1

TUTKIEN JA KOKIEN

RAVITSEMUSTA VERKKO-OPETUKSENA

MAARE KAUPPINEN

Elokuu 2008

KEHITTÄMISHANKE

HUHTIKUU 2008

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2

Tekijä KAUPPINEN, Maare

Julkaisun laji Kehittämishankeraportti

Sivumäärä 54

Julkaisun kieli Suomi

Luottamuksellisuus

Salainen _____________saakka

Työn nimi Tutkien ja kokien– ravitsemusta verkko-opetuksena

Koulutusohjelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opettajan pedagogiset opinnot

Työn ohjaaja

KUUKASJÄRVI, Markku

Toimeksiantaja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Tiivistelmä Terveelliset ruokatottumukset ovat yksi terveyttä edistävien elämäntapojen kulmakivistä. Omien ruoka-

tottumusten tiedostaminen on avain muutostarpeen havaitsemiseen, muutossuunnitelman tekemiseen ja muutosten kokeiluun. Ravitsemusneuvonta on keskeistä myös hoitajien terveyden edistämistyössä.

Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli suunnitella Liikunta ja ravitsemus terveyden edistämisessä -

opintojakson(3 op.) ravitsemusosuuden (1,5 op.) toteutus verkko-opetuksena Jyväskylän avoimen am-

mattikorkeakoulun kesäopintojaksolle 2008.

Tutkimuskysymyksinä kehittämishankkeella olivat: 1)Miten ravitsemusopetus suunnitellaan verkko-

oppimisympäristöön? 2) Miten kokemuksellista oppimista sovelletaan verkko-opetukseen?

Pedagogisena periaatteena opintojaksolla oli kokemuksellinen oppiminen. Keskeisenä ideana oli omien

ruokatottumusten tutkiminen ja niiden arviointi. Opintojakso jakaantui kolmeen osaan: orientoivaan,

tiedonrakentamisen ja arvioinnin jaksoon. Opintojakso toteutettiin lähi-, verkko- ja itsenäisenä opiske-luna. Keskeisimmät menetelmät olivat omien ruokatottumusten arviointi ruokapäiväkirjan ja siitä kirjoi-

tettavan raportin muodossa sekä jakson aikana käytävät verkkokeskustelut.

Tähänastisten kokemusten mukaan kokemuksellisen oppimisen periaatteiden soveltaminen ravitse-

musopetukseen Optima -oppimisympäristössä onnistuu hyvin. Selkeä tavoitteiden määrittely, ohjeet ja

arviointikriteerit edistävät oppimista. Kehittämishaasteena tulevia opintojaksoja varten on raportin laa-

juuden määrittäminen oppijoiden ja opettajan työmäärän kohtuullistamiseksi.

Avainsanat Avoin ammattikorkeakoulu, hoitotyö, kokemuksellinen oppiminen, opetuksen suunnittelu, ravitsemus,

ravitsemusneuvonta, ruokatottumukset, terveyden edistäminen, tiedostaminen, tutkiva oppiminen,

verkko-opetus, verkko-oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen

Muut tiedot

3

Author KAUPPINEN, Maare

Type of Publication Development project report

Pages 54

Language finish

Confidential

Until_____________

Title Learning nutrition via experience – e-based nutrition education

Degree Programme Teacher Education College of the Jyväskylä University of Applied Sciences

Vocational teacher education studies

Tutor

KUUKASJÄRVI, Markku

Assigned by

Abstract Healthy food habits are one of the corn stones of health promoting lifestyle. Realizing of own food

habits is key to be aware of change need, doing change plan and experiments. Nutrition counseling is

important when nurses advice their clients to healthier habits.

The purpose of this development project was to plan web-based entiety (1,5 ects) for nutrition in

health promotion. It is part of Nutrition, Physical activity and Health promotion- course (3 ects) in

Jyväskylä University of Applied Sciencies. The course was aimed to students for Open Studies in sum-mer period in 2008.

Study questions were: 1) How nutrition education can be planed for web-based learning platform?

2) How experiential learning can be applied for e-learning?

Experiential learning was the pedagogical principle of the whole course. The main idea was to investi-

gate and evaluate own food habits. Course had three periods: Orientation, knowledge construction

and evaluation period. Course was carried out by face to face teaching, web-studying and indepen-

dent studying. The central method of learning was to keep food diary, doing change trials and reflect-ing them in report and in discussions in Optima.

Experience so far says that principles of experiential learning applies well for nutrition teaching in Op-

tima web-based learning platform. Challenge for future will be the determination of the extent of re-

port for moderate workload of both: students and teacher.

Keywords co-operative learning, e-learning, experiential learning, food habits, health promotion, self-oriented

learning, nutrition, nutrition counselling Miscellaneous

4

Sisältö

1 JOHDANTO ...................................................................................................................................................... 5

2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAUSTA ................................................................................................................ 6

2.1 Kokemuksellista oppimista verkossa ........................................................................................................... 6

2.2 Menetelmät ................................................................................................................................................. 6

2.3 Hankkeen tausta .......................................................................................................................................... 7

2.5 Kokemukset lähiopetuksesta ....................................................................................................................... 7

3 VERKKO-OPETUS ............................................................................................................................................. 8

3.1 Yleistä verkko -opetuksesta ......................................................................................................................... 8

3.2 Ravitsemusopetusta verkossa ..................................................................................................................... 9

4 PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................... 10

4.1 Itseohjautuva oppiminen........................................................................................................................... 10

4.2 Kokemuksellinen oppiminen ..................................................................................................................... 10

4.3 Tutkiva oppiminen ..................................................................................................................................... 12

4.4 Yhteistoiminnallinen oppiminen ............................................................................................................... 13 4.5 Oppimiskäsitysten sovellus opintojaksolla ................................................................................................ 14

5 RAVITSEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ VERKKO-OPINTOKOKONAISUUS .............................................. 15

5.1 Rakenne ..................................................................................................................................................... 15

5.2 Opintojakson punainen lanka löytyi lähiopetuksen palautteiden pohjalta .............................................. 16

5.3 Opintojakson aikataulu .............................................................................................................................. 17

5.3.1 Viikoilla 21 – 23 orientoiduttiin tutkimusmatkalle verkossa ja lähipäivässä ................... 18

5.3.2 Viikolla 24 otettiin selvää omista ruokatottumuksista ................................................... 20

5.3.3 Viikoilla 25-26 käytiin verkkokeskustelua kahdella palstalla ........................................... 20

5.3.4 Viikoilla 26 - 29 tutkittiin omia tottumuksia ................................................................... 21

5.3.5 Viikoilla 30 -33 työskenneltiin workshop-tehtävän parissa ............................................ 22

5.3.6 Viikoilla 34 – 35 korjataan satoa ..................................................................................... 22

5.4 Oppimateriaali ................................................................................................................... 23

5.5 Opintojakson ja oppimisen arviointi .................................................................................. 24

6 KOKEMUKSET OPINTOJAKSOSTA .................................................................................................................. 25

6.1 Opettajan tuntemuksia .............................................................................................................................. 25

6.2 Tekniikka ja aikatalutus ............................................................................................................................. 26

6.3 Tavoitteiden saavuttaminen ...................................................................................................................... 26

6.4 Arviointi ja palautteet ................................................................................................................................ 26

6.5 Kokemuksellisen oppimisen toteutuminen ............................................................................................... 27

7 POHDINTA ..................................................................................................................................................... 29

8 LÄHTEET ........................................................................................................................................................ 30

LIITTEET

Liite 1: Suunnitelma Ravitsemus terveyden edistämisessä - opintokokonaisuuden etenemisestä Liite 2: Kutsu Optimaan opintojaksolle ilmoittautuneille Liite 3: Orientoivaa materiaalia

Liite 4: Ensimmäisessä lähipäivässä jakamani esitteet

Liite 5: Omien ruokatottumusten tutkiminen - ohje

Liite 6: Workshop- tehtävän ohje

Liite 7: Oppimateriaali

Liite 8: Lasten ravitsemus Liite 9: Vanhusten ravitsemus

Liite 10: Ruokapäiväkirja-tehtävän arviointikriteeri

5

1 JOHDANTO

Aikuisopiskelu on nykyään hyvin tavallista. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan myötä

tilanteet vaihtelevat ja kouluttaudutaan uudelleen. Elinikäisen oppimisen ajatuksen

mukaisesti ihmiset haluavat kehittää itseään ihmisenä ja ammatillisesti myös aikuisiäl-

lä. Aikuisella oppijalla on kuitenkin monia haasteita; mm. perheen, mahdollisen työn ja

opiskelun yhteensovittaminen.

Teknologian kehityksen myötä, verkko-opiskelusta on tullut yksi varteenotettava opis-

kelumuoto aikuisopiskelijoille. Se ei sido paikkaan ja aikaan niin tiukasti kuin lähiope-

tus. Toisaalta sillä on omat haasteensa, kuten tietoverkkojen toimintavarmuus.

Kehittämishankkeeni aiheena oli suunnitella Jyväskylän ammattikorkeakoululle Ravit-

semus terveyden edistämisessä opintokokonaisuus (1,5 op) Optima - oppimisympäris-

töön (Discendum). Kysyin syksyllä 2007 harjoittelupaikkaa Jyväskylän ammattikorkea-

koulun sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Sain harjoittelupaikan keväälle 2008 ja samal-

la minua pyydettiin suunnittelemaan verkkoversio samaisesta opintokokonaisuudesta,

jota harjoittelussani opettaisin. Minulla olisi siis loistava tilaisuus käyttää hyväkseni

tuota kevään aikana saamaani kokemusta suunnitellessani verkko-opintojaksoa. Vasta

harjoittelun päätyttyä oivalsin, että olin osaltaan soveltanut kokemuksellista oppimista

ruokapäiväkirjatehtävässä. Niinpä otin kokemuksellisen oppimisen ja oppijoiden omien

ruokatottumusten tutkimisen verkko-opintojakson punaiseksi langaksi.

Aluksi johdattelen kirjallisuusosiossa verkko-opetukseen ja kerron pedagogisista peri-

aatteistani opintojakson toteutuksessa. Kun tätä kehittämishankettani viimeistelin, oli

jo elokuu, joten suunnittelemani opintojakso oli jo toteutuksessakin lopuillaan. Kap-

paleessa 7 olenkin kertonut siihenastisia kokemuksiani opintojakson etenemisestä.

6

2 HANKKEEN TARKOITUS JA TAUSTA

2.1 Kokemuksellista oppimista verkossa

Tarkoituksenani oli kokeilla miten kokemuksellista oppimista voisi soveltaa verkko-

opiskelussa. Ohjattu verkko-opiskelu perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen muiden

oppijoiden ja opettajan kanssa sähköisten viestimien välityksellä (Mänty & Nissinen

2005). Verkko-opintojakson suunnitteleminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun terve-

ysalan yksikölle kehittämishankkeena oli perusteltua koska: 1) verkosta on tulossa yhä

keskeisempi oppimisympäristö, 2) työelämässä olevien aikuisoppijoiden on hankalaa

osallistua kontaktiopetukseen, 3) en ole aikaisemmin perehtynyt verkko-opetukseen 4)

verkko tarjoaa oivan toimintaympäristön oppijalähtöiseen oppimiseen ja 5) hanke lujit-

taa suhteitani Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön ja

syventää ammatillista osaamistani.

Tutkimuskysymyksinä olivat:

1)Miten ravitsemusopetusta suunnitellaan verkko-oppimisympäristöön?

2) Miten kokemuksellista oppimista sovelletaan verkko-opetukseen?

2.2 Menetelmät

Menetelminä suunnittelutyössäni sovelsin omalla kohdallani kokemuksellista oppimis-

ta. Opintojakson suunnittelussa käytin apunani em. malleja, omaa kokemustani verk-

ko-opiskelusta (mm. ohjaus taidot verkko-opetuksessa opintojakso) sekä kokemustani

Ravitsemus terveyden edistämisessä –opintokokonaisuuden lähiopetuksesta. Myös

lähiopetukseen osallistuneilta keräämiäni palautteita käytin hyväkseni suunnittelussa.

7

2.3 Hankkeen tausta

Kehittämishankeeni liittyy siis Terveyden edistämisen perusteet 10 opintopisteen opin-

tokokonaisuuteen, jonka Jyväskylän ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yk-

sikkö tuotti Jyväskylän Avoimelle ammattikorkeakoululle kesäopintojaksolla 2008.

Opintokokonaisuuteen kuului Terveyden edistämisen perusteet (3 op.), Hoitotyö ter-

veyden edistämisessä (4 op.) sekä Ravitsemus ja liikunta terveyden edistämisessä (3

op.), josta suunnittelemani kokonaisuus oli puolet.

Opintojaksolle oli ilmoittautunut noin 70 Jyväskylän avoimen ammattikorkeakoulun

aikuisopiskelijaa, joilla oli pohjalla toisen asteen terveys- ja sosiaalialan koulutus, esim.

lähihoitajan koulutus. Suurin osa opiskelijoista oli työelämässä.

2.5 Kokemukset lähiopetuksesta

Keväällä 2008 Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä lä-

hiopetuksena pitämästäni Ravitsemus terveyden edistämisessä -

opintokokonaisuudesta keräsin opintojakson lopuksi kirjallisen palautteen. Sanallises-

ta palautteesta analysoin tarkemmin oppimista edistäneitä asioita.

TAULUKKO 1. Oppimista eniten edistäneet asiat ( n=48).

n=48 Oppijoiden lukumäärä % vastanneista

Ruokapäiväkirja-tehtävä 26 54

Luennot 4 8,3

Workshop 3 6,3

Ryhmätehtävät 11 23

Esitteet / materiaalit 8 17

Itsenäinen opiskelu 7 15

Oma mielenkiinto 3 6,3

Esimerkit 2 4,1

8

Taulukosta 1, käy ilmi, että suurin osa oppijoista piti ruokapäiväkirjatehtävää hyödylli-

senä. Myös ryhmätyöskentelyä pidettiin hyvänä tapana oppia. Sanallisissa vastauksissa

workshop-työskentely esiintyi vain kolme kertaa, mutta moni on todennäköisesti tar-

koittanut ryhmätyöskentelyllä juuri workshop-tehtävää. Ryhmätyöskentelyllä on voitu

tarkoittaa myös tunnilla tehtyjä ryhmätehtäviä. Myös esitteet ja materiaalit katsottiin

oppimista edistäviksi asioiksi.

Tässä oppijoiden kommentteja oppimista edistävistä asioista lähiopetusjaksolla.

”Ruokapäiväkirjan tekeminen tuntui todella mielenkiintoiselta ja oppimisen kannalta

todella hyvä ja kattava. Myös workshop- tehtävä teki teoriatiedosta konkreettista ja

edisti oppimista”

”Ruokapäiväkirja, vaikka en pitänyt tehtävän tekemisestä.”

Lähiopetuksen kokemusten perusteella otin siis verkko-opintokokonaisuuden punai-

seksi langaksi omien ruokatottumusten tutkimisen ruokapäiväkirjatehtävän avulla.

Päätin jakaa lähipäivässä myös esitteitä, koska se oli yksi lähiopetuksessa eniten oppi-

mista edistäneitä asioita.

3 VERKKO-OPETUS

3.1 Yleistä verkko -opetuksesta

Verkkoympäristössä oppimista edistävät mm. ei-autoritaarinen yhteistyöhenkinen il-

mapiiri, oppijan mahdollisuus päättää, milloin hän tarvitsee ohjausta ja tukea sekä

kannustava, reflektoiva palaute ja itsearviointi. Haasteina verkko-opetuksessa ovat

mm. välittömän kontaktin puuttuminen, oppijoiden itseohjautuvuus (työskentelyn

suunnittelu ja aikatauluttaminen), osallistujien taidolliset ja tekniset valmiudet verkko-

työskentelyyn, ryhmätyöskentelyn onnistuminen, työmäärän mitoittaminen (aikaa op-

pimiselle), oppimisen ohjaaminen, seuraaminen ja arviointi sekä toimintaympäristön

herkkyys teknisille ongelmille. (Jokinen 2006.)

9

Jokisen (2006) mukaan hyvä verkko-opintojakso mahdollistaa ainakin vuorovaikuttei-

suuden toteutumisen ja muodostaa yhdenmukaisen kokonaisuuden. Siten opintojak-

son kaikkien rakenteiden tulee olla yhdenmukaisia ja toisiaan tukevia. Esimerkiksi pelk-

kä keskustelu ei riitä, vaan myös oppimistehtävien tulee olla vuorovaikutteisia.

Jokisen (2006) mukaan verkko-opetuksessa tulee ottaa huomioon seuraavia asioita:

1) Tekninen näkökulma (tekninen tuki käytössä koko opintojakson ajan).

2) Kognitiivinen näkökulma (tutoreiden ohjaus sekä verkossa että tapaamisissa, op-

piminen tutkivan oppimisen periaattein, oppijoiden aktiivinen rooli koko ajan, me-

takognitiivisten taitojen tukeminen).

3) Sosiaalinen näkökulma (ryhmän yhteinen prosessi, verkkotyöskentely kaikille yh-

teistä ja avointa, lopputyö yhteistuotteena).

4) Tietoa koskeva näkökulma (itse muotoillut tieto-ongelmat, ei lainkaan luento-

opetusta, oppijat tutustuvat itse tietolähteisiin ja jakavat tietoa verkossa).

3.2 Ravitsemusopetusta verkossa

Ravitsemusopetusta on jonkin verran toteutettu verkossa. Helsingin avoimen yliopis-

ton järjestämä Ravitsemustieteen perusopinnot lienee laajin. Opintokokonaisuuden

materiaalia on käytetty yleisesti Suomessa sekä lähi- että monimuoto-opetuksessa

(Voutilainen 2007). Niin myös tässä opintokokonaisuudessa Voutilaisen materiaali on

keskeisin ravitsemustiedon lähde.

Ammattikorkeakouluissa ravitsemusopetusta on toteutettu verkossa ainakin Jyväsky-

län ammattikorkeakoulussa tänä vuonna matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Liikunta

ja ravitsemus -opintojaksolla (3op.) (Sallinen 2008). Myös Satakunnan ammattikorkea-

koulussa on Ravitsemus ja liikunta -opintojakso (3 op.) verkossa sosiaali- ja terveysalal-

la (SAMK 2008).

10

Tutkivaa otetta verkkopohjaisessa ravitsemusopetuksessa on kokeiltu myös Jyväskylän

ammattiopistossa vuonna 2006. (Härkönen 2006.)

4 PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT

Suunnittelemassani verkko-opintokokonaisuudessa sovellan kokemuksellista oppimis-

näkemystä. Mukana on myös tutkivaa oppimista. Opintoihin kuuluu sekä itseohjautu-

vuutta että yhteistoiminnallisuutta. Seuraavassa esittelen lyhyesti pedagogisia lähtö-

kohtiani.

4.1 Itseohjautuva oppiminen

Monimuoto-opiskelussa oppijan itseohjautuvuus korostuu. Oppija saa tiettyjen rajojen

sisällä luoda oman rytminsä opiskelulleen, mutta toisaalta hänellä on myös suuri vas-

tuu. Itseohjautuvalle oppimiselle ominaisia piirteitä ovat:

1) vastuullisuus omasta opiskelusta ja oppimisesta,

2) sisäinen motivaatio oppimiseen ja halu oppia ilman ulkoista kontrollia,

3) oma-aloitteisuus,

4) usko itseensä ja itsensä hyväksyminen oppijana,

5) joustavuus ja sopeutuvuus uusissa tilanteissa sekä epävarmuuden sieto,

6) kriittisyys ja oman oppimisen itsearviointi ja

7) suunnitelmallisuus, uteliaisuus ja yhteistyökyky (Kekäläinen ym. 2006).

4.2 Kokemuksellinen oppiminen

Kokemuksellisessa oppimisessa lähtökohtana ovat oppijan tarpeet ja motivaatio. Opet-

taja ja oppijat pohtivat yhdessä tavoitteita ja sisältöjä. Asioiden tarkastelussa lähde-

tään oppijoiden kokemuksista.

Oppimisen käsitetään olevan yhteydessä siihen, mitä oppija on kokenut aiemmin. Ope-

tuksen tai ohjauksen päämääränä on ohjata oppijaa tutkimaan ja reflektoimaan koke-

muksiaan - liittämään uusi kokemus aiempaan, uusi tieto omaan kokemukseensa. Ko-

11

kemuksellisessa oppimisessa pyritään dialogiin, jossa ohjaaja ja ohjattava kohtaavat

näkemystensä ja kokemustensa kanssa. Tieto ei ole absoluuttista, vaan jokainen kokee

sen omalla tavallaan. Opetuksen syvin päämäärä on ohjata oppijat oivaltamaan ja tie-

dostamaan omien kokemustensa merkitys. Ojanen puhuu jopa valaistumisesta, joka

tapahtuu, kun oppii syvällisesti reflektoimaan ajatuksiaan. (Ojanen 2006, 97, 157.)

Humanistisessa ja kokemuksellisessa oppimiskäsityksessä (kuvio 1) oppijan tulee olla

itseohjautuva ja hän on pääasiassa itse vastuussa oppimisestaan. Oppiminen nähdään

kokemuksen, pohdinnan, käsitteellistämisen ja toiminnan syklinä. (Kekäläinen ym.

2006.)

KUVIO 1. Kokemuksellisen oppimisen kiertokulku Kolbin (1984) mukaan (Kekäläinen

2006).

Ojanen (2006, 146-147) luonnehtii ohjattavan eli oppijan tehtäväksi osallistua yhdessä

ohjaajan kanssa tutkimus- ja ajatteluprosessiin, jossa tutkaillaan ohjattavan kokemuk-

sia eri näkökulmista. Oppimisen edellytyksenä on reflektointi. Oppijan kokemus on siis

keskeisessä asemassa kokemuksellisessa oppimisessa. Oppimisella käsitetään tietoi-

suuden rakentamista, jossa tieto tulee koetuksi. Ohjattava on autonominen, itseään

konstruoiva subjekti. (Ojanen 2006, 146 -147.)

12

Kokemuksellisessa oppimisessa opettaja tukee oppijan kasvua ja itseohjautuvuutta.

Ohjauksen lähtökohtana on ohjaajan ajattelun syvyys ja kyky ymmärtää. Kokemukselli-

sessa oppimisessa ohjaajan tulisi osata selittää tulkiten ohjattavan kokemuksia. Ohjaa-

jan tulee tarjota ohjattavalleen hyvät lähtökohdat prosessiajatteluun. Ojanen painot-

taa korkealaatuisen dialogin merkitystä ohjausmenetelmänä. Tällä tarkoitetaan sok-

raattisia kysymyksiä ja vertauskuvallista esitystä eli metaforien käyttöä. Ohjaajan tulisi

reagoida ohjattavan näkemyksiin rakentavasti ja välttää väittelyä. (Ojanen, 2006, 138-

140.)

4.3 Tutkiva oppiminen

Verkko-opintojakson yhtenä haasteena on oppijoiden ohjaaminen tutkivaan oppimi-

seen. Lähtökohtana tutkivassa oppimisessa on ajatus siitä, että parhaimmillaan oppi-

minen synnyttää sekä uutta ymmärrystä että uutta tietoa. Siten uudet ongelmat tai

kysymykset täytyy voida selittää ja ymmärtää ennen niiden omaksumista. Kuviossa 2

on esitetty tutkivan oppimisen prosessi ja taulukossa 2 on kuvattu tutkivan oppimisen

keskeiset periaatteet. (Hakkarainen ym. 1999.)

KUVIO 2. Tutkivan oppimisen prosessi (Hakkarainen ym. 1999).

Tutkivaan oppimiseen liittyy ajatus jaetusta asiantuntijuudesta. Tällöin oppiminen

nähdään yhteisöllisenä tiedonrakenteluprosessina. Siinä oppijat jakavat tietonsa ja aja-

13

tuksensa toistensa kanssa ja opettelevat kehittelemään jaetusta tiedosta uusia kehit-

tyneempiä selityksiä. Yksittäisen oppijan näkökulmasta tutkivassa oppimisessa yhdisty-

vät asiasisältöjen oppiminen ja tiedonrakentelutaitojen kehittyminen. Tiedonrakente-

luprosessia on havainnollistettu jakamalla se oppimisen kannalta keskeisiin vaiheisiin,

joita voidaan tukea ja harjoitella opettajan ohjauksessa sekä verkkoteknologiaan pe-

rustuvien ryhmätyöohjelmien avulla. Tutkivan oppimisen prosessi on kuvattu kuviossa

2. (Lakkala & Lallimo 2002.)

TAULUKKO 2. Tutkivan oppimisen periaatteet (Hakkarainen ym. 1999)

Perusperiaate Merkitys

Ymmärtävä oppiminen Tavoitteena ilmiöiden ymmärtäminen,

ei ainoastaan tehtävien suorittaminen tai arvosanat.

Oppiminen ongelmanratkaisu-

na

Oppiminen nähdään ongelmanratkaisuprosessina.

Omien ennakkokäsitysten esit-

täminen ja pohtiminen

Oppijoita ohjataan muodostamaan oma käsitys asi-

oista, vertaamaan niitä keskenään ja arvioimaan nii-

tä suhteessa olemassa olevaan tietoon.

Huomion kohdistaminen kes-

keisiin käsitteisiin ja ajatuksiin

Toiminnan tavoitteena keskeisten periaatteiden ja

avainkäsitteiden (ydinaineksen) omaksuminen.

Pyrkimys ilmiöiden selittämi-

seen

Tavoitteena kokonaisuuden hahmottaminen eli ilmi-

öiden merkityksen ja vuorovaikutussuhteiden oival-taminen.

4.4 Yhteistoiminnallinen oppiminen

Yhteistoiminnallisella oppimisessa (cooperative learning) tavoitteena on yksilöiden op-

pimisen tehostaminen pienryhmätyöskentelyn avulla. Siten pienryhmäkeskustelut ja

pienryhmätehtävät ovat keskeisessä roolissa. Yhteistoiminnallisuus voidaan nähdä

myös välineenä sitouttaa oppijat työskentelyyn, keinona lisätä motivaatiota ja mene-

telmänä kehittää oppijoiden sosiaalisia taitoja. Lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen

14

avulla voidaan tehostaa perinteistä ryhmätyöskentelyä ja tasoittaa oppijoiden välisiä

eroja tiedoissa ja taidoissa. Opettajan tehtävänä on lähinnä ohjata ja kannustaa oppi-

misprosessissa. (Repo-Kaarento 2006.)

Yhteistoiminnallisen oppimisen kriteereitä ovat (Repo-Kaarento 2006).

1) ryhmän jäsenten positiivinen keskinäinen riippuvuus,

2) ryhmän jäsenten yksilöllinen vastuu,

3) vuorovaikutteinen viestintä ja sosiaalisten taitojen harjoittelu ja

4) oppimisen ja ryhmän toiminnan arviointi.

Positiivinen keskinäinen riippuvuus merkitsee sitä, että ryhmän jäsenet ovat tietoisia

omasta vastuustaan ja merkityksestään ryhmän yhteisen tavoitteen saavuttamisessa.

Ryhmän jäsenet tarvitsevat toisiaan, mutta jokaisella on yksilöllinen vastuu omasta op-

pimisestaan. Ryhmän yhteistoiminta edellyttää sosiaalisia ja ryhmässä toimimisen tai-

toja sekä niiden harjoittelua. Oppimisessa keskeistä on oppimisen jatkuva arviointi se-

kä yksilön että ryhmän tasolla. Ryhmän toiminnan arvioinnissa keskitytään ainakin sii-

hen, miten ryhmä on saavuttanut yhteisen tavoitteen ja onko ryhmän toiminta (mm.

ryhmän kiinteys) ollut riittävää yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioinnin lähtö-

kohtana on ryhmän ja yksilön itsearviointi, jota laajennetaan muilta oppijoilta ja opet-

tajalta saadulla palautteella. (Repo-Kaarento 2006.)

4.5 Oppimiskäsitysten sovellus opintojaksolla

Ravitsemus terveyden edistämisessä -opintokokonaisuudessa on tarkoituksena sovel-

taa konstruktivistista oppimiskäsitystä. Tarkemmin ottaen menetelmänä on tutkiva ja

ennen kaikkea kokemuksellinen oppiminen. Aluksi johdattelen oppijoita ravitsemuksen

maailmaan kokemuksen kautta (kuvio 3). Opintojakson toteutukseen kuuluvat omien

ruokatottumusten tutkiminen ja arviointi. Ajatuksena on, että kun oppijat oppivat

ymmärtämään ruokatottumusten merkityksen terveyden kannalta oman kokemuksen

kautta, he osaavat soveltaa tietoa asiakkaita ohjatessaan.

15

Opintojaksoon kuuluu itseohjautuvan työskentelyn lisäksi myös yhteistoiminnallista

työskentelyä. Opiskelijat jakaantuvat ensimmäisenä lähipäivänä ryhmiin (workshop-

ryhmät). He valitsevat itselleen asiakkaan, joka hyötyisi heidän mielestään ravitsemus-

ja liikuntaohjauksesta. Toivottavaa on, että ryhmillä olisi mahdollisimman erilaisia ta-

pauksia. Kukin ryhmä tutustuu ko. tapausta hyödyttävään kirjalliseen materiaaliin.

Pienryhmissä oppijat selvittävät asiakkaan tämänhetkiset elämäntavat, tutustuvat ai-

hepiirin materiaaliin ja laativat yhdessä asiakkaan kanssa ravitsemus- ja liikunta-

ohjelman. Tässä oppijat saavat kokemuksen ohjaamisesta. Oppijat jakavat asiantunti-

juutta ja kokemuksia verkkokeskusteluissa.

KUVIO 3. Omien ruokatottumusten tiedostaminen

5 RAVITSEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ VERKKO-OPINTOKOKONAISUUS

5.1 Rakenne

Ravitsemus terveyden edistämisessä -opintokokonaisuus on laajuudeltaan 1,5 op. So-

vellan VerMit – hankkeen verkko-opintojen mitoituskehikkoa opiskelijan ajankäyttöön.

(Kuopion yliopisto & Savonia -ammattikorkeakoulu 2006.)

©Maare Kauppinen

16

Opintokokonaisuus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Orientoitumiseen, tiedon ra-

kentamiseen sekä opintojakson ja oppimisen arviointiin. (Kuopion yliopisto & Savonia -

ammattikorkeakoulu 2006.) Salmonin mallissa (Syrjäkari (2007, 55) verkko-ohjauksen

suunnittelu ja toteutus on puolestaan jaettu viiteen osaan:

• Verkkoympäristöön pääsy ja motivointi

• Verkkoympäristöön kotiutuminen

• Tiedonvaihto

• Tiedonrakentaminen

• Kehittäminen

Opintojen suoritukset tapahtuvat kolmella tavalla: lähiopetuksena, verkko-opiskeluna

sekä itsenäisenä opiskeluna. Verkko-opiskeluna käsitetään oppimisympäristössä tai sen

avulla tapahtuvaa opiskelua. (Kuopion yliopisto & Savonia -ammattikorkeakoulu 2007.)

Rakennan kyseisen opintokokonaisuuden Optima –oppimisympäristöön (Discendum).

Erityisenä haasteena on, että tämä on kyseisillä oppijoilla ensimmäinen opintojakso,

jolla he käyttävät Optimaa. Opintojakson suunnittelussa olen käyttänyt apunani em.

malleja, omaa kokemustani verkko-opiskelusta (mm. ohjaus taidot verkko-opiskelussa -

opintojakso) sekä kokemustani Ravitsemus terveyden edistämisessä -opintojakson lä-

hiopetuksessa.

VerMit:n mitoituskehikon avulla opintokokonaisuus on seuraavanlainen: Koko opinto-

jakson opintopistemäärä on 1,5, joka on yhteensä 40 tuntia. Lähiopetusta on 1 tunti,

verkko-opiskelua 25 tuntia ja itsenäistä opiskelua 14 tuntia. Selvennykseksi totean, että

lähiopetuksesi katson vain yhden tunnin ensimmäisestä lähiopetuspäivästä, ja toinen

lähipäivä on ikään kuin liikunnan osuutta kokonaan.

5.2 Opintojakson punainen lanka löytyi lähiopetuksen palautteiden

pohjalta

Koska ruokapäiväkirjatyöskentelyä pidettiin lähiopetuksessa hyvänä tapana oppia, otin

sen koko opintojakson punaiseksi langaksi. Workshop-työskentely on ollut aina muka-

na, joten se tuli luonnollisesti mukaan ravitsemuksen ja liikunnan yhteisenä projektina.

Koska esitteistä ja materiaaleista pidettiin, otin myös ne mukaan tavanomaisesta verk-

17

ko-opetuksesta poiketen. Vaikka oppijoita pitää kannustaa itsenäiseen tiedonhakuun,

katsoin tämän tavan olevan hyvä, sillä opintopisteitä on resurssoitu vain 1,5. Tällä

opintojaksolla korostuu siis tiedonhaun asemesta tiedon soveltaminen omaan arkipäi-

vään. Opintojakson tärkeimmäksi tavoitteeksi asetin omien ruokatottumusten tiedos-

tamisen. Tästä on hyötyä omalle hyvinvoinnille, ja kokemuksesta hyötyy myös tulevai-

suudessa asiakkaita ohjatessa.

Opintokokonaisuuden tavoitteet ovat siis seuraavat:

• Tietotavoite: oppija tietää ravitsemussuositusten perusteet ja keskeisimpien

ravintoaineiden tehtävät ja lähteet.

• Taitotavoite: oppija osaa valita käytännössä terveellisesti ja oikean määrän ruo-

kaa ja havaita mahdolliset ruokatottumusten kehittämiskohdat.

• Asennetavoite: oppija pitää terveellisiä ruokatottumuksia tärkeänä terveyden ja

hyvinvoinnin kannalta ja osaa perustella ruokatottumukset tästä näkökulmasta.

• Toivomustavoite: oppija soveltaa tietoa ja kokemusta omissa ruokatottumuk-

sissaan ja työssään hoitajana ohjatessaan asiakkaitaan.

5.3 Opintojakson aikataulu

Opintojakso ajoittuu viikoille 21 - 35 kesällä 2008. Alla olevasta kuviosta (4) voi hah-

mottaa opintojakson etenemisen. Opintojen eteneminen on aikataulutettu, sillä omien

tottumusten tutkiminen ja muutosprosessi vaativat aikaa. Aikataulutuksella pyrin mak-

simoimaan oppimisen, jotta aivan kaikki ei jäisi viimetipan suorittamiseksi. Myös Hä-

mäläinen & Häkkinen (2006, 234), perustelevat verkko-opintojen vaiheistamisen ole-

van perusteltua kun oppimisessa pyritään prosessimaiseen etenemiseen.

Seuraavissa kappaleissa olen esittänyt opintojakson kulun tehtävineen kronologisessa

järjestyksessä. Ruokapäiväkirjatehtävän oli tarkoitus olla koko oppimisprosessin punai-

nen lanka. Tarkoituksena oli, että prosessin myötä opittua voitaisiin siirtää asiakastyös-

kentelyyn. Kun osaa arvioida omia ruokatottumuksiaan, voi ohjata myös muita. Opin-

tojakson eteneminen ja eri vaiheiden tavoitteet on esitetty liitteessä 1.

18

KUVIO 4. Opintojakson eteneminen

5.3.1 Viikoilla 21 – 23 orientoiduttiin tutkimusmatkalle verkossa ja lähipäi-

vässä

Optima -oppimisalusta avautui opiskelijoille 19.5.2008. Tästä ilmoitin heille 14.5.2008

ja ohjasin Optiman käyttöön ottoon (liite 2). Aluksi oppijoiden tuli täyttää alkukysely,

johon ohjattiin opintojakson aloitussivulta. Kyselyn jälkeen oppijoiden tuli osallistua

verkkokeskusteluun kolmella eri palstalla, joita olivat Esittäytyminen, Alkukeskustelu ja

Kokemuksia.

Viikoilla 22 ja 23 järjestettiin lähipäivät. Jyväskylän ryhmän lähipäivä oli 27.5., Saarijär-

ven ryhmän lähipäivä 28.5. ja Viitasaaren lähipäivä 4.6.2008. Keskustelupalstat olivat

auki viikon 23 loppuun eli 8.6.2008 asti. Käytännössä kaikki eivät kuitenkaan ehtineet

mukaan keskusteluihin, joten pidin palstoja auki heille vielä viikon pidempään.

19

Alkukysely

Alkukyselyn tarkoituksena oli selvittää oppijoiden käsityksiä keskeisistä käsitteistä ja

tietojen lähtötaso. Samalla oppijat itse orientoituvat aiheeseen ja tiedostivat oman tie-

totasonsa. Tässä alkukyselyn kysymykset.

1. Millainen on mielestäsi terveyttä edistävä ruokavalio?

2. Mitä tarkoitetaan ruoka-aineryhmillä?

3. Mitä ovat ravintoaineryhmät?

4. Millaisia ravitsemusongelmia suomalaisilla on?

5. Mitä hyvää on suomalaisten ruokatottumuksissa ?

Keskustelupalstat

Esittäytyminen -palstalla oppijoiden tuli kertoa itsestään haluamansa perustiedot sekä

seuraavat asiat: Mitä oppimistavoitteita oppijalla on opintojaksolle, mitä oppija uskoo

jo hallitsevansa hyvin, mitä haluaisi oppia?

Alkukeskustelu -palstalla oppijoiden oli tarkoituksena yhdessä käydä läpi alkukyselyssä

olleita kysymyksiä. Tälle palstalle tuli vähintään yksi aloituspuheenvuoro ja kaksi jatko-

puheenvuoroa.

Kokemukset -palstalla oppijat jakoivat omia kokemuksiaan antamastaan ja saamastaan

ravitsemusneuvonnasta. Tässä ohje, jonka olin antanut palstalle:

”Omien kokemuksien muistelemisella on vaikutusta siihen millaisiksi kas-

vamme. Tämän opintokokonaisuuden yksi tavoite on kasvaa ravitsemus-

neuvojana. Tällä palstalla voitte jakaa kokemuksianne ravitsemusneu-

vonnasta. Millaista ravitsemusneuvontaa olet saanut ja millaista olet an-

tanut? Mieti ihan kaikkia tilanteita, ei ainoastaan virallisia tilanteita. Voit

kertoa myös tilanteesta, jonka olet kuullut tai nähnyt. Tälle palstalle vä-

hintään yksi aloituspuheenvuoro ja kaksi jatkopuheenvuoroa.”

20

Orientoivan jakson aikana oli tarkoituksena tutustua myös muutamaan verkkosivus-

toon, jotka kuvaavat tämän hetken ravitsemustilannetta Suomessa. Orientoivan mate-

riaalin verkko-osoitteet ovat liitteessä 3.

Ensimmäinen lähipäivä

Ensimmäiseen lähipäivään oli suunniteltu kolme oppituntia liikunnan teoriaa ja yksi

oppitunti oli varattu ravitsemukselle. Koska aikaa oli varsin vähän, käytin sen opinto-

jaksolle orientoimiseen. Kävin läpi opintokokonaisuuteen kuuluvat tehtävät, arviointi-

kriteerit ja palautuspäivämäärät. Lähipäivänä oppijat jakaantuivat 4-5 hengen oppimis-

ryhmiin, joissa he tekivät workshop -tehtävän. Lähiopetuksena opettamallani opinto-

jaksolla jaoin runsaasti ravitsemusneuvontamateriaalia. Palautteiden perusteella se

koettiin hyväksi asiaksi. Tyypillisestä verkko-opetuksesta poiketen jaoin myös verkko-

opiskelijoille kyseessä olevia esitteitä (liite 4).

5.3.2 Viikolla 24 otettiin selvää omista ruokatottumuksista

Viikko 24 oli varattu ruokapäiväkirjan pitoon. Tehtävän tarkoituksena oli toimia koke-

muksellisen oppimisen kulmakivenä. Ruokapäiväkirjan pitämisen lisäksi opiskelijat

täyttivät suola-, rasva-, sokeri- ja kuitutestit verkossa. Ruokapäiväkirjamenetelmään

tutustumisen lisäksi oma kokemus tuo kokemuksen siitä, miltä ruokakirjanpidon teke-

minen tuntuu ja mitä sen avulla voi havaita. Ohjeet ruokapäiväkirjan pitämiseen ovat

liitteenä 5.

5.3.3 Viikoilla 25-26 käytiin verkkokeskustelua kahdella palstalla

Ruokapäiväkirjakokemukset

Viikolla 25-26 oli auki keskustelupalsta, jolla on tarkoitus jakaa kokemuksia ruokapäi-

väkirjan pitämisestä. Verkkokeskustelun avauksena tein kysymyksen: Millaisia tunteita

ja ajatuksia päiväkirjanpito toi esille?

21

Ruokatottumusten muokkautuminen

Toisella keskustelupalstalla oppijat kävivät keskustelua siitä, miten ruokatottumukset

oikein muokkautuvat. Mikä kaikki siihen vaikuttaa mitä valitsemme ja miten ruokam-

me teemme ja milloin syömme? Tämän keskustelun tavoitteena oli avata tietämystä,

miksi ruokatottumusten muuttaminen on niin vaikeaa – se ei ole irrallinen asia, vaan

linkittyy hyvin moniin asioihin elämässä.

5.3.4 Viikoilla 26 - 29 tutkittiin omia tottumuksia

Kolmen viikon aikana oli tarkoitus tutustua Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja so-

veltuvin osin Helsingin yliopiston ravitsemustieteen verkkomateriaaliin. Tätä aineistoa

oli tarkoitus käyttää omien ruokatottumusten analysoinnissa. Lisäksi suosittelin käyt-

tämään esitteitä ja itse löytämiään verkko-sivustoja ja kirjallisuutta. Raportointiohjees-

sa oli seikkaperäiset ohjeet (liite 5) ruokatottumusten analysointiin.

Omien ruokatottumusten selvittämisen ja analysoinnin jälkeen oli vuorossa muutosko-

keilu. Testien tai oman tulkinnan mukaan jokainen löysi jonkin asian, jonka voi muuttaa

ruokatottumuksissaan. Nyt oli vuorossa sen kokeilu. Kokeilun oli hyvä kestää ainakin

viikon verran.

Kokeilun jälkeen oli aika kirjoittaa raportti. Suosittelen raportin kirjoittamista jo vähi-

tellen ruokapäiväkirjan pitämisen jälkeen, mutta nyt se oli viimeisteltävä ja palautetta-

va opiskelijoiden omalla nimellä varattuihin kansioihin viimeistään 20.7.2008. Tässä

palautuspäivässä olin kuitenkin joustava.

Alkujaan viikolle 29 oli ajateltu verkkokeskustelua, mutta se siirrettiin viikoille 34 - 35.

Syynä tähän oli oppijoiden toive ”verkkovapaasta” heinäkuusta. Aiheet, joita olin aja-

tellut keskusteluille, tulivatkin miltei käydyksi toisessa verkkokeskustelussa.

22

5.3.5 Viikoilla 30 -33 työskenneltiin workshop-tehtävän parissa

Viikoilla 30 - 31 ryhmät työstivät kirjallisen ja suullisen esityksen ensimmäisen lähipäi-

vän ja viikon 30 välillä toteuttamastaan workshop-tehtävästä. Tehtävän ohje on liit-

teessä 6.

Viikolla 32 ryhmät veivät workshop-tehtävän Optimaan ws-työt-kansioon muiden luet-

tavaksi ja arvioitavaksi. Viikolla 33 oli tarkoituksena, että kaikki tutustuvat toistensa

töihin, jolloin toimitaan jaetun asiantuntijuuden periaattein. Vertaisryhmät laativat ly-

hyen arvion vertaisryhmänsä työstä ja asettavat sen näkyville Optimaan. Jokaisen tuli

myös lyhyesti kommentoida henkilökohtaisesti muita töitä. Tarkoituksena oli siis luoda

silmäys erilaisten ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa vaativien asiakasryhmien teo-

riataustaan.

5.3.6 Viikoilla 34 – 35 korjataan satoa

Toisessa lähipäivässä (19.8. Saarijärvi,20.8. Viitasaari ja 21.8. Jyväskylä) jokainen ryhmä

esittää mahdollisimman havainnollisesti jotain oman workshop-asiakkaansa ohjaami-

sesta: esim. liikuntademo, asiakkaan neuvontatuokio tms. Tarkoituksena on tuoda jo-

tain uutta esille kirjallisen tuotoksen lisäksi tai korostaa sen ydinkohtia, ei esittää kirjal-

lista tuotosta suullisesti. Vertaisryhmät saavat aina esityksen jälkeen ensimmäisen pu-

heenvuoron, sitten on muiden oppijoiden vuoro, ja viimeisenä opettajat antavat suulli-

set palautteet ryhmille.

Opintojakson viimeisellä viikolla eli viikolla 35 opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan ja

opintojaksoa. He täyttävät Optimassa loppukyselyn ja Digiumissa nimettömän opinto-

jakson palautteen ravitsemusosuudesta.

Viikoilla 34 -35 käydään vielä verkossa loppukeskustelu, jossa aiheena ovat seuraavat

• Mitä pidät tärkeimpänä opintojakson antina oman kasvusi kannalta?

• Miten opintojakso kasvatti Sinua ammatillisesti?

• Vapaata keskustelua opintojaksosta.

23

Näille kahdelle ensimmäiselle palstalle tulee osallistua vähintään yhdellä aloitus- ja jat-

kopuheenvuorolla, ja viimeiselle osallistuminen on vapaaehtoista.

Loppukysely

Loppukyselyn tarkoituksena on, että oppija vetää yhteen keskeisimmän oppimansa ra-

vitsemustiedon. Loppukysely toimii opitun kertaamisena ja syventämisenä (Montonen

2008, 94). Tavoitteena on, että oppija tiedostaa ruuan, ravintoaineiden ja terveyden

edistämisen yhteyden.

1. Millaisia suosituksia ruuankäytölle ja valinnalle on annettu ruoka-aineryhmittäin?

2. Kerro, minkä ravintoaineiden lähteenä kukin ruoka-aineryhmä toimii?

3. Mieti kohtaa 1, missä kohdissa suomalaiset onnistuvat ja missä on eniten korjatta-

vaa.

4. Kerro kohdan 3 vastauksesi perusteella ainakin yhdestä korjausta vaativasta koh-

dasta ja mitä terveydellistä hyötyä parantuneista ruokatottumuksista voisi olla.

Opintojaksopalaute

Opintojaksopalaute kerätään Digiumin avulla viikolla 35. Palaute kerätään nimettömä-

nä, jotta jokainen voi kertoa mielipiteensä suoremmin kuin ehkä muuten tekisi.

1. Millaisia odotuksia sinulla oli tälle opintojaksolle ja miten opintojakso vastasi niitä?

2. Mitkä asiat edistivät oppimistasi eniten?

3. Mitkä asiat haittasivat oppimistasi?

4. Mikä olisi parantanut vielä oppimistasi?

5. Mitä muuta haluaisit kommentoida?

5.4 Oppimateriaali

Oppimisen tueksi kokosin luettelon muutamasta kirjasta ja nettilähteistä. Nämä ovat

liitteessä 7. Lisäksi jaoin lähipäivänä nipun esitteitä, joita voi käyttää ravitsemusohjauk-

sessa (liite 4 ).

24

Vapaaehtoista tutustumista varten kokosin vanhusten ja lasten ravitsemuksen kansiot.

Lasten ravitsemus-kansiossa on oma diaesityspohjani ja kirjallisuusluettelo, joka on liit-

teenä (liite 8). Vanhusten ravitsemuksesta kokosin myös viiteluettelon (liite 9).

Kokosin myös terveyden edistämisen raporteista yms. oman kansion. Siinä on myös

oma alakansio, josta löytyy runsaasti Keski-Suomessa toteutetun D2D-hankkeen mate-

riaalia.

Verkko-opintojakson henkeen kuuluen olisi luonnollisesti suotavaa, että jokainen etsisi

tietoa verkosta ja myös antamieni linkkien ulkopuolelta. Uusia mielenkiintoisia verkko-

osoitteita varten tein opiskelumateriaali kansioon keskustelupalstan Uutta materiaalia,

johon oppijat olisivat voineet lisätä uuden osoitteen ja kommentoida sitä. Tätä palstaa

ei kuitenkaan käytetty.

Omien ruokatottumusten seuraamisen kokemus ja siitä tehtävä raportti ovat myös

tärkeää oppimateriaalia, samoin kuin WS- tehtävien raportit.

5.5 Opintojakson ja oppimisen arviointi

Ruokapäiväkirjatehtävän arviointi tapahtuu liitteessä 10 olevan taulukon mukaisesti.

Hyväksyttävään opintojakson suoritukseen vaaditaan myös riittävä verkkokeskusteluun

osallistuminen (esittäytyminen + 1 avauspuheenvuoro/2 jatkopuheenvuoroa/ keskus-

telupalsta) sekä alku-, loppu- ja palautekyselyjen täyttö. Poikkeuksena ovat arviointi-

jakson (viikot 34-35) verkkokeskustelut, joille riittää 1 aloitus- ja 1 jatkopuheenvuoro.

Myös WS- tehtävä tulee tehdä huolellisesti. Luonnollisesti myös lähipäiviin tulee osal-

listua.

Oppijat arvioivat oppimistaan loppukyselyn (s.23) avulla. Oppijat arvioivat opintojaksoa

Digiumissa täytettävän palautelomakkeen kysymysten (s. 23)avulla. Myös loppukes-

kustelu, WS- ryhmätyön suullinen ja kirjallinen esitys sekä niistä käytävä palautekes-

kustelu ovat osa arviointia.

25

6 KOKEMUKSET OPINTOJAKSOSTA

6.1 Opettajan tuntemuksia

Lähetin opintojaksolle ilmoittautuneille tiedotuskirjeen sähköpostitse 14.5. (liite 2).

Ensimmäiset keskustelupalstat avasin aiotusti maanantaina 19.5.2008 ja suljin ne sun-

nuntaina 8.6. Tänä aikana olivat myös lähipäivät kolmella paikkakunnalla. Lähipäivissä

oppijat jakaantuivat ryhmiin ja valitsivat itselleen aiheen workshop-työhön. Tämä on-

nistui yllättävän helposti, ja kohdehenkilötkin olivat sopivan erilaisia. Tein kullekin

ryhmälle oman keskustelualueen, mutta näitä ei juurikaan käytetty.

Verkkokeskustelut ovat kokemukseni mukaan onnistuneita. Tosin ensimmäisiin keskus-

teluihin eivät aivan kaikki ehtineet mukaan, joten heille on annettu pyynnöstä lisäai-

kaa. Toisten keskustelujen aikaan (viikot 25-26) oli Optimassa jotain hämminkiä, joten

annoin olla keskustelupalstat auki vielä viikon 27. Samalla pidin auki myös ensimmäiset

palstat, jotta ensimmäisestä erästä myöhästyneet, pystyivät keskustelemaan sielläkin.

Mietityttämään jäi, mikähän tässä olisi paras tapa. Lyhentääkö verkkokeskustelut in-

tensiiviseen viikkoon, pitää ne kahdessa viikossa, jatkaa kolmeen viikkoon vai antaa

niiden olla jatkuvasti auki?

Verkkokeskustelu on ollut vilkasta, ja monet ovat osallistuneet siihen paljon vaadittua

enemmän. Esille on tullut paljon ravitsemukseen ja terveyteen liittyviä asioita. Jo nyt

huomaa, että oppijat ovat prosessin myötä havainneet muutostarpeita omissa tottu-

muksissaan.

Keskustelupalstoilla on oikein hyvä henki. Oppijat ovat kirjoittaneet sinne oikein innok-

kaasti kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. Vuorovaikutus tuntuisi pelaavan. Suu-

rin osa oppijoista on mukana innokkaana oppimaan uutta. Väliin keskusteluissa on

menty hyvinkin henkilökohtaiselle tasolle.

26

6.2 Tekniikka ja aikatalutus

Teknisesti Optiman käyttö on ollut opettajalle kohtuullisen helppoa oppia. Opiskelijat-

kin ovat alun pikkupulmien jälkeen tulleet sen kanssa tutuiksi. Alkuun tuli sähköposti-

viestejä, että ”kun sinne Optimaan ei pääse”, mutta vikana oli usein se, ettei ohjetta

(ks.liite 2 ) oltu luettu kunnolla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietohallinnon henki-

lökuntaa on tarvinnut konsultoida alkuun muutaman kerran, ja siltä vastaus on tullut

todella nopeasti.

Aikataulutus tuntuu onnistuneen kohtuullisen hyvin. Muutamille olen antanut jatkoai-

kaa verkkokeskusteluihin ja töiden palauttamiseen. Jatkossa minun tulisi opettajana

selkeämmin jo alkuun suunnitella, milloin itse olen verkossa tavattavissa. Nyt kun en

sitä tehnyt, minulla oli väliin tunne, että minulta odotetaan vastausta heti. Tämä yritti-

hieman stressatakin. Heinäkuussa, kun oppijoistakin osa oli lomalla lähetin Optimassa

viestin, että olen lomalla, kun alkoi siltä tuntua. Fiksumpaa olisi ollut suunnitella loma

jo etukäteen.

6.3 Tavoitteiden saavuttaminen

Vaikka opintojaksoa on vielä kotvan matkaa kulkematta, uskaltaisin sanoa, että sille

asettamani tavoitteet tuntuvat täyttyvän. Jos matkanteko jatkuu näin mukavasti, pro-

sessi on oikein onnistunut. Tällä opintojaksolla kun lopputulos ei olekaan se pääasia

vaan matka. Ja luulenpa, että moni saavuttaa tämän matkan päätteeksi myös hyvän

lopputuloksen.

6.4 Arviointi ja palautteet

Oppijoiden ruokapäiväkirjaraporteista olen nyt osan arvioinut, ja ne ovat olleet keski-

määrin hyvää tasoa. Tähän asti arvioimistani olen hyväksynyt kaikki. Arviointiperustei-

den huolellinen suunnittelu ja niiden antaminen oppijoille etukäteen nähtäviksi oli siis

27

kannattavaa. Arviointi on nyt kohtuullisen helppoa, kun itsekin tiedän opettajana mit-

kä kriteerit hyväksyttävän työn tulee täyttää.

Raporttien pohdinnoista voin päätellä, että tehtävä on koettu varsin hyödylliseksi. Siitä

on ollut hyötyä niin omien ruokatottumusten tiedostamisessa kuin ravitsemustiedon

sisäistämisessäkin. Myös kiinnostus ravitsemusasioita kohtaan on monella lisääntynyt.

On ollut ilo lukea töitä, joissa olematon kiinnostus on saatu heräämään. He, jotka olivat

jo alkujaankin kiinnostuneita, olivat panostaneet raporttiin todella, ja muutamat olivat

tehneet siitä paljon laajemman kuin olisin vaatinut. He olivat tehneet siitä itselleen ra-

vitsemuksen käsikirjan ja koonneet siihen tärkeimmät asiat ravitsemuksesta. Joku oli

tehnyt raportista oman ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden tilannekatsauksen, jota

aikoo vuosittain täydentää. Raporttien pohdintojen perusteella oppijat vaikuttivat ole-

van suuresta työmäärästä huolimatta innostuneita ja kiinnostuneita aiheesta.

Raporteista annan jokaiselle henkilökohtaisen noin kolmen minuutin äänipalautteen.

Toistaiseksi yksi on ilmoittanut, että siitä on vaikea saada selvää. Palautteiden rakenne

on muotoutunut vähitellen yksinkertaisemmaksi.

Vaikkakin äänipalautteen antaminen on sinällään helppoa ja eikä vie paljon aikaakaan,

on raporttien lukeminen hidasta. Yhden raportin lukemiseen, arviointiin ja palautteen

antoon, menee vähintään 20, enimmillään 60 minuuttia resurssoidun 10 minuutin si-

jaan. Tähänastiset raportit ovat olleet liitteineen 8-35 sivua pitkiä. Jatkossa minun tu-

lee tarkkaan harkita, mitä raporttiin kannattaa vaatia ja rajoittaa sivumäärä 10-12:een,

jottei oma työmääräni nouse liian suureksi. Samalla myös oppijoiden työmäärä piene-

nee. Osan asioista voisi käsitellä verkkokeskusteluissa, eikä niitä enää tarvitsisi uudel-

leen käsitellä raportissa.

6.5 Kokemuksellisen oppimisen toteutuminen

Tähänastisen kokemukseni mukaan kokemuksellinen oppiminen soveltuu hyvin yhteen

verkko-opetuksen ja ravitsemusaiheen kanssa. Kokemuksellisen oppimisen vaiheet tu-

livat esille omien ruokatottumusten tutkimisen kanssa. Seuraavassa taulukossa esitän

28

näkemykseni kokemuksellisen oppimisen ja ruokatottumusten tutkimisen kanssa. Toi-

sessa sarakkeessa olen esittänyt myös WS-tehtävän ja kokemuksellisuuden yhteydet.

TAULUKKO 3. Kokemuksellisuuden toteutuminen.

Kokemuksellinen oppimi-nen

Omien ruokatottumusten tutkiminen (ruokapäiväkirjatehtävä)

WS- tehtävä

Omakohtainen kokemus - Ruokapäiväkirjan pitä-

minen ja arviointi.

- Ravintoainetestien te-

keminen. - Muutoskokeilun tekemi-

nen.

- Asiakkaan ruoka - ja liikun-

tatottumusten selvittämi-

nen.

- Asiakkaan neuvonta.

Reflektoiva tarkastelu - Omien ruokatottumus-

ten arviointi.

- Yhteiset pohdinnat eri

aiheista verkkokeskuste-

luissa.

- Muutoskokeilun arvioin-

ti.

- Raportin kirjoittaminen.

- Asiakkaan kanssa ruoka- ja

liikuntatottumusten arvi-

ointi.

- Neuvonnan arviointi ja ra-

portin kirjoittaminen.

Teoreettinen tarkastelu - Ravitsemussuosituksiin

tutustuminen ja omien

tottumusten arviointi niihin verrattuna.

- Asiakkaan tilanteeseen

nähden oikean tiedon

hankkiminen ja tottumus-ten arviointi niihin verrat-

tuna.

Konkreettinen, aktiivinen toiminta

- Muutossuunnitelman

tekeminen

- Muutoskokeilun tekemi-

nen.

- Asiakkaan kanssa muutos-

suunnitelman tekeminen.

Käytännössä asia ei mene aivan näin yksinkertaisesti, sillä opintojaksolla on myös tut-

kivan oppimisen piirteitä. Omassa sovellusmallissani (s.15)olen lisännyt kokemukselli-

sen oppimisen perusvaiheiden välille lisää vaiheita. Opintojaksolla käyttämiäni tehtäviä

ja niiden osia ei siis voi suoraan lokeroida Kolbin (Kekäläinen 2006) esittämien vaihei-

den mukaan. Esimerkiksi muutossuunnitelman tekeminen on mielestäni toisaalta teo-

rian sovellusta, toisaalta aktiivista toimintaa, josta lopulta tulee kokemus. Vaiheistet-

tuun verkkotyöskentelyyn kokemuksellisuus sopii hyvin, sillä molemmat tukevat pro-

sessimaista oppimista ja antavat aikaa ajattelulle ja syventymiselle.

29

7 POHDINTA

Tämän opintojakson suunnittelu ja toteutus on ollut hauskaa, vaikkakin on vaatinut

paljon aikaa ja työtä. Sen kokoaminen on ollut sinällään melko helppoa, kun oli koke-

mus jo lähiopetuksesta. Tiesin mistä oppijat pitävät ja mihin siis pitää panostaa. Aluksi

ajattelin perehtyä enemmänkin verkko-opetukseen, mutta Oppimistehtävä verkko-

opetuksessa (Jasu-Kuusisto ja Marttila 2007) jäi oikeastaan ainoaksi opukseksi, jonka

kokonaisuudessaan luin. Muutoin opintojakson suunnittelu perustui omiin kokemuk-

siini verkko-oppijana ja ravitsemuksen opettajana, Optima-koulutuksiin sekä intuitioon.

Sovelsin siis myös omalla kohdallani kokemuksellista oppimista.

Opettajan koulutuksen ja varsinkin kevään ja kesän 2008 käymäni prosessin aikana

silmäni ovat todella auenneet. Tietoa ihmisillä on, sen opettamista voi varsin hyvin vä-

hentää. Saarisen ja Longan (2000) kirja Muodonmuutos sai minut vihdoin tajuamaan

asian. Oppijoille pitää antaa ajateltavaa, heittää kysymyksiä. He ovat fiksuja, heillä on

jo paljon tietoa; sitä pitää vain oppia käyttämään. Saarisen ja Longan kirjan myötä us-

kalsin jättää opintojakson pakollisista osioista paljon ns. tärkeää pois. Vähemmän tie-

toa, enemmän ymmärrystä. Tähänastinen tuntuma on, että menettely on ollut viisasta.

Tietoakin toki jaan, mutta erityisalueisiin perehtyminen on vapaaehtoista.

Lopulliset tulokset opintokokonaisuuden onnistumisesta saan opintojakson lopussa

opintojaksopalautteen kerättyäni sekä loppukyselyn ja loppukeskustelun perusteella.

30

8 LÄHTEET

Hakkarainen, K. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsin-

ki: Helsingin kaupungin opetusvirasto.

Http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/to_opas.pdf

Hämäläinen, R. & Häkkinen, P. 2006. Verkkotyöskentelyn vaiheistaminen yksilöllisen ja

yhteisöllisen oppimisen tukena. Teoksessa Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. Op-

pimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

Härkönen, B. 2006. Tutkivan verkko-opetuksen käytänteitä, kuvausta ja soveltamista

Ravitsemuksen perusteet kurssilla 2006, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6659/TMP.objres.54.pdf?sequence=1

Jasu-Kuusisto, K. & Mattila, H. 2007. Oppimistehtävä verkko-opetuksessa. Satakunnan

ammattikorkeakoulu Sarja C, Oppimateriaalit. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Jokinen, J. 2006. Verkko-opetusta kesäyliopistoissa. Suomen kesäyliopistot ry.

Http://www.kesayliopistot.fi/pdf/verkko-opetus_v4.pdf

Karinharju, K. 2007. Opintojakson arviointi. Teoksessa Jasu-Kuusisto K & Mattila H. Op-

pimistehtävä verkko-opetuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja C, Oppimate-

riaalit. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Karjalainen, A. (toim.) 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulun yliopisto,

Opetuksen kehittämisyksikkö. Http://www.ulapland.fi/files/20040114140834.pdf

Kekäläinen, U. 2006. Oppimis- ja ohjausnäkemyksiä. Opintokokonaisuudessa Henkilös-

tön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet ja harjoittelu 5 op. Kuopion

avoin yliopisto. Http://www.uku.fi/avoin/hoitodida/oppinake.html#Itseohjautuva

Kuopion yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu. VERMIT-hanke.2006.

Http://www.uku.fi/opk/hankkeet/mitoituskehikko_2006.doc Viitattu 21.4.2008.

Lakkala, M. ja Lallimo, J. 2002. Verkko-oppimisen organisointi ja ohjaaminen kohti tut-

kivaa ongelmakeskeistä oppimista. Kirjassa Koskinen, K., Renko, T. ja Vihervaara, E.

(toim.)Etälukion käsikirja. Helsinki: Opetushallitus.

Http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/lakkalalallimo2002.pdf

Montonen, T. 2008. Verkko-opiskelijan opas: kokemuksia kirjoittajakoulutuksesta. Hel-

sinki:Palmenia.

31

Mänty, I. & Nissinen, P. 2005. Ideasta toteutukseen - verkko-opetuksen suunnittelu ja

hallinta.Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu.

Http://markkinointi.laurea.fi/julkaisut/c/c09.pdf

Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen. Helsinki: Yliopistopaino.

Repo – Kaarento, S. 2006. Yliopisto-opetuksen yhteistoiminnallinen kehittäminen. Li-

sensiaatintyö. Helsinki: Helsingin yliopisto

Http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosps/lt/repo-kaarento/yliopist.pdf

Saarinen, E. & Lonka, K. 2000. Muodonmuutos. Porvoo: WSOY.

SAMK. 2008. Sosiaali- ja terveysala, Pori. Vapaasti valittavat opinnot – keskiviikkotarjo-

tin Http://pilleri.spt.fi/sotepo/vapvalsy07kev08.htm Viitattu 8.5.2008.

Sallinen, J. 2008. Henkilökohtainen tiedonanto 8.5.2008.

Syrjäkari, M. 2007. Opettaja ohjaajana verkossa – tuutoreiden kokemuksia verkko-

ohjaamisesta Akateemiset opiskelutaidot – verkkokurssilla. Akateeminen väitöskirja.

Rovaniemi: Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.

Voutilainen E. 2007. Ravitsemustieteen perusteita. Helsingin avoin yliopisto.

Http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/index.html

32

Suunnitelma Ravitsemus terveyden edistämisessä - opintokokonaisuuden etenemisestä LIITE 1

Aika Tavoitteet Toteutus Sisältö Arviointi

Viikot 21-23 Orientoituminen opintojaksolle, omien

kokemusten pohtiminen ja peruskäsittei-

den selventäminen.

Tavoitteena myös itsensä esittely muille.

Verkkotyöskentely Verkkokeskustelu kolmella pals-

talla sekä alkukyselyyn vastaami-

nen.

Orientoivaan materiaaliin tutus-

tuminen.

Alkukyselyssä selvitetään viidellä

kysymyksellä tämänhetkistä käsi-

tystä suomalaisesta ravitsemusti-

lanteesta ja peruskäsitteitä.

Esittäytymispalstalla jokainen esit-

telee itsensä.

Alkukeskustelussa käydään läpi

alkukyselyä.

Kokemukset-palstalla kerrotaan

omista kokemuksista ravitsemus-

neuvonnan antajina ja saajina.

Suomalaisten ruokatottumusten

nykytilanne ja kansansairauksien

yhteys siihen. (Orientoiva materi-

aali.)

Alkukyselyn ja verkkokeskustelu-

jen perusteella.

Viikot 22-23 27.5.2008 Jyväskylän ryhmän

lähipäivä.

28.5.2008 Saarijärven ryhmän

lähipäivä.

4.6.2008 Viitasaaren ryhmän

lähipäivä.

(Ravitsemuksen osuus noin 1

tunti/päivä)

Oppijat tutustuvat ajankohtaiseen kirjalli-

seen ravitsemusneuvontamateriaaliin ja

hyödyntävät sitä oppimistehtävissään ja

tulevaisuudessa työssään.

Oppijat käynnistävät ryhmätyön valitse-

mastaan aiheesta (WS- tehtävä).

Lähiopetus esittävänä ja kysele-

vänä opetuksena.

WS- tehtävän asiakkaan valinta ja

prosessin käynnistäminen

Jakaannutaan 4-5 hengen ryhmiin

WS- tehtävää varten. Esittelen

ruokapäiväkirjatehtävän. Jaan

kirjallisen materiaalin.

Oppimistehtävien ja käydyn kes-

kustelun perusteella.

Viikko 24 Oppijat ottavat selvää omista ruokatottu-

muksistaan ja saavat kokemuksen ruokakir-

janpidosta. Oppijat oivaltavat ruokatottu-

musten havainnoinnin olevan ruokatottu-

musten muutosten perusta.

Itsenäinen työskentely

Omien ruokatottumusten selvit-

täminen neljän päivän ruokapäivä-

kirjan avulla. Ohje Optimassa (liite

5)

Ruokapäiväkirjaraportin ja verk-

kokeskustelun perusteella.

33

Viikot 25-26 Oppijat reflektoivat omiin ruokatottumuk-

siinsa vaikuttaneita tekijöitä ja ruokapäivä-

kirjanpitokokemustaan ja käyttävät hyväk-

seen kokemustaan asiakkaita ohjatessaan.

Verkkotyöskentely Verkkokeskustelu kahdella pals-

talla

Ruokapäiväkirjanpitokokemusten

ja omiin ruokatottumuksiin vaikut-

taneiden asioiden pohtiminen.

Ruokapäiväkirjaraportin ja verk-

kokeskustelun perusteella.

Viikot 26-29 Tietää ravitsemussuositusten perusteet ja

osaa soveltaa niitä omalla kohdallaan ja

asiakkaiden ohjauksessa. Tiedostaa ravit-

semuksen merkityksen terveydelle ja pien-

ten muutosten vaikutuksen hyvinvointiin.

Saa kokemuksen muutoksen tekemisestä

ja hyödyntää sitä tulevassa työssään.

Itsenäinen työskentely Ruokapäiväkirjaraportin palautus

Optimaan.

Ruokapäiväkirjaraportin ohjeessa

olleet asiat (liite 5).

Teoriamateriaaliin tutustuminen,

omien ruokatottumusten arviointi,

muutossuunnitelma ja raportin

kirjoittaminen omista ruokatottu-

muksista.

Ruokapäiväkirja raportin ja verk-

kokeskustelun perusteella.

Viikot 30-32 Tutustuu tarkemmin asiakasryhmän ravit-

semus- ja liikuntasuosistuksiin ja soveltaa

sitä esimerkkitapauksen ohjauksessa.

Ryhmätyöskentely : mahd. asiak-

kaan uusintatapaaminen.(huom.

ensimmäinen tapaaminen ollut

vapaavalintaisena aikana)

Verkkotyöskentely

WS- kirjallisen tuotoksen ja esityk-

sen teko ja kirjallisen tuotoksen

vieminen Optimaan.

Kirjallisen ja suullisen WS-työn ja

niistä käytyjen keskustelujen

perusteella.

Viikot 32-33 Tavoitteena, että oppijat tietävät ravitse-

mus- ja liikuntaneuvonnan mahdollisuudet

eri sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ja

osaavat soveltaa tietoa tulevassa työssään.

Verkkotyöskentely. Ryhmien kirjallisiin WS-töihin tu-

tustuminen ja niiden kommentoin-

ti henkilökohtaisesti. Vertaisarvi-

ointi.

Vertaisarvioiden ja kommenttien

perusteella.

Viikko 34 Tavoitteena, että oppijat tietävät ravitse-

mus- ja liikuntaneuvonnan mahdollisuudet

eri sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä ja

osaavat soveltaa tietoa tulevassa työssään.

Oppijat jakavat kokemuksiaan ohjauksesta

ja ottavat niistä oppia.

Lähiopetus WS-ryhmien esitykset.

WS-ryhmät pitävät suulliset esityk-

set.

WS- esitysten, keskustelujen ja

loppukyselyn perusteella.

Viikko 35 Opitun mieleen palauttaminen ja miten

sitä voisivat tulevaisuudessa käyttää. Pa-

lautteenanto opintojakson onnistumisesta

opettajien työkaluksi kehittää opintojaksoa

edelleen.

Ammatillisen kehittymisen arviointi.

Verkkotyöskentely

Loppukyselyyn ja opintojakso-

palautteeseen vastaaminen.

Loppukeskusteluun osallistuminen

kahdella pakollisella ja yhdellä

vapaaehtoisella palstalla.

Loppukyselyn, opintojaksopa-

lautteen ja verkkokeskustelujen

pohjalta.

LIITE 2

14.5.2008

Hei!

Tervetuloa Liikunta ja ravitsemus terveyden edistämisessä -kesäopintojaksolle! Lähipäiviin on vielä pari

viikkoa, mutta orientoituminen aloitetaan jo ensi viikolla. Tässä muutamia ohjeita aluksi.

1. Kirjautuminen Optimaan ja opintojakson aloitus

Opintojakson työtila uudessa oppimisympäristössämme Optimassa avautuu ensi viikon maanantaina eli

19.5.2008. Kirjaudu Optimaan osoitteessa https://optima.jamk.fi -> kirjaudu JAMK:n verkkotunnuksilla. Op-

timaan käyvät samat tunnukset kuin JAMK:n verkkoon kirjauduttaessa muutenkin. Ohessa vielä ohje liittee-

nä (kirjautuminen.pps).

Mene Optimassa SHZT0300.8K0Hx Liikunta ja ravit - opintojaksolle.

Ensimmäiseksi siirry kansioon KYSELYT ja vastaa alkukyselyyn. Kannattaa varata aikaa kyselyn täyttämiseen

puolisen tuntia, jotta ehdit miettiä huolella. Muista tallentaa painamalla viimeisen kysymyksen jälkeen ole-

vaa OK -näppäintä.

Alkukyselyn jälkeen osallistu omalle keskustelupalstallesi: Esittäytyminen, Alkukeskustelu ja Kokemukset

ravitsemusohjauksesta - palstoille. Molemmille ryhmille (Jyväskylä ja Saarijärvi-Viitasaari) on omat keskus-

telupalstansa. Esittäytymispalstalle riittää yksi aloitus eli itsensä esittely, muille kahdelle palstalle tulee jo-

kaisen kirjata vähintään yksi aloitus ja kaksi jatkopuheenvuoroa.

HUOM! Nämä keskustelupalstat ja kysely ovat auki 19.5. - 8.6.2008.

2. Tutustu orientaatiojakson materiaaliin

Oppimateriaalit-kansiossa on muutamia linkkejä, joihin on suositeltavaa tutustua orientaatiojakson aikana.

Tämä materiaali luo perustan sille, mihin suurempaan kokonaisuuteen ravitsemus terveyden edistämisessä

liittyy.

3. Muut keskustelupalstat

Työtilassa on yhteisiä keskustelualueita, jotka ovat koko jakson ajan auki.

Kansiosta Yhteiset pulinat löytyvät palstat:

Opittua ja oivallettua:

Tälle keskustelupalstalle voit lisätä oivalluksiasi ja saamiasi "ahaa" -elämyksiä. Jaettu ilo on kaksinkertainen

- vai pitäisikö sanoa seitsemänkymmenkertainen - ilo :).

35

Vapaata keskustelua:

Tälle palstalle voit aloittaa keskustelun vapaasti valitsemastasi aiheesta, joka jollain tapaa ”liippaa” terveyt-

tä edistäviä elämäntapoja. Opettaja poistaa asiattomat viestit :).

Kysymyksiä???

Tälle palstalle voit heittää opintojaksoa koskevia kysymyksiä opettajalle tai muille opiskelijoille.

4. Opintojakson periaatteet

Opintojaksolla sovelletaan kokemuksellisen oppimisen periaatteita. Siksi orientoiviin keskusteluihin osallis-

tuminen ja alkukeskusteluun vastaaminen ovat oman oppimisesi kannalta tärkeitä. Oppiminen on prosessi,

joka voidaan käynnistää esimerkiksi miettimällä aikaisempia kokemuksia ja tietoja asiasta.

Alkukyselyyn vastaaminen ja keskusteluihin osallistuminen ovat myös edellytyksenä opintojakson suoritta-

miselle. Opintojakson suorittamisen liittyviä periaatteita ja aikatauluja käydään tarkemmin lähipäivässä ja

ne tulevat näkyville myös Optimaan.

Tässä vähän orientaatiota opiskelujen alkuun kesäopintojaksollamme! Jos jotain kysymyksiä herää, niin lai-

telkaa viestiä sähköpostilla. Sitten kun Optima avautuu niin mieluiten kysymykset sinne, jos ne ovat yleisesti

opintojaksoon liittyviä, jolloin kaikki saavat samalla vastauksen.

Terveisin

Teija ja Maare

Teija Häyrynen

lehtori (koko opintojaksosta vastaava)

teija.hayrynen@jamk.fi

Maare Kauppinen

ravitsemuksen sivutoiminen tuntiopettaja (verkko-opintojaksosta vastaava)

maare.kauppinen.aja@jamk.fi

36

LIITE 3

Materiaalia orientoitumiseen

Tämän listan materiaaliin kannattaa tutustua orientaatiojakson aikana eli 19.5.-8.6. 2008.

• Mieti, millaisissa tilanteissa saattaisit tarvita tämän aineiston materiaalia.

• Mitä ajatuksia materiaali herätti?

AVATESSASI ppt- TIEDOSTOJA VALITSE OPEN JA SITTEN VAIN LUKU - MITÄÄN SALASANOJA EI

TARVITA.

• Mitä suomalaiset syövät?

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/osastot/eteo/ravy/mita_suomalaiset_syovat2.ppt

• Ruuankulutuksen trendit

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/osastot/eteo/ravy/tasekuvat06.ppt

• Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/osastot/eteo/ravy/sydan-_ja_verisuonitautien_riskitekijat.ppt

• Sydän ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2008

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b02.pdf

Lue kappale 3 Riskitekijät ja terveyskäyttäytyminen. Siinä on käsitelty mm. ruoka- ja liikunta-

tottumusten vaikutusta sydän- ja verisuonitauti- ja diabetesriskiin. Raportissa on paljon muu-

takin hyvää asiaa, joten kannattaa laittaa tämä linkki itselleen talteen.

37

LIITE 4

ENSIMMÄISESSÄ LÄHIPÄIVÄSSÄ JAKAMANI ESITTEET

Tuottaja Esite

Finfood • Käydään pöytään – lapsiperheen ruokakirjanen

• Ravinto ja liikunta tasapainoon

KKI • Tartu tilaisuuteen

• Miehen huoltokirja

Kotimaiset kasvikset • Valitse tyylisi

• Hullaannu kasviksiin

• Väreistä voimaa

• Kunnon välipala

• Salaattipaletti

• Kone kuntoon

Margariinitiedotus • Huolehdi rasvan laadusta

• Margariini

• Kasva isoksi

Raisio • Benecol

• Keiju

• Hyvällä maulla

• Valitse kuituja

• Vaihda rasvat pehmeisiin

Unilever • Pro activ

Maito ja terveys • Lujita luitasi kalsiumilla ja kuntoilulla

• Nosta luittesi lujuutta

• Ota maidosta mallia

38

LIITE 5

RAVITSEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Maare Kauppinen

OHJEITA OMIEN RUOKATOTTUMUSTEN

TUTKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

Toukokuu 2008

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö / hoitotyö

39

Sisältö

1 Johdanto .......................................................................................................................................... 40

2 Tehtävän tavoite ............................................................................................................................. 40

3 Ruokatottumusten tutkiminen ....................................................................................................... 41

3.1 Ruokapäiväkirjan pitäminen viikoilla 23-24 ........................................................... 41

3.2 Viikolla 25-26 arvioidaan omia ruokatottumuksia ................................................. 41

3.3 Viikoilla 26 - 29 tutkitaan omia tottumuksia itsenäisesti ....................................... 42

3.3.1 Tutustu ravitsemussuosituksiin ja peilaa omia tottumuksiasi niihin ................................ 42

3.3.2 Muutossuunnitelma ja kokeilu ......................................................................................... 42

3.3.3 Uudelleen arviointi ........................................................................................................... 42

3.4 Viikolla 29 on jälleen verkkokeskustelun aika ........................................................ 42

4 Raportin laatiminen ........................................................................................................................ 42

5 Raportin palautus ............................................................................................................................ 45

6 Kirjallisuutta .................................................................................................................................... 45

LIITTEET

Liite 1: Ruokapäiväkirja ja ruuankäyttökysely

40

1 Johdanto

Tämän ohjeen tarkoituksena on helpottaa OMAT RUOKATOTTUMUKSET -tehtävän tekemistä. Kun raportin

laadinnan muotoseikkoja ei tarvitse miettiä niin paljon, jää enemmän aikaa itse asiaan eli omien ruokatot-tumusten havaitsemiseen, analysointiin, muuttamiseen ja arviointiin. Olen tehnyt tämän ohjeen sellaiseksi

kuin haluaisin teidänkin rakenteeltaan raportin tekevän.

2 Tehtävän tavoite

Ravitsemusneuvonnan lähtökohtana ovat asiakkaan tämänhetkiset ruokatottumukset ja elämäntilanne.

Ravitsemussuosituksiin perustuvaa ohjausta pyritään antamaan yksilöllisesti asiakkaan omat tottumukset,

elämäntilanne ja voimavarat huomioon ottaen. Ruokapäiväkirjan ja ruokatottumuskyselyn pitäminen aut-taa asiakasta syventymään omiin ruokatottumuksiinsa ja huomaamaan sen hyvät puolet ja kehittämishaas-

teet.

Terveellisten elämäntapojen ohjaaminen voi lähteä omien tottumusten selvittämisestä ja hahmottamises-

ta. Kun tietää kuinka itse toimii ja kuinka tulisi toimia, on myös helpompi ymmärtää ja ohjata muita. Tämän

tehtävän tavoitteena on toisaalta samastua asiakkaan rooliin, toisaalta sisäistää terveellisten ruokatottu-

musten perusteet.

Tehtävän tavoitteena on arvioida myös oman ruokavalion laatua ja oppia samalla ruoka-aineiden käytön

yhteys ravintoaineiden saantiin. Tehtävä on muotoiltu kokemuksellisen oppimisen periaatteita noudattaen.

Tätä havainnollistan kuviossa 1.

Kuvio 1. Omien ruokatottumusten tutkiminen ja tiedostaminen.

©Maare Kauppinen

41

3 Ruokatottumusten tutkiminen

Aloita ruokatottumustesi tutkiminen miettimällä, millaisen käsitys Sinulla on omista ruokatottumuksistasi

tällä hetkellä.

3.1 Ruokapäiväkirjan pitäminen viikoilla 23-24

Ruokapäiväkirjaa tulee pitää viikoilla 23- 24 eli heti lähipäivien jälkeen. Pidä kirjaa ruokailuistasi neljältä pe-

räkkäiseltä päivältä oheiselle (liite 1) lomakkeelle. Yhden päivän pitää olla viikonloppupäivä tai vastaava.

Oheisessa kuviossa (kuvio 1)olen esittänyt ajatukseni ruokatottumus prosessin etenemisestä. Toki jokainen

saa edetä omaa luonnollista oppimistyyliään noudattaen. On siis mahdollista aloittaa prosessi myös teorias-

ta, eli tutustua ravitsemussuosituksiin ja muuhun ravitsemusmateriaaliin ja tutkia omia tottumuksiaan vasta

sitten. Tavoitteena kuitenkin on, että on valmis keskustelemaan verkossa ruokakirjanpidostaan viikoilla 25 -

26. Tämän jälkeen prosessi etenee, kuten opintojakson aikataulukuvauksessa on esitetty (kuvio 2).

Kuvio 2. Opintojakson aikataulu.

3.2 Viikolla 25-26 arvioidaan omia ruokatottumuksia • Mieti:

o Mitä hyvää ruokatottumuksissasi on ja mitä parannettavaa niissä ehkä olisi?

o Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisten ruokatottumustesi muokkautumiseen?

� Mitkä asiat vaikuttavat mm. ruokavalintoihin, ruuanvalmistustapoihin ja aterioiden

rytmitykseen?

42

• Arvioi kuidun-, suolan-, ja sokerinsaantiasi sekä rasvanlaatua testien avulla.

www.leipatiedotus.fi -> testit: kuitutesti, sokeritesti

http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/sydamenterveys/ -> testaa itsesi: rasvatesti, suolatesti

Halutessasi arvioi energian- ja ravintoaineiden saanti ravintolaskentaohjelmalla, esim. Nutrica, jos sellainen

on käytössäsi, tai internetistä löytyvillä laskureilla esim. KTL:n ruokakori

http://www.fineli.fi/foodbasket.php?amount=2&unit=kpl_l&foodid=1200&action=save&id=0&lang=fi.

Osallistu verkkokeskusteluun viikoilla 25-26. Aiheena ovat ruokapäiväkirjanpidon nostamat tunteet ja aja-

tukset sekä omien ruokatottumusten muokkautumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tiedostaminen.

3.3 Viikoilla 26 - 29 tutkitaan omia tottumuksia itsenäisesti

3.3.1Tutustu ravitsemussuosituksiin ja peilaa omia tottumuksiasi niihin Kolmen viikon aikana on tarkoitus tutustua Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja soveltuvin osin Helsingin

yliopiston ravitsemustieteen verkkomateriaaliin. Tätä aineistoa on tarkoitus käyttää omien ruokatottumus-

ten analysoinnissa. Lisäksi voit käyttää esitteitä sekä itse löytämiäsi verkko-sivustoja ja kirjallisuutta (huom.

kriittinen lähteiden arviointi). Selvitä itsellesi, paljonko kutakin ruoka-aineryhmää olisi päivittäin käytettävä

ja millaisia valintoja suositellaan. Peilaa omia ruokatottumuksiasi suosituksiin.

3.3.2 Muutossuunnitelma ja kokeilu

Omien ruokatottumusten selvittämisen ja analysoinnin jälkeen on vuorossa muutoskokeilu. Testien tai oman tulkinnan mukaan jokaisella on varmasti jokin, asia jonka voi muuttaa ruokatottumuksissaan.

Tee muutoskokeilustasi TARMO -suunnitelma. Professori Pertti Mustajoki on soveltanut painonhallintaoh-

jauksessa SMART- suunnitelmasta suomalaistettua TARMO -suunnitelmaa.

T tarkoittaa tarkkaa, A aikataulutettua, R realistista, M mitattavissa olevaa ja O omaa tekoa. Tätä asiaa sel-vennän vielä myöhemmin raportin kirjoitusohjeessa. Kun olet ensin tehnyt suunnitelman, toteuta se. Muu-

toskokeilun on hyvä kestää ainakin viikon.

3.3.3 Uudelleenarviointi

Muutoskokeilun jälkeen on kokeilun arvioinnin aika. Samalla on hyvä miettiä, millainen käsitys sinulla on

nyt omista ruokatottumuksistasi, onko käsityksesi muuttunut, ovatko tottumuksesi muuttuneet? Miten?

3.4 Viikolla 29 on jälleen verkkokeskustelun aika

Tällä viikolla jaatte ruokapäiväkirja -tehtävän kokonaisantia. Mitä opit kokemuksesta? Millaista on muutok-sen tekeminen?

Ruokapäiväkirjaraportteja tulee työstää koko prosessin, ajan ja ne tulee palauttaa jokaisen opiskelijan

omalla nimellä varattuihin kansioihin viimeistään 20.7.2008. Tämän jälkeen kansio sulkeutuu. Seuraavassa

kappaleessa on raportin kirjoitusohje.

4 Raportin laatiminen

Raporttia voit tehdä vaiheittain aloittaen sen jo ennen ruokapäiväkirjan pitämistä ja sen aikana. Varsinai-

sesti raportin kirjoittamiselle on varattu aikaa viikoilla 26-28. Raportin arviointikriteerit löydät omana tie-

dostonaan Optimasta. Vaikka tämän raportin päätarkoituksena eivät olekaan muodolliset seikat, on hyvin

43

jäsenneltyä tekstiä helpompi lukea ja palautteen antaminen helpompaa. JAMK:n raportointiohjeesta voi

olla apua, mutta jos teet työsi tätä ohjetta käyttäen, on työsi silloin muodoltaan riittävä.

Raportissa tulee olla kansilehti, josta löytyy ainakin työn nimi ja oma nimesi sekä sisällysluettelo. Laadi ra-portti esimerkiksi seuraavaa väliotsikointia käyttäen. Voit myös keksiä itse kuvaavia otsikoita.

1 Johdanto

• mitä teit, miten ja miksi

• kerro tässä myös, millaisiksi arvelit/oletit omat ruokatottumuksesi ennen ”tutkimusta” • mitä odotit ruokakirjanpidolta.

2 Taustatiedot

• ikä, työ, perhe, sairaudet (joilla vaikutusta ravitsemukseen, esim. ruoka-aineallergiat), liikunta, pai-no, BMI, vyötärönympärys… jne (sillä tarkkuudella kuin haluat kertoa)

Taulukko 1. Ruuankäyttöni ruoka-aineryhmittäin.

Huom! Tässä taulukossa ei ole kuin alku taulukosta, joten sinun täytyy lisätä loput ruoka-aineryhmät itse.

Ruoka-aineet Ruuankäyttöni nyt Suositus Kommentit ja muutosehdotuk-set

KASVIKSET

Vihannekset ja

juurekset

Marjat ja he-

delmät

n. 320 g/vrk

n. 320 g/vrk

¼-1/2 lautasellista

pääruuan kanssa

ei lainkaan tuoreena

koko jakson aikana,

ainoastaan mehuna ja

hillona, marjoja piira-

kassa

Yhteensä vähintään

500 g/vrk, eli jotain

värikästä jokaisella

aterialla….

Otan edelleen noin puolilau-

tasellista pääaterioilla salaattia.

Lisäksi voisin rouskutella pork-

kanan tai muuta juuresta välipa-

lalla ja laittaa enemmänkin vi-

hanneksia leivälle kuin pelkän

salaatin lehden.

Vähintään 1-2 hedelmää päiväs-sä esim. aamu-, väli- tai/ ja ilta-

palalla,

Marjoja olisi myös hyvä tulla

päivittäin, mutta vähintään pari kertaa viikossa.

Ateriarytmi 3-4 isohkoa ateriaa Riittävän energian ja

ravintoaineiden saa-

miseksi olisi suositel-

tavaa syödä 5-6 ateri-

aa päivässä, 3-4 tun-

nin välein. Myös vii-

konloppuna.

…..

3 Omat ruokatottumukseni ja niiden arviointi (voivat olla myös erillisinä kappaleina, alaotsikoita vaa-tii ainakin)

Esittele omaa ruuankäyttöäsi ruoka-aineryhmittäin suosituksiin verraten mieluiten taulukkona,

josta lyhyt kooste tai auki kirjoitettuna ruoka-aineryhmittäin. Esitä myös arviosi tärkeimpien ravin-toaineiden saannin riittävyydestä ruuankäyttösi perusteella. Kirjoita suola-, rasva-, kuitu- ja soke-

44

ritestien tulokset ja kommentoi niitä. Ota kantaa myös ateriarytmiin ja onko sillä jotain vaikutusta

hyvinvointiisi.

Mikäli olet arvioinut ravintoaineiden saantia, laadi taulukko myös energiaravintoaineiden saannista ja tärkeimmistä vitamiineista ja kivennäisaineista tai arvioi sitä muulla tavoin. Kerro myös mitä oh-

jelmaa käytit arvioinnissasi.

Mieti, voivatko tämänhetkiset ruokatottumuksesi ja muut elämäntapasi altistaa jollekin sairaudel-le. Minkälaisilla muutoksilla saisit pienennettyä riskiä?

4 Muutossuunnitelma

Kerro mitä muutoksia päätit kokeilla ja millaisen TARMO -suunnitelman teit. Perustele, miksi juuri tämä muutos olisi Sinulle hyväksi. Esimerkiksi saat suolatestistä korkeat pisteet:

”Kokeilen suolan käytön vähentämistä. Suolatestin mukaan saan yllättävän paljon suolaa

ketsupista ja sinapista. Yritän siis vähentää näiden käyttöä. Minulle suolan käytön vähen-

tämisestä on hyötyä, koska minulla on sukurasitus sydän- ja verisuonitauteihin. Runsas

suolankäyttö saattaa nostaa verenpainetta, ja verenpaine puolestaan on yksi sydän- ja

verisuonitautien riskitekijä. Ketsupin ja sinapin runsas käyttö on pinttynyt tapa, ja siitä

voi olla vaikeaa luopua, varsinkin kun mieheni käyttää myös niitä runsaasti. Päätän nyt

kuitenkin kokeilla. En osta enää lisää niitä, kunhan nykyiset ovat loppuneet. Puhun myös

mieheni kanssa, jos hänkin olisi valmis vähentämään ketsupin ja sinapin käyttöä. Ei siitä

haittaa hänellekään olisi, sillä ei hänenkään verenpaineensa ainakaan liian alhainen ole.

TARMO- suunnitelmani on:

”T: Vähennän ketsupin ja sinapin käyttöä arkiruokailussani ja lopetan niiden ostamisen.

A: Heti huomisesta lähtien vähennän niiden käyttöä, ja kun ne loppuvat, niin en osta niitä

enää lisää kotiin.

R:Tavoitteena on siis lopettaa ketsupin ja sinapin käyttö arkena, mutta erityistilanteissa

ja kylässä voin niitä käyttää.

M:Varmasti suolatestin pisteet alenevat, kun teen muutoksen. Voipa sen mitata rahassa-

kin, joka säästyy, kun en osta ketsuppia ja sinappia. Ja tietenkin toivon, että verenpaine-

lukematkin alenevat.

O: Itse päätän mitä ostan ja suuhuni pistän, joten oma teko se silloin on. Ihan itse keksin,

eikä kukaan määrännyt.”

Mieti myös muutoksen mahdollisuutta kohdallasi: tuleeko olemaan helppoa vai haasta-

vaa?

5 Muutoskokeilun onnistuminen

Kerro, kuinka valitsemasi muutos onnistui. Mitkä asiat tukivat muutosta? Oliko joitain muu-

tosta estäviä tekijöitä? Teitkö joitain muitakin muutoksia ruokatottumuksissasi tai elämänta-

voissasi. Millaisia vaikutuksia niillä on ollut hyvinvointiisi?

Onko ruokatottumuksissasi tai muissa elämäntavoissasi vielä jotain, mitä aiot muuttaa, mitä? Kuinka luulet sen/niiden onnistuvan?

45

6 Pohdinta

Mitä opit tehtävän avulla? Oliko tehtävä helppo vai haastava? Miten voit käyttää oppimaasi omassa elämässäni tai tulevassa työssäsi? Mitä oivalsit?

Itsearviointi (voi olla erikseen tai sisältyä pohdintaan). Vertaa arviointikriteereitä, saavutitko

hyväksyttävän osaamisen, perustele.

7 Lähteet

Lisää tähän kohtaan käyttämäsi lähteet. Mukana on oltava Suomalaiset ravitsemussuosituk-

set ja myös joitakin persoonallisempia lähteitä.

5 Raportin palautus

Palauta ruokapäiväkirjaraporttisi Optimaan omalla nimelläsi varattuun kansioon (avautuu myöhemmin)

20.7.2008 mennessä. Pyrin antamaan jokaiselle henkilökohtaisen palautteen ennen toista lähipäivää.

6 Kirjallisuutta • Fogelholm, M. (toim.) 2001. Ratkaisuja ravitsemukseen – ravitsemuskasvatus ja elämänkaari. Hel-

sinki: Palmenia-kustannus.

• Valtion ravitsemusneuvottelukunta.2005. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta

tasapainoon.Http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf .

• Voutilainen, E.2007.Ravitsemustieteen perusteita. Helsingin avoin yliopisto. Http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/index.html

Testejä:

• Kansanterveyslaitos. Ruokakori. Ravintoaineidensaantilaskuri. Http://www.fineli.fi/foodbasket.php?amount=2&unit=kpl_l&foodid=1200&action=save&id=0&lang=fi

• Kuopion yliopisto ja Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos.

Http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1 (mm. energiankulutuslaskuri).

• Sydänliitto: www.sydanliitto.fi (mm. rasva- ja suolatesti).

• Leipätiedotus: http://www.leipatiedotus.fi (kuitu- ja sokeritesti).

• Maito ja terveys: http://www.maitojaterveys.fi (kalsiumtesti).

46

LIITE 1 RUOKAPÄIVÄKIRJA JA RUUANKÄYTTÖKYSELY

Nimi: _______________________________________ Syntymäaika: ________

Pituus__________________ Paino____________________ BMI____________

Vyötärönympärys ___________ Erityisruokavalio__________________________________________________

Kirjatkaa tähän käyttämienne ruoka-aineiden tuotemerkki ja rasvapitoisuus.

Leipärasva: ___________________________________ Rasva% _________

Ruuanvalmistusrasva: _____________________________ Rasva% _________

Leivontarasva: ___________________________________ Rasva% _________

Juusto: ___________________________________ Rasva% _________

Kokolihaleikkele: __________________________________Rasva% _________ Leikkelemakkara: _________________________________Rasva% _________

Maito / piimä: ___________________________________ Rasva% ________

Jogurtti / viili: ___________________________________ Rasva% _________

RUOKAPÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJEET

Merkitkää lomakkeelle kaikki, mitä syötte ja juotte kolmena arkipäivänä ja yhtenä viikonloppupäivänä. Ohessa on malliksi yksi valmiiksi täytetty ruokapäiväkirjan sivu.

Merkitkää tiedot lomakkeeseen heti ruokailun jälkeen.

Tarkistakaa, että jokaiselle sivulle tulee merkittyä nimi, päivämäärä ja viikonpäivä.

Aloittakaa jokainen päivä uudelta sivulta. Yhteen päivään voitte käyttää useampia sivuja.

Kirjoittakaa aika-sarakkeeseen se kellonaika, jolloin söitte tai joitte jotain.

Merkitkää paikka-sarakkeeseen ruokailupaikka, esim. koti, koulu, baari jne.

Merkitkää ruuat ja juomat -sarakkeeseen kaikkien nauttimienne ruokien ja juomien nimet. Merkitkää jokai-nen ruoka omalle rivilleen. Ilmoittakaa ruokien ja juomien laatu mahdollisimman tarkkaan, esim. rasvaton

maito, kevytmaito, sokeroitu mansikkajogurtti, 2 % rasvaa, Edam- juusto, ruisleipä, suklaakääretorttu jne.

Ruokalajeista selostakaa myös ruuanvalmistustapa. Erityisen tärkeää on, että ilmoitatte valmistukseen käy-

tetyn rasvan ja/tai maidon laadun. Esim. muikut (paistettu voissa), kesäkeitto (kevytmaitoon).

Määrä-sarakkeeseen ilmoittakaa nauttimanne ruuan määrä mahdollisimman tarkasti. Ilmoittakaa käyttö-määrät talousmittoina eli desilitroina, tee- tai ruokalusikallisina, kahvikuppeina, lasillisina, lautasellisina

jne. Jos käytettävissänne on vaaka tai muutoin tiedätte ruuan painon tarkkaan, ilmoittakaa määrä gram-

moina.

Merkitkää lomakkeelle myös päivän liikuntasuoritukset ja käyttämänne ravintolisät, kuten vitamiini- ja ki-

vennäisainevalmisteet.

RUUANKÄYTTÖKYSELY. Kuinka usein käytätte seuraavia ruoka-aineita? Ympyröikää seuraavan sivun taulu-

kosta sopiva vaihtoehto.

Ruoka-aine

ainakin 4 krt/vrk

2-3 krt/vrk

Päivittäin tai lähes päivit-täin

4-5 krt/vko

2-3 krt/vko

1 krt/vko

1-3 krt/vko

Harvoin tai en lainkaan

En osaa sanoa

1. Peruna 1 2 3 4 5 6 7 8 9

2. Riisi, pasta 1 2 3 4 5 6 7 8 9

3. Puuro,velli, mysli yms.

1 2 3 4 5 6 7 8 9

4. Leipä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

5. Leipärasva 1 2 3 4 5 6 7 8 9

6. Liha 1 2 3 4 5 6 7 8 9

7. Kana, broileri, kalkkuna

1 2 3 4 5 6 7 8 9

8. Kala 1 2 3 4 5 6 7 8 9

9. Ruokamakkara esim. nakki

1 2 3 4 5 6 7 8 9

10. Leikkelemak-kara

1 2 3 4 5 6 7 8 9

11. Kokolihaleik-kele esim. keitto-kinkku

1 2 3 4 5 6 7 8 9

12. Maksaruuat, maksamakkara

1 2 3 4 5 6 7 8 9

13. Kananmuna 1 2 3 4 5 6 7 8 9

14. Maito, piimä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

15. Jogurtti, viili 1 2 3 4 5 6 7 8 9

16. Juusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9

17. Kahvileivät, leivonnaiset

1 2 3 4 5 6 7 8 9

18. Pizza, hampu-rilainen yms.

1 2 3 4 5 6 7 8 9

19. Sipsit, naksut ym.naposteltavat

1 2 3 4 5 6 7 8 9

20. Karamellit, lakritsi, salmiakki

1 2 3 4 5 6 7 8 9

21. Suklaa 1 2 3 4 5 6 7 8 9

22. Jäätelö, va-nukkaat

1 2 3 4 5 6 7 8 9

23. Alkoholi 1 2 3 4 5 6 7 8 9

24. Kahvi, tee 1 2 3 4 5 6 7 8 9

25. Vihannekset, juurekset

1 2 3 4 5 6 7 8 9

26. Hedelmät, marjat

1 2 3 4 5 6 7 8 9

27. Tuoremehu 1 2 3 4 5 6 7 8 9

28. Sokerilliset mehut ja limsat yms.

1 2 3 4 5 6 7 8 9

29. Sokerittomat mehut ja limsat yms.

1 2 3 4 5 6 7 8 9

30. Vesi 1 2 3 4 5 6 7 8 9

48

MALLI LOMAKKEEN TÄYTÖSTÄ

Nimi _____________________________________ Syntymäaika ___________________ Päivämäärä

______Viikonpäivä

Onko päivä tavallinen __ poikkeava __ jos niin miten

______________________________________________________________________

Aika klo

Paikka Ruuat ja juomat (valmistustapa, ruuanvalmistuksessa käytetty rasva ja neste)

Määrä (kpl, dl, g, viipale, lasillinen jne.)

17.30 koti LIHAPULLAT, NAUTA JAUHELIHA, PAISTETTU VOISSA 5 isoa

PERUNA, KUORINEEN KEITETTY 5 pienehköä

RASVATON MAITO 2 lasi

GRAHAMSÄMPYLÄ, TEHTY KEVYTMAITOON 2 kpl

KEVYT AAMUPALA-JUUSTO 2 viip

ITALIANSALAATTI (SAARIOINEN) 1 rkl

OMENA-KAALI-SALAATTI 2 dl

MUSTIKKAPIIRAKKA, PULLAPOHJA, LEIVOTTU VOILLA 1 viipale (4 x 5 cm)

20.45 koti HEDELMÄMYSLI (MYLLYN PARAS) 3 dl

KAUPAN MUSTIKKAKEITTO (VALIO, sokeroitu) 2 dl

KAHVI 1 kkp

KAHVIKERMA 1 rkl

SOKERI 2 palaa

DIGESTIVE-KEKSIT (MCVITIES) 4 kpl

OMENATÄYSMEHU (TROPIC) 1 lasi

22.45 OMENA 1 iso

49

Nimi ______________________________________ Syntymäaika ___________________

Päivämäärä ________________ Viikonpäivä ____________________

Onko päivä tavallinen __ poikkeava __ jos niin miten

________________________________________________________________________________

Aika Paikka Ruuat ja juomat (valmistustapa, ruuan-valmistuksessa käytetty rasva ja neste)

Määrä (kpl, dl, g, viipale, lasillinen jne.)

50

LIITE 6

Liikunnan ja ravitsemuksen workshop - tehtävä

TAVOITE

Tehtävän tavoitteena on tutustua eri asiakasryhmien ravitsemuksen ja liikunnan mahdollisuuksiin

terveyden edistämisessä. Samalla opitaan yhteistoiminnallisuutta ryhmätyöskentelyssä. Tavoit-

teena on myös saada kokemus ohjaamisesta. Tavoitteena on jakaa asiantuntijuutta ja kokemuksia

ja oppia arvioimaan omaa ja toisten työskentelyä.

TOTEUTUS

Tehtävä toteutetaan 4-5 hengen ryhmissä, joihin jakaannutaan lähipäivissä. Jokaiselle ryhmälle valitaan myös vertaisryhmä.

Ryhmät valitsevat itselleen asiakkaan, joka hyötyisi heidän mielestään ravitsemus- ja liikuntaohja-

uksesta. Toivottavaa on, että ryhmillä olisi mahdollisimman erilaisia tapauksia. Pienryhmissä oppi-

jat selvittävät asiakkaan tämänhetkiset elämäntavat, tutustuvat aihepiirin materiaaliin ja suunnit-

televat yhdessä asiakkaan kanssa ravitsemus- ja liikuntaohjelman. Toivottavaa olisi, että asiakas olisi oikea henkilö. Asiakas voi olla myös joku omasta tai toisesta ryhmästä.

Ohjausprosessista laaditaan kirjallinen tuotos, joka viedään niille varattuihin kansioihin viimeistään

10.8.2008. Kirjallisessa tuotoksessa tulee olla lyhyt teoriaosuus asiakasryhmän liikunta- ja ravitse-

mussuosituksista, asiakkaan taustatiedot ja nykyiset elämäntavat, suunnitelma ja sen onnistumi-nen, jokaisen itsearviointi erikseen ja ryhmän yhteinen arviointi.

Viikoilla 32-33 jokainen tutustuu kaikkien ryhmien kirjallisiin tuotoksiin ja kommentoi niitä vasta-

ten kysymyksiin: Mikä kolahti? Missä olisi kehitettävää? Ryhmät tekevät yhdessä vertaisarvion ver-taisryhmänsä tuotoksesta.

Toisessa lähipäivässä eli viikolla 34 (19.8. Saarijärvi,20.8. Viitasaari ja 21.8. JKL) jokainen ryhmä

esittää mahdollisimman havainnollisesti jotain oman asiakkaan ohjaamisesta: esim. liikuntademo,

asiakkaan neuvontatuokio tms. Tarkoituksena on tuoda jotain uutta esille kirjallisen tuotoksen li-säksi tai korostaa sen ydinkohtia, ei esittää kirjallista tuotosta suullisesti.

ARVIOINTI

WS- tehtävä arvioidaan hyväksytty/hylätty- periaatteella.

51

LIITE 7

KIRJALLISUUTTA

RAVITSEMUSKASVATUS

Fogelholm, M. (toim.) 2001. Ratkaisuja ravitsemukseen - ravitsemuskasvatus ja elämänkaari.

Helsinki: Palmenia-kustannus.

Heinonen, L. 2004. Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan -ongelmista onnistumisiin syömisen hallin-

nassa. 2. painos. Tampere: Suomen Diabetesliitto ry.

ELÄMÄNTAPAOHJAUS

Turku, R.2007. Muutosta tukemassa valmentava elämäntapaohjaus. Helsinki: Edita.

SEURAAVIIN VERKKOMATERIAALEIHIN TUTUSTUMINEN ON ERITTÄIN SUOSITELTAVAA

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta löytyvät Suomalaiset ravitsemussuositukset PDF-

muodossa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta.2005.Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta

tasapainoon. Http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf

Samaisilta sivuilta löytyy myös paljon muuta mielenkiintoista. Kannattaa käväistä

Http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/

Eeva Voutilaisen tekemät ravitsemustieteen perusteet -sivusto ovat kullanarvoinen. Ne sisältävät

kaiken oleellisimman ravitsemuksesta helposti löydettävässä muodossa ja ne voi myös tulostaa

halutessaan Wordina.

Voutilainen, E.2007. Ravitsemustieteen perusteita. Helsingin avoin yliopisto.

Http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/index.html

52

LIITE 8

Lasten ravitsemus

Maare Kauppinen

15.2.2008

Luettavaa

Fogelholm, M. (toim.).2001. Ratkaisuja ravitsemukseen - ravitsemuskasvatus ja elämänkaari. Helsinki: Pal-

menia-kustannus.

Hasunen, K. ym.2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Helsinki: STM

2004.Http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/09/pr1095673148360/passthru.pdf

Juvonen, K. 2005.Lasten ja nuorten ravitsemus. Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos.

http://www.apetit.fi/pdf/lasten_ja_nuorten_ravitsemus.pdf

Käypähoitosuositukset

Lasten lihavuus

Http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00051.

Lasten ja nuorten syömishäiriöt

Http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00034.

Lasten ruoka-aineallergia

Http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00048.

Opinnäytteitä

Mickelson, M & Vilppula L.2006. Leikki-ikäisen lapsen ravitsemus – ohjauskansion tuottaminen terveyden-

hoitajille. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.

Https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6102/stadia_1163069408_7.pdf?sequence=1.

Räihä, T. Salapoliisi Saperen ruokaseikkailut – Lasten ravitsemuskasvatusta Jyväskylän päiväkodeissa uusin

menetelmin. Opinnäytetyö JAMK/MARATA

2006.Https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6209/TMP.objres.86.pdf?sequence=1.

Nettisivuja

Wellou.fi on internet-palvelu terveysaiheisen asiatiedon opettamiseen ja oppimiseen. Palvelussa on omat

osionsa opettajille, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille. Http://www.wellou.fi.

53

LIITE 9

VANHUSTEN RAVITSEMUS -KANSIOON olen koonnut muutamia lähteitä ikääntyvien ravitsemuk-

sesta kiinnostuneille.

Tästä pääset suoraan Vanhustyön keskusliiton verkkosivuilla olevaan vanhusten ravitsemuksen arviointipa-

kettiin:

Http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/hankkeet/vanhusten_ravitsemus/ravitsemuksen_arviointi/.

Vanhusten ravitsemus

Merja Suomisen väitöskirja: Nutrition and Nutritional Care of Elderly People in Finnish Nursing Homes and

Hospitals (Ikääntyneiden ihmisten ravitsemus ja ravitsemushoito suomalaisissa vanhainkodeissa ja sairaa-

loissa) linkki löytyy Vanhustyön keskusliiton sivuilta. Samassa myös tutkimuksen päätulokset suomeksi.

Http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/fin/ajankohtaista/index.php?nid=50.

Turun ammattikorkeakoulun Ravitsemusterveysprojekti on yhteistyössä Turun terveystoimen kanssa

koonnut koulutuspaketin, joka käsittelee ravitsemusohjauskysymyksiä erilaisissa asiakaslähtöisissä tilanteis-

sa. Mukana asiaa myös vanhusten ravitsemuksesta.

Http://www.terveysala.turkuamk.fi/ravter/index.html.

Vanhustyön keskusliiton projektisuunnittelija Merja Suomisen Ikäihmisen ravitsemuksen ongelmat ja mahdollisuudet – diasarja.

Http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/document.php?DOC_ID=173&

Muurinen, S. ym.2003. Vanhainkotien asukkaiden ravitsemustila 2003. Helsingin kaupungin sosiaaliviras-

ton tutkimuksia.2003:6. Http://www.hel.fi/wps/wcm/resources/file/eb417b4aa2ccb19/6_muurinen.pdf.

Ravitsemustilan arviointiin käytettävä MNA-lomake Http://www.gernet.fi/ohjeet/mna_uusi.pdf.

Http://www.gernet.fi/ohjeet/index.html -> Ravitsemustilan arviointi, MNA arviointikaavake (pdf-

dokumentti). Katso myös käyttäjän opas.

Pelkonen, V.2007. Kliinisten ravintovalmisteiden käyttö hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Opinnäytetyö. Jy-

väskylän ammattikorkeakoulu.

Https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/33622/jamk_1199447265_0.pdf?sequence=1

54

Ruokapäiväkirjatehtävän arviointikriteerit (mukaeltu Karinharju 2007)

Hyväksyttävä osaaminen Edistyneen osaaminen Tavoiteltava osaaminen

Tehtävän sisällöllinen käsittely

Tehtävän osiot on käsitelty, mutta vain pin-

tapuolisesti

Tehtävän osiot on käsitelty yleisellä tasolla,

mutta syvempi ja laajempi tarkastelu kaipaisi

hiomista.

Opiskelija on vastannut tehtävän kaikkiin kysymyksiin. Teksti

on sujuvaa ja etenee loogisesti johdannosta pohdintaan.

Tehtävän teoreettinen käsittely

Lähdemateriaali on yksipuolista/vähäistä,

mutta se on merkitty lähdeluetteloon.

Lähdematareriaali on monipuolista/ riittävää

ja se on merkitty lähdeluetteloon.

Lähdemateriaali on monipuolista sisältäen kirjallisuutta, ar-

tikkeleita ja nettilähteitä. Lähdevitteet löytyvät tekstistä.

Opiskelija osoittaa tekstissään myös lähdekritiikkiä.

Oman pohdinnan liittäminen aiheeseen

Opiskelija on esittänyt asiat asioina ja niiden

merkityksen pohdinta on vähäistä.

Opiskelija on jonkin verran pohtinut teorian

ja käytännön kohtaamista omalla kohdallaan.

Opiskelija on monipuolisesti pohtinut kokemustensa ja teori-

an merkitystä omalla kohdallaan.

Aiheen liittämi-nen käytäntöön ja omaan ammatinkuvaan

Opiskelija on osittain pohtinut kokemuksen

merkitystä ja sovellusta omassa ammatis-

saan.

Opiskelija pohtii tekstissään aihetta ja koke-

mustaan oman ammattinsa kautta.

Opiskelija pohtii aihetta nykyisen/tulevan ammattinsa näkö-

kulmasta ja etsii ratkaisuja/vastauksia esille tulleisiin kysy-

myksiin.

Raportin rakenne

Raportin rakenne on likipitäen kunnossa:

- sivunumerot

- kansilehti

- sisällysluettelo

- johdanto

- otsikoin jäsennelty teksti

- pohdinta

- lähdeluettelo

liitteet (ruokapäiväkirja ja ruuankäyttö-

kysely)

Raportin rakenne on kunnossa:

- sivunumerot

- kansilehti

- sisällysluettelo

- johdanto

- otsikoin jäsennelty teksti

-yhteenveto

- pohdinta

- lähdeluettelo

- liitteet

Raportin rakenne on kunnossa, ja sen koostamiseen on pa-

nostettu.

- sivunumerot

- kansilehti

- sisällysluettelo

- johdanto

- otsikoin jäsennelty teksti

- lähdeviitteet tekstissä

- yhteenveto

- pohdinta sisältäen itsearvioinnin

- lähdeluettelo, liitteet

LIITE 10