vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen kannustimet

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen

taloudelliset kannustimet

Harri Hietala

VATES-säätiö

Työkyvyttömyyseläkeläiset

• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)

• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000

– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2)

– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000

– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky

• KELA:n eläkettä saa 160 000

– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000

• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3)

• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4)

Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

4) Työnvälitystilasto, TEM.

4.2.2014 Harri Hietala 2

Työkyvyttömyyseläkeläisten

potentiaali työhön


Lähde: TEM

Osatyökykyisten työttömien määrä


91761

68080

24932

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Henkilöä

Vajaakuntoiset työnhakijat ja työttömätKoko maa vuosina 2000 - 2012

Vajaakuntoiset työnhakijat yht.

Vajaakuntoiset työttömät yht.

Vajaak. pitkäaik. työttömät yht.

Vammaisten potentiaali työhön

• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)

– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000

– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000

– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000

• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla

• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)

– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400

– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500

• Avotyötoiminnassa noin 2 500

Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.

2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.


Miksi mahdollisuus työhön tärkeää?

• Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus):

– Työkykyä on – mutta säilyy ja kehittyy vain työssä

– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi

– Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä

• Työnantajien kannalta:

– Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä

– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys

– Yhteiskuntavastuun kantaminen

• Julkisen talouden kannalta:

– Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen

– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä

– Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa


Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavien

työllistymisen taloudelliset kannustimet

Harri Hietala

VATES-säätiö

Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten

työttömyysloukku - Yhteenveto


- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 743-1700 €:n palkoilla.

- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 743,38 €:n ansaintarajalla.

- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin

työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 743,38 €.

- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000

työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.

- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua

4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.

- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt

asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.

Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.


työttömyysloukku – käteen jäävä tulo


Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä

väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta


Työkyvyttömyyseläkeläisten (ansioon

perustuva eläke) työttömyysloukku


Lähde: STM

Työkyvyttömyyseläkeläisten työttömyys-

loukku - työllistymisveroasteet


Työttömyysloukun purkaminen

• Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään

juuri eläkkeen ansaintarajan 743,38 euroa tai sitten

vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Purkaminen:

– Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi

40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 733,80

euroa (suojaosuus)

– Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke

olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 733,80 euroa

• Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin

painettua 60–80 prosentin tasoon


Loukun purkaminen 40 % leikkurilla –

efektiiviset työllistymisveroasteet


Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä

vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä –

nykyisin ja 40 % leikkurilla


Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-

eläkeläisten taloudelle

• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38

euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä

1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee

4 500 eurolla yli 19 000 euroon

• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen

työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä

ostovoimassa1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.



työllistymisen potentiaaliset

vaikutukset julkiselle taloudelle

• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –

työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle

merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta

perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa

• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80

miljoonaa enemmän

• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja

työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt

• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.

eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla

• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.



4.2.2014

Harri Hietala

17




Ansaitsisi

juuri

733,80 €/kk

Ansaitsisi

1500 €/kk –

ei eläkettä

Ansaitsisi 1500

€/kk - eläke

leikkaantuu 40%

Verot ansiotulosta 115 705 584 272 520 000 267 480 000

- kunnallisvero 17 963 424 69 120 000 64 080 000

- tt:n sova-maksut 22 366 224 49 320 000 49 320 000

- ta:n sova-maksut 75 375 936 154 080 000 154 080 000

Verot kulutuksesta 81 092 532 64 200 864 82 836 000

- km. ALV 65 497 814 51 854 544 66 906 000

- km. muut kulutuksen verot 15 594 718 12 346 320 15 930 000

YHTEENSÄ 196 798 116 336 720 864 350 316 000

Säästö asumistuessa 136 732 800 141 340 800 162 076 800

Säästö työkyvyttömyyseläkk. 0 354 633 600 288 000 000

YHTEENSÄ 333 530 916 832 695 264 800 392 800

Arvio potentiaalista 40 000 henk. perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.



4.2.2014

Harri Hietala

18

Työtoiminnassa olevien työllistymisen

taloudelliset kannustimet

Harri Hietala

VATES-säätiö

Työtoiminnassa olevien

työttömyysloukku – käteen jäävä tulo


Työtoiminnassa olevien työttömyys-

loukku - työllistymisveroasteet


Työllistymisen vaikutus

työtoiminnassa olevien taloudelle

• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38

euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Jos olisi mahdollisuus työskennellä avoimilla työmark-

kinoilla työtoiminnan sijaan, niin pelkästään juuri 743,38

euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousisi 2 800

eurolla yli 18 000 euroon

• 10 000 työtoiminnassa ja toimintakeskuksissa olevan

työllistyessä tämä tarkoittaisi 28 milj. euron lisäystä

ostovoimassa





• Julkisen talouden kannalta työllistyminen 743,38 euron

palkkatasolle merkitsisi 29 miljoonan euron kasvua

ansiotulon verojen ja sova-maksujen tuotossa

• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat yli

13 miljoonaa enemmän

• Lisäksi asumistuessa tulisi lähes 24 miljoonan euron

säästöt ja työosuusrahassa 22 miljoonan euron säästöt

• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi lähes 89

miljoonalla eurolla pelkästään suorina vaikutuksina

vuositasolla.

• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi lähes 8 900 e.





Kehitysvamm.

avotyötoimin-

nassa olevat2 500 henkilö

Muut kehitysv.

työkyk. toiminta-

keskusten as.3500 henkilöä

Muut työkyk. toi-

mintakeskusten

asiakkaat4 000 henkilöä YHTEENSÄ

Verot ansiotulosta 7 231 599 10 124 239 11 570 558 28 926 396

- kunnallisvero 1 122 714 1 571 800 1 796 342 4 490 856

- tt:n sova-maksut 1 397 889 1 957 045 2 236 622 5 591 556

- ta:n sova-maksut 4 710 996 6 595 394 7 537 594 18 843 984

Verot kulutuksesta 3 391 283 4 747 797 5 426 053 13 565 133

- km. ALV 2 739 113 3 834 759 4 382 581 10 956 453

- km. muut kulut. verot 652 170 913 038 1 043 472 2 608 679

YHTEENSÄ 10 622 882 14 872 035 16 996 612 42 491 529

Säästö asumistuessa 5 913 000 8 278 200 9 460 800 23 652 000

Säästö työosuusrahassa 3 225 000 9 030 000 10 320 000 22 575 000

YHTEENSÄ 19 760 882 32 180 235 36 777 412 88 718 529


Vammaisen rekrytoinnista aiheutuvat

kustannukset työnantajalle

Harri Hietala

VATES-säätiö

Työnantajan kustannukset

vammaisen rekrytoinnista


- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein

korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.

- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä

(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen

palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.

- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset

vammaisen rekrytoinnista ovat 30-50 prosenttia matalammat ensimmäisenä

vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.

- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi myös jatkua

pidempään – jopa useita vuosia.

- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.

Työhönvalmentaja

• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä

vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä

• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien

räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja

työsuhteeseen liittyvissä asioissa

• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,

työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä

kehittymisessä

• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla

pitkäaikaista ja pysyvääkin.

27

Palkkatuki

• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan

täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään

lähes poikkeuksetta

• Palkkatuki koostuu perusosasta ja maksimissaan 60 tai

90 %:lla korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 100/1 300

€/kk

• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja

voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi

28

Työolojen järjestelytuki

• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä

muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon

kannalta

• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua

• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan

osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin

• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden

• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa

18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.

29

Muita tukia

• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea

ja kuljetustukea

• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla ja oppisopimuksella

voidaan kokeilla sopivuutta

• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyEL-

vakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)

30

Kustannuslaskelman oletukset

• Vammaisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:

– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa)

ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Seuraavan 12 kuukauden ajan

palkkatuki on perustuki.

– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja

rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa

keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5

kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).

– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea

korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.

– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12

kuukaudelle.

• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:

– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.

– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada. 31

Rekrytoinnin kustannukset ja tuet

kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk

32

Työnantajan kustannus vammaisen

rekrytoimisesta eri kk-palkoilla


Työnantajan kustannus palkkatuetun

rekrytoimisesta eri kk-palkoilla


Työnantajalle taloudellisesti

kannattavaa palkata vammainen

• Työnantajan kustannussäästö:

– Ensimmäisen vuoden aikana saavutetaan 10 000 euron säästö,

kun palkkataso on reilut 800 euroa kuukaudessa, ja 20 000

euron säästö, kun palkka on vajaat 1 400 euroa kuukaudessa.

– Kahden vuoden kokonaissäästöksi muodostuu 20 000 euroa 900

euron kuukausipalkalla, 30 000 euroa vajaan 1 600 euron

palkalla ja 40 000 euroa 3 100 euron palkkatasolla.

– Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on yli 50 prosentin luokkaa

1 200 euron palkkatasolle asti.

• Kustannussäästö ilman työolosuhteiden järjestelytukea:

– Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on 40 - 50 prosentin

luokkaa lähes 1 500 euron palkkatasolle asti. Kokonaissäästö on

reilut 20 prosenttia vielä 3 500 euron kuukausipalkallakin.


Vammaisen palkkaamisessa

saavutettu säästö eri kk-palkoilla


Vammaisen palkkaamisessa saavutettu

suhteellinen säästö eri kk-palkoilla



suhteellinen säästö ilman järjestelytukea


Vammaisen rekrytoimisen brutto- ja

nettokustannus ilman järjestelytukea



säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

40

Säästö 30 000 €/v



Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.

säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

41

60 %

35 %


suhteellinen säästö ilman järjestelytukea

42

30-50 %

Vammaisen palkkatuen osuus

työvoimaksutannuksista


Yhteenveto: win-win-win

• Henkilöt voittavat:

– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi

– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu

– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä

• Työnantajat voittavat:

– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä

– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit

– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys

• Julkinen talous voittaa:

– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä

– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa


vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen kannustimet

Business