toimi 1/2016
DESCRIPTION
Suomi nousuun oikealla asenteella.TRANSCRIPT
IHAN TAVALLINEN HYVÄNTEKIJÄ
Johanna Sivunen:
PERHE & TYÖ SULASSA SOVUSSA
VERKOSTOT SYNTYVÄT LUONNOSTAAN
USKALTAISIKO VIHDOIN SIJOITTAA?
VASTAANOTTOKESKUKSEN AMMATTILAISET
FUDISTERMEIN TYÖPAIKALLA
TYLSISTYMINEN VOI SAIRASTUTTAA
MESTARIN VINKIT URHEILUVEDONLYÖNTIIN
LOPETA IKÄPUHEET!
JÄSENLEHTI
PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 1-16
SUOMI NOUSUUNOIKEALLA ASENTEELLA
TOIMIVA POINTTIKARISTAKIIRE
3×
TOIMIN J U T U T16 Monenlaista auttamista
Helsinkiläinen jäsenpalveluassistentti Johanna Sivunen on tehnyt koko ikänsä vapaaehtoistyötä ja tukenut rahallisesti erilaisia järjestöjä. Viime vuonna hän keräsi varoja Bolivian naisille ja tytöille – kiipesi asiansa edestä jopa vuorelle. Miksi tavallinen suomalainen tuntee muiden auttamisen niin tärkeäksi?
28 Verkkoja kutoenEmma Tullilan mukaan verkostoitumisen idea on helppo: Ole mukana sinua innostavissa asioissa. Tapaa inspiroivia ihmisiä. Auta ja tue muita, kun osaat ja pystyt.
34 Työntekijä & vanhempiParhaiten perheen ja työn yhdistäminen onnistuu, jos sekä työntekijä että työnantaja ovat aktiivisia. Kun perheeseen syntyy lapsi, toimistolla ei välttämättä voi roikkua iltamyöhään ja moni vanhempi kokee olevansa aina väärässä paikassa.
Suomi nousee tekemälläTässäpä idea: keskitytään yhdessä siihen, miten voisimme menestyä ja luoda hyvinvointia Suomeen. Ei keskitytä pelkäämään tulevaa ja vastustamaan muutosta tai työnantajina säästämään, irtisanomaan ja kiristämään työehtoja.
TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU
8 TYÖ & PARI
Miska ja Mexhit eivät jaarittele turhanpäiväisiä.
12 PARASTA TYÖSSÄNI
Marianna Norring.
13 KOTILÄKSYT
Antti Isokangas luki kaksi kirjaa viestinnästä.
14 OMAT RAHAT
Sijoittaja ottaa riskejä.
31 3 TOIMIVAA POINTTIA
Eroon kiireestä.
32 VAPAATA AIKAA
Anni Puntala on cheerleader.
33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA
kieltää ikäpuheet.
43 UUSI ALKU
Emil Rantanen ei halua komennella.
TOIMIN PA LSTAT4 URA & IHMISET
Työnohjaus auttaa oikealle polulle. Uusi keskusjärjestö etenee. Henkilöstön edustajan asema saattaa vahvistua. Työpaikan kannattaa joustaa. Kuinka kävikään, kun työnantaja vaihtui hoitovapaan aikana?
6 TYÖ & TERVEYS
Tylsistyminen uhkaa työhyvinvointia. Nosta takapuoli penkistä! Kotitestit ovat käteviä – varauksin. Terveystarkastuksissa kuuluu käydä säännöllisesti.
9 MYÖS NAISILLE
Ammattilaisten vedonlyöntivinkit.
10 TRENDI & TÖRMÄYS
Työpaikalla toimitaan jalkapallotermein. Keskittymistä helpottavat sovellukset. Naisten silpomista vastaan on jo laki. Suomalaista ruokakulttuuria.
37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT
20
TOIMIHENKILÖLIITTO
ERTON JÄ SENLEHTI
PÄ ÄTOIMITTA JA
KRISTIINA AHONEN
TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ
SUSANNA CYGNEL /
FONDAMENTA MEDIA OY
ULKOA SU
MARKO VON KONOW
KIR JOITTA JAT
SARI ALHAVA
JANNE AROL A
TERHI HAUTAMÄKI
ANTTI ISOK ANGAS
VIRVE JÄRVINEN
K ATARIINA KR ABBE
VIRPI L AT VA
TUOMAS LEHTONEN
VIRPI MELLERI
KIRSI POIKOL AINEN
MIINA POIKOL AINEN
JA ANA TAPIO
TIINA TORPPA
KUVA A JAT JA KUVITTA JAT
JONNA KOSKI
JUHA MYLLYMÄKI
TOIMITUKSEN
YHTEYSTIEDOT
FONDAMENTA MEDIA OY
TARKK'AMPUJANKATU 4 A 3900140 HELSINKI
P. 040 554 7780
SUSANNA .CYGNEL@
FONDAMENTA .FI
W W W.TOIMILEHTI.FI
HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI
SÄHKÖPOSTI
JULK AISIJA
ERITYISALOJEN
TOIMIHENKILÖLIITTO
ERTO RY
MEDIAMY YNTI
KRISTIINA AHONEN
P. (09) 6132 3267
PAINOPAIKK A
FORSSA PRINT 2016
AIK AK AUSLEHTIEN
LIITON JÄSEN
ISSN 0783-9693
JUHA MYLLYMÄKI
KUVASI K ANTEEN
JOHANNA SIVUSEN.
sisältö 1-2016
2 | TOIMI | 1-2016
TULEVAISUUDESSA IHMINEN saa itse ohjata autoa vain suljetulla alueella, kirjoitti kaverini lopputyössään noin 20 vuotta sitten. Julkisilla teillä ohjaamisesta huolehtii tekniikka. Inhimillistä virhettä aletaan pitää liian vaarallisena liikenteessä. Robotit ovat turvallisempia. Tällainen päivä on vielä kaukana, mutta suunta on selvä. Pian busseissakaan ei ole enää kuskia.
Tulevaisuuden työmatkalla ihminen voi nukkua älyauton ajellessa kohti työpaikkaa. Piippaus herättää perillä. Kun nouset ylös, autosi jatkaa matkaa parkkiin keskustan ulkopuolelle. Se palaa sitten kun, sitä kännykälläsi kutsut.
Kaupunkikuva kohtaa älyautojen ansiosta innostavan ja mahtavan mullistuksen. Autojen odotellessa keskustan ulkopuolella uutta ajoa, ei enää tarvita nykyisiä parkkipaikkoja tai -halleja. Autotietkin voivat olla kapeampia. Mihin kaikkeen tuota nyt autoille varattua tilaa voidaan käyttää? Toimistoja, kauppoja, asuntoja, kävelykatuja?
ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu
ERTOn ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistä koostuva edustajisto. Siihen valitaan edustajat jäsenyhdistyksistä jäsenmäärän suhteessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajiston kevään kokouksen yhtenä tärkeim
pänä asiana on ERTOn strategian päivittäminen.
Strategian valmistelun tavoitteena on ollut jäsenen turvallinen olo. Vahvana tahtotilana on kehittää jäsenpalvelua digitaaliset mahdollisuudet edistyksellisesti huomioiden. Reiluus, oikeudenmukaisuus ja ertolaisten alojen yhdenvertaisen ansiokehityksen turvaaminen ovat luonnollisesti keskiössä.
Tulevaisuutta viitoittaa osaltaan se, että ERTO on mukana uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamista selvittävässä hankkeessa. Tavoitteena on riippumaton ja työelämän trendejä ymmärtävä keskusjärjestö. ERTOn asema työehtosopimusosapuolena säilyy mahdollisessa uudessakin keskusjärjestössä.
Tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on luvassa jäsenille paljon kaikkea mukavaa, kuten Kesäpäivä Savonlinnassa, perhetilaisuuksia, Emmaakatemian monipuolisia koulutuksia, tukea & turvaa työpaikoille, nuorille omaa toimintaa, viestintää ja alueellisia tapahtumia.
Jokainen jäsen kuuluu asuinpaikkansa mukaan aluejärjestöön automaattisesti ja ilman erillistä jäsenmaksua. Aktiiviset aluejärjestöt ovat järjestäneet vuosittain yli sata tilaisuutta. Tarjontaa voi seurata sähköpostitiedotteista ja netin kalenterista.
Tammihelmikuun vaihteen jäsenkyselyn tulokset luetaan huolella; jäsenten tahto ohjaa liiton toimintaa, etuja ja palvelutarjontaa. Jos jäsenet eivät jotain halua, sitä ei tehdä ja päinvastoin.
Elämme ratkaisevia hetkiä: säätääkö hallitus työntekijöiden etuja heikentävät
pakkolait vai sovitaanko asiasta yhteiskuntasopimuksella tai muutoin?
ERTO vastustaa pakkolakeja ja kannattaa sopimisen tietä. Emme kuitenkaan suostu mihin tahansa heikennyksiin, joita työantajapuoli keksiikään ehdottaa. Tältä pohjalta kysyimme jäsenkyselyssä myös alustavaa halukkuutta erilaisiin toimiin.
Kristiina Ahonen päätoimittaja
REILUUS JA TURVALLISUUS
ANSIOKEHITYKSEN
TURVAAMINEN ON KESKIÖSSÄ.
pääkirjoitus
Jäsenten tahto ohjaa ERTOn toimintaa, etuja ja palvelutarjontaa.
TOIMI | 1-2016 | 3
ura&ihminen
Työnohjaaja auttaa ihmistä tarkastelemaan omaa työtään ja työn tekemisen tapoja uusista näkökulmista.
Ohjaus voi esimerkiksi auttaa vuorovaikutustaitojen, ammattiidentiteetin ja osaamisen
kehittämisessä. Se saattaa tukea työprosessin tehostamisessa, omien toiveiden hahmottamisessa ja uusien näkökulmien sekä ideoiden huomaamisessa. Siitä voi myös saada uusia keinoja stressinhallintaan, työuupumuksen ehkäisyyn ja työtehtävien tarkempaan rajaamiseen.
Ohjauksessa lähdetään liikkeelle ihmisten ja hänen työyhteisönsä tarpeista ja tavoitteista. Työnohjaaja ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa tutkimaan ja analysoimaan omaa tilannetta. Työkaluina ovat oivaltavat kysymykset.
”Ohjattava löytää työnsä tekemiseen ja oman ammattitaitonsa kehittämiseen uusia ratkaisuja. Jotta muutoksia saadaan aikaan, ohjattavan ja hänen työyhteisönsä johdon täytyy sitoutua ohjausprosessiin”, kertoo psykoterapeutti ja työnohjaaja Asta Suomi.
Työnohjauksessa on samanlaisia piirteitä kuin valmentamisessa. Useimmiten työnohjaus kuitenkin kestää pidempään ja on väljemmin rajattua kuin valmennus, eikä ole luonteeltaan konsultatiivista. Ohjausta on saatavissa johdolle, esimiehille ja eri ammateissa toimiville työntekijöille, johtoryhmille ja työyhteisölle.
Koulutettujen työnohjaajien hinnat vaihtelevat palveluntarjoajan ja ohjattavien määrän mukaan sadasta eurosta ylöspäin. TEKSTI TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI
Tuoreita näkövinkkeleitä
UUSI KESKUSJÄRJESTÖ MYÖTÄTUULESSA
UUSI KESKUSJÄR JESTÖ -hankkeessa on mukana 49 ammattiliittoa, myös ERTO. Liittojen mukaan perustaminen olisi tarpeel-lista, koska eri järjestöt kantavat huolta esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksista toimia ay-liikkeessä. Tavoitteena on myös lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa, mutta jäsenliittojen asemaan ei ole tarkoitus puuttua.
Hanke on lähtenyt vahvasti käyntiin ja etenee reippaassa myötätuulessa. Kaikki 49 ammattiliittoa ovat edelleen vauhdissa mukana. Uuden keskusjärjestön ohjausryhmä viimeisteli selvitystyönsä helmikuussa. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien liittojen kokous käsitteli viimeisteltävät esitykset ja avoimet asiat maaliskuussa.
Tavoitteena on allekirjoittaa uuden keskusjärjestön perustamisasiakirja kesäkuun alussa ja aloittaa toiminta vuoden 2017 alussa.Lisää tietoa: www.uusikeskusjärjestö.fi, www.uusikeskusjärjestö.fi
4 | TOIMI | 1-2016
T YÖPAIKOILL A ON K ÄY TÖSSÄ monenlaisia joustoja. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan yli 70 prosentilla työpaikoista voi sopia esimiehen kanssa poissaolosta ja sen korvaamisesta. Samassa kyselyssä liukuvasta työajasta ilmoitti niin ikään 70 prosenttia. Yli puolella työpaikoista vuosilomapäiviä voi säästää ja lomarahoja vaihtaa vapaiksi. Etätyömahdollisuus on 43 prosentilla työntekijöistä.
”Joustoja on, mutta vielä on varaa paran
taa. Ne eivät toki ole kaikilla työpaikolla edes mahdollisia”, huomauttaa Työterveyslaitoksen Työ ja perheelämä ohjelman projektipäällikkö Salla Toppinen-Tanner.
”Tutkimukset osoittavat selkeästi, että siitä on hyötyä myös työpaikoilla, jos henkilöstö ei koe ristiriitoja tai paineita työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta eli voi hyvin”, ToppinenTanner jatkaa. Lue lisää työelämän joustoista tämän lehden sivulta 34 alkaen.
TEKSTI JA ANA TAPIO
Joustavasti!
YRIT YKSET OVAT VALMIITA vahvistamaan oleellisesti henkilöstön edustajien asemaa, jotta paikallinen sopiminen sujuisi entistä paremmin.
Peräti 74 prosenttia yrityksistä suostuisi henkilöstön edustajan aseman oleelliseen kohentamiseen paikallisen sopimisen yhtey dessä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilöstön edustaja saisi paremmin tietoa ja hänen työsuhdeturvansa olisi vahvempi. Lisäksi hän osallistuisi enemmän päätöksentekoon.
Mikä parasta, 34 prosenttia yrityksistä olisi valmis antamaan tulkintaetuoikeuden henkilöstön edustajalle. Se on merkittävä
asia, koska työnantajajärjestöt Suomessa vastustavat sitä. Tulkintaetuoikeuden siirtäminen henkilöstön edustajille toisi lisää tasapainoa neuvotteluosapuolten välille.
Myös palkkojen ja tulospalkkioiden nostamiseen oltaisiin yrityksissä valmiita, jos se parantaisi tulosta. Peräti 91 prosenttia yrityksistä on valmis hilaamaan palkkoja ylös, jos tulos sillä kohenisi.
Edellä mainitut myönteiset asenteet ilmenevät STTK:n helmikuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin yritysten suhtautumista paikallisen sopimisen edistämiseen.
STTK:n johtaja Katarina Murto kiittää yritysten näkemyksiä: ”Paikallinen sopiminen on saanut yksipuolisen leiman, sillä enimmäkseen puhutaan vain työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Kyselyn tulokset todistavat, että yrityksillä on valmiutta kehittää paikallista sopimista myös palkansaajien tavoitteiden mukaan.”
HEDin asema vahvistuu
KOONNUT SUSANNA CYGNEL ura&ihminen
Kuinka…
TYÖNANTAJA VAIHTUI
HOITOVAPAAN AIKANA
Työnantaja tuomittiin mak-samaan ERTOn jäsenelle korvausta työsuhteen perus-teettomasta päättämisestä ja syrjinnästä vanhemmuuden ja perhevapaan käyttämisen perusteella.
Tausta: Markkinointisihteeri jäi äitiysvapaalle ja sen jälkeen hoi-tovapaalle. Hän sai heti perään toisen lapsen ja jatkoi jälleen äitiys vapaalta hoitovapaalle. Sinä aikana työpaikan liiketoiminta myytiin ja työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen.
Riita: ERTOn jäsen sai tietää liiketoimintakaupasta soittaes-saan työnantajalle sopiakseen työhön paluusta hoitovapaan jälkeen. Uusi toimitusjohtaja vastasi, ettei ERTOn jäsen ollut siirtynyt liiketoimintakaupassa, koska hänen nimeään ei ole siir-tyneiden työntekijöiden listassa, eikä työntekijä ollut kuulemma ilmoittanut hoitovapaastaan työsopimuslain mukaisesti. Toimitusjohtaja päätti mark-kinointisihteerin työsuhteen sähköpostilla.
Korvaus: Käräjäoikeus tuo-mitsi työnantajan maksamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä: 8 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, 4 kuukauden irtisanomisajan palkka, vuosilomakorvauksia, 6 odotuspäivän palkka ja tasa-arvolain mukaista hyvitystä 6 000 euroa sekä oikeuden-käyntikuluja yli 11 000 euroa. Tuomiosta on valitutettu ja asiaa käsitellään hovioikeudessa.
SIINÄ KÄVIKÄÄN?
Kyberuhka nurkan takanaVERKKOHYÖKK ÄYKSIÄ JA IDENTITEETTIVARK AUKSIA – APUA! Isot yritykset suojautuvat verkossa vaanivia vihollisia ja kiusantekijöitä vastaan jo aika tehokkaasti, mutta meidän kaikkien pitäisi oppia olemaan tarkkana. Tietoturvajärjestelmät pitää saattaa ajan tasalle, mutta suurimmat kyberuhat syntyvät inhimillisistä virheistä.
KUVA iSTOCK
TOIMI | 1-2016 | 5
Työssä jaksamista tarkastellaan usein mustavalkoisesti: ihminen joko on uupunut tai ei ole. Näiden kahden välille jäävä boreout eli työssä tylsistyminen unohtuu helposti, sillä ilmiötä ei tunnisteta. Boreoutista on kyse silloin, kun
tehtävissä ei enää kehity, niihin on vaikea keskittyä ja aika niiden parissa matelee.
”Työssä tylsistyvää ihmistä pidetään helposti laiskana. Kun työmotivaatio hiipuu, valmista ei tahdo syntyä”, sanoo tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta.
Pitkästyminen on pahaksi paitsi työn tuottavuudelle, myös tekijälle. Se aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin burnout: töihin meno tuntuu tahmealta ja olo on stressaantunut. Boreout lisää todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa tai ennenaikaista eläköitymistä.
Perinteisesti pitkästyminen on liitetty suorittavaan työhön, mutta sitä koetaan myös asiantuntijatehtävissä ja luovan työn aloilla. Eniten se vaivaa alle 36vuotiaita.
”Työuransa alkuvaiheessa olevien tylsistymistä selittänee se, että he eivät ole löytäneet tai heille ei anneta riittävän haastavia työtehtäviä.”
Mahdollisuudet kehittyä ja tuunata omaa työtä ja työtapoja työnkuvan sallimissa rajoissa ehkäisevät tympääntymistä. Innostava työporukka ja työpaikan sosiaalinen säpinä voivat suojella yksittäistä työntekijää boreoutilta.
”Tavoitteet ja välitavoitteet, uudet projektit ja työstä saatu palaute voivat lisätä kehittymisen ja onnistumisen kokemuksia ja siten tehdä työstä mielekkäämpää. Niistä kaikista voi ja kannattaa keskustella esimiehen kanssa”, Harju vinkkaa. TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI
Mulla on tylsää!
työ&terveys
30 sekunnin ihmeJotta selkä pysyisi terveenä, se tarvitsee taivutuksia ja kiertoja joka päivä. Sujauta ne taukojumppaasi! Nouse seisomaan ja hengitä sisään. Uloshengityksellä laskeudu eteentaivutukseen. Sisäänhengityksellä nouse pystyyn, tuo kädet alaselän tueksi ja uloshengityksellä taivuta selkää varovasti taakse. Sisäänhengityksellä ojentaudu ja uloshengityksellä taivuta ylävartaloa vasemmalle. Toista oikealle. Palaa sisäänhengityksellä pystyyn ja uloshengityksellä kierrä selkärankaa vasemmalle. Toista oikealle. Aikaa menee 30 sekuntia ja välilevyt hyrisevät tyytyväisinä. TEKSTI VIRPI MELLERI
KOFEIININ KORVIKE
6 | TOIMI | 1-2016
Kuinka…H U O L E H T I A
T E R V E Y D E S TÄ S Ä Ä N N Ö L L I S I N
T E R V E YS -TA R K A S T U K S I N ?
Käy terveystarkastuksessa joka 5. vuosi ja yli 60-vuotiaana 2–3 vuoden välein.
Käyntiväliä on tihennettävä 1–3 vuoteen, jos työssä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia asioita, kuten melu, tärinä, kemikaalit, yötyö tai väkivallan riski.
Ole avoin ja rehellinen, jotta tarkastuksessa saadaan oikea kuva fyysisestä ja psyykkisestä kunnostasi. Niin mahdollisiin sairauksiin ja ylikuormitusoi-reisiin voidaan puuttua ajoissa. Varsinaisen tarkastuksen lisäksi vointiasi, elintapojasi ja jaksamistasi kartoitetaan haastattelulla, terveyskyselyllä ja mahdollisilla tutkimuksilla.
Oma terveys saattaa joskus yllättää. Esimerkiksi työuupu-mus, verenpainetauti, kohonnut kolesterolitaso ja aikuistyypin diabetes kehittyvät huomaa-matta. Tarkastuksessa ne voidaan havaita.
Kerro lääkärille kaikki terveyshuolesi. Sillä tavoin ne voidaan selvittää nopeasti.
Kuuntele lääkäriltä saamasi ohjeet huolellisesti. Terveytesi kohenemisen kannalta on kes-keistä, että motivoidut muutta-maan haitallisia elintapojasi.
Lähde: johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen
Terveystalo Kamppi
TEKSTI TUOMA S LEHTONEN
OMA STA TERVEYDESTÄ ÄN kiinnostunut kansalainen voi ostaa apteekista tai netistä testin vaikka mihin tarpeeseen ja tehdä pikana laboratoriokokeet kotoa. Tarjolla on esimerkiksi erilaisia allergia, glukoosi, kolesteroli ja dnatestejä. Niitä on helppo
LABRAK ÄYNTI KOTONA
Pylly ylös luennollaISTU VÄHEMMÄN, voit paremmin. Tähän iskulauseeseen kiteytyy Turun yliopiston ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja.
– Suomalaiset istuvat keskimäärin 8 tuntia 20 minuuttia päivässä, mutta opiskelijat usein vieläkin enemmän. Opiskelijoilla on hyvin paljon niskahartiaseudun ja alaselän oireita sekä käsiongelmia, jotka johtuvat suurimmaksi osaksi paikallaan olosta ja staattisesta lihastyöstä, kertoo YTHS:n vastaava fysioterapeutti Anne Friman.
Paljon istuvilla on myös enemmän ylipainoa, tyypin 2 diabetesta sekä tuki ja liikuntaelinsairauksia. Kun ylipainoiset ja terveytensä kanssa kamppailevat opiskelijat siirtyvät työelämään, ennuste ei ole kovin hyvä.
Pylly ylös! hankkeen tavoite on, että opettajat nostaisivat oppilaat välillä seisomaan tai venyttelemään luennon jatkuessa normaalisti. Myös Turun yliopiston aulatiloihin on hankittu seisomakorkeudella olevia pöytiä, jotta takamus nousisi tuolista ainakin tauoilla. Uudessa ryhmä ja kokoustila Seisomossa on vain seisomakalusteita. Sitä mukaa kun van
hoja opetustiloja saneerataan, niiden takaosiin luodaan seisomapaikkoja.
Viime vuonna tehdyn vaikuttavuustutkimuksen mukaan puolet vastanneista oli vähentänyt istumista ja joka neljäs totesi jaksavansa paremmin. Kansainvälistä tunnustusta saanut hanke laajeni vuodenvaihteessa Poriin, Vaasaan, Helsinkiin ja Tampereelle. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA SHUTTERSTOCK
KOONNUT SUSANNA CYGNEL työ&terveys
käyttää ja useissa tuloksen saa yhtä nopeasti kuin raskaustestissä.
Mutta onko tulos luotettava? Diabeetikot mittaavat nykyään verensokeria kotona, vaikka aiemmin sitä pidettiin pelkästään terveydenhuollon ammattilaisille sopivana hommana.
Nyt kohistaan keliakiatesteistä, jotka tehdään samalla tavalla kuin verensokerin mittaus: sormen päästä otetaan pisara verta ja noin viidessä minuutissa mittari näyttää, onko veressä keliakian vastaaineita. Positiivinen tulos ei riitä keliakiadiagnoosiin, mutta voi innostaa hakeutumaan lääkärille.
Jos on taipumusta terveyshysteriaan, kannattaa jättää kotitestit apteekin hyllylle. Mutta muussa tapauksessa niistä voi saada arvokasta tietoa omasta terveydestä.
Älä karsi vaan lisääUNOHDA KIELTÄY T YMINEN. Lisää ruokavalioosi tuoreita kasviksia, hedelmiä ja kokojyväviljaa – huonoja ruoka-aineita alkaa karsiutua menyys-täsi pois ihan huomaamatta.
TOIMI | 1-2016 | 7
MEXHIT SADIKU: ”Olen työskennellyt SPR:n Turun vastaanottokeskuksessa vuodesta 1998: ensin työkokeilijana, sitten ohjaajana ja marraskuusta vastaavana ohjaajana.
Suomeen saavuin turvapaikanhakijana vuonna 1992 Kosovosta Jugoslavian alueelta. Taustastani on tässä työssä hyötyä, sillä pystyn katsomaan pakolaisen ja turvapaikanhakijan tilannetta eri näkökulmista.
Tunnen Miskan jo vuosien takaa, mutta nykyään yhteydenpitomme on lähes päivittäistä. Miska on aina valmis auttamaan, ja hänellä on todella hyvät verkostot. Miskalla on kokemusta uusien yksiköiden avaamisesta, vapaaehtoisten ohjaamisesta, lahjoitusten vastaanottamisesta ja toimistotarvikkeiden hankkimisesta. Olen oppinut Miskalta vapaaehtoistoiminnasta paljon.
Minä puolestani olen varmasti voinut opettaa Miskalle asioita turvapaikanhakuprosessista, hakijoiden majoituksesta ja keskusten jokapäiväisestä työstä. Yhteistyö Miskan kanssa sujuu hyvin ja uskon, että tämä on vasta alkua.”
MISK A KESKINEN: ”Koordinoin yhteistä toimintaa, eli vastaanottokeskusten ympärillä pörrääviä vapaaehtoisia, mediaa, kouluja, järjestöjä ja niin edelleen. Työskentelen sen eteen, että pakolaisohjaajat ja muut keskusten työntekijät
voivat keskittyä varsinaiseen työhönsä. Koska Mexhit on pakolaisohjaajien esi
mies, on loogisinta, että soitan hänelle, jos minulla on jotain tiedotettavaa. Puhelumme ovat hyvin harvasanaisia ja käytännöllisiä. Saatan esimerkiksi soittaa, että ”Punkalaitumen vastaanottokeskukseen tarvitaan kolme äitiyspakkausta”, johon Mexhit vastaa ”selvä, hoidan”. Minun ei
sen jälkeen tarvitse miettiä koko asiaa. Mexhit soittaa minulle useimmiten silloin, kun keskuk
sessa tarvitaan vapaaehtoisia apukäsiä esimerkiksi rakentamaan asukkaiden kanssa sänkyjä.
Ymmärrämme molemmat työn hektisyyden, ja kiireessä turha lätinä jää pois. Mexhit on ottanut uuden pestinsä loistavasti vastaan. Luotan hänen ammattitaitoonsa.”
Tehokas työpari ei turhia jutteleMiska ja Mexhit pyörittävät vastaanottokeskuksen yksiköitä ja luottavat toistensa ammattitaitoon.
työ&pari TEKSTI MIINA POIKOL AINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI
Mexhit Sadiku, 49 vastaava ohjaaja
SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun vastaanottokeskus
Miska Keskinen, 40 vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
SPR:n Varsinais-Suomen piiri Turun vastaanottokeskus
”YMMÄRRÄMME MOLEMMAT
TYÖN HEKTISYYDEN.”
8 | TOIMI | 1-2016
LISÄÄ KIERROKSIA PENKKIURHEILUUN
KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille
1. Jätä tunteet syrjään ja ota järki tilalle. Menestyvä vedonlyöjä ei anna tunteille sijaa vaan luottaa testattui-hin algoritmeihin ja kovaan dataan. Usea jää miinukselle satunnaisista onnenkantamuksista huolimatta, koska vetoa lyödään tunteella ja taikauskonkin annetaan johdattaa. Vedonlyönnissä on kuitenkin kyse aina todennäköisyyksis-tä ja sattumasta.2. Etsi ylikertoimia. Vedonvälittäjä on arvioinut tietyn joukkueen tai urheilijan mahdollisuudet alakanttiin. Nämä virheet havaitsemalla voit onnistua tekemään tiliä. 3. Ole sinnikäs. Menestyvä pelaaja toimii pitkäjänteisesti kuin osakesijoittaja. Äkkirikastumisesta on turha haaveilla, sillä vedonvälittäjä harvemmin hölmöilee pahasti kertoi-mien asettamisessa. 4. Kerää tietoa. Kokoa dataa pelaamastasi lajista ja analysoi, miten pelikohteiden voitot jakautuvat ja millä todennäköisyydellä tietty joukkue on vastustajaan parempi. Riittää, että olet kiinnostunut urheilusta, pystyt analyyttiseen tarkasteluun ja hallitset lukion todennäköi-syyslaskennan.
5. Jätä työ koneelle. Tarvitset hyvän Excel-laskentakaa-van eli eräänlaisen robotin, joka pystyy keräämään dataa urheiluvedonlyönnin avoimista tietokannoista ja laske-maan todennäköisyysarvioita. Kaavan luominen vaatii viitseliästä tutkimustyötä ja lajituntemusta. Mieti, mitkä asiat urheilutapahtumassa korreloivat voittojen kanssa, ja sisällytä nämä seikat kaavaan. Älä peukaloi luomaasi kaa-vaa omilla intuitiivisilla tiedoillasi, sillä inhimilliset virheet ja ajatusharhat vesittävät helposti kaavan tuoman edun. Anna siis robotille työrauha.6. Älä hötkyile. Pidä kiinni toimivasta pelistrategiasta ja todennäköisyyslaskelmista myös voitto- ja tappioput-kissa. Paniikissa tai voitonhuumassa laskelmia saatetaan rukata perusteettomasti tai kohottaa riskitasoa panoksia nostamalla. 7. Valitse sopiva panos. Se pitää pelikassan kiertonopeu-den hyvänä ja vähentää tappioriskiä. Arvio pelipanoksen suuruus John Kellyn kaavalla, jonka löydät netistä. Juttuun haastateltiin urheilupsykologi Matti Jaakkolaa ja Suomen tunnetuinta vedonlyöjää Jorma Vuoksenmaata.
Vedonlyönnissä pelaaja sijoittaa rahaa johonkin kohteeseen ja saa voittaessaan rahasumman
takaisin tietyllä kertoimella.
TOIMI | 1-2016 | 9
trendi&törmäys
IHMISOIKEUDET
KUNNIA SILPOMATTOMUUDELLE SILPOMINEN ON PIENIIN T Y TTÖIHIN kohdistuvaa raakaa julmuutta. Se on nykyään laitonta mutta jatkuu monessa paikassa, koska jos tytön sukuelimiä ei silvota, hän joutuu yhteisössään huonoon valoon.
Keniassa naisten sukuelinten silpomisen kieltävä laki on ollut voimassa viisi vuotta. Laki on kuitenkin aiheuttanut sen, että yhä nuorempia tyttöjä silvotaan. Nuoret naiset ovat pystyneet karkaamaan silpomista perheensä luota, mutta pienet lapset eivät.
Pelkkä laki ei riitä suojelemaan ihmisiä maassa, jossa oikeusjärjestelmä ei toimi ja korruptio on juurtunut syvälle. Tietokin leviää vain satunnaisesti ja harvoin valtion tasolta paikallisiin yhteisöihin. Eräässä Solidaarisuusjärjestön tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että 33 prosenttia naisista tiesi laista, joka kieltää silpomisen, mutta miehistä ei yksikään.
Tietoisuus lain olemassaolosta antaa erityisesti viranomaisille velvoitteen toimia. Samalla kansalle on kerrottava koulutuksin, millaisia haittavaikutuksia tällä karmealla perinteellä on.
Suomalaisella Solidaarisuudella on lähes kymmenen vuoden kokemus silpomisen vastaisesta työstä Somalimaassa. Paikallisten yhteisöjen oman osaamisen tukeminen on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Nyt menetelmää jalkautetaan Keniaan. Toivotaan loistavia tuloksia! Lisää tietoa: www.silpomaton.fi
Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON Rento meininki ravintoloissa. Fine diningin sijasta kova sana on nyt casual fast eli nopea ja mielellään myös terveellinen tarjonta. Etnisistä suuntauksista kovimmassa nosteessa on meksikolainen keittiö.
…JA SUKELTA A Sushibuffeteissa kukoistaa parhaimmillaan luovuus, mutta pahimmillaan ne tekevät hienostuneesta ruokataiteesta ahmittavaa mättöä. Odotamme gourmet sushin ylösnousemusta.
TIETOTEKNIIKKA
Keskity olennaiseenSähköpostin, sosiaalisen median ja uutissivustojen vilkuilu nakertaa keskittymistä. Nämä seitsemän sovellusta helpottavat työpäiviä.
1. Freedom (freedom.to): Sulje sosiaalinen media työpäivän ajaksi. Freedomin avulla voit estää selaimeltasi määräajaksi pääsyn koukuttaville verkkosivuille tai sulkea koko internetin. Saatavilla: Mac, Windows, iPhone, Android
2. Rescue Time (rescuetime.com): Enää ei tarvitse arvailla, mihin työpäivät hurahtavat. Rescue Time pitää puolestasi kirjaa verkkoselailustasi ja kertoo, kuinka iso osa päivästä kuluu häiritsevillä verkkosivuilla. Saatavilla: Mac, PC, Android, Linux
3. Headspace (headspace.com): Jos vanne alkaa kiristää päätä, tauko kannattaa. Headspace-älypuhelinsovellus opastaa rauhoittumaan ja keskittymään vaikka hississä tai matkalla töihin. Saatavilla: iOS, Android
4. Focus Booster (focusboosterapp.com): Tehosta työpäivääsi tauoilla. Focus Booster on yksinkertaisesti kello, johon voi ajastaa optimaaliset työ- ja taukoajat. Pirinä kertoo, kun on aika huilata hetki. Saatavilla: Windows, Mac, verkkoversio
5. Pocket (getpocket.com): Uppouduitko lukemaan pitkää artikkelia kesken työprojektin? Selaimeen asennettavan Pocketin avulla voit yhdellä napinpainalluksella tallentaa sivuja myöhempää lukemista varten. Saatavilla: iPhone, Android, verkkoselaimet
6. SaneBox (sanebox.com): Kyllästyttääkö sähköpostitulva? SaneBox käy läpi kaikki sähköpostilaatikkosi viestit ja jakaa lähettäjät tärkeisiin ja ei-tärkeisiin. Jatkossa inboxiisi tulee vain tarpeellisia viestejä. Saatavilla: Yleisimpiin sähköpostiohjelmiin
7. Wunderlist (wunderlist.com): Yksinkertainen tehtävälista, jonka avulla menot ja työtehtävät pysyvät järjestyksessä. Saatavilla: iOS, Android, Windows Phone, Mac, Windows, verkkoversioTEKSTI JANNE AROL A
KOONNUT SUSANNA CYGNEL
RUOK AKULTTUURIMME MUUTTUU ja kansainvälistyy. Ruokapöydässämme näkyvät perinteet ja paikallisuus.
Uusia tuotteita tulvii markkinoille ja trendit ohjaavat valintoja. Televisiossa, somessa ja lehdissä kokataan joka päivä ja paljon, ja sekin ohjaa – rikastuttaa – ruokakulttuuriamme. Kokeilunhalua kotikeittiössä riittää, sillä uutta sekoitetaan rohkeasti vanhaan.
Suomalainen arvostaa lähiruokaa ja pitää ruuan laatua tärkeänä. Kaikkiaan iso merkitys annetaan sille, mitä ja minkälaatuista särvintä syödään.
Yksi aspekti suomalaisessa ruokakulttuurissa vielä on lapsen kengissä: ruuan sosiaalista ulottuvuutta ei nosteta erityisen vahvasti esiin. Tosin kyllähän monissa perheissä syödään kerran päivässä yhdessä ja kokoonnutaan juhlissa kakun ympärille. Lähde: Elintarviketiedon tutkimus
RUOKA & RAVINTO
TV-KOKKIEN VANAVEDESSÄ
10 | TOIMI | 1-2016
Työpaikan hankauksista puhuttaessa käytetään usein jalkapallotermejä, kuten taklausta ja paitsiota. Pariisilainen henkilöstökonsulttitoimisto on keksinyt, että itse asiassa useat työyhteisön konfliktit muistuttavat oikeita pelitilan
teita. Siispä tossut jalkaan ja kentälle! ”Futiksella ja työyhteisön johtamisella on paljon yhteistä. Peli
tilanteiden avulla voi harjoitella käskyjen antamista, töiden delegointia, konfliktien ratkaisua, yhteistä päätösentekoa, asiakkaan kohtaamista ja työporukan motivointia”, luettelee työyhteisöjen valmentamiseen erikoistuneen Le Sens du Jeu (pelisilmä) konsulttitoimiston perustaja Raphaël Ribstein-Moreau.
Kahden päivän valmennusjaksot suunnitellaan asiakkaalle mittatilaustyönä. Kouluttajina on kokeneita pariisilaisjoukkue PSG:n ja Red Starin entisiä valmentajia, jotka osaavat purkaa tilanteen ja
kertoa, mikä tökkii. Jalkapallon kieli puhuttelee jokaista ja avaa työntekijän simät tiedostamaan omat vahvuutensa tiimissä. Kuten jalkapallossa, työyhteisössä ei ole koskaan täysin suljettuja tilanteita vaan aina löytyy ulospääsy.
”Harjoitukset toimivat melkein paremmin, jos joukossa on huonokuntoisia osallistujia tai ja sellaisia, jotka eivät ole koskaan potkineet palloa. Koulutus sopeutuu osallistujien osaamiseen”, Raphaël RibsteinMoreau kertoo.
Työyhteisöiden sparraamiseen on vuosien saatossa kokeiltu kaikenlaista: teatteria, orkesterin johtamista, sotapelejä ja selviytymisleirejä metsässä. Pariisissa kesällä pidettävien jakapallon Euroopan mestaruuskisojen lähestyessä yritykset ovat nyt innostuneet hakemaan työyhteisöilleen lisää toimivuutta jalkapallokentältä. TEKSTI VIRPI L AT VA KUVA JUHA MYLLYMÄKI
Pomolla on pelisilmää
LEFFAT SEINÄLLETELEVISION K ATSOMINEN siirtyy vääjäämättä nettiin. Pölyä keräävä kotialttari olohuoneen nurkassa alkaa olla mennyttä maa-ilmaa ja taulutelkkarikin kohta turha retrokapis-tus. Tablettimarkkinoille on jo ilmaantunut laitteita, joiden kuvan voi heijastaa suoraan seinälle sisäänra-
kennetun projektorin avulla. Jospa saman toiminnon saisi puhelimeenkin! Äänentoisto
vielä pitäisi ratkaista. Teknologian kehitystä odotellessa vanha kunnon videotykki on järeä,
mutta yhä toimiva ratkaisu elokuvafriikeille: tehoa riittää vaikka seinän kokoiseen valkokankaaseen.
TOIMI | 1-2016 | 11
trendi&törmäys
PAR A STA T YÖSSÄNI on mahdollisuus edistää tutkimusta, joka pyrkii ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ilman eläinkokeita.
Työskentelen Juliana von Wendtin Säätiössä. Tiedo-tan tutkijoille vaihtoehtoisten menetelmien tarpeesta ja järjestelen valintaprosessin apurahoja, joita myön-nämme näiden menetelmien kehittämiseen. Kerron myös vaihtoehtomenetelmien tutkimuksesta ja tavoista vähentää koe-eläinten käyttöä.
Tuntuu hyvältä nähdä, että työstäni on ollut hyötyä. Eläinkokeita voidaan korvata esimerkiksi ihmissolupoh-jaisilla tietokonesovelluksilla tai kudosviljelytekniikoilla, jotka ovat jopa luotettavampia kuin eläinkokeet.
Työssäni haastavaa on, että Juliana von Wendtin Säätiö on maamme ainoa vaihtoehtoisten menetel-mien yksityinen rahoittaja. Menetelmien kehitystarve hautautuu helposti muiden tiederahoittajien päämää-rien alle, ja rahoituksessa sekä tutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet tuntuvat välillä turhauttavan pieniltä.
Lahjoittajien kohtaamiset antavat voimia työhön: on ihanaa huomata, kuinka moni jakaa unelmani tieteestä ilman eläinkokeita.
Marianna Norring, 48Parasta työssäni on…
CV
1995
Filosofian maisteri/Biologia, Helsingin yliopisto
2003
Toiminnanjohtaja, Juliana von Wendtin säätiö
2011
Filosofian tohtori/Eläinlääketiede, Helsingin yliopisto
2007–Tutkija/Kotieläinten hyvinvointi,
Helsingin yliopisto
2025
Työskentelen yhä eläinten hyvinvoinnin puolesta. Tiede on toivottavasti ottanut sellaisia
harppauksia eteenpäin, että nykymuotoiset eläinkokeet ovat historiaa.
TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni
12 | TOIMI | 1-2016
VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.
Vanhan sanonnan mukaan savolaisen puhuessa vastuu siirtyy kuulijalle. Savolaisen supliikki kun on niin sukkelaa, ettei kuulija enää pysy siinä mukana. Toisin sanoen taitavan viestinnän perimmäisenä tarkoituksena häm
mentää vastapuolta ja varmistaa, ettei yksinkertainen viesti varmasti mene perille.
Ei ole ihme, että Suomessa on perinteisesti suhtauduttu epäluuloisesti kaikkeen sellaiseen viestintään, joka sisältää muutakin kuin töksäyttelyä ja ärräpäitä. Taitavasti viestinsä muotoilevaa ja esittävää ihmistä on pidetty vähintäänkin henkisenä savolaisena, jonka korulauseiden ainoana tarkoituksena on johtaa muita harhaan. Retorisesti lennokas puhe ja kauniisti kirjoitettu teksti on nähty parhaimmillaankin runotyttöjen haihatteluna, pahimmillaan suoranaisena kieroiluna.
Tämän vuoksi myös suomalaista viestinnän kirjallisuutta on usein leimannut anteeksipyytelevä sävy. Onneksi asiaa korjaa nyt kaksi lähes samanaikaisesti ilmestynyttä uutuutta, Kirsi Pihan Rytmihäiriö ja Jukka Hakalan Miten saan viestini perille. Pihan ja Hakalan kirjoissa viestintä näyttäytyy vauhdikkaana kisana, jossa panoksena ovat liikeelämän voitot ja tappiot. Pihalle ja Hakalalle viestintä on kirjaimellisesti kontaktilaji.
HUIPPUPOLIITIKOSTA MENEST Y VÄKSI yrittäjäksi luontevasti siirtynyt Kirsi Piha on profiloitunut viime vuosina julkisuudessa viestinnän räväkkänä puolestapuhujana. Jukka Hakala on paljon tuntemattomampi taustavaikuttaja, jolla on kuitenkin myös pitkä kokemus sekä suurten organisaatioiden että yksittäisten ihmisten markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta.
Miten saan viestini perille opus muistuttaa nimeltään, rakenteeltaan ja sisällöltään oppikirjaa. Hakala käy läpi viestinnän peruskäsitteet ja periaatteet sekä teorian että esimerkkien kautta ja ohjaa sitten kädestä pitäen viestinnän käytännön toteutukseen. Pihan Rytmihäiriö sen sijaan on suunnattu selkeästi johtamisen ja viestinnän parissa jo työskenteleville. Viestinnän perusperiaatteiden sijasta se keskittyy median
pirstaloitumisen ja digitalisoitumisen synnyttämään muutokseen ja viestintäkenttään, jossa menestyminen vaatii ”mahdollisuusviestintää” eli kykyä reagoida nopeasti ajankohtaisiin mediassa liikkuviin aiheisiin yrityksen omilla sisällöillä.
Kirjoittajien erilaiset roolit ja persoonat heijastuvat myös kirjojen tyylissä ja ulkoasussa. Hakalan vähäeleisesti toteutetun teoksen tekstiä voisi luonnehtia akateemiseksi, ellei analyysien ja kuvausten seassa olisi
myös paljon vähäeleistä huumoria ja konkreettisia arkielämän huomioita. Pihan kirja on puolestaan pilkottu lyhyisiin kappaleisiin, caseesimerkkeihin ja kysymyslistoihin. Sanottavansa Piha esittää tapansa mukaan kärjistyksinä, joiden tyylistä saa hyvän käsityksen
kirjan alaotsikosta: Tartu mahdollisuuksiin tai kuole.
EROISTA AN HUOLIMATTA kirjoilla on paljon yhteistä. Molempien lähtökohtana on ajatus aktiivisesta viestinnästä yrityksen, organisaation ja yksilön tärkeänä kilpailutekijänä. Molemmat myös painottavat oman sisällöntuotannon ensisijaisuutta: nykyaikainen viestijä ei odota, että hänestä puhuttaisiin tai kirjoitettaisiin, vaan ottaa keskustelun aloitteen omiin käsiinsä ja puhuu tai kirjoittaa itse.
Hakalan ja Pihan kirjat toimivatkin erinomaisesti yhdessä kaksiosaisena oppituntina. Hakala käsittelee kattavasti alan perusasiat ja Piha jatkaa niiden perään käymällä läpi kentän viimeaikaisen muutoksen ja sen vaatimat toimenpiteet.
Molemmat luettuaan on vaikea olla muistamatta, että päinvastoin kuin sanonnassa savolaisesta, vastuu viestin perillemenosta ei ole kuulijalla, vaan aina viestin lähettäjällä. Jos sinua ei ymmärretä, syyllinen löytyy peiliin katsomalla – oli kyse sitten pörssiyrityksen viestintäkriisistä, ehdokkaan vaalikampanjasta tai kotona käytävästä keskustelusta roskapussin viemisestä.
Jos viestisi ei mene perille, katso peiliin.
Viestintä on kontaktilaji
kotiläksyt
VASTUU ON AINA VIESTIN
LÄHETTÄJÄLLÄ.
TOIMI | 1-2016 | 13
SIJOITUS HYVÄÄN PÄIVÄÄNSäästämällä ja sijoittamalla voi vaurastua huonoinakin aikoina.
M aailmalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Pörsseissä kuohuu. Suomen talous on alamaissa. Korot ovat alhaalla ja asuntojenkin arvot ovat jossain jo laskeneet. Uskaltaako
mihinkään enää sijoittaa? Pitäisikö kuitenkin säästää pahan päivän varalle?
Pitäisi, tai pikemminkin hyvän päivän varalle. Lamaajoilla on nimittäin kääntöpuolensa – silloin tapahtuu varallisuuden uusjakoa. Talouden huonot uutiset luovat varovaista mielialaa. Ihmiset eivät uskalla ottaa pankkilainaa ja pelkäävät suurten hankintojen tekemistä. Pankit muuttuvat varovaisemmiksi luotonannossaan. Kysynnän lopahtaminen laskee hintoja. Pörsseissä nähdään myyntipaniikkeja. Monet joutuvat muuttamaan omaisuuttaan rahaksi esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Ne, jotka pystyvät ostamaan ja sijoittamaan silloin, kun muut pakon edessä myyvät, ovat tulevaisuuden voittajia. He voivat myydä hankintansa hyvällä voitolla, kun ajat ovat taas paremmat.
Korkojen ollessa alhaalla, kuten ne nyt ovat, raho
jen pitäminen pankkitilillä ei ole kauhean järkevää, vaikkakin turvallista. Toinen vaihtoehto ovat joukkovelkakirjalainat ja muut korkoinstrumentit. Mutta jos korot lähtevät nousuun, sillä laskeakaan ne eivät juuri voi, korkosijoitusten arvo laskee.
Historiallisten lukujen valossa osakkeisiin sijoittaminen on ollut pitkällä aikavälillä tuottoisinta. Kurssien laskiessa, kuten viime aikoina, osakkeiden osinkotuotto kasvaa ja lisää osakkeiden houkuttelevuutta. Tänä keväänä monien pörssiyhtiöiden osinkotuotot ovat poikkeuksellisen korkealla, viidessä–kuudessa prosentissa ja joidenkin jopa lähes kymmenen prosenttia. Yhtä hyvää tuottoa on vaikea saada mistään muualta. Osakesijoittaminen kuitenkin, jos mikä, on riskipeliä kokemattomalle. Suorassa osakesijoittamisessa välttyy kyllä rahastojen perimiltä kuluilta, mutta siinä on muita ongelmia.
SIJOITTAMISEN KULTAINEN SÄ ÄNTÖ on hajauttaminen ja se pätee etenkin aikoina, jolloin asiantuntijoidenkin näkemykset tulevaisuudesta vaihtelevat. Hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa
omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI
14 | TOIMI | 1-2016
sijoituksista on osakkeissa, ja osa korkoinstrumenteissa, kuten yrityslainoissa ja muissa joukkovelkakirjalainoissa. Osa voisi olla kiinteistöissä ja raakaaineissa. Näin toimivat ammattilaiset: he vaihtelevat sijoitusten painotuksia markkinanäkemyksensä mukaan.
Hajauttaminen tarkoittaa myös sitä, ettei sijoita vain yhteen osakkeeseen ja toimialaan, vaan useampiin. Jos yksi osake menettää arvoaan, toiset voivat nousta. On hyvä valita toimialoja, jotka käyttäytyvät keskenään vastakkaisella tavalla. Huonoinakin aikoina jotkin yritykset ja toimialat menestyvät. Tällaisina pidetään esimerkiksi lääketeollisuutta, hoivapalveluja ja elintarviketeollisuutta.
Yksityisen sijoittajan on vaikeaa koota hajautettua sijoitussalkkua, etenkin jos sijoitettavat summat ovat pieniä. Jos aikoo laittaa sivuun tietyn summan kuukausittain, käytännöllisintä ja helpointa on valita pankkien tarjoamista sijoitusrahastoista itselleen sopivin. Kuukausisäästäminen on sikälikin järkevää, että ostot jakautuvat pitkälle aikavälille ja on todennäköisempää, että osa niistä osuu otolliseen aikaan.
Helppo vaihtoehto, jossa sijoittaja ei tarvitse omaa näkemystä, on indeksirahasto, joka noudattelee tarkasti pörssiindeksin kehitystä.
Omat tavoitteet ja riskinsietokyky määräävät, millainen rahasto sopii parhaiten. Riskiä pitää ottaa vain sen verran kuin pystyy kantamaan. Yksi tärkeä tekijä riskin kannalta on sijoituksen aikaväli. Onko tavoite ulkomaanmatka ensi vuonna vai siintävätkö silmissä kaukaiset eläkepäivät? Myös sijoittajan ikä sanelee valintoja. Mitä pidemmällä tavoite on, sitä enemmän riskiä voi ottaa.
Yhtä tärkeää kuin ostojen ajoittaminen on myyntien ajoittaminen. Osta halvalla, myy kalliilla, on tietysti ihanne, mutta usein on viisasta muuttaa sijoitukset rahaksi silloin, kun ne ovat tuottaneet omasta mielestä sopivasti. Parhaan mahdollisen myyntihetken ahne odottelu voi johtaa siihen, että tilaisuus menee ohi.
Sijoituskohdetta valitessa pitää siis selvittää, miten sen rahaksi muuttaminen onnistuu. Monissa pankkien ja vakuutusyhtiöiden tarjoamissa valmiissa sijoitustuotteissa on myyntirajoituksia. Toisin sanoen jos niistä luopuu kesken määritellyn sijoitusajan, voi joutua maksamaan sakkoa tai menettää tuoton mahdollisuuden. Tärkeintä on tietää, mihin sijoittaessaan sitoutuu.
ENTÄPÄ MUUT KOHTEET kuin arvopaperit? Suomalaiset ovat pitäneet asuntoa pomminvarmana sijoituskohteena, mutta nyt on jo nähty, että hajaasutusalueiden asunnot ovat menettäneet arvoaan. Vuokrat
Helsingissä ovat ennätyskorkealla, joten asunnot siellä tuottavat hyvin omistajilleen. Paremman vuokratuoton eli prosentuaalisen tuoton asunnon hinnasta laskettuna voi silti saada muualta kuin pääkaupungista, mutta vastapainona sille asunnon arvonnousu ei todennäköisesti ole yhtä hyvä. Jatkuvasti nousee esiin uusia paikkakuntia, joihin väki pääkaupunkiseudun
asuntopulasta hakeutuu, uusimpina esimerkkeinä Kotka ja Loviisa. Pienten paikkakuntien asuntojen hintakehitys on kuitenkin paljon epävarmempaa kuin suurten.
Yleissääntö on, että sijoitusasunto kannattaa hankkia yliopistokaupungista hyvien kul
kuyhteyksien varrelta. Lainaa saa nyt edullisesti, joten sijoitusasunnon hankkiminen lainarahalla voi olla hyvä yhtälö. Asuntosijoittaja voi lisäksi vähentää lainan korot ja muut kulut verotuksessa. Monet pitävät asuntosijoittamisesta, koska se on konkreettista omistamista toisin kuin bitit arvoosuustilillä.
Oma asuntokin voi tarjota turvaa pahan päivän varalle. Asuntoa ei tarvitse myydä, vaan sitä vastaan voi ottaa niin sanottua käänteistä asuntolainaa. Sen turvin voi aikanaan kartuttaa eläkettään tai rahoittaa vaikka tarvitsemiaan hoivapalveluita.
Vuokralla asumista voi nykyisessä taloustilanteessa hyvällä syyllä pitää rahan haaskaamisena. Kannattaa uhrata hetki sen laskemiseen, millaista asuntolainaa pystyisi hoitamaan samalla rahalla, minkä käyttää kuukausittain vuokranmaksuun ja arvioida, laskisiko asumisen taso lainkaan.
omatrahat
RISKIÄ PITÄÄ OTTAA VAIN SEN VERRAN
KUIN PYSTYY K ANTAMAAN.
Vinkkejä sijoittamiseen
• Mieti tavoitteesi ja valitse siihen sopiva sijoituskohde. Mitä pidempi sijoitusaika on, sitä enemmän riskiä voi ottaa.• Osakkeiden ja arvopapereiden lisäksi voi sijoittaa esimerkiksi asuntoihin, kultaan, valuuttoihin, metsään tai raaka-aineisiin. Aloittelijan ei kannata valita kovin eksoottisia kohteita.• Jos sijoitat suoraan, sijoita kohteisiin, jotka tunnet ja joiden toiminnan ymmärrät.• Jos sijoittaminen ei tunnu leipälajiltasi, valitse rahastoja. Niissä ammattilaiset huolehtivat ostoista, myynneistä ja salkun painotuksesta.• Muista selvittää sijoituskohteen verokohtelu.
TOIMI | 1-2016 | 15
Johanna Sivusella on aina ollut vahva halu auttaa ja tehdä yhdessä. Viime vuonna
hän kiipesi yli 6 000 metriin auttaakseen Bolivian naisia ja lapsia.
HYVÄ KIERTÄMÄÄN
TEKSTI VIRPI MELLERI KUVAT JUHA MYLLYMÄKI
16 | TOIMI | 1-2016
TOIMI | 1-2016 | 17
H elsinkiläinen jäsenpalveluassistentti Johanna Sivunen, 41, on tehnyt koko ikänsä vapaaehtoistyötä judon parissa. Lisäksi hän tukee rahallisesti erilaisia järjestöjä, joiden toiminnan
kokee omakseen. Tällä hetkellä palkasta menee kuukausittain pieni siivu Suomen luonnonsuojeluliitolle, Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle ja Unicefille. Viime vuonna Sivunen otti asiakseen kerätä varoja Bolivian naisille ja tytöille osallistumalla Kapuahankkeeseen, ja kiipesi asiansa edestä jopa vuorelle.
”Minua on aina harmittanut maailman epäoikeudenmukaisuus. Kuvat nälkää näkevien afrikkalaisten kasvoista jäivät jo lapsena pyörimään mieleeni. Meidän suomalaisten ongelmat ovat ihan eri luokkaa kuin haasteet köyhissä maissa, joissa taistellaan eloonjäämisestä. Lapset eivät voi käydä koulua, koska heidän pitää tehdä töitä heti, kun työkalu pysyy kädessä. Tai mikä kauheinta, tytöt ja naiset ovat kauppatavaraa eikä heillä ole minkäänlaista sananvaltaa elämässään. Mitä jos olisin itse tällaisessa tilanteessa – haluaisinko että joku auttaisi minua?”
Sivunen on mielestään onnekas saadessaan asua tasaarvoisessa ja turvallisessa maassa, jossa ei tarvitse kantaa huolta perustarpeista. Meidän velvollisuutemme on laittaa hyvä jollain tapaa kiertämään. Sivusen mukaan esimerkiksi Kapuahankkeen tapaiset avustusprojektit ovat tärkeitä, koska niillä pyritään vaikuttamaan infrastruktuuriin ja perusasioihin. Bolivianmatkalla syksyllä Sivunen kävi tutustumassa Planjärjestön varhaiskasvatushankkeisiin. Lasten oloihin pitää puuttua ajoissa, sillä Boliviassa jopa 30 prosenttia lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan.
”Varhaiskasvatuskeskuksissa vanhemmille opetetaan esimerkiksi, miten lasten kanssa ollaan ja miten heidän kanssaan leikitään. Vanhemmat oppivat, että lasten pitää saada olla lapsia.”
VA STUUNTUNTO JA YHDESSÄ TEKEMINEN ovat arkisia arvoja, jotka kuuluvat Johanna Sivusen elämään joka päivä.
”Olen tottunut siihen, että kaikkien pitäisi tehdä se, minkä pystyy. Auttaminen ei aina tarkoita rahan antamista, vaan myös aikaansa ja osaamistaan voi antaa eteenpäin.”
Työpaikallaan Elker Oy:ssä Sivunen työskentelee jäsenpalveluassistenttina. Sähkö ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöjen palveluyhtiössä Sivusen työnkuvaan kuuluu monipuolista toimistotyötä ohjauk sesta ja neuvonnasta rekisterien ja nettisivujen ylläpitoon ja tiedottamiseen.
”Työ on ajoittain hyvinkin kiireistä, joten olen oppinut organisoimaan, priorisoimaan ja toimimaan no peasti. Nautin saadessani työskennellä flowtilassa sekä töissä että vapaaajalla.”
Samasta ”jokapaikanhöylän” asenteesta ja erinomaisista organisointikyvyistä hyötyvät myös judoseura
Espoon Urheilijat ja Suomen Judoliitto. Sivunen viettää useamman tunnin viikossa tatamilla ja tatamin ulkopuolella ohjaten harjoituksia tai hoitaen muita seuran asioita ja vetää myös liiton koulutuksia. Hänellä itsellään on 2. danin musta vyö, joten hän on mukana myös alempien vöiden graduoinneissa.
”Judon perustaja Jigoro Kano oli ensisijaisesti pedagogi, joka korosti yksilön kehittymistä paremmaksi ihmiseksi. Yhteisöllisyys, yhteisvastuu ja yhteistyö ovat vahvasti läsnä lajissa nykyäänkin, vaikka se kilpailulaji onkin. Harjoituksissa judokat paitsi treenaavat itse, ovat samalla toistensa harjoitusvälineitä.”
”Pedagogiikka on aina kiinnostanut minua. Olen myös itse tottunut siihen, että kaikki tekevät jossain vaiheessa harjoitteluuraansa töitä lajin ja oman tietotaidon viemiseksi eteenpäin.”
Jatkuva oppiminen on totisesti Sivusella verissä. Hänellä on ulkomaankaupan yomerkonomin ja urheiluhierojan paperit, ja lisäksi humanististen tieteiden maisteritutkinto pääaineenaan Latinalaisen Amerikan tutkimus. Hän suorittaa paraikaa opettajan pedagogisia opintoja ja myös tradenomikoulutuksen opinnäytetyön olisi tarkoitus valmistua kevään aikana.
”Olen tehnyt työurallani kaikenlaista: opettanut espanjaa ja työskennellyt muun muassa huolintaalalla ja Keskusrikospoliisissa. Enkä vieläkään tiedä, mitä haluan tehdä isona”, Sivunen nauraa.
VIIME VUONNA JOHANNA SIVUNEN halusi haastaa itseään auttamaan uudella tavalla. Kapuahankkeessa osallistujien tavoitteena oli kerätä Bolivian naisille ja lapsille 6 088 euroa ja valloittaa Huayna Potosín huippu, joka sijaitsee 6 088 metrin korkeudessa.
Miten saisi ihmiset kiinnostumaan ja lahjoittamaan? Sivunen perusti projektilleen blogin ja Facebooksivut, joiden kautta projektia pääsi seuraamaan.
”Huomasin nopeasti, miten vaikeaa varainkeruu on. Pääkaupunkiseudulla on muutenkin paljon feissareita sekä rahankerääjiä ja kilpailu ihmisten huomiosta on kova. Miten saisin ihmiset pysähtymään? Mihin tapahtumiin kannattaa lähteä lippaansa tai kojunsa kanssa mukaan?”
”Onnistumisistani suurin oli se, etten lyönyt hanskoja tiskiin. Oli turhauttavaa, etten saanut ihmisiä kiinnostumaan asiastani, mutta en myöskään halunnut tyrkyttää. En itsekään pidä väkisin kauppaamisesta.”
Varainkeruussa auttoi, jos oli töissä isolla työpaikalla tai oli jotain muuta kautta iso kontaktiverkosto. Myös jotkin leivonta ja käsityötaitoiset onnistuivat keräämään tuhansia euroja myymällä luomuksiaan. Eri puolilla Suomea järjestetyissä Kapuatapahtumissa katsottiin elokuvia tai tehtiin teatteria, jumpattiin, koulutettiin koiria tai juostiin kilpaa laamojen kanssa.
”Käytin varainkeruuseen paljon aikaa ja tingin muista harrastuksistani, mutta ponnistelut eivät tuottaneet tulosta. En saanut houkuteltua tarpeeksi porukkaa mukaan, eikä oma keräystavoitteeni täyttynyt.”
18 | TOIMI | 1-2016
Sivusen keräystilille kertyi vuoden aikana 1 341 euroa. Hän on kuitenkin päättänyt suhtautua asiaan positiivisesti. Maailmaa parannetaan euro kerrallaan, ja jokaisen euron eteen on vuodatettu hikeä ja kyyneleitäkin.
”Keräämäni potti koostui useista pienistä puroista. Myin kalentereita ja olin liikkeellä keräyslippaan kanssa. Sain 150 euroa myymällä lippuja Tuusulan Taiteiden yössä ja olin mukana myös Suonenjoen mansikkakarnevaaleilla yhden Kapuakollegan apuna. Soitin karnevaaleilla posetiivia oravaksi pukeutuneena.”
Kapuavuosi oli Sivuselle rankka, mutta kaiken vaivan arvoinen.
”Jäin Bolivianmatkan jälkeen vielä pariksi viikoksi Peruun ja pääsin vierailemaan paikallisten ihmisten kodeissa. Näin miten paljon muutama euro voi auttaa köyhissä maissa. Etsinkin tällä hetkellä sopivaa kummilasta, perhettä tai yhteisöä, jota voisin tukea.”
MUITA AUTTAMISHALUISIA Sivunen kannustaa tekemään lahjoituksensa jonkin järjestön kautta.
”Isoja järjestöjä kritisoidaan ihan turhaan siitä, että osa varoista menee hallinnollisiin kuluihin. Byrokratia, tiukka valvonta ja kirjanpito nimenomaan takaavat, että jokainen euro menee oikeaan osoitteeseen.”
Johanna Sivunen elelee aktiivista elämäänsä ItäHelsingissä kaksin koiransa Stellan kanssa. Judohommien lisäksi hän ulkoilee koiran kanssa päivittäin ja käy mielellään myös potkunyrkkeilemässä, kuntosalilla, uimassa ja kiipeilemässä.
”MITÄ JOS OLISIN ITSE TÄLLAISESSA TILANTEESSA
– HALUAISINKO ETTÄ JOKU AUTTAISI MINUA?”
Johanna Sivunen, 41jäsenpalveluassistentti
3 syytä… TEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ
1. Itsensä kanssa on helpompi olla, kun tietää tekevänsä oman osuutensa maailman
parantamiseksi.
2. Muutaman euron tai parin kympin lahjoitus voi muuttaa elämän suuntaa ratkaisevasti.
3. Hyväntekeväisyyshankkeissa voi tavata hienoja ja inspiroivia ihmisiä eri puolilta maapalloa.
Se on valtava rikkaus.
”Teen ja harrastan paljon, mutta hyvällä mielellä. Mikään ei tunnu pakkopullalta, vaan saan tekemisestä ja liikunnasta voimaa sekä energiaa. Osaan tarvittaessa myös pysähtyä ja rentoutua.”
Kevättä Sivunen jo odottelee innokkaasti. Kunhan tiet kuivuvat, hän pääse moottoripyörän selkään tuulettamaan korvien väliä. Koskaan ei tiedä, millaisia seikkailuja seuraavan mutkan takana odottaa.
TOIMI | 1-2016 | 19
20 | TOIMI | 1-2016
Suomi nousuunUnohdetaan synkistely! Vaikka Suomella on mennyt taloudellisesti jo pitkään huonosti, ei sen tarvitse olla totta enää lähitulevaisuudessa. Avain piilee asennemuutoksessa: otetaan riskejä ja aletaan luoda uutta.
TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI
TOIMI | 1-2016 | 21
Joka päivä meille kerrotaan, kuinka huonosti Suomella menee, ja siksi poliitikkojen pitää tehdä vaikeita päätöksiä.
Mutta mitäpä, jos keskittyisimme yhdessä siihen, miten on mahdollista menestyä ja luoda hyvinvointia Suomeen tai vaikka koko maailmaan sen sijaan, että keskitymme työntekijöinä pelkäämään tulevaa, vastustamaan muutosta ja pitämään kiinni saavutetuista eduista – tai yrittäjinä, työnantajien edustajina tai
päättäjinä säästämään, irtisanomaan ja kiristämään työehtoja.STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murrolla on näkemys.
”Tarvitsisimme yhteisen, tasapainoisen vision siitä, miten Suomen tilanne saadaan kohenemaan”, hän toteaa.
”On selvää, että hallituksen on tehtävä parhaaksi katsomiaan toimia Suomen talouden eteen, ja että sillä on rajalliset mahdollisuudet. Keskustelusta puuttuu kuitenkin kokonaan toinen puoli: se, että kiinnitettäisiin huomiota parempaan johtamiseen, työhyvinvointiin ja työpaikan kehittämiseen sekä yritysten vastuuseen työllistää, investoida ja hillitä osingonjakoa.”
Näin saataisiin aikaan positiivinen ketju: Parantamalla johtajuutta parannettaisiin työhyvinvointia. Työhyvinvointi taas lisäisi tuottavuutta ja tuottavuus lopulta yrityksen menestystä.
”Tällaisia asioita on kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä hankala mitata, sillä ne vaativat asennemuutosta, eikä tällaisia asioita voi säätää laeilla”, Murto painottaa.
Asennemuutos ei onnistu käskemällä, varsinkaan, kun joka päivä saamme kuulla, kuinka vaikeita aikoja elämme.
”Palkansaajat ovat epävarmoja, koska kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Nyt yritetään saada aikaiseksi työmarkkinaratkaisu, jotta saataisiin pakkolait pois ja sitä kautta tasapainoa. Maltillinen palkkaratkaisu olisi yksi elementti löytää vakautta ja ennustettavuutta, mutta ei se poista sitä, että myös pidemmän aikavälin keskustelua tarvitaan.”
Työnteon muodot muuttuvat, organisaatiorakenteet uudistuvat, ammatit liudentuvat ja työelämä pirstaloituu, joten Murron mukaan on selvää, että työlainsäädäntöäkin pitää uudistaa.
”Nyt kuitenkin perustavanlaatuisia muutoksia yritetään tehdä pikavauhdilla ja hallitsemattomasti, vaikka isot uudistukset pitäisi tehdä harkitusti ja analyyttisesti”.
”Paikallista sopimistakin yritetään nyt viedä läpi erittäin nopealla aikataululla, mutta sitä ennen pitäisi muuttaa työpaikkojen neuvottelukulttuuria. Sitten kun työpaikkatasolla keskustellaan aidosti, henkilökunta otetaan mukaan kehittämään ja tiedonkulku varmistetaan, myös paikallinen sopiminen on mahdollista.”
MUUTOSTARVE SISÄLTÄ Ä aina mahdollisuuden kehittää ja parantaa – tehdä asioita fiksummin kuin ennen. Pelosta se ei kuitenkaan onnistu. Katarina Murron mukaan tarvitsisimme ennen kaikkea myönteistä draivia työelämään. Se onnistuu vain, jos katkaisemme vallalla olevan negatiivisuuden kierteen, mutta kukaan ei pysty siihen yksin.
Facebookvirta on täynnä toinen toistaan negatiivisempia uutislinkkejä, repivää keskustelua ja vastakkainasetteluja. Sitten sieltä näkyvät Jari Sarasvuon kasvot. Hän lupaa toimittaa bittikanavien välityksellä inspiraatiota, ideoita ja työkaluja, joilla tämä maa saadaan nousuun. Ilmaista webinaaria, käy
1. Miten myönteisyyden ilmapiiriä voi vahvistaa?
• Pitää lopettaa menneisyyteen tuijottaminen ja katsoa tulevaisuuteen. Nyt ei ole aika kaivaa juoksuhautoja.
• Lopetetaan vastakkainasettelu ja tuodaan esille hyviä uutisia ja ihmisten omia tarinoita ja kasvoja. Pitäisi löytää inspiraatiota sellaiseen ”totta kai osaan ja voin” -ajatteluun. Pienikin teko on askel isoon muutokseen.
• Nostetaan esille ja mediaan asti hyviä esimerkkejä joustavasta, paikallisesta sopimisesta, jossa sopivia kompromisseja tehneissä yrityksissä on pystytty säilyttämään työpaikat, kasvattamaan niiden määrää ja myös ottamaan huomioon työntekijöiden tarpeet muun muassa työajan joustoissa perhetilanteen mukaan. Tällaisia esimerkkejä nähdään harvoin. Tällaisia pk-yrityksiä kuitenkin on Suomessa paljon, sellaisia, joissa myös työntekijät osallistuvat yrityksen menestyksen suunnitteluun ja varmistamiseen.
• Todetaan faktat: Suomi on hyvinvoiva länsimaa, jolla menee hyvin monella mittarilla mitattuna. Oikeasti meillä on myös varaa auttaa muita. Ja voisimme nostaa keskusteluun uusia tapoja auttaa mm. pakolaisia, eikä vain makuuttaa heitä vastaanottokeskuksissa. Perustetaan muutama startup-yritys miettimään Pakolaiset Suomessa -teemaa. Lisäksi avataan yhteydet myönteisesti suhtautuviin poliitikkoihin, joiden kautta saadaan asioille julkisuutta ja näkyvyyttä.
• Osoitetaan luvuilla työvoiman tarve tietyillä matalapalkka-aloilla, joihin ei suomalaisia työntekijöitä yksinkertaisesti saada. Tällä voidaan perustella voimakkaan maahanmuuton onnistumisen mahdollisuuksia.
Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.
22 | TOIMI | 1-2016
MUUTOSTARVE SISÄLTÄÄ MAHDOLLISUUDENKEHITTÄÄ JA PARANTAA – TEHDÄ
ASIOITA FIKSUMMIN.
TOIMI | 1-2016 | 23
ISO ONGELMA: SUOMESSA
K ARTETAAN RISKEJÄ VIIMEISEEN ASTI.
2. Millä tavalla Suomen talous saadaan nousuun?
• Suomi on jäänyt monilta osin paikoilleen jumittamaan. Irtisanomisten ja palkka-alejen sijasta pitäisi keskittyä tuottavuuteen. Voisiko asiat tehdä tehokkaammin ja nopeammin? Pitäisi olla askel edellä, ei kaksi perässä. On myös paljon hienoja tuotteita, mutta niitä ei osata myydä.
• Otetaan käyttöön kannustimet rangaistusten sijaan. Yksityisyrittäjyyttä, freelanceriutta pitäisi suosia, eikä viedä pois työttömyystukea. Esimerkiksi opintolainasta saa nykyään rahaa takaisin, jos valmistuu aikataulussa – mainio porkkana. Lisää intoa tarvitaan myös muuhun tekemiseen, joka johtaa yleiseen hyvään, kuten roskankeruukampanjat, joukkotalkoot jne.
• Kehitetään uusia vientituotteita maailmalle, ja ne voivat olla palveluitakin. Suomen pitäisi myös satsata myyntiin. Ei riitä, että tehdään hyviä tuotteita tai palveluja, vaan ne pitää osata myydä. Ja niiden tuotteiden pitää näkyä maailmalla! Suomeen pitää saada investointeja ja kunnon investointipankki.
• Guggenheim Suomeen ehdottomasti! Laaja Aasia ja Venäjä sekä Baltian maat ovat kiinnostuneita taiteesta ja Suomen matkailu kituu, kun Suomea ei myydä – tai osata myydä. Guggenheim myisi itse itsensä nimellään.
• Puretaan voimakkaasti turhaa lainsäädäntöä ja byrokratiaa. Uskon, että esimerkiksi kauppojen aukiolon vapautuminen jatkossa vaikuttaa myönteisesti talouteen ja työllisyyteen. Majoitus- ja ravitsemiskaupan alan järjettömille lupaviidakoille voisi varmasti tehdä jotakin samankaltaista.
• Hallitus pitäisi saada ymmärtämään, että koulutuksesta ja osaamisesta säästäminen on kestämätön polku. Osoitetaan että erikoisosaajien ja asiantuntijoiden tarve nimenomaan markkinoinnissa ja kansainvälisessä myyntityössä ovat avainsanoja Suomen menestykselle. Pistetään maabrändi kuntoon, houkutellaan jatkossakin osaavia ulkomaisia opiskelijoita laadukkaisiin oppilaitoksiimme ja huolehditaan, että osaajat eivät valmistuttuaan poistu maasta vaan jäävät toteuttamaan osaamistaan maamme hyväksi.
Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.
24 | TOIMI | 1-2016
tännössä siis netin tai puhelimen välityksellä seurattavaa Sarasvuon puhetta, tarjotaan ”kaikille, jotka ovat kyllästyneet ruikutukseen ja Ei Käy puolueen nillitykseen”.
Tuhat suomalaista on ilmoittautunut, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan. Ajatus on kieltämättä innostava – on siis ihmisiä, joita kiinnostaa ainakin kuulla muita vaihtoehtoja voivottelun, näköalattomuuden ja tappiomielialan sijaan.
Sarasvuo piirtää kolmion, jonka kärjessä on tunnelma, siis yleinen tunneilmasto. Toisessa kärjessä on tekeminen, siis se, mitä tehdään ja miten tehdään, johon tietenkin tunnelma vaikuttaa. Tekemisen tapa taas vaikuttaa tuloksiin. Hyvät tulokset luonnollisesti kohentavat yleistä tunnelmaa, kun taas huonot tulokset huonontavat sitä entisestään.
Yleinen tunnelma Suomessa on tällä hetkellä ahdistunut, pelokas ja kyräilevä, ja kun tähän liitetään vielä suomalaiseen kulttuuriin kuuluva yleinen epäluuloisuus menestystä, voittamista ja rikastumista kohtaan, ei ihme, että myös työmoraali rapautuu. Sarasvuo painottaa, että oikeasti menestyjästä hyötyvät kaikki ja yhteiskunta ensimmäisenä.
Sarasvuo antaa puheessaan neuvoja yrityksen arvon kasvattamiseen. Kaikkein tärkeimmäksi, viimeiseksi pullonkaulaksi hän nimeää maineen, jota johdetaan markkinoinnilla. Markkinoinnissa säästäminen on siis ehkäpä tyhmintä, mitä yritys voi tehdä.
Iso ongelma piilee hänen mukaansa siinä, että Suomessa kartetaan nykyään riskiä viimeiseen asti. Jorma Ollila on julkisuudessa neuvonut yrityksiä riskinottoon. Sarasvuon mukaan epäonnistumisen pelko ja äärimmäinen riskien karttaminen johtaa lopulta paradoksaalisesti äärimmäiseen riskinottoon. Yrittäminen merkitsee kuitenkin aina riskinottoa ja siten joskus myös epäonnistumista.
VEIKKO SALLI, 79, ON TOIMINUT 47 vuotta yrittäjänä ja ottanut elämässään riskejä. Hänellä on kokemusta sekä erittäin onnistuneista että vähemmän onnistuneista bisneksistä.
”Suomessa konkurssi on yhä rikos, kun taas Yhdysvalloissa sitä pidetään meriittinä. Siellä ajatellaan, että vasta sitten on todella jotain, kun on käynyt pohjalla ja noussut sieltä uudestaan ylös”, hän sanoo.
Keskellä pahinta lamaa, vuonna 1991, hän perusti Molok Oy:n haudottuaan sitä ennen ajatustaan jätteiden syväkeräysjärjestelmästä vuosien ajan. Ensimmäiset 58 Molokia myytiin tienvarsien taukopaikoille, ennen kuin ainuttakaan oli valmistettu.
3. Millaisia asenneongelmia on ja miten ne ratkotaan?
• Vanhat toimintatavat olisi osattava tarvittaessa heittää romukoppaan. Pitäisi kysyä, että voisiko tämän tehdä paremmin, voisimmeko toimia tehokkaammin.
1• Napataan tyhjäkäynti ja turha työ pois.
• Suomalainen sanoo helposti, että ei onnistu. Pitäisi olla enemmän rohkeutta. Hommaa ei saa jättää puolitiehen, vaan tuotteet ja palvelut pitäisi miettiä loppuun asti.
• Ei uskota, että osataan, voidaan ja kyetään. Tarvitaan itseluottamusta ja myös ymmärrystä siitä, että ollaan eteviä, osaavia ja kekseliäitä.
• Meillä on luulo, että suomalainen tuote tai palvelu myy itse itsensä. Ei myy, vaan myyntiä on kehitettävä.
• Työn tekemisestä, siihen kulutettavasta ajasta ja sen suorituspaikasta sekä sen optimaalisesta suorittajasta ajatellaan usein vielä erittäin vanhanaikaisesti, tuotantotaloudellisen ajan mukaisesti.
• Tekijöiden osaamista ja suoriutumista tulisi mitata tavoitteiden ja saavutuksien kautta, ansioluetteloissa tulisi olla konkreettisia tekemisiä, eikä vain työvuosia. Tulisi kannustaa tekemään työtä eri vuorokauden aikoina, kotoa, julkisista tiloista, ilman vanhanaikaista tiukasti kontrolloitua paikkaan sidottua työtapaa.
Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.
KEVEIDEN informaatioteknologiaan perustuvien palveluyritysten lisäksi Suomes-sa on hyvät mahdollisuudet kehittää myös uutta teollisuutta. Suomi ei ole konkurssiti-lassa, vaan esimerkiksi vanha kunnon vihreä kultamme eli metsät ovat hyvässä kunnossa ja tuottavat pelkästään vuosikasvua 100 miljoo-naa kuutiota vuodessa. Se merkitsee valtavia
määriä metsästä saatavaa raaka-ainetta. Vaikka paperiteollisuus on hiipunut, puu on
Suomen biotalouden ydin. Eikä biotaloudessa ole kyse mistään pienestä puuhastelusta. Suomen biotalousstrategian mukaan tavoit-teena on nostaa biotalouden tuotos sataan miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Hetkinen –
siis yhdeksän vuoden sisällä! Tuskinpa sataa tuhatta työpaikkaa synnytetään yhdessä yös-sä, eli väkisinkin tuloksia alkaa näkyä jo pian.
Biotalous on myös vastaus globaaliin ympä-ristöongelmaan, sillä biopohjaisilla tuotteilla voi-daan korvata fossiilisia tai valmistusprosessillaan ympäristöä kuormittavampia materiaaleja. Lähde: Suomen biotalousstrategia
Metsällä on yhä arvoa
TOIMI | 1-2016 | 25
Molok Oy on kasvanut 25 vuodessa kansainväliseksi yritykseksi, jolla on toimintaa yli 30 maassa. Suurin vientimaa on tällä hetkellä Kiina. Tehdas Nokialla työllistää noin 60 henkilöä ja liikevaihto kasvoi viime vuonna 18 miljoonaan. Yrityksen koko on kuitenkin minimaalinen verrattuna siihen, miten tunnettu sen brändi on ympäri maailman. ”Molokista on tullut jätteiden syväkeräysjärjestelmiä kuvaava yleisnimi”, Salli iloitsee.
”Saamme jatkuvasti uusia kontakteja, kun joku googlaa Molokin ja päätyy nettisivuillemme.”
Kopioitakin on, mutta yksikään ei ole niin kestävä kuin alkuperäinen. Laatuun ja tuotekehitykseen on satsattu koko yrityksen historian ajan.
”Olemme käyttäneet vuosikausia yksityiskohtien kehittämiseen: miten säkki aukeaa ja millaisella köydellä sekä miten se on kiinnitetty. Pystymme myymään tuotteemme vain kerran, sillä parikymmentä vuotta asennetut Molokit ovat edelleen kuin uusia. Mutta kyllä maailmaan vielä Molokeja mahtuu. Jäte on jätettä kaikkialla.”
Molok Oy:tä on aina kehitetty kantamaan pitkälle. ”Vaikka välillä on parempia ja välillä huonompia aikoja,
olemme aina koettaneet välttää lomauttamista viimeiseen asti. On parempi pitää väki työssä ja motivoituneena hiljaisempienkin aikojen yli.”
SALLILL A OLI ROHKEUTTA PERUSTA A yrityksensä keskellä lamaa. Tällä hetkellä lähes kaikki positiiviset uutiset näyttä
vät liittyvän nuorten yrittäjien perustamiin startupeihin, jotka useimmiten keskittyvät informaatioteknologiaan perustuviin palveluihin.
”Useat teknologiat sensoreista 3Dprinttaukseen ja tekoälyyn kehittyvät nyt valtavaa vauhtia. Tästä seuraa hintojen lasku ja ovien avautuminen monille uusille ratkaisuille ja niitä luoville yrityksille. Yrittäminen demokratisoituu. Pitää vain ymmärtää mahdollisuudet”, Maria Ritola selittää. Hän on Demos Helsingin tutkija, resurssiviisaiden startupien vertaishautomo Peloton Clubin johtaja ja itsekin startupyrittäjä.
”Se ei kuitenkaan tarkoita, että ainoastaan teknologiaosaajia tarvittaisiin. Tarvitaan ymmärrystä ratkaistavista ongelmista yhteiskunnassamme. Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat markkinoida ja niitä, jotka osaavat neuvotella rahoituksesta.”
Ritola osallistui viime kesänä kymmenen viikon mittaiseen Singular Universityn Graduate Studies ohjelmaan Kalifornian Piilaaksossa. Ohjelmaan osallistui 78 ihmistä 45 eri maasta, ja tarkoituksena oli kehittää yrityksiä, jotka vaikuttaisivat miljardien ihmisten elämään.
Singular University on eräänlainen yliopiston ja ajatushautomon välimuoto, jonka ajatuksena on kouluttaa, inspiroida ja voimaannuttaa johtajia käyttämään teknologiaa ihmiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemiseen. Jotta tähän päästäisiin,
26 | TOIMI | 1-2016
IRIS. AI on Maria Ritolan ja kolmen hänen Singular Universityn kurssikaverinsa perustama startup, joka sai alkunsa Piilaak-sossa viime kesänä. Iris.AI on tekoäly, jonka tavoitteena on oppia lukemaan ja ymmär-tämään kaikki maailman tieteellinen tieto ja yhdistämään lukemansa.
”Olemme varmoja, että maailmassa on jo olemassa kaikki tarvittava tieto monen ongelman ratkaisuun, mutta yksikään ihmi-nen ei pysty hallitsemaan, ymmärtämään ja yhdistämään kaikkea, mitä on jo tutkittu. Sen
sijaan kone pystyy”, Ritola sanoo.Alkuvaiheessa Iris.AI tarjoaa oikopolun
oleellisimpaan tutkimustietoon. Tähän men-nessä se on lukenut yli 2 000 TED-konferens-seissa esitettyä puhetta, ja tarjoaa luettavaksi kuhunkin puheeseen liittyvän tieteellisen tiedon – alkuvaiheessa tosin käyttäen vain il-maiseksi saatavissa olevia tutkimuksia. Yhdellä ainoalla silmäyksellä saa käsityksen, minkälaista tutkimusta aiheen ympärillä on tehty.
”Tekoälymme on vielä kovin nuori, joten sitä pitää vielä opettaa. Seuraavaksi se alkaa
lukea tutkimusdataa. Sen lisäksi Iris tarvitsee myös ihmisopettajia, jotka voivat kertoa, mikä mitkä käsitteet ovat relevantteja ja mit-kä eivät. Tekoälyn on tarkoitus oppia oikeasti ymmärtämään lukemaansa ja asiayhteyksiä.”
Työkalu julkaistiin 15. helmikuuta TED-konferenssin yhteydessä. Perustyökalu on tarkoitus pitää aina kaikille avoimena ja ilmaisena, ja sen ympärille kerätään nyt yh-teisöä ihmisistä ja organisaatioista, jotka ovat valmiita opettamaan tekoälyä. Yrityksen nettisivuilla Iris.ai voi ilmoittautua mukaan.
Oikotie tieteelliseen tietoon
”K ANNATTAA ALOITTAA, ENNEN KUIN ON
VALMIS.”
4. Millaisia ihmisiä tulevaisuuden Suomi tarvitsee?
• Ennakkoluulottomia ja rohkeita. Maailma muuttuu ennätysvauhtia ja mukana olisi pysyttävä.
• Lapsenmielisiä, innokkaita, kokeilevia, uutta rakastavia, rajoja rikkovia, kekseliäitä, joustavia ja sopeutuvia.
• Kansainvälisiä, rohkeita, globaalisti ajattelevia, myös Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia, jotka rekrytoitaisiin heti valmistumisen jälkeen tänne töihin.
• Rohkeita, vastuuta kantavia, uusille tavoille ja ajatuksille avoimia.
• Täällä on erittäin suuri tarve tunneälyllisille johtajille, jotka ymmärtävät, että työn tekevät yksilöt. Tämä ei tarkoita, etteikö numeroilla johtaminen olisi tärkeää, päinvastoin – osaava johtaja pitää työntekijöistään huolen niin, että yrityksen numerot ovat kaiken aikaa tuloskunnossa. Huono johtaminen on ajanut maata tilanteeseen, jossa työnantajat ja työntekijät tuntuvat olevan kovasti eri puolilla asiassa, jonka pitäisi olla jopa enemmän kuin yhteinen.
• Tarvitsemme myös muualta tulleita, työtä haluavia ja osaavia ihmisiä, jotka voivat asenteellaan ja muunlaisella taustatiedollaan rikastaa suomalaisten työpaikkojen ilmapiiriä ja ihmisten sosiaalista käyttäytymistä.
Kommentit ovat ERTOn jäsenjärjestöjen edustajilta.
pitkän aikavälin tavoitteet on asetettava kunnianhimoisiksi, vaikka käytännössä lähdettäisiin yksinkertaisesta ideasta liikkeelle.
”Isojen yhteiskunnan haasteiden ratkominen on todella hyvä mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle. Kysyntää riittää ihan varmasti”, Ritola sanoo. ”Ja vaikka teknologia on tapa löytää ratkaisuja, pelkkä teknologia ei ratkaise yhtään mitään. Ensin on ymmärrettävä ongelmien perimmäiset syyt ja mitä niiden ratkaiseminen edellyttää. Teknologia auttaa sitten ratkaisun skaalaamisessa isommaksi ja saavutettavammaksi.”
RITOL A KERTOO A ALTO-YLIOPISTON kauppakorkeakoulun tiloissa järjestetyssä tapahtumassa mahdollisuuksista päästä joko kilpailun kautta tai suorahaulla ensi kesäksi ohjelmaan hiomaan yritystä terveyteen tai hyvinvointiin liittyvästä liikeideasta.
Paikalla on kansainväliseltä vaikuttava joukko etupäässä nuoria ihmisiä, sekä opiskelijoita että jo työelämässä olevia. Vaikka kaikki heistä eivät pääsekään viettämään ensi kesää Kaliforniassa ja verkostoitumaan muiden huippuosaajien kanssa, kaikki kilpailuun lopulta osallistuvat tulevat kehittäneeksi liikeidean. Eikä mikään estä vaikka kaikkien näiden ideoiden toteuttamista.
Ritola kuitenkin suosittelee, ettei ideoita jäätäisi pohtimaan liian pitkäksi aikaa pelkästään päässä. ”Innovaatiot lähtevät aina konkretiasta, eikä ideoita kannata jättää ajattelun asteelle liian pitkäksi aikaa. Paras on lähteä heti kokeilemaan ideaa käytännössä, koska tekemällä oppii eniten. Kannattaa aloittaa, ennen kuin on valmis”, Ritola neuvoo.
TOIMI | 1-2016 | 27
Verkostoituminen on uraohjuskieltä, joka ärsyttää monia. Pyrkyrit ne vain laskelmoivat ja keräilevät uusia tuttavuuksia!
“Sanasta verkostoituminen tulee itselleni hieman ikävä mielikuva: yritetään tavata mahdollisimman monta ihmistä, jotka
voi lisätä LinkedInkontaktiksi ja joista voi saada tulevaisuudessa hyötyä”, toteaa yrittäjä, diplomiinsinööri Emma Tullila, 34.
Tullilalle verkostoituminen on erittäin tuttua. Hän on perustanut Mothers in Business verkoston, jossa urasuuntautuneet naiset kohtaavat erilaisissa tapahtumissa: yritysvierailuilla, puhetilaisuuksissa ja työpajoissa, joissa vaikkapa harjoitellaan esiintymistä tai viilataan omaa ansioluetteloa.
Tullilalle verkostoitumisen ihanne on jotain muuta kuin hyödyllisten LinkedInkontaktien keräilyä.
“Haluan nähdä ihmisiä siksi, että ihminen on itsessään arvokas enkä siksi, mitä arvoa hänellä on minulle”, Tullila sanoo.
Tullilalle ihmisten kohtaaminen on myös ansiotyötä. Hänen yrityksensä Hajime Solutions tutustuttaa japanilaisia firmoja suomalaisten yritysasiakkaiden kanssa. Tullila on ollut vaihtoopiskelijana sekä töissä Japanissa ja sittemmin työskennellyt viisi vuotta japanilaisessa yrityksessä Suomessa.
Tullilan yrityksen japaninkielinen nimi Hajime tarkoittaa aloittamista ja ensi kohtaamista.
VERKOSTOITUMISEN IDEA ON helppo: Ole mukana asioissa, jotka sinua innostavat. Tapaa ihmisiä, joiden kanssa on inspiroivaa jutella. Auta ja tue muita, kun osaat ja pystyt.
Verkosto hyville siskoille
Samalla tapahtuu itsellekin hyviä asioita, mutta usein eri aikaan ja eri muodossa kuin ennalta odottaa.
“On aika kutkuttavaa, mitä yksittäiset kohtaamiset mahdollistavat. Omalla työurallani kesätöistä lähtien kaikki on tapahtunut sattumalta, mutta ei kuitenkaan täysin sattumalta. Kun on tiettyjä tavoitteita, ne ohjaavat käyttäytymistä. Kun on aktiivinen ja pitää silmät auki, sattumia tapahtuu”, Tullila kuvaa.
Myös Tullilan ajatus yrittäjyydestä lähti muhimaan satunnaisesta kohtaamisesta. Japanilaisen entisen kollegan kanssa tuli puhetta, että tämän tuttava tarvitsisi apua suomalaisten yritysasiakkaiden kanssa. Ilman toisen auttamista hän ei olisi ehkä koskaan löytänyt yrittäjyyttä.
Tullilan perustaman uraäitien verkoston päätarkoitus on tukea ja kannustaa naisia pohtimaan omia uratavoitteitaan ja kehittämään itseään.
Siinä sivussa tietysti myös tulee ideoita ja jokin uusi projekti voi lähteä itämään. Joku on saanut potkua oman unelmansa toteuttamiseen. Toiset ovat ystävystyneet.
Yrittäjistä on syntynyt oma porukkansa. Jotkut ovat tilanneet pienyrittäjältä webbisivuja. Yksi jäsen löysi verkostossa työskentelemällä väitöskirjatyöpaikan.
TOISILLE VERKOSTOITUMINEN on luontevaa. He hakeutuvat erilaisten ihmisten juttusille, kertovat itsestään sekä osaamisestaan, ja samalla kuin huomaamatta tuttavapiiri laajenee.
Toiset viihtyvät omalla mukavuusalueellaan ja pienessä piirissään.
Emma Tullila miettii, että elämässä on hyvä olla erilaisia verkostoja. Samanhenkisten kuplassa eläminen voi kaventaa ajatusmaailmaa. Toisaalta tietyt samanhenkisten porukat ovat tärkeitä, koska niissä uskaltaa puhua vapaasti.
Kun tapaa uusia ihmisiä työelämässä, ei kannata aina miettiä, mitä minä tästä saan. Hyvä verkostoituja antaa jotain muille.
TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI KUVA JUHA MYLLYMÄKI
28 | TOIMI | 1-2016
Emma Tullila perusti uraäitien verkoston.
TOIMI | 1-2016 | 29
“Siksi esimerkiksi yrittäjillä on omia keskinäisiä verkostoja. Kaikissa porukoissa ei uskalla sanoa omia haaveita ja ideoita.”
Varsinkin ison elämänmuutoksen tai uranvaihdoksen äärellä kannattaa hakeutua niiden ihmisten seuraan, joiden tapaamisesta tulee energinen olo ja joilta saa kannustusta. Tullila on tarvinnut sitä esimerkiksi lähtiessään yrittäjäksi.
Voi myös miettiä, millaista oloa itse muille välittää. Rohkaisevat sanasi ovat joskus saattaneet vahvistaa ystäväsi päätöksen vaihtaa ammattia. Tai ehkä epäilevä kommenttisi on saanut toisen perääntymään elämänmuutoksessa.
Tullilaa kosketti hiljattain eräs viesti äitiverkoston jäseneltä. Tämä kertoi, että Tullilan esimerkki ja rohkeus unelmoida isosti oli rohkaissut tätä lähtemään mukaan itselleen tärkeään projektiin.
“Oli hienoa huomata, että joku saa innoituksen sanoistani, että en ole se, joka latistaa toista.”
NAISVERKOSTOJA ON MONILL A aloilla. Ne toimivat vastapainona työelämän miehisille verkostoille, joita on ollut iät ja ajat. Mutta mikä merkitys on sukupuolella työelämän suhteissa?
Emma Tullila on itse ollut koko opiskelu ja työuransa miesvaltaisella alalla. Hän on pärjännyt hyvin, ja päällisin puolin hänestä tuntuu siltä, että sukupuolella ei ole merkitystä.
Mutta Tullila sanoo, että tarkemmin pohtiessa huomaa, kuinka ainakin tekniikan alalla miesten verkostoituminen tapahtuu vuosien saatossa kuin huomaamatta. Se vain jää helposti naisille näkymättömäksi.
“Miehillä on jo opiskeluaikoina harrastuskerhoja – autokerhoja, mieskuoroja ja olutkerhoja – joihin naisten on hankala mennä mukaan, vaikka niihin pääsisikin. Näissä miehet luontevasti verkostoituvat ajattelematta sitä tarkemmin. Sitten kun ollaan työelämässä, heillä on jo aika hyvä pohja. Siksi naisten pitää ehkä työuralla verkostoitua tavoitteellisemmin”, Tullila pohtii.
Naisilla voi toki olla omia kerhojaan, ja opiskeluvuosina miehet sekä naiset kaveeraavat paljon keskenään.
Mutta kun Tullila kyseli Mothers in Businessin naisilta kokemuksia, saman oli huomannut moni muukin: miehet rakentavat omat piirinsä jo silloin, kun ei tarvitse vielä miettiä uralla etenemistä tai sopivien ihmisten tuntemista.
Tilastokeskuksen mukaan miesten sosiaalisen median verkostoissa on enemmän löyhiä tuttavuuksia harrastuksista, työelämästä ja yhteiskunnallisista aktiviteeteista, kun taas naisilla suhteet painottuvat ystäviin ja sukulaisiin.
Myös Helsingin yliopistossa sosiologian gradun tehnyt Anna Hoffman selvitti, että vastavalmistuneiden ekonomimiesten verkostoissa oli enemmän heikkoihin siteisiin pohjautuvia suhteita ja korkeassa asemassa olevia yhteyshenkilöitä kuin saman alan naisilla.
Miehet kuulivat työpaikoista usein tällaisten henkilöiden kautta, ja juuri tiedonkulku helpotti miesten työllistymistä verrattuna naisiin.
Tämä ei tarkoita, että miehet laskelmoiden keräili
Äityslomallakin voi miettiä työuraaMOTHERS IN BUSINESS -verkosto sai alkunsa Emma Tullilan äitiysvapaalla. Kun vauva oli puolivuotias, Tullila huomasi kaipaavansa uraidentiteettiään. Hän toivoi, että vauvajumppien ja muskareiden ohella olisi toimintaa myös työuras-taan kiinnostuneille äideille.
Tullila alkoi kysellä neuvolatuttuja mukaan. Pian sana alkoi kiiriä ja piiri laajen-tua.
Tullila tapasi nuorten naisten Aalto Women in Business -verkoston vetäjän ja sai häneltä kannustusta ja ideoita.
Toukokuussa 2015 Mothers in Businessista tuli yhdistys. Verkosto toimii pää-kaupunkiseudulla ja Tampereella, jatkossa myös Turussa. Se laajentuu muihinkin kaupunkeihin.
Lapsen saa ottaa mukaan lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Se on iso asia pienten lasten äideille, joista osa on vasta palaamassa työelämään ja osa surffaa työn, päiväkodin ja kodin välillä.
Mothers in Businessin on tarkoitus olla ryhmä, jossa äitiyteen, työhön ja perheeseen liittyvistä valinnoista voi puhua ilman pelkoa arvostelusta. Sitä äidit kohtaavat muualla aivan liikaa.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuella verkosto toteuttaa nyt myös MiB Akatemia -pilottia, jossa perhevapailta palaaville äideille tarjotaan valmen-nusta ja välineitä uralla etenemiseen.
“Uraäideissä on hirmuinen potentiaali. Kun on perhevapaalla vuoden, voi katsoa asioita etäältä ja voi herätä aivan uusia ajatuksia”, Tullila sanoo.”
TAPAAT KOLLEGAN LOUNASPALAVERISSA TAI
TALOYHTIÖN PIHALLA.
sivät LinkedInkontakteja. Voi olla, että monet viettävät aikaa isoissa ja avoimissa porukoissa, joissa syntyy helposti uusia tuttavuuksia. Sählykaverista voi myöhemmin olla apua myös työelämässä.
ARKISET KOHTA AMISET VIL AHTAVAT puolihuolimattomasti ohitse. Tapaat kollegan lounaspalaverissa, kaverin kahvilla tai naapurin taloyhtiön pihalla.
Mutta ajattele: varsinkin työelämässä tapaat päivittäin ihmisiä, joita et välttämättä kohtaa enää koskaan uudelleen. Niidenkin kanssa, joita näet usein, yksittäinen tapaaminen ei enää koskaan toistu samanlaisena.
Nyt mennään vähän japanilaisen filosofian puolelle. Emma Tullila on koettanut omaksua ajatuksen ihmisten kohtaamisesta. Sanonta “Ichi go ichi e” juontuu perinteisestä teeseremoniakulttuurista ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna, että jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen.
Ehkä tässä on myös hyvän verkostoitujan filosofia.Mitä tahansa tästä tapaamisesta seuraakaan, tai
vaikka ei seuraisi mitään, juuri tämä keskustelu toisen ihmisen kanssa on ainutkertainen.
30 | TOIMI | 1-2016
JOS ON AIVAN LIIK A A asioita pöydällä ja sen alla, tuli ehkä sanottua turhan usein ”onnistuu”, vaikka olisi pitänyt välillä sanoa ”ei”.
Kehitämme kiireemme itse, ainakin osin. Allakoosis on tila, jossa ihminen täyttää kalenterinsa pakonomaisesti täyteen – tunteakseen itsensä tarpeelliseksi. Elämässä on toki oikeastikin ajanjaksoja, jolloin tehtävät sekä vastuut kasautuvat ja tunnit valuvat käsistä kuin hiekka tiimalasissa.
Jos turbulenssi kasvaa syöksykierteeksi, pitää toimia eli karsia. Työssä ja kotona on asioita, jotka täytyy ihan pakosta tehdä. Ja sitten on kaikkea aikaa vievää turhaa höttöä. Mikä tekeminen tuottaa toivottua tulosta ja mikä ei?
Omaa oivallusta lisää, jos kirjoittaa viikon ajalta ylös kaiken tekemisensä kokouksista television katseluun ja nukkumiseen. Tuleeko kiire sittenkin siitä, että aika kuluu asioihin, jotka eivät edistä oikein mitään, kuten turhiin palavereihin, marmattamiseen ja papereiden siirtelyyn? Joskus ei saa aikaiseksi mitään ja sekin täytyy hyväksyä.
Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä läheskään täydellisesti – riittävän hyvä on monesti sopiva suoritustaso. Vastuun jakaminen sekä kotona että töissä on viisautta; luota muihin ja hyväksy heidän tapansa tehdä.
Pysähdy välillä lataamaan akkuja. Tee väkisin aikatauluusi tilaa kävelyretkelle ystävän kanssa tai rauhalliselle perheillalliselle, jonka teitte lasten kanssa yhdessä.
Etenkin, jos on kova kiire koko ajan, pitää uskaltaa pysähtyä. Silloin huomaa, että maailma pyörii kyllä.
1 SUORITA ENSIN ne asiat, jotka on ihan pakko tehdä, ja
loput vasta, jos aikaa ja voimia jää.
2 HY VÄKSY RIITTÄVÄ laatu ja delegoi rohkeasti kotona sekä
työpaikalla. Ota apu vastaan.
3 USK ALL A PYSÄHTYÄ ja irtautua paniikista, kun kiireen
tunne kasvaa liian isoksi.
TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL LISTA A K ÄTEVIÄ TAPOJA TEHDÄ EL ÄMÄSTÄ TOIMIVA .
K ARISTA KIIREHommat vyöryvät päälle, eikä pää pysy mukana – saati sitten jalat!
Singahtelet sinne tänne, ja kaikki jää kesken. Stop!
3 x TOIMIVA POINTTI
TOIMI | 1-2016 | 31
Anni Puntalalla on luottamustehtävä: hän on ihmispyramidissa nostajana yksi alimmista - vankkumaton tukipilari, joka kannattelee korkeuksiin kohotettavia jouk-kuetovereitaan.
Puntala harrastaa cheerleadingia eli lajia, joka sai alkunsa amerikkalaisten urheilujoukkueiden kannustusjoukoista. Annista tuli cheerleader tyttärensä vanavedessä.
”Seuran aikuisten joukkue haki kymmenen vuotta sitten uusia jäseniä. Menin kokeilemaan, ja sinne jäin.”
Cheerleading sisältää tanssia, huikeita heittoja ja vauh-dikasta akrobatiaa. Mukaan joukkueeseen pääsee, vaikkei olisi norjimmasta päästä. Anni ei esimerkiksi taivu kärryn-pyörään.
”Joukkueessa jokaiselle löytyy tehtävä ja jokaisen panos on arvokas. Yläikärajaakaan ei ole, sillä joukkueemme vanhin on 62-vuotias ja mukana on monta nelikymppisenä aloittanutta.”
Toukokuussa Anni lähtee HAC Elephants -joukkueensa kanssa Pariisiin kilpailemaan. Tavoitteet ovat korkealla, sillä kotimaassa joukkue päihittää muut aikuisten ryhmät. Suomessa lajin taso on maailmanlaajuisesti korkea. Joka syksyksi ja kevääksi joukkue rakentaa oman esityksen.
”Tytär ei ehdi kaukaisen asuinpaikkansa vuoksi esityk-siimme, mutta avomies ehtii. Ei tosin yleisöksi, sillä sain houkuteltua hänet joukkueeseemme!”
VAPAATA AIKAA TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI
Kuka Anni Puntala
TyöpaikkaLänsi-Pasilan Optikko
AmmattiOptikko
Ikä54
HarrastusCheerleading
”Porukalla fanttikin nousee kevyesti”, Anni Puntala viittaa HAC Elephants -joukkueensa nimeen.
32 | TOIMI | 1-2016
TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .
Koulutin kollegani kanssa. Päivän lopuksi hän nätisti huomautti minulle, että mainitsin sen pari kertaa. Olin sanonut, että minä keskiikäisenä naisena.
Melkein purin itseäni kieleen. Harmista. Miksi ikinä horista mitään
omasta iästä? Ikä ei kiinnosta ketään tai liity oikein mihinkään, ainakaan työelämässä.
Myös nuorten ikä pitää jättää rauhaan. Päivittely, että ”olet niin nuori”, tuntuu kohteesta vähättelyltä, etenkin työelämässä. Nuori itse luonnehtii joskus, ettei hän vielä tässä iässä. Iäkkäämpi perustelee, ettei hän enää tässä iässä. Ikäpuhe työminästä sisältää ani harvoin mitään myönteistä informaatiota.
Hassua, jos joku sanoisi ikävuotensa takia sopivansa tehtävään. Sopivuus ja pätevyys kumpuavat muualta kuin vuosirenkaista. Osaamiseen perustuvassa työelämässä ikä ei ole oikein mitään. Työtilanteissa pomo, asiakas tai kollega miettii ihmisen osaamista eikä hänen ikävuosiaan. Kun muutkaan eivät mieti ikääsi, älä itse tee siitä numeroa.
TOKI ON OLEMA SSA IK Ä SORTOA . Aihetta käsittelevä Niina Viitasalon uusi väitöskirja kertoo, että työelämässä ikäsorto kohdistuu eniten yli 55vuotiaisiin ja enemmän naisiin kuin miehiin. Tavallisia ikäsyrjin
nän paikkoja ovat rekrytointi, irtisanomiset ja valinta koulutuksiin.
Viitasalon mukaan ikäsyrjintä ei vaikuta vain yksilöön, vaan koko työilma
piiriin ja tiimityöskentelyyn. Voisi siis vetää johtopäätöksen, että fiksu pomo kitkee ikäsyrjinnän työpaikaltaan ja omasta johtamisestaan. Todennäköisesti hän ei itsekään jauha iästä.
Kuka tahansa voi päättää, ettei morkkaa tai karsasta ketään toista työelämässä hänen ikänsä takia. Jokainen voi päättää olevansa oikeassa iässä. Se tarkoittaa, ettei nyi mattoa omien jalkojen alta. Facebookin palveluksessa komeaa uraa tekevä Sheryl Sandberg kirjoittaa, että
lasten hankkimista suunnittelevat
naiset alkavat jo etukäteen vetäytyä työurallaan. Siis ennen kuin he edes ovat raskaana! Lapsentekoa miettivät naiset eivät ota vastaan vaativia tehtäviä, sanoo Sandberg.
VÄITÄN, ETTÄ JOTKUT YLI 55vuotiaat tekevät kuin nuoret naiset. Vetäytyvät ennen aikojaan, jo paljon ennen eläkepäiviä. Miehetkin voivat vetäytyä. Eräs työelämän asiantuntija Suomesta sanoo, että monella työpaikalla on vallinnut tapa vetäytyä ennen eläkevuosia. Vetäytymisen suosimiseen osallistuvat niin esimiehet kuin henkilöstöosastokin. Voidaan sanoa,
ettei ihmistä enää kannata lähettää koulutukseen, kun hän jää vuoden päästä eläkkeelle.
Mitä hiivattia! Täysillä ja loppuun asti. Raskaaksi tuleminen tulevaisuudessa tai jatkossa siintävät eläkevuodet eivät hapata kenenkään osaamista ja työkykyä tänään. Ja eläkeikää lähestyvä voi sitä paitsi
siirtää tietoaan koulutuksesta muille tai jatkaa työuraansa. Raskauden alkuun voi kulua vuosia, ja vuodet piippuhyllyllä verottavat koko työuraa.
IK Ä ON MONELL A L AILL A arka paikka. Ja monet eri iät. Kohtaan välillä tilanteita, ettei haastateltava haluaisi ikäänsä näkyviin lehtijutussa. Moni sanoo, ettei tahdo muiden näkevän, kuinka vanha on. Jotkut heistä ovat kolkyt ja risat. Kaikki ovat naisia.
Eräs nainen valittaa Facebooksivullaan häntä jäytävästä ikäkriisistä. Hän täytti 40. Miltähän tuo järisyttävä ikäkompleksi kuulostaa 68vuotiaasta naisesta, joka muuten vastikään aloitti kolmen vuoden työsuhteen uudessa työpaikassa.
Tavallaan ymmärrän ikäkriisin, oman iän ajattelemisen ja elämän puntaroinnin. Siihen voi havahtua, kun jokin vuosilukema täyttyy. Erilaiset taitekohdat saattavat auttaa ihmistä kehittymään. Haluaisin silti kuulla enemmän siitä kehityksestä, kuin voivottelua, ”kuinka minä nyt olen niin vanha”.
Toki kaikki ikäpuhe ei lietso ikäsortoa. Luottamuksellisessa yksityiskeskustelussa ihmiset pystyvät usein puhumaan antoisasti iästä tai ikävaiheista. Minullakin on jotakin hyvää sanottavaa. Kaikki kohtaamani ammattitaitoiset ihmiset ovat olleet oikeassa iässä.
Harvoin kukaan muu miettii ikääsi. Älä itsekään hoe numeronäytöltäsi keksimiäsi
tulkintoja tai piehtaroi ikäkriiseissä.
Ikäpuhe ei hyödytä ketään
TYÖHUONEELTA
FIKSU POMO KITKEE
IK ÄSYRJINNÄN TYÖPAIK ALTAAN.
TOIMI | 1-2016 | 33
K un perheeseen syntyy lapsi, suhde työntekoon muuttuu ainakin käytännön tasolla. Toimistolla ei välttämättä voi roikkua iltamyöhään, ja moni ei enää haluakaan lap
sen saatuaan tehdä yhtä pitkää työaikaa kuin ennen. Moni vanhempi kokee olevansa aina väärässä pai
kassa: kotona mielessä pyörivät työasiat, ja töissä taas tuntuu siltä, että pitäisi olla antamassa aikaa lapselle.
Eniten vapaata töistä lapsiperhe saa vauvaaikana. Lapsen äiti jää äitiysvapaalle noin 5–8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Yhteensä äitiysrahaa saa noin neljä kuukautta. Isä voi jäädä isyysvapaalle heti lapsen syntyessä tai isyysvapaan voi käyttää vasta myöhemmin. Yhteensä isyysvapaata saa noin yhdeksän viikkoa, ja siitä 18 arkipäivää molemmat vanhemmat voivat olla kotona yhtä aikaa.
Äitiysvapaan loputtua alkaa vanhempainrahakausi, jonka voi käyttää vanhemmista kumpi tahansa. Yhteensä vanhempainrahaa maksetaan noin puoli vuotta, ja vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen.
Vanhempainvapaa päättyy, kun lapsi on noin yhdeksän kuukautta. Silloin lapsi voi mennä päivähoitoon tai toinen vanhemmista voi jäädä kotiin hoitamaan lasta hoitovapaalle. Hoitovapaa voi jatkua, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kelasta saa tukea myös siihen, jos lasta hoitaakin kotona vanhemman sijasta esimer
kiksi isovanhempi tai hänen hoitajakseen palkataan yksityinen hoitaja.
Joustavaa hoitorahaa Kela maksaa silloin, kun lapsi on hoidossa ja vanhempi tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa. Vanhemmat voivat myös vuorotella lapsen hoidossa esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista pitää maanantait vapaana ja toinen perjantait.
Työntekijällä on lain perusteella oikeus lyhentää työaikaansa lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Kela maksaa osittaista hoitorahaa alle kolmevuotiaasta mutta myös eka ja tokaluokkalaisesta lapsesta.
Työnantajan ei tarvitse maksaa perhevapaiden ajalta palkkaa, ellei siitä ole sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa
tai se ei ole työpaikan käytäntö. Tällöin rahaa voi hakea Kelasta.
Perhevapaiden aikana kertyy myös vuosiloma. Hoitovapaalta vuosiloma ei kerry.
PAINEITA AIHEUTTAVAT ne tilanteet, kun lapsi sairastuu, eikä kummallakaan vanhemmalla olisi työkiireiden vuoksi aikaa jäädä kotiin. Vanhemmalla on kuitenkin lain puolesta oikeus lapsen sairastumisen vuoksi jäädä neljäksi päiväksi kotiin hoitamaan alle 10vuotiasta lasta. Myös vanhempi, joka asuu eri osoitteessa lapsensa kanssa, voi jäädä vapaalle hoitamaan lasta. Vanhemmat voivat hoitaa lasta esimerkiksi vuoropäivin.
Kuitenkin jos toinen vanhemmista on kotona vaikkapa vauvaa hoitamassa, työssäkäyvällä vanhemmalla
Lapsi tuli, työt jatkuvat
Työntekijällä on monenlaisia oikeuksia perheen ja työn yhdistämiseksi. Parhaiten
paketti toimii, kun sekä työntekijä että työnantaja ovat aktiivisia.
PÄRJÄÄ & PÄDE
TYÖNANTAJA PYSTYY JOUSTOIN HELPOTTAMAAN
PERHEELLISEN ARKEA.
34 | TOIMI | 1-2016
TEKSTI JA ANA TAPIO KUVITUS JONNA KOSKI
ei ole oikeutta olla pois töistä. Poikkeuksena sääntöön on esimerkiksi tilanne, jos myös kotona oleva vanhempi on sairas.
PAL A AMINEN PERHEVAPAILTA TÖIHIN ei aina suju kitkatta. Monella ei edes ole odottamassa työpaikkaa, ja niilläkin joilla on, voi olla edessä uudet tehtävät. Työpaikoilla olisikin hyvä olla valmiit käytännöt, mitä asioita perhevapailta palaavan kanssa käydään läpi, ettei vain oleteta, että palannut solahtaa vanhaan paikkaansa aivan kuin välissä ei olisi ollut kuukausia tai vuosia.
Esimiehen kanssa on syytä keskustella esimerkiksi siitä, kokeeko tehtävänsä vielä mieluisiksi vai haluaisiko uuden elämäntilanteen myötä kokeilla jotain muuta.
Moni petaa paluuta työelämään tekemällä töitä myös esimerkiksi vanhempainvapaalta käsin. Työnteko ei vaikuta Kelan tukiin silloin, kun työ tehdään sunnuntaina tai arkipyhinä. Jos tekee töitä muina päivinä, työnteosta pitää ilmoittaa Kelaan. Silloin vanhempainraha maksetaan työnteon ajalta vähimmäismääräisenä.
TEKIPÄ SITTEN TÄY TTÄ tai lyhennettyä työaikaa, työnantaja pystyy erilaisilla joustavilla käytännöillä huomattavasti helpottamaan perheellisen arkea. Esimerkiksi liukuva työaika takaa sen, että vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoitoon viemisessä ja kotiin hakemisessa. Onnistuneilla järjestelyillä lapsen ei välttämättä tarvitse olla hoidossa liian pitkiä päiviä.
Myös mahdollisuus etätyöhön voi auttaa pitämään
TOIMI | 1-2016 | 35
PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ
Äitiysvapaa alkaa 30–50 arkipäi-vää eli 5–8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta.
Isyysvapaa kestää enintään 54 ar-kipäivää eli noin 9 viikkoa ja sen aikana saa isyysrahaa. Isyysvapaata voi pitää 1–18 arkipäivää yhtä aikaa äidin kanssa.
Vanhempainvapaa alkaa äitiyslo-man jälkeen. Sen voi pitää joko äiti tai isä. Vanhempainrahaa makse-taan 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta.
Kotihoidon tukea maksetaan silloin, kun alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Tällöin ollaan hoitovapaalla.
Joustava hoitoraha on kyseessä silloin, kun äiti tai isä hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona vain osan ajasta ja tekee töitä 30 tuntia viikos-sa tai vähemmän.
Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta, jonka vanhempi tekee viikossa töitä 30 tuntia tai vähemmän.
Perhevapaa on yleisnimitys kaikista edellä mainituista.
pallot ilmassa perheen ja työn kanssa jonglööratessa. Etätyöpäivänä voi olla kätevää laittaa pyykit koneeseen aamulla ennen töihin ryhtymistä ja ripustaa tauolla kuivumaan. Näin illalle jää enemmän aikaa vaikkapa lasten kanssa leikkimiseen.
Moni työntekijä kaipaa selviä rajoja työn ja vapaaajan välille. Silloin hyviä konsteja ovat esimerkiksi se, että työpuheluihin tai sähköposteihin ei vastaa enää illalla vaikka klo 18 jälkeen, vaan työntekijä omistaa sen ajan perheelle. Voi myös päättää, että työt tehdään aina työpöydän ääressä. Työajan aluksi ja lopuksi voi kävellä pienen lenkin ulkona, mikä kääntää aivot oikeaan asentoon työstä vapaalle ja toisinpäin.
Kaikki eivät suinkaan kaipaa kovin selkeää erottelua työn ja vapaaajan välille, vaan monille työ ja vapaaajan yhteensulautuminen voi olla ratkaisu stressin vähentämiseen. Voi esimerkiksi tuntua huojentavalta, jos työnantaja ei mustasukkaisesti kyttää työaikaa, vaan työntekijä voi käydä joskus arkipäivänä ostamassa lapselle uuden talvihaalarin ja tehdä rästiin jääneen työn illalla lasten mentyä nukkumaan. Tällaisessa tilanteessa sekä työntekijän että työnantajan on oltava
tarkkana, ettei töitä tule tehtyä liikaa. Vanhempien on toisaalta myös huolehdittava, että perheen yhteinen aika ei kulu siihen, että yksi räpeltää koko ajan kännykkä kädessä työasioita.
Työssä ja arjessa jaksamisen kannalta on tärkeää, että pientenkin lasten vanhemmille jää myös edes jonkin verran omaa aikaa. Siinä vaiheessa, kun palataan perhevapailta töihin, olisi syytä keskustella, miten kotityöt jatkossa jaetaan, kun kumpikin vanhemmista käy töissä, ja mitä harrastuksia vanhemmilla voi olla.
T YÖN JA YKSIT YISEL ÄMÄN yhdistäminen kuuluu muillekin kuin lapsiperheille. Moni hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan, ja toisilla voi olla esimerkiksi sairastelua lähipiirissä. Ongelmana on, että näihin tilanteisiin ei ole olemassa yhtä vakiintuneita käytäntöjä kuin esimerkiksi oikeus perhevapaisiin.
Kuitenkin, pikkulapsivaihetta ainakin jossain vaiheessa elää iso osa ihmisistä. Se on tutkimustenkin mukaan erittäin rankka vaihe, joten on perusteltua, että siihen kiinnitetään erityishuomiota. Ei kuitenkaan välttämättä tunnu reilulta, jos lapsiperheelliset aina varaavat parhaat kesälomaajat muiden nenän edestä, vaan on hyvä pitää pelisäännöt kaikille selvinä ja toimia avoimesti.
Usein järjestelyistä pystytään sopimaan, ja parhaiten yhtälö toimii, jos työpaikalla on eriikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Niinpä myös työkavereiden suhtautuminen on tärkeää, koska esimerkiksi moni sinkku saattaa tarjoutua vapaaehtoisesti olemaan jouluna töissä, jos tietää, että vapaa olisi pienten lasten vanhemmille tärkeä. Lähteet: Kela, Työterveyslaitos, TTL:n Työ ja perhe-elämä -ohjelman projektipäällikön Salla Toppinen-Tannerin haastattelu
MONI HOITAA IK ÄÄNTYNEITÄ
VANHEMPIAAN TAI SAIRAITA LÄHEISIÄÄN.
PÄRJÄÄ & PÄDE
36 | TOIMI | 1-2016
TOIMI OIKEIN
Vuosilomalain mukaan alle vuoden palvelleen lomakertymä kuukaudessa on 2 päivää. Mikäli lomavuoden päättyessä 31.3. on ollut vähintään vuoden yhdenjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa, lomakertymä on 2,5 päivää kuu
kaudelta. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.), työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ei voi siis ansaita osaa
vuodesta 2 arkipäivää kuukaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa.
Käytännössä ensi kesänä pidetään nyt ansaittavia lomia, joten loma määräytyy sen mukaan, moneltako kuukaudelta vuosilomakertymää on.
Jos on jo maaliskuun loppuun mennessä ollut työpaikassa vähintään vuoden, ensi kesän loma on täydet 4 viikkoa ja viikko jää käytettäväksi talvilomaan eli kertymä on 2,5 kuussa. Jos vuosi ei ole täynnä maaliskuun viimeiseen päivään mennessä kertymä jää 2 päivään kuussa.
Toukokuusta syyskuun loppuunLomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10.–30.4. (talviloma). Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään.
Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohta on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Kesä ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus
voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.
Lauantait kuluttavat lomaaVuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.
Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät maanantaista lauantaihin kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina.
Lomaan sisältyvien lauantaiden määrää ei ole laissa tai työehtosopimuksessa määritelty. Lauantai sisältyy sen mukaan, mikä on loman ajankohta. Yleensä loma on määrättävä yhdenjaksoisena, joten neljän viikon lomaan yleensä sisältyy neljä lauantaita, ellei sitten osu pyhäviikkoa. Lomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä.
Sairastuminen lomallaLomalla sairastumiseen on ehdotettu muutoksia jo ensi kesäksi. Tällä hetkellä on kuitenkin voimassa sääntö, jonka mukaan kaikki lakisääteinen loma on siirrettävä, mikäli työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan viivytyksettä ja nimenomaisesti pyytää loman siirtoa. Mahdollisiin lakimuutoksiin palataan myöhemmin.
LOMAAN SISÄLTYVIEN LAUANTAIDEN MÄÄRÄÄ EI OLE MÄÄRITELTY.
Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.-31.3. Vuosiloma vaihtelee ERTOn eri sektoreilla. Vuoden palvelleiden lomaoikeus on kuitenkin kaikilla sama.
Vuosi työssä takana – vuosiloma edessä
TOIMI | 1-2016 | 37
ERTO
JOK AINEN ERTON jäsen kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin.
Pohjois-Pohjanmaa Alkuvuoden tapahtumia:
La 26.3. klo 18 Pääsiäiskokko Perhetapahtuma ja trullikilpailu Oulun Lammassaa-ressa.
La 2.4. klo 12.45 ERTO tekee hyvää, ikäihmisten ulkoilukaverinaToimitaan kaverina, tukena ja turvana iäkkäiden ul-koillessa kävellen, pyörätuolilla tai rollaattorilla Oulun Hiirosenkodin (Merikotkantie 5) alueella. Ulkoilutet-tavat vaihtuvat, jotta mahdollisimman moni pääsisi käymään ulkona. Tapahtuman kesto noin 2–3 tuntia. Kokoonnumme Kaukovainion TB:llä klo 12:45. Sitovat ilmoittautumiset 24.3. mennessä Maila Joke-lalle, [email protected] , p. 050 5308 961. Kerro nimesi ja yhdistys.
To 7.4. klo 18 ohjattua seinäkiipeilyä Oulun ToppilassaTapahtuman kesto noin 1,5 h. Sopii ensikertalaisillekin hyvin. Paikka: Paakakatu 7, Oulu Sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessä Marja Pehko-selle: [email protected] 20 €. Vahvista osallistumisesi maksamalla omavastuu 23.3. mennessä tilille FI15 5741 3620 4698 30, laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys. Voit ottaa toiminnasta kiinnostuneen kaverisi mukaan, vaikka hän ei olisikaan vielä jäsen.
To 21.4. klo 18 stailataan silmälasialueet kuntoon tyyli-illassaPaikka: Valkealinnan Optiikka, Hallituskatu 17o. Tyylineuvoja antavat oululainen optikko ja kehysasi-antuntija Annikki Sipola sekä stylisti-kosmetologi Auli Lukkarila. Illan ajan silmälaseista erikoistarjous. Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Ilmoittautumiset ma 17.4. mennessä [email protected]. Ilmoittaudu nopeasti, paikkoja on rajoitetusti.
Su 1.5. klo 11 Vapputapahtumassa simaa ja munkkia Oulun RotuaarillaTämä on jo osa vappuperinnettä: Etsi ERTO Oulun Rotuaarilta suomalaisen työn päivänä 1.5.2016 klo 11 alkaen ja tule nauttimaan simaa ja munkkia! Samalla voit vaihtaa pari sanaa aluejärjestön edustajien kanssa ja saat mukaasi pienen yllätyksen. Perinteisesti munkit ja sima tekevät nopeasti kauppansa, joten kannattaa olla nopsa.
Pe-la 10.-11.6. ERTO kesäpäivämatka Savonlinnaan
La 18.6. klo 10-17 Hailuoto Piknik - perhetapahtuma ja jäsenhankintaretki
Su 19.6. klo 13 Tule tekemään hyvää vanhusten ulkoilukaverina
ALUEJÄRJESTÖT
ERTO
ERTO SA A OSOITTEEN- JA NIMENMUUTOKSET automaattisesti väestö-tietojärjestelmästä. Ilmoita itse jäsenrekisteriin kaikki muut muutokset, esimer-kiksi sähköpostiosoite ja työnantajan vaihtuminen. Alasi palkankorotustiedotteet saat vain, jos jäsenrekisterissä on oikeat tietosi.
Liiton eAsioinnissa www.erto.fi/liiton-easiointi voit päivittää yhteystietosi, ilmoittaa työnantajan vaihtumisesta, eläkkeelle jäämisestä tai palkattomasta ajasta. Jäsenmaksu palkattomalta ajalta on minimin suuruinen. Voit tarkastella maksamiasi jäsenmaksuja, laskea jäsenmaksusi suuruuden ja tilata tarvittaessa uudet jäsenmaksuviitteet myös sähköpostiisi tai tekstiviestillä.
Jos jäsenkorttisi on kadonnut, niin uuden tilaaminen onnistuu eAsioinnissa. Jos sinulla ei ole käyttöä ERTOn kalenterille, voit päivittää kalenteritilauksesi omissa tiedoissasi.
Nopein tapa saada hakemus perilleTyöttömyyskassalle tulevat hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Nopeimmin saat hakemuksesi perille käyttämällä kassan eAsiointia (WebTyttiä) www.erto.fi/kassan-easiointi.
Työttömyyskassan eAsioinnissa voit hoitaa työttömyysturvaan ja vuorot-teluvapaaseen liittyviä asioita. Voit lähettää päivärahahakemuksen, seurata hake-muksesi käsittelyn tilannetta ja tehdä muutosilmoituksen. Netissä voit lähettää myös tarvittavat liitteet. Nopeutat asiasi käsittelyä toimittamalla kaikki liitteet heti hakemuksen yhteydessä.
ERTOn jäsenyhdistys SOAn (Suomen Optometrian Ammattilaiset) jäsenet kuuluvat IAET-kassaan. Sen eAsiointiin pääsee kirjautumaan pankkitunnuksilla osoitteessa www.iaet.fi.
Käyttäjätunnus ja salasanaKäyttäjätunnuksesi ERTOn eAsiointiin on jäsennumerosi. Salasanasi on ensikirjau-tumisessa postinumeroSukunimi omien tietojesi mukaisesti. Järjestelmä pyytää en-simmäiseksi muuttamaan salasanasi; sen jälkeen pääset jatkamaan itse eAsiointiin.
Jos et ole kirjautunut eAsiointiin vielä kertaakaan, älä käytä ”Unohditko salasanasi” -toimintoa. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla voit käyttää ainoastaan oletussalasanaa.
Jos kirjautumisen kanssa on pulmia, ota yhteyttä osoitteella [email protected].
Päivitä tietosi jäsenrekisteriinHuolehdi tietojesi ajantasaisuudesta jäsenrekisterissämme, niin saat kaikki oikeat viestit.
ERTON UUTISIA
PULMIA TYÖPAIKALLA?
ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useim-min kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin, irtisanomiseen ja lomauttamiseen. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas
Jäsenenämme voit aina myös soittaa maksuttomaan työsuhdeneuvon-taan ja kysyä lisätietoja. Ei-jäseniä palvelee maksullinen työsuhdeneuvonta. Katso palveluajat: www.erto.fi/tietoa-ertosta/yhteystiedot
38 | TOIMI | 1-2016
Heinäkuussa hankimme lippuja Qstock / Rotuaaripiknik -tapahtumiin, joten kannattaa olla kuulolla!
Lisää tietoa toiminnasta ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön FB-sivuilla.
Lisätietoja: puheenjohtaja Sirkka Inkilä [email protected], p. 045 878 8708
Pohjois-SavoLa 12.3. klo 10 alkaen perinteiset pilikit Kunnonpaikan rannassaPilikit esille ja sualiit ylös! Koko perheen tapahtuma pilkkikilpailut, mahdollisuus luistelulle, ”kahvakuula” tuokioita, ym. ja kylpyläkäynti (saunomista, uimista, porealtailta ym.). Kokoontuminen kylpylä-ravintola Kunnonpaikan Piksettikodalla. Pilikkijen jäläkeen mahdollisuus kylpyläkäyntiin erikois-hinnoin. Ilmoittaudu heti Esa Kvistille sähköpostilla [email protected].
ERTO
ERTON UUTISIA
TYKKÄÄ ERTOSTA SOMESSA
ERTON KUULUMISIA voit seurata myös Facebookissa: www.face-book.com/toimihenkiloliittoerto/ ja LinkedInissä: www.linkedin.com/company/erto. GooglePlussasta löydät liiton parhaiten laittamalla hakuun ERTOn nimen.
TOIMI | 1-2016 | 39
ERTO kouluttaa
KOULUTUKSET JÄSENILLE
Haluaisitko oppia Excelin tehokkaan käytön, Lean-ajattelua tai sparrata sosiaalisen median taitojasi? Entä miten tulkitset talouden tunnuslukuja tai johdat monikulttuurista työyhteisöä? Ehkä kouluttajakoulutus, työhyvinvointikortti tai itsensä johtamisen koulutus olisi paikallaan?
Nämä kaikki ja paljon muuta onnistuvat Emma-akatemian kevään koulutuksissa. Tule tuunaamaan osaamisesi loistokkaaksi! Osaaminen on parasta muutosturvaa.
Emma-akatemia toimii yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Koulutuksista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen.
Tarkemmat koulutuskuvaukset ja ilmoittautumislomakkeen löydät Emma-akatemian omilta nettisivuilta www.emma-akatemia.fi. Voit hakea nettisivuilla koulutuksia mm. aiheittain, alueittain, paikkakunnan tai ajankohdan perusteella. Voit myös ilmoittautua useaan koulutukseen samalla kertaa tai ilmoittaa kerralla koko työporukan.
Emman erikoiset
Uutuutena Emma-akatemian koulutustarjonnassa on "Emman erikoiset". Ne ovat ajankohtaisiin teemoihin liittyviä mielenkiintoisten kouluttajien vetämiä täsmäkoulutuksia.
Tarjonnassa keväällä on mm. Jutta Gustafsbergin ja Mikko Korpeisen vetämä hyvinvoinnin koulutus Pidä itsestäsi huolta! Kokopäiväkoulutuksen jäsenhinta on 99 €.
Anna Perho auttaa sinua kesyttämään ainaisen kiireen ja siitä aiheutuvan stressin. Kokopäiväkoulutuksen jäsenhinta on 59 €.
ERTOn jäsenhinta
Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita jäsenyydestä riippumatta! Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita, mutta heiltä veloitetaan koulutuksen koko hinta. Hintaan kuuluu aina lounas.
Hinnat • ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv (Jutta Gustafsbergin koulutus 99 €)• Muut 250 € + alv 24 %
Siirrä haluamasi koulutukset ostoskoriin ja syötä jäsenkoodi ERTO (tai JUTTA tai ANNA) sille varattuun kohtaan ja klikkaa "Käytä", niin saat ERTOn jäsenhinnan näkyviin.
Kysyttävää?
Ota yhteyttä: [email protected], p. 0400 321 181 ma-pe 9:30-11:30, www.emma-akatemia.fi
KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLETervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle
Syksyn koulutus: 1. jakso 19.-20.10. ja 2. jakso 30.11.-1.12.Perehdytys koostuu kahdesta kahden koko päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.
Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua!
Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen.
TSN:n luottamusmiesten koulutus
TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet voivat osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. (TSN=Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö.) Kursseille haetaan ERTOn kautta. Koulutus on HEDeille maksuton. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta nettisivuilta www.aktiivi-instituutti.fi.
PHT Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry
PHT ry järjestää 1.askel-hyvinvointijaksoja lap-siperheille. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja jaksoja järjestetään eri puolilla Suomea. www.pht.fi/1-askel-jaksot/1-askel-perheille/perhejak-sot-kesa-2016/
pj. Virva Ryynänenp. 040 703 [email protected] www.ystea.fi
DIGIMAMAMe olemme nyt DigiMaMa
MaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdistyivät 1.1.2016 lähtien. Uusi nimemme on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tie-toalan ammattilaiset DigiMaMa ry ja meillä on ollut ilo ja kunnia sen myötä esitellä myös yhdistyksemme uusi logo, jonka on suunni-tellut jäsenistöömme kuuluva Jouni Prinkkilä. Logoon ja uudistuneisiin sivuihimme voit tutustua: www.digimama.fi
DigiMaMa kouluttaa keväällä 2016
La 19.3. Helsingissä klo 10–15, Brändien sisältöstrategiat, Ostrobotnia, Museokatu 10. Nykyaikana vain kiinnostavat brändit selviävät, etenkin digitaalisissa medioissa. Päivän workshopin aikana käydään läpi hyviä ja menestyneitä sisältöstrategioita. Meiltä ja maailmalta. Samalla pohditaan, minkälaiset sisällöt leviävät ja miksi? Miten sosiaalisessa mediassa kannattaa viestiä ja millä tyylillä? Luennoitsijana Juha Nikkilä, Markkinoinnin suunnittelija/creative, Hasan & Partners. Ilmoittaudu 11.3. mennessä: [email protected] Hinnat: 65 € DigiMaMan jäsenille/ei-jäsenille 130 €. Hintaan sisältyy kahvi/tee ja täytetty sämpylä.
Neuvontaa ja mentorointia
Yhteistyökumppanimme Fin Brands tarjoaa räätälöityjä neuvonta- ja mentorointipalveluja DigiMaMa ry:n jäsenille!
Palvelulle sovitaan erikseen kuukausittain tietyt puhelinpäivystysajat, joita on kevään aikana parillisina viikkoina aina maanantaiaamuisin klo 8–10.00. Tämän lisäksi DigiMaMa ry:n jäsenille on käytössä sähköpostipalvelu, josta puhelinkonsultoinnin voi varata. Tämä sähkö-postipalvelu toimii osoitteessa: konsultointi@
finbrands.fi, josta voi varata oman ajan tai jät-tää yhteydenottopyynnön, johon vastaamme viimeistään vuorokauden sisällä pyynnöstänne.
Palvelun käyttö laskutetaan jälkikäteen toteu-tuneen ajan mukaan seuraavasti:
40 €/1/2 h tai 70 €/h (alv 0 %). Voimassa oleva alv lisätään hintaan.
Minimiveloitus palvelusta on 40 € eli jos puhelu kestää esim. 25 min, veloitetaan 40 €.
Mikäli puhelun kesto on esim. 1,5 h, veloite-taan 110 € (alv 0 %, eli 70 € + 40 €).
Käytössä oleva puhelinkonsultoinnin numero on +358 500 4844 77
ja sähköpostipalvelu [email protected]
Kurkistus tulevaan
DigiMaMan sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä lauantaina 21.5.2016. Kutsu ja tarkempi ohjelma tulossa lähiaikoina sähköpostitse, www-sivuilla sekä jäsenlehdes-sä. Elokuussa puolestaan ohjelmassa on Di-giMaMan järjestämä perhetapahtuma, johon ovat tervetulleita DigiMaMan jäsenet koko perheen voimin. Luvassa mukavaa kesäistä ohjelmaa kaiken ikäisille. Laita 6.8. jo kalente-riin, tulet kuulemaan aiheesta pian lisää!
pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 [email protected]
ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYTervetuloa koko perheen kanssa Turkuun!
La 14.5.2016 klo 13 alkaen sääntömääräinen kevätkokous, Hamburger Börs Sokos hotel-lissa Turussa, Kauppiaskatu 6, Turku. Ennen kokousta syömme kello 12.00 lounaan.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokous-asiakirjat lähetetään etukäteen kokoukseen ilmoittautuneille sähköpostilla tai tarvittaessa postin välityksellä.
Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenille korvataan matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen ko-tipaikkakunnalta kokouspaikkakunnalle. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä matkalipputoi-veesi. Alle 12 euron matkakuluja ei korvata.
Ilmoittautumiset 7.5.2016 mennessä ET ry:n sihteeri Päivi Kuosmaselle: [email protected], p.050 369 5428 Katso tarkemmat tiedot www.etry.fi.
TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYPäätapahtumat vuonna 2016
La 14.– su 15.5., kevätkokous,Turku
Pe 2.– la 3.12. Syysseminaari, syyskokous ja pikkujoulut, Helsinki
Kesällä perheen kanssa puuhapuistoon
Tämän vuoden kesäkampanjana Talous-hallinnon ammattilaiset korvaa jäsenilleen osan puuha-, seikkailu- tai huvipuistolipusta. Korvauksen enimmäismäärä on 20 euroa tositetta vastaan. Jos lipun hinta on alle 20 euroa, korvataan se todellisen hinnan mu-kaan. 1 lippu/jäsen. Kampanja-aika 1.6.–31.8. Lisätietoa ja tarkemmat kampanja-ehdot nettisivuillamme ja uutiskirjeessä lähempänä kampanjan alkua.
Tykkääthän meistä myös Facebookissa!
pj. Jaana Montop. 040 512 [email protected] www.taloushallinnonammattilaiset.fi
YSTEA RYTapahtumia 2016
La 14.5. Ystean kevätkokous Helsingissä. Oheis-ohjelmana koko perheelle käynti Korkeasaares-sa. www.ystea.fi/ajankohtaista/tapahtumat
To 19.5.– pe 20.5. TSN neuvottelupäivät terveys- ja sosiaalialan luottamusmiehille ja aktiiveille. www.tsn.fi
La 11.6. ERTOn alueellinen kesäpäivä Savonlinnassa
La 19.– su 20.11. Ystean syyskokous Helsingissä ja risteily Tallinnan joulumarkkinoille. Lähde hakemaan Tallinnasta ripaus raikasta joulun henkeä! Tallinnan joulutorilla viihtyy koko perhe. Ainutlaatuisen vanhanajan tunnelman ympäris-töön luo hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki.
Kelan myöntämä TYK-valmennus (kurssi nro 62304) ERTOn jäsenille
Avire Oy toteuttaa Siuntiossa Kelan myöntämän TYK-valmennuksen ERTO ry:n jäsenille 4.4. alkaen. www.erto.fi/images/erton_tyk-kurssi.pdf
ERTO
ERTOn jäsenyhdistyksetKuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.
40 | TOIMI | 1-2016
Järjestämme koko perheelle ohjelmaa ko. päivänä Turussa; sisältö varmentuu myöhem-min, suunnitelmissa mm. paikallisristeily ja tutustumista Turun nähtävyyksiin.
La 22.– su 23.10. Jäsenforum Tampere.
Mukana mm. Tuija Piepponen. Merkitse päivä kalenteriisi, lisätietoa on tulossa.
pj. Tarja Hailip. 040 774 [email protected]
LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYLa 14.5.2016 klo 12 yhdistyksen kevätkokous
Strutsitarha Ketolan tilalla Korvenojantie 17, 05200 Rajamäki. www.agrocenter.fi/
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle jätettävät esitykset.
Ennen kokousta (klo 11.30) tarjotaan pien-tä suolapalaa ja kokouksen jälkeen lounas. Kokouksen aikana jäsenten perheenjäsenille järjestetään ohjattua ohjelmaa. Kevätkokouk-sen jälkeen osallistujille järjestetään tutustu-minen Ketolan tilan toimintaan. Tarkkaile siis sähköpostiasi ja yhdistyksen verkkosivuja.
Jäsenelle aiheutuvat matkakulut korvataan halvimman mahdollisen kulkuneuvon taksan mukaan osallistujan matkalaskussaan ilmoitta-malle pankkitilille.
Ilmoittautumiset 29.4.2016 mennessä yhdis-tyksen sihteerille: [email protected]
pj. Marko Nurmip. 040 862 3 [email protected]
SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY Tykkääthän SOAsta myös Facebookissa: www.facebook.com/Optometrianammattilaiset
pj. Taina Pontop. 050 492 [email protected]
ERTO
MAMA + TIETOALAN AMMATTILAISET = DIGIMAMA RY
ERTON JÄ SENYHDIST YKSET MaMa ry ja Tietoalan ammattilaiset ERTO ry yhdis-tyivät vuoden alussa. Yhdistyksen uusi nimi on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry.
DigiMaMa toimii digimedian, markkinointiviestinnän ja tietotekniikan palvelualan sekä luovien alojen ammattilaisten omana yhdistyksenä ja edunvalvojana. Yhdistyminen ei vaikuttanut jäsenyyksiin vaan kaikki jatkui ennallaan automaattisesti. Luvassa on kuitenkin entistä monipuolisempaa palvelua. Lisätietoa: www.digimama.fi
ERTON UUTISIA
TYÖTTÖMYYSETUUTTA MAKSETAAN PÄÄSÄÄNTÖISESTI ENINTÄÄN KOLME KUUK AUTTA TAK AUTUVASTI TYÖTTÖMYYSETUUDEN HAKEMISESTA Lähetä päivärahahakemuksesi liittei-neen työttömyyskassaan aina kolmen kuukauden kuluessa, olitpa jäänyt työt-tömäksi ensimmäistä kertaa tai haet kokonaan työttömänä tai osittain työt-tömänä päivärahaa. Osittain työtön henkilö on esimerkiksi osa-aikatyössä oleva henkilö tai sivutoiminen yrittäjä.
Älä jää esimerkiksi odottamaan palk-katodistusta työnantajaltasi tai asiasi käsittelyä työ- ja elinkeinotoimistossa.
Kolmen kuukauden määräaika lasketaan siten, että jos päivärahahake-mus on saapunut työttömyyskassaan 14.9.2015, voidaan työttömyysetuutta maksaa 14.6.2015 lukien. Määräaika koskee siis sekä ensimmäistä hake-musta että jatkohakemusta. Jos haet jostain syystä lapsikorotusta erikseen myöhemmin, kolmen kuukauden määräaika koskee myös lapsikorotuksen hakemista. Ennen päivärahaoikeutta pidätettävää viittä täyttä työpäivää vastaavaa omavastuuaika ei vanhene kolmessa kuukaudessa.
Erityisen painava syy myöntää työttömyysetuutta takautuvasti pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta Työttömyysetuus voidaan myöntää erityisestä painavasta syystä pidem-mältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Erityisen painavana syynä voidaan pitää sellaista seikkaa, johon päivärahan hakija ei voi itse vaikuttaa, esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus.
Ei erityistä painavaa syytä työttö-myysetuuden myöntämiselle Työvoimapoliittisen lausunnon viivästymistä ei ole katsottu erityiseksi painavaksi syyksi. Lausuntoa ei kannata jäädä odottamaan, vaan toimittaa päi-värahahakemus liitteineen työttömyys-kassaan kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Vaikka et ole saanut kaikkia liitteitä, älä jää odottamaan esimerkiksi palkkato-distusta työnantajalta.
Erityisen painavaksi syyksi ei ole myöskään katsottu tietämättömyyttä työttömyysetuuden hakemiselle sääde-tyssä määräajassa tai palkkatodistuksen odottamista.
Muitakin syitä on, joita oikeuskäy-tännössä ei ole katsottu erityisen pai-navaksi syyksi. Yhteistä yllä mainituille seikoilla on se, että päivärahahakemus tulee vireille työttömyyskassassa, vaik-ka näistä seikoista ei toimitettaisikaan selvitystä hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toi-mittaa sen jälkeen työttömyyskassalle, kun päivärahahakemus on jo toimitettu työttömyyskassaan.
Päivärahahakemuksen vireille tuloPäivärahahakemus ilman liitteitä tulee vireille siitä päivästä lukien, kun se saapuu kyseessä olevaan työttömyys-kassaan. Tästä vireille tulosta lasketaan kolmen kuukauden määräaika.
Työttömyyskassa tiedottaa
TOIMI | 1-2016 | 41
Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 [email protected] eAsiointiwww.erto.fi/liiton-easiointiTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 [email protected]
Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi
PUHEENJOHTAJA
Juri Aaltonen040 553 8536
HALLINTO
Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271
JÄSENREKISTERI
Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259
TYÖMARKKINAYKSIKKÖ
Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Arola Saaralakimies09 6132 3233Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Kristinaasiantuntija09 6132 3263Tykkä Johannalakimies , perhevapaallaVäänänen Markku asiantuntija09 6132 3262
TALOUS- JA
HENKILÖSTÖHALLINTO
Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229
TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 [email protected] WebTyttiwww.erto.fi/kassan-easiointi
Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.
Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226
EtuuskäsittelijätGraae MikaelaHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaNumminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi
ETELÄ-KARJALA
vpj. Eila Taurén p. 0400 613 [email protected]
ETELÄ-POHJANMAA
pj. Ulla Knuuttilap. 050 308 [email protected]
ETELÄ-SAVO
pj. Taina Pontop. 050 492 [email protected]
HELSINKI-UUSIMAA
pj. Heli Salamap. 044 799 2984 [email protected]
ITÄ-SAVO
pj. Laura Puustinenp. 050 541 [email protected]
KANTA-HÄME
pj. Annika Lundahlp. 050 514 [email protected]
KESKI-SUOMI
pj. Reijo Partanen p. 040 766 [email protected]
LAHDEN SEUTU
pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 [email protected]
ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT
LAPPI
pj. Timo Saraniemip. 040 527 [email protected]
LÄNSIRANNIKKO
pj. Marjo Luomanenp. 040 754 [email protected]
PIRKANMAA
pj. Tarja Nieminenp. 050 539 [email protected]
POHJOIS-KARJALA
pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 [email protected]
POHJOIS-POHJANMAA
pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 [email protected]
POHJOIS-SAVO
pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 [email protected]
SATAKUNTA
pj. Anne Kiveläp. 0400 539 [email protected]
VARSINAIS-SUOMI
pj. Tiina Immonenp. 040 748 [email protected]
ERTO
ERTOn yhteystiedot
ERTON UUTISIA
KESÄN PERHELOMAT HAETTAVANA
PALK ANSA A JIEN HY VINVOINTI ja terveys PHT ry järjestää hyvinvointia ja terve-yttä edistäviä, 1.askel-hyvinvointiin perhelo-mia hotelleissa, urheiluopistoissa, lomakes-kittymissä ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Kesän lomien hakuaika on käynnissä.
Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksot ovat 5 vrk:n mittaisia kurssimuotoisia, tuettuja lomia.
Osallistumisesta maksetaan edullinen oma-vastuu, joka sisältää ohjelman sekä perhema-joituksen täysihoidolla (aamiainen, lounas ja päivällinen). Ohjelmassa on sekä perheiden yhteistä kuin myös lasten ja aikuisten erillistä ohjelmaa.
1.askel-hyvinvointijaksot sopivat per-heille, joilla on mukana yksi tai useampi alle
17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. Mikäli perheeseen kuuluu lisäksi 17-18-vuotiaita, he ovat tervetulleita mukaan aikuisten hinnalla. Eläkkeellä oleva voi hakea mukaan, jos per-heessä on alaikäisiä lapsia.
Lisätietoa hakemisesta, ajankohdista ja kohteista: www.pht.fi
42 | TOIMI | 1-2016
EN TIEDÄ , MITÄ KULTTUURISIHTEERI tekee, mutta luulen, että hän komentelee palvelijaansa. Hän voi vaikka huutaa, että kahvia tänne. En haluaisi olla kulttuurisihteeri, koska en tykkää komennella muita. Se työ sopii kyllä selvästi paremmin miehille, koska naiset eivät keksi, mitä pitäisi komennella. Sitten palvelija vaan ihmettelisi suu auki, mitä hänen täytyisi tehdä.
Minä haluan töihin armeijaan, koska haluan riehua. Tykkään Star Warsista, ja armeijassa työ on varmaan aika samanlaista. Suosikkihahmoni on Yoda, koska se on hauska ja pelleilee välillä.
Jos olisin töissä armeijassa, voisin olla sankari ja pelastaa sodassa ihmisiä. Mutta en halua lentää siellä, koska olen korkeanpaikankammoinen. Minulla on vielä muitakin haaveammatteja: poliisi ja formulaajaja. Nämä kaikkihan voi yhdistää. Voisin olla sotilaspoliisi, joka ajaa kovaa autolla! Ensin pitäisi vain oppia ottamaan rosvot kiinni. Sotilaspoliisit alkavat sotia, jos tulee hälytys. Jos ei hälytyksiä tule, niin he voivat vain lepäillä sängyillä. Emilin äiti on yrittäjä ja isä myyntipäällikkö.
TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU
TOIMI | 1-2016 | 43
Emil Rantanen, 5 vuotta
Voit:
• muokata yhteystietojasi
• ilmoittaa työpaikan vaihtumisesta
• muuttaa jäsenkalenteritilaustasi
• ilmoittaa palkattomasta ajasta
• tarkastella jäsenmaksutilannettasi
• hankkia uudet jäsenmaksutiedot
• tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle
• ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä
www.erto.fi/liiton-easiointi
HOIDA ASIASI HELPOSTI LIITON eASIOINNISSA