valmentaja 2/2013

Valmentajan polku hahmottuu

tekemään!

Teema: Ryhmä, joukkue ja yksilö2 • 2013

Tulevaisuutta

2 • 2013 3

2/2013•19.VuosiKErTa

KusTanTaja

SUOMEN VALMENTAJAT RYRadiokatu 2000240 HelsinkiPuh. (09) 3481 [email protected]

ToiMiTusPÄÄTOIMITTAJAKristiina DanskanenPuh. +358 43 211 [email protected]

TOIMITTAJAHenry JärvinenPuh. 050 322 1945

[email protected]

ilMEsTyMisaiKaTaulu2013numero ilmestyy aineisto Teema:

1/2013 14.2. 22.1. Huippu-urheilu

2/2013 25.4. 4.4. Ryhmä, joukkue ja yksilö

3/2013 20.6. 30.5. Valmentajan osaaminen

4/2013 26.9. 5.9. Lääketieteellinen teemanumero

5/2013 12.12. 21.11. Lasten ja nuorten valmennus

ilMoiTusMyynTiJuha SalonenPuh. 040 708 [email protected]

KannEnKuVaJussi Eskola

ulKoasuViestintänetti OyPL 28540101 JyväskyläPuhelin (014) 375 2022e-mail: [email protected]

PainoForssa Print Oy

issn1238–4283

TausTayhTEisöT• Suomen Olympiakomitea• Suomen Paralympiakomitea• Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus• Valo ry sekä valmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti.

Valmentaja on myös Suo me n Am mat ti-valmentajat SAVAL ry:n vi ral linen tiedotuslehti.

Lehden vastuu ilmoitusten poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestärajoittuu ilmoituksesta maksetun määränpalauttamiseen.

Mahdolliset huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehdenilmestymisestä.

Pääkirjoitus

Näkymiä

V almentajuutta on tutkittu Euroopan laajuisesti. Tuloksia esiteltiin Voice of the Coach -kongressissa Leedsissä. Kenttä on, kuten arvata saattoi, hyvin kirjava. Vapaaehtoisuus on tärkeässä asemassa, mutta ammattimaista toimintaa vaaditaan tuloksenteon kautta. Valmen-taja on monesti puun ja kuoren välissä pyrkiessään tuloksente-

koon pienimmällä mahdollisella budjetilla. Sopimukset ovat monesti mitä sat-tuu, jos niitä on ollenkaan. Kuitenkin sportissa on Euroopan laajuisesti valtava potentiaali työllistäjänä kun otetaan huomioon kaikki liitännäistoiminnat. Alan katsotaan olevan erittäin työvoimavaltaista myös tulevaisuudessa. Meillä on siis syytä nostaa valmentajan työn arvostusta ja tuoda sitä näkyviin vastuullisena tehtävänä, johon pitäisi itse kunkin valmentajan myös kouluttautua.

Valon visio ”Suomi on maailman liikkuvin urheilukansa 2020” velvoittaa kehittämään valmentajuutta aivan toiselle tasolle Suomessa. Kansanterveyden pitkän tähtäimen kehittämisessä liikunnan lisääminen on avainasemassa. Olo-suhteisiin ja seuratoimintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kun olosuhteet ovat kunnossa tarvitaan valmentajia liikuttajiksi, innostajiksi ja pit-käjänteisen liikunnan generaattoreiksi.

Huippu-urheiluyksikkö on koonnut oman näkemyksensä valmennuksesta ”Suomalaisen valmennusosaamisen käsikirjaan 2012”. Kirjasessa kuvataan val-mennusosaamisen kehittymistä aikaisempaa laajemmin. Siinä on huomioitu toiminnassa oppimisen merkitys ja sen näkyväksi tekeminen. Valmentajakou-lutusta on muokattava palvelemaan urheilijaa polkunsa eri vaiheissa. Monet nykyisistä valmentajakoulutuksen rakenteista eivät tähän ihan helposti taivu.

Jotta valmentajalla itsellään pysyisi punainen lanka käsissä, on valmentajan aja-teltava omaa kehittymistään ja osaamistaan toimintaympäristössään omien vah-vuuksien ja heikkouksien kautta, ei vain ulkopuolelta annettujen tavoitteiden myötä. Valmentajan kehittymisen mahdollisuuksia määräävät, ja jopa rajoitta-vat, monet ulkopuoliset tekijät, kuten toimintaympäristö, aika-, tila- ja rahare-surssit, koulutustarjonta jne. Toivottavasti valmentajan polku toimii hops-työ-kaluna valmentajalle hänen miettiessään omaa valmentajana kehittymistään. Valmentajan polku voi myös toimia ohjaavana työkaluna toimeksiantajataholle ja kouluttajataholle, jotta valmentajan kehittyminen olisi jatkossa joustavaa ja innostavaa, valmentajan vahvuusalueita palkitsevaa. Sitä kautta saamme par-haita osaajia urheilijan polun eri vaiheisiin.

kristiina Danskanen

4 2 • 2013

6

26

2 • 2013

sisällyslueTTelo

3 Pääkirjoitus

6 Suomi on yhä talviurheilumaa

10 EM-kisat odottavat naisten

jalkapallomaajoukkuetta

13 Valmentajan osaaminen ratkaisee

14 Mika Holopaisella on unelmatyö

16 Vieraskolumni: Frank Dick

18 Tutkittua tietoa:

Vastusliikeharjoittelu

26 SAVAL jäsensivut

32 Urhea on hyvässä lennossa

36 Ulla Papp valmentaa Kanadassa

38 Vera Pauw:

Sukupuolijaosta sekaryhmiin

39 Kolumni: Marko Malvela

40 Pelaaja keskiössä

42 Kehonkieli positiiviseksi

43 Kolumni: Sirkka Kaipio

44 Valmentajan polku rakentuu

46 Urheilijan sydän

49 Toiminnanjohtajan kynästä

50 Kehityspäällikön palsta

32

14

36

Kirjan hinta on 49 eMaksaa voit kätevästi kertamaksulla tai20 € kuukaudessa korottomasti

Toimitus ilman posti- ja lähetyskuluja.

TilauspalveluPuh. (03) 468 9100Fax (03) 468 9123

[email protected]

4 UUDISTETTU. PAINOS

• 48lisäsivua• 12uuttalihaskuntoharjoitus- liikettä• 20uuttavenytysliikettä• lisäätietoaoikeistasuoritus- tekniikoista,virhetekniikoista javammojenennaltaehkäisystä

Yli 2 miljoonaamyytyä kirjaaympäri

maailmaa!

Lihaskuntoharjoittelu ja venyttely-kirja on erinomainen työkalu kaikille liikunta-alanammattilaisille, jotka tekevät ohjaus- ja valmennustyötä kuntoilijoiden tai kilpa-urheilijoiden parissa.

Kirja antaa monipuolisen tiedon lihaskunto-harjoittelusta, venyttelystä ja kehon toiminnasta eri harjoitusliikkeissä. Kirja on erittäin havainnollinen ja soveltuu myös hyvin jokaiselle omasta lihaskunnostaan huolehtivalle liikunnanharrastajalle.

Kirjan liitetekstit selkeine kuvineen avaavat lihaskuntoharjoittelulle ja venyttelylle uuden ulottuvuuden perustuen ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan.

Loistavakirja-Suosittelenlämpimästi!

Erik PiispaKehityspäällikköSuomen Valmentajat ry

ISBN

-978-951-9147-67-3

LIHASKUNTOHARJOITTELUJA VENYTTELY Frèdèric DelavierKirjassakäsitelläänihmiskehonlihaksistonjaluustontoimintaasekäkoostumustaupeinajahavainnollisinatoiminnallisenanatomiannelivärikuvina.

Kirjakäyläpilähes150lihaskuntoharjoitettaja20venytysliikettäkäsivarsille,hartioille,rinnalle,selälle,jaloille,pakaroillejavatsalle.

Jokaisenliikkeenosaltakäydäänläpipääsuorittajalihaksetsekäavustavatlihaksetjakehonalueittainmyösluustonanatomia.Kirjakäyläpioikeatsuoritustekniikatjavaroittaavaikeimpienliikkeidenosaltavirhetekniikoistasekäniihinliittyvistävammoista.

Yli600upeaatoiminnallisenanatomiannelivärikuvaatekevätkirjastaluettavuudeltaanselkeänjahavainnollisen.

Kirjasopiikaikilleomastakehostajasenkunnonhoitamisestakiinnostuneillesekäliikunta-jakuntoutus-alanammattilaisillejaopiskelijoilleupeaksioppi-jaoheismateriaaliksi.

KIRJA ON ILMESTYNYT JA TILATTAVISSA!

VK-Kustannus OyPaasikivenkatu 2 a15110LAHTI

Lihaskuntoharjoittelu_uusi_2012.indd 1 16.4.2013 10.04

6 2 • 2013

suomen Valmentajien puheen-johtaja kari Niemi-Nikkola eihuolestu suomalaisen urheiluntilasta, vaikka takana on yksilö-lajeissa varsin vaatimatontalviurheilukausi.

Teksti Henry Järvinen

Kuvat Kristiina Danskanen

T alvikaudella kohistiin ehkä eniten suomalaisen mäki-hypyn alennustilasta. Liki-pitäen yhtä mollivoittoista oli myös vanhassa menes-tyslajissa yhdistetyssä, eikä

miesten maastohiihtokaan kovin paljon menestyshetkiä tarjonnut.

– Talveen mahtui kuitenkin paljon positiivisiakin asioita. Uudemmat talvi-lajit menestyvät edelleen, eli lumilautailu kaikkine muotoineen ja freestyle ovat yhä meillä menestyslajeja. Myös naisten maas-tohiihdon voidaan katsoa olevan hyvin lähellä maailman kärkeä, eikä siellä olla yhden tai kahden huipun varassa, muistut-taa Niemi-Nikkola heti haastattelun alussa.

– Myös niissä lajeissa, joissa menes-tys ei laajalla rintamalla ole toivotunlaista, meillä on kuitenkin yksittäisiä huippuja. kaisa mäkäräinen ampumahiihdossa on tästä hyvä esimerkki. Samoin Pekka kos-kela pikaluistelussa ja jan-erik Romar alppihiihdossa.

Niemi-Nikkola ei kuitenkaan ummista silmiään tosiasioilta.

– On aivan selvää, että meille perintei-sesti vahvoissa lajeissa, kuten mäkihypyssä, yhdistetyssä, miesten maastohiihdossa ja myös taitoluistelussa ollaan vaikeissa tilan-teissa. Hiukan eri syistä tosin.

kikkailu korvannutperusharjoittelua– Mäessä ja yhdistetyssä on perusasioiden tekeminen unohdettu, tai niistä ei ole pii-tattu. Siellä on langettu osittain kikkailuun

Viime talven huonot tulokset eivät ole lopullinen suunta

suomella edelleen hyvä talviurheiluasema

ja perus tekeminen harjoittelussa on unohtunut, suomii Niemi-Nikkola.

– Tietenkin näissä lajeissa esimerkiksi hyppääjän kantopinta-ala ja lentoradat ovat tärkeitä asioita, mutta ei niissä menestymi-nen korvaa kovaa perusharjoittelua.

Valmentajien puheenjohtaja muistuttaa myös ulkopuolisista realiteeteista näiden lajien osalta.

– Talouden ahdinko näkyy näissä la-jeissa selvästi. Siellä on myös lajin organi-sointi hajonnut. Kun resursseja on vähän, järjen käytön tulee olla huipussaan, että pärjätään. Samoin lajin sisällä on tapahtu-nut muutoksia. Nuorena huipulle -ilmiö ei enää päde. Uusilla hyppypuvuilla ja sään-nöillä lajia on ohjattu siihen suuntaan, että pitää olla huippufysiikka, jotta menestystä voi tulla. Keveät, hyvät lentäjät eivät enää automaattisesti nouse huipulle.

Miesten maastohiihdossa suomalaisia vastaan tulee entisestään tiukentunut kil-pailu.

– Maastohiihdossa meillä on edel-leen harrastajamassoja ja hyvää tekemistä, mutta kansainvälinen kilpailu vain on jopa keinoja kaihtamattoman kovaa. Uskon, että on mahdollista kuitenkin löytää miesten maastohiihdollekin uusi sukupolvi, joka voi nousta jälleen maailman huipulle. Tosin se voi kestää useita vuosia, mutta valmennuksellista osaamista ja harrastaja-massaa menestykselle on riittävästi, muis-tuttaa Niemi-Nikkola.

– Taitoluistelussa syyt alavireisyyteen ovat erilaiset kuin edellä mainituissa lajeissa. Lajissa tehdään edelleen loistavaa perustyötä, mutta kysymys on enemmän sukupolvesta. Meillä oli samaan aikaan useita huippuyksilöitä muutamassa suku-polvessa ja menestystä tuli, nyt seuraavaa sukupolvea joudutaan ehkä hieman odot-telemaan.

Nuorten liikkumattomuusei kelpaa selitykseksiJo vuosikausia Suomessa on kannettu huolta lasten ja nuorten liikkumattomuu-

desta ja huonokuntoisten määrän lisään-tymisestä. Ollaanko nyt tultu tilantee-seen, missä tämä näkyy jo huippu-urhei-lumenestyksessä?

– Tuon selityksen taakse emme pääse piiloon, sillä täsmälleen sama kehitys nuo-rison osalta on nähtävissä muuallakin Eu-roopassa, se ei ole suomalaisten oma on-gelma, tyrmää Kari Niemi-Nikkola arvai-lut.

– Tietysti meilläkin tulee entistä vä-hemmän lahjakkaista yksilöurheilijoita, koska niiden potentiaalisten, riittävän mo-nipuolisen ja vahvan liikuntataustan omaa-vien joukko, mistä lahjakkuuksia haetaan, on kapeampi kuin ennen. Mutta Euroopan mittakaavassa maanosallemme edelleen menestystä tulee, vaikka samat ongelmat riivaavat koko maanosaa. Olympiakisojen menestys on edelleen Euroopassa hyvää: Lontoossa 48 % olympiakisojen urheili-joista tulee Euroopasta, 47 % mitaleista tu-lee tänne ja myös kultamitaleista euroop-palaiset urheilijat voittavat 45 %.

Niemi-Nikkola muistuttaa, että urhei-lijalle Eurooppa on edelleen mainio paik-ka asua.

– Täällä etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä, tieto-taitoa lajeihin löytyy ja kil-pailu on kovaa, mikä luo kehittymiselle erinomaista kasvualustaa.

Myöskään joukkuelajien koko ajan kas-vavaa suosiota Kari Niemi-Nikkola ei suostu hyväksymään yksilölajien heikom-man menestyksen selittäjäksi.

– On totta, että tällä hetkellä suo-malaisista lapsista ja nuorista jopa 80 % tulee urheiluharrastuksen pariin joukkue-lajien kautta. Mutta mikään ei viittaa sii-hen, että tästä olisi haittaa yksilölajien-kaan menestykselle. Tärkeintä on, että heti alusta saakka harjoittelussa tehdään oikeita asioita. Kun näin tapahtuu, voi minkä tahansa lajin kautta nousta lopulli-sesti valitun lajin huipulle. On ihan höpö-höpöä ja hölmöä ajattelua, että yksilö-urheilijalahjakkuuksia ”menetettäisiin” joukkuelajeille.

2 • 2013 7

”Kun resursseja on vähän, järjen käytön tulee olla huipussaan, että pärjätään.Samoin lajin sisällä on tapahtunut muutoksia.Nuorena huipulle -ilmiö ei enää päde. Uusillahyppypuvuilla ja säännöillä lajia on ohjattusiihen suuntaan, että pitää olla huippufysiikka,jotta menestystä voi tulla.”

8 2 • 2013

Viime talven huonot tulokset eivät ole lopullinen suunta

Valmennuksessa avattavareilusti ovia ulkomailleKun haastateltavana on Suomen Valmen-tajien puheenjohtaja, on luonnollisesti syytä kysyä, mikä osuus heikentyneestä talviurheilumenestyksestä on valmen-nuksen osuutta.

– Hyvä valmentaja on kullan arvoinen urheilijalle. Yksikään lahjakkuus ei mene maailman huipulle ilman riittävän hyvää valmennusosaamista. Tämä ymmärretään Suomessakin jo oikein hyvin ja valmenta-jien arvostus on viime vuosina kehittynyt suotuisasti, kiittelee Niemi-Nikkola.

Myös Suomen vetovoima on säilynyt hyvänä, jotta ulkomaalaisia huippuval-mentajia saadaan tänne.

– Meidän täytyy rohkeasti lähteä hake-maan parasta mahdollista valmennusosaa-mista huipuillemme, olipa se osaaminen sitten missä maassa tahansa.

Niemi-Nikkola myöntää Suomen pie-net resurssit, mutta korostaa, että Suomi on edelleen huippu-urheilumaa ja sen vetovoima valmentajien keskuudessa on hyvä. Täällä vaan täytyy olla osaamista poimia saatavilla olevat valmentajahuiput oikeaan aikaan meille.

– Tästä kelpaa hyvänä esimerkkinä mauro Berruto, joka nousi Suomen len-topallomaajoukkueen päävalmentajuuden kautta Italian maajoukkueen käskijäksi. Sen isompaa pestiä tuossa lajissa ei paljon voi olla ja sinne Berruto nousi Suomen kautta. Kun rahaa ei ole paljon, täytyy olla fiksu ja napata huippuosaajat silloin kun heidät on vielä tänne saatavissa.

Pelkästään hyviä esimerkkejä ei ulko-maisten valmentajien palkkaamisesta Suomessakaan ole, sen myöntää myös Niemi-Nikkola, joka on erityisen huolissaan valmennustiedon siirty-misestä eteenpäin.

– Meillä on toki tehty myös vir-heitä ulkomaalaisten valmentajien hankkimisessa. Yksi isoimmista on se, että valmentajalta ei ole vaa-dittu sellaisia asioita, mitkä hyö-dyttävät koko lajia. Liian usein val-mentaja on voinut tehdä vain sen mitä haluaa tehdä. Aina myöskään valmen-tajien vaihdot eivät ole sujuneet niin hyvin kuin mahdollista ja hiljainen tieto ei ole siirtynyt seuraajalle. Juuri tämä tie-don siirtyminen valmentajalta toiselle ja valmentajalta organisaatioon ja järjestel-mään pitää varmistaa. Silloin kun järjes-telmä on vahva, voi valmennusvastuun periaatteessa ottaa melkein kuka tahansa siihen pätevä henkilö ja järjestelmä jatkaa kehittymistä. ●

kansainvälisen urheilun viimeaikaisiin isoihinpuheenaiheisiin ovat kuuluneet myös doping-uhkan jatkuminen kahdeksan vuoden päähänja painin asema olympiakisoissa.

Teksti Henry Järvinen

Kuva Kristiina Danskanen

Nyt tarkistetaan Torinon olympiakisojen doping-näytteitä seitsemän vuoden takaa, jotta vilpin-tekijät saataisiin kiinni. Tämä herättää suuressa yleisössä ristiriitaisia tunteita. Hyvä, että kont-rolli on tiukkaa, mutta miltä mitalin voittami-

nen jopa kahdeksan vuoden jälkeen urheilijasta tuntuu. Tai toisin päin, mitä sen menettäminen enää tuossa vaiheessa uransa todennäköisesti jo lopettaneelle ja voiton ansiosta mai-neensa ja mammonansa keränneelle urheilijalle merkitsee?

– Periaatteessa uhkan venyttäminen jopa kahdeksan vuo-den päähän suorituksesta on erinomainen ja rikkeitä ennal-taehkäisevä asia. Testimenetelmät ovat aina jonkun verran perässä dopinghuijareita, joten uhkaa on hyvä laajentaa. Toi-saalta jatkokysymyskin on aiheellinen. Tutkimuksissahan on saatu hälyttäviä vastuksia, joissa yllättävän suuri osa urhei-lijoista ei piittaa edes mahdollisista viiden vuoden kulut-tua tulevista vakavista terveysvaikutuksista, kunhan menes-tystä vain saadaan juuri nyt. Niin suuri on maineen, mam-monan ja kunnian vetovoima. On siis arvailujen varassa, kuinka tällä tavalla ajattelevat urheilijat suhtautuvat piden-tyneeseen doping-uhkaan, Kari Niemi-Nikkola pohtii.

– Oletettavaa kuitenkin on, että tämäkin osaltaan vai-kuttaa moneen urheilijaan niin, etteivät he aloita käyt-tämään kiellettyjä aineita. Lopullisen päätöksen käytöstä

kuitenkin tekee nykyään käytännössä lähes poikkeuksetta urheilija itse, enää ei DDR:n kaltaisia järjestelmiä juurikaan

ole, joissa urheilijalla ei olisi sanansijaa dopingin käytössä. – Tässä suhteessa ehkä jopa dopingia isompi ongelma on

urheilun tulosmanipulointi ja otteluiden järjestäminen. Siinä-hän päätöksen teko on hyvin usein urheilijoiden ulkopuolella ja urheilijat joutuvat asiassa usein pelinappuloiksi.

ihmiset päätösten takanaKevään iso puheenaihe on ollut myös mahdollinen painin putoaminen olympiaohjelmasta. Tämä yllätti Kari Niemi-Nikkolankin.

Painin asema ja dopinguhka

2 • 2013 9

Kari Niemi-Nikkolauskoo painin säilyttävän olympia-asemansa.

– Se on osoitus siitä, että ihmiset näitäkin päätöksiä teke-vät. Ja silloin mikä tahansa on mahdollista. On hyvä myös muistaa, että näitä päätöksiä ei tehdä pelkästään urheilullisista syistä. Kaikki lajit haluavat olympiakisoihin ja siksi ne tekevät paljon työtä sinne päästäkseen. Juuri mikään laji ei voi tukeu-tua vain perinteisiin, eivätkä pelkät perinteet riitä perusteluksi olympiakisojen lajiohjelmassa säilymiseen. Aktiivista kehitys-työtä vaaditaan jokaiselta lajilta.

Paini ei ole vielä pudonnut olympiakisoista, mutta se on joutunut siihen ryhmään, josta voi olympiastatuksen menet-tää.

– Taustalla vaikuttaa myös se, että rugbyllä ja golfilla on paikka 2016 ja 2020 kisoihin. Maksimissaan näistä ns. vaih-tuvista kandidaattilajeista kolme valitaan mukaan, mutta niistä paikoista kaksi on siis jo täytetty. Nyt paini joutuu taistele-maan asemastaan todella kireässä tilanteessa.

Paini on yksi harvoista lajeista, joka on ollut mukana jo antiikin olympiakisoista saakka. Tuntuisi likipitäen pyhäinhä-väistykseltä, jos sen asema olympiaohjelmassa olisi ohi ja tilalle tulisi vaikka kiipeily. Se on kuitenkin teoriassa mahdollista.

– Kysymys ei mielestäni ole kuitenkaan kulttuurin muu-toksesta. Kyllä kansainvälisessä olympiakomiteassa perinteitä-kin arvostetaan. Mutta ne eivät ole syy pitää lajia ohjelmassa, jos heikkouksia löytyy. Ja painissa jatkuvat sääntömuutokset ja sen lajin hankala seurattavuus sellaiselle, joka ei ole lajin saloihin täysin vihkiytynyt, ovat isoja ongelmia, Niemi-Nikkola kertoo.

Jos talviolympialaisissa olisi yhtä suuri paine karsia lajeja kuin kesäkisoissa, voisi tuolla perusteella mäkihypylle koittaa hankalat ajat. Kuka enää pystyy lajia seuraamaan katsomosta, kun pisimmälle hypännyt harvoin voittaa? Ensin tarkistetaan tuulikertoimet ja huomataan, että esimerkiksi kahdeksanneksi pisimmän hypyn tehnyt olikin paras. Tyyliähän ei viimeaikai-sesta keskustelusta päätellen edes lajin sisäpiiri pysty yksimie-lisesti arvioimaan, saati yleisö.

– Henkilökohtaisesti uskon, että paini pysyy olympiaoh-jelmassa, mutta lajin pr- ja kehitystyötä tullaan edellyttämään. Muutoksia sääntöihin ja painoluokkiin varmasti tarvitaan, jotta se aukeaisi ja markkinoisi itseään yleisölle paremmin, Niemi-Nikkola rauhoittelee painin ja perinteiden ystäviä. ●

10 2 • 2013

Tästäpokaalistataistellaanensi heinä-kuussaRuotsissa.

EM-kisat:

Teksti Sari Tuunainen

Kuvat Suomen Palloliitto ja Sari Tuunainen

J o kilpailu pääsystä kisajoukku-eeseen on kova, saati pääsystä avauskokoonpanoon. Joukkue on murrosvaiheessa ja uusille tähdille on tilausta.

Suomen naisten ruotsalai-nen päävalmentaja andrée jeglertz vaa-tii talven ja kevään aikana jokaiselta pelaa-jalta yksilökohtaista kehittymistä ja uskoo sen olevan avain kesän EM-kisamenestyk-seen. Avuksi pelaajille on hankittu fyysi-sen ja henkisen valmennuksen sekä ravit-semuksen asiantuntijat.

Tavoitteeksi valmistautumiskaudelle Jeglertz on asettanut sen, että jokainen pelaaja harjoittelee niin hyvin, että ”pelaa-jilla on tunne EM-otteluihin astuessaan, että voimme voittaa jokaisen vastaan aset-tuvan joukkueen”.

kestävyys huippuluokkaaPelaajat ovat ottaneet haasteen vastaan. He ovat omalla ja seurajoukkueissa tehtävällä harjoittelulla parantaneet fysiikkaansa

siten, että joukkue on kestävyystestitulok-sissa kansainvälistä huippuluokkaa. Voima- ja nopeusominaisuuksien kehittäminen on kevään ja kesän teemana.

Talven aikana pelatuista peleistä eten-kin voitto Venäjästä helmikuussa Eerikki-lässä ja tasaiset pelit Hollantia ja Kanadaa vastaan maaliskuussa Kyproksella kertovat kehittymisestä joukkueena, kuten myös kohentuneesta itseluottamuksesta.

Samalla, kun viime vuoden jalkapallo-valmentajaksi valittu Jeglertz joukkoineen pyrkii optimoimaan EM-kisavalmistau-tumisen, he rakentavat joukkuetta myös jo seuraavia haasteita varten. Tähtäimessä ovat MM-kisat Kanadassa 2015, joihin karsinnat alkavat tämän vuoden syksyllä. Vuoden 2016 Rion olympialaisten kisa-paikoista karsitaan todennäköisesti MM-kisoissa. Useat nykymaajoukkueen pelaajat ovat nuoria ja päävalmentaja uskoo jouk-kueen olevan parhaimmillaan vasta vuo-sina 2015 ja 2016.

Lähitavoitteen, EM-kisojen, odotetaan palvelevan lajin kehittymistä pitkällä täh-täimellä niin valmennuksen, harrastaja-määrien kuin julkisuudenkin suhteen.

Naismaajoukkue hioo em-kisakuntoa ja tekee tulevaisuutta

Andrée Jeglertz vie suomalaisnaisia kohti Euroopan huippua.

jalkapallon naisten a-maajoukkueen pelaajilla on meneillään ennennäkemätön panostus rakkaaseen lajiinsa. Tavoitteena on menestysheinäkuussa pelattavissa em-kisoissa.

• 10.–28.7.2013ruotsissa

• 12joukkueenturnaus: A-lohko: Ruotsi, Italia, Tanska, Suomi

B-lohko: Saksa, Norja, Hollanti, Islanti

C-lohko: Ranska, Venäjä, Espanja, Englanti

• suomenalkulohko-ottelut: 10.7. Italia – Suomi (Halmstad), 13.7. Suomi – Ruotsi (Göteborg), 16.7. Tanska – Suomi (Göteborg), puolivälierät 21.– 22.7, välierät 24.– 25.7, loppuottelu 28.7. (Solna)

• Suomi mukana kolmatta kertaa peräkkäin, edellinen loppu- turnaus vuonna 2009 järjestettiin Suomessa.

2 • 2013 11

Naisten jalkapallomaajoukkueen nykyiset ja tulevat haasteet.

1. Fyysinen kehitys

2. Henkinen valmistautuminen

3. Ravintovalmennus

4. Pelien analysointi ja pelin kehittäminen

5. Pelaajien tukeminen (kannustestipendit ja aamuvalmennus)

6. Pelaajien kehityksen seuraaminen

7. Naisten liigan otteluohjelma

8. Promootio ja markkinointi

9. Yhteistyö seurojen ja valmentajien kanssa

10. Pelaajien omatoiminen itsensä kehittäminen

TehostamistoimiaEM-kisavalmistautumisessaonaloitettukymmenelläeriosa-alueella.

Turnaukseen osallistuvatjoukkueet tekivät nopeus- ja

voimatestejä Eerikkilässä.

Eerikkilässä useita vierailijajoukkueiden riveissä. Naisten liigan joukkueet pelasivat ottelut molempia vieraita vastaan ja pelit osoittivat, että Suomen sarjassa pelaavat

joukkueet ovat saavuttaneet naapurimai-den parhaita; Åland United nappasi jopa hienon voiton tanskalaisista.

Tärkeää tietoa nykytasostaOtteluiden ohessa kaikkien joukkueiden pelaajat tekivät Suomen naisten A-maa-joukkueen testipatteriston nopeus- ja voi-matestien osalta, mikä antoi arvokasta tie-toa suomalaisjoukkueiden ja -pelaajien fyysisestä valmiudesta verrattuna kahteen muuhun pohjoismaahan. Linköpings FC oli edellä muita joukkueita niin otteluissa kuin nopeus- ja voimaominaisuuksissa-kin.

– Tapahtuma oli suuri menestys. Oli hienoa saada Euroopan huippujoukkueet Suomeen pelaamaan naisten liigan jouk-kueita vastaan ja oli upeaa, että Åland Uni-ted voitti Fortuna Hjørringin, jolla oli viisi Tanskan maajoukkuepelaajaa kentällä. Muutoinkin tasaiset ottelut antoivat suo-malaiselle jalkapallolle inspiraatiota jatko-kehitykseen. Olemme ottaneet isoja kehi-tysaskeleita niin maajoukkueessa kuin seu-ratasolla. Tarvitsemme lisää tämän kaltaisia tapahtumia, joissa voimme pelata kansain-välisiä huippujoukkueita vastaan ja ver-rata teknistä, taktista ja fyysistä tasoamme heihin, kommentoi Jeglertz, joka A-maa-joukkueen valmennusvastuun lisäksi toi-mii myös nais- ja tyttöfutiksen teknisenä johtajana Suomessa.

– Kansainvälinen turnaus Eerikkilässä oli hieno kokemus meille ja oli hienoa päästä pelaamaan pelejä muiden maiden joukkueita vastaan. On tärkeää naisten jal-kapallon kehitykselle jakaa osaamista yli maan rajojen, kuten teimme Eerikkilässä. Toivon, että meillä on mahdollisuus tulla uudestaan vastaavaan tapahtumaan, kiit-teli puolestaan Linköping FC:n pääval-mentaja martin sjögren.

Reilun viikonlopun tapahtumasta otet-tiin kaikki hyöty irti. Tapahtuman yhte-ydessä oli myös täydennyskoulutusta UEFA:n A- ja B-tason valmentajille. Yli 30 valmentajaa sai oppia niin yksilön ja erilaisten valmennusryhmien valmenta-misesta kuin myös joukkuetaktisista asi-oista. ●

Tuloksia näillä saroilla ei ole jääty odot-telemaan, vaan niitä tehdään.

Pelaajien ja lajin kehittämistäOsana pitkäjänteistä kehitystyötä Suomen Palloliitto järjesti Kansainvälisen Jalkapal-loliiton FIFA:n tukemana helmikuussa kansainvälisen seurajoukkuetapahtuman Eerikkilän Urheiluopistolla.

Uudenlaiseen tapahtumaan mukaan kelpuutettiin Suomesta kaksi edelliskau-den parasta joukkuetta PK-35 Vantaa ja Åland United sekä mitalitason joukkueet Ruotsista ja Tanskasta, Linköpings FC ja Fortuna Hjørring.

Kentällä nähtiin kymmenkunta pelaa-jaa, jotka voivat olla Suomen joukkueessa, kun sinivalkoiset marssivat ensimmäiseen EM-kisojen alkulohko-otteluun 10.7. Ita-liaa vastaan.

Molemmissa suomalaisjoukkueissa on useita maajoukkuepelaajia ja ruotsa-laisessa Linköpings FC:ssä kentällä vii-letti yksi Suomen kovimmista maalinteki-jöistä, linda sällström. Suomalaishyök-kääjä tosin loukkasi polvensa muutama viikko tapahtuman jälkeen ja joutuu jää-mään sivuun sen vuoksi myös EM-loppu-turnauksesta. EM-alkulohkovastustajien Ruotsin ja Tanskan maajoukkuepelaajia oli

-voimavalmennusseminaari 24.-26.5.2013Kesäharjoittelukauden kynnyksellä on hyvä päivittää tietämys ja metodit tähän päivään. Suomen Painonnostoliitto järjestää kolmannen voimavalmennusseminaarinsa Vierumäen upeissa maisemissa ja tarjoaa viikonlopun aikana käyttöösi parhaat asiantuntijat kymmenellä käytännönläheisellä luennolla. Lisäksi ohjelmassa on 4 tuntia treenejä, mm. miten toimii sensomotorinen metodi, kuinka käytät kehoa kuntosalina, millaisilla harjoitteilla pienennetään loukkaantumisriskiä, kuinka suoritetaan olympianostot, sekä miten kahvakuulaurheilu taipuu monipuoliseksi oheistreeniksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa

www.voimavalmennus.com

Luentoja

Harjoituksia

Hinta sisältää majoituksen täysihoidolla, sekä seminaariohjelman ja -materiaalit.

310,-

Suomen Valmentajat ry:n jäsenille alennus

20 eur normaalihinnasta.

luennoilla muun muassaMikke Saari ja Tuuli Petäjä: Vesillä on oltava vahva Juha Hulmi: Voiman ja lihasten kasvattajan ravinto Kati Pasanen: Voimaharjoittelu lajitaitojen tukena Jaakko Kailajärvi: Jaskan voimakoulu Marko Siivonen: Aivoilta apua voimavalmennukseen Karoliina Lundahl: Hermostollinen voimaharjoittelu Jouni Viitanen: Voimaharjoittelua kehonpainolla

2 • 2013 13

Valmentaja Lee Taft ja urheilijatJoonas Korhonen, Henry Aarnio,Sara Kojo, Joel Heiniluoto,Miral Bedretdin sekä Mika Nuolivirta suunnanmuutos-nopeuden harjoituksessa.

suomen urheilumenestys riippuuvalmentajien osaamisesta

Teksti Asko Härkönen

Kuva Kristiina Danskanen

Hyväksyttäviä ajatuksia, ehdottomasti. Edellis-ten toimenpiteiden lisäksi valmentajat pitää nostaa urheilijan välittömään läheisyyteen, siihen paljon puhuttuun keskiöön (”front-line coaching”). Ilman osaavia, innostu-

neita, innostavia ja riittävillä toimintaedellytyksillä varustettuja valmentajia urheilijoillamme ei ole mahdol-lisuuksia nousta maailman huipulle.

osaaminenYksi huippu-urheilun muutoksen avainsanoista on osaa-minen. Lasten urheilussa innostuminen ja innostami-nen ovat tärkeintä osaamista. Nuorten ja aikuisten hui-pulle tähtäävässä valmennuksessa osaaminen on lajin taitoja ominaisuusvalmennuksen hallitsemista.

Kaikille valmentajille tärkeää osaamista on kuuntelun taito. Kun vielä kykenee kutakuinkin sivistyneeseen vuo-rovaikutukseen urheilijoiden ja heidän läheisten ja mui-den asiantuntijoiden kanssa, alkaa osaamispaketti olla hyvällä mallilla.

määrän lakiYksi ehdoton menestystekijä on tehdyn työn määrä, joka koskee sekä urheilijoita että valmentajia. Valmennuksen laadusta puhuminen on hyödytöntä, mikäli tehdyn työn määrä on riittämätön. Näin on kaikissa urheilulajeissa.

huippu-urheilun muutostyössä etsittiinavaimia suomalaisen urheilumenestyksenmerkittävään kasvuun. hallintoa karsitaanja urheilija on nostettu keskiöön.

”Frontline coaching” on arkista työtä, itsensä likoon laittamista. Valmentajan oma omistautuminen työlleen on äärimmäisen tärkeä signaali urheilijalle. Valmentajan puheet, ilmeet ja eleet ovat tärkeitä. Osaavassa työssä ei pidä puhua löysiä eikä toimia löysästi.

kysykää menestyneiltä valmentajilta ja urheilijoiltaViimeisen kymmenen vuoden aikana olen haastatellut suuren määrän nuoria lahjakkaita urheilijoita ja heidän valmentajiaan. Hämmästyttävä havainto on perimätie-don huono hyödyntäminen. Kannattaa mennä rohkeasti haastattelemaan menestyneitä valmentajia ja urheilijoita, vaikkapa yli lajirajojen. Uskon, että suurin osa aikaisem-pien aikojen mestareista on mielissään, jos heidän osaa-mistaan hyödynnetään. Urheiluvalmennuksen keskeiset perusasiat eivät ole merkittävästi muuttuneet vuosikym-menten saatossa.

Valmentajat vaikuttamaan Jotta valmentajien toiminnan laatu paranisi ja toimin-taedellytykset olisivat tulevaisuudessa riittävän hyvät, pitää valmentajien päästä mukaan päätöksen tekoon. Urheilijoilla on jo paikkoja merkittävissä hallintoeli-missä, esimerkiksi olympiakomitean hallituksessa. Ihmeellistä kyllä, vastaavia kiintiöitä ei ole valmentajille. Erittäin keskeinen osaajataho puuttuu päätöksen teosta. Ei ihan viisasta. ●

-voimavalmennusseminaari 24.-26.5.2013Kesäharjoittelukauden kynnyksellä on hyvä päivittää tietämys ja metodit tähän päivään. Suomen Painonnostoliitto järjestää kolmannen voimavalmennusseminaarinsa Vierumäen upeissa maisemissa ja tarjoaa viikonlopun aikana käyttöösi parhaat asiantuntijat kymmenellä käytännönläheisellä luennolla. Lisäksi ohjelmassa on 4 tuntia treenejä, mm. miten toimii sensomotorinen metodi, kuinka käytät kehoa kuntosalina, millaisilla harjoitteilla pienennetään loukkaantumisriskiä, kuinka suoritetaan olympianostot, sekä miten kahvakuulaurheilu taipuu monipuoliseksi oheistreeniksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa

www.voimavalmennus.com

Luentoja

Harjoituksia

Hinta sisältää majoituksen täysihoidolla, sekä seminaariohjelman ja -materiaalit.

310,-

Suomen Valmentajat ry:n jäsenille alennus

20 eur normaalihinnasta.

luennoilla muun muassaMikke Saari ja Tuuli Petäjä: Vesillä on oltava vahva Juha Hulmi: Voiman ja lihasten kasvattajan ravinto Kati Pasanen: Voimaharjoittelu lajitaitojen tukena Jaakko Kailajärvi: Jaskan voimakoulu Marko Siivonen: Aivoilta apua voimavalmennukseen Karoliina Lundahl: Hermostollinen voimaharjoittelu Jouni Viitanen: Voimaharjoittelua kehonpainolla

14 2 • 2013

Motivoituneet urheilijatantavat Mika Holopaiselleparhaan palkinnon.

Tekstijakuvat Jukka Lahtinen

M ika Holopainen on maa-joukkuevalmentajana ollut tärkeässä roolissa miesten telinevoimistelun kehityk-sessä ja menestyksessä jo

noin 25 vuoden ajan. Matkalle ovat osuneet sekä jani Tans-

kasen maailmanmestaruus että jari mönkkösen EM-hopea henkilökohtaisena valmentajana sekä 14 EM- ja MM-kisojen finaalipaikkaa. Suoritukset ovat huikeita, sillä kaikki maailman suurimmat urhei-lumaat kilpailevat samoista mitaleista. Telinevoimistelu on ollut yksi menesty-neimmistä suomalaislajeista nykyaikai-sessa urheilussa. Viime vuosisadan alun menestys hiipui 1960-luvulla ja käytän-

on unelmatyössäänyksi maailmanmestaruus,yksi em-hopea ja 14 em- jamm-kisojen finaalipaikkaapuhuvat puolestaan. mikaholopainen on huippu-valmentaja vaativassataitolajissa.

nössä sammui mauno Nissisen vuoden 1973 EM-kisojen nojapuuhopean jälkeen. Mika ja muut aikansa valmentajat onnis-tuivat aloittamaan uuden menestyssarjan jo 1990-luvulla.

mukaan valmennukseenMikan oma voimistelu-ura loppui 20-vuoden iässä muutamien SM-mitalien ja maajoukkueleiritysten jälkeen. Mika ha-lusi valmentajaksi, koska hänelle jäi uransa jälkeen voimakas palo lajia kohtaan. Omaa valmentajauraa opastivat valmentajat markku karttunen, mikko Pehkonen ja erkki Tervo. Mika aloitti saman tien Jyväs-kylän Voimistelijoiden valmentajana ja sai vastuulleen nuorten voimistelijoiden ryh-män. Vuonna 1983 alkanut valmennustyö alkoi 10 – 12-vuotiaiden poikien ryhmän kanssa.

– Ryhmään kuuluivat alusta asti Jani Tanskanen ja Jari Mönkkönen. Samasta ryhmästä tuli myös useita Suomen ja Poh-joismaiden mestareita. Ryhmämme har-joitteli alusta asti 5 – 6 kertaa viikossa. Se oli silloin Suomessa poikkeuksellisen pal-jon kaikkikin lajit huomioiden, Mika toteaa.

mika holopainen

Mikan motiivi tekemiseen tuli palosta tehdä hyviä tuloksia nuorten kanssa ja rak-kaudesta lajiin. Ryhmä oli lahjakas ja siksi kannatti jatkaa eteenpäin. Näiden nuorten menestys sytytti lopullisen innon valmen-taa.

– Ryhmä oli tiivis ja harjoittelu oli alusta asti aikaavievää. Hyviä tuloksia tuli nopeasti ja voimistelijat alkoivat saavuttaa mitaleja SM-kisoissa ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa, Mika muistelee.

– Näin meni kahdeksan vuotta päivä-työn ohella. Päivät olin töissä ja illat ja vii-konloput valmensin.

siirtyminenammattivalmentajaksiMika siirtyi vuonna 1992 puolipäiväi-seksi Jyväskylän Voimistelijoiden toimin-nanjohtajaksi/päävalmentajaksi. Vuonna 1994 sama työ muuttui päätoimiseksi. Tällöin edellytykset valmennuksen kehit-tämiseksi paranivat merkittävästi.

Mika Holopainen on valmentanut jo 30 vuotta, vaikka ikää tulee pian täyteen 50 vuotta.

2 • 2013 15

– Vuonna 1990 karl-heitz schultze tuli vuodeksi Jyväskylään valmentamaan. Se oli minulle tärkeä vaihe, koska tekemi-seen tuli järjestelmällisyyttä ja selkeä näke-mys siitä, miten liikkeet ja voimistelija viedään vaihe vaiheelta eteenpäin. Muita tärkeitä innoittajia olivat Erkki Tervo sekä kalajan veljekset sami ja Teppo, Mika toteaa.

Ammattivalmentajan ura eteni, kun Berndt jäger valittiin 1997 Voimistelu-liiton miesten telinevoimistelun pääval-mentajaksi. Mikasta tuli liiton kakkosval-mentaja.

– Pidin tärkeänä sitä, että harjoitus- ja liikemäärät olivat korkeat ja että kaikki lahjakkuudet yritettiin löytää. Se tuottikin hyvin nopeasti tulosta. Jari Mönkkönen aloitti voimistelun vasta 12-vuotiaana, mutta voitti jo 16-vuotiaana miesten Suo-men mestaruuden 6-ottelussa.

– Ensimmäinen todellinen menestys oli Jarin MM-kisojen rekin finaalipaikka vuonna 1994 Brisbanessa. Se antoi uskoa, että ihan huipullekin voi päästä. Sen jäl-keen kehitys oli voimakasta ja Mönk-könen oli MM-kisojen semifinaalissa vuonna 1996. Lopullinen huippumenes-tys tuli vuoden 1997 MM-kisoissa, missä Jani Tanskanen voitti rekin mestaruuden. Sitä seurasi seuraavana vuonna Mönkkö-sen EM-kisojen rekkihopea.

Mika siirtyi liiton päävalmentajaksi vuonna 2001 neljäksi vuodeksi. Voimis-teluliittojen yhdistymisen jälkeen Mika palasi takaisin oman seuransa päävalmen-tajaksi.

– Muutos ja paluu seuravalmentajaksi ei ollut vaikeaa, koska päävalmentajana matkustamista oli valtavan paljon ja pien-ten lasten isänä oli perheen ja itseni kan-nalta parempi palata Jyväskylään. Nykyi-nen tilanne henkilökohtaisena valmenta-jana ja liiton vastuuvalmentajana yhdessä veljeni Timon kanssa on hyvä ratkaisu, Mika sanoo.

kehittyminenhuippuvalmentajaksiMikan mielestä merkittävintä omassa kehittymisessä on ollut yhteistyö ulko-maalaisten valmentajien kanssa. Hän ker-too, että järjestelmällisyys koko voimiste-lijan uran kaikissa vaiheissa on tärkeintä.

– Henkilökohtaisesti itsensä likoon laittaminen ja sitoutuminen ovat avaina-siat. Huippuvalmennusta voi tehdä vain ihan täysillä, ei puolivaloilla. Myös harjoi-tusmäärän on oltava hyvin korkea.

– Itse harjoitustilanteessa valmentajan on pyrittävä luomaan positiivinen ilma-piiri. Se on tärkeää monella tapaa. Harjoi-tukset ovat pitkiä ja niitä on paljon. Lisäksi sama valmentaja saattaa valmentaa samaa voimistelijaa pitkään. Kaikista mitaleista

huolimatta pidän merkittävimpänä val-mentajasaavutuksenani Jani Tanskasen val-mentamista 25 vuoden ajan.

Suomi jäi 1960- ja 1970-luvuilla telinevoimistelun kehityksestä jälkeen kai-killa alueilla. Olosuhteet ja valmennus eivät vastanneet muiden maiden tasoa. Tilanne alkoi parantua 1980-luvulla pie-nen, mutta tiivin ryhmän ansiota. Erkki Tervon merkitys oli monessa asiassa aivan ratkaiseva.

– Tervon ajatus oli, että aina on luotava olosuhteet. Pikkuhiljaa hänen kontaktiensa avulla ne alkoivat kehittyä, Mika toteaa.

Telinevoimistelun haasteetTomi Tuuha voitti Euroopan mestaruu-den hypyssä vuonna 2010 ja samana sekä seuraavana vuonna sakari Vekki oli kan-sainvälisen Voimisteluliiton rankinglistalla permannon kahdeksas. Mikan mukaan lajin tilanne on parantunut koko ajan. Lajissa on enemmän harrastajia ja val-mentajia.

– Tilanne on parempi kuin ennen. Ammattivalmentajia pitäisi olla joka seu-rassa kolme. Yksi pojille, toinen nuorille ja kolmas miehille.

– Suomen ero lajin suuriin maihin tulee valmentajan työn sisällöissä. Suo-messa valmentajan on tehtävä lähes ihan kaikkea, muualla valmentajat voivat kes-kittyä valmentamiseen. Liitto on lisännyt resursseja lajiin ja lajin strategiaa on toteu-tettu suunnitelman mukaan. Odotan mie-lenkiinnolla uuden huippu-urheiluyksi-kön ratkaisuja lajillemme.

Seurojen kilpavoimistelu on kasvanut niin, että Mikan mielestä olisi päästävä tilanteeseen, missä kilpavoimistelijoilla ja harrastajilla olisi omat salinsa. Hänen mie-lestään on kyse sekä valmennuksen tason parantamisesta että turvallisuudesta.

– Olemme jäljessä muita maita erityi-sesti ala-asteiässä. Omat voimistelijamme pystyvät harjoittelemaan kahdesti päivässä vasta lukioiässä. Espanjassa parhaat pojat ohjataan valmennuskeskuksiin jo 12-vuo-tiaina. Jäämme jälkeen muutaman vuo-den ajan ja se on johtanut siihen, että suo-malaisvoimistelijat nousevat huipulle hie-man vanhempina kuin suurissa maissa, Mika sanoo.

– Jos voisimme harjoitella kuin muu-alla, voisivat voimistelijamme saavuttaa huipun aikaisemmin. Urheiluakatemiat ja urheiluyläasteet saattavat helpottaa tilan-netta jatkossa. Se edellyttää kuitenkin lisää ammattivalmentajia.

maajoukkueen kokoa kasvatettavaSuomen miesten maajoukkueessa on 12 – 14 voimistelijaa. Suurilla mailla voi-mistelijoita maajoukkueissa on paljon enemmän. Laji on hyvin loukkaantumis-herkkä ja hyvin harvoin arvokilpailuissa millään maalla on terve, paras joukkue mukana.

– Siksi maajoukkueen pitäisi olla pal-jon suurempi, jotta lopullista joukkuetta valittaessa olisi riittävästi terveitä voimis-telijoita. Vain siten pystyisimme kilpaile-maan muiden kanssa itse kisoissa ja olym-piapaikoista. Naispaikan saaminen Lontoo-seen oli tärkeää koko lajin uskottavuuden kannalta, Mika sanoo.

Mikan mielestä itse valmennusosaami-sessa Suomi ei ole paljoakaan jäljessä muista. Erot syntyvät harrastajien ja val-mentajien määristä sekä lajin arvostuk-sesta. Niissäkin on menty eteenpäin, mutta vielä on paljon tekemistä.

– Meillä Jyväskylässä on 1500 lajin harrastajaa, neljä ammattivalmentajaa ja noin 50 oto-valmentajaa. Saman kokoi-sessa seurassa vaikkapa USA:ssa olisi noin 30 – 40 ammattivalmentajaa. Ero on val-tava, Mika kertoo.

– Jatkossa on lisättävä kansainvälistä yhteistyötä. Parhaita voimistelijoita olisi saatava harjoittelemaan pitkiä aikoja par-haisiin olosuhteisiin ja tekemään työtä par-haiden kanssa. Suomessa kilpavoimistelulle samoin olisi saatava omat salit. Kuortaneen urheiluopistolla onkin uusi kilpasali.

Mika sanoo, että valmentajan työ on haastavaa ja mielenkiintoista. Mikan oma ura on kestänyt jo 30 vuotta. Se on kun-nioitettava määrä vuosia tämän vuoden lopulla 50 vuotta täyttävälle valmentajalle.

– Ehdottomasti kannustan nuoria val-mentajiksi. Siinä saa työskennellä motivoi-tuneiden urheilijoiden kanssa. Se on pal-kitsevaa.

– Mutta jos haluaa huipputuloksia, niin hommaan on mentävä mukaan täy-sillä. Jos valmentajana annat 100 %, urhei-lijat tekevät saman, Mika päättää. ●

16 2 • 2013

Kuva: Martin Chivers

Frank DickVIERASKOLUMNI

Kipu-magnesium on todella hyvä apu myös issiasvaivaan ja hermosärkyyn.

ANNI VUOHIJOKI,KAKSINKERTAINEN VOIMANOSTON EM 1 JA

PAINONNOSTON PM 2.

SPORT LUONNON MAGNESIUMSUIHKE • Lämmittää ja antaa voimaa lihaksille ennen treeniä. • 5-10 suihkausta ennen ja jälkeen treenin. • Hiero kevyesti halutulle alueelle.

Treenin jälkeen nopeuttaa palautumista ja estää suonenvetoja ja kramppeja.

• Lämmittää ja antaa voimaa

VAHVA LUONNON MAGNESIUMSUIHKE • Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!• Myös lapsille ja raskaana oleville• Tieteellisesti todistettu, nostavan magnesium- tasoa nopeammin kuin sisäiset valmisteet• Huom! Juoksijat ja maratoonarit palkitsivat Englannissa parhaana palautumistuotteena!

Magneesiumia käytetään mm. lihas-kramppeihin, suonenvetoon, levotto-miin jalkoihin, lasten kasvukipuihin sekä migreenin ehkäisyyn.

VALITSE SINÄKIN VALMISTE, JOKA IMEYTYY!

Kärsin jatkuvasti suonenvedoista ja lihaskrampeista, vaikka käytin sisäisiä magnesiumvalmisteita. Ulkoisesti levitettävien BetterYou -magnesiumsuihkeiden avulla suonenvedot loppuivat heti. Suosittelen kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille!

JOINT MAGNESIUM KIPUSUIHKE• Avuksi jalkojen, polvien, lonkan, olkapäiden ja nive- lien kolotuksiin, hiiriranteeseen, golf- ja tennis- kyynärpäähän. • Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!• 5-10 suihkausta 2 kertaa päivässä. • Hyvin imeytyvää luonnon magnesiumia.

SAATAVANA: APTEEKEISTA, LIFE- JA TERVEYS-TIETOMYYMÄLÖISTÄ, EKOKAUPOISTA SEKÄ HYVINVARUSTETUISTA TERVEYS- JA LUONTAIS-TUOTEKAUPOISTA.

MYYNTI JA MAAHANTUONTI

KAKSINKERTAINEN VOIMANOSTON EM 1 JA



• Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!

• Tieteellisesti todistettu, nostavan magnesium-

VALITSE SINÄKIN VALMISTE, JOKA

magnesiumvalmisteita. Ulkoisesti levitettävien BetterYou -magnesiumsuihkeiden avulla suonenvedot loppuivat heti. Suosittelen kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille!

SAATAVANA: TIETOMYYMÄLÖISTÄ, EKOKAUPOISTA SEKÄ HYVINVARUSTETUISTA TERVEYS- JA LUONTAIS-TUOTEKAUPOISTA.


LISÄTIETOJA: PUH. 0400 323592, [email protected], WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI

TUTKITUSTI PARHAITENIMEYTYVÄ MAGNESIUM

THERE ARE SOME THINGS you can be taught; there are others you can only learn. The science of coaching you are taught; the art of coaching you learn through life experience and developing the art in practice.

To facilitate the learning, we should each seek out and build a relationship with a mentor or mentor network as early as possible.

I guess you will agree with arie de Geus that, ”Probably the only sustainable competitive advantage we have is the ability to learn faster than the opposi-tion.” So the question is, “Do you think you can learn faster by having access only to your own experience or by also having access to the experiences of others?”Of course you turbo charge the process withthe greater input.

SO WHEN IT COMES to this advantage, we are not alone and independent; we are together and interdependent. This means that we each must commit to bringing our experience to the party. In exchange we enjoy multiple returns. Not a bad deal!

For those who suggest there are secrets in all of this, may I suggest the only secret is that there are no secrets in coaching and performance!

While our purpose as coaches is to develop those we coach to realize their performance potential, we also own our own performance develop-ment process. So whether the situa-tion is planning, training, competi-tion or any new step we take in the journey of life experience, each is a learning opportunity for us as well as for those we coach. We should plan in advance how we can maximize, and be persistently open to, learning. In other words, we must prepare to learn and be prepared to learn.

Coaching is Teamwork

Kipu-magnesium on todella hyvä apu myös issiasvaivaan ja hermosärkyyn.

ANNI VUOHIJOKI,KAKSINKERTAINEN VOIMANOSTON EM 1 JA

PAINONNOSTON PM 2.



• Lämmittää ja antaa voimaa

VAHVA LUONNON MAGNESIUMSUIHKE • Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!• Myös lapsille ja raskaana oleville• Tieteellisesti todistettu, nostavan magnesium- tasoa nopeammin kuin sisäiset valmisteet• Huom! Juoksijat ja maratoonarit palkitsivat Englannissa parhaana palautumistuotteena!

Magneesiumia käytetään mm. lihas-kramppeihin, suonenvetoon, levotto-miin jalkoihin, lasten kasvukipuihin sekä migreenin ehkäisyyn.

VALITSE SINÄKIN VALMISTE, JOKA IMEYTYY!

Kärsin jatkuvasti suonenvedoista ja lihaskrampeista, vaikka käytin sisäisiä magnesiumvalmisteita. Ulkoisesti levitettävien BetterYou -magnesiumsuihkeiden avulla suonenvedot loppuivat heti. Suosittelen kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille!

JOINT MAGNESIUM KIPUSUIHKE• Avuksi jalkojen, polvien, lonkan, olkapäiden ja nive- lien kolotuksiin, hiiriranteeseen, golf- ja tennis- kyynärpäähän. • Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!• 5-10 suihkausta 2 kertaa päivässä. • Hyvin imeytyvää luonnon magnesiumia.

SAATAVANA: APTEEKEISTA, LIFE- JA TERVEYS-TIETOMYYMÄLÖISTÄ, EKOKAUPOISTA SEKÄ HYVINVARUSTETUISTA TERVEYS- JA LUONTAIS-TUOTEKAUPOISTA.


KAKSINKERTAINEN VOIMANOSTON EM 1 JA



• Suihkuta suoraan iholle, sinne missä vaivasi on!

• Tieteellisesti todistettu, nostavan magnesium-

VALITSE SINÄKIN VALMISTE, JOKA

magnesiumvalmisteita. Ulkoisesti levitettävien BetterYou -magnesiumsuihkeiden avulla suonenvedot loppuivat heti. Suosittelen kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille!

SAATAVANA: TIETOMYYMÄLÖISTÄ, EKOKAUPOISTA SEKÄ HYVINVARUSTETUISTA TERVEYS- JA LUONTAIS-TUOTEKAUPOISTA.


LISÄTIETOJA: PUH. 0400 323592, [email protected], WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI

TUTKITUSTI PARHAITENIMEYTYVÄ MAGNESIUM

NO MATTER HOW SMART or experienced we are, we can’t know everything. To ensure that we do not make our athletes or teams the victims of our limitations, we should each ask of ourselves:

What do I know? What don’t I know?Do I know someone who does?

WE MUST EACH UNDERTAKE to bring in those who know what we don’t. For this reason, when leading a coaching program for an athlete or team, we should actively seek out and build in mindsets and expertise that are diverse and certainly different to our own. We owe it to those we coach to ensure all resources required to chal-lenge our thinking and to address their development and performance needs are available and accessible.

THERE MAY BE TWO pictures of partnership to achieve this.

First, if the athlete or person being developed has needs that we do not personally have the expertise to address, we must bring on board other coaches or experts in specific performance areas. This often happens when coaching a combined event athlete, for example.

Second, if the coach needs personal development to take an athlete to a level the coach has not worked at before, the coach may bring in a mentor or mentors. This may be the case where a coach has coached successful junior athletes and now seeks to take them to success in the senior international arena, yet lacks experience in this.

In both cases, the coach must assume a leadership role in terms of the athlete centred process and of the experts who are brought in.

THE COACH IS LIKE the conductor of an orchestra. The orchestra consists of people who are experts in playing diverse instruments that the conductor cannot play. The coach must create harmony from that diversity. The orchestra’s function is to support, through their harmo-nious input, the performance of the soloist or choir, the athlete or team. It is the quality of such leadership, born of commitment to lifelong pursuit of learning the art, that results in a standing ovation for the performers. ●

Britti Frank Dick on pitkän linjan valmennuksenammattilainen, joka on urallaan valmentanut mm. kymmenottelija Daley Thompsonia. Dick on Euroopanyleisurheiluvalmentajien liiton puheenjohtaja ja IAAF:n valmennuskomitean jäsen.

18 2 • 2013

juoksuissa ja hypyissäValmentajat ja urheilijat etsivät jatkuvasti tehokkaita harjoittelumenetelmiäurheilusuorituksen parantamiseksi. yksi harjoitussuunnitelmien laatimisenperusperiaate on harjoittelun spesifisyys.

Vastusliikeharjoitteluntehokkuus

TUTKITTUATIETOA

2 • 2013 19

Teksti Sami Kalaja

Kuvat Janne Nousiainen

T ämä tarkoittaa muun muassa sitä, että har-joitteiden ja lajisuori-tuksen liikenopeuk-sien tulee olla keske-nään samankaltaiset. Vastusliikeharjoittelu on esimerkki spesifi-

syyden periaatteen soveltamisesta. Vastus-liikeharjoittelussa pyritään parantamaan tehon tuottoa ja lajinsuoritusta tekemällä lajin kannalta oleellisia liikesuorituksia lisävastuksella, joka ei ole liian suuri, eikä vaikuta haitallisesti liikemekaniikkaan.

Perinteinen suurilla painoilla hitaasti toteutettu painoharjoittelu toimii kyllä voiman hankinnassa, mutta se ei ole opti-maalinen tehon kehittäjä. Tehon kehittä-minen edellyttää suurempia liikenope-uksia. Painoharjoitteluliikkeet sisältävät

jarruttavia vaiheita, kun taas lisävastus-harjoittelussa liikettä pystytään kiihdyttä-mään koko liikelaajuuden matkalla. Vas-tusliikeharjoittelussa vastus on normaalia liikesuoritusta suurempi. Näin se voi tar-jota lihaksille suuremman ärsykkeen, suu-remman harjoitteluadaptaation ja positii-visen vaikutuksen dynaamiseen lajisuori-tukseen. Kaksi urheilun kannalta tärkeää liikesuoritusta, jotka myös soveltuvat vas-tusliikeharjoitteluun, ovat juokseminen ja hyppääminen.

Vaikka vastusliikeharjoittelua on käy-tetty lukuisien urheilulajien harjoittelussa, niiden tehokkuutta urheilun keskeisten komponenttien kannalta ei ole selvitetty.

Tämän tutkimuskatsauksen tavoitteena on tarkastella nykytietämystä vastusliikehar-joittelusta juoksussa ja vertikaalihypyssä. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko vas-tusliikeharjoittelu parempi harjoitusme-netelmä kuin normaaliharjoittelu. Tämä katsaus perustui vertaisarvioituihin tutki-musartikkeleihin, jotka löydettiin elektro-nisella haulla MEDLINE- ja SPORT-Discus- tietokannoista seuraavilla hakusanoilla: ”vastus, lisäpaino, ballistinen, harjoittelu, juokseminen ja hyppääminen”. Artikke-lit hyväksyttiin mukaan katsaukseen, jos ne käsittelivät vastusliikeharjoittelua ja niissä oli mukana käytännön mittauksia joko juoksunopeudesta tai vertikaalihyp-pykorkeudesta ilman lisäkuormia.

Vastusharjoittelun vaikutus juoksunopeuteenJuoksunopeus on kriittinen menestyste-kijä monessa urheilulajissa. Taulukossa 1 on yhteenveto vastusliikeharjoittelututki-

”Vastusliikeharjoittelussavastus on normaalia liike-suoritusta suurempi.”

20 2 • 2013

painokelkan vetäminen. Muita käytettyjä menetelmiä olivat juoksu painovyön kanssa, Pulley-systeemi ja elastiset veto-kumit. Optimaalista kuormaa vastusliike-harjoitteluun ei olla vielä määritelty pit-kittäistutkimuksilla.

On arvioitu, että ylikuormavaste ilman haitallista vaikutusta juoksutekniikkaan saavutetaan, kun juoksunopeus ei hidastu 10 % enempää. Kuorma tulee tavallisesti selvittää pilottitutkimuksella ennen har-joittelua, sillä vastukseen vaikuttavat sekä vetopinnan kitka että urheilijan fyysiset ominaisuudet.

Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilöt olivat liikunnan opiskelijoita. Seuraavat tutkimukset kohdistuivat jalka-pallon ja lacrossen pelaajiin. Kahdessa tut-kimuksessa koehenkilöinä toimivat hyvin harjoitelleet eliittiurheilijat jalkapallosta ja rugbystä.

Harjoittelutiheys tutkimuksissa oli 2 – 3 kertaa viikossa ja ohjelmat kestivät 6 – 8 viikkoa. Painokelkkojen paino oli 7 – 13 % koehenkilöiden kehon painosta. Koska optimaalista lisäkuormaa juoksuharjoitte-luun ei olla määritelty pitkittäistutkimuk-sissa, tulevaisuudessa tarvitaan vertailua eri suuruisten lisäkuormien vaikutuksista.

Juoksu- ja testimatkat vaihtelivat 9,1 metristä 55 metriin ja sarjojen määrä yhdessä harjoituksessa oli tavallisesti 3 – 9 kappaletta. Useat tutkimukset tarkasteli-vat myös juoksun askeltiheyttä ja askelpi-tuutta. Tarkoituksena oli selvittää, mikä aiheuttaa muutosta juoksunopeudessa.

Valtaosassa tutkimuksia havaittiin vas-

muksista. Missään näistä tutkimuksista ei käytetty yli 55 metrin matkoja. Tämä joh-tuu todennäköisesti siitä, että valtaosassa urheilulajeja juoksumatkat ovat lyhyitä ja on epätavallista jatkaa juoksemista maksi-nopeuden saavuttamisen jälkeen. Yleisin vastus, jota tutkimuksissa käytettiin oli

”Optimaalista kuormaa vastusliikeharjoitteluunei olla vielä määritelty pitkittäistutkimuksilla.”

TauluKKo1. Vastusjuoksuharjoittelunvaikutusjuoksunopeuteen

TuTKiMus KoEhEnKilöT harjoiTusohjElMaT juoKsuTEsTiT MErKiTTäVäTlöydöKsET

Zafeiridis et al liikunnan opiskelijat 3 krt / vko 8 vkon ajan 50 m Vastusharjoittelu paransi 0 – 10 m ja 0 – 20 m nopeutta normaali sprinttiryhmä (11 miestä) 4 x 20 m ja 4 x 50 m sprintit Normaaliharjoittelu paransi 20 – 40 m, 40 – 50 m ja 20 – 50 m nopeutta vastusryhmä (11 miestä) painokelkka 5 kg (=7 % bw)

Kristensen et al liikunnan opiskelijat (12 m, 7 n) 3 krt / vko 6 vkon ajan 20 m Vastusharjoittelu heikensi nopeutta normaali sprinttiryhmä 5 x 22 m sprintit Normaali ja avustettu harjoittelu paransivat nopeutta vastusryhmä 2,7 kg Pulley-systeemi avustettu ryhmä 7,5 kg Pulley-systeemi

Myer et al Lukiolaiset jalkapalloilijat 2 krt / vko 6 vkon ajan 9,1 m Molempien ryhmien nopeus parani vastusryhmä (14 n) light-heavy kuminauhat, 5 – 55 m 6 – 45 sek, 1 – 3 sarjaa Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa kalteva juoksumattoryhmä (17 n) kaltevuuskulma 0 – 35 %

Spinks et al ykköstason jalkapallloilijat 2 krt / vko 8 vko ajan 15 m Molempien ryhmien nopeus parani normaali sprinttiryhmä (10 m) progressiivisesti Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa 5 – 20 m, 3 – 5 toistoa, 1 – 3 sarjaa vastusryhmä (10 m) painokelkka = 10 % bw kontrolli (10 m)

Harrison & Bourke rugbyn ammattilais- ja 2 krt / vko, 6 vkon ajan 30 m Vastusryhmällä 0 – 5 m nopeus parani, kontrolliryhmällä ei puoliammattilaispelaajia 6 x 20 m sprintit vastusryhmä (8 m) painokelkka = 13 % bw kontrolliryhmä (7 m)

Clark et al College lacrossepelaajia 2 krt / vko 7 vkon ajan 18 – 55 m Kaikkien ryhmien nopeus parani normaali sprinttiryhmä (7 m) 6 – 9 sarjaa 18 – 55 m intervallit vastusryhmä kelkalla (7 m) painokelkka = 10 % bw Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa vastusryhmä vöillä (6 m) painovyö = 18,5 % bw

2 • 2013 21

tusliikeharjoittelun parantavan juoksuno-peutta, mutta ei kuitenkaan normaalihar-joittelua enempää. Vain kahdessa tutki-muksessa vastusliikeharjoittelu osoittau-tui normaaliharjoittelua tehokkaammaksi menetelmäksi, tämä ilmeni juoksun kiih-dytysvaiheessa.

Molemmissa tutkimuksissa käytettiin painokelkkaa, mutta tutkimukset erosivat toisistaan harjoittelutiheyden, keston, kel-kan painon ja koehenkilöiden harjoitus-taustan suhteen.

Muut vastusharjoittelun muodot, kuten painovyö, pulley-systeemi tai kuminauhat eivät kehittäneet juoksunopeutta normaa-liharjoittelua enempää. Ensimmäisessä tut-kimuksessa havaittua painokelkan parem-muutta kiihdytysnopeuden kehittäjänä harjoitelleilla urheilijoilla ei kyetty löytä-mään toisessa tutkimuksessa, jossa koehen-kilöt olivat niin ikään eliittiurheilijoita.

Vastusprinttiharjoittelun ei olla rapor-toitu johtavan ylivertaisiin tuloksiin yli 20 metrin juoksumatkoilla. Itse asiassa nor-maalin pikajuoksuharjoittelun on osoitettu johtavan parempiin tuloksiin yli 20 met-rin matkoilla. Tutkimus, jossa käytettiin pulley-systeemiä raportoi hieman yllättäen vastusharjoittelun aikaansaavan negatiivi-sen vaikutuksen juoksunopeuteen.

Juoksunopeutta voidaan kehittää kas-vattamalla askelpituutta tai askeltiheyttä niin kauan kuin niillä ei ole haitallista vai-kutusta toisiinsa. Vastusharjoittelun on oletettu kehittävän voima- ja tehotasoja, mikä puolestaan aikaansaa lihasten suu-remmat työntövoimat ja näin lisäävän

askelpituutta tai -tiheyttä. Vaikka useim-missa tutkimuksissa raportoitiin juok-sunopeuden parantuminen, muutoksia juoksun kinematiikassa ei aina havaittu. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa löydet-tiin muutos askelpituudessa harjoittelun jälkeen. Tämä oli normaaliharjoitteluryh-

mällä maksiminopeusvaiheessa juoksua. Askeltiheyden havaittiin kasvaneen

kahdessa tutkimuksessa vastusryhmällä juoksun kiihdytysvaiheessa. Kahdessa tut-kimuksessa, joissa vastusryhmä kehittyi normaalia tai kontrolliryhmää enemmän, toisessa havaittiin askeltiheyden kasvu, toisessa ei tarkasteltu kinematiikkaa, mutta löydettiin alaraajojen toiminnan kasvanut tehokkuus, mikä auttaa selittämään juok-sunopeuden kasvua.

Vastusharjoittelun vaikutus vertikaalihypyn korkeuteenKyky hypätä on tärkeä tekijä urheilume-nestyksen kannalta monessa lajissa. Vas-tustettuun vertikaalihyppyharjoitteluun kuuluvat tavallisesti kyykkyhypyt, jotka ovat paikallaan tapahtuvia vertikaalihyp-pyjä lisäkuormalla. Kyykkyhypyt lähtevät ylhäältä ja niihin sisältyy alaraajojen lihas-ten venymis-lyhenemis -sykli. Liikkeen laskuvaiheessa lihakset venyvät ja toimivat eksentrisesti ennen nousevaa työntövai-hetta, jossa lihaspituus lyhenee ja lihakset työskentelevät konsentrisesti. Näitä kyyk-kyhyppyjä (jump squat) ei tule sekoittaa staattisiin hyppyihin (squat jump), jotka alkavat kyykkyasennosta ja joissa ei ole eksentristä vaihetta, vaan ainoastaan kon-sentrinen vaihe.

Vastushyppyjä voidaan tehdä laitteilla tai vapailla painoilla. Laitteet ovat esi-

Vastusliikeharjoittelun tehokkuus juoksuissa ja hypyissä


Zafeiridis et al liikunnan opiskelijat 3 krt / vko 8 vkon ajan 50 m Vastusharjoittelu paransi 0 – 10 m ja 0 – 20 m nopeutta normaali sprinttiryhmä (11 miestä) 4 x 20 m ja 4 x 50 m sprintit Normaaliharjoittelu paransi 20 – 40 m, 40 – 50 m ja 20 – 50 m nopeutta vastusryhmä (11 miestä) painokelkka 5 kg (=7 % bw)

Kristensen et al liikunnan opiskelijat (12 m, 7 n) 3 krt / vko 6 vkon ajan 20 m Vastusharjoittelu heikensi nopeutta normaali sprinttiryhmä 5 x 22 m sprintit Normaali ja avustettu harjoittelu paransivat nopeutta vastusryhmä 2,7 kg Pulley-systeemi avustettu ryhmä 7,5 kg Pulley-systeemi

Myer et al Lukiolaiset jalkapalloilijat 2 krt / vko 6 vkon ajan 9,1 m Molempien ryhmien nopeus parani vastusryhmä (14 n) light-heavy kuminauhat, 5 – 55 m 6 – 45 sek, 1 – 3 sarjaa Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa kalteva juoksumattoryhmä (17 n) kaltevuuskulma 0 – 35 %

Spinks et al ykköstason jalkapallloilijat 2 krt / vko 8 vko ajan 15 m Molempien ryhmien nopeus parani normaali sprinttiryhmä (10 m) progressiivisesti Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa 5 – 20 m, 3 – 5 toistoa, 1 – 3 sarjaa vastusryhmä (10 m) painokelkka = 10 % bw kontrolli (10 m)

Harrison & Bourke rugbyn ammattilais- ja 2 krt / vko, 6 vkon ajan 30 m Vastusryhmällä 0 – 5 m nopeus parani, kontrolliryhmällä ei puoliammattilaispelaajia 6 x 20 m sprintit vastusryhmä (8 m) painokelkka = 13 % bw kontrolliryhmä (7 m)

Clark et al College lacrossepelaajia 2 krt / vko 7 vkon ajan 18 – 55 m Kaikkien ryhmien nopeus parani normaali sprinttiryhmä (7 m) 6 – 9 sarjaa 18 – 55 m intervallit vastusryhmä kelkalla (7 m) painokelkka = 10 % bw Ryhmien välillä ei eroja nopeudessa vastusryhmä vöillä (6 m) painovyö = 18,5 % bw

22 2 • 2013

merkiksi Smith tai Plyometric Power Sys-tem. Näissä painot kulkevat tiettyä ohjat-tua rataa tai kiskoa pitkin. Cormax hyppy-laitteessa vastuksena ei ole painoja, vaan vipujärjestelmä. On olemassa myös elastis-tia vastuslaitteita, kuten Vertimax, jossa on hyppyalustaan kiinnitettynä neljä kumi-nauhaa, joiden pituutta ja vastusta voi-daan säädellä. Kuminauhat ovat kiinni joko hyppääjän vyössä tai hänen käsis-

sään. Hyppyalustan alla sijaitseva veto-systeemi pitää vastuksen tasaisena, toisin kuin perinteisissä kuminauhalaitteissa, joissa vastus muuttuu kuminauhan veny-essä. Vapaita painoja käytettäessä voidaan asettaa levytanko hartioille tai pitää pai-noja käsissä.

Vastushyppyharjoittelun tehokkuutta on verrattu muihin hyppyharjoittelumenetel-miin (taulukko 2). Näitä muita menetel-

”Hyppyharjoittelulisäpainoilla kehittivertikaalihyppykorkeuttakaikissa muissa paitsiyhdessä tutkimuksessa.”

TauluKKo2. Vastushyppyharjoittelunvaikutusvertikaalihypynkorkeuteen


Wilson et al voimaharjoittelukokemusta 2 krt / vko 10 vkon ajan vertikaalihyppy seisten vastustettu ryhmä paransi hyppykorkeutta kyykkyryhmää enemmän, mutta progessivinen ylikuormitus plyom.power system ei enempää kuin plyometrinen ryhmä 4 kg tanko kaikki koeryhmät paransivat hyppyä, kontrolliryhmä ei isot painot jalkakyykkyryhmä (15 m) kaikki ryhmät 3 – 6 sarjaa, 6 – 10 toistoa plyometrinen ryhmä (13 m) pudotushypyt 0,2 – 0,8 m vastushyppyryhmä (13 m) hypyt lisäpainoilla 30 % 1 RM kontrolliryhmä (14 m) normaali aktiivisuus

Lyttle et al ei voimaharjoittelukokemusta 2 krt / vko 8 vkon ajan, progressiivinen vertikaalihyppy paikaltaan ei eroja harjoitteluryhmien välillä ylikuormitus ja vauhdista Vertec molemmat harjoitteluryhmät paransivat hyppykorkeutta kontrolliryhmä ei parantanut yhdistetty isot painot jalkakyykky kyykkyjä 1 – 3 sarjaa, 6 – 10 RM ja ja plyometrinen ryhmä (11 m) pudotushyppyjä 1 – 2 sarjaa, 8 toistoa 0,2 – 0,6 m vastushyppyryhmä (11 m) hypyt lisäpainoilla 2 – 6 sarjaa, 8 toistoa 30 % 1 RM kontrolliryhmä (11 m) ei harjoittelua

Newton et al lentopalloilijat college 1 div 2 krt / vko 8 vkon ajan (+ normaali vertikaalihyppy paikaltaan vastusryhmä kehittyi molemmissa hypyissä, kontrolloryhmä ei harjoittelu) ja vauhdista Vertec konsentrinen vastushyppyryhmä (8 m) hypyt lisäpainoilla 6 sarjaa (2 jokaista 30, 60, 80 % 1 RM) 6 toistoa kontrolliryhmä (8 m) kyykkyjä ja prässiä 3 sarjaa 6 RM

Hoffman et al jalkapalloilijat III divisioonasta 2 krt / vko 5 vkon ajan (+ normaali vertikaalihyppy paikaltaan ei kehittymistä, eikä eroja ryhmien välillä harjoittelu) Vertec vastushyppyryhmä (15 m) hypyt lisäpainoilla 4 sarjaa, 4 toistoa 70 % 1RM konsentrinen vastushyppyryhmä (16 m) kontrolliryhmä (16 m) ei lisäpainoja

Hori et al Harjoittelemattomat 2 krt / vko 8 vkon ajan ei eroja ryhmien välillä, molempien ryhmien hyppykorkeus parani

vertikaalihyppy paikaltaan vastushyppyryhmä (10 m) hypyt lisäpainoilla 6 sarjaa, 6 toistoa Yard Stick 30 % 1RM konsentrinen vastushyppyryhmä (10 m)

McClenton et al harjoittelemattomat opiskelijat 2 krt / vko 6 vkon ajan vertikaalihyppy paikaltaan plyometriaryhmän hyppykorkeus parani, kuminauharyhmällä ja progressiivinen ylikuormitus Vertec kontrolliryhmällä hyppykorkeus ei parantunut vastushyppyryhmä (8 m, 3 n) kuminauhavastus, 2 – 4 sarjaa 4 – 8 toistoa plyometriaryhmä (6 m, 4 n) pudotushypyt 2 – 4 sarjaa, 4 – 10 toistoa 0,5 – 1,0 m kontrolliryhmä (6 m, 4 n)

Sheppard et al eliittilentopalloilijat 3 krt / vko (+ normaali harjoittelu) vertikaalihyppy paikaltaan eksentrisen ryhmän hyppykorkeus parani, normaaliryhmällä ei valokennot eksentrinen vastushyppyryhmä, hypyt lisäpainoilla 4 – 10 sarjaa ei vastusta alastulossa (6 m, 2 n) 5 toistoa 20 – 40 kg, painojen pudotus ennen konsentrista vaihetta normaalihyppyryhmä (4 m, 4 n) ei lisäpainoja

Carlson et al college opiskelijat div III (15 m, 22 n) progressiivinen ylikuormitus 3 krt / vko vertikaalihyppy paikaltaan ei eroja ryhmien välillä 6 vkon ajan Vertec ei kehittymistä missään ryhmässä ainoastaan painoharjoittelu 3 sarjaa, 10 toistoa standardiliikkeet normaali ryhmä + painoharjoittelu 7 sarjaa 6 – 10 hyppyä vastushyppyryhmä + painoharjoittelu kuminauhavastus 6 sarjaa, 10 hyppyä vastushyppyryhmä, käsiheilautuksen kuminauhavastus 6 sarjaa, 10 hyppyä vastustus + painoharjoittelu

2 • 2013 23

miä ovat esimerkiksi raskailla painoilla teh-dyt jalkakyykyt, plyometriset pudotushy-pyt sekä normaali hyppyharjoittelu. Tässä katsauksessa plyometria käsitetään pudo-tushypyiksi ja normaaleja hyppyjä tarkas-tellaan erillään plyometriasta. Pudotushy-pyissä pudottaudutaan alas korokkeelta, kontaktiaika alustaan on erittäin lyhyt ja ponnistus ylöspäin on maksimaalinen.

Amortisaatiovaihe, joka on konsentri-

sen ja eksentrisen vaiheen välinen aika, pidetään minimaalisena potentiaation tehostamiseksi. Kun korokkeelta astutaan alas, kehon massan kiihtyminen lisää eksentristä kuormitusta venymis-lyhene-mis -syklissä ja näin hyödynnetään elasti-sen energian käyttö sekä venytysrefleksi.

Vastushyppyharjoittelua tarkastelleissa tutkimuksissa harjoittelutiheys on vaihdel-lut kahdesta kolmeen kertaan viikossa,

yleisin harjoittelutiheys oli kaksi kertaa viikossa. Tutkimusten kesto vaihteli vii-destä kymmeneen viikkoon ja vastushy-pyissä käytetty kuorma oli 30 – 80 % mak-simista, yleisin kuorma oli 30 %.

Hyppyharjoittelu lisäpainoilla kehitti vertikaalihyppykorkeutta kaikissa muissa paitsi yhdessä tutkimuksessa. Tässä tutki-muksessa harjoittelun määrä oli kaikista alhaisin, eikä ehkä ollut riittävä kehitty-misen aikaansaamiseksi. Painojen kanssa hyppäämisen on osoitettu kehittävän tehon tuottoa ja siten myös hyppykykyä. Kuminauhaharjoittelun ei havaittu kehit-tävän hyppykorkeutta. Tämän oletetaan johtuvan amortisaatiovaiheen pidentymi-sestä, joka vaikuttaa venymis-lyhenemis -sykliin. Joissakin tutkimuksissa, joissa ei raportoitu hyppykorkeuksia, kuminauha-harjoittelun havaittiin parantavan alavar-talon tehontuottoa. Vastushyppyharjoit-telu ei ollut pudotushyppyjä parempi har-joitusmenetelmä, itse asiassa eräässä tut-kimuksessa plyometrinen harjoittelu osoittautui kuminauhaharjoittelua tehok-kaammaksi. Yhdessä tutkimuksessa rapor-toitiin, että lisäpainojen kanssa hyppää-minen kehitti vertikaalihypyn korkeutta enemmän kuin perinteinen voimaharjoit-telu jalkakyykyillä isoilla painoilla, kun kyseessä olivat voimaharjoitteluun tottu-neet koehenkilöt. Toisaalta toinen tutki-mus ei löytänyt eroja, kun vertailtiin kuminauhaharjoittelua ja painoharjoitte-lua yliopistourheilijoilla.

Painojen kanssa hypyissä huolenaalastulovaiheen törmäysvoimaHyppysuorituksessa on kaksi eksentristä vaihetta. Ensimmäinen on ponnistuksen alkuvaihe, jolloin polvia koukistetaan ennen ylöspäin suuntautuvaa työntövai-hetta. Toinen eksentrinen vaihe on hypyn alastulossa. Painojen kanssa hyppäämisen huolenaiheena on alastulovaiheen törmä-ysvoima, joka saattaa olla epämukava ja lisätä loukkaantumisriskiä, erityisesti har-joittelemattomilla henkilöillä.

Lisäksi eksentrinen kuormitus aiheut-taa konsentrista enemmän harjoituksen jälkeistä lihasten kipeytymistä. Toisaalta eksentristä kuormitusta voidaan pitää tär-keänä harjoitusärsykkeenä funktionaali-sen suorituksen paranemisessa. Vastushy-


”Vastushyppyharjoitteluei ollut pudotushyppyjäparempi harjoitus-menetelmä.”


Wilson et al voimaharjoittelukokemusta 2 krt / vko 10 vkon ajan vertikaalihyppy seisten vastustettu ryhmä paransi hyppykorkeutta kyykkyryhmää enemmän, mutta progessivinen ylikuormitus plyom.power system ei enempää kuin plyometrinen ryhmä 4 kg tanko kaikki koeryhmät paransivat hyppyä, kontrolliryhmä ei isot painot jalkakyykkyryhmä (15 m) kaikki ryhmät 3 – 6 sarjaa, 6 – 10 toistoa plyometrinen ryhmä (13 m) pudotushypyt 0,2 – 0,8 m vastushyppyryhmä (13 m) hypyt lisäpainoilla 30 % 1 RM kontrolliryhmä (14 m) normaali aktiivisuus

Lyttle et al ei voimaharjoittelukokemusta 2 krt / vko 8 vkon ajan, progressiivinen vertikaalihyppy paikaltaan ei eroja harjoitteluryhmien välillä ylikuormitus ja vauhdista Vertec molemmat harjoitteluryhmät paransivat hyppykorkeutta kontrolliryhmä ei parantanut yhdistetty isot painot jalkakyykky kyykkyjä 1 – 3 sarjaa, 6 – 10 RM ja ja plyometrinen ryhmä (11 m) pudotushyppyjä 1 – 2 sarjaa, 8 toistoa 0,2 – 0,6 m vastushyppyryhmä (11 m) hypyt lisäpainoilla 2 – 6 sarjaa, 8 toistoa 30 % 1 RM kontrolliryhmä (11 m) ei harjoittelua

Newton et al lentopalloilijat college 1 div 2 krt / vko 8 vkon ajan (+ normaali vertikaalihyppy paikaltaan vastusryhmä kehittyi molemmissa hypyissä, kontrolloryhmä ei harjoittelu) ja vauhdista Vertec konsentrinen vastushyppyryhmä (8 m) hypyt lisäpainoilla 6 sarjaa (2 jokaista 30, 60, 80 % 1 RM) 6 toistoa kontrolliryhmä (8 m) kyykkyjä ja prässiä 3 sarjaa 6 RM

Hoffman et al jalkapalloilijat III divisioonasta 2 krt / vko 5 vkon ajan (+ normaali vertikaalihyppy paikaltaan ei kehittymistä, eikä eroja ryhmien välillä harjoittelu) Vertec vastushyppyryhmä (15 m) hypyt lisäpainoilla 4 sarjaa, 4 toistoa 70 % 1RM konsentrinen vastushyppyryhmä (16 m) kontrolliryhmä (16 m) ei lisäpainoja

Hori et al Harjoittelemattomat 2 krt / vko 8 vkon ajan ei eroja ryhmien välillä, molempien ryhmien hyppykorkeus parani

vertikaalihyppy paikaltaan vastushyppyryhmä (10 m) hypyt lisäpainoilla 6 sarjaa, 6 toistoa Yard Stick 30 % 1RM konsentrinen vastushyppyryhmä (10 m)

McClenton et al harjoittelemattomat opiskelijat 2 krt / vko 6 vkon ajan vertikaalihyppy paikaltaan plyometriaryhmän hyppykorkeus parani, kuminauharyhmällä ja progressiivinen ylikuormitus Vertec kontrolliryhmällä hyppykorkeus ei parantunut vastushyppyryhmä (8 m, 3 n) kuminauhavastus, 2 – 4 sarjaa 4 – 8 toistoa plyometriaryhmä (6 m, 4 n) pudotushypyt 2 – 4 sarjaa, 4 – 10 toistoa 0,5 – 1,0 m kontrolliryhmä (6 m, 4 n)

Sheppard et al eliittilentopalloilijat 3 krt / vko (+ normaali harjoittelu) vertikaalihyppy paikaltaan eksentrisen ryhmän hyppykorkeus parani, normaaliryhmällä ei valokennot eksentrinen vastushyppyryhmä, hypyt lisäpainoilla 4 – 10 sarjaa ei vastusta alastulossa (6 m, 2 n) 5 toistoa 20 – 40 kg, painojen pudotus ennen konsentrista vaihetta normaalihyppyryhmä (4 m, 4 n) ei lisäpainoja

Carlson et al college opiskelijat div III (15 m, 22 n) progressiivinen ylikuormitus 3 krt / vko vertikaalihyppy paikaltaan ei eroja ryhmien välillä 6 vkon ajan Vertec ei kehittymistä missään ryhmässä ainoastaan painoharjoittelu 3 sarjaa, 10 toistoa standardiliikkeet normaali ryhmä + painoharjoittelu 7 sarjaa 6 – 10 hyppyä vastushyppyryhmä + painoharjoittelu kuminauhavastus 6 sarjaa, 10 hyppyä vastushyppyryhmä, käsiheilautuksen kuminauhavastus 6 sarjaa, 10 hyppyä vastustus + painoharjoittelu


pyissä voidaan lisätä kuormaa sekä kon-sentriseen että eksentriseen vaiheeseen tai pelkästään yhteen vaiheeseen, kun käyte-tään koneita tai vapaita painoja. Plyomet-ric Power System -laitteessa on sähkömag-neettinen jarrumekanismi ja Cormax hyp-pylaitteessa on hydraulinen mekanismi, jolla voidaan poistaa lisäkuorma eksent-risen laskuvaiheen aikana. Harjoiteltaessa vapailla painoilla, kuorma voidaan pois-taa yksinkertaisesti pudottamalla painot käsistä lattialle ponnistusliikkeen eksent-risen vaiheen lopussa. Tällöin työntö- ja alastulovaiheisiin ei kohdistu ylimää-räistä kuormaa. Sähkömagneettisilla lait-teilla voidaan myös poistaa eksentrisen vaiheen lisäkuorma alastulossa.

Kahdessa tutkimuksessa ryhmien vä-

lillä ei havaittu eroja, kun verrattiin hyp-pyjä, joissa vastus oli sekä konsentrises-sa että eksentrisessä vaiheissa hyppyihin, joissa vastustettiin ainoastaan konsentrista

vaihetta. Vastustettu eksentrinen vaihe oli normaalia hyppyharjoittelua parempi me-netelmä. Tämä antaa olettaa, että eksentri-sen latausvaiheen (alasmeno ponnistuksen alussa) kuormitus on tehokkaampaa kuin konsentrisen vaiheen kuormitus.

Käytetyn vastuksen suuruus on tärkeä tekijä. On oletettu, että kuorman tulee olla riittävän suuri, jotta saadaan aikaan har-joitusvaste, mutta toisaalta kuorma ei saa olla niin suuri, että se vaikuttaa häiritse-västi hyppyliikkeen kinematiikkaan veny-mis-lyhenemis -syklin osalta.

On epäsuoria viitteitä siitä, että kevyet kuormat saattaisivat olla optimaalisia. Yksi tutkimus osoitti 30 % kuorman olevan 80 % kuormaa tehokkaamman, kun har-joiteltiin kahdeksan viikkoa. Testiliikkeenä oli hyppy 30 % kuormalla. Tämä selitty-nee harjoittelun spesifisyydellä ja mittaus-vääristymällä, koska toinen koehenkilö-ryhmä harjoitteli samoilla painoilla kuin testissä käytettiin. Akuutin tehon tuoton huippuarvot on havaittu olevan kehon omalla painolla ilman ekstrakuormitusta. Jos tämä löydös olisi tulkittavissa vertikaa-lihypyn optimikuormaksi, niin tällöin normaalihyppyharjoittelu olisi vastushyp-

”Painojen kanssa hyppäämisen huolenaiheena on alastulo-vaiheen törmäysvoima, joka saattaa olla epämukava jalisätä loukkaantumisriskiä.”

Pohjois-Suomen yhteinen

Valmentajan ammattitutkinto

Lapin Urheiluopisto

Lisätietoja: Kouluttaja Juuso Toivola puh. 020 798 4260, [email protected]

Tule päivittämään tieto-taitosi vastaamaan huippu-urheiluvalmennuksen kokonaisvaltaisiin haasteisiin. Lapin Urheiluopisto järjestää yhteistyössä Virpiniemen liikuntaopiston ja Vuokatin Urheiluopiston kanssa Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Seuraava koulutus käynnistyy syyskuussa 2013. Vuodenmittainen koulutus koostuu lähiopetusjaksoista, etäopiskelusta ja käytännön valmennustyöstä.

www.santasport.fi

Haku käynnissä 7.2. - 24.5.2013Hakeminen sähköisellä hakulomakkeella: www.santasport.fi/hakeutuminen

Koulutuksessamme huomioidaan kokonaisvaltainen valmennusnäkökulma joukkue- ja yksilölajeissa.

Erityisvahvuutemme on monipuolinen ja kokenut kouluttajaverkostomme fysio-logian, kokonaisvaltaisen valmennuksen ja harjoittelun ohjelmoinnin osalta.

Haku: 7.2.2013-

24.5.2013

2 • 2013 25

pyharjoittelua parempi menetelmä. Tämä tulisi osoittaa vastaavanlaisilla harjoittelu-tutkimuksilla.

Tutkimuksia, joissa verrataan normaalia vertikaalihyppyä vastushyppyihin, on vain vähän. Yhdessä tutkimuksessa osoitettiin eksentrisessä vaiheessa käytettävän lisä-kuorman olevan normaalihyppyharjoit-telua paremman menetelmän eliittitason nais- ja mieslentopalloilijoilla. Kyseisessä tutkimuksessa naisilla oli 10 kg:n ja mie-hillä 20 kg:n levyt molemmissa käsissä. Painot pudotettiin lattialle eksentrisen vai-heen lopussa, ennen konsentrista vaihetta. Käsiheilahdus oli aktiivinen ponnistuksen loppuosassa. Näin ponnistuksen eksent-rinen vaihe oli varustettu lisäkuormalla, mutta alastulon eksentrisessä vaiheessa puolestaan ei ollut lisäkuormaa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin rohkai-sevia, sillä tulosparannukset havaittiin eliittihyppääjillä, joilla väitetään olevan pienempi adaptaatioikkuna. Lisäksi tämä harjoitusmuoto ei vaadi kalliita laitteita ja on varsin helppo ja turvallinen toteut-taa, koska alastuloon ei tule ylimääräistä kuormitusta.

Toinen tutkimus vertaili kuminauha-vastustettujen hyppyjen ja painoharjoit-telun tehokkuutta normaalihyppyharjoit-telun ja painoharjoittelun yhdistelmään yliopistourheilijoilla. Koeryhmien välillä ei havaittu eroja vertikaalihypyn korkeu-dessa kuuden viikon harjoittelun jälkeen. Kuminauharyhmässä harjoiteltiin kah-della eri menetelmällä, toinen alaryhmä harjoitteli Vertimax-laitteella siten, että kuminauhat olivat kiinni vyössä, eivät estäneet käsien heilautusta. Toisella ala-ryhmällä kuminauhat olivat kiinni myös ranteissa, jolloin käsiheilahdukseenkin tuli vastustus. Ryhmien välillä ei ollut eroja, käsiheilahduksen vastustus ei osoit-tautunut tehokkaaksi menetelmäksi.

Käsiheilautusta käytetään paljon urhei-lussa ja se lisää hypyn korkeutta, todennä-köisesti käsiliikkeestä saatavan lisäenergian tai alaraajojen paremman toiminnan vuoksi. Valtaosassa vastushyppytutkimuk-sia käsien liike on rajoitettu, koska kädet ovat kiinni joka levytangossa tai laitteessa. Kuitenkin hyppykorkeus on mitattu Verte-cillä tai vastaavalla laitteella. Kun käsihei-lautus kerran parantaa hyppysuoritusta, niin tällöin käsiheilautusta oletettavasti kannattaisi käyttää myös hyppyharjoitte-lussa.

Vaikka kuminauhavastus mahdollistaa-kin käsien käytön, se ei ole osoittautunut tehokkaaksi harjoittelumenetelmäksi ver-tikaalihypyn korkeuden kehittämisessä. Tältä alueelta tarvitaan vielä lisää tietoa. Tulevaisuuden hyppytutkimuksien tulisi

tarkastella myös harjoitusmenetelmiä, joissa käsiliike on mahdollinen, kuten sil-loin kun painot pidetään käsissä ja pudo-tetaan alas ennen konsentrista vaihetta hypyssä tai silloin kun käytetään pai-novyötä.

harjoittelututkimusten koehenkilötTutkimustuloksiin saattaa vaikuttaa osal-listuneiden koehenkilöiden taustaomi-naisuudet, kuten harjoittelutausta, ikä, sukupuoli sekä tutkimuksessa käytetty otoskoko. Kolmessa tutkimuksessa koe-henkilöinä toimi hyvin harjoitelleita urheilijoita. Näistä kahdessa tutkimuksessa havaittiin vastustetun juoksu- tai hyppy-harjoittelun olleen normaalia juoksua tai hyppäämistä paremman menetelmän.

Kahdesta vastusjuoksua käsitelleistä tutkimuksista hyvin harjoitelleilla urheili-joilla yksi tutkimus havaitsi vastusjuoksun paremmuuden, yksi tutkimus ei. Vastus-hyppyä käsitellyt eliittiurheilijatutkimus osoitti vastushyppyharjoittelun olevan normaalia hyppyharjoittelua paremman menetelmän. Hyvin harjoitelleet urheili-jat, jotka ovat tehneet ainoastaan normaa-lia juoksu- tai hyppyharjoittelua saatta-vat hyötyä vastusharjoittelun tarjoamasta uudesta ärsykkeestä, mutta päätelmä vaa-tii vielä tuekseen lisätutkimuksia.

Käytännöllisesti katsoen kaikki koe-henkilöt olivat iältään noin 20-vuotiaita ja tämä on harjoitusvasteen kannalta hyvä ikä. Pääosa tutkimuksista käytti koehen-kilöinä miehiä, joissakin tutkimuksessa oli mukana sekä miehiä että naisia. Näissä sekaryhmätutkimuksissa koehenkilöitä vertailtiin keskenään. Tässä on olemassa se vaara, että ryhmien väliset mahdolliset erot aiheutuvat miesten ja naisten erilai-sista harjoitusvasteista. Näissä tutkimuk-sissa ei kuitenkaan havaittu eroja koehen-kilöryhmien välillä. Voisi silti olla perus-teltua olla tulevaisuudessa varovainen yhdisteltäessä miehiä ja naisia samoihin koehenkilöryhmiin. Yksi mahdollinen ongelma niille tutkimuksille, joissa koe-henkilöiden lukumäärä on pieni, on alhainen tilastollinen selitysvoima. Tarkas-telluissa tutkimuksissa koehenkilöiden määrä vaihteli välillä 6 – 17. Useat tutki-mukset pystyivät kuitenkin osoittamaan merkitseviä eroja ryhmien väillä, vaikka otoskoko olikin pieni.

johtopäätöksetUseimmissa tapauksissa vastusjuoksuhar-joittelu ei ollut normaalia juoksuharjoit-telua parempi menetelmä, vaikkakin molemmilla tavoilla saatiin kehitettyä juoksunopeutta. On olemassa joitakin

viitteitä siitä, että vastusmenetelmä saat-taisi olla parempi kiihdytysnopeuden kehittämisessä. Yksikään tarkastelluista tutkimuksista ei selvittänyt askeltiheyden ja -pituuden muutoksia yhdessä alaraa-jojen voiman- ja tehontuoton kanssa. Saatavilla olevan datan avulla vastusme-netelmän paremmuutta ei voida täysin todistaa.

Lisäpainoilla toteutettu hyppyharjoit-telu kehitti vertikaalihypyn korkeutta, sen sijaan kuminauhavastuksella tehty hyppy-harjoittelu ei parantanut vertikaalihyppyä. Vaikka hypyt lisäpainoilla kehittivätkin vertikaalihyppyä, niin ne eivät olleet parempi menetelmä kuin plyometrinen hyppyharjoittelu.

Hyppyjen akuutin tehon tuoton on havaittu olevan suurimmillaan silloin, kun mukana ei ole lisäkuormaa. Lisäkuor-milla hypättäessä tehon tuotto on siis pie-nempää. Tämän johdosta vastushyppyhar-joittelu ei vaikuttaisi niin tehokkaalta har-joittelumenetelmältä kuin normaalihyp-pyharjoittelu. Näin on etenkin silloin, kun vastus kohdentuu hypyn konsentri-seen vaiheeseen, kuten oli kaikissa muissa paitsi yhdessä tämän analyysin tutkimuk-sissa. Lupaava ja jatkotutkimusten arvoi-nen löydös oli eliittihyppääjien saavutta-mat tulokset menetelmällä, jossa ponnis-tuksen eksentrinen latausvaihe tehtiin lisäkuormalla, mutta konsentrinen vaihe ja alastulo ilman lisäkuormaa. Toisten tut-kijoiden tulee vielä pystyä toistamaan nämä tutkimustulokset ja tarvitaan vielä lisänäyttöä, ennen kuin vastushyppyme-netelmän voidaan väittää olevan muita hyppyharjoittelumuotoja parempi mene-telmä.

käytännön sovelluksetVastusjuoksuharjoittelun avulla voidaan kehittää juoksunopeutta. Vastushyppyme-netelmällä voidaan kehittää vertikaalihy-pyn korkeutta. Nämä seikat kannattaa huomioida harjoitusohjelmia suunnitel-taessa lajeissa, joissa juokseminen ja hyp-pääminen ovat tärkeitä.

Vaikka vastusharjoittelu onkin havaittu hyväksi menetelmäksi, kannattaa sen käy-tössä olla maltillinen, kunnes lisätietoa menetelmän toimivuudesta on saata-villa. ●

muokattu alkuperäislähteestä: HRYSOMALIS, C. (2012). The Effectiveness

of Resisted Movement Training on Sprintingand Jumping Performance. Journal of Strength and Conditioning Reseach 26(1)/299 – 306. National Strength and Conditioning Association

26 2 • 2013 SAVAL

Leeds Metropolin yliopiston dekaani Gareth Davies kertoiyliopiston panostavan strategiassaan urheiluvalmennukseenja oli tyytyväinen siihen, että valmentajayhteisöjä palvelevaGlobal Coaching Office on perustettu yliopiston yhteyteen.

2 • 2013 27SAVAL

etetemisen professioksi omaksi missiok-seen. ICCE:n eurooppalainen maanosajär-jestö European Coaching Council (ECC) järjesti maaliskuussa Leedsissä konferens-sin, jossa tarkasteltiin valmennuksen ja val-mentajien asemaa Euroopassa.

VapaaehtoisetpääosissaValmennus eroaa perinteisistä professioista siinä, että sitä hoidetaan niin meillä kuin koko Euroopassakin pääasiassa vapaaeh-toisvoimin. Suomen 128 000 valmenta-jasta vain 1 300 on päätoimisia. Suhdelu-vut koko Euroopassa ovat samankaltaiset. Jonkinlaista korvausta saavia osa-aikaisia valmentajia on neljäsosa, päätoimisia aino-astaan 3 prosenttia.

Pienestä osuudestaan huolimatta pää-toimisten, ja varsinkin kokeneiden val-mentajien rooli eurooppalaisen valmen-nuksen kokonaisuudessa on merkittävä. Tukiessaan ja johtaessaan muiden valmen-tajien työtä päätoimiset todelliset ammat-tilaiset vaikuttavat koko urheilun, eivät pel-

kästään valmennuksen kehittymiseen. On huomattu, että päätoimiset valmentajat ovat liikkeellepaneva voima vapaaehtois-toimijoille ja valmennusuraa havitteleville.

Vapaaehtoisvalmentajien huomioimi-nen on eräs valmennuksen erityispiirre kohti professiota edettäessä. Rajoittamalla liiaksi sitä, kuka saa ja kuka ei saa valmen-taa, ajaudutaan helposti ojasta allikkoon, sillä tekijöistä on pulaa jo nyt.

Rajoittamisen sijaan valmennus on syytä käsittää monimuotoisena ammatil-lisena alueena, jossa rooleja riittää sekä vapaaehtoisille, osa-aikaisille että päätoimi-sille tekijöille. Osaamisperustainen ohjaa-minen valmentamaan sopivaa kohderyh-mää voisi toimia paremmin kuin rajoitta-minen. Silti tavoitteena on oltava se, että osaavia valmentajia löytyy urheilijan polun jokaiseen vaiheeseen sen mukaisesti kuin urheilijan tarpeet ja kehitysvaihe edellyt-tävät.

Suomen Olympiakomitean valmennus-koulutuksen asiantuntijan kirsi hämäläi-sen mielestä ammattivalmentajien lisää-minen on tärkeä tavoite. Samaan hengen-vetoon hän kysyy, voisimmeko suunnata suhtautumistamme siten, ettei valmenta-jien vapaaehtoistoimintaa pidetä ongel-mana vaan rikkautena. Voisimme miettiä enemmän sitä, miten voisimme luoda rikastavan toimintatavan tästä meidän näin erikoisesta toimialastamme, missä toimi-vat sekä vapaaehtoiset että ammattilaiset rinnakkain.

osaamispotentiaalion hajautettunaValmennuksen kehittymisessä professioksi eräs murheenkryyneistä on se, että päätoi-misesti palkattu valmentaja tekee päivit-täisvalmennuksen lisäksi usein monia muita tehtäviä, jolloin hänen osaamispo-tentiaalinsa ei valmennuksen kannalta kat-sottuna ole parhaalla mahdollisella tavalla käytössä.

Kun palkattu valmentaja hoitaa jäsenre-kisteriä, maksaa laskuja ja tekee muuta hal-linnollista työtä, aika on pois urheilijoilta. Valmennusosaamisen kokonaisuuden ke-hittymiseksi seuroihin on syytä palkata te-kijöitä myös muihin valmennukseen liitty-viin töihin, osa-aikaisia tai päätoimisia. ●

Blended area of Coaching

Valmennuksenmonimuotoinen alue

Teksti Pekka Potinkara

Kuva Leeds Metropolitan University

Professioksi sanotaan vahvan ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman saavuttanutta ammat-tia. Niiden asema perustuu to-delliseen tai väitettyyn erikois-osaamiseen, ja ne ovat saaneet

osittaisen, usein lakisääteisen monopoli-aseman. Esimerkkejä tällaisista ovat lääkä-rin tai juristin ammatit.

Vaikka valmentaminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattina sel-keästi kehittynyt, on sen asema profes-siona kaikkialla vielä alkumetreillä.

Valmennuksen maailman kattojärjestö International Council for Coaching Excel-lence (ICCE) on ottanut valmennuksen

Valmennuksessa vapaaehtoiset, osa-aikaiset ja päätoimiset toimivatyhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimijoiden määrät vaihtelevateri lajeissa ja eri maissa. yhteistä on, että kaikkien panosta tarvitaan.

28 2 • 2013 SAVAL

Valmentajaksi ulkomaille –varmista työttömyysturvasi

Teksti Pekka Potinkara

Kuva Heli Hirvelä

Muun muassa säädetty-jen määräaikojen lai-minlyönti yhteyden-otoissa viranomaisiin tai pakollisessa lomake-liikenteessä voi aiheut-

taa työttömyysturvaan ongelmia.Perussääntö on, että mennessäsi työ-

hön EU-/ETA -maahan työttömyysvakuu-tus kannattaa siirtää työskentelymaahan. Mikäli työ ulkomailla kuitenkin kestää korkeintaan vuoden, kannattaa SAVALin normaalijäsenyys, eli myös työttömyys-kassajäsenyys säilyttää. Koska valmenta-jan työsuhteissa ulkomailla epävarmuus-tekijöitä riittää, normaalijäsenyyden säilyt-täminen ensimmäisen täyden ulkomailla tehdyn työvuoden ajan on varminta. Yli vuoden ulkomailla tehdyn työrupeaman jälkeen SAVALin jäsenyys kannattaa muut-taa lepojäsenyydeksi.

Vakuutuskausien siirtämiseksi Suo-mesta kohdemaahan tarvitset U1/E301 -lomakkeen, jonka työttömyyskassa kir-joittaa pyynnöstä. SAVALin jäsenyyteen liittyvän IAET-kassan nettisivuilla pyyn-nön voi kätevästi tehdä sähköisesti.

Kuten Suomessa, myös Ruotsissa ja Tanskassa valmentajan tulee itse liittyä työttömyyskassaan päästäkseen ansiotur-van piiriin. Muissa EU-/ETA -maissa ja Sveitsissä valmentaja tulee yleensä vakuu-tetuksi yleisen työttömyysvakuutusjärjes-telmän kautta. On syytä huomioida, että valmentaminen ammattina tulkitaan eri maissa eri tavoin. Suositus on, että joko etukäteen tai mahdollisimman pian maa-hanmuuton jälkeen olet yhteydessä paikal-lisiin työ- ja elinkeinoviranomaisiin var-mistuaksesi kyseisen maan työttömyystur-vavaatimuksista.

Kun palaat takaisin Suomeen, työsken-telykausien siirtäminen Suomeen edellyt-tää liittymistä työttömyyskassan jäseneksi

ulkomaille työhön mennessäon syytä varmistaa työttömyys-turvansa määräytyminenmahdollisen työttömyyden varalta.

kuukauden kuluessa siitä kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan työttömyys-turvajärjestelmään. Toimita ulkomailla teh-dystä työstä Suomeen samat asiakirjat kuin Suomessakin tehdystä työstä: työtodistus, palkkasopimukset ja U1/E301 -lomake.

EU-/ETA -maiden ulkopuolella työs-kentely ei kerrytä työssäoloehtoa ja henki-löä ei yleensä pidetä Suomessa asuvana, jos työskentely tai oleskelu tällaisessa maassa on kestänyt yli vuoden. Oikeus työttö-

myysturvaan tulee vasta kun työssäoloehto on täyttynyt uudelleen.

Suunnitellessasi ulkomaanpestiä ole hyvissä ajoin yhteydessä SAVALin toimis-toon. Selvitetään työttömyysvakuutukseesi liittyvät kysymykset yhdessä!

lisätietoja:SAVALin jäsensivut www.savalintra.fiIAET-kassa www.iaet.fiKELA www.kela.fi

2 • 2013 29SAVAL

V almentajan ammatti on yksi sellaisista asi-antuntijatehtävistä, joissa on mahdollisuus laajaan kansainvälistymiseen.

Suomalaisiin valmentajiin on luotettu kun lajit maailmalla ovat hakeneet vastuu-

valmentajia useille eri tasoisille urheilun toimijoille. Mäkihyppy, hiihto, jääkiekko, salibandy, koripallo ja

yleisurheilu ovat lajeja, joissa suomalaista osaamista on nähty vastuuvalmentajan roolissa.

Valmentaja on asiantuntija. Tämä luo usein organi-saation johdolle haasteen johtaa asiantuntijaorgani-saatiota. Valmentaja ei ole helppo johdettava, hän haluaa itse johtaa. Eri urheilulajeissa valmennuksen johtamiskuviot vaihtelevat. Ammattivalmentajissa on monia yksin puurtavia, joiden asema muiden asian-tuntijoiden joukossa kärjistyy helposti kun itse valitut strategiat törmäävät työnantajan valitsemien kanssa. Vielä vaikeammaksi tilanne kiertyy, jos organisaatiossa on liikaa omaa tietään kulkevia ja itseään johtavia asiantuntijoita.

� � �

Urheilujohtajuus on myös laajaa asiantuntijuutta vaativaa työtä. On johdettava lähes poikkeuk-setta kaikki voittaa -periaatteella ja luotsat-tava koko joukkue nostamaan kauden himoittu voiton merkki suorille käsille. Se ei ole ihan helppoa ja jäljelle jääkin usein vain jalo kilpa. Mutta riittääkö se, riippuu asetetuista tavoitteista ja ennen kaikkea niiden monipuolisuudesta.

� � �

Jos urheilun asiantuntijuus ymmärretään vain nopei-den voittojen sarjana, voi tehtävä muuttua hengeltään ahdistavaksi niin johtajista, urheilijoista kuin valmen-tajista.

Valmennuksen ideat voivat toimia kun kaikki osaa-vat ne toteuttaa omissa tehtävissään ja toimijoita joh-detaan asiantuntevasti.

� � �

SAVAL on ollut aktiivisesti mukana CoachNet-projektissa,joka on ollut alku eurooppalaiselle valmen-tajayhteisöjen verkottumiselle.

Olemme edunvalvontajärjestönä olleet kiinnostava esimerkki hyvin toimivasta valmentajayhteisöstä, jossa onnistuneesti ja kantaaottavasti osataan toimia ammat-

tivalmentajien edunvalvojana. Voimme jakaa koke-muksemme osaavana järjestönä, ja näin edistää eurooppalaista ja kansainvälistä toimintaa val-mentajayhteisöjen verkossa.

On tärkeää, että valmentajan ammatti on tule-

vaisuudessa haluttu ja valmentajalle on riit-tävästi haastavia työpaikkoja. Mutta yhtä-

kaikki urheilussa on edettävä laajalla rin-tamalla kaikki yhdessä. Samassa asian-tuntijaorganisaatiossa osa-aikai-sina tai vapaaehtoisina ammattilais-ten rinnalla toimivat hyvin johdetusti kaikki. ●

www.saval.fi

Anuliisa Uotila

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Valmentaja on asiantuntija

Ensiapuasioissawww.euromood.fi

30 2 • 2013 SAVAL

saValintoimistoAvoinna: klo 8.30 – 16.00

suomenammattivalmentajatsaValryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs)Puhelin: (09) 2510 1370Sähköposti: [email protected] • Internet: www.saval.fi

saValintoiminnanjohtajaPekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375,[email protected]• Urheilualan edunvalvonta• Akavan aluetoiminta

jäsenpalvelupäällikköKari Saarinen, puh. (09) 2510 1330,[email protected]• Jäsenmaksuasiat• Työttömyysturvaneuvonta• Palkkaneuvonta

ToimistopäällikköKyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320,[email protected]• Toimistopalvelut• Jäsenedut ja mökkivaraukset• Jäsenhankinta

jäsensihteeriTiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370,[email protected]• Jäsentietojen muutokset• Jäsenmaksualennukset• Oppaiden ja kalentereiden tilaukset

ViestintävastaavaLeena Vänni, puh. (09) 2510 1335,[email protected]• Tiedotus ja tutkimus

lakimiehetTyösuhdeasiamies Heikki KähkönenPäälakimies Heikki MeskanenPuh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13)• Työsuhdeneuvonta• Irtisanomiskysymykset• Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

iaET-kassaRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs)Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600(ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13)Tarkista palveluajat kassan sivuilta www.iaet.fi

ammatinharjoittajienjayrittäjienTyöttömyyskassaayTRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs)Puhelin (09) 2535 3100Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888(ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13)[email protected] • www.ayt.fi

aika: tiistai 21.5.2013 klo 16.30 – 20Paikka: sokos hotel Presidentti, helsinki

Tulevia tapahtumia

Työsuhdeilta aiheenatuotannollistaloudelliset irtisanomiset, helsinki

Illan aiheena työsuhteen päättäminen tuotannollis-taloudelli-sella irtisanomisperusteella ja lomauttaminen sekä YT-neuvot-teluprosessi.

Koulutuksessa perehdytään aiheeseen käytännönläheisesti tapausesimerkkien kautta. Luennoitsijoina toimivat YTYn laki-miehet.

Ohjelman päätteeksi sinulla on Lakiklinikassa mahdollisuus keskustella lakimiesten kanssa omaan työsuhteeseesi liittyvistä asioista.

ohjelma: 16.30 Iltapala17.00 Tilaisuus alkaa19.30 Lakiklinikka20.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu vain YTYn ja SAVALin jäse-nille. Lisätietoja Kyllikki Kivijärveltä [email protected], puh. (09) 2510 1320

Golf-tapahtuma8.6. PickalassaGolfaavat yTyn ja saValin jäsenet pelaavatperinteisen kilpakierroksen lauantaina8.6.2013 Pickala Golfin seaside -kentällä. kilpailu pelataan yhteislähtönä.

Pelitapana ovat sekä tasoituksellinen pistebogey että lyöntipeli. Lisänä ovat miehille ja naisille pisin avaus ja lähimmäs lippua -kilpailut. YTYn golf-mes-taruus ratkaistaan nyt 11. kerran.

Pelimaksuun sisältyy varsinaisen kilpailukierrok-sen lisäksi kärryt, greenfee, aamiainen ennen kier-rosta sekä kierroksen jälkeen klubin buffetlounas juomineen. Saunassa on pyyhkeet valmiina.

ilmoittautuminen ja lisätiedotPelimaksu on 45 euroa, joka laskutetaan ennen kil-pailuja. Ilmoittautumiset jäsensivujen kautta tai toi-mistoon Kari Saarinen, (09) 2510 1330. Ilmoittau-tuessa tulee kertoa seura sekä tarkka tasoitus.

2 • 2013 31SAVAL

Vuosilomalaki muuttui

TekstiLeena Vänni

A ikaisemmin lomaa pystyi siirtämään sairastumisen vuoksi, jos työkyvyttömyys kesti vähintään seitsemän päivää. Karenssipäivien pois-

to koskee vuosilomalain mukaista, enintään viiden viikon pituista lomaa. Jos lomaa on työehtosopimuksen mukaan enemmän kuin viisi viikkoa vuodessa, osapuolet so-pivat itse, noudatetaanko ylimenevillä lo-mapäivillä karenssia.

Vuosiloman tai sen osan siirto edellyt-tää sairausajan palkanmaksun edellytyk-senä olevaa työkyvyttömyyttä ja sitä, että työntekijä pyytää loman siirtämistä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijän on työn-antajan pyynnöstä osoitettava työkyvyttö-myytensä lääkärintodistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä.

loma-aika ansioiden mukaanToinen muutos vuosilomalaissa koskee kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai vastaa-vasti osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siir-tyneitä. Jatkossa loma-ajan palkka laske-taan lomanmääräytymisvuoden ansioi-den mukaan. Lomanmääräytymisvuodel-la tarkoitetaan vuoden pituista aikaa vä-lillä 1.4.–31.3. Tämä muutos koskee esi-merkiksi osa-aikaeläkkeelle tai osittaiselle hoitovapaalle ennen lomaansa siirtyneitä kuukausipalkkaisia työntekijöitä.

Työntekijä voi jatkossa siirtääpyynnöstä vuosilomaa sairauden vuoksi jo ensimmäisestä sairaus-päivästä lähtien.

Jos työaika muuttuu lomanmääräyty-misvuoden aikana, lomapalkka lasketaan jatkossa prosenttiperusteisella laskenta-säännöllä. On myös mahdollista, että työ-aika ja palkka muuttuvat kuitenkin vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen

jälkeen mutta ennen loman alkamista. Näissä tapauksissa lomapalkka perus-tuisi lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan. Muu-tos koskee 1.4.2013 alkaen ansaittuja lomia. ●

lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on

vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroisena pidettävää päivää tai, jolloin

työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Työssäolopäivienveroisetpäivät on lueteltu vuosilomalaissa, niitä ovat mm.

äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, kertausharjoitukset, opintovapaa ja sairausaika.

Vuosilomapalkkalasketaanrahapalkasta, luontoisetuja ei oteta huomioon.

Poikkeuksen tekee varsinaisena luontoisetuna annettava ravintoetu. Muut

luontoisedut on kuitenkin pidettävä loman aikana työntekijän saatavina.

Mikäli etua ei käytetä, ei sitä korvata rahassa.

Työsuhteen päättyessä on työntekijällä oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava

lomakorvaus täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta.

lomarahan (tai lomaltapaluurahan) maksaminen ei perustu lakiin. Niiden

maksamisesta on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa, työpaikkakohtaisissa

sopimuksissa tai työntekijän omassa työsopimuksessa. Yleensä lomarahan

suuruus on 50 prosenttia rahana maksetusta lomapalkasta.

Vuosilomaonannettavavapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työn-

antajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja

työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa

aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen.

lomakausi on vuosittain 2.5. – 30.9. välinen aika, jolloin kesäloma on annettava

työntekijälle. Kuitenkin vuosiloman 24 päivää ylittävä osa annetaan talvilomana

lomakauden ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkua. Loma voidaan antaa

myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työntekijän suostumuksella.

loma-asuntojen arvontapäivä 14.6. syksyn viikoille Vuokraamme YTYn kolmea loma-asuntoa myös SAVALin jäsenille ympärivuotisesti.Asunnot ovat laadukkaasti varusteltuja ja vuokrat kohtuuhintaisia. Vuokratuloilla katammevain asuntojen ylläpitokulut.

Seuraava arvontapäivä on 14.6. ja silloin arvomme lomaviikot 40 / 2013 – 01 / 2014.

Vapaita viikkoja huhti-syyskuulle heti varattavissa

Kesäkaudelle on peruutusten vuoksi tarjolla vapaita aikoja. Käy jäsensivuillamme katsomassaajantasainen varaustilanne.

32 2 • 2013

Coaches lounge on valmentajienlepo- ja kohtaamispaikka.

Pääkaupunkiseudun urheilu-akatemian, urhean, alkutahditlyötiin -90-luvun loppuvuosina.Tuolloin joukko eri lajienvalmentajia tuskaili toisen asteenurheiluoppilaitoksista valmis-tuvien urheilijoiden jatkoa.

Teksti Simo Tarvonen

Kuvat Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia

Monellakaan lajilla ei ollut tarjota aamutreenejä, jat-ko-opintohuolet jäivät ur-heilijoiden omalla kontol-le ja asiantuntijapalvelui-

den löytäminen oli hankalaa. Urheilijoita ja lajeja oli paljon, mutta ei järjestelmää, joka sitoisi lajit ja urheiluihmiset yhteen ja vieläpä tarjoaisi opintomahdollisuudet ja asiantuntijat päälle.

Syntyi ajatus urheiluakatemiasta, joka

oli virinnyt hyvään vauhtiin jo Oulussa ja Jyväskylässä. Mäkelänrinteen lukio otti asiasta kopin silloisen rehtorin seppo Pitkäsen ja apulaisrehtorin simo Tarvo-sen johdolla. Alkuvuodet menivät muilta oppiessa ja omaa rakentaessa niin, että käyntiin päästiin virallisesti helmikuussa 2003.

urheilijoiden ja valmentajien keskittymäNykyään Urhea on yli 20 lajiliiton ja lähes 20 oppilaitoksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Mukana on 1794 urheilijaa, joista 73 on olympia- tai paralympiakomitean tukiur-heilijoita ja 596 nuorten tai aikuisten maa-joukkueurheilijaa. Loput reilut 1100 urheilijaa luokitellaan haastajatasolle. Lisäksi mukana on lähes tuhat yläkoulu-ikäistä nuorta urheilijaa, jotka kuuluvat nopeasti kehittyvään Urhean urheiluylä-kouluverkostoon.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia:

Verkostosta voimaa

Pääkaupunkiseudunurheiluakatemia• Puheenjohtaja Seppo Pitkänen

• Toiminnanjohtaja Simo Tarvonen

• Huippu-urheilukoordinaattori Juha Dahlström

• Projektipäällikkö Mika Saari

• Kotisivut www.urhea.fi ja facebook

• Matkalla Huipulle verkkolehti

• Perustettu 2003

• Olympiakomitean hyväksymä huippu-urheiluakatemia

2 • 2013 33

Anton Mirolybovkeskittyy akatemia-ympäristössäyksilöihin.

Kirkkaimpina urheilijatähtinä tuikkivat juuri nyt Lontoon olympialaisten mitalis-tipurjehtijat Tuuli Petäjä, mikaela Wulff sekä siljat lehtinen ja kanerva. Lontoossa Urhealla olikin vahva edustus, sillä kaikki-aan neljännes Suomen kisajoukkueesta oli Urhean urheilijoita.

Isoa urheilijajoukkoa valmentaa iso val-mentajatiimi. Verkostossa lasketaan olevan 69 päätoimista ja 62 osa-aikaista valmen-tajaa. Mukana on nuorta intoa ja kaiken nähnyttä kokemusta. Muun muassa mes-

tarivalmentajat Timo holopainen, Vir-pi horttana, mirjami seppälä ja anneli laine-Näätänen tekevät arkityötään Ur-hean verkostossa.

alusta asti selkeä toimintafilosofiaAlusta alkaen Urhealla on ollut selkeät johtoajatukset. Niistä keskeisiä ovat kevyt hallintorakenne sekä urheilijan arjessa näkyminen ja toimiminen. Jotta urheili-jan arkeen on voitu vaikuttaa, johtavana

ajatuksena on ollut viedä urheilua koului-hin ja oppilaitoksiin. Suomalaisessa koulu-tusyhteiskunnassa urheilu tarvitsee koulu-tusjärjestelmän tuen menestyäkseen.

Lisäksi koulu tarjoaa loistavan viiteke-hyksen myös urheilussa kehittymiseen. Sillä lopultahan kyse on oppimisesta. Myös urheilussa. Urhean yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollutkin sitouttaa suuri joukko kouluja ja oppilaitoksia mukaan urheiluun. Ne tarjoavat urheilijoille upeita räätälöityjä opintomahdollisuuksia, jotka

anton ”Ponttis” mirolybov tunnetaan suoma-laisissa ja eurooppalaisissa koripalloympyröissä.mies on valmentanut nuorten maajoukkueitavuodesta 2000, toiminut saksan Bundesliiga-joukkueen päävalmentajana ja valmennus-päällikkönä Ruotsin pääsarjajoukkueessa.

Teksti Simo Tarvonen

Kuva Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia

Nyt nuorten olympiavalmentajana toimiva Pont-tis on osa-aikaisesti naisten maajoukkueen päävalmentaja, mutta päivittäistyönään hän vastaa Mäkelänrinteen lukion koripallotoimin-nasta pääpainona Helsinki Basketball Academy

eli HBA-Märskyn poikajoukkue. Työympäristönä on Pääkau-punkiseudun urheiluakatemia.

millä tavalla akatemiavalmentaminen eroaa seura-joukkueen valmentamisesta?– Perusfokus akatemiassa on auttaa yksittäistä pelaajaa kehit-tymään ja saavuttamaan oman potentiaalinsa, vaikka pelaam-mekin joukkueena muun muassa miesten I-divisioonaa ja nuorten Euroopan liigaa. Päivittäisvalmennus lähtee yksilön, ei joukkueen tarpeista. Kouluympäristössä korostuu pelaajan

urheassa valmentaja on lähellä pelaajaakokonaisvaltainen kehittäminen, johon kuuluvat yhtälailla kouluopinnot, kuormituksen seuranta, kasvattaminen kuin itse koripallokin.

millainen ympäristö urhea on valmentajan näkö-kulmasta?– Urhea on valmentajalle mahtava paikka toimia. Olet joka päivä tekemisissä eri lajien valmentajien kanssa. Kun puhu-taan urheilijan kehittämisestä, eri lajeista nousee kuitenkin samat teemat esiin. Itselleni on ollut mahtavaa päästä keskus-telemaan sellaisten pitkän kokemuksen omaavien valmenta-jien kanssa kuten jyrki heliskosken, Veli-markus mellerin ja juha Dahlströmin.

– Urhea antaa koko valmennusprosessille erittäin toimi-van ympäristön. Olosuhteet ovat lähellä, asiantuntijat ovat helposti tavoitettavissa ja urheilijoista välitetään aidosti. Val-mentaja saa työrauhan ja mahdollisuuden päästä lähelle urheilijaa.

mitkä ovat valmentajana toimimisen haasteet urheassa?– Pelaajalla on monta eri ympäristöä, missä hän toimii. Valmentajan tulee hahmottaa kaikki pelaajan toimintaym-päristöt, kuten esimerkiksi seurajoukkue, maajoukkue, perhe ja koulu.

– Akatemiavalmentajan tehtävä on kulkea rinta rinnan pelaajan kanssa ja kohdata yhdessä urheilijan arki, joka on jokaisella pelaajalla erilainen. Tämä akatemiavalmentajan on tärkeä ymmärtää. Vastuu on iso, koska ympärillä on paljon lupaavia urheilijoita ja odotukset ovat korkealla.

– Akatemiavalmentajan tehtävänä on parsia tämä koko-naiskuva yhteen, joka näin ollen poikkeaa tavallisesta jouk-kuevalmennuksesta, jossa fokus on usein yksittäisen pelin voittaminen.

mitkä ovat valmennuksen vahvuudet?– Ehdottomasti kannustava ilmapiiri, joka antaa voimaa päi-vittäiseen työhön. Aina voi kysyä, keskustella ja saada näke-myksiä oman lajin ulkopuolelta. Urhean tarjoama valmen-tajien psyykkinen valmennus on ollut iso voimavara itsel-leni. Olen saanut uusia ideoita tärkeistä asioista keskustel-lessani muiden valmentajien kanssa. Urheilupsykologi Terhi lehtoviidan kanssa käydyt juttutuokiot ovat taasen autta-neet omaa jaksamista, mutta myös tuoneet uusia näkökul-mia kohdata urheilija arjessa. ●

urhean yläkouluverkoston tekemisenperustana on huippu-urheilun muutostyönnostama urheilijan polku – ajattelu.

Teksti Mika Saari ja Seppo Pitkänen

Kuva Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia

J otta Suomessa asiat muuttuisivat toivottuun suun-taan, lajiliittojen on oltava mukana kehittämässä yläkouluvaihetta kanssamme. Näin on jo muuta-mien lajiliittojen osalta tapahtunutkin. Liiton teh-tävä on määritellä lajikohtainen näkemys pääkau-

punkiseudun verkostoon. Lisäksi liiton tulee kannustaa, antaa tukea ja ohjata kykeneviä seuroja tähän yhteistyöhön.

Projektin tavoitteena on lisätä urheilijan viikoittain tapah-tuvan harjoittelun määrää koulupäivän yhteyteen ja tukea oppilasta urheilullisen elämäntavan ymmärtämisessä sekä opintojen hoitamisessa. Tavoite on verkostoon kuuluvien koulujen, lajiliittojen ja urheiluseurojen yhteinen tahtotila. Urhean tehtävänä on yhteistyön aikaansaaminen, kehittä-misen koordinointi ja toiminnan sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin ja lajikohtaisiin tarpeisiin.

Tehtävänä on saada urheiluelämä ymmärtämään ja hyväk-symään koulumaailman säädökset joiden mukaan koulun tulee toimia. Kouluvalmennuksen sisällön halutaan muo-dostuvan fyysisesti monipuolisesti kehittävästä yleisvalmen-nuksesta sekä eri lajien valmennuksesta. Harjoittelussa tulee huomioida urheilijan ikä ja lajien vaatimukset. Koulun lii-kunnanopettajat ovat tärkeä osa kokonaisuutta vastaamaan monipuolisesta yleistaitovalmennuksesta. Tähän yli lajira-jojen tapahtuvaan valmennukseen halutaan järjestää vuosit-taista koulutusta.

Kahden ja puolen vuoden työn tuloksena Urhean yläkou-

yläkoulu- ja seurayhteistyö

luverkostossa toimii nyt 10 koulua. Lisäksi yhdeksässä kou-lussa on tavoitteena toiminnan käynnistäminen syksyllä 2013. Verkosto kasvaa koko ajan.

Tiivistetysti voidaan todeta, että yläkouluyhteistyön kehittyminen edellyttää:

• koulujen sitoutumisen - rehtorin tuki ja innostuminen• lajiliiton urheilijanpolun linkittämisen koulu- yhteistyöhön• lajiliitoissa ja urheiluseuroissa on urheiluakatemia- valmentajia

Verkoston toimintaedellytyksiin kuuluu, että ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan. Siksi järjestämme vuosittain verkostota-paamisia. Seuraava iso tapaaminen on 17.9.2013. Tilaisuus on tarkoitettu verkostomme koulu-, laji- ja seuraihmisille. ●

Mika Saari ja Seppo Pitkänen rakentavat urheilun yläkoulu-verkostoa.

34 2 • 2013

aidosti mahdollistavat duel career -ajatte-lun. Oppilaitokset tuovat urheiluun myös merkittävän taloudellisen resurssin muun muassa valmentajapalkkauksiin.

Tehostamishankkeesta vauhtia kehittämiseenArjen työssä kävi varsin nopeasti selväksi, että urheiluakatemian perustehtävät, päi-vittäisvalmennus, opintojen ja urheilun yhdistäminen toisella ja korkea-asteella sekä asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, eivät riitä. Urheilijan polulta löytyi kipu-pisteitä, joiden ratkaisemiseen tarvittiin lisää voimaa. Huippu-urheilun muutos-työ antoi pontimen myös pääkaupunki-seudun urheilujärjestelmän kehittämiseen. Yhdessä huippu-urheilun muutosryhmän kanssa Urhea esitteli opetus- ja kulttuuri-ministeriölle kolmivaiheisen kehitysoh-

Valmentajantyöyhteisö• arvot, työtavat, yhteisöllisyys, kanssakäyminen, yhdessä oppiminen ja

osaamisen jakaminen

Työolot• palkkaus• jatkuvuus

• johtaminen• esimiessuhteet

osaamisenkehittäminen

• koulutus• ”täsmäkoulutus”(SUVAL-yhteistyö)

• lajien välinen sparraus

Työhyvinvointijajaksaminen

Urheassa rakennetaan valmentajien ympärille työyhteisöä, jossa tärkeää on työolot, työssäjaksaminen ja jatkuva osaamisen kehittäminen.

ValmennusjavalmentajuusValmentajattulevateritaustoistajavoivatollaerityönantajienpalveluksessa

• lajiliittojen ja seurojen valmentajat• oppilaitosten valmentajat ja liikunnan opettajat

• Urhean valmentajat

2 • 2013 35

Valmentajat ja asiantuntijatkohtaavat Urhean yhteisessä

avokonttorissa, jossa ontyöpisteitä myös vierailijoille.

jelman, jonka tavoitteena on valtakunnal-lisen olympiavalmennuskeskuksen perus-taminen pääkaupunkiseudulle. Ministeriö innostui hankkeesta ja lähti rahoittamaan Urhean tehostamishanketta. Hankkeelle kirjattiin neljä urheilijan arjesta nousevaa tavoitetta; valmentaminen ja valmenta-juus, urheilun yläkouluverkosto, asiantun-tijaverkosto sekä olosuhdestrategia.

Valmentajat ovat urheilun sisällön tuottajiaKun urheiluakatemiat ja muut urheiluor-ganisaatiot keskittyvät urheilun toimin-taympäristöjen luomiseen, liian vähälle huomiolle jää usein itse sisällön tuotanto, eli valmennus. Ilman laadukasta valmen-nusta ja toimivaa valmentajuutta ei raken-teilla ole paljoakaan merkitystä. Ja toisin päin, ilman rakenteita valmennusosaami-nen uhkaa hukkua arkihaasteiden suo-hon. Siksi Urhea on panostanut vahvasti nimenomaan valmennuksen ja valmenta-juuden kehittämiseen.

Yksittäisen valmentajan osaamisen, jak-samisen ja työolojen lisäksi on keskitytty rakentamaan työyhteisöä, johon eri toi-mipisteissä ja eri taustoilla toimivat val-mentajat voisivat kokea kuuluvansa. On pohdittu arvoja, toimintatapoja ja yhdessä tekemisen konkretiaa. Toimiva yhteisö osaa tukea yksilöitä. Ja toisaalta yksilöt rakentavat yhteisöä. Arjen onnistumisia jakamalla luodaan uskoa ja intoa.

asiantuntijaverkosto kerää osaajat yhteenAsiantuntijaverkoston rakentaminen käyn-nistyi fysioterapian ja psyykkisen valmen-nuksen tehostamisen kautta. Koko ajan kehittyvässä palvelukonseptissa keskeistä on ollut ymmärtää valmentajien merki-tys. Jotta eri alojen asiantuntijuus näkyisi aidosti urheilijan arjessa, on valmenta-

jan oltava sitoutunut asiaan. Siksi monet asiantuntijapalvelut toimivat valmenta-jien kautta. Esimerkiksi psyykkisen val-mennuksen palveluista valtaosa kohdis-tetaan valmentajien osaamiseen, jaksami-seen ja hyvinvointiin.

Pääkaupunkiseutu tarjoaa monelle la-

jille erinomaiset harjoitteluolosuhteet. Haasteena on kuitenkin harjoituspaikko-jen ruuhkaisuus sekä päivittäiseen kulke-miseen käytettävä aika. Rakenteilla oleva olosuhdestrategia tarkastelee pääkaupun-kiseudun olosuhteita kilpa- ja huippu-urheilun näkökulmasta.

Keskiössä on pohtia nykyisten olo-suhteiden järkevämpää käyttöä kilpa- ja huippu-urheilijoiden harjoittelun näkö-kulmasta ja samalla tarkastella uudisra-kennusten hyödyntämismahdollisuuksia. Isona linjauksena on, että harjoittelupaik-kojen tulisi sijaita koulujen ja oppilaitos-ten yhteydessä. Näin ilta-aikojen ruuh-kaa voitaisiin jakaa päivätunneille ja toi-saalta turha matkustaminen jäisi urheilijan arjesta pois.

Verkostomaisesti myös tulevaisuudessaVaikka Urhea on hyvässä lennossa, työ-sarkaa riittää silmin kantamattomiin. Juuri siksi on tärkeää ylläpitää verkosto-mainen toiminta, jossa haetaan aitoa kumppanuutta aika ajoin rohkeillakin ko-keiluilla.

Hyvin alkanut yhteistyö olympiako-mitean huippu-urheiluyksikön, kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, Hel-singin urheilulääkäriaseman ja Kisakallion urheiluopiston kanssa, puolustusvoimien urheilukoulun siirtyminen vuoden päästä Helsinkiin sekä koko ajan syvenevä yhteis-työ verkoston sisällä tarjoavat hienon toi-mintaympäristön urheilulle.

Valmistumassa on myös Urhea-säätiö, joka tekee Urheasta oikeustoimikelpoisen organisaation. Rakenteita siis vahvistetaan – sisällön tuotantoa unohtamatta. ●

Terveydenhuollon-palvelutVastuu:

opinto-jauraohjausVastuu:

PsyykkinenvalmennusVastuu:

ravinto-valmennusVastuu:

Kuormituksenjapalautumisen

seurantaVastuu:

ValMEnTaja

urhEilija

Ennalta-ehkäiseväharjoitteluVastuu:

Kuntouttava(+korvaava)harjoitteluVastuu:

FyysinenvalmennusVastuu:

Fysioterapiajalihashuolto

Vastuu:

Urhean asiantuntijapalveluista rakennetaan palvelukokonaisuuksia, joissa valmentajalla ontärkeä rooli.

urheanasiantuntijoidenpalvelukonsepti

”Hankkeelle kirjattiin neljäurheilijan arjesta nousevaatavoitetta; valmentaminenja valmentajuus, urheilunyläkouluverkosto,asiantuntijaverkosto sekäolosuhdestrategia.”

36 2 • 2013

ulla Papp on pitkän linjantaitoluisteluvalmentaja. ullaon lähtöisin suomen länsi-rannikolta Raumalta ja toimiitällä hetkellä kanadanlänsirannikolla Vancouverissa.

Teksti Jukka Lahtinen

Kuvat Sari Niskanen /STLL

P appin valmentajaura alkoi Rauman Urheilijoiden tai-toluistelujaoston valmen-tajana. Raumalta hän siirtyi Turun Riennon taitoluiste-lujaoston päävalmentajaksi ja Jyväskylään JyTLS:n pää-

valmentajaksi 1985, kun hän aloitti opin-not liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Taitoluisteluvalmentajana kanadassa:

ulla Papp lähti länsirannikolta– ja päätyi länsirannikolle

Ullan ura jatkui Tikkurilassa ja Kuopi-ossa ennen muuttoa Kanadaan. Ulla on valmentanut useita suomalaisluistelijoita ja toiminut myos Suomen Taitoluistelu-liiton koulutuspäällikkönä. Lisäksi hänen omat luistelevat lapsensa, Bela (seniori-miesten SM-kultamitalisti 2011) Beata (seniorinaisten SM-hopeamitalisti 2011) Bettina ja Benjamin, ovat olleet hänen valmennuksessaan. Kaikki lapset ovat tul-leet tunnetuiksi myös Suomessa, vaikka harjoittelevatkin Vancouverissa ja Toron-tossa.

muutto kanadaanUlla muutti perheensä kanssa Kanadan Vancouveriin Burnabyn kaupunkiin mie-hensä työn vuoksi 2007. Ullalla oli jo sil-loin pitkä ura Suomessa eri seurojen ja Taitoluisteluliiton valmentajana. Kuopi-

ossa koko perhe osallistui seuran toimin-taan sen perustamisesta lähtien viiden vuoden ajan.

– Silloinen mieheni Toni oli puheen-johtaja, minä valmensin ja lapset luisteli-vat. Toimintaa saatiin kehitettyä ripeästi. Se oli kuitenkin jätettävä, koska eteen tuli muutto Kanadaan, Ulla kertoo.

Ullan ensimmainen työpaikka oli Vancouver Skating Club. Hetken siellä valmennettuaan hän siirtyi Skate Canadan Center of Excellence harjoittelukes-kukseen. Ullan lapset siirtyivät samaan valtakunnalliseen harjoittelukeskukseen harjoittelemaan. Työ- ja valmennusmaa-ilma Kanadassa osoittautui kovasti kilpail-luksi.

– Kanadassa taitoluistelu on todella suuri ja seurattu laji. Parhaat urheilijat ovat kansallissankareita. Luisteluseuroissa on

Ulla Papp (vas.) tietää, ettävalmentaminen ulkomailla vaatiikovaa sisua. Yksi valmennettavistaon oma tytär Beata.

2 • 2013 37

”Keskuksessa ihastuttiin lapsienilahjakkuuteen ja hehalusivat varmistaa, että lapset pysyvätkeskuksessa eivätkämene kilpaileviin seuroihinluistelemaan.”

hirveän kova kilpailu niin luistelijoiden kuin valmentajienkin välillä. Jälkikäteen on helppo todeta, että alkuvaihe oli kyllä aika vaikeaa. Siihen maailmaan sopeutu-miseen meni aikansa.

– Sopeutua piti monella eri tasolla. Vancouver on miljoonakaupunki, missä on oppittava elämään. Kuljetukset puut-tuivat ja lapsia piti aina viedä joka paik-kaan. Heitä ei myöskään voinut koskaan jättää yksin minnekään. Sen mukaan piti kaikkea järjestellä koko ajan, Ulla toteaa.

ValmennuskulttuurikanadassaUlla halusi alkuun kehittää itseään val-mentajana siten, että ei valmentaisi omia lapsiaan. Käytännön syistä hän päätyikin siihen, että lapset siirtyivät Skate Canada -keskuksessa arvostetulle valmentajalle ja Ulla yritti löytää väylän itsensä kehittä-miseen.

– Järjestely ei kuitenkaan lopulta toi-minut, koska etäisyydet kaupungissa ovat suuret ja kulttuuriero suomalaisen ja kana-dalaisen toimintatavan välillä osoittautui liian suureksi. Helpommaksi tuli tehdä töitä samassa paikassa missä lapset harjoit-telivat. Onnekseni pääsin Skate Canada Center of Excellence -keskukseen valmen-tamaan. Keskuksessa ihastuttiin lapsieni lahjakkuuteen ja he halusivat varmistaa, että lapset pysyvät keskuksessa eivätkä mene kilpaileviin seuroihin luistele-maan.

– Ero Suomeen oli se, että valmentaja ja luistelijat ovat osa isoa koneistoa. Valmen-tajien palkka on sidottu sii-hen kuinka montaa luistelijaa valmentaa. Siksi on tärkeää olla hyvissä väleissä päävalmentajan kanssa. Suomessa valmentajat tekevät yhteistyötä, mutta Kanadassa valmentaja tekee töitä lähinnä yksin, Ulla kertoo.

Kanadassa luistelukoulun päävalmen-taja ohjaa toimintaa sekä päättää lähes kaikesta. Kaikki valmentajat tekevät työtä saman ohjelman mukaan jäällä. Yksilölli-syyttä ei juuri ole. Valmennnustoiminta on hyvin koulumaista.

– Koin tekeväni työtä ensisijaisesti päävalmentajalle, vaikka itse työn piti olla luistelijoiden kehittymisen tukeminen ja valmennus. Ja kun vähitellen tuli tuloksia luistelijoiden kanssa, meriitit menivät aina päävalmentajalle, Ulla sanoo.

– Mielestäni harjoittelun pitäisi olla yksilöllistä, mutta Kanadassa fyysinen val-mennus on nuorten kohdalla lähes täy-sin ryhmävalmennusta. Se ei mahdollista henkilökohtaista herkkyyskausiin pohjau-tuvaa ohjausta. Oikeastaan ei saa olla itse-näinen, koska se poikkeaisi päävalmenta-jan linjasta. Jäällä tapahtuva taitoharjoit-

telu on täysin yksityisopetusta ja lasten vanhemmat maksavat yksityistunnit, Ulla toteaa.

ValmentajaosaamisentunnistaminenKanadan valmentajakoulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista. Kokonaisuu-desta vastaa Kanadan valmentajayhdistys CAC (Coaching Association of Canada). Kanadalaisten lajiliittojen oma kolmipor-tainen järjestelmä tukeutuu CAC:n luo-maan rakenteeseen. Skate Canada maan liittona vastaa taitoluisteluvalmentajien koulutuksesta ja osaamisen tunnistami-sesta.

Ullalla oli Kanadassa aloittaessaan Suo-mesta liikuntatieteiden maisterin tut-kinto ja merkittävä osa liikuntalääketie-teen opintoja lajiopintojen lisäksi suori-tettuna. Aluksi siirtyminen paikalliseen

ympäristöön oli jatkuvaa oman osaami-sen todistelua.

– Ulkomaalaisuudesta ja tutkinnoista ei aluksi ollut mitään hyötyä, vaan kaik-kea osaamista piti todentaa koko ajan eri testeillä. Aikaisemmalle koulutukselleni ei annettu aluksi mitään arvoa. Samalla aloinkin etsiä reittiä miten saada kanada-lainen valmentajatutkinto suoritettua, jotta jatkuva todistelu loppuisi, Ulla kertoo.

Skate Canadan koulutusjärjestelmä on jaettu ohjaajien ja valmentajien linjoihin. Järjestelmä mahdollistaa muilla tavoin kuin liiton oman systeemin kautta kou-lutetuille valmentajille ns. Fast Track -tien edetä oikealle osaamistasolleen. Se koskee ulkomaalaisia valmentajia ja aikaisempia huippuluistelijoita.

– Minulle tarjoutui lopulta mahdolli-suus suorittaa Fast Track -ohjelma, jossa minun piti esittää osaamiseni huippu-valmentajalle. Hän asettaisi minut tulos-ten perusteella oikealle tasolleni ja siten saisin kanadalaisen valmentajatutkinnon National Coaching Certification Program (NCCP) – ohjelman mukaisesti. Arvioiva valmentajani oli eric Broom, joka on yksi Kanadan valmentajokoulutuksen tärkeim-mistä kehittäjistä ja yksi NCCP-ohjelman luojista.

– Testikokonaisuus oli perusteelli-nen ja se käsitti laajan liikuntatieteellisen kokonaisuuden ja lajiosuuden. Sain testin läpi lähes täysin pistein ja minulle myön-nettiin tason kolme valmentajatutkinto vuonna 2007. Se on normaalisti korkein taso mikä myönnetään ulkomailta tulleille valmentajille.

– Senkin jälkeen monet paikalliset val-mentajat ihmettelivät miten olin saatta-nut saada sen ulkomaalaisena ja suoraan yhdellä testillä. Suomalainen yliopisto- ja lajikoulutukseni sekä tietysti pitkä koke-mus auttoivat testin läpäisemisessä. Kehi-tystäni yritettiin jarrutella, mutta itsepäi-syydellä sain todistuksen ja lopulta rau-hallisemman työympäristön, Ulla toteaa.

kannattaa lähteä ulkomaille– Ehdottomasti kannattaa lähteä ulko-maille ja kokeilla omia mahdollisuuksia siellä. Ulkomailla oppii aina jotain uutta ja sellaista, jota voi olla vaikea oppia

Suomessa. Siinä tavallaan näkee met-sän puilta. Isot kokonaisuudet hah-mottuvat selkeämmin ja pienet asiat löytävät paikkansa.Ulkomailla ollees-san oppii myös arvostamaan mitä Suomessa on.

– Nuorten valmentajien koh-dalla tärkein anti on varmasti oma

kasvu ihmisenä ja valmenta-jana. Ja sen huomaaminen, että voi valmentaa monella tavalla, Ulla päättää. ●

38 2 • 2013

Vera Pauw uskoo, että sekaryhmissä harjoittelu

edistää sekä tyttöjenettä poikien kehitystä.

sekaryhmiin

Tekstijakuvat Sari Tuunainen

P auw puhui sekä omasta koke-muksestaan että pohjaten yli-opistotason tutkimuksiin. Utrechtin ja Paisleyn yliopis-tojen tutkimusten johtopäätös oli, että sekaryhmissä harjoit-

telu hyödyttää sekä tyttöjen että poikien pelaajakehitystä.

Tutkimukset osoittivat, että tytöt louk-kaantuivat vähemmän sekajoukkueissa ja heillä oli korkeampi itsetuntemus. Pojat kilpailevat luonnostaan tyttöjä enem-män, mikä vie sekaryhmissä tyttöjä lajissa eteenpäin.

Pojat puolestaan olivat tutkimustulos-ten mukaan sosiaalisempia ja avoimem-pia valmennukselle ja heidänkin pelinsä kehittyi aikaisemmin ja nopeammin, kun he harjoittelivat sekaryhmässä.

Pauw toi esiin, ettei fyysinen kehitys aseta esteitä sekaryhmissä harjoittelulle,

sukupuolijaostaVera Pauw, hollantilainen entinenpelaaja, valmentaja ja jalkapallo-vaikuttaja vieraili luennoimassasuomessa. hänen viestinsä oliselvä. Valmennuksessa pitäisihyödyntää enemmän tyttöjen japoikien sekoitettuja ryhmiäjakamalla ryhmät iän ja tason,ei sukupuolen mukaan.

etenkin kun puhutaan alle 12-vuotiaista. Tytöt ovat usein vielä 13–14 -vuotiainakin isompia ja vahvempia kuin pojat.

suurin haaste on asenne– Ihmisillä on usein vahva asennoitumi-nen tähän aiheeseen. Valmentajat miettivät usein pieniä esteitä, kuten pukuhuoneita.

Kyse on kuitenkin tottumuksesta, ei todel-lisista esteistä. Pitäisi muistaa, että nuori-sovalmennuksessa kehitetään ensisijaisesti pelaajia. Tyttöjen ja poikien yhdistäminen helpottaisi myös harjoitusryhmien muo-dostamisesta, etenkin pienissä seuroissa, Pauw totesi reilun 30 suomalaisvalmen-tajan ryhmälle.

2 • 2013 39

Myös naisten jalkapallomaajoukkueessa osa pelaajista on aloittanut pelaamisen poi-kien joukkueessa. jaana lyytikäisen har-rastus alkoi Kuopion lähellä Riistaveden Urheilijoissa ja Nora heroun Helsingissä FC Viikingeissä.

Suomessa säännöt sallivat jalkapallossa tyttöjen pelaamisen poikien joukkueissa 15-vuotiaaksi saakka. Pauwn mukaan ikä-raja on turha, sillä kilpatasolla tulee jossa-kin kohtaa aika, jolloin tyttö ei enää pärjää poikien joukossa ja hakeutuu tyttöjouk-kueisiin saadakseen enemmän peliaikaa. Harrastetasolla Pauw ei näe syitä, miksei sekajoukkueita voisi olla vaikka aikuisis-sakin.

Pauwn ajatuksia herättävät esimerkit olivat helposti ajateltavissa myös mui-hin joukkuelajeihin. Yksilölajeissa seka-ryhmissä harjoittelu onkin jo tutumpaa myös Suomessa. ●

Vera Pauw toimii tällä hetkelläKansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n kouluttajana (FIFA Instructor). Hän pelasi 89 maaottelua oranssipaidoissa vuosina 1983 –1998 ja toimi Hollannin naisten maajoukkueen päävalmentajana 2004 –2010. Sitä ennen hän luotsasi Skotlannin naisten maajoukkuettavuosina 1998 – 2004. Hän on toiminut naisten päävalmentajana ja teknisenä johtajana myös Venäjällä 2011– 2012.

Useat nais- ja tyttöjoukkueet pelaa-vat harjoituskaudella poikia vastaan ja hakevat kokemuksia erilaisesta temposta ja pelitavasta. Myös huip-putason valmennuksessa käytetään sekaryhmiä jonkin verran. Naisten liigan viime kausien mes-

tarijoukkueen PK-35 Vantaan val-mentaja PauliinaMiettinen kertoi, että he harjoittelevat talvella kaksi kertaa viikossa 14 –15-vuotiaiden poikien kanssa. Peliharjoitteita teh-dään sekä vastakkain että sekajouk-kuein. Myös tanskalaisen Fortuna Hjør-

ringin päävalmentaja Briansøren-sen kertoi, että heillä on sekä alle 15-vuotiaiden että alle 17-vuoti-aiden poikien ryhmiä nostamassa tempoa harjoituksissa, etenkin kun pelataan isolla alueella. ●

naistenliiga-valmennuksessahyödynnetäänpoikajoukkueita

Kolumni

OTSIKON MUKAISEEN sanaleikittelyyn törmäsin e.T. hallin tuotan-nossa. Perusajatus menee suunnilleen siten, että High Context- sisäl-löissä (myöhemmin HC) pienen tapahtumankin taustalla saattaa olla suuri joukko tapahtumia, näkymättömiä verkostoja ja historiaa, josta ei olla välttämättä tietoisia. Low Context- sisältö (myöhemmin LC) tuote-taan ennemminkin tässä ja nyt, vailla pitkää historiaa, pohdintaa tai sei-tin ohutta syiden ja seurauksien verkostoa joka ulottuu historian hämyyn asti. OLIN VETÄMÄSSÄ URVA-koulutusta maaliskuussa. Avasimme yhdessä lähestymistapaamme omaan lajiimme ja sen juuriin. Esimerkiksi kun judoka kumartaa dojo:n ovella, tatamin reunalla ja vastustajalleen, on kyse hyvinkin isosta HC- systeemistä. Systeemistä, jossa vuosituhansien takainen aasialainen (japanilainen) kulttuuriperintö tulee näkyväksi ja eläväksi pieneen liikkeeseen. Länsimaiselle judokalle kyse voi olla suo-rituspaikan kunnioittamisesta ja vastustajan arvostamisesta. Mutta japa-nilaiselle kumarrus on hänen kulttuuriinsa liittyvä rituaali. Lontoon olympialaisissa Japanin uintijoukkue kaikkia tähtiänsä myöten kumarsi aina joukkueen valmentajille saapuessaan suorituspaikalle. Voisin kuvi-tella, että samanlaisissa asetelmissa kumarruksia tapahtuu miljoonia päi-vittäin. KUN KESKUSTELIMME LC/HC- aisaparista, kommentoi joku koulu-tettavista suunnilleen näin: ”Ja me kun aina ihmettelimme, mitä ihmettä ne siellä Japanissa oikein harjoittivat, kun sillä ei tuntunut olevan mitään käytännön järkeä.” Yhtäkkiä kaikki olikin järkeenkäyvää. Voitaisi jopa ajatella, että judon harjoittaminen Japanissa japanilaisena merkitsee vain vallitsevan kulttuurin ilmentämistä, ylläpitämistä ja kulttuurin arvojen välittämistä eteenpäin. Judo = teatteria ONKO SUOMALAINEN urheilu HC vai LC? Mieleni tekisi vastata tähän kysymykseen. Mutta jätän asian teidän pohdittavaksenne. Mitä lajinne edustaa? Missä ovat sen juuret ja historia? Missä ovat ne näkymättömät seitinrakentajat, jotka kutovat lajianne ehjäksi ja iäiseksi? ANNAN JOITAKIN suuntia HC:n paikantamiseksi. HC:tä löytyy sieltä, missä on vanhoja perinteitä ja perinteisiä kilpailuja. Sieltä, mistä löytyy historiallisia paikkoja ja seuranimiä, pokaaleja ja mitaleja. Vanhoja valo-kuvia ja museoita. Lajeja, joissa valmentajia löytyy vanhoista parroista ja mummoista, joissa katsomot täyttyvät lajin arvostelijoista (jotka ovat olleet mukana lajin kulta-aikoina vuonna kissa ja koira). Sieltä missä sama asia ollaan tehty samalla tavoin jo sata vuotta sitten. ●

high Context,low Context

MarKoMalVEla

40 2 • 2013

Pelaajavalmennuksen keskiössä

Teksti Markus Arvaja ja Ilkka Haapea

Kuva Janne Huuskonen

K uinka valmentaja voisi vastata yksilön tarpeisiin ja kehittää pelaajia jotka ovat joukkueen tavoitteisiin sitoutuneita, ja ottavat vastuuta omasta oppi-misestaan?

Niin kutsutun Self determination -teo-rian mukaan yksilön perustarpeisiin kuu-luvat tunteet yhteisöllisyydestä, autono-

miasta ja pätevyydestä. Valmentajalle on tärkeää tunnistaa tämä ja jokapäiväisessä toiminnassaan vaikuttaa siihen että nämä yksilön perustarpeet tulevat tyydytetyksi. Tämän kautta saadaan joukkueen yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneita, motivoituneita ja aktiivisia oppijoita.

yhteisöllisyys ja ilmapiiriValmentajien johtamistapa vaikuttaa jouk-kueen ilmapiiriin. Heidän antamansa po-sitiivisen palautteen, demokraattisen joh-

yksi joukkuevalmentamisen haasteista on pelaajien yksilöllisten tarpeiden yhteensovittaminen joukkueen tarpeiden ja tavoitteiden kanssa.

tamistavan ja valmentajien osoittaman so-siaalisen tuen on todettu edesauttavan positiivisen ilmapiirin kehittymisessä. Myös joukkueen pelaajien toisilleen osoit-taman tuen on todettu lisäävän yhtenäi-sen toimintailmapiirin kehittymistä. Kun luodaan toimintakulttuuri, jossa pelaajat antavat toisilleen tukea ja aitoa palautetta, voidaan tehostaa oppimista ja joukkueen yhtenäisyyttä.

Valmentajien ja pelaajien tehtävänä on luoda joukkueen ilmapiiristä sellainen, jossa yksilö kokee syvää luottamusta ja ar-vostusta kanssapelaajiaan kohtaan. Tällai-sessa ilmapiirissä jokainen yksilö voi olla

Onnistunko mo�voimaan vai mo�voinko onnistumaan?

Ratkaisukeskeinen coach -koulutus 2013-2015

Haku ratkaisukeskeinen coach -koulutukseen nyt käynnissä.

Lisä�edot ja ilmoi�autuminen: www.l�.fi “koulutus”

Kun valmentaja osoittaa pelaajalle arvostusta ja välittämistä,tämä sitoutuu helpommin joukkueeseen ja sen tavoitteisiin.Välittämistä on esimerkiksi se, että opettelee tuntemaanpelaajat henkilökohtaisesti, mitä pelaaja haluaa elämältään,harrastukseltaan tai mihin pelaaja yleisesti aikaansa käyttää.

oma aito itsensä ja pelaajalla on tunne, et-tä hän uskaltaa ottaa pelissä tarvittavia ris-kejä ja vastuuta ilman pelkoa ja ylimääräi-siä paineita. Tunne siitä, että ”olemme yh-dessä joukkueena” on tärkeä.

Kun valmentaja osoittaa pelaajalle ar-vostusta ja välittämistä, tämä sitoutuu hel-pommin joukkueeseen ja sen tavoitteisiin. Välittämistä on esimerkiksi se, että opet-telee tuntemaan pelaajat henkilökohtaises-ti, mitä pelaaja haluaa elämältään, harras-tukseltaan tai mihin pelaaja yleisesti ai-kaansa käyttää. Pelaajan tulisi kokea, että hän on osa ympäristöä jossa hänen panok-sellaan on merkitystä. Kuinka hänen roo-linsa ja tehtävänsä auttavat joukkuetta saa-vuttamaan yhteisen tavoitteen. Tällainen tilanne heijastuu pelaajien yleiseen hyvin-vointiin ja valmentaja voi vaatia pelaajil-taan enemmän. Pelaajakeskeisen valmen-nuksen yksi keskeisimmistä tekijöistä on tukea kokonaisvaltaisesti pelaajan psyyk-kistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua.

Tavoitteet ja pätevyyden tunnePelaajalla tulee olla selkeä ymmärrys sii-tä kuinka hänen yksittäiset valintansa ja päätöksensä vaikuttavat joukkueen me-nestykseen ja ilmapiiriin. Hyvä tapa tukea pelaajaa on auttaa häntä näkemään omat

vahvuutensa ja kehityskohteensa sekä ot-tamaan vastuuta omasta kehittymisestään. Pelaajaprofiloinnin avulla sekä valmen-taja että pelaaja tulevat tietoiseksi pelaa-jan vahvuuksista ja kehityskohteista. Näi-den ollessa tiedossa, voidaan harjoitteita,

tavoitteita ja palautteen antoa räätälöidä yksittäisen pelaajan kehitystarpeiden mu-kaiseksi, ja saattaa näin pelaaja koko val-mennusprosessin keskiöön. Harjoitteil-la ja peleillä pyritään siihen, että pelaaja kokee onnistuvansa ja kehittyvänsä omil-la vahvuus- ja kehitysalueilla. On tärkeää että valmentaja huomioi tämän ja toden-taa sen pelaajalle.

Valmentajan pelaajalle osoittaman tun-nistamisen ja hyväksynnän on todettu vai-kuttavan pelaajan itseluottamuksen lisään-tymiseen, vastuunottoon omasta suori-tuksesta ja läheisten ystävyyssuhteiden kehittymiseen joukkuetovereiden kesken. Pelaajat oppivat olemaan myös kannusta-vampia joukkuetovereitaan kohtaan. Kehit-tymisen ja osaamisen todentamisella voi-daan pelaajalle luoda tunne siitä että hän on kyvykäs ja pätevä.

Tilaa pelaajallePelaajan autonomian tunteen vahvistumi-seksi tulee valmentajan antaa tilaa pelaajan ideoille ja rohkaista häntä aktiivisuuteen ja vastuunottoon. SC Bernin päävalmen-taja antti Törmänen kertoo Veikkaaja-lehdessä omasta valmennustavastaan seuraavaa: ”Haastan myös pelaajat, että miten tämä alivoima pitäisi teidän mie-

lestänne pelata. Voidaan vähän kinatakin siinä leikkimielisesti, että miksi joku tapa on parempi. Jos he pystyvät sen peruste-lemaan esimerkiksi kokemuksillaan jos-tain muusta seurasta, niin otetaan se sit-ten käyttöön ja annetaan sille mahdolli-

suus” Törmänen jatkaa ”Ei se ole minun egoni päälle, että se onkin nyt Möttönen, joka antoi tämän mielipiteen”.

Lähtökohtaisesti pelaaja on mukana hänelle rakkaassa harrastuksessaan omista lähtökohdista ja sisäisestä motivaatiostaan. Valmentajan tehtävänä on pitää esillä jouk-kueen sääntöjä, normeja ja toimintamalleja.

Pelaaja on keskiössä silloin kun val-mentaja pystyy todentamaan hänen pa-noksen ja merkityksen joukkueelle sekä edesauttamaan pelaajan pätevyyden ja kuuluvuuden tunteen kehittymistä. ●

lähteet:sDECI, E. L., & RYAN, R. M. (2002).

Handbook of self-determination research.Rochester, NY: University ofRochester Press.

DECI, E. L., & RYAN, R. M. (1985).Intrinsic motivation and self-determinationin human behavior. New York:Plenum Press.

CARRON, A., COLEMAN, M., & WHEELER, J.(2002). Cohesion and performance insport: A meta- analysis. Journal ofSport and Exercise Psychology, 168 – 188.

COACHES’ PERSPECTIVES ON ATHLETE-CENTRED COACHING. University of Toronto. https://tspace.library.utoronto.ca/bitstream/1807/24252/1/Headley-Cooper_Karlene_J_201003_MSc_thesis.pdf

MARTIN, L., CARRON, A., & BURKE, S.(2009). Team- building interventionsin sport: A meta-analysis. Sport & Exercise Psychology Review, 5,3 – 18.

MARTENS, R. (2004). Successful Coaching3rd edition. Champaign: Human Kinetics.

VINCER, D., & LOUGHEAD, T. (2010).The relationship among athlete leadership behaviors and cohesion in team sports.The Sport Psychologist, 24, 448 – 467

42 2 • 2013

kehonkielipositiiviseksi

Tekstijakuva Jukka Tanninen

J otenkin ryhmän voimaan luot-taminen ja erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa kes-kusteluun pääseminen kieh-toi sen verran, että lähdin mukaan. Kokoontuva ryhmä

oli sopivalla tavalla heterogeeninen, jotta keskustelut rönsyilivät vilkkaina hyvin eri aloilla ja tasoilla. Tunsin olevani uudella tavalla oppimisen ja kehittymisen yti-messä.

Suomen tennisvalmennuspiireissä hen-

kun näin ensimmäisen kerranmaininnan suPy:n järjestettävistätalkoista varmaankin saVal:in nettisivuilla, kiinnostukseni heräsivälittömästi. Talkoot eli palkatonvapaaehtoistyö on suhteellisenkadonnut ilmiö monessatyöyhteisössä ja rahan perässäjuoksevassa nykyajassa.

maan onnistumisiinsa positiivisella ke-honkielellä, hänen itseluottamuksensa ke-hittyy ja hän pelaa jatkossa rohkeammin ja pystyy nauttimaan pelaamisen liittyvistä haastavista tilanteista enemmän.

Positiivisuus vahvistaa onnistumisia ja yksittäiset onnistumiset johtavat onnis-tumiskierteeseen, jota peliin väistämättä kuuluvat epäonnistumiset eivät voi muren-taa. Positiiviseksi reaktioksi valittiin pelaa-jan omavalintainen tuuletus, eli selkeä kehonkielestä nähtävä merkki onnistumi-sesta. Ennen harjoittelun alkamista jokai-nen pelaajan sai vapaasti miettiä itselleen luontaisen tavan reagoida, siis tuulettaa onnistumistaan.

Kun idea oli valmis, valittuja harjoit-teita lähdettiin testaamaan junioripelaa-jilla kahdessa eri seurassa, Grani Tennik-sessä ja Mikkelissä. Harjoitteet etenevät progressiivisesti helposta syöttöharjoit-teesta neljän portaan kautta avoimeen pe-laamiseen.

Harjoitteluun osallistuvat pelaajat olivat 11–18-vuotiaita, kansallisen tason kilpai-levia tyttöjä ja poikia. Tyypillisesti tennis-harjoituksia heillä on 2– 4 kertaa viikossa. Näihin normaaleihin harjoitustilanteisiin yhdistimme erityisiä tuuletusharjoitteita, eli loimme tai vapaassa pelaamisessa syn-tyi luonnollisesti sellaisia tilanteita, joissa pelaajalla oli mahdollisuus ilmaista onnis-tumistaan persoonallisella positiivisella tavallaan.

VideotarkasteluaHarjoituksia ja harjoitusotteluita videoi-tiin ja otoksia katsottiin yhdessä. Pelaa-jille haluttiin näyttää realistinen kuva hei-dän kehonkielestään tennisottelun aikana. Nähdyn perusteella nousi joukko kysy-myksiä: Oliko pelaaja tyytyväinen näke-määnsä? Kuka on pelaajan esikuva ammat-tilaisten joukossa? Mitä ammattilaisilta voisi oppia?

Kehonkielen kehittämiseen tähtäävän harjoittelun onnistumisesta voidaan näin-kin lyhyen jakson perusteella vetää johto-päätöksiä. Yleinen ilmapiiri harjoitustilan-teessa on muuttunut positiivisemmaksi, jotkut pelaajista ovat oppineet huomioi-maan omia onnistumisiaan entistä parem-min ja useimmat ovat oppineet erot-tamaan, mikä on ollut heistä itsestään kiinni ja mikä on ollut vastustavan toi-mien tulosta. Kaikkihan ei ole kuitenkaan vain omaa syytä tai ansiota.

Kun omat onnistumiset on opittu huo-mioimaan, voidaan jatkossa keskittyä vir-heiden ja epäonnistumisten käsittelyyn samanlaisen harjoitteluportaikon avulla. Viimeisenä vaiheena voisi olla vastustajan onnistumisten prosessointi, jolloin kaikki pelissä esiintyvät pisteiden päättymisvaih-toehdot ovat hallinnassa. ●

kisen valmennuksen aiheita ei ole kovin tarkasti tai innostuneesti käsitelty, vaikka kaikki myöntävät asian tärkeyden. Olin omatoimisesti yrittänyt perehtyä erilai-siin aihepiireihin sekä kirjallisuuden että joidenkin koulutusten kautta, mutta pin-nalle nousi aina tarve käytännönläheisistä ja eritoten kentällä tehtävistä henkisen val-mennuksen harjoitteista.

Halusin ottaa haasteen vastaan ja ryh-dyin ideoimaan kehonkielen kehittämisen kautta tapahtuvaa itseluottamuksen vah-vistumiseen perustuvaa harjoittelua. Ryh-mästä sain työparikseni koko toiminnan moottorin leena matikan, jolla on rau-tainen kokemus ja asiantuntemus monilta urheiluspykologian tasoilta. Myöhemmin ryhmäämme liittyi urheiluspykologiasta opintojaan tekevä ja jo valmis liikuntatie-teen maisteri marko Nieminen. Tässähän pääsi itseään parempaan seuraan.

yksinkertainen lähtöajatusIdea on yksinkertainen. Lähtöajatuksena pidimme, että kun pelaaja oppii reagoi-

2 • 2013 43

kevät koittaa –väsymys voittaaA IKA MENEE TODELLA nopeasti,kuin huomaamatta.Vasta äskettäin olin kiireisen syksyn keskellä.

Työssäni, jossa hihat kääritään joka päivä tunteja sääs-tämättä, itsestä puhumattakaan. Mihin aika oikein lip-sahti? Herään säpsähtäen aamuyöllä, päässäni pyörii kiih-keästi seuraavan päivän edessä olevat tehtävät. Päivä on pakko aikatauluttaa, muuten ei ehdi mitään. Tiedote...ja siihen nukahdan uudelleen. Näen unta. Siinä aivan upeat liu’ut ja vaikeat käännöskuviot seuraavat toinen toistaan. Suorastaan hehkun nerouteni aikaansaanosta ja olen hal-jeta ylpeydestä. Uneni jatkuu siihen asti kunnes aamulla herä- tyskello soi. Havahdun kuin suoraan maan alta. Ja eikun aamutunnille.

NOUSEN YLÖS JA valmistelen lähtöni. Mutta ihme, pääni on aivan tyhjä.Yhtä ainoaa harjoitetta ei liiku.

Eipä taida liikkua pääni sisällä muutenkaan mitään. Äkkiä autoon, musa soimaan ja uudet suunnitelmat kehiin. Istun hallin parkkipaikalla ja koitan pusertaa ja keskittyä. Pää kumisee ja korvissa musiikki humisee. Pakko lähteä jäälle. Mutta onneksi on rutiinia riittävästi ja kas saan aikaan jostain sielun syövereistä ihan kelpo tunnin. Onnittelen itseäni.

Kiidän kotiin. Päivän suunnittelutyöt on tehtävä ja kun tartun toimeen, alkaa puhelin soida. Lähes keskeytymä-tön puheen tulva. Meidän tyttö kun...Joudun jättämään kirjalliset työt kesken ja paahdan autolla kohti työpaik-kaani. Olen myöhässä, talla pohjaan. Onneksi poliiseja on vähennetty. Tulen hallille. Työt jatkuvat kun kollegat tule-vat koppiin. Aloitamme palaverin sillä on paljon suunni-teltavaa. Näytöstyöt on aloitettava ja työnjaosta sovittava. Samassa kopin oveen koputetaan. Palaveri keskeytyy, sillä oven takana odottelee harmaankalpea lapsi. Otsa ihan kuuma ja huonovointinen olo. Mutta harkkaan on tul-tava, kun venhemmat sanoivat että jos kuitenkin kokei-lisit. Pois tieltä bakteerit ja tartuttamiset, mukaan vaan vaikka pää kainalossa.

Lapsi hoidetaan, soitot kotiin ja poishakua järjestele-mään. Meni siinä sitten palaveriaikakin. Mutta päivää toki piisaa vielä. Porhallan tunnille, mukavia lapsia ja innokkaita. Se on aina palkitsevaa. Kun oikein tomerasti ohjeistan, huomaan yhden lapsista katsovan minua ala-kulmasta kummissaan. Lopetan ohjeistuksen, sen varsin tärkeän ja tietoa täynnä olevan. Samassa kuulen -”miten sulla on noin punanen nenä...” Sinne meni sekin tiedon-jyvänen. Olisi pitänyt tarkistaa puuterit ennen kuin syök-syin jäälle. Mutta naurattaa. Mikä elämässä onkaan tär-keää.

KIIDÄN TAUOLLA KOPPIIN, pitäisi ehtiä vessaankin. Mutta vastaan tulee äiti - mitenkäs nyt kun pitäisi sopia kesäharjoittelu. Siinä sitten nokitusten menee tauko, ves-saan ei ehdi. Seuraava tunti onkin haastavampi ja johon-kin se hätä siinä hukkuu. Paahdan ja viuhdon - tunnin jälkeen on järkyttävä jano. Kurkkua kuivaa. Vessaan ja juomaan. En ehdi kumpaakaan. Poistuessani jäältä onkin

muutama tiedonjanoinen odottamassa infoa kevään kie-muroista.

Sitten onkin seuraavat opetusjaksot. Isoimpien kanssa on kiva pohtia vaikeaa tekniikkaa. Ei tarvitse niin kovin liikkua, tuleekin kylmä kaiken riehumisen jälkeen. Kupla otsassa kasvaa kaiken aikaa. Ja nenä punoittaa entisestään. Koppiin - vessaan, puuteria ja juomaa. Mutta en pääse käytävällä vuoroaan odottavien pienten vanhempien ohi. Massat ova vallaneet käytävät. Palaan toivottomissa tun-nelmissa jään laidalle. Onneksi on viimeinen tunti. Mutta sen aikana, kun uudelleen viritän leikit, laulut ja kisailut sekä itse luistelen jokaisen liikkeen, pitää oikein pinnistää. Mietin kuumeisesti ennen jokaista ponkaisua, ettei vain lirahda. Näin ikääntyvänä sekin on mahdollista. Mutta vihdoin tunti loppuu. Kiidän koppiin. Äkkiä ulos. Kotiin ja vessaan. Juomaan ja syömään. Ja jos vielä saunaankin. Poistuisi punoitus ja kylmä karkottuisi.

Astun kotiovesta sisään. En ehdi ottaa takkia pois. Ai niin, puhelinaika. Ensimmäisen puhelun jälkeen saan vih-doin käytyä vessassa. Uusi enkka sillekin pidätyssessiolle. Ja ruoka pöytään. Puhelin soi. Ja ruoka hyhmettyy lau-taselle.

Viimeisen juttutuokion jälkeen on turha haaveilla sau-nasta, aikaa on lipsahtanut liikaa. Koneelle ja epätoivoinen yritys työstää aamupäivän tehtävät vielä kokoon. Hermo menee, virheitä tulee. Kun kone tekee lakon ja tiltin pää-tän lopettaa.

MIHIN SE AIKA oikein lipsahti? Mukavan ja haastavan valmennustyön parissa, jossa samanlaista päivää ei ole. Katson ulos ikkunasta. Näen valoa tunnelin päässä, kohta on kevätkausi paketissa. Ai niin, ohjelmamusiikit pitää etsiä, oheisharjoitteluohjelmat kevättauolla tehdä. Näytös on vielä kesken ja koreografiat vaiheessa. Palaverit näytök-sestä, kavään kursseista ja ensi kaudesta tulossa, menossa ja käynnissä. Päivän hommat on tehtävä...joten, jos ei muuta niin valoa – säätunnelin päässä!

Työteliästä ja valoisaa kevättä kaikille teille arvokasta työtä tekeville! sirkka kaipio, taitoluisteluvalmentaja

44 2 • 2013

Valmentajaksi herääminen javalmentajana kehittyminen

monet lajit ovat tehneetomat urheilijan polkunsa.Valmentajan polun kuvaaminen kuuluu luonnollisestisuomen Valmentajille.

Teksti Kristiina Danskanen

V almentajan polun avulla val-mentaja itse, seura ja laji-liitto voivat kuvata ja mää-ritellä oman lajinsa valmen-tajan kehittymistä, pohtia valmentajaksi ryhtymisen

syitä ja valmentajan kehittymisen haasteita.

Valmentajana kehittyminen on kokonais-valtainen prosessi ja valmentajuus on sitou-tumista.

Valmentajana toimimiseen ja kehitty-miseen vaikuttavat monet tekijät, kuten innostus lajista, halu kehittyä, kulttuuri, koulutusrakenteet ja käytettävissä olevat resurssit. Näitä taustoja vasten on juuri valmistunut ”Suomalaisen valmennus-

MoTiiViT

urhEilija-ValMEnTaja

jäähdyTTElEVäurhEilija

oMalaPsiharrasTaa

lajia

ValMEnTaMinEnKiinnosTaaaMMaTTina

ValMEnTaMinEnKiinnosTaa

harrasTuKsEna

ValmeNTajaNa kehiTTymiNeN, ValmeNTajaN Polku

osaamiNeN ja osaamisTaVoiT TeiDeN määRiTTely

harKinTaVaihEvalmentajaksi herääminen

ValMisTaVaVaihEoppiva valmentaja

osaaMisTarPEET• Oman osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen

osaaMisTarPEET• itsensä kehittämisen taitojen oppiminen

ToiMinTayMPärisTö• Kohderyhmän valikoituminen (laji, ikä, taso jne.) ja toiminta- ympäristön mukaisten osaamistarpeiden tunnistaminen

ToiMinTayMPärisTö• Kohderyhmän ja toiminta- ympäristön mukaisten osaamistarpeiden kehittäminen

oPPiMisTaVaT• Mallin mukaan toimiminen

oPPiMisTaVaT• perustaitojen oppiminen kouluttautumalla ja toiminnassa

ValMEnnusFilosoFia• Valmentajaksi ryhtyminen innostuminen valmentamiseen

ValMEnnusFilosoFia• Valmennusfilosofian rakentuminen ja oman valmennustavan löytyminen

2 • 2013 45

osaamisen käsikirja 2012”, jossa on pei-lattu nykytilannetta ja kehittämistarpeita. Valmentajan polun avulla on tarkoitus kannustaa valmentajaksi oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on saada eri oppimistilanteissa tapahtuva kehitty-minen tietoisemmalle tasolle ja erityisesti edistää toiminnassa tapahtuvien oppimis-tilanteiden tunnistamista ja hyödyntämistä valmentajana kehittymisessä.

Valmentajaksi ryhdytään erilaisin motiiveinValmentajan polulle tai uralle siirrytään hyvin erilaisin motiivein. Motiivien erilai-suus vaikuttaa myös siihen, miten lähde-tään kehittämään itseä valmentajana. Val-

mentajaksi ryhtymisen motiiveja olisikin syytä tutkia tarkemmin, jotta jokaisen val-mentajan kehittyminen saataisiin vastaa-maan yksilön tarpeita.

Omien lasten harrastuksen kautta mu-kaan tulevien valmentajien kehittyminen voi olla vahvasti sidoksissa omien lasten etenemiseen harrastuksessa ikäluokasta ja ikävaiheesta toiseen, tekniseltä tasolta seu-raavalle. Entinen huippu-urheilija sen si-jaan joutuu toisenlaisten haasteiden eteen omassa kehityksessään. Esimerkiksi val-mennettavien oppimistyylit ja motivaatio-tekijät voivat olla täysin omista kokemuk-sista poikkeavia.

Oman valmennusfilosofian alkusieme-net ovat niin ikään moninaiset ja omista

motiiveista kumpuavia ennen kuin niitä on testattu ja jalostettu eri tilanteissa polun varrella. Entä miten valmentajana kehittymiseen suhtautuu henkilö, joka haluaa ammattivalmentajaksi? Valitseeko hän liian teoreettisen reitin unohtaen käy-tännön tuoman kokemuksen ja vuorovai-kutuksen merkityksen valmentaja kehitty-misessä?

Hahmottamalla lajin valmentajan pol-kua voidaan tehostaa valmentajana kehit-tymistä. Valmentajan toimintaympäristön tietoisuus lisääntyy siitä, missä vaiheessa kannustaa ja tukea valmentajaa eteenpäin erilaisiin käytännön oppimistilanteisiin ja koulutuksiin. Entisellä urheilijalla on jo hyödynnettävää kokemusta urheilusta ja jollain toisella saattaa olla siviiliammatin kautta paljon valmennukseen sovellettavia taitoja, joita tulee tunnistaa osana kehitty-misprosessia.

Toiminnassa oppiminen Toiminnassa oppiminen on minna Blom-qvistin (KIHU) tutkimuksen mukaan isoin osa nykyisten valmentajien oppimista. Osaamisen näkyväksi tekeminen ja tehos-taminen on valmentajan kannalta tärkeää. Tutoroinnin, mentoroinnin ja itsearvioin-nin taidot ovat entistä tärkeämpiä. Tämä vaatii uusien koulutusmenetelmien hal-tuunottoa ja mahdollisesti kollegoiden ja muiden toimintaympäristöön luonnolli-sesti kuuluvien henkilöiden sitouttamista valmentajan kehittämiseen.

Valmentajan toimintaympäristöt ovat erilaisia ja siten myös toimintaympäristön asettamat osaamistarpeet. Toimintaympä-ristön mukaisten osaamistarpeiden tun-nistamisesta alkaa valmentajan kehittymi-nen. Toisaalta valmentajalla voi olla jo pal-jonkin tarvittavaa osaamista, jota voidaan tunnistaa ja hyväksilukea.

Aina on puhuttu kokeneista valmenta-jista. Nyt pitäisi ohjata valmentajia entistä tietoisemmin hankkimaan kokemuksesta osana kehittymisprosessia ja tekemään sen näkyväksi. Jokainen valmennustilanne on myös oppimistilanne valmentajalle. Urheilijoilta on jo pitkään vaadittu itsear-viointia harjoituksistaan. Miten hyvin tein tänään, mitä opin tänään? Valmentajan-kin pitäisi suhtautua toimintaansa samoin, tarkkailla omaa toimintaansa, reflektoida eri tahojen kanssa omaa valmennustaan koskevissa asioissa ja pyrkiä aina parem-paan suoritukseen. ●

”Jokainen valmennustilanneon myös oppimistilanne

valmentajalle.”

ValmeNTajaNa kehiTTymiNeN, ValmeNTajaN Polku

osaamiNeN ja osaamisTaVoiT TeiDeN määRiTTely

jalosTusVaihEkehittyvä valmentaja

ValMisTaVaVaihEoppiva valmentaja

hallinTaVaihEuudistava valmentaja

osaaMisTarPEET• itsensä kehittämisen taitojen oppiminen

osaaMisTarPEET• itsensä kehittämisen taitojen jalostaminen

osaaMisTarPEET• jatkuva oman osaamisen kehittäminen huippuosaamiseksi

ToiMinTayMPärisTö• Kohderyhmän ja toiminta- ympäristön mukaisten osaamistarpeiden kehittäminen

ToiMinTayMPärisTö• Kohderyhmän edellyttämien avainosaamistaitojen ja toimintaympäristön mukaisten osaamistarpeiden hallinta

ToiMinTayMPärisTö• Valmennuksen kokonaisuuden hallinta

oPPiMisTaVaT• perustaitojen oppiminen kouluttautumalla ja toiminnassa

oPPiMisTaVaT• Jatkuva kehittyminen valmennus- toiminnassa, teoriaosaamisen vahvistaminen ja urheilija- lähtöisyyden huomioiminen

oPPiMisTaVaT• Soveltaminen, uudistaminen ja luova ote valmennustyössä, muiden valmentajien oppimisen edistäminen

ValMEnnusFilosoFia• Valmennusfilosofian rakentuminen ja oman valmennustavan löytyminen

ValMEnnusFilosoFia• Tietoinen reflektoitu valmennusfilosofia

ValMEnnusFilosoFia• Oman valmennusfilosofian jalostuminen

46 2 • 2013

Teksti Anu Räisänen

Kuvat Terve Urheilija -projekti, Schutterstock

T ampereen urheilulääkäriase-man testauspäällikkö Niina mutanen johdatti illan aiheeseen kertomalla sydä-men ja verenkierto-elimis-tön toiminnasta rasituksen

aikana. Sydämessä tapahtuu pitkäai-kaisen fyysisen harjoittelun seurauk-sena sekä rakenteellisia että toimin-nallisia muutoksia, kuten esimerkiksi kestävyysharjoittelun myötä vasem-man kammion tilavuuden ja sydämen minuuttitilavuuden kasvua.

sydänoireiden tutkituttaminen Kardiologi sari Vanninen kertoi liikun-nan ja urheilun aiheuttamista sydän-muutoksista ja siitä, milloin sydänoi-reiden vuoksi kannattaa hakeutua lää-käriin.

Erilaiset rytmihäiriöt ovat melko yleisiä, mutta eivät aina vaadi

hoitoa. Tyypillisiä rytmihäi-riöitä ovat lisälyönnit, jotka voivat tuntua muljahduksena rinnassa tai sydämen lyön-tien välisenä pidempänä tau-kona. Lievät tai hoidolla hal-littavissa olevat rytmihäiriöt

eivät yleensä ole esteenä lii-kunnan tai kilpaurheilun har-

rastamiselle. Hyvänlaatuiset ryt-mihäiriöt yleensä häviävät rasituk-

sessa. Jos rytmihäiriötä tulee lähellä maksimaalista kuormitusta, oireet tulee tutkituttaa.

Kestävyysurheilu aiheuttaa autonomi-sesta hermotuksesta riippumatonta sisäistä mukautumista sinus- ja eteiskammiosol-mukkeissa ja hidastaa sykeimpulssin syn-

urheilijan

Varalan urheiluopistollaTampereella järjestettyynTerve urheilija -iltaseminaariinkokoontui 70 urheilijansydämestä kiinnostunuttakuulijaa.

sydän

2 • 2013 47

kulmasta. Kokonaiskeston lisäksi mm. eri tehoalueilla tehdyn harjoittelun määrä on tärkeä tieto edistymisen arvioinnissa ja valmennuksen suunnittelussa. Sykeseu-ranta on myös oiva harjoittelun yksilöl-listämisen työkalu valmentajille joukkue-lajeissa ja ryhmässä harjoiteltaessa.

salakavala sydänlihastulehdusLiikuntalääketieteen erikoislääkäri katja mjøsund pohti illan viimeisessä esityk-sessä onko urheilijan sydänlihastulehdus alidiagnosoitu sairaus.

Länsimaissa yleisin sydänlihastulehduk-sen aiheuttaja on virus, tyypillisesti fluns-savirus. Sydänlihastulehdus on monimuo-toinen seuraus ja sen diagnosointi voi olla haastavaa. Sydänlihastulehdus ei aina näy EKG:ssä eikä sitä sairauden alkuvaiheessa yleensä voida diagnosoida laboratorio-kokeista. Siinä vaiheessa, kun sydänlihas on jo vaurioitunut, verikokeissa havai-taan kohonnut TnT-arvo. Sydänlihastu-lehduksen tyypillisiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, rintakipu, rytmihäiriöt, suorituskyvyn lasku ja samanaikaiset tai edeltävät ylähengitystieoireet. Pitkitty-neessä sairaudessa urheilijalla voi olla välillä parempia jaksoja, kunnes oireet taas palaavat.

Infektiosairauden yhteydessä urheilijat eivät välttämättä malta levätä riittävästi ja kynnys jättää harjoitus tai kilpailu väliin on usein korkea. Sydänlihastulehduksen ennuste on yleensä hyvä, mutta toipumi-nen voi kestää kuukausia.

Mjøsund kehotti miettimään, onko jär-kevämpää levätä flunssan vuoksi kolme päivää kuin sydänlihastulehduksen vuoksi kolme kuukautta. Urheilua onkin syytä välttää silloin, jos on yleinen väsymyksen tai sairauden tunne, kuumeinen infektio, kurkkukipua, rintakipua tai lihaskipua. ●

vät muutokset ja välttää turhia lisätutki-muksia ja aiheettomia urheilukieltoja.

Sydänoireita tutkittaessa on etua siitä, jos kardiologilla on käytettävissä vertailu-kohtana urheilijan aiemmat EKG:t, koska tällöin muutokset on helpompi havaita.

Urheilijan kannattaakin käydä säännöl-lisesti urheilijan terveystarkastuksessa, johon EKG kuuluu. On myös tärkeää muistaa säilyttää terveystarkastusten tai muiden tutkimusten yhteydessä otetut EKG:t ja ottaa ne mukaan, kun hakeutuu lääkäriin sydänoireiden vuoksi.

syke säännölliseen seurantaanPolar Electro Oy:n koulutuspäällikkö Ville uronen esitteli sykeseurannan käyttöä harjoittelussa. Sykeseurannan ja syketieto-jen analysoinnin avulla saa tietoa paitsi harjoituksen kuormittavuudesta, myös palautumisesta ja kunnon kehittymisestä.

Urheilijan kannattaa harjoittelun aikai-sen sykeseurannan lisäksi seurata säännöl-lisesti myös leposykettään, sillä leposyk-keen avulla voi arvioida sekä palautumista että kunnon kehittymistä. Leposykkeen nousu voi olla merkki esimerkiksi ylirasi-tuksesta tai alkamaisillaan olevasta fluns-sasta. Sykemittarin tietoihin liitettävä har-joituskuormituksen seurantapalvelu mah-dollistaa riittävän palautumisen tarkkailun.

Sykemittarin käyttö kaikissa harjoi-tuksissa ja kilpailutilanteissa antaa tärkeää tietoa. Onnistunut suoritus näkyy usein sykkeessä. Sykemittarin käytön pitkän aikavälin seurannalla voidaan analysoida harjoittelun edistymistä monesta näkö-

Katja Mjøsund

Iltaseminaarin luentomateriaalitovat kaikkien saatavilla osoitteessawww.terveurheilija.fi > koulutukset.

Järjestyksessään 10. Terve Urheilija -iltaseminaarin järjestivät yhteistyössä Terve Urheilija -ohjelma, Tampereen Urheilulääkäriasema / UKK-instituutti, Varalan Urheiluopisto, Tampereen Urheiluakatemia ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry.

seuraavailtaseminaarijärjestetäänuKK-instituutissa20.11.2013klo18.aiheenaonylikuormitus.

tyä ja johtumista. Kestävyysurheilijan syk-keen hidastuminen yöllä alle 30 lyöntiin minuutissa ei aiheuta tutkimustarvetta, ellei hidas syke aiheuta oireita.

Hypertrofinen kardiomyopatia on yleisin perinnöllinen sydänsairaus. Siinä sydänlihas paksuuntuu ilman selvää muuta syytä. Sairauden esiintyvyys on yksi tapaus 500 ihmisen joukossa. Hyper-trofinen kardiomyopatia on nuorten ja urheili-joiden yleisin äkkikuoleman syy ja diag-noosi johtaa kilpaurheilukieltoon. Haas-teena on, että hypertrofinen kardiomyo-patia on yleensä oireeton. Sairaus voidaan usein havaita EKG:stä, sillä se on poikkeava 90 %:lla tapauksista.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos urhei-lija kokee selittämätöntä suorituskyvyn laskua, rintakipua tai hengenahdistusta. Liikuntasuorituksen päättymisen jälkeen tapahtuva tajunnanmenetys johtuu usein verenpaineen äkillisestä laskusta ja sitä voi ehkäistä tekemällä huolellisen loppuver-ryttelyn, jossa alaraajojen isot lihasryhmät työskentelevät.

Jos tajunnan menetys tapahtuu liikun-tasuorituksen aikana, on tärkeää hakeutua tutkimuksiin. Vanninen muistutti myös siitä, että keinotekoiset ja laittomat urhei-lusuoristusta parantamaan käytetyt lääke-aineet voivat vaurioittaa sydäntä.

ekG on yksilöllinenKardiologi kjell Nikus täydensi esitystä katsauksella sydänfilmiin eli EKG:hen. Ni-kus muistutti siitä, että EKG on hyvin yk-silöllinen ja siitä ei näe, onko sydän vahva vai heikko. Urheilijoista noin 60 %:lla on EKG-muutoksia, jotka ovat seurausta sään-nöllisestä harjoittelusta. Koska urheilu ai-heuttaa runsaasti positiivisia muutoksia sydämen toiminnassa, on haasteena tun-nistaa mahdolliset sydänsairauteen liitty-

Sari Vanninen

Lapin Urheiluopisto

75 €

Koulutuksen hinta:

Suomen Valmentajat ry. Radiokatu 20, 00240 HelsinkiPuh. (09) 3481 3142, [email protected]

55 €ei jäsenetSuomen

Valmentajien jäsenet

Hinta sisältää: koulutuksen,materiaalit ja lounaan

Peruutusehdot:

Ilmoittautumiset:

Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme puolet koulutuksen hinnasta.

Peruuttamatta jätetyistäilmoittautumisista veloitammekoko koulutusmaksun.

Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa:

www.suomenvalmentajat.fiLisätietoja [email protected]

Aikataulu: klo 10.00 – 11.15......luento 1 .......... Mekaniikka ja urheilu (mekaniikan peruslait urheilussa, voima, painopiste, vipuvarret) Harri Hakkarainen

klo 11.30 – 12.15......luento 2 .......... Ihmisen liikkeiden vaikutukset mekaniikkaan Harri Hakkarainen

klo 12.30 – 14.00......harjoitus 1 ..... Biomekaniikan periaatteet valmennuksessa Harri Hakkarainen

LOUNAS

klo 15.00 – 16.00......luento 3 .......... Biomekaniikan käytännön sovellutukset Sami kalaja

klo 16.15 – 18.00......harjoitus 2 ..... Tasapainon kehittäminen käytännössä Sami kalaja

Luonnonlait ja liikemekaniikka urheilijan kehittämisen tueksi

VALMENTAJA-KLINIKKA 2013TEHOKKAAMMIN, TÄSMÄLLISEMMIN JATALOUDELLISEMMIN

25.5.2013 ROVANIEMI

Suomen Valmentajat,Lapin Urheiluopisto ja Lapin

urheiluakatemia järjestää

KouluttajatHarri HakkarainenHarri on lääketieteen lisensiaatti ja liikuntatieteiden maisterija toimii Olympiakomitean vastaavana lääkärinä. Harrilla on pitkäaikainen kokemus myös valmentajana. Hän on toiminut fysiikkavalmentajana mm. Oulun Kärpissä, Kalpassa sekä KHL-joukkue Magnitogoskissa.

Sami KalajaSami on liikuntatieteiden tohtori ja ammatiltaan perus-koulun rehtori. Sami on taitovalmennuksen asiantuntija,ja toiminut päävalmentaja telinevoimistelussa ja kilpa-aerobicissa. Fysiikkavalmentajana Sami on toiminutmm. Jyväskylän Kirin miesten ja naisten superpesis-joukkueissa, Honsun miesten koripallojoukkueessa jakv-tason uimareille

Tässä koulutuksessa käydään läpi teoriassaja käytännössä biomekaniikan perusteitasekä niiden sovellutuksia.

Esimerkiksi: Urheilijan asennon merkitys tasapainolle, lihaspituuden ja nivelkulmanyhteys voiman tuottoon.

Koulutuspaikka: Lapin urheiluopisto,Rovaniemi

Valmentajaklinikka_Roi.indd 1 16.4.2013 7.24

2 • 2013 49

www.suomenvalmentajat.fi

Erik Piispa

KEHITYSPÄÄLLIKÖN PALSTA

K esä lähestyy kovaa vauhtia ja alkuvuosi on ollut koulutusten osalta niin kiireinen, että vii-meiset kolme kuukautta ovat menneet yhdessä hurauksessa.

Vielä ennen kesää on hyvä katsoa mitä Suomen Valmentajien koulutusrintamalla on tapahtumassa kevään ja syksyn aikana.

koulutuskokonaisuusSuomen Olympiakomitea on työstänyt suomalaisen valmennusosaamisen käsi-kirjan, joka kirvoitti myös meitä tarkas-telemaan omaa jatko- ja täydennyskou-lutuskokonaisuuttamme. Haluamme, että koulutuskokonaisuutemme on omalta osaltaan linjassa käsikirjassa esitettyjen asioiden kanssa.

Työ on käynnistynyt ja syksyn kulu-essa esittelemme päivitetyn jatko- ja täy-dennyskoulutuskokonaisuutemme net-tisivuillamme, E-valmentajassa sekä Val-mentaja-lehdessä.

Valmentajaklinikan uusi teemaOlemme saaneet valmiiksi valmentajakli-nikalle uuden sisällön, joka liittyy yhteen urheiluvalmennuksen keskeiseen teemaan.

Uuden valmentajaklinikan otsikko on ”tehokkaammin, täsmällisemmin ja talou-dellisemmin”. Koulutuksessa käydään läpi teoriassa ja käytännössä biomekaniikan perusteita sekä niiden sovellutuksia. Esi-merkiksi mikä on urheilijan asennon mer-kitys tasapainolle ja nivelkulman yhteys voiman tuottoon.

Kouluttajina toimivat urheilulääkäri ja valmentaja harri hakkarainen sekä tai-don oppimisen ja opettamisen asiantun-tija sami kalaja. Molemmat kouluttajat ovat valmennuksen ammattilaisia, joilla on kokemusta eri lajien urheilijoista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kevään ainoa valmentajaklinikka jär-jestetään Rovaniemellä 25.5. yhteistyössä Lapin urheiluopiston ja Lapin urheilu-akatemian kanssa. Nyt kannattaa kaikkien Pohjois-Suomen valmentajien uhrata yksi viikonloppu ja osallistua laadukkaaseen koulutukseen.

Ilmoittautuminen käynnistynyt Suo-men Valmentajien nettisivuilla osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi.

Kevään aikana sovimme syksyn val-mentajaklinikoiden ajankohdat ja paik-kakunnat. Ajankohtien ja paikkakuntien

varmistuttua löydät niistä tiedon netti-sivuiltamme.

katsaus syksyn tarjontaanSyksyyn on vielä matkaa, mutta tässä vai-heessa on jo hyvä merkitä kalenteriin muutamia tärkeitä ajankohtia. Suomen Valmentajat järjestää kaksipäiväisen tapah-tuman 6.– 7.10.2013 Kisakallion urhei-luopistolla.

Sunnuntaina 6.10. järjestetään avoimet valmentajapäivät, joka tulee sisältämään mielenkiintoista ohjelmaa sekä iltajuhlan, jossa palkitaan ansioituneita valmentajia.

Maanantaina 7.10. on vuorossa val-mentajafoorumi, joka on seminaarityyp-pinen tapahtuma, mutta toimintatavoil-taan vuorovaikutteinen. Valmentajafoo-rumin teemana on ”Nuoren urheilijan hyvä päivä”. Molempien päivien tarkka ohjelma ja esiintyjät varmistuvat kesäkuu-hun mennessä.

30.11. on vuorossa valmentajaklinikka special, jonka kouluttajana toimii muuta-man vuoden jälkeen fyysisen harjoittelun asiantuntija Tommi Paavola. Tommi on tehnyt hyvää ja ansiokasta työtä Yhdysval-loissa jo lähes kymmenen vuotta. Tommi on ollut tärkeä henkilö Suomen Valmen-tajien koulutussisältöjen kehittämisessä. Riippuen Tommin aikatauluista, järjes-tämme yhden tai kaksi erillistä koulutus-päivää.

Lisätietoja tästä tapahtumasta ja val-mentajaklinikka specialista löytyy netti-sivuiltamme kesäkuun puolenvälin tun-tumilla.

Nuorten liiketaitoharjoittelu, osa 4Kevään ja kesän aikana käynnistämme Nuorten liiketaitoharjoittelun neljännen osan työstämisen yhdessä Tommi Paavo-lan kanssa. Työstämistä jatketaan kesän jäl-keen Suomen Valmentajien kouluttajatii-min kanssa. Loppusyksystä teemme kuva-ukset ja editointityöt, sekä käynnistämme koulutusaineiston rakentamisen.

Liiketaitoharjoittelun neljännestä osasta tehdään edellisten osien tapaan kolmen tunnin koulutus ja sen tueksi DVD. Tar-koituksenamme on saada DVD valmiiksi ja koulutukset käynnistymään tammi-hel-mikuussa 2014.

Voimaa, nopeutta ja kestävyyttä valmen-nuksen haasteisiin ja hyvää kevättä! ●

kiirettä koulutusrintamalla

suomenValmentajientoimistosuomenValmentajatryRadiokatu 20, 00240 Helsinki

Puhelin: (09) 3481 3142

Avoinna: klo 08:30 – 16:00

sähköposti:[email protected]

internet:www.suomenvalmentajat.fi

suomenValmentajienhenkilöstöToiminnanjohtajaKristiina DanskanenGSM 043 211 [email protected]

KehityspäällikköErik PiispaGSM 045 638 [email protected]

PalvelupäällikköTaru AlankoPuh. (09) 3481 3142GSM 045 638 [email protected]

Lapin Urheiluopisto

75 €

Koulutuksen hinta:

Suomen Valmentajat ry. Radiokatu 20, 00240 HelsinkiPuh. (09) 3481 3142, [email protected]

55 €ei jäsenetSuomen

Valmentajien jäsenet

Hinta sisältää: koulutuksen,materiaalit ja lounaan

Peruutusehdot:

Ilmoittautumiset:

Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme puolet koulutuksen hinnasta.

Peruuttamatta jätetyistäilmoittautumisista veloitammekoko koulutusmaksun.

Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa:

www.suomenvalmentajat.fiLisätietoja [email protected]

Aikataulu: klo 10.00 – 11.15......luento 1 .......... Mekaniikka ja urheilu (mekaniikan peruslait urheilussa, voima, painopiste, vipuvarret) Harri Hakkarainen

klo 11.30 – 12.15......luento 2 .......... Ihmisen liikkeiden vaikutukset mekaniikkaan Harri Hakkarainen

klo 12.30 – 14.00......harjoitus 1 ..... Biomekaniikan periaatteet valmennuksessa Harri Hakkarainen

LOUNAS

klo 15.00 – 16.00......luento 3 .......... Biomekaniikan käytännön sovellutukset Sami kalaja

klo 16.15 – 18.00......harjoitus 2 ..... Tasapainon kehittäminen käytännössä Sami kalaja

Luonnonlait ja liikemekaniikka urheilijan kehittämisen tueksi

VALMENTAJA-KLINIKKA 2013TEHOKKAAMMIN, TÄSMÄLLISEMMIN JATALOUDELLISEMMIN

25.5.2013 ROVANIEMI

Suomen Valmentajat,Lapin Urheiluopisto ja Lapin

urheiluakatemia järjestää

KouluttajatHarri HakkarainenHarri on lääketieteen lisensiaatti ja liikuntatieteiden maisterija toimii Olympiakomitean vastaavana lääkärinä. Harrilla on pitkäaikainen kokemus myös valmentajana. Hän on toiminut fysiikkavalmentajana mm. Oulun Kärpissä, Kalpassa sekä KHL-joukkue Magnitogoskissa.

Sami KalajaSami on liikuntatieteiden tohtori ja ammatiltaan perus-koulun rehtori. Sami on taitovalmennuksen asiantuntija,ja toiminut päävalmentaja telinevoimistelussa ja kilpa-aerobicissa. Fysiikkavalmentajana Sami on toiminutmm. Jyväskylän Kirin miesten ja naisten superpesis-joukkueissa, Honsun miesten koripallojoukkueessa jakv-tason uimareille

Tässä koulutuksessa käydään läpi teoriassaja käytännössä biomekaniikan perusteitasekä niiden sovellutuksia.

Esimerkiksi: Urheilijan asennon merkitys tasapainolle, lihaspituuden ja nivelkulmanyhteys voiman tuottoon.

Koulutuspaikka: Lapin urheiluopisto,Rovaniemi

Valmentajaklinikka_Roi.indd 1 16.4.2013 7.24

Jorma Kivinen, Suomen judovalmentaja-kerhon puheenjohtaja ja pitkäaikainenvalmentaja.

jorma kiviselle8. danin vyöarvoSuomen judon keskeiselle uranuurtajalle Jorma Kiviselle on myönnetty 8. dan. Se on korkein Suomessa tähän asti myön-netty vyöarvo judossa. Kivinen on enti-nen pitkäaikainen Judoliiton päävalmen-taja, joka luotsasi suomalaiset judokat en-simmäisiin arvokisamenestyksiin. Kivi-nen on myös Suomen Judovalmentaja-kerhon perustaja. ●

Keilailuvalmentaja Juha Maja.

50 2 • 2013

Kuva: Kristian Törnqvist

Kuv

a: M

arkk

u A

irio

AnsioituneetjudovalmentajatJukka-Pekka Jokinen,Mika Mukkulaja Seija Pilviösekä Suomen judovalmentaja-kerhon puheen-johtaja JormaKivinen.

Suomen Taitoluisteluvalmentajat yhdessä Suomen Taitoluistelu-liiton ja omien seurojen kanssa haetuista ansiomerkeistä myön-nettiin ansiomitalit kultaisin ris-

tein taitoluisteluvalmentajille kim jacob-sonille ja Tuula öhrnbergille.

Suomen Judovalmentajakerho ehdo-tuksesta myönnettiin ansiomitali kultai-sin ristein valmentajille manne isoranta, jukka-Pekka jokinen, mika mukkula sekä seija Pilviö. Ansiomitalit jaettiin judon SM-kisoissa 6.4.

Valmentajien arvostus ja palkitseminen

Suomen Keilailuvalmentajien ja Suo-men Keilailuliiton anomuksesta myön-nettiin ansioristi valmentaja juha majalle. Ansioristi jaettiin liigafinaalissa 6.4.

SUL Valmentajayhdistys ry:n ehdotuk-sesta myönnettiin valmentaja seppo Väli-mäelle ansioristi kultaisena, valmentaja Pentti koskiaholle ansioristi ja valmen-taja jyrki Välkkyselle ansiomitali kultai-sin ristein.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ansio-merkkejä haetaan vuosittain jakovuotta edeltävän lokakuun 31. päivään mennessä. Hakukaavake löytyy opetus- ja kulttuuri-ministeriön sivuilta. Suomen Valmentajat ry osallistuu hakumenettelyyn ja kustan-nuksiin. Käytäntönä on ollut, että ansio-

merkit myönnetään ivar Wilskmanin syntymäpäivänä, 26. päivänä helmikuuta ja jaetaan mielellään lajin omissa arvok-kaissa tilaisuuksissa. ●

lajiyhteisöt hakivat vuonna 2012 kaikkiaan kymmentä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ansiomitalia. kaikille haetuille myönnettiin ansioristi tai mitali.

lajiyhteisöpäivä

Suomen Valmentajat ry kutsui kaikki lajiyhteisöt koolle VALO-talon aurinkoiseen saunakabi-nettiin. Lajiyhteisökuulumisia vaihdettiin ja ideoitiin lajiyhtei-

söjen asioita eteenpäin. erik Piispa esitteli kuluvan vuoden koulutustarjontaa ja syk-syn valmentajapäivää, jonka yhteyteen tar-jotaan mahdollisuutta järjestään lajiyhtei-sön oma kokoontuminen.

Valmentajapäivä päättyy yhteiseen illan-viettoon ja jatkuu seuraavana päivänä Val-

mentajafoorumin merkeissä. Paikkana on Kisakallion urheiluopisto ja ajankohta on sunnuntaista maanantaihin 6.– 7.10.2013.

Palvelupäällikkö Taru alanko esitteli vuoden alussa avattua jäsenhuonetta ja ker-toi muistakin lajiyhteisöille suunnatuista palveluista. Jäsenhuoneeseen on siirretty mm. sopimusneuvontaa, jäsenetuja eri jäsenyysmuodoille jne. Lisäksi lajiyhtei-söjen edustajat osallistuivat työn alla ole-van valmentajan polun kommentointiin.

Valmentajan kansainvälistä kehittymistä

tukemaan on luotu tukijärjestelmä. Vuoden 2012 budjettiin varatuista avustuksista jäi osa jopa käyttämättä! Tuki on tarkoitettu erilaisten ulkomailla tapahtuvien koulu-tustilaisuuksien kustannuksiin. Tavoitteena on saada valmentajan kansainvälistymi-sessä käyttöön kolmikantainen tukijärjes-telmä, jossa osan tuesta myöntää Suomen Valmentajat, osan myöntää lajiyhteisö ja loppuosan seura, lajiliitto tai valmentaja itse. Tukea voi hakea myös pelkästään Suo-men Valmentajilta. ●

www.suomenvalmentajat.fi

Kristiina Danskanen

TOIMINNANJOHTAJAN KYNÄSTÄ

Suomen Valmentajat ry

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUOSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ryRadiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta:www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUNuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asian-tuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisestanuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä.

Sisältö: • Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet • Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille • Liiketaitoharjoitteet • Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELULajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eriurheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajintunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoitteluntoteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa.

Sisältö: • Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa • Lajissa vaadittavat ominaisuudet • Tukilihaksisto ja liikkuvuus • Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä • Perusvoimataso


NUORTEN vOImAHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuortenurheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekäoikeasta suoritustekniikasta.

Sisältö: • Perusteet nuorten voimaharjoitteluun • Harjoitusmenetelmät • Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus • Huoltava harjoittelu


NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekäniiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementinasiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa.

Sisältö: • Johdatus liiketaitoihin • Liiketaitojen kertausta • Kehonhallinta • Perusvoima • Nopeus


LEvYTANKOHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä,vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankkisisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uuttahavainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä.

Sisältö: • Biomekaniikka • Välineet • Liikepankki • Harjoitusohjeet


NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3- Kokonaisliike ja koordinaatioNuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali onkoottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalonliikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Sisältö: • Intro • Johdatus sisältöön • 8-kuvio • Aktivoiva lämmittely • Suora linja • Ympyräkuvio • Yhdistelmät • Vastusvariaatiot


vALmENNUKsEN TUEKsI

JoukkuekisaJoukkuekisan pelimuotona on pistebogey, jossa loppu-tuloksissa huomioidaan joukkueen kolme parasta tulosta per väylä. Joukkueet nimeävät yrityksen tai muun yhteisön nimeä kantavaan joukkueeseensa 1– 4 pelaajaa itse jajärjestäjät täydentävät tarvittaessa joukkueen nelihenkiseksi.

Henkilökohtaiset mestaruudetHenkilökohtainen kisa pelataan joukkuekisan yhteydessä,joten pelaajat voivat olla jäsenenä myös jossakin joukkueessa.Henkilökohtaiset mestaruudet ratkotaan naisten ja miestensarjoissa kahdessa pelimuodossa - lyöntipeli Scratch ja piste-bogey. Jokaisen osallistujan tulos huomioidaan molemmissapelimuodoissa. Lyöntipelin voittaja saa haltuunsa Marjexin lahjoittaman kiertopalkinnon seuraavaan mestaruuskisaan saakka.

Osallistumismaksut 12.5.2013 saakka joukkuekilpailu 400 € ja henkilökohtainenkisa jäsenhinta 55 €, muut 85 €. Joukkueeseen nimetyn henkilö-kohtaiseen kisaan osallistuvan osallistumismaksu on 25 €.13.5.2013 lähtien hinnat ovat 450 €, 80 €, 115 € ja 50 €.Osallistumismaksuun sisältyvät kilpailumaksu, green fee,rangepoletti, kärry, pallot, aamiainen, kilpailun jälkeinen ruokailusekä palkintojenjako.

Lisätiedot:Pekka Potinkara, puh. 044 359 2833,[email protected]

Taru Alanko, puh. 045 638 4771.

Ilmoittautumiset osoitteessawww.suomenvalmentajat.fi.

Suomen Valmentajat ryRadiokatu 20, 00240 Helsinki

Puh. (09) 3481 [email protected] • www.suomenvalmentajat.fi

Valmentajagolf4.6.2013 Talma Suomen Valmentajat järjestää yhdessä SAVALin kanssa 4.6.2013Valmentajagolf -tapahtuman Talman kauniilla ja kansainväliselläkentällä. Talman Golfkeskus koostuu kahdesta 18 -reikäisestäkentästä sekä 9-reikäisestä Par3 kentästä. Laakso kenttä on avaraja helppokulkuinen, kun taas Master -kenttä haastaa parhaim-matkin pelaajat. Varsinainen pelikenttä vahvistuu lähempänätapahtuman ajankohtaa ja on riippuvainen siitä, kumpi kenttäon paremmassa kunnossa. Pelaamaan mahtuu 24 nelihenkistäjoukkuetta.

Tutustua kenttään osoitteessawww.golftalma.fi

Tervetuloaviettämään

liikunnallistapäivää

mukavassaporukassa!

GolfilmoA4_2013.indd 1 12.4.2013 16.30

valmentaja 2/2013

Documents