustellut Suomen etelä- ja länsiyhteydet lähem-

Geely Shanghain autonäyttelyssä. Firman perustajan Li Shufun tiedetään ostaneen S-sarjan MB:n ja antaneen työ-väkensä kopioida joka osan ja koota niistä auton. Tuskinpa tuli kovin kummoista. MB:n idea perustuu nimittäin jokai-sen osan tarkkoihin laatukriteereihin.

Kiinan moottoritieverkon tavoitteellinen kokonaissuunni-telma. Pääkaupunki Beijingin säteisverkko on merkitty pu-naisella. Koskahan Taiwanille päästään tieyhteydellä? Sin-ne on sentään toista sataa kilometriä.

Kartan paikannimetBJG PekingCDU ChengduGZH GuangzhouHAR HarbinKNM KunmingLHS LhasaLZH LanzhouSHG ShanghaiSHZ ShenzenURG UrumgiWUH Wuhan

Moottoriteiden perustek-niikka on jenkkiperua, kuin-kas muuten. Huomaa New Jersey-tyypin betonikaide ja kasvillisuutta sen päällä häikäisysuojana.

Viitoitus on paitsi kiinaksi myös englanniksi.

26 3/2012

Jiaozhoun sillan parina toi-mivaa10 km:n tunnelia ava-taan. Huomaa huoltotunne-li ajoratojen välissä.


mäs toteutumistaan . Tallinnan tunneli saattaa muuttua osit-tain sillaksi ja saada kannet-tavakseen myös moottoritien . Matka Porkkalan uloimmilta saarilta Viron Naissaareen on alle 40 km, ja tunneliosuuden

Tulliasema kiinalaiseen tapaan (Perkkiö & al. 2010)

Kiinan ja maailman pisin sil-ta ylittää Jiaozhoun lahden Etelä-Koreaa vastapäätä.

35,6 km pitkä Hangzhoun lahden silta on tyypillinen Kiinan uusi jättisilta. Kaupunki sijaitsee Shanghain eteläpuolella, ja silta yhdistää Shanghain Ningbon satamakaupunkiin. Sil-ta valmistui 2008 ja maksoi 1,1 mrd. euroa.

Hangzhoun lahden kartasta löytyvät samat tutut ainekset kuin vastaavista lännen kuvioista: tiet ja sillat, radat ja len-toasemat.

Kiinalaiset rakentajina

Kiinalaiset käyttävät rakenta-essaan paljon työvoimaa, mi-kä Suomessakin muistetaan jo 1 . maailmansodan linnoi-tustöistä . Eurooppa sai kiina-laiseen toimintamalliin harvi-naisen kurkistusaukon Puolan moottoritieohjelman Lodz –Varsova osuudella . Kiinalai-nen Covec voitti 2008 tiukassa kilpailussa kaksi osuutta, yh-teensä 49 kilometriä 300 mil-joonan euron hintaan, joka oli puolet GDDKiA:n arviosta . Suomalaisen mielestä hinta oli oikea, normaalit 6 miljoo-naa kilometriltä, mutta Puo-lassa motarit maksavat tup-lasti, koska asfalttikivikin tulee Skotlannista . Kilpailijat valitti-vat sydäntä särkevästi, mutta kaikki oli hallinnollisesti koh-dallaan .

Kiinalaiset mobilisoivat paikalle tuhat rakentajaa, jot-ka täyttivät tienvarren kylät . Yöpuita väsättiin autohalliin, pankin yläkertaan ja huoneka-lukauppaan (Kause 2011) . Yh-teinen kieli oli jalkapallo . Vie-raat ostivat kaikille sipsejä, jäätelöä ja virvokkeita ja sit-ten potkittiin . ”He olivat mei-dän kaikkien mielestä todel-la miellyttäviä, kohteliaita ja siistejä”, kuului puolalaiskom-mentti .

Syksyllä 2011 työmaa hilje-ni . Yllätyksiä tuli siitä, että vie-raille piti maksaa puolalaisia palkkoja ja rauhoitettuja sam-makoita piti siirtää tielinjalta

pois talvihorrokseensa . Bank of China jätti maksamatta 170 miljoonan takuut, Covecin pääjohtaja erotettiin ja koko konsortio sai kolmen vuoden porttikiellon Puolaan .

Ei tullut maihinnousua Eu-roopan EU-projekteihin, mut-ta saatiinpahan kurkistettua idän jättiläisen todellisuuteen . Kiinassa rakennetaan suurel-la väellä ja pienillä palkoilla . Jälki on varman ja luotettavan tuntuista, tosin lännen silmil-lä katsottuna hieman karhea-noloista, kuten kuvista näkyy . ¢

Lähteitä

China ”7918” Motorway system . Verk-koaineisto Demographia .

ITA 2011 . Report 007 . ITA Working Group 11 for Immersed and Floating Tunnels .nwww .ita-aites .org .

Jakobsson, Linda & Sarvimäki, Marja 1989 . Kiina . Opas nro 1 . Kirjayhtymä .

Kause, Pilvikki . 2011 . Kiinan moottoriti-eurakka katkesi kesken Puolassa . Hel-singin Sanomat 11 .9 .2011

Kung Fu-tse 1959, Keskustelut .WSOY .

Otteita puheenjohtaja Mao Tse-Tun-gin teoksista . Pieni punainen kirja 1967 . Kustannus Oy Käännöskirjat .

Perkkiö, Jouko 2010 . Shanghai kasvu-kipujen puristuksessa . Tie ja Liikenne 11-12/2010 .

Vesterinen, Ilmari 1988 . Lohikäärme ja krysanteemi . Näkökulmia Itä-Aasian kulttuureihin . Karisto

Ensi kerralla sarjan kahdek-santena ja viimeisenä osanajatkuva jännityskertomus ”Suomen moottoritiet”

voi tehdä myös pohjaa myö-täilevänä mallina NordStre-amin tapaan, ei välttämättä syvänä kallioversiona . Lisä-tietoa upotetuista ja kellu-vista tunneleista löytyy ITAn raporteista, ks . ITA 2011 .

3/2012 27

Lunta tiellä

YKSITYISTIETOLaaRI

ELINA KASTEENPOHJA

Rekka suistui ojaan. Myöhemmin huomattiin, että aurausviitoitus puuttui. Kuka maksaa?Aurausviitoituksen tarkoituksena on osoittaa aurattavan tiealueen rajat . Aurausviitoituksen kannalta tärkeintä on se, että viitat ovat paikallaan ennen lumen tuloa ja että vii-toitus on tehty sopivalla tiheydellä . Liian harvaan asetetut viitat johtavat helposti yliauraukseen . Tällöin tielläliikkuja voi suistua ojaan, kun tie kulkeekin yllättäen tyhjän päällä .

Tienpitäjä on vastuussa aurausviitoituksen tekemises-tä . Viitoitus tulee tehdä syksyllä joko talkootyönä tai tilata työ muualta . Aurausviitoista käyvät puukepit tai tätä tar-koitusta varten suunnitellut oranssit muovikepit heijasti-mineen .

Vahingon sattuessa tulee ensiksi selvittää, mistä syys-tä rekan ojaanajo on tapahtunut . Yksityistiellä on voimas-sa tieliikennelaki ja se edellyttää, että ajoneuvon kuljettaja ottaa huomioon sää- ym . olosuhteet ja liikkuu niihin näh-den riittävällä varovaisuudella . Tämän jälkeen tarkaste-taan, onko tienpidossa jokin laiminlyönti; miten tie on au-rattu, ovatko aurausviitat kohdallaan jne . Jos tienpidosta löytyy puutteita ja voidaan osoittaa, että vahinko on täs-tä johtunut, niin silloin tienpitäjä on korvausvelvollinen .

Kannattaa muistaa, että tieliikennelain mukaan jokai-nen tielläliikkuja on velvollinen heti ilmoittamaan ja va-roittamaan muita mahdollisesta vaarasta .

Lumiset talvet ovat koetelleet tiekuntaamme. Tie muuttuu talvella kapeaksi ränniksi ja kunnossapitoa vaikeuttavat vanhat talot, jotka ovat aivan kiinni tiessä. Mikä neuvoksi?Kolmas perättäinen runsasluminen talvi varmasti koette-lee tiekuntia . Talvikunnossapitokustannukset ovat selväs-ti nousseet . Tilannetta hankaloittaa paikka paikoin myös urakoitsijapula .

Yksityistien varrelta voi löytyä paikkoja, johon auraus-lumi voidaan sijoittaa . Tienpitäjä voi kysyä tien varren maanomistajilta sopivia paikkoja . Ilman maanomistajan lupaa lunta ei saa kipata tiealueen ulkopuolelle .

Aurauslumen sijoittelussa kannattaa paikka valita si-ten, ettei keväinen sulamisvesi valu tielle tai tuki rumpu-ja . Jos sopivaa sijoituspaikkaa ei ole, lumi joudutaan kul-jettamaan pois tienpitäjän kustannuksella .

Yksi vaihtoehto on käyttää linkoa . Jos talot ovat hy-vin lähellä tietä ja välissä ei ole suoja-aitaa, voi lingotessa lentää tienpinnasta hiekoitushiekkaa ja kiviä tuhoisin seu-rauksin . Linkous on myös kallista verrattuna auraukseen .

Miten pitää menetellä, kun tiekuntamme jäsenet kolaavat lumet pihaltaan tien ojiin. Keväällä lumen sulaessa tielle nousee vettä ja tien kuivatus kärsii. Voiko tiekunta kieltää lumen kasaamisen ojiin?Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tulee yksityistielain mu-kaan huolehtia siitä, että tie pidetään kunnossa . Mikäli ojiin kasatusta lumesta katsotaan olevan selvästi haittaa

tienpidolle, hoitokunta voi kieltää osakkaita kasaamasta lunta ojiin . Jos tästä huolimatta lunta edelleenkin ajetaan ojiin, hoitokunta ajattaa lumen pois . Lasku lähetetään sit-ten niille, jotka ovat ojat tukkineet .

Koska tien pitää olla aurattu?Mitään tarkkaa sääntöä ei ole, koska tien pitäisi olla aurat-tu . Tien pitää kuitenkin olla ajettavissa silloin kun siellä on tarkoitus kulkea . Vakituisen asutuksen piirissä olevilla yksi-tyisteillä tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että aamuaura-us suoritetaan siinä kello 6–7 välillä ja illalla viimeisin au-raus kello 21 maissa .

Metsätiet ja ei-talvikäytössä olevat mökkitiet aurataan tarpeen vaatiessa .

Paljonko pitää olla lunta, jotta aura lähtee liikkeelle? Pääsääntönä voidaan pitää, että tie on aurattava viimeis-tään silloin, kun irtolunta on 10 cm tai sohjoa 5 cm .

Yksityistiet ovat hyvin erilaisia ja siksi onkin hyvä sopia tiekunnan kokouksessa aurauskäytännöstä . Viimeistään hoitokunnan täytyy tehdä selvät pelisäännöt, koska ja mi-ten auraus suoritetaan . Urakoitsijan kanssa asia on myös muistettava sopia huolellisesti .

Mistä löytyy aurausohjeita?Tiehallinto on julkaissut vuonna 1999 ohjeen ”Yksityisten teiden kunnossapito” . Julkaisua saa vain sähköisessä muo-dossa Liikenneviraston sivuilta . Syksyllä 2012 Tieyhdistys julkaisee uuden kirjan ”Yksityisteiden kunnossapito” ja sii-tä löytyy sitten myös aurausohjeet .

Vanhat yksityistiet ovat usein hyvin kapeita, onhan ne perustettu vanhojen kärrypolkujen päälle. Idyllisiä, mutta haasteellisia talvihoidolle!

28 3/2012

Mala oli viralliselta ni-meltään Maailmanpan-

kin lainaohjelman tilapäinen suunnittelu- ja rakennustoi-misto . Se perustettiin 1964 Tie- ja vesirakennushallituk-seen määräaikaista tehtävää suorittavaksi organisaatioksi . Malan toiminta lakkasi vuon-na 1968 .

Toimiston perustamisessa eräs kulmakivi oli hakea uusia ajatuksia, työmuotoja ja teh-dä kokeiluja . Ne kaikki olivat omiaan herättämään kiinnos-tusta, keskustelua ja tietys-ti asiaan kuuluvaa kritiikkiä . Myöhemmin osoittautui, että monet Malan innovaatiot jäi-vät TVH:ssa pysyviksi käytän-nöiksi, jotka tehostivat TVH:n toimintaa vuosikymmeniä .

Malan johtavan henkilös-tön keski-ikä oli varsin alhai-nen verrattuna TVH:n muihin osastoihin ja toimistoihin . Tä-mä antoi Malalle dynamiikkaa ja ennakkoluulottoman hen-gen, jossa ei tarvinnut kahliu-tua vanhoihin rutiineihin .

Malan perustaminen

TVH:n pääjohtajan Martti Nis-kalan aloitteellisuus ja panos oli erittäin suuri Malan perus-tamisessa . Niskala oli pääjoh-tajana 1961–76, välissä tosin kulkulaitosten ja yleisten töi-den ministerinä pariinkin ot-teeseen .

Kaukokatseisesti Niskala näki Maailmanpankin tielai-nojen järkevyyden . Hän tun-nisti lainojen olevan taloudel-lisesti perusteltuja . Historia osoitti hänen olleen oikeassa .

Niskalan näkemys oli, et-tä lainarahalla rahoitettavi-en hankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan tarvitaan joustava ja nopea-liikkeinen projektiorganisaa-tio TVH:n sisälle, mutta vailla muun organisaation rutiine-ja . Niinpä Mala saattoi olla epäluottamuslause jäykälle ja vanhakantaiselle TVH:lle, ai-nakin se ärsytti .

Mala organisoitiin ikään kuin TVH:ksi pienoiskoossa .

PAAVO S . VEPSä

Innovaatioita ja aikaansaannoksia

Legendaarinen Mala

Suomalaisen teollisuuden ja myös tienpidon

kehittymiseen vaikutti voimakkaasti Suomen

vuosina 1964–1971 saamat Maailmanpankin

lainat. Tie ja Liikenne -lehden tammikuun

numerossa kerrottiin entisöidystä Sisusta,

joka 1966 oli yksi lainan hankintakohde

satojen muiden koneiden, laitteiden ja

tiehankkeiden kanssa.

Lainojen käytön koordinoimista varten sekä

tausta- ja suunnittelumateriaalia tuottamaan

perustettiin Tie- ja vesirakennushallituksen

pääkonttoriin pääjohtajan alainen yksikkö

nimeltään Mala.

Uuden toimiston toiminta kui-tenkin erosi suuresti vanhois-ta käytänteistä . Kun TVH:n muut osastot ja toimistot oli-vat erillisiä yksikköjä ja mm . yhteydenpito niiden kesken tapahtui usein virallisen kir-jeenvaihdon muodossa, hoi-dettiin tämä Malassa ilman vi-rallisia muotoja välittömässä henkilökohtaisessa kosketuk-sessa .

Tuoreita kasvoja

Pääjohtaja Niskala kutsui Ma-lan johtoon ja toimistopäälli-köksi DI Väinö Suonion . Hänet tunnettiin uutterana esimie-henä, joka luotti alaisiinsa ja delegoi paljon ja myös valvoi toimintaa ja lopputuloksia . Hän nautti alaistensa jakama-tonta luottamusta ja kunnioi-tusta .

Suonion sihteerinä toimi legendaarinen Saimi Sotisaa-ri, joka onnistuneesti omak-sui Malan ”äidin” roolin . So-tisaari oli positiivinen hahmo . Hän loi ja hoiti suhteita TVH:n laajaan sihteerikuntaan, mi-kä merkitsi suurta toiminnal-lista apua koko organisaati-olle . Saimi mm . ideoi juhlat Gumböle-Veikkolassa, jolloin TVH:n sihteerit pääsivät ensi kertaa katsomaan käytännön tienrakentamista . Tästä he oli-vat kovasti innoissaan, sillä nyt hekin näkivät mihin hei-dän työnsä vaikuttaa .

Malassa oli kaksi jaostoa; suunnittelu- ja rakennusja-ostot . Malan kakkosmiehenä toimi suunnittelujaoston pääl-likkö Veikko Hakola . Raken-nusjaostoa johti Kalevi Myl-lyluoma .

Suurimmillaan Malan vah-vuus oli noin 50 henkeä, ta-vallisimmin noin 35 henkeä . Mala kaiken kaikkiaan pär-jäsi pienemmällä miehityk-sellä kuin, mitä sille sen pe-rustamispäätöksessä oli

henkilölukumääränä myön-netty!

Malan työohjelma oli kiirei-nen, eikä työtunteja juuri las-kettu eikä ylitöistä laskutettu . Nuori porukka jaksoi painaa ja tulosta myös syntyi .

Liikennetalous kehittyi

Suunnittelujaostossa Hakolan alaisuudessa työskentelivät Olav Smeds vastuualueenaan liikennetalous, Seppo Hirvo-nen (yleissuunnittelu), Pentti Hautala (tie- ja rakennussuun-nitelmien teettäminen), Heino Ollila (silta-asiat) ja Matti Kol-hinen (geotekniikka) .

Mala oli jo toiminut muuta-mia kuukausia, kun tämän ar-tikkelin kirjoittaja tuli kollegan VM Veikko Salovaaran kanssa Malan liikennetalouslohkoon töihin . Vastaanottajina mar-raskuussa 1964 olivat DI Olav Smeds ja DI Timo Eränne se-kä 4–5 opiskelijaa, jotka toimi-vat laskijoina .

Liikennetalouslohkon teh-tävä oli Maailmanpankin lai-nan myönnön kannalta kes-keinen . Sen oli laskettava kaikkien Maailmanpankille tarjottavien tie- ja siltahank-keiden kansantaloudelliset tuottoprosentit . Pankki oli en-nakkoon ilmoittanut, että vain yli 6 prosentin ylittävän kan-santaloudellisen tuoton täyt-tävät hankkeet voidaan pan-kin toimesta lainoittaa .

Liikennetaloustyö oli uu-dehkoa ja siksi haasteellis-ta, ja tietysti ehdottoman re-hellistä . Mitään tendenssiä ei ollut . Väinö ”Väiski” Suonio antoi selkeän käytännön oh-jeen Pankille lähetettävästä aineistosta: ”Ei mitään runoi-lua, mutta karu teksti ja karut laskelmat!” Ja näin myös ta-pahtui . Tiettävästi myös Maa-ilmanpankissa arvostettiin selkeitä kalkyyleja ja tiiviitä perusteluja .

VIRaNOMaISET aVaUTUVaT

3/2012 29

Lainoitettavien kohteiden liikennetaloudellinen tarkas-telu suoritettiin vertaamalla tietyn projektin rakennuskus-tannuksia sen toteuttamises-ta aiheutuviin säästöihin . Siis laskettiin hankkeen vuosituot-to . Kalkyylissa käytettiin en-simmäistä toimintavuotta ja säästötekijöinä ajoneuvo-, ai-ka-, ja onnettomuuskustan-nuksia .

Hankkeiden kannattavuus ilmaistiin vuosituottoprosen-tilla ja sisäisellä korolla . Las-kelmat olivat teknisesti yk-sinkertaisia, mutta aineiston hankinta hyvin työlästä ja hankalaa, usein arvionvarais-ta . Esimerkiksi aikakustan-nussäästöjen laskemiseen tarvittiin mahdollisimman luotettavat liikennelaskennat tai liikenne-ennusteet, liiken-teen jakautuminen eri ajo-neuvolajeihin ja säästyneen matka-ajan hinta markoissa per tunti ja ajoneuvo . Viimek-si mainittu taisi olla vaikeinta .

Ajanarvon tuli mahdolli-simman oikein kuvata hyöty- ja vapaa ajan liikenteen kes-kiarvoa . Veikko Salovaaran kanssa tätä pähkäillessäm-me saimme esimieheltämme Olav Smedsiltä Delfoin oraak-kelimaisen neuvon: ”Simuloi-kaa se! ” . Näillä keinoilla va-paa-ajan arvoksi muodostui liikennevirran keskiarvona 3 mk per tunti .

Laskijamme olivat aika ko-villa, koska käytettävissä oli vain hitaita ”rannekäyttöisiä” Facit-laskukoneita eli snurria . Kuitenkin laskijan työnä saat-toi olla ison matriisin kään-täminen, joka näillä vehkeil-lä vei viikkoja . Laskijat olivat myös huumorimiehiä . Eräänä aamuna tullessamme töihin, oli ovikilpemme tekstit ”V . Sa-lovaara ja P. Vepsä” muutet-tu muotoon ” Valiovaras ja V . S . Pesä!”

Henki oli leppoisa, vaikka töitä tehtiin väliin ”niska li-

massa” . Valtiotieteen maisteri-na opin hyödyllistä insinööri-osaamista . Laskutikun käyttö onnistui Timo Eränteen opas-tuksella . Nuo opit ovat hyvin vieläkin tallella .

Malan aikaansaannoksia ja innovaatioita

Ennen Malaa tien yleissuun-nitelma oli aika tuntematon käsite . Varsinkin yleissuunni-telman sisältö, toimintajärjes-tys, suunnittelumenetelmät ja suunnitelmien esitystapa oli-vat varsin kiteytymättömiä . Näiden kehittämiseen käytet-tiin projektien ohessa paljon huomiota .

Yleissuunnittelun kehittä-minen loi pohjaa kehittyvän rakennussuunnitelman laa-dinnalle . Kireät valmistumis-ajat pakottivat Malassa tut-kimaan suunnittelun kulkua siten, työvaiheet tulisivat oi-keaan järjestykseen viivytyk-sittä ja ilman tarpeetonta työ-tä .

Neljän vuoden aikana teh-ty kehitystyö on nähtävä-nä muun muassa Tien synty -selvityksessä . Se oli nykyai-kaisen tiensuunnitteluteknii-kan alku: prosessi, eriasteiset suunnitelmat (tarkoitus, laa-timinen, sisältö ja käsittely) . Edelleen kehitettiin konsultti-en käytön periaatteitta . Koti-maisten konsulttien työ sai al-kunsa .

Mala loi perinteisen TVH:n omana työnä tekemisen si-jaan urakkakilpailut ja koko-naisurakoinnin . Tätä edellytti myös Maailmanpankki vaati-essaan kansainvälisiä urakka-kilpailuja, jotka Mala ja siel-lä erityisesti Väinö Suonio ja Kalevi Myllyluoma tyylikkääs-ti hoitivat .

Myös urakan valvontame-nettelyjä kehitettiin . Pitkäjän-teinen kehittämistyö valmistui keväällä 1968 ja puettiin kurs-simonisteen muotoon ”Ura-kan valvonta .”

Monen rupeaman ohessa Väinö Suonio, Kalevi Mylly-luoma ja insinööri Kalle Lind asiantuntijanaan Teollisuus-konsultointi Oy suunnittelivat uuden kunnossapitojärjestel-män .

Raskas työ vaatii tietysti raskaat huvit, ruumiin ja hen-gen virkistystä . Joka syksy oli mm . suunnistusottelu Viatekia vastaan, useimmiten vesisa-teessa . Ohjelmassa oli myös vesikeliviestihiihdot Gum-böle-Veikkolassa ja suunnis-tusesteajot Viatekia vastaan syyspimeällä . Toki järjestettiin myös jalkapallo- ja lentopallo-otteluita keskenään ja TVH:n osastoja vastaan . ¢

Kirjoittaja, valtiotieteen maisteri Paa-vo S . Vepsä oli toista vuotta Malan ta-loustutkijana .

Mala-toimiston liikennetalouslohkon työntekijöitä vuosita-paamisessaan. Vasemmalla kirjoittaja Paavo S. Vepsä vie-rellään Timo Eränne, Olav Smeds ja Veikko Salovaara.


JA

AK

KO

RA

HJ

A

30 3/2012


Tampereen kaupungin ja Tieyhdistyksen vastaan-otolla otetussa kuvassa vasemmalta Omskin alueen tiejohtaja A. Molchanov, Venäjän alueellisten teiden yhdistyksen RADORin toimitusjohtaja I. Starygin, projektipäällikkö Jukka Torniainen Liikennevirastos-ta ja Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja.

EEVA NIKULAINEN

Tienpitäjä keskusteluyhteyteen tienkäyttäjien kanssa

Ryhmän vetäjä, kunnossa-pidon ja liikenneturvalli-

suuden johtaja Igor Astakhov Federatiivisesta Tiehallinnos-ta on vieraillut Suomessa useita kertoja aikaisemmin-kin ja osallistui Talvitiepäivil-le jo toista kertaa, kuten myös moni muu ryhmän jäsenistä . Näin ollen suomalaisen tie-pidon perusasiat olivat tuttu-ja, ja ryhmä saattoi keskittyä mm . tienpitäjän ja tienkäyttä-jän välisiin suhteisiin ja kom-munikointiin .

Sekä Suomessa että Luo-teis-Venäjällä ihmiset ovat al-kaneet unohtaa perinteiset talveen liittyvät olosuhteet ja talviset elämisen taitonsa . Tämä näkyy liikenteessä si-ten, että tienkäyttäjät odotta-vat teiltä kesäisiä olosuhteita

vuoden ympäri . Vaikka tal-vella ajaminen on paljon hel-pottunut teknisen kehityksen myötä, talviolosuhteet edel-lyttävät edelleen erityistaitoja ja sopeutumista kelin mukai-seen ajoon . Kuulostaa omi-tuiselta päivitellä syksyisin si-tä, kuinka talvi jälleen yllätti tienkäyttäjät . Asumme sellai-silla leveyspiireillä, jossa tal-ven tuloa ei ilmastonmuutos-kaan ole vielä peruuttanut . Tämä oli yksi niistä seikoista, joita molempien maiden tien-pitäjät haluavat viestittää tien-käyttäjille .

Tienkäyttäjien palaute kiinnosti vieraita

Venäläisiä kiinnosti suoma-lainen käytäntö kerätä ja ana-lysoida tienkäyttäjien palau-tetta . Palaute kertoo sekä tilaajalle että urakoitsijalle, kuinka tyytyväisiä tienkäyttä-jät ovat kunnossapidon laa-tuun . Koska palautetta käy-tetään myös urakoitsijalle maksettavien bonuksien las-kentaperusteena, siihen suh-taudutaan vakavasti puolin ja toisin . Johtaja Jukka Kar-jalainen näytti esityksessään tilastoja Suomesta viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja niiden mukaan tienkäyttäjät antavat pääteiden kunnolle keskiarvosanan 3,5 asteikolla 0–5, ja alemman luokan teille arvosanan 3 .

Merkittävä osa puheluista Tienkäyttäjän linjalle koskee-kin nimenomaan alemman tieluokan teitä ja eniten vali-tuksia vuosittain tulee liukkau-dentorjunnasta . Tienkäyttäjän linjaa esiteltiin Pasilan Liiken-nekeskuksessa osana tienpi-täjän ja tienkäyttäjän välistä yhteydenpitoa . Samoin tien-pitäjän tietöitä ja kunnossapi-toa koskeva tiedottaminen In-ternetin, paikallisradioiden ja lehdistön välityksellä on osa kyseistä kommunikaatiota . ¢

Venäläinen tieasiantuntijaryhmä oli

Suomessa helmikuussa työvierailulla

Liikenneviraston kutsumana. Kaksi

ensimmäistä päivää ryhmän jäsenet

tutustuivat talvikunnossapitoon

pääkaupunkiseudulla, minkä jälkeen

he osallistuivat Talvitiepäiville

Tampereella. Suomalaisten kollegojen

lisäksi vieraat kävivät keskusteluja

venäläisten toimittajien kanssa, jotka

kuvausryhmineen seurasivat ryhmää

kahden ensimmäisen vierailupäivän ajan.

Toimittajien mukana olo liittyi tienpitäjän

pyrkimykseen tavoittaa tienkäyttäjät

ja tuoda esille tienpitäjän näkökanta

erityisesti kunnossapidossa.

EE

VA

NIK

UL

AIN

EN

3/2012 31

Paikannimiaineistot ja yleiskartta-aineistot mittakaa-voissa 1:1 miljoonaan ja 1:4,5 miljoonaan ovat olleet

maksuttomassa käytössä vuoden 2011 alusta alkaen . Kuntarajakartta avattiin ilmaiseksi syksyllä 2011 .

Ilmaisena voi käyttää Nimistötuotteita, yleiskarttojen 1:1 .000 .000 ja 1:4 .500 .000 vektori- ja rasterituotteita se-kä kuntajakoaineiston 1:10 .000, 1:100 .000, 1:250 .000, 1:1 .000 .000 ja 1:4 .500 .000 tuotteita .

Aineistoja voi käyttää yksityisesti ja kaupallisesti, jul-kaista, lisensoida edelleen ja liittää osaksi muuta tuo-tetta tai palvelua . Ainoana rajoitteena on, että käytön yhteydessä on mainittava aineiston alkuperäislähde ja aineiston vuosi, esim . © Maanmittauslaitos, 2012 .

Aineistojen latauksen yhteydessä maanmittauslaitos kerää lataajan yhteystiedot ja tuotteen käyttötarkoituk-sen käytön seurantaa ja tilastointia varten .

Maanmittauslaitos avaa 1 .5 .2012 maastotietoaineistojaMaanmittauslaitos avaa maastotietoaineistot toukokuun alussa kansalaisten ja

yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. Avaamisella edistetään paikkatietojen

käyttöä, uusien sovellutusten syntymistä ja innovaatioita.

Paperinen peruskartta siirtyy pikkuhiljaa histo-riaan sähköisten kartto-jen yleistymisen myötä.

Katsottavissa Karttapaikalta ja Paikkatietoikkunasta

Nimistö- sekä yleiskartta 1:1 .000 .000 ja 1:4 .500 .000 ai-neistoihin voi tutustua Karttapaikalla, kartan haku paikan-nimellä on toteutettu tällä paikannimiaineistolla ja kar-tat mittakaavoissa 1:800 .000, 1:2 .000 .000 ja 1:4 .000 .000 ovat näitä samoja rasterimuotoisia aineistoja . Paikkatie-toikkunassa on edellisten lisäksi mahdollisuus tutustua kuntajakoaineistoon .

Lisätietoja:www .maanmittauslaitos .fi/ilmaisetaineistot


32 3/2012

www.nynas.com/bitumen www.nynas.fi

Yhteistyö ja Osaaminenjohtaa parempaan tulokseen.

Nynas, bitumiasiantuntija

Nynas ilmo 15.2.2010 09:18 Sivu 1

3/2012 33

TIELEHDEN aRKISTOSTa

ARI KäHKÖNEN

Roustetta ja routaa

Maassa olevan veden jää-tymistä käsiteltiin ilmiö-nä perusteellisesti . Alkuun kerrottiin rousteesta eli pin-taroudasta, joka syntyy kun hienojakoisen maan pintaosa jäätyy yöllä ja sulaa päivällä . Rousteella on merkitystä lä-hinnä maanviljelyksessä, sillä se voi nostella juuria ja orai-ta irti maanpinnalle . Tiestölle ongelmallinen maarouta jaet-tiin rakenteen perusteella on-kaloroutaan, tiiviiseen rou-taan ja kerrosroutaan . Roudan syntyyn kerrottiin vaikuttavan maahiukkasten suuruus, ve-den runsaus ja lämpötilan aleneminen . Keinoja routa-vaurioiden estämiseksi luvat-tiin kertoa seuraavassa nume-rossa .

Auto mahdollisti asumisen ’cityjen’ ulkopuolella

Teknillisen korkeakoulun pro-fessori, Tieyhdistyksen pu-heenjohtaja ja TVH:n tule-va pääjohtaja Arvo Lönnroth

kirjoitti suurkaupunkien asu-tusolojen muuttumisesta . Autojen yleistymisen myötä ihmiset eivät olleet enää pa-kotettuja asumaan työpaik-kojensa lähellä ja tämä johti väestön siirtymiseen pois kes-kustasta . Liikenne kaupungin ulkopuolelta ja laidoilta kes-kukseen lisääntyi ja aiheut-ti uudentyyppisiä liikenneon-gelmia .

Liikenteenohjausta Pariisissa yhdellä valolla ja soittokellolla

Yhtenä Lönnrotin tarkastelu-kohteena oli Pariisi, missä lii-kenne oli ruuhka-aikoina jo saavuttanut katujen välitysky-vyn . Kaupungissa oli kuiten-kin laaja ja toimiva julkinen lii-kenne (metro-, bussi- ja silloin myös raitioliikenne) ja tämä oli johtanut liityntäpysäköin-nin yleistymiseen . Varsinkin metroasemien parkkipaikat olivat esikaupungeissa ahke-rasti käytössä . Ruuhkaisessa keskustassa liikennettä ohjasi-vat liikennepoliisit valomerk-kien ja soittokellon avulla .

Ainoa valosignaali oli pu-nainen, mikä tarkoitti kieltoa ja lupa ilmaistiin siten, ettei mitään valoa näytetty . Lönn-roth aivan oikein kritisoi, että lupakin tulisi osoittaa jollain valolla . Valo asetettiin pylvää-seen tien oikealle sivulle . Siis yhden valon liikennevalopyl-väs .

Soittokelloa käytettiin ker-tomaan ’valon vaihtuminen’ eli milloin liikenne suunna-taan pitkin toista katua . Rans-kalaista logiikkaa…Suomeen ensimmäinen liikennevalo (kaikki kolme väriä) tuli Hel-sinkiin vuonna 1951 .

Liikenneturvallisuus-valituksen alkutaipaleita

Liikenteen lisääntyessä alet-tiin kiinnittää huomioita myös liikenneturvallisuuteen . Sen edistämiseksi nähtiin tarpeel-liseksi lainsäädännöllinen ja liikenneteknillinen työ sekä liikennevalistus . Asenteisiin vaikuttaminen ymmärrettiin jo silloin tärkeäksi .

Koululaisille haluttiin ker-toa liikenteen vaaroista ja nii-den välttämistä opettamalla liikennesääntöjä ja määräyk-siä . Liikenneopetus suositel-tiin sisällytettävän sopivien oppiaineiden yhteyteen, ku-ten voimistelu- ja piirustus-tunteihin . Suomen Automo-biiliklubi oli jo ollut aktiivinen ja jakanut kaupunkikouluihin liikenne-aapisen .

Aikuisväestön valistami-seksi autojärjestöt ja vakuu-tusyhtiöt olivat järjestäneet liikennepäivien nimellä kulke-via kaksipäiväisiä ’propagan-datilaisuuksia’, joissa mm .

Lehden toinen vuosikerta toi uusia aiheita. Nyt olivat

ensimmäistä kertaa esillä routa ja liikenneturvallisuus.

Kuten aikaisemmissakin numeroissa, oli myös tähän

lehteen saatu katsaus muiden maiden tieasioista. Tällä

kertaa tarkasteltiin mm. Tukholman, Kööpenhaminan

ja Pariisin katujen liikennettä ja katupäällysteitä.

Betonitiet olivat edelleen esillä; nyt kerrottiin Ruotsin

betoniteistä.

esitelmillä ja elokuvilla kiin-nitettiin huomioita liikenne-turvallisuuskysymyksiin . Lii-kenneturvallisuusyhdistyksen perustaminen on ollut vireillä, mutta ’aika ei ole osoittautu-nut sopivaksi tämänkaltaisel-le varoja ja yleistä harrastus-ta vaativalle toimenpiteelle.’

Uutisia meitä ja muulta

Tiepiirustukset: TVH oli jul-kaissut teiden normaalipiirus-tukset eriluokkaisten teiden rakentamista varten . Pääpai-no oli sorateissä . 200 sivun laajuinen teos maksoi pahvi-kansiin sidottuna 50 mk .

Katupäällysteet: Lontoossa oli päällystetty katu keinote-koisilla katukivillä, joiden ku-lutuspinta oli tehty kumis-ta . Kumipäällyste oli kahden vuoden aikana kestänyt hy-vin, haittana pidettiin päällys-teen kalleutta . Pariisissa oli entisille asfalttikaduille levi-tetty vierekkäin kumimattoja ja yhdistetty niitä toisiinsa ter-valla . Päällysteen toimivuu-desta ei raportoitu .

Sillanrakennus: Tanskassa Fy-nin saaren ja Jyllannin niemi-maan yhdistävän Vähä-Beltin sillan rakentaminen oli aloi-tettu . 1 .178 m pitkä tie- ja ra-tasilta valmistui vuonna 1935 . Toinen silta rakennettiin myö-hemmin 1970-luvun alussa .

Tienpidon tukeminen: Ruot-sissa valtio tuki maan katu-kiviteollisuutta myöntämällä teiden päällystämiseen kivel-lä enemmän valtionavustusta kuin muunlaisten kestopääl-lysteiden tekemiseen .

34 3/2012

KOLUMNI

Salaoja odottaa pääsyä tietyömaalle

”Salaojitus säästää viljelyalaa, vuotuiset kunnossapitokus-

tannukset ovat noin 1/10–1/5 vastaa-vista avo-ojitustöistä, tehokkaampia koneita voidaan pellolla käyttää …” hehkuttaa pitkän linjan salaojittaja Viljo Hintikka 1960-luvun tietosana-kirjassa .

Häntä ennen professorit Lauri Keso ja Pentti Kaitera tekivät tut-kimustensa ohella saman sävyistä propagandaa eivätkä ilman tulosta . Suomen 2000-luvun peltoalasta on likimain kaksi kolmannesta salaoji-tettu .

Pelkän tekniikan lisäksi menestyk-seen vaikuttivat asenteet . Maatalou-dessa salaojitus on aina merkinnyt edistystä ja avo-ojissa pysyttely ta-kapajuisuutta . Salaojitusta ovat hi-dastaneet lähinnä investointikus-tannukset . Vertailu tiesalaojiin ja muuhun teiden kuivatukseen herät-tää joukon kysymyksiä .

Liikennealueiden salaojitus on tietysti jo hyödyiltään erilainen kuin viljelysmailla . Pinta-alan kas-vun sijasta saadaan mahdollisuus leikkauskohtien ja matalien pen-kereiden loiviin luiskiin ja liikenne-turvallisuus paranee olennaisesti . Kustannussäästöt syntyvät kunnos-sapidon sijasta maaleikkausten pie-nentymisestä . Uusi hyöty on ulko-näön paraneminen – ”syvä avo-oja on yleensä ruma” uskalsi vihdoin 1993 tunnustaa Tielaitoksen viralli-nen suunnitteluohjekin .

Salaojamäärät ovat tiepuolel-la kuitenkin vähäiset . Selvityksessä 1970-luvun lopulla arvioitiin moot-toriteitä lukuun ottamatta salaojal-lisia maanteitä olevan taajamien ulkopuolella vain parisataa kilomet-riä . Nyt vuosikymmeniä myöhem-min luku on noussut jonkin verran, mutta salaojien läpimurto syvien avo-ojien korvaajana antaa edelleen odottaa itseään . Merkillinen epäsuh-ta . Voiko tietekniikka olla näin vaih-toehdotonta?

Välittömänä syynä putkitusten karttamiseen mainitaan usein kalle-us . Hintaeroa syntyykin, jos vaihto-ehtoina ovat yksinkertainen avo-oja ja täydellinen viemäröinti sadevesi-kaivoineen ja korotettuine jalkakäy-tävineen . Suomen pienipiirteisessä maastossa virtaamat ovat pieniä ja maaseututeillä pärjätään useim-miten lyhyillä putkijaksoilla ja jopa putkettomilla suoto-ojilla . Korkeus-sijainti sallii pelivaraa ja vain poikke-ustilanteissa (runsas sivulta tuleva pohjavesivirtaus) salaojalta vaadi-taan sulana pysymistä läpi talven .

Tieltä suistuminen ylinopeuden vuoksi on valitettavan tavallinen lehtilööppien aihe kesäkaudella . Tekstissä kerrotaan ikään kuin luon-nollisena asiana, kuinka auto pyöri monta kertaa ympäri ja jälki oli pa-haa . Niin käykin, jos tieluiskan kal-tevuus on 1:3 tai jyrkempi, ja ojalla syvyyttä metri tai enemmän . Jälki-käteenkin voisi tyhjän panttina ole-

via sivuojia täyttää karkealla kiviai-neksella, mikä samalla parantaisi tien reunakantavuutta .

Loivan sisäluiskan turvallisuus-edut totesi mm . Esko Ehrola väitös-kirjassaan jo 1981 moneen kertaan . Turvallisuuden tunne voisi paran-taa myös stressaantunutta ilmapii-riä tien päällä kohteliaampaan suun-taan .

Ajankohtaisena esimerkkinä vaik-kapa uusi, muuten ilahduttava val-tatie 4 Päijänteen itäpuolitse . Leik-kauskohdissa on aika rajut avo-ojat, joihin kaipaisi putkea ja loivaa luis-kaa . Minkälaisen laatu- ja hintaver-tailun tuloksena tehtiin mitä tehtiin?

Toinen, lajissaan tyypillinen esi-merkki on kaupungin vanhalta oma-kotialueelta . Saatiin uusi asfaltti, hy-vä niin, mutta myös syvänpuoleiset avo-ojat liittymärumpuineen, kun ennen selvittiin suoto-ojalla ja ka-dun varteen saattoi pysäköidä . Ve-simäärät mitättömän pieniä, ilman haittoja . Asukasdelegaatio haki muutosta, mihin suunnittelija: ”näin meillä vaan on ollut tapana tehdä” .

Salaoja on aikanaan vienyt maa-taloutta hyvän askeleen eteenpäin . Se on kelpo väline tietöihinkin, vaik-ka tapana olisi ollut joku muukin .

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja tie- ja katutekniikan konsultti . Häntä askarrut-taa mm . liikenneväylien ja muun raken-netun ympäristön toiminnallinen ja es-teettinen laatu .

EERO LEHTIPUU

3/2012 35

Salaoja odottaa pääsyä tietyömaalle

TaPaHTUMIa EDUSKUNNaSTa

Istun työpöytäni äärellä ja luon katseen ikkunaan . Ulkona sataa lunta . Radios-

sa tiedotetaan Lahti–Helsinki-moottori-tien ruuhkasta ja varoitetaan huonosta ajokelistä . Työmatkaliikenne Helsinkiin ruuhkautuu jo Keravan kohdalla . Onnek-si radiossa ei tällä kertaa tiedoteta liiken-neonnettomuuksista .

Tein eduskunnassa toimenpidealoit-teen suuntavalojen hätävilkkukytkennän käytön sallimisesta liikkuvassa ajoneu-vossa liikenteen vaaratilanteissa . Aloit-teen tarkoituksena on vähentää liikenne-onnettomuuksia ja liikenteen vähältä piti -tilanteita sekä parantaa liikenneturvalli-suutta . Esimerkiksi Saksan moottoriteillä hätävilkut ovat tuttu varoituskeino päivit-täisessä liikenteessä .

Liikenneruuhkien myötä liikenteen haavoittuvaisuus on lisääntynyt . Suo-men teillä huristelee tänä päivänä kaik-kiaan 5,5 miljoonaa ajoneuvoa . Viime vuosien aikana Suomessa on tapahtu-nut useita ketjukolareita, joista yksi vii-meaikaisimmista on Lahdentiellä helmi-kuun alussa tapahtunut lähes 200 auton kolari . Ketjukolareiden taustalla vaikut-tavat usein liian korkeat tilannenopeu-det olosuhteisiin ja näkyvyyteen nähden .

Naapurimaamme Ruotsi on maail-man kärkimaa liikenneturvallisuudes-sa . Myös Suomessa liikennekuolemien määrät ovat 2000-luvulla vähentyneet merkittävästi . Vuoden 2008 liikennepo-liittisessa selonteossa tahtotilaksi linjat-tiin liikennekuolemien määrän vähentä-minen 150 kuolemantapaukseen vuoteen 2020 mennessä . Vuonna 2010 tieliiken-teessä sattui 272 kuolemantapausta . Lu-ku oli pienin 50 vuoteen .

Vaikka suunta on oikea, on suoma-laisten liikennekäyttäytymisessä edel-leen paljon kehitettävää . Keskimäärin joka toiseen kuolonkolareista liittyy kul-jettajan tahallinen riskinotto . Myös nuor-ten liikennekuolemissa Suomi on Euroo-pan kärkimaita .

Eniten kuolemantapauksia sattuu koh-taamisonnettomuuksissa sekä seutu- ja yhdysteiden yksittäisonnettomuuksissa . Moottoriajoliikenteen kohtaamiskuole-mista merkittävä osa voitaisiin torjua va-rustamalla vilkkaasti liikennöidyt tiet kes-kikaiteella .

Ajonopeuden on arvioitu olevan tär-kein yksittäinen liikennekuolemiin vai-kuttava tekijä . Vakavat henkilövahin-ko-onnettomuudet kasvavat suhteessa liikenteen keskinopeuden toiseen po-tenssiin .

Ajonopeuksien valvonnassa auto-maattinen nopeusvalvonta on pitkien välimatkojen Suomessa tärkeässä ase-massa . Peltipoliisiemme ansiosta sääs-tetään noin 30 ihmishenkeä ja estetään keskimäärin 100 henkilövahinko-onnet-tomuutta vuosittain . Automaattisen no-peusvalvonnan ohella Suomessa on kokeiltu matkanopeusvalvontaa, jo-ka perustuu keskinopeuden mittaami-seen tietyllä matkalla . Tehokkaamman teknologian hyödyntämisen sekä yhä toimivamman nopeusvalvonnan edel-lytyksenä ovat riittävien resurssien koh-dentaminen poliisin käyttöön .

Kevään tullen lumen alta paljastuvat tiet kertovat karua tarinaansa . Teiden kor-jausvelka on suuri ja 15 miljardin arvoi-sen kansallisomaisuutemme arvo laskee

Turvallista matkaavauhdilla . Halkeilevat ja reikäiset tienpin-nat aiheuttavat turvallisuusriskin erityi-sesti talviteloilta teille siirtyville kaksipyö-räisille .

Valtioneuvostossa valmistellaan peri-aatepäätöstä tieliikenteen turvallisuudes-ta . Myös liikenne- ja viestintäministeriös-sä on aloitettu toisen liikennepoliittisen selonteon valmistelu . Yhdeksi keskeisek-si kysymykseksi selonteon valmistelussa on noussut rahoituksen järjestäminen .

Nykyinen valtion rahoitus ei riitä tär-keisiin liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin, uusien väylien rakentami-seen tai teiden riittävään kunnossapi-toon . Rahoituksen järjestämisestä on esi-tetty useita eri vaihtoehtoja, joita tulisi tarkastella avoimin mielin . Rahoituksen järjestäminen vankemmalle pohjalle olisi yksi liikennepolitiikan tärkeimmistä teh-tävistä .

MERJA KUUSISTO • KANSANEDUSTAJA (SD)

LIIKENNE- JA VIESTINTäVALIOKUNNAN JäSEN

IIK

KA

KO

IST

INE

N

36 3/2012

3/2012 37

LUKIJOILTa

Työkalut kaikkiin tienhoidon mittauksiin

Eltrip-45-sarjan kitkamittarit jatarkkuustripit

Tiemerkinnät helpostiKallistusmittari Eltrip-45sl

Vanhojen siltojen elinkaarta kannattaisi jatkaa

Yksityistiestöllä on korjauk-sen tarpeessa olevia hy-

vin vanhoja siltoja . Osa sil-loista on sellaisia, että niiden elinkaarta voisi jatkaa pienel-lä kunnostuksella, esimerkik-si kyläyhdistyksen toimesta . Vanha silta toimisi jalankulku- ja polkupyöräreittinä ja edus-taisi samalla vanhempaa ra-kennuskulttuuria . Varsinainen kulku tällaisissa tapauksissa ratkaistaisiin tekemällä uusi putki- tai palkkisilta viereen .

Yksityisteillä olevat kaik-kein vanhimmat kiviholvit ovat perua maantien muut-tumisesta jossain vaiheessa yksityistieksi . Pienellä aktivi-teetilla kiinnostavat kohteet luultavasti löytyvät helposti .

SAKARI SEPPäLä

Kuvassa on Muntin silta Taivassalossa Kustavintien varrella. Se on rakennettu 1850 ja siir-retty museosillaksi 1982. Tämä kohta ei toimi nykyään edes kevyen liikenteen väylänä, vaik-ka kuntonsa puolesta se kestäisi hyvin jalankulun ja pyöräilyn kesällä.

38 3/2012

UUTISIa

Rautateillä roudan vaikutusten odotetaan olevan selvästi

viimekeväistä vähäisemmät. Maanteidenkin kelirikosta

odotetaan vaikeaa vain Lappiin, muualla kelirikko-

ongelmien odotetaan jäävän tavanomaista vähäisemmiksi,

päällystevaurioita kuitenkin on runsaasti.

Suomalaisautoilijoista joka toinen ilmoittaa liukkau-

den suurimpien huolenaihei-den joukkoon talviliikentees-sä . Neljä kymmenestä pelkää huonoja sää olosuhteita ku-ten lumi- tai räntäsadetta, ja yhtä moni on huolestu-nut pimeyden vaikutukses-ta liikenneturvallisuuteen . Tiedot selviävät Ifin You-Govilla teettämässä kysely-tutkimuksessa, johon vastasi 1 .500 suomalaista .

Sääolosuhteet huolestut-tavat talviliikenteessä use-ammin kuin ajotavat . Joka kolmas on huolestunut turva-välien unohtamisesta talvilii-kenteessä, ja ohituksia myön-

Kelirikon esiintyminen ja vaikutukset riippuvat

olennaisesti säästä ja kevään etenemisestä . Kuiva, aurin-koinen sää yöpakkasineen pi-tää orastavankin kelirikon ku-rissa . Kosteat kelit ja nopea roudan sulaminen taas vai-keuttavat tilannetta .

Kelirikon aiheuttamien painorajoitusten määrä vaih-telee vuosittain, yleensä 600–2000 kilometriin . Viime ke-väänä rajoituksia oli vain 770 km:llä . Kelirikolle alttiita tei-tä on eniten maan keskiosis-sa, jossa on paljon sorateitä ja maaperä sekä maasto-olo-suhteet otollisia kelirikon syntymiselle .

Vaikka talvi on ollut etelää myöten suhteellisen kylmä, routa ei ole ehtinyt tunkeutua kovin syvälle . Onkin oletetta-vaa, ettei teiden päällysteisiin tule niin paljon routanousus-ta johtuvaa epätasaisuutta halkeamineen kuin viime ke-väänä . Mutta päällysteiden rapautumista ja reikiintymis-tä esiintyy tänä keväänä suh-teellisen paljon, erityisesti etelän vilkkailla teillä . Kylmä talvi ja sitä edeltänyt märkä loppusyksy yhdessä liiken-teen kulutuksen kanssa ovat murentaneet päällysteiden heikkoja kohtia .

Osassa maata teiden reu-noilla on harvinaisen paljon lunta . Kevään edistymises-tä riippuen sulamisvesi voi paikoin ajautua tielle ja peh-mentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle . Kylmä tien run-ko pitää tierummut jäässä, jolloin vesi helposti etsii uu-den kulkutien . Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joi-

den rumpujen aukipitämises-tä vastaa yksityistiekunta .

Liikennettä rajoitetaan kelirikkoisilla teillä

Kelirikon aikanakin tiet yrite-tään pitää sellaisessa kunnos-sa, että jokaiseen talouteen voi kulkea vähintään henkilö-autolla . Rajoittamalla raskas-ta liikennettä estetään teiden rakenteiden laajempi vaurioi-tuminen ja turvataan elintär-keiksi katsottavat kuljetukset . Sellaisia ovat esimerkiksi lin-ja-autoliikenne, sekä maidon, teuraseläinten ja elintarvik-keiden kuljetukset . Sen sijaan puutavara- ja rakennustarvik-keiden kuljetuksia ei katsota elintärkeiksi .

Kun tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan . Tiel-le asetetaan suurinta sallittua ajoneuvon painoa osoittavat merkit . Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia .

Painorajoitetuille teille voi-daan myöntää tilapäisiä mak-sullisia kuljetuslupia . Lupien käsittelyssä otetaan huomi-oon kuljetuksen tarpeellisuus, kuljetuksen paino ja tien kun-to . Lisätietoja saa liikenteen asiakaspalvelusta, p . 0206 90 300 .

Huonokuntoisia sorateitä korjataan tänäkin vuonna

Kelirikko- ja painorajoitusuh-kaa torjutaan Suomessa vuo-siksi 2008–2012 myönnetyllä 137 miljoonan euron rahoituk-sella . Tästä rahoituksesta noin 80 miljoonaa euroa käytetään sorateiden parantamiseen, jotta puutavarakuljetuksia ja

Vaikea kelirikko vain pohjoisen maanteille

muuta raskasta liikennettä haittaavia painorajoituksia tarvittaisiin aiempaa vähem-män . Korjauskohteet on va-littu yhteistyössä metsäteol-lisuuden edustajien kanssa .

Ilmoita vaarallisista vaurioista

Kelirikon aiheuttamia vauri-oita saattaa syntyä päivittäin . Liikenneturvallisuutta vaa-rantava reikä tai muu vaurio voi syntyä hyvinkin nopeas-ti, jolloin on tärkeä varoittaa

muuta liikennettä . Liikenne-turvallisuutta vaarantavista tai liikennettä selvästi haittaa-vista vaurioista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, p . 0200 2100 (pvm) ympäri vuorokau-den .

Painorajoitusuhanalaiset tiet ja ajankohtainen paino-rajoitustilanne: http://www.liikennevirasto.fi/kelirikko

Liikenneviraston kelirikko-palvelu: http://kelirikko.lii-kennevirasto.fi

Suomalaisten pelot talviliikenteessä

tää pelkäävänsä joka neljäs .Noin puolet autoilijoista

kertoo sopeuttavansa aina ajo-nopeutensa sääolosuhteisiin . Neljä prosenttia sanoo muut-tavansa ajonopeuttaan sään vuoksi vain melko harvoin, ja loput sijoittuvat äärikantojen väliin .

Liikenteessä sattuu päivit-täin noin 300 vahinkoa, joissa tarvitaan liikennevakuutusta . Parkkipaikkavahinkojen jäl-keen peräänajo on yleisin va-hinkotyyppi liikenteessä niin talvella kuin kesälläkin . Pe-räänajoja ja risteys- ja kohtaa-misvahinkoja sattuu kuitenkin talvella suhteellisesti enem-män .

OL

LI Y

LIN

EN

3/2012 39

UUTISIa

Talviaikaisista liukastu-misista ja kaatumisis-

ta aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustan-nukset . Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutukses-ta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta ta-paturmavakuutuksesta, eri-laisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista me-netyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset .

Kokonaisuudesta arviol-ta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosit-tain sairaanhoitokuluista se-kä työpanoksen ja hyvinvoin-nin menetyksistä .

Lakisääteisestä tapatur-mavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liu-kastumis-, kaatumis- ja pu-toamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla . Tästä val-taosa on talviaikaisia liukas-tumisia .

Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 .000 euroa . Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jo-

pa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita .

Kaatumisten takia hakeu-tuu ensiapuun 80 .000 suo-malaista vuosittain . Liu-kastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista il-moitetuista työtapaturmista .

-Tarvitsemme yhteiskun-nassa monipuolisia kei-no ja l iukastumisten ja kaa tumisten torjunnassa . Ja-lan kulkusään seuraaminen, ke lin mukaiset jalkineet liuku-es teineen, tasapainokyvyn yl läpito sekä ulkoaluei-den tal vikunnossapito ovat parhaat jokamiehen lääk-keet liukastumistapaturmi-en ehkäisemiseksi, koros-ti Finanssi alan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi seminaarin avaus-puheessaan Helsingissä jär-jestetyssä Pysy pystyssä -se-minaarissa .

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun tur-vallisuutta .

www.kotitapaturma.fi

Liukastumisten ja kaatumisten kustannukset yli 600 miljoonaa euroa vuodessa

Katupöly lisää astmaoireita

Ilmassa leijuva katupöly ja muut hiukkaset aiheuttavat

Suomessa jopa yli miljoo-nalle astmaa ja muita hen-gityssairauksia sairastaville ylimääräisiä oireita . Tavalli-simpia ovat hengitysvaikeu-det, silmien ärsytysoireet ja keuhkojen toiminnan heikke-neminen .

Hengityssairaat reagoi-vat katupölyyn muita hel-pommin, koska heillä keuh-koputkien limakalvot ovat herkistyneet . Katupöly li-sää keuhkoputkien ärsytys-tä, jolloin limaneritys lisään-tyy ja hengitys voi vaikeutua . Oireet heikentävät hengi-tyssairaan kuntoa ja voivat hoitamattomana johtaa sai-rauden pahenemisvaihee-seen, josta merkkeinä ovat muun muassa yskä, hengen-ahdistus ja väsymys .

Pahimmillaan katupö-lyn aiheuttamat terveys-ongelmat voivat johtaa li-sääntyneisiin päivystys- ja lää kärikäynteihin, jopa sai-raalahoidon tarpeeseen . Kau-punkien ja taajamien korke-at hiukkaspitoisuudet voivat heikentää hengityssairaiden lisäksi pienten lasten, van-husten sekä sepelvaltimotau-tia sairastavien terveydenti-laa .

Katupöly pääsee ilmaan, kun talven aikana keräänty-nyt hiekka ja pöly paljastuvat lumen alta ja kadut alkavat kuivua . Hiekoitushiekka, as-falttipöly ja autojen rengasku-meista irtoava pinta jauhau-tuvat autojen renkaiden alla hienoksi, ilmanlaatua heiken-täväksi seokseksi, jota tuuli ja liikenne nostattavat entises-tään . Kevätaikaan siihen se-koittuu myös siitepölyä .

Vältä altistumista ja säätele lääkitystä

- Katupölystä oireilevien on hyvä välttää etenkin ruuh-ka-aikoina paikkoja, joissa hiukkasia on paljon, kuten vilkasliikenteisten teiden lä-heisyydessä, sanoo sisäil-ma-asiantuntija Tuula Syrjä-nen Allergia- ja astmaliiton

ja Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnasta .

Ilmanlaadun reaaliaikai-sen tilanteen voi tarkistaa Il-matieteen laitoksen ylläpitä-mästä palvelusta ilmanlaatu .fi .

Astmaa sairastava voi va-rautua etukäteen katupöly-jen aiheuttamiin ongelmiin lisäämällä lääkitystään jo en-nakolta .

Siitepölyallergiselle voi olla apua allergialääkkees-tä . Pahimmin pölyävien ka-tujen varsilla hengitysteitään voi suojata vähintään P2-luo-kitellulla hengityssuojaimel-la . Uloshengittämistä hel-pottaa, jos suojaimessa on uloshengitysventtiili . Hengi-tyssuojain lisää hengityksen vastusta, joten sen kanssa kannattaa liikkua normaalia kevyemmin .

Astmaa sairastaa Suo-messa arviolta 300 .000 hen-keä . Keuhkoahtaumatautia tai sen esiastetta kroonistu-nutta keuhkoputkentuleh-dusta sairastaa noin 400 .000, uniapneaa noin 150 .000 . Al-lergista nuhaa esiintyy 30 prosentilla suomalaisista .

Tietoa katupölystäwww.allergia.fiwww.hengitysliitto.fi

LII

SI

Vä

Hä

TA

LO

40 3/2012

UUTISIa

Maa- ja metsätalousmi-nisteriö on osoittanut

Metsäkeskukselle 62,2 mil-joonaa euroa valtiontukea puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäviin töihin ja muihin edistämistoimen-piteisiin . Se on 13,5 miljoo-naa euroa edellisvuotta vä-hemmän .

Vuodelle 2012 myönne-tyistä varoista uusien metsä-teiden rakentamista voidaan rahoittaa 165 kilometriä ja vanhojen perusparantamis-ta 1 .600 kilometriä .

Määräraha, milj. euroaNuoren metsän hoito 17,00Energiapuun korjuu ja haketus 13,00Metsänuudistaminen ja muu metsänhoito 9,28Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 10,80Suunnittelu, toteutusselvitys 12,00

62,08

17,00

13,00

9,28

10,80 12,00

Nuoren metsän hoito Energiapuun korjuu ja haketus

Metsänuudistaminen ja muu metsänhoito

Metsäteiden tekeminen ja

kunnostusojitus

Suunnittelu, toteutusselvitys

Määrärahan jako 2012, milj. €

Nuoren metsän hoito 27%

Energiapuun korjuu ja haketus

21%

Metsänuudistaminen ja muu

metsänhoito 15%

Metsäteiden tekeminen ja

kunnostusojitus 18%

Suunnittelu, toteutusselvitys

19%

Määrärahan jako 2012

Metsätalouden Kemera-tuki varmistui

Kuntien kustannukset kou-lukuljetuksista laskivat

vuonna 2010 ensimmäisen kerran 2000-luvulla, käy il-mi Kuntaliiton selvitykses-tä . Etenkin harvaan asuttujen alueiden ongelmana on, että joukkoliikenne on supistunut ja kunnat joutuvat turvautu-maan kuljetuksissa takseihin ja pikkubusseihin .

Vuonna 2010 koulukulje-tusten kustannukset laskivat 2,5 prosenttia edelliseen vuo-teen verrattuna . Vuonna 2008 reittitaksan poistaminen nos-ti kustannuksia peräti 11 pro-senttia .

Koulukuljetuksiin käytet-tiin vuoden 2010 tilinpäätös-tietojen mukaan kaikkiaan 156 miljoonaa euroa, eli kes-kimäärin 1 .242 euroa oppilas-ta kohden .

Kuntaliiton kyselyyn osal-listuneista kunnista koulu-kuljetuksiin käyttivät vuon-na 2010 eniten rahaa Helsinki (6,9 milj .), Turku (3,9 milj . eu-roa), Kouvola (3,9 milj . eu-roa), Jyväskylä (3,2 milj . eu-

Kehäradan Aviapoliksen tunneliaseman sisustusurakka alkoi

Kehärata-projektiin kuu-luvan Aviapoliksen rau-

tatieaseman sisustusurakan on saanut YIT Rakennus Oy . Rakentaminen alkoi maalis-kuussa ja kestää noin kak-si vuotta . Urakkasumma on 37,5 miljoonaa euroa .

Sisustusurakka käsittää se-kä Aviapoliksen rautatiease-man että tunneliosuuden si-sustustyöt yhteensä noin kahden kilometrin matkalta .

Kyseessä on ensimmäi-sen, 40 metriä maanpinnan alapuolella olevan, rautatie-aseman rakentaminen Suo-messa . 70-luvulla Suomessa rakennettiin maan alle met-roasemia .

Sisustusurakkaan eivät kuulu ratarakenteisiin sisäl-tyvät päällysrakenne, kiskot, pölkyt, sähkörata ja turvalait-teet . Ne tilaaja ostaa erillis-hankintoina .

Koulukuljetusten kustannukset laskussa

roa) ja Oulu (2,8 milj . euroa) . Vähiten rahaa käyttivät puo-lestaan Hailuoto (19 .000 eu-roa), Pyhäranta (69 .000 eu-roa), Pukkila (70 .000 euroa), Hanko (73 .000 euroa) ja Myrskylä (75 .000 euroa) .

- Kunnissa koulukuljetus-ten kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen on parantunut ja hinnoitteluperusteet osataan määritellä entistä paremmin, tulosta perustelee Kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Kar-vonen .

Kuntaliitto kysyi kunnilta koulukuljetuksista joulukuus-sa 2011 . Kysely osoitettiin 319 kuntaan ja vastausprosent-ti oli 68 . Kysely toteutetaan kahden vuoden välein .

Edelliseen, vuotta 2008 kartoittaneeseen kyselyyn verrattuna kaikille avoin jouk-koliikenne on supistunut kun-nissa . Vuonna 2008 kaikkiaan 45 prosenttia vastanneista il-moitti joukkoliikenteen ylei-simmäksi kuljetusmuodoksi, kun taas vuonna 2010 enää 31 prosenttia .

-On valitettavaa, että kai-kille avoin joukkoliikenne on kunnissa vähentynyt ja kun-nat ovat joutuneet siirtämään koulukuljetuksia pikkubussei-hin ja takseihin .

Vuonna 2010 kaksi kolmas-osaa kuljetuskustannuksista suuntautui taksikuljetuksiin .

-Huoltajien vaatimukset lisäävät koulukuljetuksia ja vaaralliseksi luokiteltujen tieosuuksien määrää . Koulu-kuljetuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen kaivataan li-säresursseja, Juha Karvonen lisää .

Koulukuljetuspalveluja käyttävien oppilaiden osuus koko oppilasmäärästä on py-synyt suunnilleen samana viimeiset viisi vuotta . Koulu-kuljetuksiin osallistuu noin 23 prosenttia perusopetuksessa olevista oppilaista . Kaikkiaan kuljetuksen piirissä on päi-vittäin noin 124 .000 perus-koululaista . Suurin kuljetet-tavien osuus on Itä- Suomen läänissä ja pienin Etelä-Suo-men läänissä .

3/2012 41

UUTISIa

Suomessa ja Ruotsissa käy-tetään vuosittain infrara-

kentamiseen noin 1 .000 eu-roa henkilöä kohden, eli noin kolme prosenttia bruttokan-santuotteesta . Määrä on kan-sainvälisesti korkea, sillä esimerkiksi Euroopassa infra-rakentamiseen investoidaan keskimäärin 600 euroa hen-kilöä kohden, eli runsas kaksi prosenttia bruttokansantuot-teesta .

Ruotsi on kasvattanut infra-rakentamista viime vuosina merkittävästi . Panostukset ovat keskittyneet erityises-ti ratojen, teiden, ja energi-antuotannon rakentamiseen, eikä talouden taantuma ole vaikuttanut investointien määrään . Aikaisemmin Ruot-sin investoinnit infrastruktuu-riin ovat olleet vähäisempiä, ja investointien kasvun ansi-osta Ruotsi on noussut infra-rakentamisessa muiden Poh-joismaiden tasolle .

Suomessa ei juuri ole mah-dollisuutta kasvattaa infraan käytettäviä panostuksia ny-kytasosta . Täällä panostusten määrä oli pitkään Ruotsia suu-rempi, minkä lisäksi kasvua rajoittavat lähivuosien heikot talousnäkymät, julkisen sek-torin rahoitusvaje ja infrara-kentamisen kohonneet kus-tannukset .

Infrarakentamisen kustan-nusten nousu on viime vuosi-na ollut selvästi yleistä hinto-jen nousua nopeampaa: kun inflaation kasvu on kymme-nen vuoden aikana ollut vajaa 2 prosenttia vuodessa, infra-rakentamisen kustannukset ovat nousseet samaan aikaan

VTT: Infrarakentaminen valintojen edessä – lisäpanostuksiin ei juurikaan mahdollisuuksia

Suomen ja Ruotsin investoinnit infrarakentamiseen ovat kansainvälisesti verrattuna

korkeita. Jatkossa Suomella ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia nostaa infraan käytettäviä

panostuksia lähivuosien heikkojen talousnäkymien, julkisen sektorin rahoitusvajeen sekä

infrarakentamisen kohonneiden kustannusten takia. Tilanne pakottaa miettimään entistä

tarkemmin infrarakentamisen tulevia painotuksia.

yli 4 prosenttia vuodessa . Kustannuksia ovat nostaneet muun muassa polttoaineiden ja monien raaka-ainehintojen nousu .

Tilanne pakottaa miet-timään entistä tarkemmin infrarakentamisen tarpeita, painotuksia ja kohteita . Infra-rakentamista ohjaavat samat tekijät kuin muutakin raken-tamista: elinkeinojakauman muutokset, kestävä kehi-tys, väestön ikääntyminen ja määrä, kaupungistuminen se-kä globalisaatio . Myös liikku-misen tarpeet ja tavat muut-tuvat . Teknologian kehitys parantaa etäyhteyksiä, saavu-tettavuutta ja tavoitettavuut-ta, vähentää liikkumistarvetta sekä lisää väylien kapasiteet-tia, toimintavarmuutta ja tur-vallisuutta .

EUROCONSTRUCT-asi-antuntijajärjestön mukaan infrarakentaminen on Euroo-passa painottumassa raide-liikenteeseen, vesiväyliin ja energiainfraan sekä olemas-sa olevien verkostojen uudis-tamiseen .

Kustannusten nopea nou-su lisää paineita myös tuot-tavuuden kehittämiseen, kun samalla rahalla on saatava entistä enemmän . Tuottavuu-den parantamiseen on nyky-tilanteessa runsaasti mah-dollisuuksia . Keskeistä on tiedonhallinnan, digitaalisuu-den ja automaation hyödyn-täminen koko rakentamis-, ylläpito- ja kunnossapitopro-sessissa . Myös teollistami-nen ja esivalmistus tarjoavat hyviä edellytyksiä, sillä tuot-tavuuskehitys on tehdasolo-

suhteissa paljon parempi kuin työmaalla . Lisäksi on otettava huomioon koneiden oikea va-linta, koneketjujen optimaa-linen hyödyntäminen sekä hankinta- ja toteutusmuodot .

Infra-alan tuottavuus ke-hittyi myönteisesti 1990-lu-vulla, mutta ei sen jälkeen ole ollut merkittävää . Töiden pai-nottuminen kasvukeskuksiin sekä kunnossapito- ja korja-ustöihin tuo nykytilanteessa

tuottavuuden parantamiseen haasteita: työt on tehtävä lii-kenteen tai muun toiminnan lomassa, ja kohteet ovat pie-niä ja ahtaita .

VTT:n johtava neuvonanta-ja Pekka Pajakkala puhui ai-heesta INFRA 2012 -tapah-tuman infrapoliittisessa ilta-päivässä Helsingissä.

42 3/2012

UUTISIa

42 2/2012

Ruotsin Liikenneviraston selvityksessä ’Bältesan-

vändning in dödsolyckor” (Trafikverket 2010:070) ha-vaittiin, että liikenneonnetto-muuksissa kuolleilla suurella osalla turvavyö oli jäänyt lait-tamatta päälle . Rekoilla jopa

95 % kuolleista ei käyttänyt turvavyötä . Vastaava luku kuorma-autoilla oli 64 %, lin ja-autoilla 63 % ja henki-löautoilla 39 % . Selvityksen tarkastelujakso oli 1 .1 .2005– 30 .6 .2009 .

Turvavyön käyttö vähäistä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa

Ruotsalainen Svevia Ab järjestelee toimintojaan

Ruotsin suurimmalle tien-pitourakoitsijalle Svevia

Ab:lle (entinen Vägverket Pro-duction) vuosi 2011 oli vaikea . Liikevaihto aleni 7 prosenttia ja tulos putosi 400 Miljoonaa kruunua . Tilanteen korjaami-seksi Svevia organisoi toi-

mintojaan uusiksi . Toiminnot jaetaan rakentamiseen, kun-nossapitoon, päällystämi-seen, laitteisiin ja kiinteistöi-hin . Järjestely aiheuttaa 130 henkilön irtisanomisen . Irti-sanomiset koskevat pääasi-assa yrityksen hallintoa .

Mobiilisovellus tieliikennemelun arviointiin

iPhoneen ja iPadiin on la-dattavissa ilmainen sovel-

lus tieliikennemelun laskemi-seen . Sovellus on tarkoitettu lähinnä arkkitehdeille, liiken-nesuunnittelijoille ja ympäris-töviranomaisille liikenneme-lun nopeaa arviointia varten . Sovellukseen ilmoitetaan tie-dot liikennemääristä, raskaan liikenteen osuudesta, liiken-teen nopeudesta, kuuntelue-täisyydestä ja tieympäristön kovuudesta sekä ollaanko maalla vai kaupungissa . Tu-los ilmoitetaan kahtena me-luarvona LpAeq(24h) ja LpA-eqmax . Laskentamalli on Ruotsin Naturvårdsverket’in vuonna 1996 kehittämä mal-li, joka on kuvattu raportissa Vägtraffikbuller, nordisk be-räkningsmodell, SNV-rapport 4653.

EBRD:ltä lainaa Azerbaidžanin tiestön korjaamiseen

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD on

myöntänyt Azerbaidžaninille 570 milj . euron lainan maan tiestön parantamiseen . Lai-

na myönnetään kolmessa erässä . Keskeinen korjaus-hanke on 156 km:n pituisen Mingachevie-Bakhramtapa -maantien peruskorjaus .

Vietnamissa tiestön korjaukseen lähes 400 milj. euroa

Vietnamin tiehallinto arvi-oi, että teiden ja siltojen

korjaamiseen ja uusimiseen tarvitaan lähivuosina noin 380 miljoonaa euroa . Rahoi-tuksesta on jo sovittu Maa-ilmanpankin ja Vietnamin valtionpankin kesken . Vietna-

missa investoidaan massiivi-sesti myös uusiin liikenneyh-teyksiin . Käynnistymässä on mm . 139 km pitkä mootto-ritiehanke Da Nang-Quang Ngai Expressway, jonka ar-vioidut rakentamiskustan-nukset ovat 990 milj . euroa .

3/2012 43

UUTISIa

Suomen Raken nusinsi nöö-rien Liiton RILin sillat ja

erikoisrakenteet -tekniikka-ryhmä etsi siltaa, joka edustaa korkealuokkaista ja laadukas-ta suomalaista sillansuunnit-telu- ja sillanrakennusosaa-mista, ja joka on edistänyt siltakulttuuria maassamme .

- Teemana olivat tällä ker-taa risteyssillat eli kahden tien risteyksessä olevat ajoneu-voliikenteen sillat . Erityisesti haettiin siltaa, jossa sekä sil-tapaikkaan että siltaan on pa-nostettu, kertoi tuomariston puheenjohtajana toiminut Vil-le Alajoki julkistaessaan voit-tajan INFRA 2012 -tapahtu-massa Helsingissä 6 .3 .

Kohdetta valittaessa kiinni-tettiin huomiota esteettisiin, ekologisiin, teknisiin ja talou-dellisiin ansioihin sekä suun-nittelun ja rakentamisen inno-vatiivisuuteen .

- Haikulan risteyssillassa on haettu tavanomaisuuden sijaan haastavampaa ratkai-sua, jolla tavoitellaan sillan muistettavuutta . Hankkeessa

Vuoden silta 2012 – Haikulan risteyssilta on näyttävä maamerkki

Estetiikka, materiaalin käyttö ja liitosdetaljiikka vakuuttivat,

kun vuoden 2012 sillaksi valittiin Haikulan puinen

risteyssilta. Nastolan ja Heinolan rajalla moottoritien

ylittävä silta erottuu edukseen.

on panostettu myös estetiik-kaan, Alajoki kiittää ja jatkaa, että useimmiten vastaavissa kohteissa tyydytään hinnal-taan edullisempiin betonisiin palkkisiltoihin .

Toinen palkintoraatia puhu-tellut tekijä oli Haikulan sillan materiaali . Puun käyttö ajo-neuvoliikenteen sillan kanta-vana rakenteena on Suomes-sa harvinaista . Yleensä puun käyttö kantavissa rakenteissa rajoittuu meillä kevyen liiken-teen siltoihin, kun esimerkik-si Norjassa puuta käytetään rohkeammin myös ajoneuvo-liikenteen silloissa .

Rakenteen yksityiskoh-dista liitosdetaljiikka on Ala-joen mukaan saanut idean-sa pitkälti Pohjoismaisen puusiltaprojektin tuloksis-ta . - Moottoritieympäristöön on kaiken kaikkiaan onnistut-tu rakentamaan näyttävä sil-ta, joka toimii maamerkkinä kulkijoille, vaikka siltapaikka ei sinänsä olisikaan tällaista erikoisratkaisua vaatinut, Ala-joki korostaa .

Haikulan silta on puuraken-teinen riippuansassilta, jonka muoto muistuttaa M-kirjainta . Punertavanruskeat puiset an-saat ovat kotimaista kreosoot-tikyllästettyä liimapuuta . Sil-lalla on korkeutta 22 metriä ja pituutta 68 metriä . Jännemitat ovat 26,8 + 26,8 metriä ja hyö-tyleveys 4,5 metriä . Sillan toteutus:

Pirkanmaan ELY-keskus (Tie-hallinto) Projektipäälliköt dipl .ins . Heik-ki Koski ja dipl .ins . Kari Kuntsi Projektivastaava dipl .ins . Tero Haara järvi

Destia (Tieliikelaitos) Projektipäälliköt Jarkko Puh-kala ja Leo Brandt Projektivastaava, sillat Jukka-PekkaSaikkonen Työkohdevastaava Jari Hu-malajoki

Sito Oy (YS-Konsultit Oy) Pääsuunnittelu: Dipl .ins . Es-ko RechardtSiltasuunnittelu: Dipl .ins . Min na Torkkeli Geotekniikka: Dipl .ins . Leena Nurmi Tiesuunnittelu: Ins . Riitta Nis-kanen

Arkkitehtitoimisto Antti Pirho-nen Oy Arkkitehti Antti Pirhonen

Nuvo Engineering Oy Puusiltojen tekninen asiantun-tija: Dipl .ins . Risto Mäkipuro

Versowood (Vierumäen Teol-lisuus)

Vantinportin silta Espoossa sai kunniamaininnan

Vantinportti on useasta sil las ta ja tunnelista koostuva kokonai-suus . Tähän koko nai suuteen kuuluu osana risteyssilta, jo-ka on tyypiltään yksiaukkoinen teräsbetoninen laattakehäsilta . Ansiokasta kohteessa on en-nen kaikkea hallittu kokonai-suus ja ympäristön huolellinen viimeistely . Ympäristön viih-tyisyyttä lisäävät näyttävät tu-kimuurit ja istutukset .

44 3/2012

Ins . AMK Annakreeta Salmela on nimi-tetty suunnittelijaksi Liikennejärjestel-mät-yksikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Ins . AMK Vesa-Pekka Saunakangas on nimitetty suunnittelijaksi Liikennejärjes-telmät-yksikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Madis Sisask on ni-mitetty suunnittelijaksi Alue- ja kunnallistekniik-ka -yksikköön Espoo-seen 16 .1 . alkaen .

FM Jyrki Suorsa on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

MMM Milla Talja on nimitetty suunnit-telijaksi Liikennejärjestelmät-yksikköön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Ins . AMK Juha Uusitalo on nimitetty suunnitteli-jaksi Infran hallinta -yk-sikössä Tampereella 1 .1 . alkaen .

DI Reijo Vaarala on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Ins . Kai Vakkila on nimi-tetty Vesihuolto-yksikön päälliköksi Helsingissä 1 .1 . alkaen .

DI Vesa Verronen on ni-mitetty Liikennejärjestel-mät-yksikön päälliköksi Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Tuomo Vesajoki on nimitetty projek-tipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Kirsi Ylipiessa on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Veli-Pekka Alkula on nimitetty tuulivoima-asi-antuntijaksi Infra Pohjan-maan alueyksikköön Ou-luun 20 .2 . alkaen .

DI Leena Manelius on nimitetty suunnittelijak-si Liikenneväylät-yksik-köön Tampereelle 6 .1 . al-kaen .

FL Antti Meriläinen on nimitetty projek-tipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Helsinkiin 1 .1 . alkaen .

DI Eero Mikkola on ni-mitetty suunnittelijak-si Rakennetekniikka-yk-sikössä Helsingissä 1 .1 . alkaen .

DI Marko Mäenpää on nimitetty projek-tipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

Trad . Helena Pako on nimitetty toimisto-assistentiksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

DI Tuomo Pöyskö on nimitetty projek-tipäälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

HENKILÖUUTISIa

DI Mirko Soronen pro-jektipäälliköksi Espoon toimistoon 13 .2 .2012 al-kaen

Rkm Alpo Anisimaa, val-vojaksi Espoon toimis-toon 27 .2 .2012 alkaen

Ins AMK Hanna-Maija In-nanen, projekti-insinöö-riksi Tampereen toimis-toon 1 .2 .2012 alkaen .

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n infra-yksikköön on nimitetty seuraavat henkilöt:

Keski-Suomen ELY-keskus

Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala on 23 .2 .2012 nimittänyt Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen liikenne- ja infrastruk-tuurivastuualueen johtajaksi DI Jukka Lehtisen . Lehtinen aloitti tehtävässään 1 .4 .2012 .

Lehtinen (s . 1974) on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja työskentelee suun-nittelupäällikkönä Keski-Suomen ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella . Aiemmin hän toiminut mm . asiantuntijatehtävissä Tiehallinnon keskushallinnossa .

Ramboll Finland Oy

FT Sari Luste on nimitet-ty erikoistutkijaksi Vesi ja ympäristö -toimialal-la Hollolassa 1 .1 . alkaen .

Ins . AMK Erkki Malo on nimitetty suun-nittelijaksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

RI Jyrki Isokääntä on ni-mitetty Talo Jyväskylä -yksikön päälliköksi 1 .2 . alkaen .

DI Toni Joensuu on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

RI Marko Kosti on nimi-tetty projektipäälliköksi Talo Jyväskylä -yksikös-sä 1 .1 . alkaen .

RI Jani Halonen on nimi-tetty projektipäälliköksi Talo Jyväskylä -yksikös-sä 1 .1 . alkaen .

RI Juha Heikkilä on nimi-tetty vanhemmaksi tutki-jaksi Talo Jyväskylä -yk-sikössä 1 .1 . alkaen .

Ins . Topi Hyötylä on nimitetty projekti-päälliköksi Liikennejärjestelmät-yksik-köön Ouluun 1 .1 . alkaen .

3/2012 45

Kartoittaja Helena Erkki-lä on nimitetty tekniseksi avustajaksi georyhmään Infra Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 15 .2 . alkaen

Ins . AMK Aleksi Kuhajär-vi on nimitetty suunnitte-lijaksi siltaryhmään Infra Pohjois-Suomen alueyk-sikköön Ouluun 15 .2 . al-kaen .

Tekn .piirt . AMK Kaisa Långström on nimitet-ty suunnitteluavustajak-si Kaavoitus-yksikköön Hollolaan 20 .2 . alkaen .

Trad . Ville Palviainen on nimitetty suunnittelijak-si Liikenneväylät-yksik-köön Espooseen 27 .2 . al-kaen .

Ins . AMK Petri Ronkainen on nimitetty rakennuttajainsinööriksi Infra Sisä-Suo-mi -yksikköön Joensuuhun 13 .2 . alkaen .

DI Erica Roselius on nimitetty suunnit-telijaksi Liikenne-yksikköön Espooseen 1 .2 . alkaen .

HM Seela Sinisalo on ni-mitetty suunnittelijaksi Maankäyttö-yksikössä Tampereella 1 .2 . alkaen .

Ins . AMK Tuuli Tolonen on nimitetty kaavasuun-nittelijaksi Kaavoitus-yk-sikköön Hollolaan 6 .2 . al-kaen .

HENKILÖUUTISIa

Huhtikuun tiehaiku*

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5-7-5 –tavuisiksi . Hai-kujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Tie- ja liikenne -lehti on ottanut vapaamman linjan ja tai-vuttaa haikuja tarvittaessa myös infraan sopiviksi .

ARI KäHKÖNEN

Pien tuoksu jakoivun silmut kertovatkevään saapuneen

46 3/2012

IDEOISTA TOTEUTUKSEEN

www.wspgroup.fi

Strategista liikenteen suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

LIIKEHaKEMISTO

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYRobert Huberin tie 701510 Vantaap. 010 219 0700f. (09) 870 1201www.elpac.fi

Opastamisen ja pysäköintiratkaisujenammattilainen - jo vuodesta 1972

Tuotteita liikenteen sujuvuuteenja turvallisuuteen:

- opasteet, liikennemerkit ja kilvet

- liikenteen ohjaus- ja sulkulaitteet, puomit

- aluekartat ja matkailijoiden opasteet

- tarrakirjaimet, -tekstit ja kuvat

- kiinnittimet, pystytyspylväät ja jalustat

- törmäysturvalliset Jerol-pylväät

- kadun kalusteet esim. penkit ja katokset

- pysäköintilippuautomaatit

Opastie 10, 62375 Ylihärmä - puh. 06 4822 [email protected] - www.laatukilpi.fi

Laatua ja luotettavuutta, ammattitaidolla

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 2412100 OITTIpuh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

asiakaspalvelu@elfvingopasteet. www.elfvingopasteet.

- Ohjaa oikealle tielle -

Tielinja OyPäiviöntie 312400 TERVAKOSKIpuh. 0207 599 700fax. 0207 599 701

asiakaspalvelu@tielinja. www.tielinja.

TLEO_58x85_4vari.indd 1 20.12.2011 13:38:05

A-Insinööri ratkaisee visaisen pulmasi Kaikki infrastruktuurin ja ym-päristön rakentamisen asian-tuntemus tie- ja liikenne- sekä geosuunnittelusta kaavoituk-seen, kaupunkisuunnitteluun ja siltarakenteisiin.

www.ains.fiEspoo • Tampere • Turku • Pori

VIANOVA.FI

Rakennetun ympäristön osaaja

Palveluitamme ovat väylä- ja infrasuunnittelu, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä rakennuttaminen ja projektin-johto. www.poyry.fi

Puh. 029 568 4300, fax 029 568 4402

Karhutie 1 C, 01900 Nurmijä[email protected]

www.cleanosol.com

3/2012 47

www.finnpark.fi

puh. (03) 3878 360, [email protected]

Tekniikka

Pysäköintijärjestelmienedelläkävijä

Esko Hämäläinen

Yksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s ., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko Hämäläinen

Tiekunta ja tieosakas 2007Yksityisteiden hallinnon ja kunnossa pidon perusteetLiitteenä yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s ., 28 €Tieyhdistyksen jäsenille 20 €

Kimmo Levä

Lumiaura – SnöplogenKoneellisen talvikunnossapidon historiaDet maskinella vinterunderhållets historiaISBN 951-95123-5-7174 s ., 17 €

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Suomen teiden historia IPakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseenTie- ja vesirakennushallitus ja Suomen TieyhdistysISBN 951-46-0802-X310 s ., 15 €Tieyhdistyksen jäsenille 12 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron . Postikulut lisätään hintaan .

Tilaukset:Suomen TieyhdistysKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1006Faksi 020 786 1009Sähköposti toimisto@tieyhdistys .fiwww . tieyhdistys .fi -> Muut julkaisut -> Julkaisujen tilaus

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Hallituskatu 36 A90100 Oulu

www.plaana.fi

TIE- JA KATUSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

LIIKENNESUUNNITTELU

HANKINTAPALVELUT

ALUESUUNNITTELU

Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi

Tie_ja_Liikenne_vuosi_ilmoitus_2012_58x50.indd 1 10.1.2012 10:02:44

LIIKEHaKEMISTO

Pitkospuu I (PP1): 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna . Sopiva 7-10 hengelle .

Pitkospuu II (PP2): 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna . Sopiva 3-6 hengelle .

Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, mikroaaltouuni, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölynimuri, tilava ja lämmin varasto, autopistok-keet . Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas . Mökit ovat vuok-rattavissa yhdessä tai erikseen .

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi . Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p . 020 786 1001 .

Lomaile LevilläTieyhdistyksen mökilläSuomen Tieyhdistyksen paritalomökit Pitkospuu I ja II sijaitsevat Rakkavaaran alueella, valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, [email protected], www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1000.

PITKOSPUUN VUOKRAHINNAT 01.06.2011 ALKAEN

Kausi Viikot E/vko E/vkl pe-su E/vrk su-pe PP2 / PP1 PP2 / PP1 PP2 / PP1

A1 51-52, 8-15 840 / 1300

A2 45, 1, 7, 45 700 / 1100 350 / 550 170 / 275

B 2-6, 17-18, 35-38, 44, 46-50 570 / 860 255 / 380 130 / 190

C 19-34, 39-43 370 / 500 175 / 250 90 / 130

tie & liikenne 3/2012

Documents