RAKENNEMUUTOS HAASTAA SELLULAADUT, SIVU 28MARKETREVIEW

ECHOES FROMTHE WORLD

“Vastuullisuus on työtä pitkällä tähtäimellä”

ULRIKA ROMANTSCHUK

TEEMA· KESTÄVÄ KEHITYS

KOHTI PAREMPAA HUOMISTA, SIVU 6

114

NUMERO

METSÄ FIBREN ASIAKAS- LEHTI

MARKETREVIEWHEARHEAR

S I V U 2 H E A R H E A R

S I V U 2

S I V U 3H E A R H E A R

S I V U 3

Kestävä kehitys on ollut vahva vaikuttava voima sekä Metsä Fibren että Fazerin liiketoiminnassa jo kauan. Metsä Fibren vuonna 2013 käyttämästä puusta oli sertifioitu peräti 87 prosenttia – vertailun vuoksi: alle 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioituja, näistäkin valtaosa sijaitsee Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Fazerinkin bisnes liittyy puuhun aavistuksen verran – nimittäin kaakaopuuhun ja sen antamaan satoon. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä kaikki yrityksen käyttämä kaakao on vastuullisesti tuotettua.

TÄMÄN PÄIVÄN VALINTOJAhuomisen puolesta

Otsikko kuulostaa ehkä nykypäivän iskulauseelta, mutta se pohjautuu jo 1920-luvun Suomen metsälakiin. Kestä-vyysasiat ovat olleet tärkeä osa suomalaista metsätaloutta jo kauan ennen kuin meillä oli siihen sana, saatikka eril-listä lainsäädäntöä.

Kestävästä kehityksestä tuli kuuma aihe 90-luvun alussa, ja jo vuosikymmenen loppupuolella meillä oli tätä suunta-usta tukevaa lainsäädäntöä Suomessa. Nykyään metsälain-säädäntömme on maailman moderneinta. Tänään kestävä kehitys on edellytys kaikelle Metsä Groupin toiminnalle sekä välttämätön osa laatupakettiamme ja asiakaslupaus-tamme. Otamme kestävän kehityksen mukaisen ajattelu-tavan huomioon kaikista näkökulmista: ekologisesti, sosi-aalisesti ja taloudellisesti.

Metsä Group on merkittävä puunostaja. Toimitamme teollisuudelle vuosittain noin 30 miljoonaa kuutiota ja olemme ylpeitä siitä, että yli 80 prosenttia hankkimastamme puusta on sertifioitua. Olemme tässä suhteessa maailman-laajuisesti omassa luokassamme.

Metsä Groupilla on käytössään molemmat sertifiointi-järjestelmät, sekä PEFC että FSC. Vaikka kestävän kehityk-sen ajattelutapa on ollut läsnä suomalaisessa metsänhoi-dossa jo kauan, nämä sertifioinnit auttavat meitä tekemään parannuksia systemaattisesti. Keskiverto ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hyvä kun puhutaan kestävästä kehityksestä – pyrimme jatkuvasti parantamaan tapaamme toimia.

Sertifioinnit ovat meille myös tärkeä tapa osoittaa asiak-kaillemme, että suhtaudumme hyvin vakavasti kestävään kehitykseen. Se on läsnä kaikessa, mitä teemme: hakkuu-suunnitelman laatimisessa maanomistajan kanssa, puun korjuussa ja kuljetuksessa tehtaille. Kestävä kehitys näkyy jokapäiväisinä ponnistuksina toiminnassa ja päätöksente-ossa, olimme sitten metsässä, tehtaalla tai konttorissa työ-pöydän ääressä.

Vaikka puu – tärkein raaka-aineemme – on uusiutuva resurssi, valmistusprosessi on varsin pitkä. Suomalaisen männyn kasvaminen täysimittaiseksi kestää noin 80 vuotta. Meidän täytyy sen takia suhtautua metsiin kaukokatseisesti.

Loppuasiakkaamme – kuluttaja, joka valitsee talouspa-peria tai muropaketin paikallisessa supermarketissaan – haluaa yhä useammin olla varmistunut siitä, että tuotteen valmistuksessa luontoon ja yhteiskuntaan liittyvät asiat on hoidettu hyvin.

Se on myös meille ensisijaisen tärkeätä.

JUHA MÄNTYLÄTOIMIALAJOHTAJAMETSÄ FOREST

METSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITETTÄKÖ

KESTÄVÄ KEHITYS ON

EDELLYTYS KAIKELLE

METSÄ GROUPIN

TOIMINNALLE.

S I V U 4

▶

ECHO TECH

22

S I V U 5

METSÄ FIBRE ECHO. NUMERO 1/2014. METSÄ FIBRE OY, PL 30, 02020 METSÄ. WWW.METSAFIBRE.FI

Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja markkinointi. Päätoimittaja: Saija Tuomikoski. Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom,Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.

Tuotanto ja graafinen suunnittelu:Otavamedia Asiakasviestintä, Helsinki. Tuottaja: Mauri Kaarre. Layout: Ari Hirvonen. ISSN 2324-0712 (painettu)ISSN 2324-0180 (verkkojulkaisu)

Paino: Erweko Oy.

Metsä Fibre Echo ilmestyy suomeksi, englanniksi, saksaksi ja kiinaksi. Kaikki lehdet ovat saata-villa osoitteesta: www.metsafibre.fi

Käännökset: Rapu Kielikonsultit Oy.

Kansipaperi: Carta Integra 190 g. Paperi: Galerie Art Silk 130 g.

E C H O114

HEAR HEARKOHTI PAREMPAA HUOMISTA

PÄÄKIRJOITUSMETSÄÄ ÄLKÖÖN HÄVITETTÄKÖ

ECHOES FROM THE WORLDKESTÄVÄN KEHITYKSEN ASIAT OTETAAN VAKAVASTI

GREEN SOUNDSENERGIATUOTTEET OVAT TÄRKEÄ OSA YHTIÖN TOIMINTAA JA TULOKSENTEKOA

MY VOICE KESTÄVÄN KEHITYKSEN TÄRKEYS ROYAL WAGENBORG -YHTIÖLLE

KOLUMNITULEVAISUUDEN SELLUTEHDAS

ECHO TECHSYSTEMAATTISET PROSESSIT TUKEVAT INNOVAATIOKULTTUURIA

BUSINESS BITSTUOTANTOENNÄTYKSIEN VUOSI

MARKET REVIEWKORVAUTUMINEN JA KESTÄVÄ KEHITYS MÄÄRITTÄVÄTUUTTA MAAILMANJÄRJESTYSTÄ

ECHO MONITORURAKIERTO ONTEHOKAS TAPA OPPIA ECHO MARKMÄNTYÖLJYSTÄ ON MONEKSI

2

4

6

14

18

21

22

27

28

32

34

GREEN SOUNDS

14

ECHOES FROM THE WORLD

6

MARKET REVIEW

28

ECHOES FROM THE WORLD

S I V U 6 E C H O E S F R O M T H E W O R L D

“YRITYSVASTUUASIAT

OVAT MEILLE

STRATEGISIA,

JOHDETTAVIA JA

MITATTAVIA.”

▶

S I V U 7E C H O E S F R O M T H E W O R L D

S I V U P B

Kestävä kehitys on tämän päivän valintoja, huomisen puolesta.

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa huomio on usein vihreissä

arvoissa, mutta kestävän kehityksen paletti on itse asiassa paljon

laajempi kokonaisuus, pohtivat Ulrika Romantschuk ja Tom Nickull.

TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT MARKUS SOMMERS

azerin viestinnästä ja brändeistä vastaava joh-taja Ulrika Romantschuk ja Metsä Fibren

teknisestä asiakaspalvelusta vastaava johtaja Tom Nickull löytävät yhteisen sävelen vaivatta. Vaikka yritykset edustavat eri toimialoja, asia on yhteinen – kestävä kehitys on ollut vahva vaikuttava voima kum-massakin organisaatiossa jo pitkän aikaa.

Romantschuk muistuttaa, että juuri pitkäjänteisyys on avainsana silloin, kun kestävän kehityksen asioista puhutaan: pikavoittoja on turha lähteä hakemaan.

”Vastuullisuus on sitä, että tehdään töitä pitkällä tähtäimellä”, hän pohtii ja huomauttaa, että Fazerin tapauksessa kaikki lähtee tavallaan liikkeelle laadusta ja sen merkityksestä perheyhtiölle.

”Laatu liittyy siihen, että haluamme tehdä kaikki asiat mahdollisimman hyvin ja toimia vastuullisesti kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa.”

Tavallaan vastuullisuus on ollut Fazerin DNA:ssa jo yrityksen perustamisesta lähtien, mutta se oli enem-

PA L J O N VA R T I J A N A

Fmänkin intuitiivinen tapa toimia; tänä päivänä taas vastuullisuusperiaatteet on kirjattu omaksi ohjel-makseen.

”Yritysvastuuasiat ovat meille strategisia, joh-dettavia ja mitattavia, ja ne ovat osa jokapäiväistä työtämme.”

Tähtäin ylösMetsä Fibre on panostanut vahvasti kestävään kehi-tykseen, jonka seurauksena esimerkiksi yhtiön Joutse-non tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä tai maakaasua normaalikäynnin aikana.

”Vuonna 2011 Metsä Group asetti kestävän kehi-tyksen tavoitteet, joista osa ulottuu aina vuoteen 2020 asti. Metsä Fibren tavoitteet laaditaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja toimintasuunnitelmat tehdään vuosittain”, Nickull kertoo.

Sekä Romantschuk että Nickull ovat yhtä mieltä siitä, että omasta ylhäisestä norsunluutornistaan käsin

▶

▶

ECHOES FROM THE WORLD

S I V U 8 E C H O E S F R O M T H E W O R L D

liiketoimintaa ei voi pyörittää enää kukaan – sosiaa-lisen median aikakaudella epäreilua peliä pelaavat fir-mat jäävät ennen pitkää kiinni ja kuluttajien tuomio on usein sekä salamannopea että armoton.

Korvat ja silmät aukiFazer – suomalaisten rakastetuin brändi – on tässä suhteessa enemmän kuluttajarajapinnassa, kun taas Metsä Fibren pelikenttänä on yritysten välistä toi-mintaa. Sidosryhmiä on silti kuunneltava herkällä korvalla, Nickull muistuttaa.

”Sidosryhmiin on oltava toimivat yhteydet ja mie-luusti niin, että ollaan proaktiivisia eikä reaktiivisia asioiden suhteen”, hän linjaa. Käytännössä tämä vaa-tii, että ollaan asiakkaan ja yhteiskunnan ”iholla” ja tiedetään hyvin tarkkaan, mihin suuntaan mielipi-deilmasto kehittyy.

Romantschuk lisää, että hyväkään maine ei pelasta, jos yrityksen toimintatavoista paljastuu jotain kestämätöntä.

”Sidosryhmien kanssa on käytävä jatkuvaa vuoro-puhelua ja heiltä saadut viestit on otettava huomi-oon tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuluttajien luot-tamuksen säilyminen yritykseen ja sen tuotteisiin tai palveluihin on toiminnan jatkuvuuden ja kas-vun edellytys.”

Ilmastonmuutos kuriinFazerin tuotantolaitosten ja ravintoloiden keskei-simmät suorat ympäristövaikutukset ovat energian ja veden kulutus sekä raaka-aineista, tuotteista ja tuo-tannosta syntyvät sivutuotteet ja jätteet – ja kukin näistä osa-alueista on tarkan seurannan alla. Lisäksi yhtiö pyrkii aktiivisesti vähentämään toiminnan epä-suoria vaikutuksia toimitusketjussa, asiakkailla ja kuluttajilla.

Ympäristövaikutusten hallinnoimiseksi monet Fazerin tuotantolaitoksista ja ravintoloista ovat otta-neet käyttöön ISO 14001 -standardin mukaisen, ser-tifioidun ympäristöjärjestelmän ja Lean-periaatteet, eli standardoidut toimintatavat, jotka toimivat perus-tana jatkuvalle parantamiselle.

Fazerin ympäristövastuun pääteemoihin kuulu-vat ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen pienen-täminen, kaatopaikkajätteen minimointi ja luon-non monimuotoisuuden säilyttäminen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Fazerin toi-milla on merkitystä, koska ruuan tuotanto aiheuttaa

yli 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.”Meillä on tavoitteena 20 prosentin vähennys ener-

giankulutuksessa tuotettua tonnia kohden vuoteen 2020 mennessä makeis- ja leipomoliiketoiminnassa”, summaa Romantschuk. Lisäksi Fazer haluaa kasvat-taa uusiutuvan energian osuuden 70 prosenttiin vuo-den 2017 loppuun mennessä.

Uusiutuvien uranuurtaja Uusiutuva energia on – luonnollisesti – yksi Metsä Fibren vahvimpia valttikortteja. Suomalainen met-säteollisuus on huippuluokkaa toiminnoissaan syn-tyvien sivuvirtojen hyödyntämisessä ja Metsä Fibre erottuu edukseen jopa tässä eliittijoukossa.

”Esimerkiksi vuonna 2013 nostimme edelleen tehtaidemme energiatuotannon omavaraisuusas-tetta, joka oli jo ennestään hyvin korkealla tasolla”, Nickull kertoo.

Kiitos käytössä olevien parhaiden käytäntöjen, kaikki Metsä Fibren tehtaat tuottavat uusiutuvaa

S I V U 9E C H O E S F R O M T H E W O R L D

“SIDOSRYHMIEN

KANSSA

ON KÄYTÄVÄ

JATKUVAA

VUOROPUHELUA.”

ECHOES FROM THE WORLD

S I V U 1 0 E C H O E S F R O M T H E W O R L D

KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

Metsä Groupin liiketoimintastrategia perus-tuu kestävään kehitykseen, joka sisältää taloudellisen, ympäristö- ja yhteiskuntavas-tuun kolme tukipylvästä. Tarjoamme tuot-teita ja palveluja, joiden avulla asiakkaamme voivat pienentää ympäristöjalanjälkeään ja tehdä vastuullisempia valintoja. Pääraaka-aineemme on uusiutuva ja kestävän kehi-tyksen mukaisesti kasvatettu puu. Kaikki tuotteemme ovat kierrätettäviä, ja ne ovat hyviä korvaavia vaihtoehtoja monille muille hiili-intensiivisille tuotteille.

▶▶

S I V U 1 1E C H O E S F R O M T H E W O R L D

energiaa yli oman tarpeensa. Tehtaat toimittavat yli-määräisen sähköenergian ja lämmön muille teolli-suuslaitoksille tai paikallisille asuinyhteisöille. Metsä Group käyttääkin kaiken hankkimastaan puusta hyö-dyksi ja lopuksi kierrättää myös sivutuotteensa mate-riaalihyötykäytössä tai energiantuotannossa.

Läpinäkyvät prosessitMetsä Fibre hyödyntää raaka-aineita optimaalisesti siten, että ympäristökuormitus jää mahdollisimman pieneksi. Ideana on, että kestävän kehityksen peri-aatteet läpäisevät päivittäisen toiminnan jokaisen osa-alueen.

”Sertifioitu toiminta ja tuotteet parantavat läpinä-kyvyyttä, mikä on lähtökohtaisen tärkeä asia meille”, toteaa Nickull. Kaikille Metsä Fibren tehtaille on myönnetty muun muassa laatujärjestelmä ISO 9001, ympäristöjärjestelmä ISO 14001, turvallisuusjärjes-telmä ISO 18001, elintarviketurvallisuuden hallin-tajärjestelmä ISO 22000 ja energiatehokkuusjärjes-telmä ISO 50001.

Nickull huomauttaa, että tehokas ja kestävään kehitykseen perustuva raaka-aineiden ja energian käyttö liittyy läheisesti yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmaan resurssien ja tuloksellisuuden kehit-tämisessä.

”Esimerkiksi tehtaidemme prosessit tarvitsevat pal-jon vettä. Vaikka tehtaamme sijaitsevatkin runsasve-tisten järvien tai jokien äärellä, haluamme varmistaa, että vettä ei tuhlata missään tilanteessa.”

Jätteitä: nolla?Resurssitehokkuus on keskeinen asia myös Fazerilla. Tuotantojätteen määrän vähentäminen on yritykselle tärkeä tavoite, sillä Fazer on sitoutunut pienentä-mään toimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Fazerilla puhutaan ”nollajätteestä”, joka merkit-see sitä, että tuotannossa, ravintoloissa ja toimis-toissa syntyvä jäte kierrätetään ja uudelleen käyte-tään mahdollisimman tehokkaasti. Fazer noudattaa jätehierarkian periaatteita: vähentäminen, uudelleen-käyttö, kierrätys, hyödyntäminen ja loppukäsittely.

”Jos katsotaan esimerkiksi leipomo- ja makeistuo-tantoamme, suurin osa syntyneestä jätteestä kierräte-tään tai käytetään energian tuottamiseen”, Romant-schuk toteaa.

Fazerilla on myös havahduttu huomaamaan, että energian ja veden kulutus sekä materiaalien käyttö itse asiassa vaikuttavat luonnon monimuotoisuu-teen. Yritys pyrkii eri keinoin vaikuttamaan näihin asioihin, raaka-aineiden hankinnasta aina tuotan-toon ja myyntiin. Esimerkiksi kalan hankinnassa

FAZERILLA PUHUTAAN

”NOLLAJÄTTEESTÄ”:

TUOTANNOSSA,

RAVINTOLOISSA JA

TOIMISTOISSA SYNTYVÄ

JÄTE KIERRÄTETÄÄN JA

UUDELLEEN KÄYTETÄÄN

MAHDOLLISIMMAN

TEHOKKAASTI.

▶

ECHOES FROM THE WORLD

S I V U 1 2 E C H O E S F R O M T H E W O R L D

Fazer noudattaa WWF:n kalalajien luokitusta, Romantschuk kertoo.

”Olemme poistaneet valikoimista kalalajit, jotka ovat uhanalaisia, voimakkaasti ylikalastet-tuja tai joiden pyyntiin käytetään tuhoisia kalastus-menetelmiä.” Fazer on tehnyt myös sitoumuksen (Baltic Sea Action Group) Itämeren hyväksi.

Sama kaiku askeltenRomantschukin ja Nickullin keskustelussa pistää sil-mään yhtiöiden periaatteiden ja toiminnan saman-kaltaisuus – kun toinen mainitsee jonkin kestävän kehityksen osa-alueen, toinen nyökkäilee: näin myös meillä. Suurin ero löytyy oikeastaan imagopuolelta: siinä missä suuri yleisö ajattelee Fazerien tuotteiden tuoksuvan, sellutehdas haisee.

”Nykyaikainen sellutehdas ei haise kuin häiriö-tilanteessa, mutta mielikuva on sitkeässä”, Nickull naurahtaa.

Romantschukin mielestä metsäteollisuus on tehnyt todella hartiavoimin töitä ympäristöasioiden puo-lesta, mutta tehdyt hyvät työt eivät aina rekisteröidy.

”Suomalaisessa yrityskulttuurissa on selvää, että

Tom Nickull ja Ulrika Romantschuk sano-vat, että kestävällä kehityksellä on tär-keä rooli nykyajan liiketoiminnassa.

kestävän kehityksen asiat otetaan vakavasti, mutta kaikki toimijat eivät saa sitä kunniaa mikä heille kuuluu.”

Metsä Fibren tapauksessa ei aina tahdota muis-taa, että puu on uusiutuva raaka-aine, jonka hank-kii ja toimittaa tehtaille Metsä Forest. Sen omistaa Metsäliitto Osuuskunta – konsernin emoyrityksen omistajina on yli 123 000 suomalaista metsänomis-tajaa. Metsä Group taas on metsäsertifioinnin edel-läkävijä: puun alkuperä tiedetään aina ja sertifioin-nilla varmistetaan, että metsän käyttö ja hoito on parhaiden käytäntöjen mukaista.

Metsä Fibren vuonna 2013 käyttämästä puusta oli sertifioitu peräti 87 prosenttia – vertailun vuoksi: alle 10 prosenttia maailman metsistä on sertifi-oituja, näistäkin valta osa sijaitsee Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Alla kaakaopuunFazerinkin bisnes liittyy puuhun aavistuksen verran – nimittäin kaakaopuuhun ja sen antamaan satoon. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä kaikki yrityksen käyttämä kaakao on vastuullisesti tuotettua.

”Tällä hetkellä tuo lukema on 40 prosenttia”, Romantschuk kertoo.

”Vastuullisuuden kriteerimme täyttyvät, kun elin-keino on viljelijöille kannattavaa, ihmiset kaakaon-viljelijäyhteisöissä voivat hyvin ja viljelymenetelmät ovat ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.” Haas-teena tällä saralla on se, että toistaiseksi mikään serti-fikaatti ei takaa jäljitettävyyttä koko toimitus ketjun pituudelta.

“SUOMALAISESSA

YRITYSKULTTUURISSA ON

SELVÄÄ, ETTÄ KESTÄVÄN

KEHITYKSEN ASIAT

OTETAAN VAKAVASTI.”TO M N I C K U L L JA U L R I K A R O M A N T S C H U K

S I V U 1 3E C H O E S F R O M T H E W O R L D

S I V U P B

1SUUNNITTELE HYVIN.

PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA TAKAA PARHAAT TULOKSET JA SE TAAS VAATII HUOLELLISTA

SUUNNITTELUA. ALLOKOI STRATEGIAN LAATIMISEEN TARPEEKSI RESURSSEJA.

4TOIMI PAIKALLISESTI.

STRATEGIAN JALKAUTUS KANNATTAA HIENOSÄÄTÄÄ

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUKAAN. YHTÄ

AUTUAAKSI TEKEVÄÄ RATKAISUA EI OLE

OLEMASSA.

3TOIMI

SYSTEMAATTISESTI. KAIKKEA EI VOI TEHDÄ SAMANAIKAISESTI. OPI

PRIORISOIMAAN JA TOIMI MÄÄRÄTIETOISESTI.

2OTA KOKO PAKETTI

HALTUUN. OSAOPTIMOINNIN VAARA ON ILMEINEN, ELLEI

NÄKÖKULMA OLE TARPEEKSI LAAJA. PIDÄ HUOLI SI ITÄ, ETTÄ OIKEA KÄSI TIETÄÄ

MITÄ VASEN TEKEE.

5NOSTA RIMA

KORKEALLE. JATKUVAN PARANTAMISEN

NIMEEN VANNOVA YRITYSKULTTUURI ON TÄSSÄ OLENNAISELLA

SIJALLA. ONNISTUMISET RUOKKIVAT UUSIA

ONNISTUMISIA.6

KOMMUNIKOI 360°. PIDÄ KANAVAT AUKI

KAIKKIIN SIDOSRYHMIIN. KUUNTELE ENEMMÄN KUIN PUHUT, MUTTA

AVAA SUUSI AINA KUN ASIA ON TÄRKEÄ.

7OLE KÄRSIVÄLLINEN. HELPPOJA JA NOPEITA

RATKAISUJA ON MAAILMA TÄYNNÄ, MUTTA EI NI ILLÄ

KESTÄVIÄ TULOKSIA SAADA AIKAISEKSI.

KVARTAALIAJATTELU ON SYYTÄ UNOHTAA

HETKEKSI.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN

TEHOTEESIT – SUUNNITTELE

STRATEGIASI HYVIN

Lähde: Ulrika Romantschuk ja Tom Nickull

MARKETREVIEWGREEN SOUNDS

S I V U 1 4 G R E E N S O U N D S

”BIOENERGIA-

LIIKETOIMINTA

SAATIIN

KANNATTAVAMMAKSI

TEEMAVUODEN

AIKANA.”K A R I A L A-K A I L A , T U OTA N N O N T E K N I N E N J O H TA JA

S I V U 1 5G R E E N S O U N D S

B I O E N E R G I A U L O S S I V U T U O T T E E N R O O L I S TABioenergian profiilin nosto onnistui teemavuonna hyvin – mutta työ jatkuu.

TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT METSÄ FIBRE

etsä Fibren teemana vuonna 2013 oli bioenergia. Vuoden aikana yhtiö tehosti bioenergian tuotantoa

ja paransi energiatehokkuuttaan moninaisin keinoin – ja viime kädessä kaikki teemavuoden toimenpiteet tähtäsi-vät, joko lyhyellä tai pidemmällä aikajänteellä, bioenergia-liiketoiminnan tuloksen kasvattamiseen.

Teemavuoden vetäjä, Metsä Fibren tuotannon tekni-nen johtaja Kari Ala-Kaila sanoo kuitenkin, että kysymys ei ole vain yhden vuoden ryhtiliikkeestä, vaan tarkoituk-sena oli nostaa tietoisuutta bioenergiaan liittyen – ja tuo savotta jatkuu edelleen.

”Viime vuosi oli ainoastaan lähtölaukaus tällä saralla”, Ala-Kaila vakuuttaa. Hänen mukaansa teemavuoden ansi-osta bioenergian potentiaalia ja energiahyödykkeiden talou-dellista merkitystä ymmärretään nyt kokonaisvaltaisemmin ja konkreettisemmin kuin aiemmin.

”Sellaista uutta näkemystä on selvästi syntynyt ja se vai-kuttaa kyllä meidän tuotannontekijöiden ihan jokapäiväi-seen toimintaan.”

Asennetarkastuksen aikaMetsä Fibre on vahva selluyhtiö, mutta se on myös muu-takin: yritys on merkittävä bioenergian tuottaja. Yli kym-menen prosenttia koko Suomen uusiutuvasta energiasta valmistetaan yhtiön tehtailla! Sellun lisäksi Metsä Fibren

tehtailla syntyy sähköä, lämpöä, puupolttoaineita, kuten kuorta ja purua, sekä biokemikaaleja eli mäntyöljyä ja tär-pättiä. Näiden muiden tuotteiden arvo vastaa lähes 15 pro-senttia yhtiön liikevaihdosta.

”Energiatuotteille ei pidä antaa sivutuotteen leimaa, vaan ne ovat tärkeä osa yhtiön toimintaa ja tuloksentekoa”, Ala-Kaila toteaa. Ala-Kaila muistuttaa, että Metsä Fibren bis-neksessä kaikki vaikuttaa kaikkeen: jos omasta tuotannosta saadaan paljon bioenergiaa käyttöön, ei tarvita juurikaan ulkopuolista ostoenergiaa kuten polttoöljyä tai maakaa-sua. Tehdasprosessit lähentyvät näin ollen jo täysin fossii-livapaata tuotantotapaa.

Tehoruuvia vääntämässäTeemavuoden aikana bioenergialiiketoimintaa saatiin kan-nattavammaksi virittämällä käytössä olevia prosesseja yhä kovempiin suorituksiin sekä parantamalla organisaation toimintatapoja. Esimerkiksi sähköntuotannossa tämä tar-koittaa sitä, että sähköä säästetään omissa prosesseissa ja laitokset optimoidaan siten, että sähköä syntyy enemmän. Toimintatapoja kohdentamalla saadaan esimerkiksi kuori kuivemmaksi ja lämpö paremmin hyötykäyttöön. Koko prosessi ajetaan mahdollisimman energiatehokkaasti läpi alusta loppuun.

”Tärkein asia on tiedostaa bioenergian merkitys ja tuoda

▶

M

GREEN SOUNDS

S I V U 1 6 G R E E N S O U N D S

”KONSERNIN ENERGIA-

RYHMÄN TYÖ AUTTAA

TEHTAITA LAAJENTA-

MAAN NÄKÖALOJAAN

JA LÖYTÄMÄÄN UUSIA

KONKREETTISIA

MAHDOLLISUUKSIA.”

sen vaikutukset selkeästi esiin, niin pienet kuin suuret”, Ala-Kaila toteaa.

Tähän työsarkaan liittyy läheisesti avoin keskustelu ja vanhojen toimintatapojen haastaminen: mietitään mitä tehdään hyvin ja mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin.

”Myös lisää systemaattisuutta tarvitaan: miten esimer-kiksi tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitä johto-päätöksiä numeroista vedetään.”

Neljän tehtaan yhteisrintamaKorkealla Ala-Kailan listalla on myös yhdessä oppiminen: hänen mukaansa viime vuonna oli erityisen hienoa nähdä kaikkien neljän tehtaan ”puhaltavan yhteen hiileen” ja teke-vän kelpo yhteistyötä.

”Se, että saa omille ideoilleen tukea kollegoilta ja sisar-tehtailta on meille suuri etu”, hän toteaa ykskantaan. Oma roolinsa yhteistyön tehostajana on Metsä Groupin Ener-gia-ryhmällä, joka pohtii ammattilaisena näitä samoja tee-moja koko konsernin tasolla ja tuo strategista lihasta sekä keskusteluun että päätöksentekoon.

”Konsernin Energia-ryhmän työ auttaa tehtaita laajen-tamaan näköalojaan ja löytämään uusia konkreettisia mah-dollisuuksia.”

Vuonna 2013 laajempaa perspektiiviä haettiin myös toi-mialavierailujen kautta – Metsä Fibren väki tutustui muun muassa Gasumin, Helsingin Energian ja Metso Powerin tuotantolaitosten toimintaan.

Asiakas edelleen ykkönenAla-Kaila muistuttaa, että samalla kun erilaisia kehitysasi-oita puidaan ja pohditaan, täytyy edelleen pitää kirkkaana mielessä, että asiakaslähtöisyys on yhä kaiken takana.

”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimitusvirta on tasainen ja tuotteen laatu korkealla tasolla.”

Kari Ala-Kaila on vetänyt useita vastaavia teemaprojek-teja ja tietää, että vuosi on lyhyt aika saada aikaan iso muu-

tos – mutta kun ensin saadaan aikaan asennemuutos, voi-daan vuosien varrella päästä nauttimaan hyvästä sadosta. Teemavuoden aikanakin tosin jo nähtiin kovan luokan suo-rituksia: erityisen loistavia tuloksia on saavutettu Kemin tehtaalla, jossa vuoden toimenpiteet ovat johtaneet mil-joonien tuloksentekoon.

”Kemissä on ollut kova motivaatio ja tahtotila ottaa uusi toimintatapa haltuun – ja tietysti osaamista myös”, kehaisee Ala-Kaila. Tulokset Joutsenon kuorikaasuttimella, Ääne-kosken meesasuotimen virityksessä sekä innovatiiviset rat-kaisut nuohouskäytännöissä Raumalla ovat myös huomion arvoisia onnistumisia.

Ei teknokärjelläKäynnissä oleva biovallankumous ei kuitenkaan etene pel-kästään teknologian ehdoilla:

”Bioenergiassa tärkeintä on asioiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Haluamme tuoda tärkeät asiat esiin myös viestinnällisesti ja saada määrätietoista liikettä oikeaan suun-taan”, Ala-Kaila päättää.

Joutsenon tehdas ei tuota lainkaan uusiutumatto-mista polttoaineista pe-räisin olevaa hiilidioksidia normaalikäynnin aikana.

S I V U 1 7G R E E N S O U N D S

otnia-brändi on lupaus Metsä Fibren asi-akkaille korkealaatuisista tuotteista, tekni-

sestä asiantuntemuksesta, sujuvasta logistiikasta, vastuullisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Samaan brändiperheeseen sellujen kanssa pääsi vuoden alusta Metsä Fibren myynnin ja markki-noinnin alaisuuteen siirretyt raakamäntyöljy ja -tärpätti, tuotenimiltään BOTNIA Nordic CTO (Crude Tall Oil, raakamäntyöljy) ja Botnia Nor-dic CST (Crude Sulfate Turpentine, raakatär-pätti). Kuten Botnia-selluissa myös biokemi-kaaleissa korostuu tuotteen pohjoinen alkuperä ja vihreys.

”Asiakkaan täytyy voida luottaa siihen, että toimitamme sitä mitä lupaamme ja pyrimme koko ajan parempaan uudistamalla toiminta-tapojamme. Siksi meidän on ymmärrettävä asi-akkaidemme tarpeet ja vastattava niihin opti-moimalla prosessejamme – oli kyse sitten rekan lastaamistavasta, raakamäntyöljyn laadun var-mistamisesta tai markkinoilla tapahtuvasta muutoksesta”, selittää myyntipäällikkö Emilia Moisio, jonka vastuihin lisättiin vuoden alusta myös biokemikaalien myynti.

Moision puheen sävy on innostunut ja luot-tamus Metsä Fibren myyntiosaamiseen kuul-taa jokaisesta lauseesta. ”Avain menestykseen on jatkuva uudistuminen sekä tiivis ja läpinä-kyvä yhteistyö asiakkaidemme kanssa. Tavoittee-namme on liiketoimintojemme molemminpuo-linen ymmärrys ja halu kehittää tuotteidemme ominaisuuksia ja palveluita, jotka tukevat asiak-kaidemme liiketoimintaa.” Samalla tavalla Metsä Fibren biokemikaalien strateginen myyntipro-sessi rakentuu yrityksen ja sen avainasiakkai-den välille.

Potentiaalia riittääMoision mukaan lähes kaikkiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja haasteisiin on tarjolla hyvät vas-taukset. Hän arvioi, että biokemikaaleissa on erittäin paljon potentiaalia, kun kaikki niiden puolesta tukevat avaintekijät, raaka-aineen uusiu-tuvuudesta synergiaetujen luomiseen, osataan yhdistää tukemaan asiakkuutta oikealla tavalla.

”Raakamäntyöljy on pohjoisen pallonpuolis-kon resurssitehokas tuote, moderni sellutehdas on hyvin vihreä tuotantolaitos ja Metsä Fibre yksi suurimmista mäntyöljyn valmistajista”, Moi-sio luettelee.

Myös myyntiargumentti on vakuuttava:”Asiakkaamme jalostavat loppuasiakkaille

tuotteita, ja vaikka tarjolla on korvaavia tuot-teita, ei näin pienellä hiilijalanjäljellä ja bioraaka-aineesta valmistettuja.”

Samaan hengenvetoon Moisio muistuttaa vielä, että sellutehtaat tuottavat enemmän ener-giaa kuin käyttävät. Liikevaihdosta laskettuna Metsä Fibren tehtaiden tuotannosta 90 prosent-tia on sellua, noin neljä prosenttia biokemikaa-leja ja loput kuusi prosenttia energiaa (kaavio).

“Kaikki vaikuttaa kaikkeen”Biokemikaalien markkinoinnissa muuttujia on paljon ja ala elää jatkuvan muutoksen aikaa, samoin kuin sellu ja paperimarkkinatkin. Tuot-teita ja niiden taloudellisuutta koskeviin vaatimuk-siin yhdistyvät nyt muun muassa ympäristövaati-mukset sekä kansalliset ja EU-tason päätöksenteon osin ennustamattomat vaikutukset.

”Kyseessä ovat suuret syy-seuraus-asetelmat, joissa liikutaan teollisuuden, talouden ja politii-kan yhtymäkohdassa. Liiketoiminnan kannalta

ratkaisevassa asemassa voi olla yksi ainoa määri-telmä, Moisio sanoo.

”Se, onko lopulta kyseessä ’tuote’ vai ’tähde’, on osittain politiikkaa, mutta vaikuttaa markki-noihin ja hinnoitteluun oleellisesti.

Motivaatiota biokemikaalien myyntiin Moi-siolla riittää monestakin syystä. Päällimmäiseksi hän nostaa kuitenkin halun ymmärtää suuria kokonaisuuksia.

”Tehtäväni laajenevat alueelle, joka on minulle uutta. Kokonaisuuteen liittyy enemmän lainsää-däntöä, vielä määrittelemättömiä kestävyyskri-teeristöjä sekä kiinnostavia öljy- ja energiamark-kinoiden käänteitä.”

Moision mukaan biokemikaalit ovat myös vahva tulevaisuuden ala.

“Vahvuutemme on monipuolinen Botnia-tuote-perhe, josta voimme tarjota parhaiten asiakastar-peisiin vastaavia selluja ja palveluja sekä jatkossa myös biokemikaaleja”, kertoo myyntipäällikkö Emilia Moisio.

TEKSTI KIMMO KIIMALAINEN KUVA JUHA SINISALO

A S I A K K A I D E N TA R P E I S I I N VA S TATA A N O P T I M O I M A L L A P R O S E S S I T

Havusellut: Botnia Nordic Pine Mäntyöljy Sähkö Koivusellut: Botnia Nordic Birch Tärpätti Lämpö, höyry Armeeraussellut: Botnia Nordic Strong Kuori Kemihierre: Botnia High Yield Polysulfidisellut: Botnia Nordic Pine+ ja Botnia Nordic Strong+

B

LOPPUTUOTTEET Pehmopaperit Kemianteollisuuden Bioenergiaa Pakkauskartongit erikoistuotteet ja Erikoispaperit biopolttoaineet Painopaperit

BIOENERGIABIOKEMIKAALIT BIOMATERIAALIT

BOTNIA-TUOTE-PERHE

90 % 4 % 6 %

MARKETREVIEWMY VOICE

S I V U 1 8 M Y V O I C E

P I T K Ä J Ä N T E I S TÄ P E R H E Y R I T TÄ J Y Y T TÄ

S I V U 1 9M Y V O I C E

Metsä Fibren logistiikkakumppani Royal Wagenborg

kuuluu johtaviin varustamoihin maailmanlaajuisissa

metsäteollisuustuotteiden kuljetuksissa. Jatkuvuus,

kestävä kehitys ja liiketoiminnan läpinäkyvyys ovat

Royal Wagenborgin toiminnan perusta, kertoo

toimitusjohtaja Egbert Vuursteen.

TEKSTI IAN FENTON KUVAT WAGENBORG

oyal Wagenborg on tyypillinen perheyh-tiö, jonka liiketoiminta perustuu pitkä-

jänteisyyteen. Kestävä kehitys on erottamaton osa yhtiötämme. Tuuli oli ainoa energianlähde, kun esi-isäni Egbert Wagenborg aikoinaan 1800-luvun lopulla aloitti turvepehkun laivauk-set Hollannista Itämeren alueelle. Kestävä kehi-tys onkin jotakin sellaista, joka on meillä verissä.

Kun hyppäämme kaukaa historiasta nykyisyy-teen, näemme tuuliturbiinin kohoavan Eemsha-venin terminaalimme yllä. Liikenteen risteillessä ympäri Eurooppaa Royal Wagenborgin palvelee uusiutuvan energian teollisuutta. Tämä kaikki kertoo meille käytännössä, ettei muuttuva toi-mintaympäristö ole horjuttanut liiketoimin-tamme jatkuvuutta.”

Itämeri”Itämeri on Royal Wagenborgin tärkein kau-pankäyntialue. Ydinliiketoimintamme on aina sijainnut siellä, eikä muutoksia ole näköpiirissä. Tästä syystä meille on tärkeää suhtautua pitkä-

jänteisesti Metsä Fibren kaltaisiin asiakkaisiin. Itämerestä ei voi nykypäivänä puhua ottamatta huomioon ympäristönsuojelua.Itämeri on luonnon aarre, jota uhkaavat rikki-dioksidi- ja typpioksidipäästöt. Se on nimetty maailman ensimmäisten rikkipäästöjen valvonta-alueiden (SECA) joukkoon, ja päästörajoitusten noudattamista valvotaan tiukasti. Pakokaasupe-surien käyttö ja siirtyminen ympäristöystävälli-sempään polttoaineeseen eli nestemäiseen maa-kaasuun (LNG) auttaa varustamoja täyttämään uudet vaatimukset. Me seuraamme tiiviisti tätä kehitystä, jotta emme itsekään tulisi yllätetyksi uudella sääntelyllä. Haluamme osaltamme var-mistaa, että myös kumppanimme ovat perillä tilanteen kehittymisestä.”

Moderni laivasto”Nykyään meiltä kysytään usein, miksi emme ole vielä asentaneet aluksiimme rikkipesureita. Vas-taus on yksinkertaisesti se, että laivastomme on niin nykyaikainen, ettei meidän tarvitse. Meillä

“R

▶

MY VOICE

S I V U 2 0

on käytössä 180 alusta, joiden keski-ikä on alle seitsemän vuotta. Se tarkoittaa, että laivastomme on Euroopan nuorimpia ja moderneimpia. Tästä on tiettyjä, varsin myönteisiä seurauksia poltto-aineen kulutuksen, kustannusrakenteen ja kes-tävän kehityksen näkökulmasta. Laivastomme moninaisuus mahdollistaa lisäksi sen, että pys-tymme palvelemaan asiakkaitamme joustavasti. Kuvassa näkyvä R-luokan alus on hyvä esimerkki uusimmista laivahankinnoistamme: alukset pitä-vät hallussaan energiatehokkuusindeksi EEDI:n maailmanennätystä, ja niiden polttoaineen kulu-tus yksikkötehoa kohti on pienintä jäävahvistei-sessa luokassa.

Aiomme seurata tilanteen kehittymistä vuo-teen 2015 saakka, jolloin seuraava Itämeren pääs-tömääräysten aalto astuu voimaan. Uskomme, että jos tuolloin tehtäisiin uusia investointeja, ne hyötyisivät korkeammasta tehokkuudesta ja pienemmistä kustannuksista kuin nykyisin on tarjolla.”

Väkemme”Kestävä kehitys koskee muutakin kuin ympäris-töä tai taloutta. Toimintamme sosiaaliset vaiku-tukset ovat Royal Wagenborgille samalla tavalla tärkeitä. Palkkalistoillamme on kolmisentuhatta henkilöä, joista valtaosa työskentelee merenku-lussa. Siellä terveys- ja turvallisuusasiat ovat eri-tyisen tärkeitä. Lisäksi henkilöstöämme työs-kentelee toimistoissa usealla mantereella hyvin erilaisilla alueilla, ja sen vuoksi koko organisaa-tion kattavat yhtenäiset standardit ja arvot ovat meille välttämättömiä.

Royal Wagenborgin koulutusohjelmat varmis-

▶

tavat, että jokainen työntekijä ymmärtää asiak-kaidemme odotusten tärkeyden, varsinkin kun kyse on laadusta. Lisäkoulutusohjelmissa vahvis-tetaan yksittäisten työntekijöiden roolia moni-vaiheisessa kuljetusketjussa. Pyrimme edistämään avointa yrityskulttuuria, jossa myös virheet sal-litaan. Edellytämme, että virheet raportoidaan, jotta koko organisaatio voi oppia niistä ja jat-kossa välttää samat kompastuskivet.”

Läpinäkyvyys”Tärkein strateginen työkalumme on läpinä-kyvyys, kun tartumme nykyisen taloustilanteen synnyttämiin haasteisiin ja vastaamme liiketoi-minnalle asetettuihin kestävän kehityksen vaa-timuksiin. Nykyään monet yritykset korostavat läpinäkyvyyttä ja käsite saattaakin joskus tuntua jopa kliseiseltä, mutta meidän alallamme läpinä-kyvyydellä todella on valtava merkitys.

Laivaston omistajana Royal Wagenborgille on elintärkeää pysyä jatkuvasti ajan tasalla uusim-mista teknologioista ja niiden merkityksestä lii-ketoiminnallemme. Tapaamme säännöllisesti meriteknologian osaajia, kuten esimerkiksi suo-malaista Wärtsilää, seurataksemme etulinjassa alan tärkeimpiä kehityskulkuja.

Tapaamme neljännesvuosittain myös Metsä Fibren edustajia ja muita tärkeitä asiakkaita. Vaih-damme ajatuksia alan kehityksestä ja keskuste-lemme tulevien muutosten todennäköisistä vai-kutuksista toimintaamme ja kykyymme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Läpinäkyvyys molempiin suuntiin pitää meidät dynaamisena ja mahdollistaa menestyksen myös erittäin haastavassa liiketoimintaympäristössä.”

M Y V O I C E

”KESTÄVÄ KEHITYS

KOSKEE MUUTAKIN

KUIN YMPÄRISTÖÄ

TAI TALOUTTA;

TOIMINTAMME

SOSIAALISET

VAIKUTUKSET

OVAT YHTÄ LAILLA

TÄRKEITÄ.”C E O E G B E RT V U U R S T E E N

▶▶

COLUMN

S I V U 2 1C O L U M N S I V U 2 1

TULEVAISUUDEN SELLUTEHDASSellutehdas on vuosikymmenien varrella näh­nyt lukuisia eri kehitysvaiheita. Ennen petro­kemian esiinmarssia, viime vuosisadan puolessa välissä, sellutehdas valmisti kymmeniä eri tuot­teita. Halpa öljy ja petrokemia muuttivat radi­kaalisti liiketoimintaedellytyksiä ja tänään vain muutamat, Suomesta jo hävinneet sulfiittisellu­tehtaat muistuttavat entisaikojen toiminnasta. Sulfaattiselluprosessia on sen sijaan vähitellen, noin sadan vuoden ajan, kehitetty kohti nykyi­siä miljoonan tonnin megatehtaita. Tehtaamme tuottavat sellun ja bioenergian ohella nykyään vain kahta rinnakkaistuotetta, nimittäin mänty­öljyä ja tärpättiä.

Metsäteollisuuden liiketoimintaedellytykset ovat jälleen muutoksen kourissa. Nyt haasteena ei ole petrokemia, vaan digitalisoituminen sekä globa­lisaatio. Suomen kansantalouden tasolla metsä­teollisuuden muutos alkoi näkyä vuonna 2001. Siihen vuoteen loppui suomalaisen metsäteol­lisuuden toista sataa vuotta jatkunut kotimai­sen liikevaihdon kasvu. Olihan matkan varrella pieniä laaksoja, kuten 1990­luvun alku, mutta vuodesta 2001 alkoi selkeä tasanne, joka vali­tettavasti kääntyi alamäeksi finanssikriisin seu­rauksena vuonna 2008. Nykyinen muutosaalto vaikuttaa eritoten paperivalmistuksen edelly­tyksiin, mutta ulottuuko se myös suomalaiseen sellu teollisuuteen?

En ole paras henkilö arvioimaan sellumarkkinoi­den kehitystä, varsinkaan lehdessä, jota tehdään asiakkaillemme. Kemian tekniikan taustallani uskallan kuitenkin todeta, että sellun kysyntä on globaalisti edelleen kasvussa. Kolikon toinen puoli, eli sellun tarjonta on myös muuttumassa. Varsinkin eukalyptusta jalostavaa sellukapasi­teettia on tullut ja on tulossa lisää markkinoille.

Tähän mennessä suomalainen selluteollisuus on pärjännyt olemalla edelläkävijä suuruuden eko­nomiassa, jota tukee hyvä kotimainen puulogis­tiikka (ts. kehittynyt infrastruktuuri, puubiomas­

san tehokas käyttö fraktioimalla se tukki­, kuitu ja energiapuujakeisiin, jne.). Kysynnän kasvu on kuitenkin painottunut Aasiaan ja eukalyptussellu vastaavasti muuttamassa tarjontakirjoa. Jatkossa suomalaisen selluteollisuuden on hyvällä puu­logistiikalla tuetun suuruuden ekonomian rin­nalle kehitettävä muita kilpailukykytekijöitä, kuten esimerkiksi uusia tuotteita.

Sellutehtaiden päästöt ovat perinteisesti olleet tarkan seurannan kohteena, mutta ilmastomuu­toksen myötä seurattavien listalle on noussut myös hiilidioksidi, sekä päästö­ että nielumie­lessä. Energiatehokkuus tulee korostumaan enti­sestään maailmassa, jossa energia maksaa EU:ssa tuplasti enemmän verrattuna moniin kilpailija­maihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Resurssi­tehokkuus, toisin sanoen kuitupuun, veden ja erilaisten kemikaalien mahdollisimman teho­kas käyttö on ollut tavoitetilanamme jo vuosi­kymmeniä.

Resurssitehokkuutta voi toisaalta tukea myös jalostamalla puuraaka­ainetta mahdollisimman tehokkaasti lisäarvotuotteiksi. Tästä päästäänkin uusiin rinnakkaistuotteisiin ja uusiin selluloosaja­losteisiin. Eli voisiko sellutehtaamme tulevaisuu­dessa tuottaa nykytuotteiden lisäksi myös muita lisäarvotuotteita ja näin maksimoida entises­tään raaka­ainekäytön arvontuoton? Säpinää on nähty jo monella saralla, esimerkkeinä vaikkapa biokomposiitit ja ”nanosellu”. Ovatko nämä säpi­nät oikeasti taloudellisti kestäviä avauksia, onkin sitten aivan eri keskustelu. Sellun korvaajaksi ei helpolla pääse. Onhan niitäkin, jotka mietti­vät aivan uutta keittoprosessia. Eurooppalaisen kemiallisen metsäteollisuuden kattojärjestön, CEPIn äsken järjestämän ”Two teams”­kilpailun voitti ehdotus, jossa pääosa ligniinistä erotetaan hakematriisista alle 50 asteen lämpötilassa sovel­taen aivan uudenlaista kemiaa.

Oli miten oli, toimimme tänään ja tulevaisuudessa osana arvoketjua. Uusia prosesseja ja tuotteita on siis kehitettävä yhdessä nykyisten ja tulevien asi­akkaiden kanssa ja siten, että se ei häiritse nyky­hetken arvoketjujemme toimintaa. Tässä onkin mukavasti haastetta meille kehityshenkilöille.

NIKLAS VON WEYMARN

TUTKIMUS­JOHTAJA

METSÄ FIBRE

KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ

”Nykyinen ja uusi kulkevat käsi kädessä. Uusia tuotteita ei synny ilman kannattavaa perus liiketoimintaa.”

MARKETREVIEWECHO TECH

S I V U 2 2 E C H O T E C H

JOUTSENOSSA

KÄYTTÖÖNOTETTU

PROSESSIRATKAISU

SYNTYI METSÄ FIBRESSA

TEHDYN MONIVUOTISEN

HAVUSELLUN

KEHITYSTYÖN TULOKSENA.

Joutsenon tehdas.

S I V U 2 3E C H O T E C H

Metsä Fibre voitti

Suomen Laatukeskuksen

Laatuinnovaatiokilpailun suurten

yritysten sarjan Botnia Nordic+

-havuselluillaan. Palkinto on myös

tunnustus yhtiön pitkäjänteisestä

kehitystyöstä ja innovatiivisesta

toimintakulttuurista.

MARJATTA PIETILÄ KUVAT METSÄ FIBREPITKÄJÄNTEISELLÄ

▶

KEHIT YST YÖLLÄKILPAILUETUA

ECHO TECH

S I V U 2 4 E C H O T E C H

▶ merkiksi osallistumalla Suomen Laatu keskuksen kilpailuun.

Selluteollisuuden luonteesta johtuen uusia tuoteinnovaatioita syntyy kuitenkin harvoin. Useimmat innovaatiot koskevat prosessin suo-rituskyvyn ja siten laadun tasaisuuden paran-tamista, tuotteen toimivuutta asiakkaan pro-sessissa tai asiakkaalle tarjottavia lisäpalveluita. Innovaatiot voivat liittyä myös toimintaproses-sien parantamiseen.

Mittava kehitystyöLaatuinnovaation pohjana oleva Metsä Fibren havusellututkimus alkoi jo 2000-luvun alussa ja varsinainen polysulfidikonseptin kehitystyö kolme vuotta sitten. Keskustelu 40-luvulla kehi-tetystä polysulfidiprosessista sellunkeitossa johti moderniin sellukeittimeen sopivan prosessikon-septin luomiseen. Joutsenossa käyttöönotettu prosessiratkaisu syntyi Metsä Fibressä tehdyn monivuotisen havusellun kehitystyön tuloksena.

”Polysulfidiprosessissa osa sulfidirikistä hape-tetaan polysulfidiksi, joka estää hemiselluloosan liukenemista keiton aikana. Menetelmän ansiosta materiaalista ja raaka-aineesta saadaan parempi saanto ja kuitutuotantoa voidaan lisätä samoilla laitteilla jopa kymmenen prosenttia. Samalla sel-lun tekniset ominaisuudet paranevat ja pape-rinvalmistajan energiankulutus ja kustannuk-set alenevat. Asiakkaat voivat hyödyntää uuden kuidun ominaisuuksia pehmo- ja hienopaperi-

etsä Fibre on voittanut Suomen Laatukes-kuksen järjestämän Laatuinnovaatiokilpai-

lun nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2012 palkinto saavutettiin sellun laatua kuvaa-valla Botnia FOX -indeksillä. Viime vuonna pal-kittiin Botnia Nordic Pine+- ja Botnia Nordic Strong+ -havusellut.

Palkintolautakunta arvioi kilpailussa inno-vaation uutuusarvoa, käytännön hyödynnettä-vyyttä sekä innovaation taustalla olevan kehitys-työn järjestelmällisyyttä. Kilpailun tuomariston mukaan Botnia Nordic+ -havusellut muuttavat teollisuuden vanhat käsitykset sellun laadusta. Palkintoraati antoi kiitosta myös Metsä Fibren pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja innovatiivisesta toimintakulttuurista.

Innovaatiotoiminta on osa jatkuvaa parantamista Botnia Nordic+ -havusellut perustuvat polysul-fidikeittokonseptiin. Konsepti on Metsä Fibren tuote- ja prosessikehitystyön tuloksena syntynyt moderniin sellutehdasprosessiin kehitetty sovel-lus tunnetusta polysulfidimenetelmästä.

Metsä Fibressa innovaatiotoiminta on osa jatkuvan parantamisen mallin mukaista syste-maattista kehitystyötä. Tavoitteena on saada niin henkilöstön, asiakkaiden kuin muidenkin sidos-ryhmien ideat esille ja jatkojalostaa ne hyöty-käyttöön. Innovaatioprosessia kehitetään myös ulkopuolisen laatuarvioinnin avulla, kuten esi-

M

ONNISTUNUT STARTTI BOTNIA START-UP KITILLÄPaperikoneen käynnistys on aina mittava

operaatio. Metsä Fibre varmistaa osaltaan startin

onnistumisen tarjoamalla asiakkaan käyttöön

syvällistä kuituosaamista. Tähän tarkoitukseen

on kehitetty Botnia Start-Up Kit -palvelukonsepti.

Botnia Start-Up Kit on yksi Metsä Fibren asiak-kailleen ja paperikoneenvalmistajille tarjoamista teknisistä palvelupaketeista. Sen avulla varmis-tetaan, että kuidut toimivat uusituissa ja uusissa paperikoneissa odotetulla tavalla, ja että asiakas saa kuiduista täyden hyödyn irti.

”Botnia Start-Up Kit koostuu sekä sellun että eri paperituotteiden analysointipalvelusta. Ensimmäisessä vaiheessa osallistumme asiak-kaan ja konevalmistajan kanssa prosessin suun-nitteluun antamalla lisätietoa kuidun oikeasta käsittelytavasta ja asiakkaan prosessiin sopivim-mista kuiduista”, kertoo Metsä Fibren teknisestä asiakaspalvelusta vastaava johtaja Tom Nickull.

”Toisessa vaiheessa eli koneita käynnistet-täessä varmistamme paikan päällä, että sel-

TEKSTI MARJATTA PIETILÄ

S I V U 2 5E C H O T E C H

KILPAILUN TUOMARISTO:

BOTNIA NORDIC+ -HAVU-

SELLUT MUUTTAVAT

TEOLLISUUDEN VANHAT

KÄSITYKSET SELLUN

LAADUSTA.

lun käsittely toimii suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa annamme asiakkaalle säätösuosi-tuksia. Palvelumme on otettu kiinnostuneena vastaan, sillä siitä on havaittu olevan selkeätä hyötyä”, Nickull sanoo.

Optimoinnin ja kehitystyön avuksiLaitetoimittajat Andritz Pulp and Paper ja Voith Paper ovat tehneet yhteistyötä Metsä Fibren kanssa jo pitkään loppuasiakkaiden palvelemi-seksi parhaalla mahdollisella tavalla.

”Botnia Start-Up Kitin avulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että yhteisen asiakkaamme uuden jauhatuslinjan käynnistysaika voidaan minimoida. Asiakas voi aloittaa tuotannon nope-asti optimaalisilla jauhatusparametreillä. Samalla

pystymme kehittämään Botnia Start-Up Kitin avulla asiakkaan jauhatuslinjoja”, kertoo myynti-päällikkö Jussi Rintamäki, Andritz Oy.

”Uudessa tehtaassa paperikoneen käyn-nistämiseen liittyy monenlaisia muuttujia. Paperikonetta voidaan pitää tuotantoproses-sin viimeisenä vaiheena, johon kaikki aiemmat tuotanto- ja laatukysymykset kulminoituvat. Laitetoimittajana meitä auttaa, että voimme luot-taa raaka-aineen korkeaan ja tasaiseen laatuun. Se luo perustan tehokkaalle koneen käynnistyk-selle. Myös läheinen yhteistyö eri toimittajien kanssa nopeuttaa starttia. Metsä Fibren kaltai-sen luotettavan toimittajan Botnia Start-Up Kit on suureksi avuksi”, sanoo Antti Kaunonen, joh-taja, EMEA, Voith Paper.

▶

Voith.

ECHO TECH

S I V U 2 6 E C H O T E C H

prosessiensa kehittämisessä”, Metsä Fibren Lii-ketoiminnan kehittäminen -osaamiskeskuksessa teknologian kehittämisestä vastaava johtaja Esko Turunen kuvaa.

Onnistuneiden laboratoriotestien ja koeajojen jälkeen Metsä Fibre aloitti viime kesänä Botnia Nordic+ -sellujen valmistuksen teollisessa mit-takaavassa Joutsenon tehtaalla.

”Menetelmälle ollaan parhaillaan hakemassa patenttia”, Turunen kertoo.

Systemaattiset prosessit tukevat innovaatiokulttuuriaMetsä Fibressä vallitsee vahva innovaatiokult-tuuri, jota tukevat systemaattiset prosessit.

”Henkilöstö voi tuoda esille ideoitaan aloi-tetoiminnan kautta, intranetin avoimella inno-vaatiofoorumilla tai työsuhdekeksintöjen osalta keksintöilmoituksella. Meillä on myös vakiintu-neet menettelytavat ulkoisissa ja sisäisissä arvioin-neissa havaittujen kehityskohteiden kirjaamiselle sekä tehtailla tehtyjen turvallisuus-, käytettä-vyys- ja ympäristöhavaintojen käsittelemiseksi”, kertoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjoh-taja Kaija Pehu-Lehtonen.

Pehu-Lehtonen kuvaa innovointia suppiloksi, johon syötetään suuri määrä tuotteisiin, tuotan-toon, toimintaan tai asiakastarpeisiin kohdistu-via kehitysideoita. Sen jälkeen ideoiden toteutta-miskelpoisuus arvioidaan, niitä voidaan kehittää edelleen, ja suppilon toisesta päästä lähtevät jat-kokehitykseen valikoidut ideat.

”Tärkeää on, että jokainen idea käydään läpi ja siitä annetaan tekijälle palaute. Näin pide-tään yllä innovaatiomyönteistä kulttuuria. Esi-merkiksi aloitetoimintaan ja työsuhdekeksin-töihin liittyvät kiinteät palkitsemismekanismit, ja osa ideoista voidaan palkita spontaanisti”, Pehu-Lehtonen kertoo.

”Käytössämme on konsepti myös asiakkaiden tarpeiden ja ideoiden kartoittamiseksi. Järjes-tämme asiakkaille innovaatiopäiviä ja pyrimme kehittämään heille erilaisia innovaatiotyökaluja.”

Kehityskelpoiset ideat siirretään tuote- tai prosessikehitysprosessiin edelleen projektoi-taviksi. Projektit toteutetaan joko sisäisinä tai yhdessä asiakkaan kanssa. Prosessin paranta-miseen kohdistuva innovaatio voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön heti, kun se on osoittautunut toimivaksi. Kaupallisen innovaation vieminen markkinoille saattaa kestää vuosia.

“INNOVOINTI ON SUPPILO,

JOHON SYÖTETÄÄN SUURI

MÄÄRÄ TUOTTEISIIN,

TUOTANTOON, TOIMINTAAN

TAI ASIAKASTARPEISIIN

KOHDISTUVIA

KEHITYSIDEOITA.”K A I JA P E H U-L E H TO N E N , L I I K ETO I M I N N A N K E H I T Y S J O H TA JA

▶

P A G E 2 7B U S I N E S S B I T S

BUSINESSBITS

METSÄ FIBRELLE TUOTANTOENNÄTYS VIIME VUONNA

METSÄ FIBRE YHDEN PEFC-LASKENNAN PIIRIIN

Metsä Fibren sellutehtaat tekivät tuotantoennätyksen vuonna 2013. Vuoden saldo oli 2 297 000 tonnia sellua ja paran-nusta edellisen vuoden tuotantomääriin tuli kolme prosent-tia (2 237 000 tonnia). Vastaava tuotanto määrä vuonna 2011 oli 2 205 000. Lisäksi sekä Rauman että Kemin tehtaat teki-vät oman, tehdaskohtaisen tuotantoennätyksensä.

Ennätyksen takana on ennen kaikkea Metsä Fibren sitoutu-minen jatkuvaan parantamiseen: käyttöastetta nostetaan päi-vittäisen kehitystyön avulla ja jokainen yhtiön työntekijä on mukana tässä prosessissa. Tehtailla on myös käytössä elinkaa-risuunnitelma, jonka mukaan koneita ajetaan ja investoinnit ja muut toimenpiteet osataan ajoittaa oikein.

Vuoden 2013 huomattavin investointi oli Joutsenon tehtaan siirtyminen käyttämään polysulfidiprosessia viime kesänä, joka sekin lisäsi tuotannon volyymeja jonkin verran. Täysi hyöty polysulfidiprosessista saadaan kuitenkin vasta tänä vuonna.

Metsä Fibre on tehnyt tasaisesti kovia tuotantolukuja: vuo-desta 2010 lähtien tuotantomäärät ovat jatkuvasti parantuneet.

Metsä Fibre siirtyi vuodenvaihteessa keskitettyyn PEFC-sertifi-ointilaskentaan, kun aikaisemmin seuranta oli tehdaskohtainen.

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. Sen takana on itsenäinen, voittoa tavoittelematon, kansalaisjärjes-töjen ylläpitämä organisaatio, joka on perustettu vuonna 1999. PEFC tarjoaa puu- ja paperituotteiden ostajille mahdollisuu-den varmistaa, että heidän ostamansa tuotteet tulevat kestä-västi hoidetuista metsistä.

Toinen alalla vakiintunut puun alkuperäketjun hallintajärjes-telmä on Forest Stewardship Council (FSC). FSC on sidosryh-miensä omistama järjestelmä, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista metsänhoitoa maailman metsissä. FSC-tuotemerkki tarjoaa kansainvälisen tunnustuksen vastuullisen metsänhoi-don tukemisesta. Metsä Fibrella on myös FSC-sertifikaatti.

SAMI J. ANTEROINEN KUVA METSÄ FIBRE

Metsä Fibren sellun tuotantomääräennätys vuonna 2013 oli 2 297 000 tonnia.

ITSENÄISET TIIMIT SUJUVOITTAMAAN TOIMITUSKETJUAMetsä Fibre on tehnyt muutoksia logistiikan ja myynnin tuen toimintoihin. Aikaisemmin yhtiössä oli yksi tukitiimi, jolla oli kolme fokusaluetta (logistiikka, myynnin tuki ja toimitusten suunnittelu sekä koordinointi), mutta nyt nämä toiminnot on eriytetty omiksi, itsenäisiksi yksiköikseen.

Logistiikan tiimissä on kahdeksan jäsentä ja sitä vetää Jyrki Ranki. Myynnin tukitiimi toimii Joutsenossa ja siihen kuuluu neljä henkeä. Toimitusten suunnittelu ja koordinointi tapah-tuu kuuden hengen voimin Raumalta käsin. Sekä Joutsenon että Rauman tiimejä vetää Tarja Nousiainen.

Vuodenvaihteessa toteutetulla muutoksella pyritään roolien sel-kiyttämiseen, asiakaspalvelun parantamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen läpi toimitusketjun. Uudessa kuviossa esimerkiksi myynnin tukitiimin vastuualueena ovat tilaukset, toimitukset ja laskutus. Logistiikkatiimi hoitaa Metsä Fibren logistiikan lisäksi myös Metsä Boardin sellujen vientilogistiikan.

Alkuvuodesta tiimeissä on kerätty kokemuksia muutokseen liittyen ja prosesseja hiotaan edelleen, jotta kaikki saadaan toi-mimaan optimaalisesti.

Rauman tehdas (kuvassa) teki oman, tehdaskohtaisen tuotanto-ennätyksensä.

Lähd

e: bm

trada

.fi

MARKETREVIEW

S I V U 2 8 M A R K E T R E V I E W

K E K S I TÄ Ä N U U S I U T U VA uud e s t aan

”Selluteollisuuden vihertäminen tietää tulevaisuuden kannalta hyvää”,

sanoo brittiläinen konsultti Tom Wright.

TEKSTI SAMI J. ANTEROINEN KUVAT CORBIS JA SHUTTERSTOCK

oimalliset trendit muokkaavat edelleen sellun ja paperin maailmanmarkkinoita. Brittiläisen

Hawkins Wrightin konsultti Tom Wright sanoo, että uutta maailmanjärjestystä määrittää pääasialli-sesti kaksi asiaa: korvautuminen ja kestävä kehitys.

Wright huomauttaa, että halu investoida lehtipuu-sellun tuotantokapasiteettiin on edelleen suuri Lati-nalaisessa Amerikassa ja – vaikkakin hiukan vähem-mässä määrin – myös Kaukoidässä:

”Kysynnän kasvun arvioidaan hidastuvan kehitty-villä markkina-alueilla, minkä vuoksi useampi suur-projekti valmistunee kolmen seuraavan vuoden aikana. Tästä todennäköisesti seuraa alan teollisuu-dessa suuria rakenteellisia muutoksia, mahdollisesti osittain konsolidoinnin tai hajauttamisen vuoksi.”

”Mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa koetuk-sella ovat rajoitukset, jotka estävät eri kuitujen kor-vautumisen”, Wright väittää ja jatkaa, että erityisen mielenkiintoisia tässä ovat ensiö- ja uusiokuidun (esimerkiksi kierrätyskuidun) sekä havu- ja lehti-puusellun väliset erot.

Kestävään kehitykseen viitaten Wright sanoo, että vaikka pyrkimys maksimoida monin eri tavoin metsästä saatava hyöty näyttää olevan vakiintunut trendi, paljon silti edelleen tapahtuu. Energiapoli-tiikat Euroopassa ja muualla ovat kehittyneet viiden viime vuoden aikana, ja puupitoisen biomassan mer-kitys energialähteenä kasvaa jatkuvasti.

Vihreän energian lähettiläätWright tähdentää, että tämä on tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin ketterät ja hyvin organisoidut

V metsäalan yritykset saavat näin mahdollisuuden monipuolistaa tulolähteitään. Mutta vielä suurempi merkitys on sillä, että yleisön silmissä puun asema uusiutuvana luonnonvarana vahvistuu ja perintei-set sellu- ja paperiyhtiöt muuttuvat ”vihreän ener-gian” toimittajiksi.

”Tietysti energiapolitiikka on monimutkaista. Nämä kaksi maailmaa eivät elä täydellisessä sopu-soinnussa, mutta yleisen tietoisuuden lisääntyessä toivottavasti myös sellu- ja paperiteollisuuden pon-nistelut kestävän kehityksen hyväksi ymmärretään paremmin”, Wright selittää.

Hän myös ennustaa melko valoisaa tulevaisuutta alan teollisuuden pioneereille, kuten Metsä Fibrelle:

”Metsä Fibre on merkittävä pitkäkuituisen sellun valmistaja, jonka teknologia on alan uusinta ja jolla on hyvät ja vakiintuneet myyntikanavat Euroopassa, Kiinassa ja muuallakin kehittyvillä markkina-alu-eilla. Tämän vuoksi yhtiö on hyvissä asemissa tule-via vuosia ajatellen.”

Wright myös huomauttaa, että kuten mikä raaka-ainesektori tahansa, sellumarkkinakin on riippuvai-nen monista hallitsemattomista tekijöistä. Näitä muuttujia ovat valuuttaheilahtelut, talouskehitys ja teknologiset innovaatiot.

”Tällaisessa ympäristössä on ratkaisevaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa, kuten kustannus-tehokkuuteen ja asiakaspalveluun. Tärkeää on myös

▶

S I V U 2 9M A R K E T R E V I E W

PUUPITOISEN

BIOMASSAN

MERKITYS

ENERGIALÄHTEENÄ

KASVAA

JATKUVASTI.

Changshu, Jiangsun provinssi, Kiina.

MARKETREVIEW

S I V U 3 0 M A R K E T R E V I E W

S I V U P B

“PAINO- JA

TOIMISTOPAPERIN

KYSYNTÄ ALTISTUU

KIINASSA YHTÄ LAILLA

UUDEN MEDIAN

KILPAILULLE KUIN

MUISSAKIN TALOUKSISSA.”

Näkymä Shanghaihin: Oriental Pearl Tower -televisio- ja näköala-torni, World Financial Center & Jin Mao Tower -pilvenpiirtäjät ovat yli 400 metriä korkeita.

S I V U 3 1M A R K E T R E V I E W

varautua muutoksiin, olla valmiina, kun ne tapahtu-vat, ja reagoida niiden mukaisesti.”

Digin draiviYksi asia on varmaa: ajat muuttuvat. Sosiaalisen median vallankumous ja nopeasti yleistyvät mobii-lit internet-laitteet ovat ”vain kerran elämässä -tapah-tumia”, joilla on viiden kuluneen vuoden aikana ollut tuntuva kielteinen vaikutus paino- ja toimistopa-perin kysyntään. Wright myöntää tämän auliisti, mutta viittaa myös siihen, että näitä vaikutuksia on hankala eritellä.

”Teknologisen muutoksen vauhti on tietysti ällis-tyttävä, ellei peräti hälyttävä”, Wright sanoo ja mai-nitsee, että sellaiset yhtiöt kuin Facebook, Google ja Amazon, joita aiemmin pidettiin häirikköinnovoi-jina, ovat ripeästi kasvaneet vakiintuneiksi monikan-sallisiksi konserneiksi.

”Näiden yhtiöiden täytyy jatkuvasti keksiä itsensä uudelleen ja kehittää uusia tuotteita pitääkseen kiinni markkinaosuudestaan alati uutta himoitsevan nuoren sukupolven keskuudessa. Julkisuudessa on toki ollut myös ihan oikeutettua huolta yksityisyydestä ja tur-vallisuudesta sekä sosiaalisen median vaikutuksista kasvuiässä olevaan nuorisoon.”

Vaikka Wright ei usko, että kuluttajien some-käyt-täytymisessä olisi odotettavissa varsinaista muutosta, hänellä on kuitenkin sellainen hytinä, että yhteisöme-diaan aletaan suhtautua entistä harkitummin. Tois-taiseksi on edelleen vaikea ennustaa, millä vauhdilla uusi media jatkaa alan valtaamista paperilta.

”Optimisti saattaa olla sitä mieltä, että helpon digi-korvaantumisen aika on nyt ohi ja eloon jääneet paperiset sovellukset ovat tulevaisuudessa vastustus-kykyisempiä. Arkistointivälineenä paperi näyttäisi jo vanhentuneen, ja yritysten täytyy markkinoin-tistrategioissaan turvautua useampaan kuin yhteen viestintävälineeseen saavuttaakseen asiakkaansa”, Wright pohtii.

”Samaan aikaan verkkokaupan ja kotiinkuljetus-ten suosio on lisääntynyt, mikä puolestaan on vilkas-tuttanut pakkauspaperin ja pahvin kysyntää. Tämä on osittain kompensoinut hitaan talouskasvun vaikutuksia.”

Kiinan kuuluva kutsuKiinan teollisuuden vauhdikas kasvu kuluneena vuo-sikymmenenä on ollut omiaan tasoittamaan sellun-keittäjien menetyksiä muilla markkinoilla. Kiina kat-taa 28 prosenttia maailman sellunkysynnästä, kun vuonna 2007 osuus oli vielä 15 prosenttia. Wright kuitenkin huomauttaa, että suuri osa Kiinan pape-

▶

rintuotannon kasvusta johtuu siitä, että huonolaa-tuiset, muusta kuin puupitoisesta kuidusta valmiste-tut paperituotteet ovat korvaantuneet paremmilla. Tuontia on niin ikään korvattu ja lisäksi paperin ja kartongin vienti sekä jalostetussa että jalostamatto-massa muodossa on kasvanut nopeasti.

”Tietysti myös kiinalaisten paperinkulutus on lisääntynyt, mutta vähemmän kuin yleisesti luullaan.”

Wrightin mukaan Kiinan aikaisempi kasvumalli on osoittautunut niin ympäristöllisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestämättömäksi. Kiinan uusi hallitus on aloittanut uudistuksia, jotka tähtäävät kotimaisen kysynnän kiihdyttämiseen ja varallisuus-erojen tasaamiseen. Onnistuessaan nämä uudistuk-set lisäävät pitkällä aikavälillä merkittävästi paperin kysyntää, mutta onnistuminen ei ole taattua, ja lisäksi uusi malli tietää hitaampaa kasvua.

”Paino- ja toimistopaperin kysyntä altistuu Kii-nassa yhtä lailla uuden median kilpailulle kuin muissa-kin talouksissa. Kaikesta tästä johtuen Kiinan kansan-talous on yhä merkittävin ’riskitekijä’ missä tahansa globaalia sellu- ja paperiteollisuutta koskevissa ennusteissa.”

Kysyntä pientä suuressa IntiassaEntäpä sitten Intia? Siellä on sentään useita investoin-tiprojekteja, jotka tähtäävät hienopaperi- ja selluka-pasiteetin rakentamiseen. Intiassa paperin kysyntä on viiden viime vuoden aikana kasvanut seitsemän prosenttia ja sellun tuonti sata prosenttia.

Wright kyllä tiedostaa Intian potentiaalin huomat-tavaksi, mutta absoluuttisin luvuin tämä markkina-alue on hänen mukaansa varsin pieni:

”Kiina tuo kolmessa viikossa enemmän sellua kuin Intia vuodessa.”

KONSULTTI

TOM WRIGHT

KOMMENTOI,

ETTÄ UUTTA

MAAILMANJÄRJES-

TYSTÄ MÄÄRITTÄÄ

PÄÄASIALLISESTI

KAKSI ASIAA:

KORVAUTUMINEN

JA KESTÄVÄ

KEHITYS.

MARKETREVIEWECHO MONITOR

S I V U 3 2 E C H O M O N I T O RS I V U 3 2

TEKSTI MARJATTA PIETILÄ KUVAT MARKUS SOMMERS

Metsä Fibressa urakierto on tehokas tapa oppia työssä.

Urakierto yrityksen sisällä eri toimipisteissä kotimaassa ja

ulkomailla antaa näköaloja liiketoiminnan kokonaisuuteen ja

auttaa ymmärtämään asiakkaan tarpeita.

KUSTAA LAINE TEKNISEKSI MYYNTIPÄÄLLIKÖKSI WIESBADENISSA

eknisenä asiakaspalvelupäällikkönä Metsä Fibre GmbH:ssa Wiesbadenissa Saksassa työskennellyt diplomi-insinööri Kus-

taa Laine siirtyy teknisen myyntipäällikön tehtävään. Asemapaikkana säilyy edelleen Wiesbaden.

”Uuteen toimenkuvaani kuuluu osa vanhoista tehtävistäni, mutta pääpaino siirtyy nyt tiettyjen asiakkuuksien hoitami-seen ja myynnin kehittämiseen. Metsä Fibrellä on erittäin hyvät tekniset palvelut. Asiakaspalvelukokemukseni antaa minulle vahvan taustan myyntiin. Tavoitteenani onkin tuoda

lisäarvoa asiakkaille neuvomalla heille, kuinka saada mah-dollisimman paljon etua tuotteiden teknisistä ominaisuuk-

sista, Laine kuvaa.Hänen mielestään urakierto ja koulutus antavat yhdessä laajan

kuvan yrityksen toiminnasta.”Yhtiö tukee aktiivisesti työntekijöiden itsensä kehittämistä. Ura-

suunnitelmat otetaan huomioon jokaiselle työntekijälle laadittavassa kehityssuunnitelmassa. Itse olen valmentautunut uusiin tehtäviini osallistumalla yhtiön järjestämiin myyntiä ja asiakkuuksien hoita-mista koskeviin koulutuksiin.”

T

VA N K A L L A KO K E M U K S E L L A

T E H TÄV I I Nuusiin

S I V U 3 3E C H O M O N I T O R S I V U 3 3

JAAKKO ANTTILA TEHTAANJOHTAJAKSI JOUTSENOON

etsä Fibre GmbH:n palveluksessa Wiesbadenissa myyntijohta-jana työskennellyt diplomi-insinööri Jaakko Anttila aloitti

maaliskuun alussa uudessa tehtävässä Suomessa Metsä Fibren Joutse-non tehtaan johtajana. Anttila näkee, että Wiesbadenissa asiakkaiden kanssa toimimisesta saadut kokemukset antavat hänelle hyvän pohjan tehtaan johtamiseen. Kokemus auttaa ymmärtämään, kuinka tehtaalla tehdyt muutokset vaikuttavat asiakkaan prosesseihin.

”Tavoitteeni on kehittää tuotantoa siten, että tuotteet vastaa-vat entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Esimerkiksi pehmo-paperin kysynnän kasvaessa tarvitaan helpommin jauhautuvaa ja paremmat lujuusominaisuudet omaavaa sellua. Tätä tavoitetta tukee Joutsenon uusi polysulfidikeitto, jonka myötä markkinoille ovat tulleet uudet, Suomen Laatukeskuksen Laatuinnovaatiopal-kinnon voittaneet Botnia Nordic Pine+ ja Botnia Nordic Strong+ -sellut”, Anttila sanoo.

Muutoin hän aikoo uutena johtajana kiinnittää huomiota tuotan-non tehokkuuteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviin asioihin.

”Differoidumme kilpailijoistamme teknisen palvelukokonaisuu-temme ja innovatiivisuutemme ansiosta. Poikkifunktionaalisten urapolkujen rakentaminen henkilöstölle parantaa kokonaisuuksien ymmärtämistä ja lisää innovatiivisuutta. Se myös heijastaa uusiutu-mishakuista yrityskulttuuriamme.”

M

MARKO RUOTTINEN TEKNISEN ASIAKASPALVELUN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PÄÄLLIKÖKSI ESPOOSEEN

ilosofian maisteri (fysiikka) Marko Ruottinen on työsken-nellyt Metsä Fibren palveluksessa asiakaspalvelutehtävissä yli

kymmenen vuotta – viimeksi Wiesbadenissa, ja sitä ennen Suomessa Espoon konttorilla ja Äänekosken tehtaalla. Nyt Ruottinen kotiu-tuu ulkomaankomennukselta palatakseen takaisin Espoon kontto-rille entistä kokeneempana.

Uudessa asemapaikassa asiakaspalvelutehtävät jatkuvat, mutta työnkuva laajenee kestävän kehityksen tehtävillä. Ruottinen on jo aiemmin osallistunut Metsä Groupin kestävän kehityksen ryhmän toimintaan.

”Teknisen asiakaspalvelun kestävän kehityksen asiat, kuten met-sien sertifiointi, tuoteturvallisuus ja ympäristöarvot liittyvät oleel-lisena osana työnkuvaan. Uudessa tehtävässä tavoitteenani on tukea asiakkaita kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, joita he kohtaavat yhä useammin omissa asiakassuhteissaan. Muutok-sesta huolimatta toivon asiakkaitteni muistavan, että olen edel-leen heidän palveluksessaan”, Ruottinen sanoo.

F

ECHO MARK

S I V U 3 4 E C H O M A R K

Raakamäntyöljy on monipuolinen raaka-aine, jonka jalosteita löytyy muun muassa autonrenkaista (kumin valmistus), maaleista, painotuotteista (esimerkiksi aikakauslehdet), tarra- ja pakkauskuumasulaliimoista, saippuasta (esimerkiksi mäntysuopa), kosmetii-kasta (esimerkiksi huulipunat) ja asfalt-tipäällysteistä. Lisäksi raakamäntyöljyn jalosteita löytyy erilaisista kemian tuot-teista ja välituotteista (esimerkkeinä muun muassa metallintyöstönesteet, flotaatiokemikaalit ja dieselpolttoaineen lisäaineet).

S I V U 3 5E C H O M A R K

MÄNTYÖLJYSTÄ ON MONEKSI

TEKSTI KIMMO KIIMALAINENKUVAT MIKKO HUOTARI

elluteollisuuden sivutuotteena syntyvä raa-kamäntyöljy on monipuolinen raaka-aine,

jonka jalosteilla on lähes lukematon määrä lop-pukäyttökohteita. Pesuaineiden, värien, pinnoit-teiden ja liimojen lisäksi mäntyöljystä tislattuja ainesosia voi löytyä yllättäen muun muassa leivän- ja seinänpäällysteistä.

“Mäntyöljyn tunnetuimpia käyttökohteita ovat varmasti pesuaineet kuten mäntynestesaippua. Mutta myös alkydimaalien kuten Miranolin kiil-tävä pinta on mäntyöljyn ansiota”, raumalaisen For-chem Oy:n toimitusjohtaja Risto Näsi kuvailee.

“Ehkä eksoottisin mäntyöljyn käyttökohteista on kuitenkin Benecol, jonka kasvisterolit ja -sta-nolit valmistetaan mäntyöljyjaokkeista.”

Esimerkiksi mäntyöljyjalosteiden moninaisuu-desta käy kuluttajalle tuttu pesuainepakkaus. Siinä selluteollisuuden tuottamasta raakamäntyöljystä jatkojalostettuja ainesosia voi olla pakkauksen pai-novärien ja itse pesuaineen lisäksi myös tarralii-

moissa, joilla hintalappu ja etiketti saadaan pysy-mään kiinni paketin kyljessä.

Forchem Oy on Euroopan johtava biojalostamo, joka jalostaa mäntyöljyä kemianteollisuuden eri-koistuotteiden jatkojalostukseen, biopolttoaineita energian tuotantoon sekä liikennepolttoaineiden raaka-ainetta.

Forchemin tarvitseman raakamäntyöljyn saata-vuuden Näsi arvioi pysyvän vakaana, vaikka sellu-teollisuudessa tapahtuisi maailmanlaajuisia raken-nemuutoksia.

“Pitkäkuituista havusellua tarvitaan lyhytkuitui-sen vahvistamiseen monissa käyttökohteissa, joten eukasellun kasvava käyttö tavallaan vetää pohjoi-sen havusellun kysyntää ja siten raakamäntyöljy-tuotantoa mukanaan”, Näsi sanoo.

Forchem Oy:n asiakkaina on lukuisia johtavia kemian- sekä energia- ja puunjalostusalan yrityk-siä lähes kaikissa Euroopan maissa. Yrityksen liike-vaihto oli vuonna 2012 noin 130 miljoonaa euroa.

S

METSAFIBRE.FI

ofLUELISÄÄ

SUCCESSFibres