Kansan Uutisten yhteistyölehti 1/12

KLO 14.15 Lähtö Hauholle MustilaanTehtaan tyttöjen - muistomerkille Vlk:n linja-autoasemalta (ilmainen bussikuljetus)

KÄYNNIT PUNAISTENMUISTOMERKEILLÄ

30.4.

KLO 15.00 Tilaisuus HauhollaLippukulkue, Leppäkosken Puhallinorkesteri,kronikka: EMILIA HUUSKONEN, seppeleidenlasku, saatesanat EERO TAMMINEN

KLO 16.30 Tilaisuus ValkeakoskenhautausmaallaLippukulkue, Vlk:n Työväen mieskuoro,seppeleiden lasku, saatesanat HANNUVIITANIEMI

Arhinmäki luottaauuteen nousuunTakasivu

Vanhustenhoitovalintojen edessäSivu 3

Lähde ehdokkaaksi!Sivu 9

Pinskupuistossaeläimiä ja ihmisiäKeskiaukeama

Viitaniemi kertoovapaan kasvatuksenongelmistaSivu 5

Inna tsemppaakunnallisvaaleihinSivu 8

Anna Kontulaselvittää mitäon perustuloSivu 9

Arto pyrkiipäättäjäksiSivu 8

Talouskasvuon lisännytköyhyyttäSivu 4

Päiväkoditovat täynnäSivu 3

VasuriValkeakosken Vasemmistoliitto

Valkeakoskella oli uudessa tehostetun pal-veluasumisen yksikössä jokin aika sitten harjan-nostajaiset. Paikallisen kokoomuksen pitkäaikai-nen ideologinen tavoite on näin toteutumassa. Asiakkaiden palvelun te-hostetun palveluasumisen yksikössä toteuttaa van-husten palveluja puoliksi kaupungin kanssa yksi-tyinen toimija vähintään viiden vuoden ajan.

Näiden vuosien aikana hankitaan vertailutietoa siitä, kannattaako kau-pungin itse omin voimin pyörittää toimintaa, vai siirretäänkö tulevaisuu-dessa vanhusten palvelu avointen markkinoiden temmellyskentäksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Kai Muukkosta askarruttaa Valkeakosken tuleva van-

hustenhoito. Taustalla on valmistumassa uusi palveluasumisen yksikkö, jossa alkaa kilpailu vanhusten hoidosta.

Kilpailu alkakoon!

2 Vasuri

Pääkirjoitus

Vasuri 1/2012

Julkaisija:Valkeakosken Vasemmistoliit-to

Vastaava toimittaja:Esko Laakso

Toimittaja:Matti Lahtinen

Toimitus:Pääskynkuja 237600 Valkeakoski

Taitto:Asmo Koste

Paino:LehtiyhtymäTuusula2012

Vasuri

Viime kunnallisvaaleista on ku-lunut kohta neljä vuotta ja uudet vaalit ovat syksyllä edessä. Niin-pä nyt onkin sopiva aika tarkas-tella menneitä vuosia. Valkeakos-ken Vasemmistoliitto on koko pi-an kuluneen kauden ajan pitänyt tärkeimpänä tavoitteenaan perus-palveluiden turvaamista kohtuu-hinnalla ja tasavertaisesti kaikille kuntalaisille. Vaikka onnistumi-siakin on, niin tekemistä vielä riit-tää rutkasti.

Vanhuspalveluissa on tapahtu-massa suuri muutos siirryttäessä vanhainkotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen. On hienoa, et-tä vanhukset muutoksen myötä pääsevät uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin, mutta iloamme himmen-tää hoidon kallistuminen sitä tar-vitseville ja siksi olisimme mie-luummin peruskorjanneet Palmu-rinteen ja säilyttänyt sen vanhain-kotina.

Mielestämme vanhuspalvelut olisi tullut tuottaa kokonaan kau-pungin omana työnä. Nyt puo-let tehostetun palvelun yksiköstä tulee olemaan suuren yksityisen yrityksen vastuulla. Se ei ole kau-pungin ja kaupunkilaisten kan-nalta edullinen ratkaisu. Ei pidä unohtaa, että yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, mutta kaupungin tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaista peruspal-velua..

Kotihoidossa on jo vuosien ajan ollut liian vähän henkilökuntaa. Hoitajien viime syksynä päättä-jille asiasta lähettämä kirje ei saa-nut ymmärrystä osakseen. Kuten jo monia kertoja aiemminkin vain Vasemmistoliitto olisi halunnut palkata lisää tekeviä käsiä hoita-maan seniorikansalaisiamme.

Koulujen ja päiväkotien tilanne vaatii pikaisia toimia. Aivan liian kauan on tiedossa olevien ongel-

Palveluiden puolestamien ratkaisua lykätty tuonnem-maksi.

Positiivista on, että Leppälän koulu saatiin remontoitua ja suu-ri ansio siinä on Vasemmistoliiton lisäksi ennen kaikkea aktiivisilla koululaisten vanhemmilla. Sisäil-maongelmien vuoksi sulkemaan jouduttu Sointulan koulu tulee ra-kentaa uuteen paikkaan samalla, kun Sointulaa muutoinkin kehite-tään. Tyryn koululaisten evakko-taival ei saa kestää enää pitkään, vaan Tyryn koulu on korjattava pikaisesti vaikka pelkästään kau-pungin omalla rahalla.

Päiväkotien tilanne on likimain kaoottinen. Paikat ovat täynnä, monet rakennukset huonokuntoi-sia ja siirrettävistä viipaleraken-nuksista joudutaan lähiaikoina luopumaan.

Alhainen veroprosentti ja posi-tiivinen tulos eivät saa olla kaiken muun ylimenevä päämäärä, jos sen kääntöpuolena on vastuun pa-koileminen siirtämällä ongelmien ratkaisu tulevaisuuteen.

Edessä on mittavia investointe-ja. Vaikka niihin meneekin rahaa, niin ne on tehtävä. Viisaampaa olisi ollut jo vuosia sitten aloit-

Jalkapallo on hieno laji. Ja kal-lis. Kotikoskin kuuluisin potku-pallojoukkue ei pärjää ilman koti-koskilaisten tukea, jos sittenkään. Pallon maaliin saattaminen mak-soi entisten tukien lisäksi 75 000 euroa lisää meille mansikkapaik-kalaisille. Ei se ollut turhaa, sil-lä saimmehan kosolti mainetta ja positiivista näkyvyyttä, tai sitten emme. Maksoimme kuitenkin.

u u u

Pallolla on hintansa. Tuolla pal-lopanostuksella olisimme voineet kustantaa pari tekevää käsiparia hoitamaan vanhuksia ja sairaita, mutta se olisi ollut liian kallista.

u u u

TakapotkujaKun liitelee pallolla sfääreissä

pilviä katsellen, voi unohtaa kaik-ki menneet puheet ja kirjoitukset.

Pilvessä kun tulee kaikenlais-ta sanottua. Eräskin Toivo-puolu-een toivo varmaan toivoi, että ku-kaan ei muistaisi vuoden takais-ta blogikirjoitusta, jossa hän ker-toi silloin myönnetyn potkupallo-tuen saavan olla viimeinen kerta. Toisin kävi. Sellaista on palloilu. Me maallikot emme sitä vain ym-märrä.

u u u

Vaikka ankeita aikoja elämme-kin ja säästää pitää, niin tiedossa ei pitäisi säästää. Sokkona kun tu-

lee helposti potkittua omaan maa-liin. Kaupunginhallitus ei halun-nut kysyä kaupungin omistamalta energiayhtiöltä, millaisella sum-malla se tukee paikallista potku-palloyhtiötä. Kaupunkikonsernin rahankäyttö ei siis kiinnosta mui-ta kuin vasureita.

u u u

Viisaitakin päätöksiä sentään osataan tehdä. Kaupunki päätti ol-la ostamatta Jutikkalan palloteok-sen.

u u u

Kokoomus on innokas ulkois-tamaan kaikki kaupungin toimin-not. Pallopoika on miettinyt mil-

loinkahan Kokoomus ulkoistaa it-sensä katsomon puolelle.

u u u

Peli menee taas sitä sekavam-maksi, mitä lähemmäksi kunta-vaaleja tullaan. Kaikki joukkueet pyrkivät omimaan Vasemmisto-joukkueen pelipaidan ja taktiikan. Siinä onkin sitten katsomosta vai-kea erottaa valevasureita aidoista. Ehkä kannattaa tutkailla mennei-tä matseja. Hämääjistä huolimat-ta Vasurijoukkue jatkaa entiseen malliin tiukkaa vähäosaisten puo-lustamista.

Pallopoika

Pallopoika

Valkeakosken Vasemmistolii-ton äskettäin pidetty vuosikokous käsitteli sääntömääräiset ja muut ajankohtaiset asiat. Kokoukses-sa vahvistettiin vuoden 2011 tilin-päätös ja toimintakertomus, jos-ta selvisi mm., että jäsenmäärässä oli tapahtunut huomattavaa kas-vua. Erityisen ilahduttavaa ja us-koa uuteen nousuun antoi tieto, että uudet jäsenet olivat pääosin nuoria.

Vasemmistoliiton toimintaa pyörittämään valittiin edelleen puheenjohtajaksi Jari-Pekka Sal-mi ja varapuheenjohtajaksi Mark-ku Petterqvist. Lisäksi johtokun-taan tulivat Harri Asikainen, Paa-vo Järvenpää, Virpi Käpynen, Kai Muukkonen, Esko Laasko, Mirja Salminen, Kaisa Uusitalo ja Mart-ti Vartiainen. Varalle valittiin In-na Ilivizky, Kristiina Koskinen ja Hannu Viitaniemi. Toiminnantar-kastajina jatkavat Maija Kuivasto ja Reijo Heinonen.

Järjestäytymiskokouksessaan johtokunta valitsi sihteeriksi Paa-vo Järvenpään, taloudenhoitajak-si Esko Laakson ja tiedottajaksi Harri Asikaisen. Vasurin päätoi-mittajana jatkaa Esko Laakso.

Keskusteluissa tarkasteltiin pre-sidentinvaalien tuloksia ja syksyn 2012 kuntavaaleja. Niissä keskus-telun kohteeksi nousi sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiminen ja tasokkaan vanhusväestön tar-peellinen huolto- ja hoitotoimin-ta. Esiin nousivat myös lasten päi-vähoitoasiat, jotka asukasmäärän kasvun myötä vaativat enenevää huomiota. Kokous sujui leppoi-sasti ja hyvässä yhteishengessä.

Jari Salmi jatkaaVasemmistonpuheenjohtajana

taa peruskorjaukset, jolloin ne ei-vät nyt olisi kaikki samaan aikaan edessämme.

Noiden asioiden kuntoon saat-tamiseksi Valkeakosken Vasem-mistoliitto tulee vastaisuudessa-kin kamppailemaan voimiensa mukaan. Politiikka on voimala-ji, valtuutettujen määrä ratkaisee. Tulemalla mukaan joukkoomme edesautat noiden tavoitteiden to-teutumista. Syksyllä on vaalit, jo-ten miksi et Sinäkin lähtisi Va-semmistoliiton ehdokkaaksi. Teh-dään yhdessä Valkeakoskesta oi-kea mansikkapaikka.

Kaupunginvaltuusto tekemässä kuntalaisten kannalta tärkeitä päätöksiä. Kuvassa Esko Laakso (takana vas.) ja Kai Muukkonen, Harri Asikainen (keskellä vas.) ja Kaisa Uusitalo sekä edessä selin Kristiina Koskinen.

3Vasuri

Viime vuosien aikana kaupun-kiimme on muuttanut ennätyk-sellisen paljon uusia kuntalai-sia, mikä on aivan loistava asia! Tästä seuraa kuitenkin sellainen �positiivinen� ongelma, että myös pienten kaupunkilaistemme määrä on kasvanut; valitettavasti vain päiväkotien ja koulujen tilat eivät ole kasvaneet lähimainkaan samassa suhteessa.

Yksi ongelma on se, ettei kau-pungin tilatarpeita ole hoidettu mielestäni kunnolla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä olen toistuvasti viime ja edellisvuoden aikana kysellyt päiväkotijonois-ta ja tiloista, paljonko lapsia on jonossa ja onko meillä tarpeek-si hoitopaikkoja varalla, paljonko hoidossa olevilla lapsilla on tilaa leikkimiseen ja olemiseen yms. Vastaus on ollut aina samansuun-tainen: jonoa on mutta nykyisiin tiloihin on mahdollista lapset si-joittaa. Ja näin on toki myös teh-ty sillä seurauksella, että kaupun-kimme joka ikinen päiväkoti on pullollaan lapsia. Varapaikatkin ovat monesti täynnä. Jos esimer-kiksi Sorrilan esikoululaisella on tilaa leikkimiseen muutama neliö, on todellisuus muuta kuin hyvää!

Mistä tämä tilanne sitten joh-tuu? Suurimmaksi osaksi siitä, et-tä tarvittavia tilatarveselvityksiä ei ole tehty. Kaupunkimmehan toimii siten, että kasvatus- ja ope-tustoimi voi vain esittää tilatarve-selvityksen kautta kiinteistökes-kukselle, että uusia tiloja esimer-kiksi päiväkotikäyttöön tarvitaan. Ja sitten jäämme odottamaan, mi-ten kiinteistökeskus asian /tilatar-peen ratkaisee.

Esimerkiksi Sassin päiväko-din yhteydessä olevat parakit ovat olleet tilapäinen ratkaisu tilatar-peeseen, kun on odotettu Palmu-rinteen remontin valmistumista ja sitä kautta sinne tulevia uusia päi-väkotipaikkoja. Nyt tilanne on se, että Palmurinne ei ole valmis lä-hivuosien aikana, Sassin parakki-en vuokra-aika päättyy 03/2013 eikä niiden käyttöä voida siis jat-kaa tämän jälkeen. Lapset toki tarvitsevat tuonkin jälkeen hoito-paikan.

Tilatarveselvitys lähti kasva-tus- ja opetuslautakunnasta maa-

Päiväkodit pullollaan lapsia

liskuun kokouksesta eteenpäin yhdessä kahden muun päiväkotei-hin liittyvän tilatarveselvityksen kanssa. Kysyin tämän jo kokouk-sessakin, mutta kysyn edelleen: Miksi ollaan liikkeellä vasta nyt, kun tilanne on tiedetty jo kauan?

Tuntuu siltä, että kaupungis-samme tehdään edelleen päätök-set lyhyellä aikajanalla ja kiireel-

Kuvaa käsiään heiluttavas-ta Soinista ja hänen hurmahenki-sestä seurakunnastaan ”jytkyvoi-ton” jälkeen on toistettu toista-masta päästyä jokaisessa vähän-kin viime kevään duskuntavaalei-hin viittaavasssa keskustelussa tai uutisoinnissa.

Sama puoluejohtaja roudataan edelleenkin kameroiden eteen eduskunnssa melkein aiheesta kuin aiheesta uutisoidessa. Vä-kisin jo vaalien aikaankin nousi mieleen, että ei ihan tasapuolista ollut tämä medianäkyvyys kaikki-en kohdalla.

Nyt on sitten tutkijoidenkin toi-mesta todettu, että medialla oli suuri vaikutus perusuomalaisten

Skandaalinkäryä parlamentissajättivoittoon vuosi sitten. Lisäk-si oli varmasti monta onnenkanta-moistakin mukana. Yhtenä sellai-sena oli kestosoinisminakin hoet-tu kyllästyminen ”vanhoihin puo-lueisiin” ja yleinen protestihenki.

Euroopan talouskriisi sattuikin ikään kuin ylimääräisenä bonuk-sena kreivin aikaan. Lisäksi sopi-vasti niin meillä kuin muuallakin on yleisesti kiristynyt suhtautu-minen maahanmuuttajiin ja mui-hin vähemmistöryhmiin. Perus-suomalaiset olivat vaatimassa, et-tä heidän suvaitsemattomuuttaan tulee meidän suvaitsevaisten su-vaita.

No, mutta miten onkaan vuosi kulunut? Eipä juuri viikkoa me-

ne, ettei jotain skandaalin tynkää ilmaannu ja kuinkas muuten kuin perussuomalaisten taholta. Se al-koi herra Hakkaraisesta ja mitä muita Jameksia niitä nyt onkaan ollut.

Sama käsienheiluttelu jatkuu eduskunnassa ikään kuin pyörittä-en vanhaa vaalikampanjan aikais-ta levyä. Neula tuntuu jämähtä-neen paikalleen. Mitään uutta en siltä suunnalta muista kuulleeni tämän vuoden aikana. Paitsi vä-likysymystä on pukannut ja näi-tä jatkuvia kansanedustajan arvol-le sopimattomia sekoiluja. Näi-hin kohuihin itse pääpersu yleen-sä ottaa etäisyyttä tai ylimielisesti kuittaa ne vitsiksi.

Nyt sentään enemmistö perus-suomalaisten eduskuntaryhmäs-tä olisi antamassa potkut ”hiha-merkkiavustajalle”. Vaan sehän ei sovi Jamekselle, joka itse on tuo-mittu kiihottamisesta kansanryh-mää vastaan. Ei kuulemma voi toimia oikeudentuntoaan vastaan. Siinäpä on suoraselkäinen ja rehti kansamme edustaja!

Taitaa olla perussuomalaisilla kyseenalainen enkka häiriökäyt-täytymisen ja skandaalien aikaan-saamisessa kautta kaikkien edus-kuntakausien. Vieläkö näemme senkin, että joku heistä oppi-isän-sä tapaan kannetaan salista ulos?

Valitettavaa tässä on se, et-tä tätä impivaaralaista junttipo-

rukkaa ei voi deletoida eduskun-nasta kesken kaiken. Joudumme odottamaan seuraaviin vaaleihin. Onneksi kauhukabinetin suosio on alkanut sulaa kevään lumien kanssa kilpaa.

Sen sijaan voimme kaikki ol-la ensi syksynä vaikuttamassa sii-hen, istuuko paikallisessa ”par-lamentissamme” aitoja työväen-puolueen miehiä ja naisia vai vain sellaiseen kaapuun naamioitunei-ta, aivan toisenlaisten aatteiden ajajia.

Kristiina Koskinenvaltuutettu (vas)

Virpi Käpynen (vas.), Kaisa Uusitalo ja Kristiina Koskinen pohtivat Valkeakosken kunnallispoliittisia asioita.

lä, vaikka tässäkin esimerkkita-pauksessa asia on tiedetty jo pit-kään ja asiasta on vuoden ajan esitetty kysymyksiä ja tieduste-luja, ainakin Vasemmistoliiton ta-holta. Asiaan toki on vaikuttanut osaltaan varhaiskasvatuspäällikön vaihtuminen, mutta silti tilanne on mielestäni käsittämätön.

Toki investoinnit joko uusiin

päiväkoti- ja koulurakennuksiin tai vanhojen remontointiin vaa-tivat rahaa paljonkin lähivuosi-en aikana. Mutta me Vasemmis-toliitossa olemme valmiita panos-tamaan kaupunkimme pienimpi-en asukkaiden oloihin. Rahaa on suunnattava päiväkotien ja koulu-jen kunnossapitämiseen myös jat-kossa. Ja tulevaisuudessa raken-

nuksista on pidettävä myös huolta eikä odottaa niiden rapistumista käyttökelvottomiksi tai jopa pu-rettavaksi asti. Pienet kuntalaiset eivät valita oloistaan, meidän ai-kuisten tehtävä on huolehtia heis-tä!

Kaisa Uusitalo

4 Vasuri

Eduskuntavaalien jälkeen, neu-vottelujen tuloksena, muodostet-tiin maahamme kuuden puolueen hallitus. Vasemmistoliitto lähti mukaan tavoitteena vähävaraisten aseman parantaminen sekä varal-lisuuserojen kaventaminen. Missä määrin vassin tavoitteet ovat to-teutuneet?

Muutokset sosiaalietuisuuk-siin vuonna 2012:

1. Työttömän peruspäivära-ha nousee 120,83 euroa kuukau-si. Huomioitava on että, tämä ko-rotus tulee myös ansiosidonnasta päivärahaa saaville. Peruspäivära-han ja ansio-osan laskentakaavan mukaan on korotus heille 66,45 euroa kuukausi.

2. Toimeentulotuen perusosa nousee 41,94 euroa kuukausi. Yk-

Hallitusvastuu

Valkeakosken Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jari Salmi (oik.) ja sihteeri Paavo Järven-pää pohtivat kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä asioita.

Jo muinaiset Kreikan filosofit olivat kiinnostuneita kansalaisten hyvinvoinnista.

Niinpä Platonin (427-347 eaa) mukaan kukaan yhteiskunnan jä-senistä ei saa olla enempää kuin neljä kertaa niin rikas kuin yhteis-kunnan köyhin jäsen. Tätä suu-remmat tulo- ja varallisuuserot vaarantavat yhteiskunnan vakau-den.

Aristoteles (384-322 eaa) edel-lytti valtion tehtävänä olevan luo-da kansalaisille puitteet hyvään elämään ja sen ohella ohjata heitä siihen. Aristoteles näki, että rik-kauksien haaliminen ei ole hyvää elämää, se on vain elämää. Hän oivalsi, että keinot köyhyyden vä-hentämiseen ovat kohtuuden ja tasa-arvon edistäminen.

Myöhemmät taloustutkijat ajautuivat aivan eri linjoille. Niin-pä Adam Smithin (1723-90) aja-ma talousoppi syrjäytti moraaliset pohdinnat hyvästä elämästä. Hän ajoi markkinoiden vapaata toi-mintaa mm. teoksessaan ” Kan-sankuntien varallisuus.” Teorian mukaan yksilöiden ahneusmark-kinat jalostuvat yhteiseksi hyvin-voinniksi hintasignaalien avulla. Talouden toiminnan tarkoitukse-na on ihmisten hyvinvoinnin pa-rantaminen. Sitä ohjaa hintainfor-maation ohjaama voimavarojen tehokkuuden oletus.

Ihmisten hyvinvointiin mark-kinahintaisten hyödykkeiden eh-doilla vaikuttavat ns. ilmais-hyödykkeet, mutta niiden merki-tystä hintojen puuttuessa ei voi-da analysoida eivätkä ne vaikuta markkinamekanismin avulla.

Yksilön hyvinvointi koostuu

Hyvinvointi Suomessa on riittänyt vain hyvävelijärjestelmän käsivoiteeksi

markkinoilla hinnoitetuista tuot-teista. Sellaisia ovat tavarat, pal-velut ja muut tuotteet sekä aineet-tomat palvelut. Toisen ryhmän muodostavat aineettomat hyödyk-keet kuten yhteiskunnallinen oi-keudenmukaisuus, sivistystaso, terveyteen liittyvät arvot, tieteel-linen tutkimustyö yms. Kolmas ryhmä on ympäristön ja luonnon tarjoamat hyödykkeet kuten ym-päristötavarat (luonnontuotteet; marjat, sienet, kasvit, ympäristön virkistys- ja terveyskäyttö sekä ekosysteemin palvelut).

Hyvinvoinnin muutokset Suomessa

Miten hyvinvointi on muuttu-nut Suomessa, sitä osoitetaan eri-laisiin mittaustuloksiin perustu-villa luvuilla. Yleisin mitta on bruttokansantuote - myöhemmin bkt. Toinen on kestävän taloudel-lisen hyvinvoinnin indeksi (Inex of Sustainable Economic Welfa-re - myöhemmin ISEW). Se ottaa huomioon kuluttajien hyvinvoin-nin tasoon vaikuttavat tekijät kat-tavasti rahamääräisenä. Kolmas on aidon kehityksen indikaatto-ri (Genuine Progress Indikator - myöhemmin GPI). Se painottaa aitoa todellista kehitystä ja osoit-taa erityisesti kestävän taloudelli-sen hyvinvoinnin ja talouden kes-tävyyttä.

Tuotannossa vaikuttavat kui-tenkin myös talouden tuottamat yleensä negatiiviset hyödykkeet eli ulkoisvaikutukset kuten saas-teet, jätteet ja muut sosiaaliset vai-kutukset. Niillä ei kuitenkaan ole

ulkoisesti havaittavaa hintaa eikä kustannus näy hinnoissa. Hinto-jen puuttumisen vuoksi ne eivät vaikuta ns.hintainformaatioon ja yksilöahneus ei vaikutakaan tuo-tantoon Smithin tulkitsemalla ta-valla.

Markkinaliberalistista taloutta on perusteltu yksilön vapaudella. Sitä kuvaa osuvasti Esko Seppä-nen sanoessaan, että markkinata-louden vapaus on ketun vapautta kanatarhassa.

Suomen kehitystä vuodesta 1945 kuvaava kaavio näyttää, mi-ten bkt sekä hyvinvoinnin ja ta-louskasvun käyrät Suomessa al-koivat eriytyä toisistaan 1980-lu-vun loppupuolelta alkaen. Sil-loin Kokoomus sai pääministe-rin paikan, sdp-läisen presidentin ja valtionvarainministeriksi nou-si SDP:n entinen puoluesihtee-ri. Varsinkin 1990-luvun alun bkt notkahti jonkin verran, mutta jat-koi pian nousuaan aina 2000-lu-vun loppupuolelle saakka.

Ajankohta on sama, jolloin maamme hallituksen johtoon nousi keskustalainen pääministe-ri ja valtionvarainhoito annettiin Kokoomuksen johdettavaksi.

Sen sijaan GBI- ja ISEW-mitta-rit ovat osoittaneet laskevaa suun-taa ja tipahtaneet 2005-luvulta lähtien 1960-1970-luvun tasolle. Käyrät osoittavat, että bkt:n kas-vusta huolimatta bkt:een kasvat-tamiseen käytetyt keinot ovat yh-teiskunnan hyvinvoinnin kasvat-tamisen sijasta yleisesti lisänneet pahoinvointia lukuun ottamatta hyvävelieliittiä ja lisänneet kansa-laisten pahoinvointia.

Yhteiskuntapolitiikan keskei-

nen tavoite, mahdollisimman suu-ri talouskasvu, jota on käytetty vi-puna hyvinvointivaltion rahoitta-miseksi, onkin lisännyt köyhyyt-tä, kasvattanut tuloeroja ja epäta-sa-arvoa, pahentanut sosiaalista pahoinvointia sekä lisännyt ym-päristöhaittoja, joiden korjausku-lut on siirretty tulevien polvien maksettavaksi.

Hyvinvointia on jaettavaHyvinvoinnin palauttaminen

edes 1980-luvun tasolle edellyttää menetelmiä tukevan hyvinvoin-nin tasaisempaa jakaantumista ei-kä vain hyödyttävän suppeaa hy-vävelijärjestelmän ytimessä hää-riviä ja jo ennestäänkin hyvin me-nestyneiden palkkojen ja palkki-oiden kohtuutonta salaista nosta-mista. Samanaikaisesti suoritus-tason työntekijöiden ansiotasoa alennetaan, kuten julkisuuteen pulpahtanut Finnairin esimerk-

ki näyttää ja viime päivät on kou-riintuntuvasti osoittanut.

RKP:n entinen puheenjohtaja ja ministeri esitti Finnairin yhtiö-kokouksessa maaliskuun 2012 lo-pulla puolustaessaan hallituksen päätöksiä, että kyseessä oli yhtiön ja sen koko henkilöstön etu. Näil-le selityksille ei pidä antaa muuta arvoa kuin se, että ilmaisulla hy-väveliydin haluaa edelleenkin ja-ella muhkeita ja perusteettomia etuja toisilleen sullemulle-peri-aatteella yleisen hyvinvoinnin ja kansalaisrauhan kustannuksella.

Valtakunnan tason taloudenhoi-don ja palkitsemismenetelmien tavat on siirretty myös kunnallis-elämään. Tämän elämän menolle on mahdollista rakentaa sulkuja jo vuoden 2012 kunnallisvaaleis-sa antamalla äänensä tätä menoa vastustaville ehdokkaille.

Paavo Järvenpää

sinhuoltajan perusosaa korotetaan 10% eli 88,05 euroa kuukausi.

3. Yleisen asumistuen alin tulo-raja kohoaa 120 eurolla. Näin ol-len edellä esitetyt korotukset eivät vähennä asumistukea.

Verotuksessa kunnallisverotuk-sen perusvähennystä korotetaan 600 euroa ja näin uusi perusvä-hennys on 2850 euroa.

Käyttöön tulee myös uusi vero-luokka yli 100 000 euroa vuodes-sa tienaaville.

Nämä ratkaisut keventävät pie-nituloisen verotusta ja vastaavas-ti lisäävät paremmin ansaitsevien osuutta tuloverotuksessa.

Jari Salmi

5Vasuri

Tätä mieltä oli kirjailija Kaa-ri Utrio muutama vuosi sitten Aamulehdessä. Utrio on tutki-nut suomalaisen perheen histori-aa. Näissä tutkimuksissaan hän jopa toteaa, että järjestetyn avio-liiton loppu ja tunteeseen perus-tuvan parisuhteen syntyminen on perheen historian suurimpia krii-sejä. Myös erojen ja uudentyyp-pisten avioliittojen yleistyminen (mm. monikkoperheet) sekä isän mukaan tulo lasten kasvatukseen ovat Utrion mielestä ravistelleet perhettä.

Eläkepäiviään viettävä emeri-tusarkkipiispa John Vikström on puolestaan todennut vapaan kas-vatuksen virheen hieman eri ta-valla. Kodeissa on tehty se virhe-päätelmä, että rajat muka löytyi-sivät itsestään – kai lähinnä ko-keilun ja erehdyksen kautta. Mut-ta näin sosiaalinen oppiminen ei suinkaan kulje.

Vapaa kasvatus onvakava väärinkäsitys

Kasvatuksen peruselementtei-hin kuuluvat sekä lapsen ehdoton hyväksyminen että rajojen asetta-minen (ja niistä kiinni pitäminen). Vanhemmilla on luovuttamaton auktoriteetti em. peruselement-teihin. Nuorelta kuuluu nimen-omaan kysyä: ”Missä olit illalla ja mitä teit?” Kysymys on välittämi-sestä.

BesserwisserismiIlmeisesti kaikenlainen psyko-

ja sosiopaapatus ovat myös olleet johtamassa kasvatuksen kriisiin. On ajauduttu sellaiseen tilantee-seen, jota jopa kokenut amerikka-lainen poliisimies ihmetteli: kuin-ka suomalainen alaikäinen nuo-riso voi toikkaroida ympärihu-malassa kaupunkien kaduilla vii-nakasseiksi muuttuneet koulure-put selässään?! Sellaisessa suur-

Rehtori Hannu Viitaniemi Naakan koulun pihalla, taustalla viipalekoulut.

kaupungissa kuin New York täl-lainen käytös olisi aivan enne kuulumatonta.

Suomalaisesta kasvatuksesta puuttuu käsite nollatoleranssi il-meisesti kokonaan. Täytyy olla yksinkertaisesti asioita, joista ei jousteta tippaakaan. Lakien luu-lisi olevan yksi tällainen. Kasva-tukseen ei kuulu loputon hyväk-syminen, väärän käytöksen jat-kuva anteeksi antamien ja jopa ri-kollisen toiminnan hyväksyminen ja ymmärtäminen.

Rajaton kasvatus on kasvattamatta jättämistä

Utrion mielestä ongelman syn-typaikka osuu 1960-luvulle. Tuol-loin ns. vapaan eli rajattoman kas-vatuksen saaneet nuoret ovat nyt itse huoltajia, isiä ja äitejä. Heil-le jäi aikanaan opettamatta, ettei

lapsi kykene erottamaan oikeaa ja väärää ilman apua. Omatunto on tietoisen kasvatustyön tulosta – ei mikään syntyperäinen ominai-suus. Toiseuden hyväksyminen eli lähimmäisen huomioon otta-misen tärkeys jäi myös taka-alal-le.

Lapsille pitää uskaltaa tuottaa mielipahaa, ei oikeassakaan elä-mässä aina saa sitä, mitä haluaa. Tuskin kukaan siitä tulee onnelli-seksi, että saa kaiken pyytämän-sä ilman omia ponnisteluja ja siitä koituvia onnistumisen elämyksiä. Elämä ei todellakaan ole mikään viihdeproggis.

VäärinkäsitysVapaan kasvatuksen väärinkäsi-

tys on siinä, että kasvatus ymmär-rettiin kasvattamatta jättämiseksi. Se lyötiin tietoisesti laimin. Rajan

merkitystä ei ymmärretty alkuun-kaan. Pilkallisesti onkin sanottu, että vapaan kasvatuksen hedel-mien korjaajana toimii nykyään lähinnä poliisi – ei sekään kauaa voimavarojen supistumisen takia.

Jopa alkeellisimmissa heimo-yhteisöissä lapsille asetetaan sel-keät rajat. Ei niissä hypitä silmil-le eikä puututa ns. aikuisten asi-oihin. Ei missään yhteiskunnassa voi elää ilman itsesäätelyä ja it-sehillintää, kaupan makeishyllyl-tä alkaen.

Rajoista, siis selkeistä ja tar-koituksenmukaisista säännöistä, kiinni pitävä kasvatus on todellis-ta välittämistä ja jälkikasvun suo-jelemista. Kurihan on vanha maa-taloussana, joka tarkoittaa port-tia oikealle tielle. Kuri ei ole enää selkäsaunoja, mutta rajoja se on. Lapsi ei voi olla perheessä pomo.

Hannu Viitaniemi

tai syntymäpäivätvuokraa tilat Hakapirtiltä

Paperiliiton Valkeakosken os.45

Vappuloistavaavappua!

Vasuri6

Valkeakoskella saattoi syyskuisena keskiviikkoil-tana nähdä yhdellä silmä-yksellä hevosia, koiria, al-pakoita, poneja ja Kulpin. Lyhyessä ajassa kiinteäksi osaksi Valkeakosken syk-syä muodostunut Pinsku-puisto järjestettiin taas Itse-näisyyden puistossa, kirjas-ton vieressä, ihan keskellä kaupunkia.

Perheille suunnatussa ta-pahtumassa toiminta levit-tyi koko puiston alueelle. Hevosilla ja poneilla rat-sastaminen kiinnosti kai-

Pinskupuiston lastentapahtumassa olihevosia, poneja, koiria,alpakka ja Kulpi

kenikäisiä lapsia ja aikuis-tenkin oli todella vaikea ol-la kokeilematta alpakan tur-kin pehmeyttä. Ja voi niitä alpakan silmiä!

Koirista siliteltäväksi löytyi isompia ja pienem-piä, sileäkarvaisia ja pör-röturkkisia. Eri roduista sai halutessaan huikean tieto-paketin. Kaikki eläimet oli-vat kuitenkin rauhallisia suuresta väkimäärästä huo-limatta.

Kolmesataa kävijää osoittaa sen sijaan selväs-ti lapsille suunnattujen ta-

pahtumien tarpeen tässä kaupungissa. Suuri osan-ottajamäärä yllätti järjestä-jinä toimineet Valkeakos-ken Demokratian Pionee-rit, Valkeakosken KSL:n ja Vasemmiston. Makkaran ja lättyjen loppuminenkaan ei ketään tuntunut haittaavan, kun varsinainen ohjelma ja toiminta onnistuivat hy-vin. Arpoja ja ilmapalloja riitti kaikille. Tapahtuman hurja suosio varmisti, että perinne jatkuu myös tule-vina vuosina ja epäilemät-tä koskilaiset suosittelevat

samantyyppistä toimintaa myös muihin kuntiin.

Ai niin, se aiemmin mai-nittu Kulpi ei ole eläin, vaan tamperelainen pionee-rien lauluryhmä, joka vie-raili paikalla esittämässä lasten- ja pioneerilauluja. Ja tuo hassu Kulpi-nimi, sehän on lyhennys Kulttuuripio-neereista, jonka jäseniä nä-mä lauluryhmäläiset olivat!

Tapaamisiin ensi syksynä Pinskupuistossa!

Vasemmiston teltalla jaettiin kaasupalloja.

7Vasuri

Pinskupuistossa oli mukana myös koiria. Kuvassa Inna Ilivitzkyn koira toivottaa yhden osallistujan tervetulleeksi.

Pinskupuiston lastentapahtumaan tultiin perheineen.Tapahtumassa kävi yhteensä noin 300 osanottajaa, joille oli järjestetty paljon mielenkiintoista ohjelmaa.

Tavataan taas ensi syksynä Pinskupuistossa!

Vasuri

Presidentinvaalit on käyty ja kunnallisvaalit ovat edessä! Va-semmistoliitolla oli presidentin- vaaleissa oma ehdokas Paavo Ar-hinmäki. Tosi mahtava vaalikam-panja ja erinomainen ehdokas an-toivat hyvää ja positiivista näky-vyyttä Vasemmistoliitolle ja sen arvoille sekä kentällä että medi-assa. Siitä lämmin kiitos niin Paa-volle kuin mahtaville tukijoukoil-lekin.

Myös Vasemmistoliiton osal-listuminen hallitukseen kahdella nuorella, dynaamisella ministeril-lä on tuonut Vasemmistoliitolle ja sen arvoille positiivista näkyvyyt-tä. Vasemmiston ministerit teke-vät kaikkensa, että näinä vaikeina aikoina pakolliset kipeät leikka-ukset eivät kohdistuisi ainakaan vähävaraisiin - ja siinä he ovatkin onnistuneet.

Tässä on hyvä pohja Vasem-mistoliitolle ja sen arvoille tule-vissa kunnallisvaaleissa!

Mitkä meidän aatteemme ja arvomme sitten ovat? Emme ole vastuunkantoa välttävä räksyttä-vä populistipuolue eikä meidän arvoihimme mahdu homofobia ja muukalaisvihamielisyys!

Meidän arvoihimme ovat aina kuuluneet kaikkien ihmisten tasa-arvo ja kansainvälinen solidaari-

Valkeakosken Vasemmistoliitto – tsemppiä kunnallisvaleihin

suus katsomatta ihmisen sosiaali-seen asemaan, ihonväriin tai sek-suaalisen suuntaukseen. Vasem-mistoliitossa on paljon puhdas-ta luontoa ja eläinten oikeuksia puolustavia jäseniä varsinkin yhä kasvavassa nuorten vasemmisto-laisten joukossa.

Olemme ajan tasalla oleva pu-navihreä puolue, joka ajaa kaikki-en ihmisten oikeuksia ja joka us-kaltaa kantaa vastuuta vaikeina-kin aikoina.

Kunnallisvaalit ovat tulossa kovaa vauhtia. Sellaiset päätök-set, jotka kaikkein eniten kosket-tavat tavallisia tallaajia, ovat ni-menomaan kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehtävät päätökset. Siksi onkin tärkeätä saada päättä-jien joukkoon vasemmistolaisia arvoja edustavia henkilöitä. Mei-dän tähän mennessä ehdokkaak-si lupautunut joukko on hyvä ja monipuolinen - on nuoria nuorten näkemyksiä tuovia ehdokkaita ja naisia, jotka tuovat tärkeätä nais-näkökulmaa päätöksentekoon, on rehtejä kokemusta omaavia ja työläisten oikeuksia ajavia eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Pienyrit-täjiäkin yritetään houkutella mu-kaan ehdokasjoukkoon.

Vasemmistoliiton menestyk-seen pystyt Sinäkin hyvä lukija

vaikuttamaan! Jos haluat todel-la yrittää vaikuttaa, asetu ehdol-le ennen syyskuun puoltaväliä.

Inna Ilivitzky on tunnettu monipuolisesta kansainvälisestä toiminnastaan ja solidaari-suustyöstään. Kuvassa hän avustaa Suomessa olevia ulkomaalaisia heidän kotikielellään.

Arto Mäki-Kauppila, neljän lapsen isä, pitkään Säterillä ollut ja nykyisin Avilonilta lomautettu, toivoo edelleen entisen työpaik-kansa uudelleen käynnistymis-tä, vaikka ei järin vahvasti siihen enää jaksakaan uskoa.

-Meidän työttömien ja koko kaupungin kannalta olisi ensiar-voisen tärkeää, että normaali tuo-tanto Avilonilla saataisiin taas pyörimään. Monelle se on suo-rastaan elintärkeää, koska ansiosi-donnainen päivärahakausi lähe-nee loppuaan varsin monella eikä muusta työstä ole tietoakaan, sa-noo Arto.

-Itse olen aktiivisesti yrittänyt hakeutua koulutukseen ja töihin, eli olen siis mielestäni varsin ak-tiivinen työnhakija. En kyllä näe Valkeakoskella kovin suuria työl-listymismahdollisuuksia, mutta jos on valmis kulkemaan pidem-mälle töihin, niin mahdollisuudet ovat paremmat, toteaa Arto.

Arto Mäki-Kauppila on lähdös-sä sitoutumattomana ehdokkaana Vasemmistoliiton listalla syksyn kunnallisvaaleihin. Artoa on jo pitkään kiinnostanut politiikka ja yhteiskunnalliset asiat yleensäkin. Nyt hän haluaa lähteä itse mu-kaan vaikuttamaan asioihin ja toi-mia samalla esimerkkinä omille lapsilleen ja muille nuoremmille. Arton mielestä voi vaikuttaa, jos vain on halua ja viitseliäisyyttä.

Arto haluaa muistuttaa ihmi-siä siitä, että mikään ei ole peri-

Vaikuttaa voi jos haluaatä tiedostaa paikkansa, ja se paik-ka on vasemmalla.

-Ihmiset tiedostavat nykyään hyvin vähän asioita ja niiden taus-toja ja siksi kai niin monet äänes-tävät vaikkapa Kokoomusta, kun kuvittelet sen valheellisten sloga-niensa perusteella ajavan köyhien ja työläisten asiaa. Niinhän asia ei suinkaan ole, oikaisee Arto moi-sia vääriä käsityksiä.

-Joku aina tekee päätökset. Jos ei päättäjissä ole riittävästi mei-tä tavallisia työläisiä ja työttömiä, niin päätökset eivät suinkaan ole meille suopeita. Siksi pitää olla it-se mukana ja ainakin äänestää va-semmistoa ja meitä tavallisia duu-nareita.

Tulevana päättäjänä Arto ha-luaa vaikuttaa erityisesti vanhus-ten kohteluun. Hänellä on oma-kohtaista kokemusta kunnan pal-veluista ja niiden hinnoittelusta vanhuspalveluissa, tosin toisel-ta paikkakunnalta, mutta se pätee myös Valkeakoskella. On kohtuu-tonta, että tonnin eläkkeestä pi-tää maksaa noin 1400 euron ku-lut hoidosta, asumisesta, lääkkeis-tä, ruoasta ym. välttämättömästä.

Arton mielestä parantamisen varaa on myös tiedottamisessa. Kaikki tukimahdollisuudet pitää selvittää itse, oma-alotteisesti ei neuvoja heru.

-Kuinkahan ne vanhukset, joil-la ei ole sukulaisia tai tuttavia, pystyvät selvittämään oikeutensa,

vai jääkö heillä tietämättömyyden vuoksi tukia saamatta, aprikoi Ar-to.

-Vanhuspalvelut on hinnoiteltu liian korkeiksi ja rahastamaan on tullut yksityisiä yrityksiä. Kaikes-ta ei pidä tehdä bisnestä, vaan se-niorikansalaisillemme tulee taa-ta kunnolliset palvelut kohtuu-hinnalla. Vain kunnan tuottama-na hinnoittelu voidaan pitää koh-tuullisena, koska yksityiset pal-veluntuottajat ovat liikeyrityksiä, joiden ainoa tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Kunnan ei tarvitse tavoitella voittoa, sanoo Arto.

Myös kouluasiat ovat Artolle tärkeitä.

-Tyryn koulu tulee pikaisesti re-montoida. Nykytilanne, jossa op-pilaat on ripoteltu useaan eri paik-kaan, on kestämätön ja vaikutta-nee myös lasten oppimistuloksiin. Sinänsä ei ole paha asia, vaikka lapset joutuisivatkin jonkin mat-kaa kulkemaan kouluun. Pieni lii-kunta ei ole pahasta.

Kuntaliitoksia ei Arton mielestä voi suoralta kädeltä tyrmätä, vaan liitoshankkeita on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Hänen mieles-tä liitoshankkeita ei voi pitää mi-nään peikkona, vaikka aiheelli-sena pelkona onkin palveluiden keskittyminen ja kuntalaisten asi-ointimatkojen piteneminen.

Harri Asikainen

8

Arto Mäki-Kauppilaa kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikut-taminen.

aatteessa muuttunut ihmisten ase-massa yhteiskunnassa.

-Edelleen on työläisiä ja omis-

tajia, vähäosaisia ja rikkaita. Vas-takkainasettelu on edelleen ajan-kohtaista. Työläisten olisikin syy-

Jos et asetu ehdolle, muista äänes-tää ja houkuttele kaikki ystäväsi-kin äänestämään Valkeakosken

Vasemmistoliitto voittoon syksyn kunnallisvaaleissa.

Inna Ilivitzky

9

Perustulolla tarkoitetaan yleen-sä rahaa, joka osoitetaan kaikille jonkin alueen asukkaille saman-suuruisena ja ilman tarveharkin-taa. Toisinaan perustuloon luetaan myös julkiset palvelut. Näillä kun on suora yhteys siihen, millaisella summalla ihmisten voidaan olet-taa tulevan toimeen. Suomen ny-kyisistä tulonsiirroista lähimmäk-si perustuloa tulee ehkä lapsilisä. Se tosin vaihtelee sisarusten mää-rän mukaan, mutta ei ole riippu-vainen esimerkiksi vanhempien tulotasosta.

Suomessa esitetyt perustuloeh-dotukset nojaavat yleensä malliin, jossa paremmin tienaavat palaut-tavat perustulonsa korkeampina veroina. Siten suoraa taloudellista hyötyä perustulosta saisivat vain pienituloiset, näistä erityisesti opiskelijat sekä ihmiset, jotka ei-vät selviä nykyisestä sosiaalitur-vabyrokratiasta. Kuitenkin myös hyvätuloiset hyötyisivät perustu-losta, sillä sen oletetaan lisäävän yhteiskunnallista vakautta ja vä-hentävän julkisen sektorin hallin-nointikustannuksia.

Perustulosta on toistaiseksi ole-massa vain paikallisia kokeiluja. Siksi sen vaikutuksista on vaikea sanoa mitään varmaa. Osa perus-tulon vastustajista pelkääkin, että taattu minimitoimeentulo tuhoaisi suomalaisen työmoraalin. Argu-mentti ei ole mitenkään uusi, sil-lä on jarrutettu kaikkia pienituloi-sia hyödyttäviä tulonsiirtoja aina-kin keskiaikaisista kirkkokoleh-deista lähtien (eliitin mahdollinen

Anna Kontula:

Perustulo lisää toimeliaisuuttalaiskuus ei ole herättänyt vastaa-vaa huolta).

Epäilenkin vahvasti perustulon demoralisoivaa (turmelevaa, rap-peuttavaa toim. huom.) vaikutus-ta. On totta, että aina ja jokaisessa järjestelmässä on vapaamatkus-tajia, jotka eivät halua osallistua yhteisönsä rakentamiseen. Kaik-ki tähänastinen tietomme viittaa kuitenkin siihen, että enemmis-tön kohdalla turvattu toimeentu-lo pikemminkin lisää kuin vähen-tää ihmisten toimeliaisuutta. Esi-merkiksi Namibiassa tehdyn pe-rustulokokeilun seurauksena sekä lasten koulunkäynti että aikuisten perustamat yritykset lisääntyivät merkittävästi.

Toisaalta keskustelu laiskuu-desta ampuu mielestäni kokonaan idean ohi. Perimmiltäänhän per-ustulon ydin on oivalluksessa, et-tä työtä tehdään ja yhteistä vau-rautta synnytetään paljon muual-lakin kuin virallisessa työelämäs-sä.

Ei ole tehtaissa työntekijöi-tä, ellei joku ensin syötä, pese, hoivaa ja tuudita vauvoista fiksu-ja aikuisia – usein ilman palkkaa. Ei tule yliopistoista innovaatioi-ta ilman meitä edeltäneiden su-kupolvien kieli- ja kulttuuriperin-töä. Jos kerran tuotannossa synty-vä vauraus itse asiassa perustuu meidän kaikkien ponnistuksille, on vain loogista jakaa myös hyö-tyä meidän kaikkien kesken.

Anna Kontulakansanedustaja

Valkeakosken Vasemmistoliitto haluaa teh-dä kaupungistamme todellisen mansikkapai-kan.

Meille tärkeitä ovat hyvät sosiaali- ja ter-veyspalvelut, koulut, päivähoito, työllisyys ja ihmisten toimeentulo. Haluamme edistää kun-talaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupun-kimme päätöksiin. Haluamme kuunnella ja toimia kuntalaisten tahdon mukaisesti.

Jos haluat edistää tavoitteidemme saavutta-mista, niin tule mukaan joukkoomme ja lähde ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleihin. Voit olla listallamme myös sitoutumattomana eh-dokkaana.

Lähde ehdokkaaksi!

Ota yhteyttä: Harri Asikainenpuh. 050-546 0924harri.asikainen@pp3.inet.fi

Esko Laaksopuh. 0400-800954esko.laakso@pp2.inet.fi

Paavo Järvenpääpuh. 050-584 977paavo.jarvenpaa1@gmail.com

Anna Kontula sanoo, että perustulosta hyötyisivät myös hyvätuloiset. Kuva: Ilkka Ärrälä.

Vasuri

10 Vasuri

Ristikon ratkaisu

Vasurivisan vastaukset

1. A2. C3. C4. C5. B6. B,C7. A8. A9. B10. C

Iloista Vappua ValkeakoskenRakennustyöväen osasto 74

11Vasuri

VasurivisaVasuriristikko1. Perpetuum mobile onA. ikiliikkujaB. persujen periaateohjelmaC. himmeli2. Hornetteihin hankittiinA. turvavyötB. pelastusrenkaatC. ohjuksia3. Kuntauudistushanke onA. jaa mikä?B. häh?C. turha4. Kysta onA. kirkkoB. myrkkyC. rakkula 5. Kokoomus ajaaA. köyhien asiaaB. rikkaiden asiaaC. mersua

6. Persujen saavutuksia onA. vastuunkantoB. puheC. sekoilu7. Pedikyristi hoitaaA. jalkoja B. käsiäC. sielua8. Demarit onA. yleispuolueB. evvkC. kvg9. Kunnallisvaalit onA. 21.10.B. 28.10. C. 12.11.10. Retsina onA. kuivattu rusinaB. kulkupeliC. viini

01019 5110 www.turva.fiKeskinäinen Vakuutusyhtiö Turva

Kilpailuta vakuutusyhtiösi ja pyydä meidät viivalle.

Kunnia-asiamme on, että asiakkaamme saavat hyvää palvelua. Itse asiassa 95 prosenttia asiakkaistamme voi-si suositella meitä.* Jos siis olet vähänkään tyytymätön nykyiseen vakuutusyhtiöösi, pyydä meiltä kilpaileva tar-jous. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti.

Hämeenlinnan palvelutoimisto Kaivokatu 2, HÄMEENLINNAyhteyspäällikkö Sauli Savolainen, 0400 637 099

* Turvan asiakastyytyväisyystutkimus 2011

Voit äänestää

myös jaloillasi.

100x200_VasuriLehti_PyydaTarjous_032012.indd 1 29.2.2012 15:40:52

Oletko tyytyväinen pankkiisi?Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin.Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voitarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmänkuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymäänkonttorissamme.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Valtakatu 6-10Valkeakoskinordea.fi

HauskaaVappua Valkeakosken Metallityöväen Ammattiosasto105 ry

Tiesitkö, että otsan rypistämi-seen tarvitaan 43 lihasta, kun nau-raminen vaatii vain 15 lihaksen käyttöä. Säästetään lihaksiamme tärkeämpiin toimintoihin ja nau-retaan useammin.

Tiesitkö, että bambu kasvaa päivässä jopa 90 cm. Otollisissa olosuhteissa se saavuttaa yli 20 metrin korkeuden kolmessa kuu-kaudessa. Oikea viherpeukalon toivekasvi.

12 Vasuri

Suomi on jälleen keskellä yh-tä vaaliputkea. Alkutalven pre-sidentinvaalien jälkeen syksyl-lä on vuorossa kuntavaalit. En-si vuonna pidetään taukoa, vaik-ka Vasemmistolla on silloin puo-luekokous. Vuonna 2014 on vuorossa eurovaalit ja jo vuon-na 2015 jälleen eduskuntavaalit. Puoluetyössä sihdin pi-tää olla kuitenkin kauempa-na kuin seuraavissa vaaleis-sa. Puolueen tulevaisuutta ra-kennetaan pitkällä tähtäimellä. Siihen onkin nyt eväitä enem-män kuin pitkään aikaan, sillä Vasemmiston tulevaisuus näyt-tää vahvalta. Tästä on ilmassa useita merkkejä. Vasemmistos-ta on tulossa yhä enemmän nuor-ten puolue. Politiikan tutkija Sa-mi Borgin kokoama perusteel-linen Muutosvaalit 2011 -tutki-mus osoittaa, että 18-25-vuotiai-den keskuudessa Vasemmiston kannatus oli viime kevään edus-kuntavaaleissa jo 14 prosenttia. Samaa viestiä nuorisokanna-tuksesta kertoo sekin, että vii-meksi pidetyissä yliopistojen ja korkeakoulujen edustajisto-vaaleissa demareista vasemmal-la oleva Vasemmisto nousi ko-ko maassa suosituimmaksi po-liittiseksi ryhmäksi Kokoomuk-sen rinnalle. Onko tällaista näh-ty edes 1970-luvun vuosina? Merkillepantavaa on, että toi-seksi suurinta Vasemmiston kan-natus on 55-64-vuotiaiden kes-kuudessa. Tutkimustieto tukee havaintoja, joita on voinut teh-dä puolueen tilaisuuksissa jo pit-kään. Mukana on erityisen paljon

Vasemmiston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki:

Puolueella mahdollisuudet uuteen nousuun

vanhemman polven ihmisiä ja toi-saalta kahden ja kolmen kympin välissä olevia nuoria, joista moni on lähempänä haarukan alapäätä. Tähän väliin 35-55-vuotiaiden kohdalle on päässyt syntymään jonkinlainen kuoppa. Esimerkik-si Helsingissä suuri osa piirin ak-tiiveista on jo nuorta väkeä. Mie-lenkiintoista on, että tuoreim-man tutkimuksen mukaan Vasem-miston kannatus on pienintä yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Naisten määrä lisääntynyt

Puolueessa on havaittavissa myös toinen siirtymä. Vaikka Va-semmistosta elää sitkeä ja väärä mielikuva jonkinlaisena äijäpuo-lueena, tosiasioiden valossa näin on yhä vähemmän. Muutosvaalit 2011 � tutkimuksen mukaan Va-semmisto on jo suositumpi nais-ten kuin miesten keskuudessa. Viime eduskuntavaaleissa naisista yhdeksän prosenttia äänesti mei-tä, mutta miehistä vain seitsemän. Muutos on selvä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna. Samansuuntaista viestiä saatiin myös keväällä pidetyissä suur-ten liittojen vaaleissa. Miesval-taisessa Metallissa Vasemmis-tolle tuli pienoista takapakkia, mutta naisvaltaisessa JHL:ssä Vasemmisto voitti selvästi. Vasemmisto tarvitsee kuiten-kin kaikkia: miehiä ja naisia, nuo-ria ja vanhoja, kaupunkilaisia ja maakuntien ihmisiä, työläisiä, toi-

mihenkilöitä, työttömiä, opiskeli-joita, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Puolueelle on myös uudenlais-ta vetovoimaa. Tästä kertoo se-kin, että viime vuonna puoluee-seen tuli yli 1 700 uutta jäsen-tä. Noin 10 000 jäsenen puolu-eelle se on ollut valtava piristys-ruiske. Ilmiömäisen jäsenvirras-ta tekee sekin, että se tapahtui käytännössä ilman minkäänlais-ta rekrytointikampanjaa. Ihmi-set ilmoittautuivat itse mukaan. Syitä voi olla useita. Mukana oli paljon Perussuomalaisten po-litiikkaan tuoman protestin vas-taista protestia. Moni myös halu-aa toimia ylipäätään yhteiskun-nallista eriarvoisuutta vastaan. On tärkeää, että piireissä uusille jäsenille tarjotaan tarttumapintoja puolueeseen: tilaisuuksia, tapah-tumia, toimintaa. Samalla on to-ki selvää, että osa uusista jäsenis-tä haluaa vain antaa tukensa puo-lueelle erityisesti osallistumat-ta. Myös se on erittäin arvokasta. Vasemmiston nousu vaatii myös sitä, että tulevaisuudessa puolue osallistuu kaikkiin vaaleihin. Tä-mä mielessä Vasemmisto asetti oman ehdokkaan presidentinvaa-leihin ensi kertaa sitten vuoden 1994. Omalla ehdokkaalla luo-tiin pohjaa puolueen uudelle nou-sulle. Tästä kertoo se, että vaali-en aikana ja niiden jälkeen jul-kaistut puoluekannatusmittaukset ovat käytännössä kaikki osoitta-neet ylöspäin.

Kritiikki kuuluu vasemmistoon

Kannatus on voitettava jo-ka päivä tekemällä vasemmisto-laista politiikkaa ja vaikuttamal-la niiden asioiden puolesta, jotka ovat meille tärkeimpiä. Siitä puo-luejohto sekä Vasemmiston mi-nisterit ja kansanedustajat kanta-vat tietysti suurimman vastuun. Hallituksessa olo ei aina ole

helppoa, mutta puolueen kannat-tajille vaikeampaa olisi, jos oli-simme hallituksen ulkopuolel-la. Vaikka paljon vaikeita pää-töksiä on tehty - sellaisia, jot-ka itse olisimme päättäneet toi-sin - on myös edistytty merkittä-västi monissa vasemmiston pit-käaikaisissa tavoitteissa: pe-rusturvaa on korotettu, puoli-son tarveharkinta työmarkkina-tuesta poistuu, pääomaverotus-ta on kiristetty ja tuloerot kape-nevat hallituksen veropolitiikalla. Vasemmistoon kuuluu aina kri-tiikki tehtyjä päätöksiä kohtaan. Samalla yhdessä tehtyjä päätöksiä pitää kuitenkin kunnioittaa. Ta-kavasemmalle ei kannata kenen-kään nyt siirtyä. Se tarkoittaisi, että kamppailu jätettäisiin kesken. Vasemmisto tarvitsee myös jatkossa kaikkien jäsenten-sä ja äänestäjiensä tukea, myös niiltä, jotka ovat suhtautu-neet kriittisesti hallituksen po-litiikkaan. Väännöt hallitukses-sa eivät nimittäin lopu tähän. Samalla voi kysyä, millaisia päätöksiä hallituksesta tulisi, jos emme olisi mukana. Olisiko por-varipuolueiden politiikka joten-kin humaanimpaa, jos Vasemmis-to olisi nyt oppositiossa? Olisivat-ko päätökset tavallisen pienituloi-sen suomalaisen ja tavallisen duu-narin kannalta parempia? Rohke-nen epäillä.

Päin globaalia kapitalismia

Seuraava iso haaste puolueelle ovat syksyn kuntavaalit. Suoma-laisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä ovat hyvinvointikunnat. Siksi mahdollisimman monessa kunnassa tarvitaan myös vasem-mistolainen vaihtoehto puolus-tamaan laadukkaita julkisia pal-veluita ja tavallisia kuntalaisia: mitä enemmän ehdokkaita, sen

parempi tulos. Esitänkin haas-teen puolueen jokaiselle jäsenel-le houkutella mukaan ainakin yh-den uuden kunnallisvaaliehdok-kaan. Se voit olla myös sinä itse. Kuten sanoin, vaalit ovat kui-tenkin vain osa Vasemmiston kamppailua paremman maail-man puolesta. Toimintaa tar-vitaan myös vaalien välillä. Vasemmiston suuri historialli-nen tehtävä on ollut demokrati-an laajentaminen. Se tarkoittaa kansanvallan ulottamista mah-dollisimman pitkälle myös talou-den toimintaan. Jos kansanvaltai-sesti voidaan päättää sosiaali- ja terveyspalveluista, ympäristön-suojelusta, opetuksesta tai puo-lustuksesta, miksi talouden pi-täisi olla demokratiasta koko-naan vapaa alue yhteiskunnassa? Globaali kapitalismi on histo-riallisessa kriisissä, joka on seu-rausta siitä, että finanssimarkki-noista on tullut itseään valvova, omalakinen maailmansa, jolla ei ole ollut mitään yhteiskunnallis-ta kontrollia tai poliittista ohja-usta. Sama on taustalla euromai-ta ravistelevassa velkakriisissä. Asiasta löytyy myös kotimai-sia esimerkkejä. Suomalaisissa valtionyhtiöissä nähty skandaa-lien sarja on seurausta siitä, et-tä poliittinen ohjaus yhtiöissä on lakkautettu. Kun poliitikot siir-rettiin sivuun ja hallintoneuvos-tot lakkautettiin, tyhjiön täyttivät yksityiset konsulttiyhtiöt. Kum-pi on mahtanut tuottaa kohtuulli-suuden, kansalaisten oikeustajun ja yhtiöiden menestyksen kan-nalta paremman lopputuloksen? Globaalin markkinakapitalis-min vastainen kamppailu on Va-semmiston pitkä linja � nyt ja tu-levaisuudessa. Tästä linjasta Va-semmisto ei tingi � olimme sitten hallituksessa tai oppositiossa.

Paavo Arhinmäki

Kirjoittaja on kulttuuri- ja urhei-luministeri ja Vasemmiston pu-heenjohtaja.

Paavo Arhinmäen mielestä Vasemmistoliiton tulevaisuus näyttää hyvältä.