synergos

Näköaloja digitalisoituvaan maailmaan

ynergosynergosynergosViews

taMPEREEN YliOPistON JOHtaMisKORKEaKOulu • tutKiMus- Ja KOulutusKEsKus sYNERgOs

AsiAkAsLeHTi 11/2016

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

32

Jotta oivalluksia voidaan tehdä, täytyy ymmärtää hieman teknii-kan tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoitteita, mutta tärkeämpää on pystyä ajattelemaan uudella tavalla. Kyse on siis enemmän uudenlaisista palvelukonsepteis-ta ja liiketoimintamalleista kuin tekniikasta sinänsä.

DiGi-JUNASTA Ei KANNATA JÄÄDÄ POiS

Näyttää siltä, että digi-aalto tulee pyyhkäisemään jollakin tapaa useimpien toimialojen yli. Perinteisesti ihmistyönä tehtyjen työtehtävien automatisoituessa niiden kustannustaso laskee

rajusti, ja usein palvelu muuttuu samalla asiakkaan näkökulmasta huomattavasti kätevämmäksi. Tämän myötä vanhat toimin-tamallit eivät yksinkertaisesti ole enää kilpailukykyisiä. Siksi digi-junaan on melkeinpä pakko hypätä mukaan. Toisaalta, roh-keat edelläkävijät voivat murros-vaiheessa myös saavuttaa paljon.

Tamperelaiset korkeakoulut ovat ottaneet digitalisaatioilmiön vakavasti. Esimerkiksi johtamis-korkeakoulussa on toteutettu jo useita tutkimushankkeita, joissa on pureuduttu digitalisaatioon eri näkökulmista, yhdessä käy-tännön toimijoiden kanssa. Digi-näkökulma on huomioitu myös

oman toiminnan kehittämisessä: tentit ovat olleet jo vuosia sähköi-siä ja yhä useampia kursseja voi suorittaa omaa tahtiin verkkoto-teutuksena. Parhaillaan suunni-tellaan yhteistyössä maamme muiden kauppatieteellisen alan yksiköiden kanssa yhteistä sivu-ainekokonaisuutta, joka tarjotaan verkossa koko yliopistokentälle.

Digitalisaatio on nostettu myös erääksi opetuksen kehittämisen kärkiteemaksi tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymishank-keessa eli Tampere3-hankkeessa. Vuoden 2016 syksystä alkaen opiskelijoilla on tarjolla kolmen korkeakoulun yhdessä tuottama opintokokonaisuus, joka tarjoaa

opiskelijoille hyvät valmiudet ym-märtää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Digi-kurssit ovat saatavilla myös avoimen yliopiston kautta. Se tarjoaa kenelle tahansa käte-vän ja edullisen väylän päivittää omaa digi-osaamistaan. Omien ajattelu- ja toimintamallien ky-seenalaistaminen ja päivittämi-nen ovat ajoittain tarpeen meille jokaiselle. p

Digitalisaatiossa on valtavasti po-tentiaalia alasta ja sektorista riip-pumatta. Jo nyt löytyy monia hie-noja esimerkkejä iCT:n käyttöön pohjautuvista kekseliäistä sovel-luksista, jotka helpottavat elämää, haastavat perinteisiä toimialoja ja luovat pohjan uudenlaiselle me-nestyvälle liiketoiminnalle.

Digitalisaatiomuuttaa ajatteluaja toimintatapoja

Synergos Views 2016 Julkaisija: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Sy-nergos • Päätoimittaja: Harri Talonen • Toimitussihteeri: Outi Puhakka • Toimitus ja taitto: Hybridiviestintä Effet Oy • Painopaikka: Tampereen Offsetpalvelu Oy

Synergosissa valmistui viime vuonna Tekesin rahoittama tutkimus osuuskuntatoiminnan digitaalisista palveluista. Tutkimuksessa nousi vahvasti esille tarve luoda työosuuskunnille uusi digitaalinen palvelu-alusta. Se edistäisi yritysten tunnettuutta, kysyntää ja kasvua markki-noilla, auttaisi osaavien henkilöiden rekrytointia ja olisi suomalaisten työosuuskuntien joukkorahoituksen areena.

Tutkimustuloksia hyödynnettiin uuden alustan valmistelussa, ja tänä keväänä uusi palvelu voitiin avata osoitteessa www.tyoosuuskunta.fi.

Palvelualusta on ajankohtainen ja hyvä esimerkki tutkimustulosten siirtämisestä laajassa yhteistyössä ja nopeasti liiketoiminnan edistä-miseen. Yhteiskunnallisella tasolla tutkimuksen hyöty näkyy tukena kasvuyrittäjyydelle.

Digitaalinen toimintaympäristö uusine liiketoimintamalleineen tar-vitseekin tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen yhteistyötä. Digi-ala tarvitsee kasvaakseen myös kaupallisen, hallinnollisen ja teknisen osaamisen yhdistämistä ja osaamisten täydentämistä.

Juuri nyt ajankohtainen Tampere3 -korkeakouluyhteistyö avaa aivan uusia mahdollisuuksia vastata digiajan haasteisiin ja osaamisen yhdis-tämiseen perinteisiä raja-aitoja rikkomalla. Synergos tukee hankkeen etenemistä jo nimensäkin velvoittamana; Synergos tulee antiikin Kreikasta ja tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä saavuttamista ja yhteisvaikutusta.

Vaikka vuosisadat vaihtuvat, yhteistyön merkitys ei vähene. Pikem-minkin se on nyt entistä tärkeämpää.

Tämä Synergos Views -lehti avaa uusia näköaloja digitaaliseen maa-ilmaan ja suuntaa ajatukset digiajan tiikerinloikkaan. Haastamme yh-teistyötahomme tarkastelemaan kanssamme digitaalista tulevaisuut-ta, löytämään sieltä uusia liiketoimintamalleja ja uusia julkisen sektorin toimintamalleja Suomen menestyksen ja tulevaisuuden tähden.

YhteistyöterveisinHarri Talonen, kehitysjohtaja

Työosuuskuntien palvelu-alusta valmistui tutkimus-tiedon pohjalta

Omien ajattelu- ja toimintamallien päi-

vittäminen on tarpeen jokaiselle, sillä vanhat tavat toimia eivät ole enää kilpailukykyisiä.

Digi-junaan on hypät-tävä mukaan, kirjoittaa

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun

johtaja Antti Lönnqvist.

DigitalisaatiO on tämän hetken kuumimpia iskusanoja. Sitä tarjotaan ratkaisuksi melkeinpä jokaiseen ongel-maan. Twitter on täynnä digi-hehkutusta. Digitalisaatiota verrataan merkitykseltään sähköön teollisen toiminnan mullistavana teknologiana.

Vuosituhannen vaihteessa vannottiin e-bisneksen ni-miin. Vuosikymmen nyky-hetkestä eteenpäin käsillä on taas jokin entistä mullis-tavampi ilmiö. Digitalisaatio on epäilemättä merkittäviä mahdollisuuksia tarjoava asia, mutta toisaalta se on vain eräs teknologisen kehityksen

vaihe – osa kehitysaskelten jatkumoa. Siihen liittyy myös omat hankaluutensa. Esi-merkiksi informaatioähky ja sähköpostien tulva ovat oirei-ta digitalisaatiokehityksestä.

Digi-keskustelussa tekniik-ka ja sovellukset nousevat usein päärooliin. Menes-tyksekkäiden sovellusten taustalla on kuitenkin kaksi tärkeää asiaa. Ensiksi on jokin käytännöllinen ongelma tai tarve, johon on nykyisillä toi-mintatavoilla hankala, työläs tai kallis vastata. Tästä seuraa oivallus, miten taustalla oleva haaste voidaan ratkaista aivan uudella tavalla.

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

4 5

Accenturessa työntekijää autetaan löytä-mään itselleen sopivimmat ja omaa ura-polkua parhaiten tukevat työskentelytavat pitkälle digitalisoituneessa toimintaympä-ristössä.

Uusia työkalujatyöhyvinvointi-valmentajan koulutuksesta

Tiiminjohtaja Antti M. Maunuk-sela on saanut tukea omaan esimiestyöhönsä Synergosin työhyvinvointivalmentajan kou-lutuksesta. – Perehdyimme ko-konaisvaltaiseen työhyvinvoin-nin malliin, jossa yksilön työhy-vinvointia tarkastellaan työn, ryhmähengen, organisaation ja esimiehen näkökulmasta. Tämä on loistava työkalu käytännön työhön. Olen käyttänyt sitä muun muassa ryhmäkeskuste-lujen runkona, hän kertoo.

• Antti mAunukselA, ACCenture oy

Vahvaa tukea urapolkujen uudistamiseen

TEHDÄÄNPÄSTÄMÄ TOiSiN!

Sanotaan, että työn digitali-soituminen hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa ja lataa näin henkistä kuormaa tekijälleen. Työ seuraa meitä laitteiden mukana kaikkialle.

– Accenturessa puhutaan pal-jon työn ja vapaa-ajan suhteesta, ja siitä pitääkin puhua. Esimerkiksi kotona työskenteleminen ja säh-köinen kommunikointi globaalien asiakkaiden kanssa paikasta riip-pumatta voi antaa tunteen, että on oltava tavoitettavissa koko ajan. Tosin kaikki eivät koe sitä niin. Varsinkin kotona työsken-

televän on tärkeää luoda itselleen ohjeet esimerkiksi työposteihin vastaamisessa ja jakaa päivänsä siten, että voi irrottautua työ-asioista välillä kokonaan.

Accenture nousi jokin aika sitten otsikoihin, kun se kertoi luopuvansa henkilöstön vuosit-taisista kehityskeskusteluista. Yritys lanseerasi uuden idean ja toimintamallin henkilöstön ke-hittämiseen. Valmentamisesta tehdään jatkuvaa, jopa jokapäi-väistä toimintaa, jossa katse suunnataan eteenpäin mennei-den arvioimisen sijaan.

– Tiimeille luodaan tavoitteet, joita tarkennetaan matkan var-rella palautteen ja keskustelujen

perusteella. Palautetta annetaan siis jatkuvasti ja molempiin suun-tiin. Näin myös työntekijä voi sparrata esimiestään. Mielestäni tämä on oikein hyvä malli, koska kaikki kuitenkin toimivat yhdessä, Maunuksela sanoo.

Kehityskeskusteluista luo-puminen on vain yksi esimerkki Accenturen tavasta uudistaa toimintaansa. Yhtiön Do the unusual -kampanjassa toimin-taan etsitään uusia näkökulmia ja suorastaan yllytetään tekemään asioita täysin uudella tavalla. Digitalisoituneessa työelämässä vanhat toimintamallit eivät enää päde, joten urautunut ajattelukin joutaa menemään.

– Pienistä asioista se lähtee. Voi esimerkiksi järjestää asia-kas- tai tiimitapaamisen uudella tavalla. itse järjestin tiimilleni mindfulness-koulutuksen. idea vaati ensin hieman myymistä, mutta palaute oli hyvää.

– Tulevaisuuteen katsovassa liiketoiminnassa on tärkeää irtau-tua vanhoista kaavoista ja kokeilla rohkeasti uutta. Sillä ei välttämät-tä heti räjäytetä pankkia, mutta jotain voi jäädä mieleen itämään, Antti Maunuksela sanoo. p

HAJAUTeTUMMiN, yksilöllisem-min, nopeammin. Digitalisaatio sujuvoittaa työntekoa, mutta samalla se muokkaa ihmisen suhdetta työhön. Accentures-sa Tampereella tiiminjohtajana työskentelevä antti M. Maunuk-sela kertoo, että heillä mietitään jatkuvasti uusia tapoja, joilla työntekijöiden hyvinvointia tue-taan tämän ajan suurimmassa työelämän muutoksessa.

Mietintää ohjaa Accenturen liiketoimintaidea, jossa korostuu kumppanuus asiakkaan kanssa. Konsultointi-, teknologia- ja ulkoistamispalveluja yrityksille tarjoavan Accenturen työnte-kijät työskentelevät pääosin asiakasyrityksissä. Työ on lisäksi projektiluonteista. Se voi kestää muutamasta viikosta vuosiin.

Työtä tehdään paljon myös etä-työnä kotona. ihmisten tehdessä työtä omilla tahoillaan yhteen-kuuluvuuden tunteen, accentu-relaisuuden, ylläpitäminen vaatii esimiehiltä erityistoimia.

– Olemme esimerkiksi järjes-täneet sisäisiä messuja, joilla työntekijät esittelevät toisilleen meneillään olevia projekteja. Yhteisöllisyyttä tuetaan myös vapaa-ajalla. Accenturen My Wellbeing -ohjelmassa on muun muassa erilaisia harrastuskerho-

ja, joissa voi luontevasti tutustua eri projekteissa työskenteleviin samanhenkisiin accenturelaisiin.

Monipuolinen ohjelma tukee työntekijän sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tarjolla on personal trainerin ja fysiotera-peutin palveluja, ravitsemusneu-vontaa, erilaisia fyysistä kuntoa mittaavia testejä sekä stressi-analysointia ja uravalmennusta. Kahdesti vuodessa työntekijät vastaavat hyvinvointikyselyyn, jonka perusteella heille annetaan suosituksia oman hyvinvointinsa kehittämiseen.

Buddy AuttAA Alkuun, CAreer Counselor JATKAA

Accenture tarjoaa asiakkailleen asiantuntijuutta. Työntekijät, hei-dän osaamisensa ja energiansa ovat siten yrityksen arvokkainta pääomaa, josta huolehtiminen kuuluu paitsi yritykselle, myös ehdottomasti jokaiselle työnte-kijälle itselleen.

– Kehittyminen omalla uralla on Accenturessa erittäin tärkeää. Urakehityksellä tarkoitamme henkilön vahvuuksien ja intohi-mojen tunnistamista – asioita, joista hän syttyy. Uraansa tyyty-väinen työntekijä on motivoitunut

ja pystyy antamaan asiakkaan tarpeeseen parhaimman vasteen, Maunuksela sanoo.

Accenturessa uusi työntekijä saa tuekseen buddyn, kaverin, joka ohjaa tulokkaan talon tavoille. Hänelle nimetään myös career counselor, uraohjaaja, joka tukee työntekijää omien vahvuuksien tunnistamisessa ja auttaa löytä-mään keinoja niiden ottamiseksi käyttöön. Menetelmänä voi olla vaikkapa seniori-accenturelaisen antama ohjaus, mentorointi.

Neuvonantajia löytyy, sillä Ac-centuressa on globaalisti runsaat 370 000 työntekijää, Suomes-sakin 1400. Verkostoituminen ja tiedon jakaminen ovat keskeinen toimintapa, johon kannustetaan voimakkaasti.

mAhdollisuuksiA UUDiSTUA

Antti Maunuksela kertoo omas-ta urapolustaan, jota hän on linjannut viime vuosina uuteen suuntaan.

– Tulin Accentureen Nokialta, jossa olin työskennellyt vuodesta 1997 lähtien. Olin hyvin tekninen ihminen, mutta mielessäni oli al-kanut itää ajatus uudistumisesta. Niinpä suuntauduin ihmisläheisiin esimiestehtäviin, joissa toimin nyt.

Maunuksela korostaa, että työntekijän ei haluta nauliintuvan entiseen osaamiseensa. Koska huomisen asiakasta ei tunne vielä kukaan, jatkuva kouluttautumi-nen ja oppiminen kuuluvat asi-aan. Uudistumisen on kuitenkin oltava oma-aloitteista, jotta se olisi aitoa.

– Nykyajan työelämässä tämä korostuu. Tilanteet vaihtuvat, uusia tekniikoita syntyy ja ne on omaksuttava nopeasti. Vauhti 20 viime vuoden aikana on kiihtynyt merkittävästi. Pitkän työuran tehneille tämä voi olla stressaavampaa kuin nuorille diginatiiveille, joille muutos on pysyvä tila.

Kuva: Päivi Eskelinen

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

6 7

• hArri nikkAnen, BeemrAy oy

VUoNNA 2014 perustetulla suomalaisella Beemraylla on sel-keä visio auttaa brändejä puhut-telemaan paremmin asiakkaitaan. Se tarkoittaa relevanttia, asiak-kaalle merkityksellistä viestintää massamarkkinoinnin sijaan.

Beemrayn teknologialla ke-rätään verkkosivustoilta ja mo-biiliapplikaatioista käyttäyty-misdataa, joka analysoidaan algoritmien avulla. Näin koh-deryhmät pystytään tunnista-maan ja segmentoimaan entistä tarkemmin. Paikkatiedon avulla viestit voidaan esittää oikeassa kontekstissa oikeaan aikaan.

– Markkinointiviestintä on edelleen suurelta osin massoille suunniteltua. Jokainen meistä on kuitenkin yksilö ja kokee kuulu-vansa johonkin pienempään koh-deryhmään. Olennaista on, että brändin lähettämät viestit ovat sellaisia, joita vastaanottaja halu-aa saada, ja silloin ne on pystyttä-vä kohdentamaan tarkasti oikean ihmisjoukon kontekstiin. Se antaa pohjan uudelle bisnekselle, sanoo Beemrayn operatiivinen johtaja Harri Nikkanen.

Käytännön esimerkkinä Nikka-

nen kertoo isosta mediatalosta, joka voi illalla lähettää kulutta-jalle linkin kustantamansa lehden artikkeliin sen perusteella, mitä yhtiön radiokanavaa asiakas on heidän applikaatiostaan päiväl-lä kuunnellut. Usein klassista kanavaa kuuntelevalle voidaan siis kohdistaa vaikkapa sinfo-niaorkesterin kapellimestarin tai maassa vierailevan tenorin mielenkiintoinen lehtihaastattelu. Kohuotsikoinnin sijaan klikkauk-sen aktivoijana toimii tarkka spe-sifiointi henkilön mielenkiinnon kohteista.

TUOTEKEHiTYS SUOMESSA

Suomesta löytyy teknistä huip-puosaamista ja Beemraynkin tuotekehitys tehdään suurelta osin kotimaassa. Myynti ja lii-ketoiminnan kehitys sijaitsevat yrityksen tämän hetken päämark-kina-alueilla Espanjassa ja Eng-lannissa. Beemrayn teknologiaa hyödyntäviä applikaatioita on jo liki 200 maassa ja näistä kerät-tyjä lokaatiopisteitä on yrityksen tietokannassa yli 700 miljoonaa.

Yrityksessä uskotaan, että käyt-täjämäärät 50–100-kertaistuvat tämän vuoden aikana.

– Asiakkainamme on me-diataloja, verkkokauppoja sekä urheilun ja vähittäiskaupan toi-mijoita. Urheilupuolella yksi ensimmäisistä asiakkaistamme oli koripallon Euroleague. Neu-vottelut muutamien merkittävien eurooppalaisten jalkapalloseuro-jen ja -liigojen kanssa ovat myös pitkällä. Seuroille fanit ja heidän sitouttamisensa ovat vähintään yhtä tärkeä asia kuin yrityksille asiakkaat, Harri Nikkanen toteaa.

Alkuvaiheessa myös matkailu oli mukana yhtenä toimialana. Yrityksen yksi ensimmäisistä piloteista oli Madridissa yhdessä Googlen ja YK:n World Tourism -organisaation kanssa toteutettu hanke, jossa Beemrayn tekno-logian avulla pystyttiin Google Glass -älylaseihin toimittamaan lisätietoa kaupunkikohteesta juuri sillä hetkellä kun lasien käyttäjä oli lähellä kohdetta. Nyt turismi on kuitenkin jäänyt toimialana vä-hemmälle ja tällä hetkellä media ja verkkokauppa ovat Beemrayn tärkeimpiä asiakasryhmiä.

– Näihin uskomme kuin vuo-reen. Mediasektorilta saimme aivan äskettäin erittäin ison ”voi-ton”, kun iso-Britannian suurin sa-noma- ja aikakauslehtikustantaja valitsi Beemrayn kumppanikseen lokaatiopohjaisten, dynaamis-ten kohderyhmien luomiseen ja näille viestimiseen. Kun teemme asiamme oikein, meidän tärkein tehtävämme on kasvun hallin-ta. Eli sen varmistaminen, että tekniikkamme ja prosessimme

Maailmassa on enemmän dataa kuin koskaan. Ongelmana on se, että data on siiloutunutta, eikä sen tehokkaaseen yh-distämiseen aina löydy keinoja.

kestävät käyttäjämäärien mo-ninkertaistumisen.

OiKEA TiETO OiKEAAN AiKAAN

Beemrayn teknologiaa on mah-dollista hyödyntää brändien vah-vistamisen lisäksi myös monessa muussa yhteydessä – esimerkiksi julkisten palvelujen kehittämi-sessä.

– Kaikessa missä puhutaan

käyttäjäohjauksesta vaikkapa fyysisesti johonkin paikkaan tai pyrittäessä välttämään tiet-tyjä paikkoja tai muutoin kun halutaan lähettää oikea viesti oikeaan aikaan. Yliopiston kanssa käynnistetty City Track -hanke on erittäin mielenkiintoinen, koska siihen liittyy sekä tampe-relaisten asukkaiden että tänne jollain liikennevälineellä tulevien ihmisten palvelun parantaminen. Heidät pystytään ohjaamaan

pysäköintitaloon, jossa on vapaita paikkoja tai heitä voidaan ohjata välttämään ruuhkaisia alueita. Kaupungin liikennevirtojen suju-vuuden kannalta voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia, Harri Nikkanen visioi.

Yhtenä hankkeen visiona on esimerkiksi Tampere-talon kon-serttiasiakkaan palvelu niin, että hänet voidaan applikaation avulla ohjata omalle penkilleen asti ja samalla antaa tietoa illan konsertista tai sen esiintyjistä.

KAUPUNKiKESKUS UUDiSTUU

Teknologian tarjoamat mahdol-lisuudet ovat lähes rajattomat. Ympäristönäkökulmasta voidaan ihmisten toimintaa ohjata esi-merkiksi siten, että käyttäjätiedon avulla tunnistetaan minkälaisella autolla ajat ja minkälaiset ovat autosi hiilidioksidipäästöt. Py-säköintiapplikaatiolla voidaan tarjota keskustan pysäköintiä edullisemmin niille, joiden autot ovat vähäpäästöisempiä. Samalla tapaa voitaisiin toteuttaa vaikka-pa tietullit ja hillitä näin kaupun-

kikeskustojen päästöongelmia.– Tarvitaan vain riittävän en-

nakkoluulotonta ja laaja-alaista ideointia. On päivänselvää, että tällainen on tulevaisuuden tapa kommunikoida ihmisten kanssa. Emme ole tältä osin nähneet vielä edes jäävuoren huippua, Harri Nikkanen muistuttaa.

Älykäs kaupunki on teema, jon-ka ympärillä tapahtuu nyt paljon. ilahduttavasti Suomi on tässä teemassa hyvissä ajoin liikkeellä. Mutta kuinka lähellä olemme sitä hetkeä, jolloin tiedolla pystytään ohjaamaan, johtamaan ja palvele-maan kaupungin asukkaita?

– Henkilökohtainen näke-mykseni on, että muutos on todennäköisesti nopeampi kuin uskommekaan. Siihen liittyy monia asioita, mutta liikenteen mullistus on varmasti yksi suu-rimmista. Kaupunkikeskukset voivat kymmenen vuoden päästä olla hyvin erilaisia kuin tänään, Nikkanen sanoo. p

Asiakkaanymmärtäminenluo uutta bisnestä

City Track• tampereen yliopiston johtama, elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehtävä projekti, jossa rakennetaan avoin uusien digitaalisten palvelujen testausympäristö.

• projektissa tutkitaan ja pilotoidaan erityisesti sisätila- paikannuksen hyödyntämistä kaupan- ja liikkumisen uusissa palveluissa Tampereen asemanseudulla.

• palvelupilotit (s-ryhmä, kesko, Finnpark ja tampere-talo) on suunniteltu niin, että ne skaalautuvat kansainväliseksi liiketoiminnaksi.

• projektipartnereina s-ryhmä, kesko, Finnpark, tampere-talo, Tredea, Here ja Beemray.

• here tarjoaa projektille paikannusratkaisun.

• Beemrayn roolina on tarjota ratkaisua paikkatietopohjaiseen markkinointiin ja asiakassegmentointiin.

• projektin esiselvitys tehtiin keväällä ja itse projekti käynnistyi kesäkuussa. Projektille on haettu Tekes-rahoitusta.

Harri Nikkaisen mielestä on päivän-selvää, että tulevaisuudessa ihmi-sille välitetään entistä enemmän reaaliaikaista ja relevanttia tietoa yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitynä.

kuva: jari runsas

u

syne

rgos

view

s

8 9

Analytiikka uudistaatyöhyvinvointia

USCO luo uskoadigitalisaation hyötyihinSilta Oy osallistuu viiden muun yrityksen kanssa Tampe-reen yliopiston ja laurean ammattikorkeakoulun johta-maan usCo-hankkeeseen (using digital Co-Creation for Business development), jossa edistetään organisaatioiden digitaalista liiketoimintaa. Tampereen yliopistosta mukana on Kirsi Heikkilä-Tammen johtama työhyvinvoinnin ryhmä, jonka tehtävänä on selvittää johtamisen ja työhyvinvoinnin roolia yritysten digitalisaatiokehityksessä.

– Silta toivoo projektista vahvistusta omaan kehitys-työhönsä, mutta myös tukea yritysten yleiseen digimuu-tokseen. Työhyvinvointi on tässä kehityksessä tärkeä elementti. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi me ymmärrämme sen työntekijän sitoutumiseksi ja motivaa-tioksi. Näiden kaikkien edistämiseksi esimiehet tarvitsevat kohdennettua dataa, jani rahja sanoo.

Henkilöstöstä on nykyisin saatavissa erilaista dataa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sitä yhdistämällä ja analysoimalla yritys voi huolehtia henkilöstöstään enna-koivasti ja yksilöllisellä tavalla.

• jAni rAhjA, siltA oy

tehostaa ja vauhdittaa merkittä-västi esimerkiksi henkilöstötutki-muksia, joihin isoissa yrityksissä vierähtää helposti useita kuu-kausia suunnittelusta toimien toteuttamiseen.

– Kuukausien mittaiseksi ve-nyvä tutkimus on niin pitkä, että sen aikana voi nykyisin tapahtua melkein mitä tahansa. Jos iso tutkimus halutaan säilyttää, sen lisäksi kannattaa tehdä nopeita henkilöstön työkykyä, osaamista

ja motivaatiota mittaavia analyy-seja esimerkiksi kvartaaleittain.

– Yksilöity tieto henkilöstön hyvinvoinnista helpottaa myös esimiehen työskentelyä. Hän voi kohdentaa tukea tarpeiden mu-kaan ja auttaa näin henkilöstöä nykyaikaisen organisaatiokult-tuurin mukaisessa itsensä johta-misessa, rahja sanoo. p

ANALYTiikkA ja digitalisaatio ovat päivän termejä myös yritys-ten hr-toiminnoissa. tätä trendiä seuraten palkanlaskentaa sekä hr-palveluja yrityksille tarjoava Silta Oy täydensi viime syksynä liiketoimintaansa uudella People Analytics -palvelulla.

– Suomessa vielä melko tunte-maton People Analytics on perin-teistä raportointia selkeästi mo-nipuolisempaa ja tehokkaampaa. sen ideana on liittää hr-dataa yrityksen liiketoimintadataan, jol-loin aineetonta pääomaa voidaan tarkastella yrityksen tuloskunnon osana, johtaja Jani Rahja kertoo.

Yrityksen toimintojen digi-talisoiduttua henkilöstöstä on saatavissa dataa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä asettaa odotuksia myös hr:n johtamiselle. rahja uskoo, että hr saa uutta painoarvoa ja samat kehittämismahdollisuudet kuin talous ja myynti, jotka tulkitsevat tunnuslukujaan viikoittain.

– Kun henkilöstödataa yhdis-tetään yrityksen liiketoiminnan tunnuslukuihin, sisällöllisesti hieman sumea työhyvinvointi muuttuu numeroiksi ja voidaan viedä tilinpäätöksissä viivan alle. Se voi johtaa jopa yrityskult-tuurien vallankumoukseen, hän ennustaa.

Silta Oy:lle uuden palvelun tarve

valkeni erään asiakastapauksen seurauksena.

– Asiakkaallamme, noin tuhan-nen hengen yrityksellä, oli kolme eri työterveyshuollon toimittajaa, jotka raportoivat kaikki erikseen. Tietoa henkilöiden sairauspois-saoloista ja niiden kustannusvai-kutuksista kertyi hurjasti. Tämän faktan äärellä aloimme pohtia, miten yritys hyötyisi, jos näitä tietoja yhdistettäisiin toisiinsa. Sittemmin dataa rikastettiin yh-distämällä siihen muun muassa henkilöstötutkimusten ja liike-toiminnan dataa, rahja selvittää.

WATSON TEKEEMiTÄ KÄSKETÄÄN

Tietojen hakeminen, yhdiste-leminen ja muokkaaminen on nykyisin helppo ja edullista. Dataa on saatavilla lähes rajattomasti ja yhdistämällä sitä voidaan synnyt-tää uutta tietoa.

Sillan People Analytics -pal-velu soveltaa iBM:n Watsonia, tehokasta tekoälyä, joka kyke-nee laskemaan suuria määriä järjestelemätöntä tietomassaa, big dataa. Watson valmistelee aineiston, poimii esille toivotut asiayhteydet ja esittää tulokset ymmärrettävässä muodossa.

Silta luo analyysimalleja asi-akasyrityksessä tunnistettuihin

tiedon tarpeisiin. Eräässä tapauk-sessa yritykselle luotiin sairasta-vuusprofiili. Analyysista kävi ilmi, että miesten sairauspoissaolot kasvoivat tasaisesti iän myötä, mutta naisten sairastaminen tuplaantui viidenkymmenen ikä-vuoden korvilla.

– Tulos johti miettimään syitä. Voisiko esimerkiksi johtamisesta löytyä yhteys viisikymppisten naisten korostuneeseen sairas-tavuuteen? löydökset eivät ole aina mieluisia, mutta niiden avulla päästään asioiden ytimeen, rahja sanoo.

Sillan analytiikkatiimi selittää ja avaa tuloksia sekä auttaa yri-tystä kehittämispolulla alkuun. Analyysilla autetaan asiakasta pääsemään liiketoimintansa kriittisen tiedon lähteelle, mutta paras tieto tarpeellisista toimista on yrityksillä itsellään.

– Analyysien avulla voidaan esimerkiksi kohdentaa erilaisia työhyvinvoinnin toimia eri työn-tekijäryhmiin.

– On tavallista, että yrityksessä noudatetaan esimerkiksi yhteistä työhyvinvointiohjelmaa kaikille jaettavalla, yhtä suurella liikun-tasetelillä. Tutkimusten mukaan seteliä käyttävät kuitenkin aktii-visimmin henkilöt, jotka liikkuvat paljon. Tässäkin tapauksessa voitaisiin tiedon avulla suunnata

panoksia osuvammalla tavalla.

DATA TUKEE KEHiTTÄMiSTÄ

– Parhaat hyödyt analytiikasta saavat yritykset, joissa kehit-tämiselle on mietitty selkeät suuntaviivat, ja jotka ovat tar-peeksi suuria, jotta niistä saadaan tilastollisesti kyllin vahvaa tietoa, jani rahja sanoo.

Anal ytiikkapalvelulla voidaan

Kuva: Päivi Eskelinen

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

10 11

Työeläkeyhtiö ilmarinen ei tyydy enää vakuuttajan rooliin, vaan aikoo uudistua lähivuosina suomalaisen työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntijaksi.

• pekkA puustinen, ilmArinen

ternational. – Wauhdittamossa kehite-

tään digitaalisia palveluja yli organisaatio- ja hierarkiarajojen. ilmarisen työntekijät ovat saaneet käyttää tänä keväänä työajastaan ideoiden edistämiseen 10–15 tuntia viikossa. Parhaat niistä on nyt seulottu ja kehittämistä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa, Puustinen kertoo.

Yksi Wauhdittanossa synty-neistä projekteista on pilotti, jossa testataan pk-yritysten ja isojen yritysten uudenlaista vuorovai-kutusta. ilmarisen kumppaneina ovat Tampereen kauppakamari, start up -yritys investor Eye ja joukko opiskelijoita. Alustalla

pk-yritykset voivat hakea ra-hoitusta, yhteistyökumppaneita ja neuvonantajia sekä esitellä toimintaansa ja innovaatioitaan isoille yrityksille.

– ilmarista kiinnostaa, miten isot ja pienet yritykset voivat tu-kea toisiaan niin, että molemmat kasvavat. Sehän on eläkeyhtiön ja samalla koko suomalaisen yh-teiskunnan etu, Puustinen sanoo.

NÄKYVÄKSi TOiMiJAKSi työpAikoille

Alkuvuodesta ilmarisen uutisoi-tiin sijoittaneen suomalaiseen ohjelmisto- ja valmennusyritys H2H Performance Oy:öön, joka

syntyi viime syksynä valmennus-yhtiö Hintsa Performance Oy:n ja ohjelmistoyhtiö HeiaHeia.comin fuusioiduttua.

H2H Performancen tieteellinen johtaja, tohtori Aki Hintsa tunne-taan huippujohtajien ja formula-tähtien sparraajana sekä Davosin Maailman talousfoorumin luen-noijana. Yritys tarjoaa valmen-nusta, digitaalisia sovelluksia ja palvelualustaa hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on kasvaa voimakkaasti terveyden ja hyvinvoinnin markkinoilla.

ilmarinen aloittaa H2H Perfor-mancen kanssa tiiviin yhteistyön työelämän hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi.

– ilmarisessa on valtavasti tietoa suomalaisesta työelämäs-tä. Tämän jalostaminen uusiksi palveluiksi ja siirtäminen kump-paniemme kanssa suomalaisiin pk-yrityksiin on iso muutos tähän asti taustalla toimineelle eläkeva-kuuttajalle. ilmarinen voisi olla suomalaisen työelämän ja työ-hyvinvoinnin paras asiantuntija viiden vuoden aikajänteellä, Pekka Puustinen visioi.

FiNANssiALAN ennustetaan muuttuvan viitenä seuraavana vuotena enemmän 50 viime vuoden aikana yhteensä. Kuhina on jo alkanut. OP-ryhmä loikkasi mukaan terveysbisnekseen, ja muista uusista pankki- ja vakuu-tusalan liiketoiminnan avauksista uutisoidaan lähes viikoittain.

Hihat on kääritty myös Keski-näisessä Eläkevakuutusyhtiö il-marisessa. Strategiauudistuksen jälkeen yhtiö aloitti vuonna 2015 yhden historiansa suurimmista muutoksista. Sen edistämiseksi ilmarinen palkkasi asiakaskoke-muksesta ja yrityskulttuurista vastaavaksi kehitysjohtajaksi kauppatieteiden tohtori Pekka Puustisen. Hänen tehtävänsä on vauhdittaa ilmarisen muutosta tuoteorganisaatiosta palve-luorganisaatioksi ja sparrata erityisesti digitaalisuuden hal-tuunotossa.

Yli kolmannes suomalaisista yrityksistä on ilmarisen asiak-kaita, joten yhtiön muutoksella on myös yhteiskunnallista vai-

kuttavuutta.– Tähän asti ilmarinen on

keskittynyt isojen yritysten hen-kilökohtaiseen palveluun. Nykyai-kana työpaikat syntyvät kuitenkin pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Jotta voisimme palvella niitä yhtä hyvin, toimintojamme on tarpeen digitalisoida ja auto-matisoida, Puustinen kertoo.

KÄSiTYS ASiAKKUUDESTA UUDiSTUU

Pekka Puustinen haluaa kehitys-johtajana uudistaa ennen kaikkea vakuuttajan ja asiakkaan vuoro-vaikutusta.

– Vakuutusyhtiöt ovat toimi-neet virastomaisesti ja niiden osaaminen on keskittynyt talo-uteen ja juridiikkaan. Toimintaa ohjaa vahva käsitys ihmisestä rationaalisena olentona. Niinpä vakuutussopimukset ovat sisäl-täneet kymmeniä sivuja erilaisia ehtoja, ja palveluksi on ymmär-retty ehtojen luovuttaminen asiakkaalle, hän kärjistää.

– Tosiasiassa asiakas ei toimi aina isoissakaan hankinnoissaan kovin rationaalisesti. Silti finans-sialan yritykset ovat odottaneet passiivisesti ensin asiakkaan aloitetta ja toimineet vasta sitten.

– Yhteiskunta ei toimi enää siiloissa. Asiakas nappaa uber-taksin, jos sen palvelu osuu tarpeeseen, eli palvelun tarjoajan toimialalla ei välttämättä ole enää kovin suurta merkitystä. Tärkeintä on palvelun helppous, hyvä pake-tointi ja oikea ajoitus.

Tähän saumaan ovat iskeneet uudet, ketterät toimijat, joita tulee finanssialalle yhä enemmän. Eh-käpä tulevaisuudessa eläkepalve-luja ostetaan ja kulutetaan kuten muitakin kulutushyödykkeitä.

Finanssiyritysten muutostar-vetta kiihdyttävät myös mega-trendit. Suomalaiset ikääntyvät, ja yhä useampi pohtii työvuosiensa jälkeistä taloutta. Asiakkaat ovat myös entistä vaativampia ja tie-donjanoisempia. Vuoden 2017 eläkeuudistus tuo eläkeyhtiöille paljon julkisuutta, ja pisteet vie se,

jonka tuote- ja palvelukattaus on kuosissa ja toiminta nykyaikaisen läpinäkyvää.

ideAt jAlostetAAn WAUHDiTTAMOSSA

Palveluliiketoimintaan siirtymi-nen ei tapahdu yhdessä yössä. Se vaatii koko henkilöstöltä työtä ja pitkäjänteistä sitoutumista. ilmarisella on toteutettu joukko käytännöllisiä uudistuksia, joilla työelämän muutosta tehdään näkyväksi omassa organisaati-ossa. Esimerkiksi henkilökohtai-sista työpisteistä on luovuttu ja vapautuneet tilat on vuokrattu uuteen käyttöön.

Henkilöstö osallistuu myös uusien palvelujen kehittämiseen. Vuoden 2015 lopussa pidetyssä palveluajattelukoulutuksessa tuotettiin 300 kehitysideaa. Niistä kymmenen siirrettiin ilmarisen uuteen kehitysalustaan, Wauh-dittamoon. Alustaa organisoi Demola-verkostostaan tunnettu tamperelainen new Factory in-

Ilmarinen keskittyy pk-yritysten palveluun

Kuva: ilmarinen

Tutkimuksenja käytännön linkittäjä

Pekka Puustinen on työsken-nellyt muun muassa Tampereen yliopistossa. Ennen ilmariseen siirtymistään hän oli sveitsiläi-sessä St. Gallenin yliopistossa vakuutustalouden vierailijapro-fessorina.

Puustinen tunnetaan myös kirjastaan Vaihdantavallankumo-us – Finanssipalvelun uusi logiik-ka ja monista esiintymisistään, joissa hän yhdistää käytännön liike-elämän ja akateemisen tut-kimuksen näkökulmia.

– Työeläkeyhtiön pitää ym-märtää meneillään olevaa nel-jättä teollista vallankumousta ja muututtava samassa tahdissa suomalaisen työelämän mukana, Puustinen painottaa.

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

12 13

Näköaloja Rintamäki

Digitaalisuus on hyvä renki mutta huono isäntä. Jälkimmäi-sestä on valitettavia esimerkkejä, kun itsetarkoituksellinen digitaa-lisuuden ihannointi on johtanut tuotantolähtöisiin toimintamal-leihin ja asiakasymmärryksen hukkumiseen. Hyvänä renkinä digitaalisuus toimii silloin, kun se on valjastettu asiakasarvon luomisen työkaluksi.

AsiAkAsArvon luominen on kilpAiluedun perustA

Asiakasarvon luominen tarkoittaa oman kohderyhmän kannalta oleellisten hyötyjen lisäämistä tai uhrausten vähentämistä. Hyötyjä ja uhrauksia voi tunnis-taa taloudellisen, toiminnallisen, emotionaalisen ja symbolisen arvon avulla. Taloudellinen arvo on hintakeskeistä: miten olla kannattavasti markkinoiden halvin tai paras toimija asiakkaan elinkaarikustannusten säästä-misessä? Toiminnallinen arvo puolestaan on enemmän kuin hyvä laatutaso, esimerkiksi asi-akkaan ajan ja vaivan säästö tai oivaltava ratkaisu. rationaalisia

kriteerejä täydentää emotionaa-linen arvo, joka on preferenssin luovaa asiakkuuden hallintaa. Se voi syntyä esimerkiksi miellyt-tävästä asiakaskokemuksesta tai erityisen hyvästä palvelusta. Vastaavasti symbolinen arvo on asiakkaalle tärkeissä merkityk-sissä, vaikkapa statuksessa tai eettisyydessä, joista organisaa-tio ja sen tuotteet tai palvelut tunnistetaan. Arvon määrittää aina viime kädessä asiakas, jolle vertailukohta löytyy parhaasta saatavilla olevasta vaihtoehdos-ta. Kun asiakasarvon luomisen strategia erilaistaa kilpailusta ja määrittää ostopäätöstä, se johtaa kilpailuedun syntymiseen.

digitAAlisuus AsiAkAsArvon luomisen työkAlunA

Digitaalisuuden potentiaalia asia-kasarvon luomisessa voi lähestyä kahdella kysymyksellä:

Miten olemassa olevien tuot-teiden ja palvelujen arvoa voi tehostaa digitaalisella sisällöl-lä? Miten uudelleen määritellä arvo asiakkaalle digitaalisuuden

avulla? Nykyisten tuotteiden ja palve-

lujen arvon tehostaminen digitaa-lisella sisällöllä rakentuu olemas-sa olevan asiakaskokemuksen varaan. Se ei radikaalisti muuta asiakkaan kokemaa arvoa eikä tuottavan organisaation toimin-tamalleja, vaan valjastaa digitaa-lisuuden tehostamaan arvon luo-mista. Yksinkertaisimmillaan on kyse online- ja mobiilikanavissa tapahtuvasta tiedolla palvelusta, jolloin asiakas saa työkaluja pää-töksenteon tueksi, varaamiseen, tilaamiseen ja maksamiseen, tai tuotteiden käyttöön. Tämä ke-hitys on läpileikannut toimialoja B2C ja B2B markkinoista erilaisiin julkisen sektorin (viranomais)toimintoihin. Viimeaikoina esi-merkiksi esineiden internet (iot) ja uudenlainen käyttäjätiedon hyödyntäminen ovat olleet kes-keisessä roolissa arvon luomisen tehostamisessa. Hitsauslaitteista tennismailoihin, monet tuotteet keräävät ja analysoivat käyttö-tietoa tehostetun arvonluonnin tueksi. Kaikissa tapauksissa on tärkeää nähdä, miten digitaali-suus tukee valittua asiakasarvon luomisen strategiaa: miten se

mahdollistaa edullisemmat kus-tannukset, paremmat ratkaisut, miellyttävämmän käyttäjäkoke-muksen tai merkityksellisemmän asiakkuuden.

Kun digitaalisuuden rooli on mahdollistaa asiakasarvon uudel-leen määrittäminen, se muuttaa vanhan tuotantorakenteen ja asiakaskokemuksen. Usein taus-talla on arvoinnovaatio, vanhan toimintalogiikan haastaminen tavalla, joka mullistaa olemassa olevan markkinan. Tunnettuja esimerkkejä löytyy niin matkailu-alalta (Airbnb), kaupasta (tesco),

Parempaaasiakasarvoadigitaalisuudesta

liikenteestä (uber) kuin musiikista (spotify) ja tietenkin pankki- ja finanssipalveluista. Esimerkiksi Airbnb muotoili matkailumarkki-nan uudelleen luomalla digitaali-sen palvelualustan, jonka avulla se kohtauttaa uudella tavalla asiakkaat ja yksityisasunnot. Vas-taavasti Tesco on yhdistänyt koko asiakaspolun kattavan, ostohis-toriaa hyödyntävän digitaalisen asiakaskokemuksen uuteen ro-bottiavusteiseen tuotekeruu-seen perustuvaan logistiseen ratkaisuun. Näissä esimerkeissä on oleellista nähdä muutos sekä

asiakkaiden käyttäytymises-sä että organisaation tavassa muuttaa tuotantorakenne, jolloin resurssit ja osaamiset määritty-vät uudelleen.

digitAAlinen Arvon luominen korostAA pAlvelulogiikkAA

Digitalisaatio vapauttaa trans-aktiokeskeisyydestä kurottaen sekä aikaan ennen ostopäätöstä että oston jälkeiseen asiakkuuden maailmaan. lisäksi digitalisoitu-minen täydentää fyysistä kanavaa

esimerkiksi online- ja mobiilika-navilla. Tällöin organisaatioille tar-joutuu mahdollisuus laajentaa ar-von luomista palvelemalla asiak- kaita oikea-aikaisella tiedolla ennen ostopäätöstä, hankintavai-heessa sekä sen jälkeen tuotetta käytettäessä. Digitalisoituminen ei tarkoita aina toiminnan siirty-mistä verkkoon, vaan myös uusia tapoja palvella perinteisesti asioi-via asiakkaita. Digitalisoituminen muuttaa asiakaskäyttäytymistä ja asiakasarvon luomista määrit-tämällä uudelleen miten ostopää-tökset syntyvät, mistä ja miten

tuotteet ostetaan ja miten niiden käyttöä voidaan tukea.

Timo RintamäkiTutkimuspäällikkö, ohjelmajohtajaTutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

Kuva: Mika Kanerva

Digitaalisuus tehostaa ja laajentaa arvon luomista asiakaskokemuksen eri vaiheissa .

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

14 15

Näköaloja

Ymmärryslisää digimuutoksenmielekkyyttä

nalta on kenties digimuutoksen monitasoinen luonne. Kilpailussa ei pysytä mukana vain sovel-tamalla teknologiaa olemassa oleviin toimintamalleihin. Se vaatii koko organisaation toimin-takonseptin muuttumista. Miten johdetaan, miten luodaan uutta, miten otetaan asiakkaat mukaan, miten osaaminen pidetään ajan tasalla? innovaatioiden tuottami-nen muuttuu hyvin toisenlaiseksi verrattuna teolliseen maailmaan. Organisaatioiden tulisi muuttua yhteiskehittämisen areenoiksi, joissa niin työntekijät kuin asiak-

kaatkin ovat aktiivisina mukana luomassa uutta . p

Kirsi Heikkilä-tammi Tutkimusjohtaja

Riitta-liisa larjovuori Ohjelmajohtaja

Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

Synergosissa tehtävä informaatioergonomian tutkimus ei jää raportteihin, vaan tulosten pohjalta luodaan uusia hyviä käy-täntöjä digitalisoituvaan työelämään, lupaavat Kirsi Heikkilä-Tammi (oik.) ja Riitta-Liisa Larjovuori.

Heikkilä-tammi & laRjovUoRi

yhteistyön ja -kehittämisen menetelmiä. Toivomme löytä-vämme vastauksia esimerkiksi siihen, millaista johtamista digi-murroksessa tarvitaan. Millainen organisaatiokulttuuri tukee digi-muutosta ja miten sitä voidaan edistää? Kyse on vahvasti uuden oppimisesta ja uuden luomisesta.

digitAlisAAtio voi ollA AlustA luovuudelle

Myönteistä tapaa suhtautua digimuutokseen edustaa vuoden 2016 journalismipalkinnon saaja

koulutusohjelmajohtaja Anne Leppäjärvi Haaga-Helian am-mattikorkeakoulusta. Hän näkee journalismilla olevan enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin erilaisten kanavien ja teknologioiden mahdollistamana.

Samanlainen asenne olisi hyödyllinen myös erilaisissa or-ganisaatioissa, joissa digitalisaa-tiota juuri nyt mietitään. Kyse on uudesta mahdollisuudesta, jossa luovuuden ja uuden oppimisen tuottamat mahdollisuudet ovat valtavat.

Suurin haaste johtamisen kan-

PALVeLUJeN ja työn digitalisoi-tumista on kuvattu työelämässä suuremmaksi tai ainakin yhtä suureksi murrokseksi kuin teol-listuminen aikanaan. Työn luonne ja osaamistarpeet muuttuvat, kun rutiinityötä automatisoidaan ja ihmisten tekemä työ on entistä useamman kohdalla vaativaa asiantuntijatyötä.

Toiminnan rohkea uudistami-nen ja uusien toimintamallien visiointi nousevat organisaa-tioissa kehityksen edellytyksiksi. Synergosin työhyvinvoinnin tut-kimusryhmä pyrkii tutkimuksen avulla lisäämään ymmärrystä käsillä olevasta digimuutoksesta ja myös vaikuttamaan siihen niin, että työn mielekkyys ja toiminnan tuloksellisuus säilyisivät.

Digimuutos vaikuttaa nyt työ-paikoilla hyvin eri tavoin ja eri tah-tiin. Osassa suurimpana pelkona näyttäytyy nykyisten työpaik-kojen katoaminen. Villeimpien ajatusten mukaan jopa puolet nykyisestä työstä on mahdollista korvata tekoälyllä ja roboteilla. Suomessa kyse olisi noin kolman-

neksesta työstä. Joillakin aloilla, vaikkapa pankki- ja medialiiketoi-minnoissa työntekijöiden määrä onkin vähentynyt esimerkiksi henkilökohtaisen palvelun kor-vautuessa sähköisillä kanavilla.

Uusien toimintamallien kehit-täminen tuottaa toisaalta aivan uudenlaista liiketoimintaa. Tällöin tarvitaan uudenlaista osaamista. Vaikka oma työ säilyisikin, se voi muuttua sisällöllisesti, teko-tavoiltaan sekä työajoiltaan ja -paikoiltaan hyvin toisenlaiseksi kuin aiemmin. Koko ammatti-identiteetti – miksi, kenelle ja millä ehdoilla teen työtäni – saat-taa joutua uudelleenarvioinnin kohteeksi. Teemme parhaillaan esimerkiksi tutkimusta opet-tajien ammatti-identiteetin ja opetustyön muutoksesta, kun digitalisaatiosta tulee uuden opetussuunnitelman mukana opettajan keskeinen työväline.

iso haaste on osaamisen pi-täminen ajan tasalla ja jatkuva uudistuminen. Työpaikoilla tarvi-taan juuri nyt paljon optimismia, itseluottamusta ja toiveikkuutta,

jottei haaste muodostu liian isoksi ja syrjäytä osaa henkilöstöstä kehityksen ulkopuolelle.

inFormAAtio-ergonomiA luo pelisääntöjä

Työn tekemisen haasteisiin liittyy myös viime vuonna aloittamam-me informaatioergonomiatut-kimus. Siinä tutkitaan uusien digitaalisten toimintatapojen vaikutuksia työhyvinvointiin ja stressiin kolmessa case-yrityk-sessä. Tietotyöläisen todellisen työpäivän kulkua koneen äärellä sekä laitteiden ja ohjelmisto-jen käyttöä tutkitaan erilaisten mittarien avulla. Stressitasoa havainnoidaan muun muassa sy-dämen sykevaihtelun perusteella. Tieto ei jää tutkimusraportteihin, vaan toimintatutkimuksellisella otteella niitä käsitellään työn-tekijöiden kanssa työpajoissa ja niiden pohjalta pyritään kehittä-mään työtä niin yksilötasolla kuin työyhteisöinäkin toimivammaksi.

Alustavien tulosten mukaan

informaatioergonomiaa voitai-siin parantaa vaikkapa luomalla sähköpostiviestinnälle pelisään-nöt ja lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

Hieman toisenlainen näkökul-ma digitalisaatioon on vuoden alussa aloittamassamme Using Digital Co-creation for Business development -(usCo)hankkees-sa. Tavoitteenamme on tutkia yritysten ja organisaatioiden edellytyksiä uuden digitaalisen palvelutoiminnan kehittämisessä ja kokeilla erilaisia digitaalisia

Kuva: Mika Kanerva

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

16 17

usy

nerg

osvi

ews

16

Aiheuttaako digi

stressiä opettajille?

Näköaloja viteli

nen suunnittelu ja kehittäminen voivat vähentää teknologiaan liittyvää vastarintaa ja kuormi-tusta. On esimerkiksi havaittu, että käyttäjien mahdollisuus osallistua tieto- ja viestintätek-nologian käytön suunnitteluun ja vaikutusmahdollisuudet so-vellusten käyttöön vähentävät kuormitusta ja lisäävät työtyy-tyväisyyttä (ragu-nathan ym. 2008). osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuudet opetuksen digitalisoitumiseen näyttävät olevan siis keskeisiä käyttöä edistäviä tekijöitä.

Työolojen ja työympäristön kehittäminen on edellytys digi-talisaation yleistymiselle ope-tuskäytössä. Näkemystä tukevat myös tulokset, joiden mukaan esimerkiksi rehtorin hyvä joh-tamistapa, opettajien riittävät vaikutusmahdollisuudet, opet-tajien toimiva yhteistoiminta, kommunikaatio ja ilmapiiri on havaittu opetusteknologian käyttöön positiivisesti vaikut-taviksi tekijöiksi (mikkonen & syvänen 2015).

Samankaltaisten tekijöiden, kuten laadukkaan ja vuorovai-kutteisen johtamisen, työhön liit-tyvien vaikutusmahdollisuuksien sekä yhteisöllisyyden tiedetään olevan keskeisiä työhyvinvointia tukevia asioita. Nämä tukevat käsitystä siitä, että digitali-

soitumisen ja työhyvinvoinnin edistämistä on mielekästä tehdä samanaikaisesti, koska ne voivat tukea toistensa kehittymistä.Samanlaiset työoloihin ja orga-nisaation toimintaan liittyvät tekijät voivat edistää sekä digita-lisoitumista että työhyvinvointia.

KOHTi DiDAKTiSTA KUKOiSTUSTA

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys ”Perusopetuksen oppi-misympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiu-det hyödyntää digitaalisia oppi-misympäristöjä” on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimus-suunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tampereen yliopiston trim-tutkimusyksikkö. Selvityksen tekeminen toteutettiin Opeka-verkkotyökalulla (www.opeka.fi), joka on kehitetty yhteistyössä trimin asiantuntijoiden ja kuu-den johtavan kaupungin, muun muassa Tampereen verkkopeda-gogiikan asiantuntijoiden kanssa.

Yhtenä mielenkiintoisena tu-loksena oli, että lähes puolet (47 %) opettajista koki digistressiä ja sanoi kokevansa uuden teknolo-gian tulon kouluun stressaavana. Tästä havainnosta lähti liikkeelle halu selvittää tarkemmin di-

gistressin olemusta kouluissa ja opettajilla.

Synergoksen työhyvinvoinnin ammattilaiset olivat heti kiinnos-tuneita yhteistyöstä. Näin käyn-nistyi hankkeemme ”Opettajat digitalisoituvan työn kehittäjiksi – teknostressiä vai didaktista ku-koistusta”, jolle saimme työsuo-jelurahaston rahoituksen. Teem-me tutkimusta tiiviisti yhteis-työssä neljän kunnan (sastamala, lempäälä, loppi ja Forssa) koulu-jen ja opettajien kanssa. Tavoit-teena on lisätä ymmärrystä itse ilmiöstä ja saada näkemyksiä ja kokemuksia digistressin hallin-taan. Mukana hankkeessa on myös Hämeen ja Tampereen kesäyliopistot.

Päätavoitteena on selvittää, miten koulujen ja opetuksen voimakkaampi digitalisoitumi-nen voi tapahtua siten, että se ennemminkin tukee kuin uhkaa opettajien työhyvinvointia ja ammatti-identiteettiä, ja jopa muodostuu työn voimavara-tekijäksi. Tuloksista kerrotaan laajemmin vuoden 2017 aikana. p

Jarmo ViteliTutkimusjohtaja,tampere research Center for information and media (trim)

Miten digitalisoituminen muutetaan opettajien ammatti-identiteettiä tukevaksi voimavaraksi? Jar-mo Vitelin johtamassa hankkeessa etsitään keinoja muun muassa digistressin hallintaan.

sisältöä painottavat opettajat pystyvätkin omaksumaan uu-det opetusmateriaalin media-alustat nopeammin, kun taas henkilökohtaista vuorovaiku-tusta painottavat mukautuvat hitaammin.

miten vAstArintAA VÄHENNETÄÄN?

Pääsääntöisesti suomalaiset opettajat näyttävät kuitenkin tunnustavan tarpeen uudistaa opetustapoja, mutta sitoutumi-nen opetustapojen digitalisoitu-miseen on monisävyistä. Sitä on myös mahdollista tukea. Esi-merkiksi tieto- ja viestintätek-nologiankäytön opettajalähtöi-

DigitalisaatiO muuttaa ope-tusta ja oppimista ja haastaa niin

oppijat kuin opettajat toteuttamaan uudenlaista koulutuskulttuuria. Opettajan

rooli muuttuu yhä enemmän tiedonjakajas-ta oppimisprosessin ohjaajaksi ja tukijaksi.

Uusi tilanne voi olla myös ongelmallinen opettajille. Opettajan ammatillinen identi-

teetti voi edistää tai estää opetuksen digi-talisoitumista riippuen siitä, arvioiko opettaja

sen itselleen sopivaksi vai ei. Mielikuva opetta-jantyöstä on aikoinaan ohjannut ihmisiä alalle.

Kun opettajan työn luonne muuttuu, vastaako se enää opettajan omaa kuvaa siitä työstä, mitä

hän on tehnyt ja haluaa tehdä?Suomalaiset - etenkin peruskoulujen - opettajat

näyttävät arvostavan opetuksessa nimenomaan henkilökohtaista kontaktia, mikä voi vähentää

heidän intoaan vuorovaikuttaa teknologian vä-lityksellä. Voidaan ajatella, että enemmän oppi-

Kuva: Mika Kanerva

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

18 19

Näköaloja SaaRijäRvi & talonen

AsiAkAsTiedoN hyödyntä-misen muodot ja tavat määrit-televät tulevaisuuden asiakas-kokemusta, kuluttajan roolia ja toimialarakenteita.

Asiakastieto ja sen hyödyn-täminen ei itsessään ole uusi asia. Perinteisesti tietoa on käytetty markkinointiviestinnän kohdistamiseen tai siihen, että tunnistetaan kannattavimmat asiakkaat kannattamattomista. Asiakastiedon hyödyntäminen on ollut yrityslähtöistä ja yksi-suuntaista. Asiakastieto on ollut yrityksen, ei niinkään asiakkaan, resurssi.

Digitalisoitumisen myötä kä-sitys asiakastiedon roolista ja potentiaalista muuttuu, voidaan puhua asiakastiedon murrokses-ta. Sekä yritysten tarjonnan että ostoprosessien digitalisoituessa asiakkaiden osto- ja kulutuspro-sessin synnyttämä digitaalinen jalanjälki kasvaa merkittäväksi. Online- ja mobiilikanavien myötä yritykset voivat esimerkiksi ke-rätä tietoa siitä, millä sivuilla ja kuinka kauan asiakas tuotteita katsoo ja räätälöidä verkkokau-pan tarjontaa tämän käyttäyty-misen perusteella.

Musiikin suoratoistopalvelu Spotifya käytettäessä syntyy yhtiölle tietoa siitä, millaiset asiakkaat kuuntelevat millaista musiikkia missä ja mihin vuo-rokauden aikaan. Tämän tiedon avulla voidaan kuluttajille suo-

Asiakastietomullistaa tekemisen

sitella muuta musiikkia, mutta tämä tieto on arvokas resurssi myös kolmansille osapuolille: artisteille, levy-yhtiöille ja kon-serttijärjestäjille. Verrattuna kanta-asiakaskortilla ostettuun CD-levyyn, suoratoistopalveluis-ta syntyvä data on määrältään, laadultaan ja liiketoimintapo-tentiaaliltaan erilaisen logiikan liiketoimintaa.

lisäksi toimialal iukumat mahdollistavat asiakastiedon keräämisen ja yhdistämisen laaja-alaisemmin: vakuutusalan ja terveyspalvelujen (esimerkiksi oma sairaala), vähittäiskaupan ja pankin (s-pankki) sekä mat-kailuliiketoiminnan integraatiot (norwegian Bank) eivät ole vain kasvun hakemista, vaan inves-tointeja asiakastietopääoman kasvattamiseen. Asiakastiedosta on tullut modernin liiketoiminnan keskeinen tuotannontekijä.

ASiAKAS VAi DATANTUOTTAJA

Monet tämän päivän liiketoimin-tamalleista, erityisesti internetis-sä, ovat rakentuneet asiakas- ja käyttäjätiedon hyödyntämisen ympärille. Asiakkaat luovuttavat henkilökohtaisia käyttäjätieto-jaan vastineeksi palvelun ”il-maisesta” käytöstä. Kolmannen osapuolen toimijat taas maksa-vat päästäkseen hyödyntämään asiakkaista kerättyä tietoa. Esi-

merkiksi digitaaliset tavaran jäl-kimarkkinat, ns. vertaiskauppa-alustat, rakentuvat tälle logiikalle. Perinteisen transaktion rinnalle on kehittymässä asiakastiedon markkina: toisille asiakasdata on ylijäämää ja toisille arvokas resurssi. Samaan aikaan kulut-tajien tietous siitä, että heistä kerätään tietoa kasvaa. Kuluttajat odottavatkin palvelua heidän antamallaan asiakastiedolla. Kuluttajat haluavat vastinetta ei vain rahalle, vaan myös heistä kerätylle asiakastiedolle.

tiedon hAllintA-KOKEMUKSESTA kilpAiluetu

Asiakastiedon rajapinnan hallinta on vallan väline. Se määrittää sekä toimialojen sisäistä kilpailua että suojautumista ulkopuolisilta toimijoilta. Yleinen poliittinen paine on tämän vallan karsimi-seen. Esimerkiksi EU:n direktiivit tulevat pakottamaan pankkeja avaamaan asiakasrajapintansa kolmansille osapuolille. Tämä mahdollistaa uusien toimijoiden tulon markkinoille keskittyen asiakaskokemukseen ja -raja-pintaan kohdistettujen palve-luiden kehittämiseen. Tämän seurauksena asiakassuhde ja siihen liittyvä data voi siirtyä uusien toimijoiden hallintaan. Asiakaskokemuksen ja analytii-kan hallitsevat globaalit toimijat,

kuten esimerkiksi Google, Ama-zon, Facebook tai Apple, pystyi-sivät määrittämään toimialan logiikan nopeasti uudeksi. Jos perinteiset toimijat eivät pysty tähän kilpailuun vastaamaan, voi niiden rooliksi jäädä taustajärjes-telmätoimittajan ja -prosessoijan tehtävä.

Suomalaisten yhtiöiden olisikin tärkeää pohtia, miten luottamus-

pääomaa ja läheistä henkistä suhdetta asiakkaaseen on mah-dollista korostaa ja vahvistaa entistä enemmän. Monien uusien liiketoimintamallien heikkoute-na voidaan pitää niiden varsin läpinäkymättömiä käytäntö-jä asiakastiedon keräämisen, hyödyntämisen ja mahdollisen eteenpäin myymisen suhteen.

Tulevaisuuden asiakkaalle

on merkitystä sillä, onko hänen tietonsa turvassa ja mihin tar-koituksiin sitä käytetään. Tämä siirtää huomiota asiakassuhtei-den johtamisesta asiakastiedon johtamiseen: sen laatuun, tie-tosuojaan ja läpinäkyvyyteen. Yritysten on osattava kertoa mitä tietoa kerätään ja miksi, ja miten kerätty tieto palvelee asiakasta, ei vain yritystä. Asiakkaille voisi

antaa vaikutusmahdollisuuksia henkilökohtaisen tiedon käytön ja käyttökohteiden suhteen. Tämä lisäisi kontrollin tunnetta ja läpi-näkyvyyttä, joka taas lisäisi luot-tamusta ja läheisyyden tunnetta yhtiötä kohtaan. Joukkoistamisen ja osallistamisen aikakaudella henkilökohtaisen tiedon hallinta-kokemuksesta voikin muodostua keskeinen kilpailuetutekijä. p

Hannu saarijärviprofessoriTampereen yliopistonJohtamiskorkeakoulu

Antti Talonenprojektipäällikkö,tohtoriopiskelijaTutkimus- ja koulutus-keskus Synergos

Musiikin suoratoistopalvelu Spotify on hyvä esimerkki alustataloudesta, jossa asiakkaan kulutuskäyttäytymisestä synty-vä tieto on reaaliajassa yhtiön nähtävis-sä ja analysoitavissa, kirjoittavat Hannu Saarijärvi (vas.) ja Antti Talonen.

Kuva: Mika Kanerva

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

20 21

Näköaloja anttiRoiko

Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on ollut viime vuosi-kymmeninä huimaa. Sovellukset ovat lisääntyneet niin arki-elämässä, liiketoiminnassa kuin hallinnossakin. Elämä yksin-kertaisesti ”läpiteknologisoituu”, haluamme sitä tai emme. Samalla teknologia sellaisenaan on kuitenkin häipymässä sovellusten, alustojen ja älykkäiden ratkaisujen taustalle.

Digitalisaatio on

älykkään kaupungin kasvualusta

seURAAVAssA lyhyt katsaus muutamiin teknologiatrendeihin, jotka vaikuttavat syvällisesti kaupunkien kehittämiseen.

Suurimpia kaupunkeja alet-tiin ”tietokoneistaa” hiljalleen 1960-luvulta lähtien. Graafisilla käyttöliittymillä varustettujen henkilökohtaisten tietokoneiden läpimurto mullisti alaa 1980-lu-vulla ja seuraavan vuosikym-menen alkupuolella internetin suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Tämä oli kotisivujen tehtailun ja verkkojulkaisemisen kulta-aikaa, johon joskus viitataan termillä Web 1.0.

Seuraavan käänteen merkit ilmaantuivat 1990-luvun lo-pulla ja vahvistuivat vuosien 2003–2006 aikana. Tuolloin perustettiin mm. kaikille tutut Facebook, youtube, twitter, Flickr, second life ja monet muut palvelut. Näiden sosiaalisen me-dian sivustojen ja verkon uusien käyttömuotojen myötä käyt-täjälähtöinen sisältötuotanto, jakaminen ja vuorovaikutteisuus

alkoivat hallita verkon käyttöä. Tähän hajanaiseen kenttään alettiin 2000-luvun puolivälin jälkeen viitata tietokoneohjel-mien versionnista tutulla tavalla muodossa Web 2.0.

suuri käänne: WEB 3.0

Verkon viimeisintä kehitys-vaihetta voidaan kutsua Web 3.0:ksi. Sen rakennusaineksia ovat olleet muun muassa avoin lähdekoodi, semanttinen verk-ko, tekoäly ja geoinformatiikka. Viimeisimpiä kehitysaskeleita ilmentävät paikkaperusteiset palvelut (lBs), jokapaikan tekno-logiat (ubitech), Big data (kirjai-mellisesti ”iso tieto”), esineiden internet (iot ja Web2) ja lisätty todellisuus (Ar). ehkä kaikkein olennaisin kokoava tekijä on reaalisen ja virtuaalisen yhdisty-minen systeemisen älykkyyden muodossa.

Käytännössä siis sekä meidän symboliset tuotoksemme että

esineiden maailma tuottavat tietoa maailmanlaajuiseen tie-toverkkoon, josta niitä voidaan koota palvelemaan kulloisiakin käyttötarkoituksia. Esimerkiksi taksit, kaupan kassat, julkiset rekisterit, rakennuksiin upotetut anturit ja vastaavat toiminnot ja rakenteet tuottavat runsaasti tietoa, jota voidaan hyödyntää lii-ketoiminnan ja hallinnon tarpei-siin ja tietysti myös arkielämässä silloin kun näitä tietovarantoja on avattu kansalaisille.

internet tunkeutuu kAikkiAlle

Verkon kolmannesta aallosta on olemassa yhtä monta käsitystä kuin on es ittäjiäkin. Otetaanpa yksi esimerkki. Yksi American Online -yhtiön perustajista, ste-ve Case, määrittelee webin kol-mannen aallon vaiheeksi, jossa yrittäjät muuttavat radikaalisti keskeisiä talouden sektoreita, kuten terveys, koulutus, liikenne, energia ja elintarvikkeet. Kyse

Digitalisaation avulla voidaan edistää ihmi-

sen ympäristösuhteeneheytymistä, taloudelli-sen vaurauden luomis-

ta ja yhteisöllisyyttä, kirjoittaa Ari-Veikko

Anttiroiko.

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

22 23

Jo viidennen kerran jär-jestettävä Johtajuus-symposium kokoaa yhteen johtamisen ja yhteiskunnallisen vai-kuttamisen nykyiset ja tulevat asiantuntijat ja tekijät. Yhteisessä seminaarissa keskus-tellaan nykypäivän polttavista kysymyk-sistä ja luodataan tu-levaisuutta. Johtamis-korkeakoulun hengen mukaisesti keskuste-lua käydään yli tieteiden ja toimialojen rajojen.

Seminaaripäivän runsas ja monipuolinen ohjelma rakentuu useista seminaareista ja paneeleista. Johtajuus kriiseissä -paneelissa keskustellaan, miten nopeat muutokset haas-tavat johtajuuden ja miten johtajuus näkyy kriiseissä. Koska kriisit heijastavat aina aikaansa, paneelissa pohditaan myös sitä, minkälaista johtajuutta tämän päivän monimuotoiset kriisit vaativat.

Ennakoiva johtaminen -paneelissa aiheena on yritysten toiminnan ennakoiminen ja johtaminen nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Katso paneelien puhujat ja tarkat tiedot kaikista päivän semi-naareista ja tapahtumista sivulta www.johtajuussymposium.fi. Johtajuussymposiumin paneeleihin ja muihin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Synergos Summit -kutsuvierastilaisuus sekä Suomalainen yritysjohtaja sarjakuvassa -näyttelyn avajaiset kello 12–13.

Johtajuussymposiumissa teemana kriisit jajohtaminen

Näköaloja anttiRoiko

on digitaalisen vallankumouksen jatkeesta, jossa internet tunkeu-tuu kaikille elämänaloille. Tähän on joskus viitattu termillä kaiken internet.

Kiinnostavaa tässä on se, että kolmannen aallon teollisuuden-alat ovat erittäin säänneltyjä useimmissa maissa. Julkinen hallinto ei myöskään ole näillä sektoreilla pelkkä sääntelijä, vaan usein myös merkittävä tuottaja ja asiakas. Yrittäjien tulee siten yhä paremmin tuntea yhteiskunta-politiikan osa-alueita ja osaltaan parantaa julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuden edel-lytyksiä. Kun internetin kehityk-sen alkutaipaleelle strategisen kehittämisen ja riskienhallinnan huomio kohdistui teknologiaan ja sen jälkeen globalisoituviin markkinoihin, nyt painopiste on siirtymässä yhteiskuntapoliittis-ten suhteiden ja kumppanuuksien hallintaan.

Politiikan ja hallinnon teh-

tävänä on innovatiivisuuden ja yrittäjyyden kannustaminen uudessa toimintaympäristössä. Muuttoliikkeen hallinta, kyvyk-kyyksien houkuttelu, sääntelyn purkaminen, uusien yritysten perustaminen ja innovaatioe-kosysteemin rakentaminen ovat kaikki tehtäviä, joihin tarvitsem-me yhä responsiivisempaa ja kyvykkäämpää hallintoa. Hajau-tuneilla hallinnan kentillä kaupun-git ovat avainasemassa – jopa siinä määrin, että Bruce katz ja Jennifer Bradley ovat nähneet aiheelliseksi puhua metropolival-lankumouksesta.

KAUPUNKEJA kehitetään tiedollA

Kaupunkien kehittäminen vaatii runsaasti tietoa sekä kaupunkien sisäisistä prosesseista että niiden toimintaympäristöstä. Voimme kutsua tämän tiedon muodos-tuksen ja käytön kokonaisuutta

kaupunki-informatiikaksi. Edellä mainitut teknologiset kehitys-suunnat vaikuttavat olennaisesti juuri tällaisten tietoprosessien hallintaan.

Kaupunkien kehittämisessä teknologia tuli uudella taval-la kuvaan mukaan internetin räjähdysmäisen kasvun myö-tä. Tuolloin syntyivät käsitteet virtuaalikaupunki, digitaalinen kaupunki ja e-kaupunki. Tekno-logialähtöiset käsitteet alkoivat pian tehdä tilaa ajatuksille, joissa kiinnitettiin huomiota teknologian sovelluksiin, hyödyntämiseen ja vaikutuksiin. Esimerkiksi monet sähköisen hallinnon tutkijat ovat vieneet käsitteistöä yhä enem-män sosiaalisten vaikutusten ja älykkyyden suuntaan, mistä hyvä esimerkki on älykkään kaupungin (smart city) idea. olennaista ei ole digitaalisuus sinänsä vaan se, mitä sen avulla saadaan aikaan. Valaistaanpa muutamalla esi-merkillä sitä, mitä uusia ulottu-

vuuksia teknologia tuo paikallisiin kehittämisprosesseihin.

Sosiaalinen media tuo kaupun-kien kehittämiseen vuorovaikut-teisuutta ja kansalaisten omaeh-toista sisältötuotantoa. Avoimen lähdekoodin idea puolestaan tuo kehittämiseen läpinäkyvyyttä ja joustavuutta. Nämä molemmat liittyvät ns. tee-se-itse-urba-nismiin ja kaupunkihaktivismiin (haktivismi = hakkeri + aktivismi).

Big Data -kehittelyt auttavat hyödyntämään tietoa ihmisten arjessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on avannut monia asu-miseen, hallintoon, liikenteeseen ja vastaaviin toimintoihin liittyviä tietovarantojaan ihmisten vapaa-seen käyttöön. Myös Tampere tarjoaa verkossa kartta- ja paik-katietopalveluja.

Jokapaikan teknologiaa on eri muodoissaan otettu käyttöön suurimmissa kaupungeissa. Hyvä esimerkki tästä on älykäs liiken-nejärjestelmä, joka kokoaa eri läh-

teistä liikennettä koskevaa tietoa (autojen sijainti, ruuhkat, tiemak-sut jne.) liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi.

Omalla tavallaan vielä inten-siivisempään suuntaan menevät viimeaikaiset neurotieteitä ja kaupunkisuunnittelua yhdistävät ”tiedostavan kaupungin” (cons-cious city) kehittämisideat, joissa kaupunkirakenne sovitetaan ih-misten tunnetiloihin ja ajattelu- ja käyttäytymismalleihin esimerkik-si muotoilun, värien ja toimintojen kautta ja hyödyntämällä myös paikkakohtaisia digitaalisia si-sältöjä eli ”lisättyä todellisuutta” osana tätä kokonaisuutta.

liiAn älykäs kAupunki murentAA yhteisöllisyyttä?

Digitalisaatio on yksi keskeisimpiä muutostekijöitä globalisoituvas-sa, virtaavassa ja hajautuneessa maailmassa, joka muuttaa pai-kallisuuden merkitystä. Kau-pungit eivät ole ”paikkoja” sanan latteassa merkityksessä, vaan jatkuvaa resurssivaihdantaa to-teuttavia arvovirtojen solmukoh-tia. Samalla niiden ”virtaavuus” ja vuorovaikutteisuus heijastuu myös yhdyskunnan sisäisiin prosesseihin.

Yksi suurimpia muutoksia on juuri edellä mainittu älykkään kaupunkikehittämisen visio. Sitä on tosin kritisoitu siitä, että sen ”älykkyys” voi osoittautua ihmisiä tylsistyttäväksi ja sosi-aalista eheyttä murentavaksi. Richard sennett esitti Guardia-nissa (4.12.2012) julkaistussa mielipidekirjoituksessaan ’No one likes a city that’s too smart’ näke-myksen, ettei kukaan halua asua kaupungissa joka on liian ”äly-käs”. Hän viittasi tällä erityisesti Songdon ja Masdarin tapaisiin uusien kaupunkien rakentamis-hankkeisiin, jotka on suunniteltu turhan kapea-alaisten teknis-taloudellisten intressien ehdoilla.

Yksi yhteisöllistä älykkyyttä laajentava näkökulma on ”jako-kaupungin” (sharing city) idea,

jossa jakamistalous yhdistyy älykkääseen teknologiaan tar-koituksenaan tukea oikeudenmu-kaisuutta, solidaarisuutta ja kes-tävää kehitystä. Vastaavanlaista älykkyyttä ilmentävät professori C.C. Benningerin lanseeraamat älykkään urbanismin periaat-teet. Niihin kuuluu kymmenen hyvän kaupunkikehittämisen periaatetta, joissa kunnioitetaan luontoa, perinteitä ja inhimillistä mittakaavaa. Esimerkiksi väestö- ja ympäristöongelmien kanssa painivassa Japanissa tulevaisuu-den ekokaupungin visioinnissa kestävyys ja sosiaalisuus on nostettu tärkeimmiksi ohjaaviksi periaatteiksi.

Älykkyys liittyy myös tekemi-sen tapaan, kuten avoimuuteen, osallistavuuteen ja omaehtoi-suuteen, jonka uusia muotoja il-mentävät muun muassa kaupun-kihaktivismi ja pop up -kulttuuri. Ne heijastavat nuoren sukupolven arvoja ja haastavat samalla viral-lisen hallintokoneiston suunnitte-luperiaatteet. Hyvä esimerkki on Pro Helsinki 2.0 eli vuonna 2014 kaupunkisuunnittelusta kiinnos-tuneiden aktivistien laatima vaih-toehtoinen kaupunkisuunnitelma, joka tehtiin Helsingin virallisen suunnitelman vastapainoksi. Toinen paraatiesimerkki on Porto Alegresta aikanaan maailmalle levinnyt osallistuva budjetointi.

Digitalisaation avulla voidaan edistää ihmisen ympäristösuh-teen eheytymistä, taloudellisen vaurauden luomista ja yhtei-söllisyyttä. Digitalisaatio tukee osaltaan monien sosiaalisten pyrkimysten toteuttamista ja liittyy siten luontevasti esimer-kiksi tiedostavan, jakavan ja osallistavan kaupungin rakenta-mispyrkimyksiin. p

ari-Veikko anttiroikoDosentti, Tampereen yliopistonjohtamiskorkeakoulu

Sosiaalinen media

UbiTech, IoT ja Web2

Avoin lähdekoodi

Sulautettu etäkontrolli

Järjestelmien avoimuus ja muunneltavuus

Jakaminen, yhteistyö ja yhteistuotanto

GeoWeb, LBS ja AR

Paikkatieto ja lisätty todellisuus

Joukkojen viisaus

Big Data Tietoaineistojen kokoaminen ja analysointi

Systeeminen älykkyys

Analyyttinen kyvykkyys

Kaupunki-inform

atiikan tiedontarpeet

Yhteistuotanto

Konsultointi

Analysointi

Paikannus

Ohjaus/hallinta

Ihmiset ja sosiaalinen vuorovaikutus

Kaupungin tilat ja järjestelmät

digitAlisAAtio älykkäiden kAupunkien rAkentAmisessA Teknologiset trendit yhteisöllisen älykkyyden edistäjinä. Ari-Veikko Anttiroiko.

tulevAisuuden ekokAupungin visioinnissA kestävyys jA sosiAAlisuus on nostettu tärkeimmiksi ohjAAviksi periAAtteiksi.

Tämän päivän haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista ja raja-aidat ylittävää keskustelua ja tekemistä. Merkitsethän siis jo päivämäärän 7.9.2016 kalenteriisi. Nähdään syyskuussa!

u

syne

rgos

view

s

24 25

digitAlisAAtio on ajan termi, jolle ei ole vakiintunutta määri-telmää. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa kaikkea teknologiaa, jolla voidaan tehostaa toimintaa.

Digitalisaatio on jo muuttanut liiketoimintamalleja.

– Muutoksia tulee kaikkeen, jota voidaan hoitaa teknologian avulla. On vaikeaa arvioida tai tietää, mitä kaikkea digitalisaatio tekee mahdolliseksi. Joka tapauk-sessa se antaa mahdollisuuden ottaa resursseja käyttöön entistä paremmin ja hyödyntää tietoa kokonaan uusilla tavoilla, sanoo

Minna Miettinen Synergosista. Oppimiseen digitalisaatio tar-

joaa uusia mahdollisuuksia. Tietoa on rajoittamaton määrä saatavilla ja verkossa on tarjolla entistä enemmän avoimia koulutuk-sia. Oppimiseen tuodaan uusia elementtejä, kuten pelillisyyttä, lisättyä todellisuutta ja sulau-tuvaa oppimista. Oppimista ei kuitenkaan pyritä välttämättä siirtämään yksinomaan verkkoon, vaan esimerkiksi kasvokkain keskusteluissa voidaan päästä syvemmälle, kun asiaan on jo ehditty perehtyä omatoimisesti

verkon avulla. – Tärkeintä on pitää mielessä,

miten digitalisaatiolla voidaan parhaiten palvella oppimista ja kehittymistä asiakastarpeiden pohjalta, Miettinen korostaa.

pesmelissä digi on jo ArkeA

Tampereen JOKO 32-ohjelmassa opiskellut suunnittelu- ja t&k-johtaja Marko Nousiainen kartoit-ti lopputyössään digitalisaatiota ja sen hyödyntämistä omassa työpaikassaan Pesmel Oy:ssä.

– Digitalisaatio merkitsee pk-yritykselle uusia mahdollisuuksia toimia globaalisti, Nousiainen sanoo.

– Se auttaa yrityksiä ta-voittamaan uusia asiakkaita, pääsemään asiakkaan lähelle, myymään enemmän, palvele-maan paremmin sekä toimi-maan tehokkaammin ja laaduk-kaammin. Pk-sektorilla asioita digitalisoidaan samalla tavoin kuin suuryrityksissä, mutta pie-nemmässä mittakaavassa. Osa suuryrityksistä on digitalisaation hyödyntämisessä edellä, mutta

pk-sektorilla on mahdollista edetä ketterästi ja päästä ehkä pidem-mällekin, Nousiainen toteaa.

Pesmel Oy on hyödyntänyt digitalisaatiota niin yrityksen sisäisessä toiminnassa kuin asiakasrajapinnassa. Tuotannon tehostamiseksi muun muassa projektien johtamista ja doku-menttien hallintaa on digitalisoitu. Asiakaspalvelun parantami-sessa tiedonkeruujärjestelmiä hyödynnetään monipuolisesti muun muassa varaosapalvelun, 24/7-verkkokaupan ja Service Deskin avulla.

– Digitalisaatio ei ole itsetar-koitus. Tärkeintä on tietää, mitä on tekemässä eli ymmärtää asiakasta, korostaa Nousiainen.

– Suomella on hyvät mah-dollisuudet olla digitalisaation kärjessä. Onko sitten digitalisaa-tio iT-kuplan kaltainen hype vai onko aika jo kypsä lunastaa kaikki lupaukset, se jää nähtäväksi, hän sanoo. p

Projektipäällikkö Helena Tirronen (vas.) Tamkista, projektipäällikkö

Mari Rajala Edutechista ja koulu-tusjohtaja Minna Miettinen Sy-nergosista toimivat projektissa

tiiviissä Tampere3-hengessä.

oletko kiinnostunutliittymään

Digi-Fellows-ryhmään?

Kysy lisää:minna.k.miettinen@uta.fi tai

040 1901316

ja antaa mahdollisuuksiaja antaa mahdollisuuksiaDigitalisaatio muuttaa

Tamperelaisten korkeakoulujen Tampere3-hanke uudistaa myös täydennyskoulutusta– luomme ainutlaatuisen osaamisen ja kehittymisen areenan yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on, että täydennyskoulutuksen palvelut vastaavat entistä paremmin alueellisia koulutus- ja ke-hittämistarpeita. Digitalisaatio tulee kovaa vauhtia myös täydennyskoulutukseen. Se avaa uusia mahdollisuuksia sekä tehokkaampia tapoja toimia, sanovat Digimyrsky-projektin työpakettivetäjät projektipäällikkö Helena tirro-nen Tampereen ammattikorkeakoulusta, projektipäällikkö Mari Rajala Edutechista ja koulutusjohtaja Minna Mietti-nen Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista.

Digimyrsky-projektissa kootaan alueen organisaa-tioista digi-Fellows-kehittäjäverkosto, jonka kanssa täydennyskoulutuksesta kehitetään entistä asiakasläh-töisempää.

– Tavoitteena on tarjota yrityksille niiden tarpeisiin osuvia, hyvin ajoitettuja ja saavutettavia palveluja. Yh-dessä digi-Fellows-ryhmän kanssa kehitämme myös tarjontamme sisältöjä kumppanuusperiaatteen mukai-sesti, Minna Miettinen kertoo.

Digimyrsky – Digitalisaatio osaamisen kehittämisessä -projekti toteutetaan Tampere3-yhteistyönä Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston Edu-techin ja Tampereen yliopiston kesken. Digimyrsky -projekti alkoi 1.2.2016 ja kestää 31.12.2017 saakka. Ohjelmaa ra-hoittaa Euroopan Sosiaalirahasto.

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

26 27

yhteistyöllä TÄSMÄVASTAUKSiA AsiAkAstArpeisiin

– Koulutustiimi tekee paljon yhteistyö-tä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Näin yhdistetystä osaamisesta saadaan osuvia koulutuspaketteja monenlaisiin asiakastarpeisiin, kertoo koulutuspäällikkö Marjukka kuutti (kuvassa). koulu-tuspäällikkö Ulla suomela HAUSista vahvistaa asian, ja sanoo, että yhteistyössä toteutetulla ohjelmalla on voitu tarjota uusinta tutkimustietoa asiakkaille. HAUSin kanssa alkaa jo toinen Julkistalouden Controller-koulutus. Uusimpana yhteiskoulutuksena on alkamassa Kiinteistö- ja rakennusalan emBA. – löysimme nopeasti yhteisen sävelen ohjelman tarpeesta ja sisällöstä, toteaa Kiinkon toimitusjohtaja Jarno Tuimala.

TöiTÄ!OSAAMiNEN KÄYTTööN

Pirkanmaan ja Turun alueella on startan-nut akateemisille työttömille ja työttö-myysuhan alaisille tarkoitettu koulutus- ja kehittämishanke Töitä!. Hankkeessa osallistujia autetaan tunnistamaan omat vahvuudet, tuotteistamaan osaamistaan ja sitä kautta edistämään omaa työllistymistään. Töitä!-hanke tehdään yhteistyössä Turun AMK:n, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa. Hankkeen ohjelmasta ja tuesta voi kukin osallistuja räätälöidä itselleen sopivan kokonaisuuden. Hanke on saanut rahoitusta 6Aika ra-kennerahastosta. Hankkeen Pirkanmaan valmennukset käynnistyvät syksyllä 2016. Kysy lisää koulutuksesta Jaana Roschierilta, puh. 050 572 8775, jaana.roschier@uta.fi tai katso lisää osoitteesta toita.utu.fi.

KOULUTUStiimi

synergosin koulutustiimi kouluttaa ja valmentaa työyhtei-söjä ja yksilöitä organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä johtamisosaamisen ja asian-tuntijuuden vahvistamiseen. Toteutamme erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita lyhyistä ajankohtaiskatsauksista usean vuoden mittaisiin EMBA-koulu-tuksiin ja kehitysprojekteihin.

Koulutuksissamme osallistujat syventävät ammatillista osaa-mistaan ja johtajuuttaan, kuu-levat uusimpia tutkimustuloksia yliopistomaailmasta ja käytännön case-esimerkkejä eri organi-saatioiden avainhenkilöiltä sekä verkostoituvat asiantuntijoiden ja opiskelijakollegoiden kanssa.

Koulutustiimillä on jatkuvasti meneillään 20–30 avointa koulu-

tusohjelmaa, jotka on suunnattu niin yritysten kuin julkisen sek-torin organisaatioille ja eri alojen johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville ammattilaisille. räätälöimme myös tilauskoulu-tuksia yritys- ja henkilöasiakkai-den tarpeisiin. lisäksi olemme jo vuosia järjestäneet menestyk-sekkäästi työvoimakoulutuksia.

Koulutustiimissä työskentelee

yksitoista täydennyskoulutuksen erityisosaajaa, jotka yhdistävät uusimmat tutkimustulokset organisaatioiden käytännön toi-mintaan. Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana aloitetaan useita eri koulutusohjelmia, joiden tar-kemmat tiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät Alkavat koulutukset -sivulta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Kuva: Mika Kanerva

■ sosiaali- ja terveysjohtamisen executive MBA 9 (80 op)

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erityispiirteet huomioiva johtamiskoulutus syventää osal-listujien liiketoiminta- ja henkilöstöosaamista. Ohjelma laajentaa näkemystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan nykytilasta ja tule-vaisuuden vaihtoehtoisista toimintamalleista kansainvälistyvässä ympäristössä. Ylintä johtoa edustavat osallistujat saavat mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää yhdessä koko toimialaa. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnisty-vät 27.10.2016.

lisätiedot: www.embatampere.fi, aino-maija.ahola@staff.uta.fi, 050 596 7512

■ Kiinteistö- ja rakennusalan Executive MBA (kiRa eMBA, 80 op)Kiinteistö- ja rakennusalan EMBA on akateemis-en tutkimustiedon ja yritysmaailman kokemuks-en vuoropuhelun areena. Se haastaa osallistujat liiketoimintaosaamisen ja strategisen ajattelun kehittämiseen sekä johtajana kasvamiseen. Koulutusohjelman tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä yritysten ja koko toimialan toimin-nan kehittymiselle ja menestymiselle. Ohjelma antaa vahvan liikkeenjohtamisen koulutuksen lisäksi uusia liikeideoita, yhteistyökumppaneita ja johtamisen työkaluja. Opinnot käynnistyvät 29.11.2016

lisätiedot: www.kiinko.fi/emba, marjukka.kuutti@staff.uta.fi, 050 536 8128

■ syksyllä 2017 alkavat general Executive MBa (gEMBa), executive MBA in Public Management (Public eMBA) ja executive MBA in insurance and Financial services (FeMBA) lisätietoja: www.embatampere.fi.

■ Tampereen Joko 34 -johtamiskoulutusohjelma (30 op)Tampereen JOKO -koulutusohjelmalla vah-vistetaan valmiuksia sekä käytännön päivit-täisjohtamiseen että pidemmän aikavälin strategiseen kehittämistyöhön. JOKO antaa esimiehen työssä tarvittavaa kokonaisnäke-mystä ja käytännön ratkaisuja. Ohjelma soveltuu johtajille, päälliköille, esimiehille, asiantuntijoille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Opin-not käynnistyvät 15.2.2017 tai kysy joustavaa aloitusta.

lisätiedot: www.uta.fi/joko, minna.k.miettinen@staff.uta.fi, 040 1901316

■ Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen (5 op)

Työhyvinvoinnin taloudellinen hyöty syntyy siitä, kun työntekijöiden motivaatio, terveys ja työkyky paranevat kehittämällä organisaation toimintatapoja, johtamista, ilmapiiriä ja vaikut-tamismahdollisuutta työhön. Koulutuksessa rakennetaan voimavaralähtöistä työhyvin-vointimallia: huomio on työyhteisön ja yksilön voimavaroissa ja niiden lisäämisessä, ei siinä mikä on huonosti. Koulutus sopii osaksi valin-naisia EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät 13.12.2016.

lisätiedot: outi.puhakka@staff.uta.fi, 050 190 4052

■ Julkiset ja yksityiset palvelurajapinnat (10 op)Kuntien palvelutuotantoprosessien uudistamin-en on luonut uudenlaisia rajapintoja palveluiden tuottamiseen. Koulutusohjelmassa aiheeseen pureudutaan kolmen merkittävän tekijän: johtamisen, talouden ja oikeuden näkökul-masta. Koulutus antaa työkaluja mm. siihen, miten yksityisen sektorin palvelut integroidaan kumppanuus-, monituottaja-, ym. mallien avulla julkisrahoitteisten palveluiden kokonaisuuteen. Koulutus sopii osaksi valinnaisia EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät 30.11.2016.

lisätiedot: mika.kurki@staff.uta.fi, 050 330 2884

■ Johdon assistentti (9 op)Koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja as-sistenteille sekä vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä vas-tata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen entistä pätevämpänä johdon sihteerinä. Koulutuksessa on keskeistä yhdessä oppiminen, verkostoituminen ja ammatillinen kehittyminen. Opinnot käynnistyvät 16.2.2017.

lisätiedot: aino-maija.ahola@staff.uta.fi, 050 596 7512

■ Julkistalouden controller – Rakenteet murroksessa (12 op)Julkisen hallinnon rakenteet ovat laajan muutoksen kohteena. Vaateet tehokkaasta ja tuottavasta, mutta myös vaikuttavasta ja asiakaslähtöisestä julkisen hallinnon palveluista kasvavat. Tarvitaan laaja-alaista talouden osaamista. Koulutus on tarkoitettu taloushallinnon ammattilaisille, talous-johdolle, tulosohjaajille, sisäisille tarkastajille ja erilaisissa kehittämistehtävissä toimiville asiantun-tijoille julkisella sektorilla. Toteutetaan yhteistyössä HAUSin ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnistyvät seuraavan kerran 3.10.2016.

lisätiedot: aino-maija.ahola@staff.uta.fi, 050 596 7512

■ Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma (10 op) Työhyvinvointiosaaminen on lähtökohta organisaation menestymiselle. Koulutuksessa opitaan, miten työyhteisön ja työntekijöiden voi-mavaroja voidaan vahvistaa ja miten työyhteisö säilyy uudistumiskykyisenä. Koulutusohjelma on tarkoitettu organisaatioiden avainhenkilöille, esimiehille, henkilöstöasiantuntijoille, työsuo-jeluorganisaatioiden jäsenille sekä kaikille, jotka haluavat kehittyä työhyvinvoinnin asiantunti-joiksi. Olemme toteuttaneet koulutusta ensim-mäisinä Suomessa jo vuodesta 2004. Opinnot käynnistyvät seuraavan kerran 27.1.2017

lisätiedot: anna.koski@staff.uta.fi, 050 3187292

■ digimyrsky – digitalisaatio osaamisen kehittämisessäOhjelmalla luodaan täydennyskoulutukseen ai-nutlaatuinen osaamisen ja kehittymisen areena, jossa opitaan ja kehitytään asiakkaan ehdoilla entistä joustavammin ja monipuolisemmin hyödyntäen digitalisaatiota. Projekti toteutetaan Tampere3 -yhteistyössä Tampereen ammat-tikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kesken. Digimyrsky-projektiin voivat hakea mukaan yritykset, jotka haluavat kehittäää uutta palvelukonseptia. Kysy lisää!

lisätiedot: minna.k.miettinen@staff.uta.fi, 040 1901316

■ suomen huominen tehdään tänään! (5 op)

Järjestämme Suomen menestymisen avaimia globaalissa maailmantaloudessa pohtivan luentosarjan kevään 2017 aikana kuutena kes-kiviikko iltapäivänä kello 13 – 16.15. Puhujina ovat alojensa arvostetut asiantuntijat, jotka avaavat monipuolisesti näköaloja mm. Suomen talouden, hyvinvoinnin, politiikan ja teknologian tulevaisuuteen. Koulutus sopii osaksi valinnaisia emBA-opintoja. luennot pidetään: 15.3. / 5.4. / 19.4. / 3.5. / 17.5. / 31.5.

lisätietoja: tuija.majuri@staff.uta.fi, 050 595 1136

Alkavia koulutuksia2016 – 2017

u

syne

rgos

view

s

u

syne

rgos

view

s

28 29

PALVELUTALOUS- TYÖHYVINVOINNINtiimi tutkimusryhmä

yritysten kilpAiluetu ja julki-sen sektorin toiminnan vaikutta-vuus syntyvät uuden palveluta-louden pelisäännöillä. Kun aikai-semmat toimintamallit keskittyvät tuotteiden valmistamiseen ja palvelujen järjestämiseen tuot-tajien ehdoilla, uudessa palvelu-taloudessa ratkaisee, miten hyvin

organisaatiot pystyvät luomaan arvoa asiakkaille, kuluttajille ja kansalaisille heidän arjessaan tai yritysasiakkaille heidän liiketoi-mintaprosesseissaan. Käytän-nössä tämä tarkoittaa uudenlaista ajattelua, usein myös informaatio-teknologian hyödyntämistä sekä asiakkaiden ja kumppaniverkoston

roolien uudelleenmäärittelyä. Palvelutaloustiimi tutkii ja aut-

taa organisaatioita, jotka haluavat uudistua palveluajattelun avulla.

Viimeaikaisia tutkimus- ja ke-hittämiskohteitamme ovat olleet muun muassa julkisten palvelu-markkinoiden luominen ja huol-taminen, monikanavainen kauppa,

public-private-rajapintoja yhdis-tävät sosiaali- ja terveyspalvelut, asiakaslähtöisesti uudistuvat matkailu- ja finanssisektorit sekä kuntien hyvän hallinnon kehit-täminen palveluajattelun avulla.

Tulkaa mukaan rakentamaan palvelutaloudella hyötyä itsellen-ne ja asiakkaillenne!

TUEMME TYöHYViNVOiNNiN laajan sisällön sekä työhyvinvoin-nin ja tuloksellisuuden yhteyden ymmärtämistä. Tätä missiota toteutamme valmennuksissa, koulutuksissa sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Työhyvinvointi on organisaa-tion strateginen menestystekijä.

Sille on asetettava tavoitteet, ke-hittämistoimet ja niiden toteutu-mista on arvioitava säännöllisesti työntekijöiden kanssa.

Työhyvinvointipääomaan kulu-vat muun muassa organisaation rakenteet, työn sujuvuus, johta-minen ja ilmapiiri sekä työntekijän henkinen, fyysinen ja sosiaalinen

hyvinvointi, osaaminen ja elä-mäntilanne.

Hyvinvointi näkyy myös asiak-kaalle korkeana laatuna. Työhy-vinvointi houkuttaa työpaikalle halutuimmat osaajat.

lisää organisaatiosi työhyvin-vointia ja työhyvinvointiosaamis-

tasi palveluillamme! • työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma • työyhteisön työhyvinvoinnin tikkataulukyselyTM

• työhyvinvointiluennot • tutkimukset ja selvitykset • organisaatiokohtainen kehittäminen

tiekArttA kAnsAinväliseen AsiAntuntijAyrittäjyyteen

Korkeatasoinen asiantuntijayrittäjyys-koulutus ja yritystoiminnan synnyttä-minen tietointensiivisille aloille ovat Tampere3-hengessä toteutettavan KiNO-hankkeen keskeiset sisällöt. Hankkeessa toteute-taan kansainvälinen yrittäjyysvalmennusohjelma, jossa osallistujia autetaan tunnistamaan oma osaamisensa ja kaupallistamaan se osuuskuntatoiminnan avulla.

– Yrittäjyysvalmennusohjelman tavoitteena on li-sätä kansainvälisessä yritysrajapinnassa toimimisen osaamista. lisäksi luodaan tiekartta kohti yrittäjyyttä korkeasti koulutetuille asiantuntijoille valmennusta ja osuuskuntatyöskentelyä pilotoimalla sekä madalletaan kynnystä siirtyä tutkimustuloksia soveltavaan asiantun-tijayrittäjyyteen, kertoo projektipäällikkö Anne Tuhkunen.

ESiMiES ONAvAinroolissA

– Tutkimme Espoon kaupungissa KAKSin rahoituksella, millaiset kyselyt tukevat esimiehiä työhyvinvoinnin ke-hittämisessä. Esimies on avainroolissa, koska hän voi ohjata kehittämistyötä pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti sekä suunna-ta sitä täsmällisesti tiettyyn kohteeseen. rakensimme tulosten pohjalta ketteriä kyselyjä sekä nettisivuston*. Se kannustaa esimiehiä toimimaan yhdessä työnte-kijöiden kanssa voimavarakeskeisesti. Kehittäminen nimenomaan näin on järkevää, koska lisääntyneet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä työn voimavaratekijät edistävät hyvinvointia, kertoo projektipäällikkö Jaana-Piia Mäkiniemi.

*Esimies – kehitä työhyvinvointia-sivusto http://

www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/

YHTEiSTUOTANTOmyllertää pAlvelukulttuuriA

Palvelujen yhteistuotanto on noussut keskeiseksi julkisten palvelujen kehit-tämisen periaatteeksi kansainvälisesti. Palvelutaloustiimin innoTuo -projektissa vuonna 2011 aloitetussa väitöskirjaprojektissa tutkittiin yhteistuotantoa erityisesti julkisia palveluja tuottavien ammattilaisten näkökulmasta.

– Tutkimukseni osoitti, että yhteistuotannon idea esimerkiksi laajentaa käsitystä asiantuntijuudesta. Yh-teistuotannon uusi toimintalogiikka haastaa myös koko palveluorganisaatioiden toimintatavat ja kulttuurin. Tällä hetkellä yhteistuotannon sulauttaminen kestävällä ta-valla osaksi palvelujärjestelmiä on kuitenkin vasta varsin aikaisessa kehitysvaiheessa, tutkija sanna Tuurnas sanoo.

ESiMiEHEN OSAAMiNENon koko henkilöstön etu

– Olemme jatkaneet esimiehen kehittäjäroolin vahvistamista Työ-suojelurahaston ja Pirkkalan kunnan rahoittamassa Pirkkalan kunnan esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi -hankkeessa (2015–2016). siinä kunnan esimiehet saavat valmennusta ja koulutusta työhyvinvointia ja sen kehittämistä koskien. Kehittämistyöskentelyvai-heessa oppi viedään käytäntöön tukemalla esimiehiä organisaatiokohtaisesti. Yhtenä työkaluna hyödyn-netään työhyvinvoinnin nettisivustoa kyselyineen. Työhyvinvoinnin kehittymistä mitataan alku-, väli- ja loppumittauksin. Hankkeen tavoitteena on edistää koko kunnan henkilöstön työhyvinvointia esimiesten tieto- ja osaamispohjaa lisäämällä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna koski.

Kuva: Mika Kanerva Kuva: Mika Kanerva

u

syne

rgos

view

s

30 31

sosiAAli- ja terveyspalvelujen (sote) uudistamista värittää pyr-kimys aikaisempaa asiakasläh-töisempiin, innovatiivisempiin ja vaikuttavampiin palveluihin sekä kestävien kumppanuussuhteiden luomiseen. TEKES-rahoitteisessa Markkinoiden luominen ja huol-taminen (Alis)-hankkeessa on tutkittu sote-markkinoiden uu-sia tuulia ja logiikoita kunnissa. Hankkeessa tarkasteltiin kuntien hankintakäytäntöjä, palvelujen järjestämistapoja, kuntien ja yksityisten palveluntuottajien vä-listä yhteistyötä sekä markkinoita kokonaisuudessaan.

Yhtenä tutkimuskohteena oli tulosperusteinen palvelujen järjestäminen, jossa tulokset ja vaikutukset ohjaavat palvelun-tuottajien valintaa ja palvelujen tuottamista.

– Hienoa, että teema nos-tettiin tutkimuksen kohteeksi ensimmäisten joukossa, kiittelee Tampereen kaupungin ikäihmis-ten palvelujen vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen. Aihetta ei ole aiemmin Suomessa tutkittu ja sen soveltaminenkin on vasta alkumetreillä. Hankkeen tutki-mukseen osallistunut Tirronen haastaakin kuntia palvelujen tu-losperusteiseen järjestämiseen.

YHTENÄiNEN lAAtukriteeristö tArvitAAn

Hankkeen seminaarissa Pihla-jalinnan liiketoiminnan johtaja Pekka Utriainen kehotti kuntia antamaan yksityisille palvelun-tuottajille kokonaisvastuuta sote-palvelujen tuottamisesta.

– Palvelujen järjestäjän tulee varmistaa, että tuottajilla on aito intressi vahvistaa peruspalveluja. Tämä vaatii kannustejärjestelmää sekä mittareiden ja mittaamisen kehittämistä, hän sanoi.

Utriainen painotti myös yh-tenäisen laatukriteeristön ja lean-ajatteluun pohjautuvan kehittämisen merkitystä. Tällöin mietitään, eteneekö palvelupro-sessi juohevasti, tuottaako se toivottavia lopputuloksia ja saako asiakas lisäarvoa prosessin eri vaiheissa.

Digitalisoituminen tuo palvelu-jen ja prosessien uudistamiseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Utriaisen kuvaaman mittaamisen tueksi voidaan ke-

hittää laskennan automatisoiva sähköinen alusta. Digitalisoitu-minen herättää kuitenkin paljon kysymyksiä: miten ja missä tietoa jaetaan ja kenelle sitä voidaan antaa? Voidaanko tietoa siirtää kumppaneiden kesken, entäpä palvelunkäyttäjälle itselleen? Mitä tehtäviä voidaan hoitaa sähköisten palvelujen avulla etänä ja mitkä vaativat kasvokkain kohtaamista?

Hankkeen tutkimustulosten perusteella kunnissa on tahtoa palvelujen ja toiminnan uudista-miseen, mutta muutos on osin vasta idulla. Uudet tavat luoda ja huoltaa markkinoita vaativat uudenlaista johtamista ja vuoro-vaikutteisuutta.

– Jos halutaan parempia tu-loksia, niin toimintatapoja on muutettava. Toimintatapojen muutos taas edellyttää ihmisten ajattelun muutosta. Jotta ajattelu voisi uudistua, niin johtamisen on muututtava. Johtaminen puoles-taan muuttuu vain, jos johtajan toiminta ja ajattelu muuttuvat, arvioi muutoksen mahdollisuuk-sia geriatrian professori, Alis-hankkeen johtoryhmän jäsen Jaakko Valvanne.

Muutos suuriinkin uudistuksiin lähtee siis yksilöstä ja yksilön ajattelusta. p

Piia Tienhaara, tutkijaTutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

Uusia avauksiasote-markkinoille – tähtäimessä vaikuttavat palvelut

Johtamis-koulutusta edellä-kävijöilleJuha Teperi toimii Sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBAn ohjelmajohtajana. Seu-raavat SOTE EMBA -opinnot alkavat 27.10.2016, hakuaika on 23.9.2016 asti.

SOTE EMBA on osa EMBA Tampere -tuoteperhettä. Exe-cutive mBA in Business reneval (tech emBA) alkaa vuonna 2016 ja vuonna 2017 käynnistyvät general executive mBA (gemBA), Executive MBA in Public Mana-gement (public emBA), executive mBA in insurance and Financial services (FemBA).

tutustu www.embatampere.fi

uusin EMBa-koulutuksemme,

kiiNTeisTÖ JA RAkeNNUsALANeXeCUTiVe MBA (kiRa eMBA).Kiinnostuitko? Katso lisää www.kiinko.fi/emba.

Tulossamarraskuussa

2016

– pAlveluintegrAAtio on kansainvälinen megatrendi so-siaali- ja terveyspalvelujen ke-hittämisessä. Suomessa ollaan integraation tavoitteiden tasolla aivan maailman kärjessä, kertoo Tampereen yliopiston Terveys-tieteiden yksikön johtaja, SOTE EMBA -ohjelmajohtaja Juha Teperi.

– Kansainvälisessä keskus-telussa puhutaan aiheista, jotka Suomessa ratkaistiin jo 1970-lu-vulla luomalla terveyskeskukset. Esimerkiksi ammattiryhmien välinen yhteistyö on monissa maissa vielä etäinen haave.

– Suomessa haasteet ovat

kunnianhimoisempia. Pohditaan, miten palvelu organisoidaan asiakkaan ympärille, arkeen ja toimintaympäristöön. Tulemme olemaan kansakuntana edelläkä-vijöitä tässä asiassa, joten meillä on erinomainen mahdollisuus luoda myös palveluintegraatiota tukevaa liiketoimintaa, Teperi kuvaa kehittämistyötä.

Hänen mukaansa uusia palve-lumuotoja voidaan luoda vaikkapa vanhuksille. Asumisympäristöön tuodaan ubiikkiteknologiaa, joka seuraa henkilön vointia automa-tisoidusti. Seuranta kytketään arkielämää aidosti tukeviin kom-munikaatiokanaviin, joilla yhteys

syntyy lähipiiriin ja -yhteisöihin sekä sote-alan ammattilaisiin ja hyvinvointipalveluihin.

– Palveluista saadaan kohden-netumpia, ja kun ne ovat läsnä arjessa, ihmiset voivat paremmin ja eivätkä ongelmat pääse kärjisty-mään. Tällöin järeämpien palvelui-den tarve vähenee, Teperi sanoo.

ikiaikainen toimintamalli pe-ruspalvelujen organisoinnissa ja suuntaamisessa on ollut odottaa, että ihmiset varaavat aikoja lää-kärille. Malli on syntynyt aikana, jolloin sote-palveluja ajateltiin yksittäisinä lääkärikäynteinä tai tutkimuksi na.

– Tulevaisuudessa haasteet,

kuten mielenterveyden ongelmat, päihteiden käyttö tai vanhuuden raihnaisuus ratkotaan arjessa ihmisten omassa sosiaalisessa ympäristössä. Tämän vuoksi järjestelmät täytyy ajatella alus-ta lähtien uudelleen. Tarvitaan radikaalia palvelujen muotoilua ja aitoja palveluinnovaatioita, Teperi toteaa.

infrastruktuurin, kuten lainsää-dännön, ict-järjestelmien ja alan koulutuksen on tuettava uudella tavalla toteutettavia palveluja.

– Yliopistossa me huolehdim-me, että perus- ja täydennys-koulutus vastaavat haasteeseen, Teperi lupaa. p

Suomi viitoittaa tietäsote-palvelujen muotoilussa

u

syne

rgos

view

s

TEKES-rahoitteisessa ALIS-hankkeessa on tutkittu sote-mark-kinoita ja erityisesti kuntien toiminnan vaikutuksia asiakasläh-töisten, innovatiivisten ja vaikuttavien palvelujen luomisessa. Hankkeessa tutkittuja uudistuksia arvioivat Pekka Utriainen (vas.), Jaakko Valvanne ja Anniina Tirronen.

u

syne

rgos

view

s

32

Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö

talonen Hakamaa-VirtanenHarri, kTM Minnakehitysjohtaja taloussihteeri

Puh. 050 588 7663 Puh. 040 190 4037harri.talonen@ minna.hakamaa-virtanen@staff.uta.fi staff.uta.fi

TYÖHYVINVOINNIN TUTKIMUSRYHMÄHeikkilä-tammi larjovuori Mäkiniemi Koski NuutinenKirsi, Kt Riitta-liisa, KtM Jaana-Piia, Vtt anna, ttM sanna, KMtutkimusjohtaja ohjelmajohtaja projektipäällikkö suunnittelija suunnittelija Puh. 050 420 1532 Puh. 050 433 6260 Puh. 050 318 6881 Puh. 050 318 7292 Puh. 050 318 7838kirsi.heikkila-tammi@ riitta-liisa.larjovuori@ jaana-piia.makiniemi@ anna.koski@ sanna.nuutinen@staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi

Bordi Rivinoja Mankalaura, FM telma, KM Marja-liisa, Ft, YtMsuunnittelija suunnittelija dosentti

Puh. 040 190 1206 Puh. 050 318 7762 Puh. 040 718 7000laura.bordi@ telma.rivinoja@ marja-liisa.manka@staff.uta.fi staff.uta.fi uta.fi

PALVELUTALOUSTIIMI Rannisto Ruuskanen Rintamäki Antti Tienhaara Pasi-Heikki, Ht Olli-Pekka, Ktt timo, Ktt talonen, KtM Piia, HM dosentti tutkimusjohtaja ohjelmajohtaja, tutkija, tutkija, tutkimuspäällikkö projektipäällikkö projektikoordinaattoriPuh. 040 557 8981 040 190 9781 Puh. 040 550 5370 Puh. 040 190 4053 Puh. 050 318 7555 pasi-heikki.rannisto@ olli-pekka.ruuskanen@ timo.rintamaki@ antti.talonen@ piia.tienhaara@ staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi

Tuhkunen Tuurnas Manka Anne, HT sanna, HT Mikko, FM projektipäällikkö tutkija projektipäällikkö (30.6.2016 saakka.)Puh. 040 190 9757 Puh. 040 190 1334 Puh. 050 420 1498 anne.tuhkunen@ sanna.tuurnas@ mikko.manka@ staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi

KOULUTUSTIIMIMiettinen kuutti Mäkelä Ahola JärvenpääMinna, KtM Marjukka, YtM Päivi, KtM aino-Maija, KM Erja-leena, KMkoulutusjohtaja koulutuspäällikkö kehittämispäällikkö suunnittelija suunnittelija (31.7.2016) Puh. 040 190 1316 Puh. 050 536 8128 Puh. 040 822 3355 Puh. 050 596 7512 Puh. 050 320 9663minna.k.miettinen@ marjukka.kuutti@ paivi.k.makela@ aino-maija.ahola@ erja-leena.jarvenpaa@staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi

kurki Majuri Puhakka Rinne RoschierMika, FM Tuija, kTM outi, FM Taina, HM Jaanaerikoissuunnittelija koulutuspäällikkö projektikoordinaattori suunnittelija suunnittelija, Coach Puh. 050 330 2884 Puh. 050 595 1136 Puh. 040 190 4052 Puh. 050 536 8129 Puh. 050 572 8775mika.kurki@ tuija.majuri@ outi.puhakka@ taina.rinne@ jaana.roschier@staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi staff.uta.fi

sysilampi Vainio Jukka, kTM Mika, YTM suunnittelija koulutuspäällikkö Puh. 050 359 7961 Puh. 050 372 1926 jukka.sysilampi@ mika.vainio@ staff.uta.fi staff.uta.fi