virallinen kirjepohja (word) - web viewkoulun lukuvuosikohtainen työsuunnitelma 2012 –...
TRANSCRIPT
www.nurmijarvi.fi
1 (3)
10.9.2012
KOULUN LUKUVUOSIKOHTAINEN TYÖSUUNNITELMA 2012 – 2013
1. Koulun toiminta-ajatus ja arvoperusta
Nukarin koululla korostetaan toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamista ja suvaitsevuutta. Tärkeää on myös vastuuntuntoon, terveeseen itsetuntoon ja rehellisyyteen kasvattaminen.
2. Lukuvuoden tavoitteet
2.1.Koulutuspalvelujen talousarvion mukaiset toiminnalliset tavoitteet: Koulujen AV- ja ATK -välineistön uusimisen käynnistämisen tavoitteena se, että jokaisella
opettajalla on käytössään dokumenttikamera, dataprojektori ja kaiuttimet. Lisäksi jokaisessa koulussa on vähintään yksi älytaulu.
Koko henkilökunnan tyhy -toiminnasta tulee jokavuotinen käytäntö. Vuoden 2012 aikana järjestetään yksi koulukohtainen ja yksi alueellinen tyhy -iltapäivä.
2.2.Koulutuspalvelujen sivistyslautakuntaan nähden sitova tavoite: Opettajien kouluttaminen uuden AV- ja ATK-laitteiston käyttämiseen sekä TVT -strategian
päivittäminen KUUMA -alueen yhteisen tieto- ja viestintätekniikan hankkeen pohjalta
2.3.Koulun omat tavoitteet: Laatutyön tuloksena esiin nousseiden kehittämissuunnitelmien toteutus, seuranta ja väliarviointi Osallistuminen KUUMA-alueen yhteiseen tieto- ja viestintähankkeen pilottiin.
3. Resurssien jako
Tuntikehyksen jako (yleisopetus, erityisopetus)o opetukseen 136,3h/vko (+resurssiopettaja 24h/vko), käytämme 129ho tukiopetukseen 2,4h/vko (käytämme tarvittaessa 5h, koska kehystä jää käyttämättä)
Tuntikehyksen jako erityisopetuksessa 8,4h/vko, mutta käytämme 12h/vko.
Lisäksi lukuvuonna 2012-2013 koulullamme on resurssiopettaja 24 tuntia viikossa.
Koulukohtaiset lisätehtäväto ATK-vastaava Marjo Miettineno AV-vastaava Sanna Heiskanen (tehtävä vaihtuu 12.10.2012 Maija Heikkilälle)
4. Opetussuunnitelmatyö ja opetusjärjestelyt
Yhteenveto itsearvioinnin tuloksista (5. ja 6. laatukortti): mahdolliset kehittämistarpeet ja –tavoitteeto Lukuvuodelle 2012-2013 valitsimme koulumme kehittämiskohteeksi oppilaiden
yksilöllisyyden huomioimisen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saisi omalle tasolleen sopivaa opetusta ja onnistumisen elämyksiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi löytää oikeita tukikeinoja niitä tarvitseville.
www.nurmijarvi.fi
2 (3)
10.9.2012
o Tavoite lukuvuoden 2012 – 2013 lopussa: Yhteinen konkreettinen suunnitelma miten toimia oppimissuunnitelman omaavan
oppilaan kanssa Koululta löytyisi oppimateriaalia eriyttämiseen
o Muita kehittämiskohteita ja -tavoitteita Kouluun pitäisi saada lisään tietokoneita, dokumenttikamera sekä videotykki ja
älytaulu joka luokkaan Opetusryhmät ovat tällä hetkellä sopivan kokoisia, tilat ovat kuitenkin aika pienet ja
eriyttämiseen haastavat
Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitettiin keväällä 2012
4.1.Lukuvuonna toteutettavat opetussuunnitelmaprojektit ja koulun ulkopuolella annettava opetus Aihekokonaisuuksien toteutuminen (mm. yhteisissä tapahtumissa, koulun toimintakulttuurissa)
- Aihekokonaisuuksista painotamme aihetta: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
- Pidämme aiheeseen liittyvän teemapäivän koko koululle 10.5.- Jokainen opettaja pitää toiminnallisen tunnin kierrätykseen liittyen.- Jos Yleltä löytyy sopivaa materiaalia, katsomme sen koko koulu yhdessä salissa.- Käsitöissä ja kuvaamataidossa käytetään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja mahdollisuuksien
mukaan.- vierailija (Jos löydämme aiheeseen sopivan.)
Koulun tapahtumakalenteri- Urheilukilpailut Jokelassa Lepolan kentällä (1.9.)- Koulukuvaus (17.9.)- Nkt:n kustantama retki Kino-Juhaan (1.-3. luokkalaisten elokuvana Risto Räppääjä ja Viileä Venla, 4.-6.luokkalaisten elokuvana Ice Age 4)- Luistelu jäähallissa (loka-marraskuussa sekä keväällä, jos mahdollista)- Uinnit (marras-joulukuussa ja tammi-helmikuussa)- Itsenäisyyspäivän lipunnosto ja laulua (5.12.)- 4.luokkalaiset Maaniitun kouluun kunnanjohtajan itsenäisyyspäivän vastaanottoon- Arviointikeskustelut 1.-2. luokka (joulukuussa)- Joulukirkko- Joulujuhla (19.12. klo 18.30)- Hiihtokilpailut (helmi-maaliskuussa)- Nuoren-Suomen liikuntaseikkailu (1.-4. luokka)- Vappujuhla (30.4.), teemapäivä- Kevätretki mahdollisuuksien mukaan- Jalkapallopeli- Koulualueen siistiminen (samana päivänä koko kylän siivouksen kanssa)- Teemapäivä aihekokonaisuuteen (Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta) liittyen 10.5.- Koulutulokkaiden tutustumispäivä ke 15.5.2013- Kevätjuhla (31.5.)- Todistusten jako (1.6.)- Seurakunnan aamunavaus kerran kuukaudessa
Leirikoulujen ja retkien toimintasuunnitelmat
www.nurmijarvi.fi
3 (3)
10.9.2012
- 4. ja 5. luokka suunnittelevat myöhemmin toteutettavia leirikoulujaan ja keräävät niihin rahaa- Käytetään leirikouluopasta ja sen liitteenä olevaa toimintasuunnitelmapohjaa
5. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen järjestäminen
Yhteenveto itsearvioinnin tuloksista (7. laatukortti): mahdolliset kehittämistarpeet ja –tavoitteeto Tavoitteena valmius opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussao Tavoitteena valmius opettaa myös eri kieltä puhuvia oppilaita
Tarvitsemme lisää koulutusta tai muuta tukea
Tukiopetus- Tukiopetusta annetaan opinnoissa tukea tarvitsevalle.- Tukiopetuksen antamisesta aloitteen tekee opettaja, vanhemmat tai oppilas itse.- Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen aiheesta ja ajankohdasta.- Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilasta kyseisessä aineessa opettava opettaja.- Mikäli tukiopetuksesta ei ole riittävää apua, otamme käyttöön muut tukitoimenpiteet (neuvoja
kotiin oppilaan ohjaamiseksi, mahdollisuuksien mukaan erityisopetusta).
Osa-aikainen erityisopetus- Marjukka Lautala työskentelee koululla keskiviikkoisin ja torstaisin yhteensä kaksitoista
tuntia.
Eriyttäminen- Jokainen opettaja eriyttää omassa luokassaan sekä alas että ylöspäin mahdollisuuksien
mukaan.- Eriyttämistä toteutetaan esimerkiksi antamalla erilaisia tehtäviä oppitunnilla ja kotiläksyksi.- Valitsemamme laatutyö liittyy juuri mm. eriyttämiseen, joten tänä vuonna työstämme tätä
aluetta entistä enemmän.
Joustavien opetusryhmien käyttö- Käytämme tarvittaessa. Ei ole ollut vielä tarvetta.
Koulunkäynnin ohjaajan tuki- Koulunkäynnin ohjaajan tunnit on jaettu kunkin luokan tarpeen mukaan suunnittelupäivänä.
Tarvittaessa teemme muutoksia.
Oppilashuollon/opiskelijahuollon suunnitelma- Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa.- Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja
opettaja.- Tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokoukseen osallistuvat myös oppilaan vanhemmat ja/tai
ulkopuolinen asiantuntija.- Terveydenhoitaja käy koululla parillisten viikkojen maanantaina.- Hammastarkastuksessa käyvät 1., 3. ja 5. luokkien oppilaat.- Koulukuraattori on koululla kaksi kertaa kuukaudessa ja tarvittaessa.- Koulupsykologin virka on haussa.
Koulun toimintamalli oppilaan/opiskelijan poissaolojen seurantaan
www.nurmijarvi.fi
4 (3)
10.9.2012
- Jokainen opettaja merkitsee oman luokkansa oppilaiden poissaolot Helmiin.- Etukäteen tiedossa olevista poissaoloista tulee tehdä kirjallinen anomus (1-3 päivää omalta
opettajalta ja yli 3 päivää rehtorilta).- Vanhemmat laittavat tekstiviestin tai soittavat aamulla koululle ja ilmoittavat, jos oppilas on
sairaana. Opettaja ottaa yhteyttä vanhempiin, jos ilmoitusta ei ole tullut ja oppilas on poissa.
6. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Painopisteet- luokkien omat vanhempainillat- tiedottaminen (Helmi, paperiset tiedotteet)- tapahtumat- koulun johtokunta- Nukarin koululaisten tuki ry
Yhteistyön muodot- vanhempainillat- Helmi - arviointikeskustelut- tiedotteet- koulun kotisivut internetissä- urheilukilpailut ja muut tapahtumat- koulun juhlat- muu yhteydenpito (tapaamiset koululla, keskustelut puhelimitse)- Nukarin koululaisten tuki ry tukee koulun retkiä ja tapahtumia
7. Opettajien työnjako
Työmäärä/opetustunnit (liite 5) Erityistehtävät
- ATK-vastaava Marjo Miettinen- AV-vastaava Sanna Heiskanen / Maija Heikkilä (alkaen 14.10.)
Kerhot- ei ole
8. Lukuvuoden ja päivittäisen työajan järjestäminen
Työajat ja lomat: Syyslukukausi 14.8. - 21.12.2012Koulu alkaa ti 14.8.2012Syysloma 20. - 28.10.2012 (vko 43)Joululoma 22.12.2012 - 1.1.2013 Kevätlukukausi 2.1. - 1.6.2013Talviloma 18. - 24.2.2013 (vko 8)Pääsiäisloma 29.3 - 1.4.2013Lukuvuoden päätöspäivä la 1.6.2013Yksi johtokunnan määräämä lauantaityöpäivä korvaa työpäivän 7.12.2012.
Johtokunnan päättämän lauantaityöpäivän ajankohta on 1.9.2012 Lyhennettävien koulupäivien ajankohdat
www.nurmijarvi.fi
5 (3)
10.9.2012
Päivittäinen työaika klo 8.30-15.15 Päivänavaukset, seurakunta kerran kuussa ja opettajat omissa luokissaan tilanteen mukaan Koulun tuntijako (liitteenä)
9. Koulun suunnitelma oppilaiden osallisuuden lisäämisestä
Yhteenveto itsearvioinnin tuloksista (9. laatukortti): mahdolliset kehittämistarpeet ja –tavoitteet Oppilaskunnan toiminnan kehittäminen siten, että oppilaskunnan toiminta olisi tavoitteellista,
suunnitelmallista ja vaikuttavaao Oppilaskuntana toimii kaikki kuusi kuudennen luokan oppilasta.
Ottavat vastuuta esim. vappujuhlan pääjärjestäjinä opettajien avustuksella. Pitävät puheen kevätjuhlassa. Ovat mukana tekemässä juttua Vartti-lehteen.
Oppilaiden osallisuuden toteutuminen koulun opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa Mukana koulun juhlien ja teemapäivien suunnittelussa Kuunnellaan oppilaiden ideoita mm. liikuntatuntien sekä kuvaamataidon
tuntien suhteen ja toteutetaan niitä mahdollisuuksien mukaan.
10. Koulun tiedottaminen
10.1. Sisäinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt
- rehtorilta sähköpostia, Helmin pääkäyttäjien viestit, ilmoitustaulu (2 viikkoa kerrallaan) ja opekokoukset
Vastuuhenkilöt- rehtori
10.2. Ulkoinen tiedottaminen Tiedottamisen käytännöt
- Helmi, koulun nettisivut, sähköposti ja paperitiedotteet Vastuuhenkilöt
- rehtori ja opettajat
11. Henkilöstö
Yhteenveto itsearvioinnin tuloksista (2. laatukortti): mahdolliset kehittämistarpeet ja –tavoitteeto Uusille työntekijöille tulisi järjestää entistä aktiivisemmin perehdyttämiskoulutusta.
Järjestetään perehdyttämistä koulun sisällä sekä annetaan mahdollisuus osallistua kunnan tarjoamaan perehdyttämiseen.
o Koko henkilöstöllä tulisi olla mahdollisuus oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Lukuvuonna 2012-2013 henkilöstön on tarkoitus osallistua tieto- ja viestintätekniikan pilotti- hankkeeseen.
11.1. Koulun suunnitelma työyhteisön kehittämistoimenpiteistä Yhteissuunnitteluun varatut ajat
- opekokous keskiviikkosin klo 13.30- Työpaikkakokoukset
- opekokous keskiviikkosin klo 13.30- Virkistystilaisuudet
www.nurmijarvi.fi
6 (3)
10.9.2012
- kyläily kaikki yhdessä jonkun henkilökunnan jäsenen luona- tyhy-päivät
Uusien työyhteisön jäsenten perehdyttäminen- uusien opettajien tervetulotilaisuuteen osallistuminen- vanhat auttavat uusia
11.2. Koulun suunnitelma opettajien täydennyskoulutuksesta Käytössä olevat resurssit Painopisteet
- TVT-osaamisen kehittäminen Menettelyt koulutukseen hakemisessa
- olemme ilmoittautuneet Kuuma kuntien TVT pilottihankkeeseen Suunnitelma veso- ja muusta koulutuksesta
- 10.11. osallistumme kaikkien koulujen yhteiseen vesoon- oman koulun lukuvuoden arviointi 3 tuntia (veso)- mahdollisesti muut kiinnostavat koulutukset, joihin resurssit riittävät
Periaatteet koulutuksessa olevan opettajan työn järjestämisestä - koko päivän koulutuksessa sijainen, lyhyemmät (muutama tunti) teemme otona- koulutukseen lähtevä opettaja tekee ohjeet tuntiensa pidosta
12. Oppimisympäristöt ja turvallisuus
Yhteenveto itsearvioinnin tuloksista (10. ja 11. laatukortti): mahdolliset kehittämistarpeet ja –tavoitteet
o Koulun turvallisuussuunnitelmaa harjoitellaan säännöllisestio Koulun siisteyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiotao Ohjataan oppilaita kiinnittämään huomiota koulun siisteyteeno Koulun pihavalaistus on heikko ja siitä on ilmoitettu terveystarkastajalle sekä Facility infoon.o Koulun pihahankkeen jatkaminen syksyllä 2013.
o Osassa luokista on puutteellinen ilmanvaihto ja välillä liian kuuma tai kylmä.o Liikuntasalin katossa on kosteusvaurioita.
Koulun terveystarkastuksessa asioihin on kiinnitetty huomiota ja tavoitteena on saada nämä epäkohdat kuntoon.
Koulun toimintamalli oppilaan ojentamisen ja kurinpitotoimenpiteiden kirjaamiseen sekä näihin liittyvät käytännöt- kansliassa kansio, johon merkitään kurinpitotoimenpiteet ja ojentamiset- kurinpitotoimenpiteitä: opettajan puhuttelu, rehtorin puhuttelu, soitto oppilaan huoltajalle ja
jälki-istunto
Liitteinä: Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Koulun järjestyssäännöt Koulun kriisinhallintasuunnitelma
13. Koulun suunnitelma itsearvioinnista
Koulun toiminta-ajatus ja työskentely
www.nurmijarvi.fi
7 (3)
10.9.2012
- Nukarin koululla korostetaan toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamista ja suvaitsevuutta. Tärkeää on myös vastuuntuntoon, terveeseen itsetuntoon ja rehellisyyteen kasvattaminen.
- Seuraamme oppilaita ja heidän kehitystään. Keskustelemme asioita avoimesti oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan kanssa.
Kouluyhteisön toiminta- koko koulun ilmapiirin seuraaminen kuuntelemalla henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia - kehityskeskustelut
Opettajan työ- kehityskeskustelut- oppilaiden osaamisen peilaaminen opettamisessa onnistumiseen
Oppilaan edistyminen- 1.-2. luokilla arviointikeskustelumateriaaliin sisältyy oppilaan itsearviointi- muut opettajat pitävät oppilaille itsearviointia esim. lomakkeiden ja kyselyiden avulla
Itsearvioinnin muodot ja ajankohdat- kehityskeskustelut tammikuussa- 1.-2. luokkien arviointikeskustelut joulukuussa- eri oppiaineissa tapahtuvaa itsearviointia pitkin lukuvuotta
Yhteistyö arvioinnissa kodin ja koulun välillä- Huoltaja(t) mukana arviointikeskustelussa- Muita oppilaiden tekemiä itsearviointeja annetaan kotiin allekirjoitettavaksi
14. Koulun suunnitelma kehittämistoimenpiteistä
Arviointitiedon käyttö kehittämisen lähtökohtana- Suhtaudutaan avoimesti esille tuleviin asioihin ja tarvittaessa kehitetään toimintaamme.
Kehittämisen periaatteet ja painopisteet- Ollaan valmiita kehittämään koulua ja opetusta vuosittain tietyissä oppiaineissa.
Kehittämistoiminnan johtaminen ja koordinointi- Rehtori ja vararehtori johtavat ja koordinoivat sekä tarvittaessa delegoivat tehtäviä muille
opettajille.
Työsuunnitelman liitteet:- Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden koosta (liite 1)- Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (liite 2)- Koulun järjestyssäännöt (liite 3)- Koulun kriisinhallintasuunnitelma (liite 4)- Opettajien tunnit lukuvuonna 2012-2013 (liite 5)
www.nurmijarvi.fi
8 (3)
10.9.2012
LIITE 1
Taulukko kouluun muodostuneista perusopetusryhmistä ja niiden koosta
Taulukko tulee laatia siten, että yhdysluokat näkyvät luokan tunnuksessa. Samalla yhdysluokan oppilasmäärien tulisi näkyä ilman poimintoja eri riveiltä. Muokkaa taulukko oman koulun luokkarakennetta vastaavaksi.
luokka 1 2 3 4 5 6 yhteensä
1 20 20
2 14 14
3 17 17
4 20 20
5-6 16 6 22
yhteensä 93
www.nurmijarvi.fi
9 (3)
10.9.2012
LIITE 2
Koulun suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
1. Kiusaamisen ja häirinnän tunnistaminen
- Rohkaistaan oppilaita kertomaan kiusaamisesta aikuiselle.- Opettajat puuttuvat kaikkiin esille tuleviin kiusaamistapauksiin heti.- Vanhempia on kehotettu ottamaan yhteyttä kouluun heti, jos heidän tietoonsa tulee kiusaamista.- Välituntivalvoja seuraa välituntitilanteita tarkasti (mahdollista syrjintää, leikin muuttumista kiusaamiseksi ym.).
2. Kiusaamiseen puuttuminen ja asian hoitaminen
- Opettaja(t) puhuttelee kiusaajan ja tarvittaessa myös rehtori.- Koulusta otetaan yhteyttä sekä kiusaajan että kiusatun kotiin.- Tarvittaessa huoltajat kutsutaan koululle keskustelemaan ja mukaan otetaan muuta koulun henkilökuntaa (esim. kuraattori).- Pyritään varmistamaan, ettei kiusaaminen pääse toistumaan.- Vakavissa kiusaamistapauksissa otetaan yhteyttä muihin viranomaistahoihin.
www.nurmijarvi.fi
10 (3)
10.9.2012
LIITE 3
Koulun järjestyssäännöt
1. Tulen kouluun ajoissa.
2. Noudatan koulumatkalla liikennesääntöjä.
3. Huolehdin kotitehtävistäni.
4. Varustaudun liikuntatunnille asianmukaisesti.
5. Käytän kypärää luistellessa.
6. Pysyn koulun sovitulla välituntialueella.
7. Siirryn ripeästi välitunnille, enkä oleskele turhaan käytävillä tai muissa koulun tiloissa.
8. En heittele kiviä, keppejä, lumipalloja tms.
9. Käytän pipoa pakkasella.
10. En kiusaa, syrji, enkä vahingoita ketään.
11. Laitan vaatteeni ja kenkäni siististi naulakkoon.
12. Annan jokaiselle luokassa työrauhan.
13. Käytän huolellisesti koulun tavaroita ja palautan ne omille paikoilleen.
14. Pidän matkapuhelimeni äänettömällä, enkä käytä sitä koulupäivän aikana.
15. Noudatan hyviä ruokailutapoja.
16. Maistan kaikkia ruokalajeja ja syön kaiken, mitä itse otan lautaselleni.
17. Käyttäydyn kohteliaasti ja muita kunnioittaen.
Olen lukenut Nukarin koulun järjestyssäännöt. Ymmärrän ne ja sitoudun noudattamaan niitä.
Paikka ja päiväys___________________________________________
Oppilaan allekirjoitus________________________________________
Huoltajan allekirjoitus________________________________________
www.nurmijarvi.fi
11 (3)
10.9.2012
LIITE 4
NUKARIN KOULUN KRIISISUUNNITELMA
Ohjeita ja tietoa kriisitilanteisiin
syksy 2012
1. Mistä saa apuaTärkeät puhelinnumerotKoulun oppilashuollon yhteystiedotLasten ja nuorten tukipalvelut
2. TiedottaminenTiedottaminen koulullaTiedottaminen koulun ulkopuolelle
3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä
Traumaattisen kriisin vaiheet
4.Toimintamalleja kriisitilanteisiin
4.1 Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa4.2 Perheväkivalta4.3 Itsemurhauhkailut4.4 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily4.5 Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti” -tilanteet 4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet4.7 Koulukiusaaminen4.8 Aggressiivisen lapsen kohtaaminen4.9 Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen
5. Hätäensiapuohjeet6. Miten järjestetään jälkihoito7. Henkinen työsuojelu8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi
www.nurmijarvi.fi
12 (3)
10.9.2012
1. Mistä saa apua
Tärkeät puhelinnumerot
yleinen hätänumero 112terveyskeskus 09- 2500 31myrkytyskeskus 09-471977poliisi 0718735208 (Nurmijärven palvelutoimisto)työterveyshuolto ajanvaraus 09- 2500 3071.
Hyvinkään kriisikeskus Mobile 019-4593910, kriisipäivystys 0400-755284seurakunta 1248, 09-8789960
Koulun oppilashuollon yhteystiedot
Terveydenhoitaja Terhi Seppälä käy koululla parillisen viikon maanantaina. Hänet tavoittaa puhelimitse numerosta 040-3173478Erityisopettaja Marjukka Lautala 040-3174679Kuraattori Riina Myllyniemi 040-3172474Rehtori Sanna Heiskanen 040-3174153 (Marjo Miettinen alkaen 12.10.2012)
Lasten ja nuorten tukipalvelut
Kasvatus- ja perheneuvola p. 09-2500 2233. Puhelinajat: maanantaina 13-14 sekä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina 11-12.
Hyvinkään seurakunnan perheasian neuvottelukeskus 019-4561 239
Järvenpään perheasian neuvottelukeskus p. 09-280322
Hyvinkään sairaala, 09-45871 (neuvonta)
Hyvinkään nuorisopsykiatrinen poliklinikka 019-414 920
Tukinainen raiskauskriisikeskus (maksuton) 0800-97899
2. Tiedottaminen
2.1. Tiedottaminen koululla
Kriisitilanteen havainnut aikuinen antaa ensiavun ja/tai hälyttää apua. Koululla tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ensin rehtorille. Rehtori tarkastaa tilanteen ja vastaa tiedottamisesta kriisitilanteeseen
www.nurmijarvi.fi
13 (3)
10.9.2012läheisesti liittyville sekä kutsuu koolle oppilashuoltoryhmän jäsenet, tavoitteena saada vähintään 2-3 jäsentä paikalle. Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa, oppilashuollonryhmän kutsuu koolle apulaisrehtori tai muu ryhmän jäsen. Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman, sopii toimintatavoista ja tiedottamisesta koulun sisällä ja ulkopuolelle, ottaa tarvittaessa yhteyttä muihin asiantuntijoihin ja sopii jatkotoimenpiteistä.
Tapahtuman pääkohdat kerrotaan mahdollisimman selkeästi ja nopeasti, jotta huhuilta vältyttäisiin. Muiden on hyvä pidättäytyä lausunnoista, jotta liikkeelle saadaan oikeaa ja luotettavaa tietoa. Muiden lasten vanhempia ja muita henkilöitä pyritään rauhoittamaan ja kehotetaan odottamaan kunnes tiedotteita annetaan.
2.2. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle
Viralliset lausunnot ulkopuolisille tahoille (esim. lehdistö) antaa ainoastaan rehtori tai opetustoimen johtaja.
Jokaisella viranomaisella on ILMOITTAMISVELVOLLISUUS LASTENSUOJELUSTA.
Lastensuojelulaki 40§. Ilmoitusvelvollisuus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaaliviranomaisille.
Säännöksestä ilmenee, ettei näillä viranomaisilla ole asiassa harkintavaltaa vaan ilmoitusvelvollisuus menee jopa salassapitovelvollisuuden ohi. Mihinkään muuhun toimenpiteeseen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla tahoilla ei ole velvollisuutta ryhtyä.
Ilmoitus tehdään puhelimitse kirkonkylän sosiaalitoimistoon lastensuojelutyöntekijälle (puh. 09-25002215 (A-K), 09-2004270 (M-Q), 2239 (R-Ö) ). Ennen soittoa selvitä oppilaan kotiosoite, syntymäaika ja mahdollisuuksien mukaan huoltajat. Koulukuraattori antaa lisätietoja ilmoituksen tekemisestä. Sosiaalityöntekijöitä voi myös konsultoida nimettömänä.
3. Kriisin tunnistaminen ja määritelmä
Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä –aikuisia ja lapsia. Tällaisia tapahtumia voivat olla vakava onnettomuus, sairaus, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka, oppilaan/oppilaan lähiomaisen tai henkilökuntaan kuuluvan kuolema. Myös päihteiden käytön ja lapseen kohdistuva perhe- tai seksuaalisen väkivallan ilmitulo ovat koulussa mahdollisia eteen tulevia asioita ja sisältyvät kriisisuunnitelmaan. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää ja tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta.
Kriisillä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmat kokemukset ja opitut toimintatavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja hallintaan. Kriisin tunnusmerkkejä ovat ennustamattomuus, kontrolloimattomuus, elämäntilanteen muuttuminen ja elämänarvojen uhka. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, kuten kuolemasta tai onnettomuuteen joutumisesta. Usein traumaattiseen tapahtumaan on sisältynyt tekijöitä, jotka uhri on kokenut hengenvaarallisiksi: kuolemanvaara, vakavia fyysisiä vammoja tai fyysisen koskemattomuuden uhan. Tilanne, johon ei voi toiminnallaan tai käyttäytymisellään vaikuttaa aiheuttaa usein epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma
www.nurmijarvi.fi
14 (3)
10.9.2012koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne.
Traumaattisen kriisin vaiheet
Kriisin kohtaamisessa on erotettavissa erilaisia vaiheita: shokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Yksittäisten vaiheiden kesto voi vaihdella ja ne voivat myös tulla samanaikaisesti tai eri järjestyksessä.
Shokkivaihe ilmenee välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ja voi kestää muutamia vuorokausia tai saattaa tulla viivästyneenä. Shokkivaiheelle on tunnusomaista, että uhrin on vaikea uskoa tapahtunutta ja hän voi reagoida psyykkisesti tavallisuudesta poikkeavalla tavalla (tunteiden puuttuminen, epätodellinen olo, yli- tai alireagointia). Auttajalle tärkeä tehtävä on taata uhrille turvallinen olo ja välitön ensiapu.
Reaktiovaihe ilmenee muutaman päivän tai viikon kuluttua ja sille on tunnusomaista se, että uhri alkaa pikku hiljaa ymmärtämään mitä todella on tapahtunut. Reaktiovaihe auttaa jäsentämään tapahtumia ja tänä aikana saatu tuki vaikuttaa siihen miten uhri alkaa tapahtunutta jäsentämään. Reaktiovaiheessa oleva uhri tarvitsee aktiivista apua vaikkei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Tälle vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot.
Käsittelyvaiheessa traumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä käydään läpi. Suru alkaa saamaan enemmän tilaa. Eri ihmisillä voi kestää viikkoja ja jopa vuosia traumaan liittyvien tunteiden käsittely ja jäsentäminen riippuen kokemuksen pituudesta, laajuudesta ja järkyttävyydestä.
Uudelleen suuntautumisen vaihe alkaa, kun kriisistä on päästy yli ja uhri voi ajatella tapahtumaa ilman suurta tuskaa. Vähitellen fyysiset stressireaktiot sekä tapahtumaan liittyvät tunteet ja muistot saadaan hallintaan. Uhrista tulee työkykyinen ja hänen itseluottamuksensa ja uskonsa elämään ja muihin palautuu.
Välitön tuki ajoittuu yleensä shokkivaiheeseen, jolloin on huomioitava erityisesti: rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden hyväksyminen ja ymmärtäminen uhrin kertomuksen kuunteleminen, vaikka olisit kokenut jotain vastaavaa, pyri olemaan puhumatta
omista kokemuksistasi tässä vaiheessa tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, yritä varmistaa ettei uhri jää yksin tietojen pitäminen ajan tasalla.
Jatkossa on hyvä huomioida, että kriisi lisää tarvetta läheisyyteen. Lapsille on myös annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa tapahtuneesta. Väärinkäsitykset ja –ymmärrykset on selvitettävä. Lasten ja nuorten reaktiot ovat hyvin samantapaisia kuin aikuisilla. On hyvä jakaa myös tietoa tavallisista reaktiotavoista. Eri-ikäiset lapset käsittelevät asiaa eri tavoin. Lapsen ikä, kehitystaso, aiemmat kokemukset jne. vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi traumaattiseen tapahtumaan. Ala-asteikäisellä voi esiintyä kehityksen taantumista, maagista ajattelua, epärealistisia pelastus- ja kostoajatuksia, univaikeuksia, painajaisia ja erilaisia somaattisia oireita. Lapsen oppiminen voi heikentyä joksikin aikaa. Trauman oireet saattavat muistuttaa tarkkaavaisuushäiriön oirekuvaa.
Aikuisten on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtumaa läpi. Lapsi voi tehdä sen puhumalla, toimimalla, leikkimällä tai piirtämällä. Välitön reaktio tapahtumaan voi lapsellakin olla sen kieltäminen. Aikuisen on hyvä
www.nurmijarvi.fi
15 (3)
10.9.2012jakaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta eikä omia tunteitaan tarvitse peitellä. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin koulutyöskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuoviin rutiineihin.
4. Toimintamalleja kriisitilanteisiin
4.1. Uhkaava ja vakava väkivaltatilanne koulussa
Väkivaltaan tulee aina puuttua. Asioihin tulee reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. Väkivaltatilanteiden selvittelyssä tulee aina ottaa huomioon osapuolten oikeusturva. Pahoinpitely on pääsääntöisesti asianomistajarikos. Jos teko tapahtuu koulun alueella, joka on yleinen paikka tai kohteena on alle 15-vuotias, pahoinpitely muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jolloin poliisille syntyy velvollisuus toimia. Alle 15-vuotias ei rikosoikeudellisesti ole vastuussa teostaan, mutta hän on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Vammat kannattaa aina tarkastuttaa lääkärillä.
Opettaja/muu henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; pyytää tarvittaessa apua poliisilta. Tiedottaa välittömästi rehtorille
Rehtori ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukana olleiden vanhempiin. Tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä. Tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen joko oppilaiden välityksellä tai suoraan. Tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman (kriisityö menee muiden töiden edelle). Ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen. Luokanopettaja käy tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittelyn luokassa oppilashuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän toimintaohjeiden ja mahdollisen avustuksen mukaan.
4.2. Perheväkivalta
Perheväkivalta ei ole yksityisasia! Se edellyttää rohkeutta puuttua asiaan. Koulun henkilökunnan ei tarvitse osata hoitaa lasta, vaan tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista lasta puhumaan väkivallasta ja ohjata lapsi lisäavun piiriin.
Kun lapsi kertoo kotona tapahtuvasta väkivallasta:- lasta kuunnellaan ja rohkaistaan tapahtumista kertomiseen turvallisena aikuisena- tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselle rohkea teko. Kerro, että nyt aikuisten on mahdollista auttaa
häntä ja hänen perhettään.- Älä lupaa olla puhumatta asiasta, sillä joudut pettämään lapsen luottamuksen tekemällä
lastensuojeluilmoituksen, viemällä asian koulukuraattorin/-psykologin tietoon.- Voit sen sijaan todeta lapselle, että tarvitaan muiden aikuisten apua, jotta voitte paremmin auttaa häntä
ja hänen perhettään. Ohjaa lapsi tai mene hänen kanssaan terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle.
- Jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, mene hänen kanssaan välittömästi kouluterveydenhoitajan luo.
- Kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja sopivat opettajan kanssa työnjaosta ja hoitavat jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Toimivat lapsen tukena.
Lapsen vanhempi kertoo väkivallasta tai se tulee jotain muuta kautta ilmi:kuuntele vanhempaa ja rohkaisen tapahtumista kertomiseen
www.nurmijarvi.fi
16 (3)
10.9.2012anna tunnustusta siitä, että on uskaltanut ottaa väkivallan esilleohjaa vanhempi joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulukuraattorille tai –psykologille, perhe- ja kasvatusneuvolaankerro vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen on tärkeää ja ota perheväkivalta puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet kuraattorille, psykologille, kasvatus- ja perheneuvolaan tai terveydenhoitajalle.
Jos tieto perheväkivallasta saadaan muuta kautta, pyri selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita.Voit ottaa perheväkivallan jossain vaiheessa esille yleisemmässä muodossa, kuten ”Kaikissa perheissä riidellään, millaisia riitoja teidän perheessä on ja miten ne selvitetään?”Pyydä tarvittaessa apua oppilashuoltoryhmältä.
4.3. Itsemurhauhkailut
Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuja ja –vihjailuja esittäneeseen; hänen esille tuomia pulmia ei saa vähätellä.Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta. Voit kysyä esimerkiksi ”Mitä tarkoitat sanoessani, että sinun elämällä ei ole väliä? Tai Tiedätkö mitä itsemurha tarkoittaa?”
Älä arastele kysyä neuvoa tai ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologille sekä kasvatus- ja perheneuvolaan voi soittaa aina ja konsultoida.
4.4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on useimmiten hyvin hankalaa. Vain harvoin tapahtumalla on selviä todisteita tai silminnäkijöitä. Kuitenkin työntekijä voi huomata lapsessa erilaisia oireita ja kykenee näiden pohjalta tekemään päätelmiä. Lapselta löydettävää sukupuolitautia lukuun ottamatta kaikki muut oireet ja käytöshäiriöt voivat olla merkki myös muista kehityshäiriöistä.
Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut lapsi muuttuu usein käyttäytymiseltään ja luonteeltaan. Hän saattaa masentua, sulkeutua ja alkaa karttaa aikuisia. Lapsen on vaikea luottaa ihmisiin, koska aikuinen on pettänyt hänet. Lapsi saattaa kääntää hyväksikäyttäjäänsä tuntemansa raivon, vihan ja pettymyksen itseensä. Tämä usein ilmenee masennuksena, itsetuhoajatuksina ja/tai oman ruumiin tahallisen/tahattomana vaurioittamisena (raapiminen, viiltely). Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita (mustelmat, haavat, infektiot, puremat, siemennestettä sukupuolielimissä) ja psykosomaattisia oireita (masennus, syömishäiriöt, väsymys, kastelu, tuhriminen). Myös seksuaalisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voi tapahtua muutoksia lapsen muuttuessa ikäänsä nähden ylikorostuneen seksuaaliseksi pukeutumisessaan ja vuorovaikutuksessaan. Pornokuvien piirtäminen, julkinen masturbaatio, ylikorostetut seksuaaliset leikit ja jatkuva sukupuoliasioista puhuminen voivat olla viitteitä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös taantumiseen, rajuihin mielialan vaihteluihin ja fantasiamaailmaan uppoamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja alkaa tarkastella lapsen elämää lähemmin ja pyytää apua oppilashuoltoryhmältä, koulupsykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta.
- kuuntele lasta ja osoita, että uskot häntä. Älä kuulostele tai pakota tunnustamaan.- kirjoita sanatarkasti ylös mitä lapsi on sanonut- epäilyksistä kannattaa keskustella kriisiryhmän kanssa ja tarvittaessa voit nimettömästi konsultoida
sellaisten toimipisteiden työntekijöitä, joilla on asiasta kokemusta (perheneuvola, poliisi, lastensuojelun työntekijät)
www.nurmijarvi.fi
17 (3)
10.9.2012- Muista, että lähtöoletus on aina, että hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut. Vasta sen jälkeen aletaan
puhumaan vanhemmille, kun tämä oletus kumoutuu.
4.5. Kuolemantapaukset, ”Läheltä piti”- tilanteet OPPILAAN KUOLEMA(sairaus/onnettomuus/itsemurha)- ilmoitus rehtorille, tarkista tiedon oikeellisuus- rehtori tiedottaa henkilökunnalle ja koululle - muistohetki ja suruliputus- luokanopettaja käsittelee asiaa luokassa lasten kanssa
- tiedottaminen, valokuva, kynttilä, surumusiikki, puhuminen, piirtäminen, leikkiminen, laulaminen, oppilaan pulpetin säilyttäminen luokassa.
- Yhteys kotiin ja surunvalittelukäynti sovitulla kokoonpanolla- Perheen kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta
OPETTAJAN TAI MUUN HENKILÖKUNTAAN KUULUVAN KUOLEMA- toimitaan samalla tavalla kuin oppilaankin kuoleman sattuessa- läheisin työtoveri käy kuolleen kotona
OPPILAAN LÄHIOMAISEN KUOLEMA- Yhteys oppilaan kotiin ja surunvalittelukäynti, huomioi lapsen ja perheen uskonto kunnioittamalla heidän
uskomuksiaan ja tapojaan- Luokanopettaja tarkistaa perheeltä luvan kertoa asiasta luokassa- LO käsittelee asiaa luokassa eri tavoin, heti asian tultua tietoon ja myöhemmin oppilaan paikalla ollessa
(sovittava oppilaan kanssa)- LO valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun
ITSEMURHAN YRITYS/ITSEMURHA (aikuinen tai lapsi)- perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa käsiteltävän.- Syyllisyydentunteet ovat erittäin voimakkaita, joten oppilaiden ja opettajan tunteita on käsiteltävä- Jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä luokassa.
OPPILAAN VAKAVA SAIRAUS- sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa mitä muille oppilaille kerrotaan- kunnioitetaan oppilaan omaa mielipidettä- opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle- rohkaistaan koulutovereita pitämään yhteyttä sairastuneeseen-
4.6 Päihde- ja muut riippuvuudet
Jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Toisen aikuisen tultua, viekää oppilas rauhalliseen tilaan esim. terveydenhoitajan huoneeseen. Asiasta pyritään keskustelemaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu jne.) Verikokeisiin ei voida pakottaa, vaan siihen tarvitaan oma suostumus ja vanhempien lupa.Vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Vanhemmat vastaavat jatkosta. Jos yläasteen oppilas tavataan päihtyneenä ala-asteen puolelta, otetaan yhteys yläasteelle ja oppilaan kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka, kunnes vanhemmat hakevat hänet kotiin.
www.nurmijarvi.fi
18 (3)
10.9.2012Jos oppilas on väkivaltainen tai ei muuten ole hallittavissa, voidaan kutsua poliisi.Alle 18-vuotiaasta lapsesta tehdään aina lastensuojeluilmoitus, josta kopio toimitetaan rehtorin arkistoitavaksi.
Jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä koululle, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Tarvittaessa voidaan soittaa poliisi paikalle. Juopuneen/huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevan ihmisen kanssa ei kannata ruveta keskustelemaan. Voit pyytää huoltajaa palaamaan asiaan hänen ollessa selvä. Ennen kuin lasket lapsen kotiin, varmista, että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen häntä siellä vastaanottamassa tai hanki lapselle aikuinen saattajaksi. Jos lapsi ei voi mennä kotiin, tarkista onko hänellä sukulaista tai naapuria, jonka luokse voi mennä. Ota yhteys rehtoriin välittömästi. Keskustele lastensuojeluilmoituksen tekemisestä koulukuraattorin tai –psykologin kanssa.
Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulisi olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimies ja työterveyshuolto ovat avainasemassa hoitoon ohjauksessa.- Myös mielenterveyden sairauksiin, uupumiseen ja masennukseen tulisi olla rohkeutta puuttua, sillä asianomainen itse ei aina osaa pyytää apua. Myötäelävä ja asiallinen puuttuminen voi kuitenkin olla alku tarvittavan avun saamiselle. Kunnioitetaan työntekijän omia toiveita tiedottamisesta muille.
4.7. Koulukiusaaminen
Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Yhteisin ponnistuksin voidaan esim. koulukiusaaminen eliminoida. Me emme hyväksy sitä ja sen kitkemiseksi teemme päättäväisesti kaiken voitavamme.
Koulukiusaaminen on saman lapsen toistuvan ja tietoisen kiusaamisen kohteeksi joutumista. Kaikki aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista.
Emme hyväksy kiusaamista ja oppisisällöissä on asetettu tavoitteeksi ennaltaehkäisevä kasvatus. Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja ja rakentavia toimintatapoja oppilaiden kanssa.
Puuttumisessa keskitytään ratkaisujen löytämiseen ja vastuun ottamiseen. Asiasta keskustellaan kaikkien kiusaamiseen osallistuneiden kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen esimerkiksi käymällä läpi vastuun portaat. Sovitaan yhteinen seuranta-aika ja toimenpiteet sen varalle, että sopimus ei pidä. Kaikkien osapuolten vanhemmille ilmoitetaan sopimuksen sisältö.
Katsojan roolissa olevat oppilaat ovat myös osallisina kiusaamisessa. He toimillaan joko hyväksyvät tai vastustavat kiusaamista. Tämän joukon kiusaamista vastustavien asenteiden ja toimien rohkaiseminen on avain onnistumisellemme.
4.8. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen
Myös opetus- ja muu koulun henkilöstö voi joutua uhkaaviin tilanteisiin niin lasten kuin vanhempien taholta. Kukin meistä reagoi kriisitilanteissa omalla persoonallisella tavallaan. Kriisitilanteesta riippuen meissä käynnistyy ”fight or flight” eli taistele tai pakene reaktiot. Ihmiset eroavat tavoistaan reagoida yllättävissä tilanteissa ja sen takia on hyvä pysähtyä pohtimaan itseään ja omia toimintatapojaan. Kriisitilanteita varten on hyvä tunnistaa omat heikkoudet ja vahvuudet. Joku saattaa toimia kuin viilipytty erittäinkin raskaissa tilanteissa, kun taas toinen menee kokonaan toimintakyvyttömäksi. Reagointitapoja esimerkiksi
www.nurmijarvi.fi
19 (3)
10.9.2012väkivaltatilanteita vastaan voi harjoitella etukäteen mielikuvittelemalla ja laatimalla turvasuunnitelmia, ihan samalla tavoin kuin harjoituksia tulipaloja varten tehdään.
Opettajan velvollisuutena on luokan aikuisena taata oma ja lasten turvallisuus sekä estää koulun ja oppilaiden omaisuuden rikkoutuminen. Mikäli oppilas alkaa kouluaikana riehua ja satuttaa itseään tai muita, on aikuisella siis oikeus ja velvollisuus estää se. Aina ensin on syytä yrittää rauhoittaa lapsi puhumalla. Myös vanhemmille tiedottaminen ja heidän koululle pyytäminen on ensisijaista. Jos lapsi ei rauhoitu puheella, voi hänet ottaa tiukasti syliin tai asettaa maahan tai sohvalle makuulle. Tällainen ns. kiinnipitotilanne on myös aikuiselle raskas –fyysisesti ja psyykkisesti ja siinä on hyvä lapsen koosta ja voimista riippuen olla vähintään kaksi aikuista paikalla. Mikäli huomaat itse raivostuvasi kyseisessä tilanteessa tai pelkäät omia reaktioitasi, pyydä jotain toista aikuista pitelemään lapsesta kiinni. Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhaisaan paikkaa pois toisten lasten luota esimerkiksi tyhjään luokkaan tai opettajainhuoneeseen. Tärkeää on myös varata aikaa tilanteen jälkiselvittelyyn lapsen rauhoituttua ja vanhempien saavuttua. On tärkeää myös käydä tapahtunut läpi kaikkien asianosaisten kanssa. Kts. myös: Perusopetuslaki 1.8.2003 36b§ Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen
4.9. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen
Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi vanhempien taholta. Myös sanallista uhkailua tapahtuu tai seksuaalissävytteistä vihjailua. Uhkatilanteet on hyvä ennakoida ja varautua niihin olematta silti paranoidinen tai hysteerinen. Mikäli koet epävarmuutta tai pelkoa jonkun vanhemman kohtaamisessa, ensisijaisen tärkeää on pyytää työpari tapaamisiin mukaan, kuten erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi ja kertoa tälle etukäteen tunteistasi ja kokemuksistasi. Henkilöstötoimiston laatimasta Apua uhkatilanteisiin –monisteesta löytyy hyviä käytännön vinkkejä uhkatilanteista selviämiseen. Aggressiivisesti käyttäytyvän aikuisen kanssa anna hänelle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. Myötäile, vaikka et voisikaan luvata hänelle kaikkien toiveiden täyttymistä. Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta, äläkä naura. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja kerro mitä teet ja varmista että se sopii. Pyri saamaan hänet istumaan. Rikoslain hätävarjelupykälän mukaan meillä kaikilla on oikeus itsemme suojeluun riippumatta työstä, jota teemme. Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Myös tilanteen käsittely esimiehen ja työtovereiden kanssa on tärkeää.
Myös sanallisen uhkailun edessä pyri säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi. Älä rupea väittelemään aiheesta. Palaverin voi myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. Työntekijänkään ei tarvitse kaikkea sietää! Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse. Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös ja pyri lopettamaan puhelu mahdollisimman pian. Kerro esimiehellesi ja/tai työsuojeluvaltuutetulle uhkauksista. Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia.
5. Hätäensiapuohjeet
Arvioi tilanne rauhallisesti. Käänny kouluterveydenhoitajan puoleen, jos hän on tavattavissa.
Lievissä tapaturmissa anna välitön ensiapu koulussa. Tarvittaessa ota yhteys lähimmälle terveysasemalla (Nurmijärven terveyskeskus p. 2500 31). Soita ennen kuin lähetät oppilaan. Ilmoita lapsen huoltajalle.
Vaikeita tapaturmia ovat mm. epäily vammasta kallon, kaularangan, lantion tai alaraajan alueella. Anna välitön ensiapu koulussa. Peittele oppilas, älä siirtele. Turvaa oppilaan hengitys. Tyrehdytä verenvuoto puhtaalla painositeellä. Tilaa ambulanssi p.112 . Ambulanssin henkilökunta tietää, mikä on lapselle sopivin hoitopaikka. Ilmoita lapsen huoltajalle.
www.nurmijarvi.fi
20 (3)
10.9.2012
Lievissä silmätapaturmissa peitä silmä tai silmät ja toimita oppilas terveyskeskukseen. Soita ennen kuin lähetät oppilaan. Huuhdo runsaalla vedellä, mikäli lapsen silmiin on roiskunut syövyttävää ainetta tai roskia.
Vaikeissa silmätapaturmissa toimita oppilas selällään maaten molemmat silmät peitettyinä ambulanssilla silmäklinikalle. Soita etukäteen ja ilmoita tapaturmasta p. 4711. Neuvonta silmätautien klinikka puh. 09-47173155.
6. Miten järjestetään jälkihoito
Käy tilanne ja tunteesi läpi välittömästi esim. oppilashuoltohenkilön, koulun rehtorin, erityisopettajan tms. kanssa. Käy tilanne läpi ennen kuin menet kotiin. Keskustele luokan kanssa. Väkivaltatilanteessa mukana oleminen on tunteita kuohuttavaa ja aiheuttaa turvattomuuden tunteita, pelkoa sekä lapsissa että aikuisissa. Väkivallan kohteeksi joutuminen saattaa olla häpeällistä ja itsetuntoa loukkaavaa. Väkivaltatilanteet saattavat herättää myös syyllisyyttä taikka vihaa ja suuttumusta. Älä vähättele tunteita ja tilannetta. Älä salaile tapahtunutta.
Seuraavana päivänä tieto oppilashuoltohenkilöstölle. Tilanteen kartoitus: Mitä tapahtui? Mitä tunsit? Ajattelit? Mitä jatkotoimenpiteitä lapsi / aikuinen tarvitsee? Seuranta? Koulun ulkopuolinen apu?
Oppilashuoltohenkilöstön kanssa mietitään, tarvitaanko kriisiryhmän apua. Nurmijärven kunta ostaa kriisiryhmän palveluja Mobilesta. Kunnassa ei ole tällä hetkellä omaa kriisiryhmää.
Sovi tapaaminen perheen tai lapsen kanssa mahdollisimman pian, kun olet itse käynyt tilanteen läpi ja olet rauhallinen. Vihaisena, ahdistuneena tai muuten tunteiden vallassa et pysty ajattelemaan järkevästi. Käy tilanne lapsen kanssa läpi esim. vastuun portaat Älä hyväksy tekoa, mutta älä hylkää lasta! Vanhempien kanssa keskustellessa ota mukaan toinen koulun aikuinen.
Puhu luokassa mitä todella tapahtui.
Stressireaktiot voivat myös ilmetä vasta viikkojen päästä tapahtuneesta. Tyypillisiä oireita posttraumaattisessa stressireaktiossa voivat olla mm ahdistus, alakuloisuus, väsymys, ärtyisyys, itkuisuus, tyhjyyden tunne, fysiologiset oireet kuten päänsärky tai univaikeudet. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon. Lapsia varten on mm kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.
7. Henkinen työsuojelu
Vakavassa väkivaltatilanteessa keskustele rikosilmoituksen tekemisestä rehtorin kanssa. Ota yhteys poliisiin ja työterveyshuoltoon.
8. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi
Tämä kriisisuunnitelma on päivitetty pvm 10.9.2012.
www.nurmijarvi.fi
21 (3)
10.9.2012
LIITE 5
POHJA OPETTAJIEN TUNNIT LV 2012-2013 PALKANMAKSUA VARTEN
KOULUN NIMI
YLE
ISO
P.tu
nnit
OP
V
opv.
Huo
j.
Keh
ykse
n tu
nnit
yhte
ensä
Ylit
unni
t
Luok
anva
lvoj
an te
htäv
ät
AV
-väl
inei
den
hoito
Mus
iikki
esity
sten
hoi
to
Kok
oelm
ien
hoito
Opp
ilask
unna
n oh
jaus
Tiet
okon
elai
tteis
toje
n ho
ito
Kirj
asto
nhoi
to
Kou
luko
htai
nen
keh/
€
TaIT
O-ja
taid
eai/€
OPETTAJAN NIMI
NIMIKE / VIRKAAN KUULUVAT AINEET
VAKANSSI (löytyy Primalta)
YA/ LU DE 3070
LV 3050
AV 3062
MU 3056
KL 3054
OX 3068
TI 306
4 KI
3052 1668167
7 0 Marjo Miettinen luokanopettaja SIV/0168LO 25 24 26 1 1 Erika Heikkilä luokanopettaja SIV/0112LO 26 24 26 2 Sanna Heiskanen luokanopettaja SIV/0113LO 22 24 -3 23 1 1 Maija Heikkilä luokanopettaja 4 4 4 Kyösti Nora luokanopettaja SIV/0111LO 27 24 -1 27 4 0 0 Juho Wilska luokanopettaja SIV/0116LO 6 6 Katariina Uusitalo ? ? 5 5 Marjukka Lautala erityisopettaja SIV/0244EO 12 12 0 0 Kehyksen tunnit yhteensä 129
13.10.2012 alkaen Sanna Heiskanen jää äitiyslomalle ja Marjo Miettiselle siirtyy koulunjohtajarehtorin tehtävät. Marjon yleisopetuksen tuntimäärä muuttuu samalla 25 tunnista 22 tuntiin. Sanna Heiskasen sijaiselle tulee yleisopetuksen tunteja 25. Marjo Miettiseltä siirtyy siis 3 tuntia Sanna Heiskasen sijaiselle. Maija Heikkiselle siirtyy tähän samaan aikaan vararehtorin ja av-vastaavan tehtävät.