VUOSIKERTOMUS 2007-2008

Lauritsalan lukio ja aikuislinja Lauritsalan Yhteiskoulu 1953-2008

2

LUKUVUOSI 2007 - 2008 sisällys

historiaa

Lauritsalan Yhteiskoulu perustettu 1953 Ensimmäiset ylioppilaat Yhteiskoulusta 1961 Lauritsalan Yhteiskoulun iltalinja perustettu 1969 Ensimmäiset ylioppilaat iltalinjalta 1972 Yhteiskoulu Lauritsalan lukioksi ja yläasteeksi 1975 Yhteiskoulun iltalinja lukion iltalinjaksi 1975 Lukion iltalinja aikuislinjaksi 1994

Päivälukion katsaus 3 Kiitämme 10 Ulkomaanyhteydet 12 Tietotekniikka 16 Tyky-toiminta 19 Juhlatyöryhmä 20 Koti- ja kouluyhdistys 21 Talven juhlia 23 Opinto-ohjaus 24 Opettajakunta 27 Oppilaskunta 27 Ylioppilaat ja stipendit 33 Uusi lukuvuosi 35

3

KATSAUS Jyrki Mattila

Sanotaan, että historia toistaa itseään. Nyt tuo sanonta on osoittautunut todeksi Lauritsalan lukion kohdalla, sillä kulunut vuosi on koulun historiassa ollut tavallaan toisinto 1950-luvun puolenvälin tilanteesta. Tuolloin edeltäjämme, vuonna 1953 perustettu Lauritsalan yhteiskoulu, toimi vuokratiloissa Kaukaan koululla siihen asti, että Lauritsalan keskustassa sijainnut kivirakenteinen jatkokoulu ja sen vieressä ollut hirsinen Luukkaan kansakoulu saatiin ostettua yhteiskoulua ylläpitäneen kannatusyhdistyksen haltuun. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuun 1. päivänä vuonna 1957, ja kolmen kuukauden tiukan remonttikesän jälkeen yhteiskoulu pääsi syyskuun 1. päivänä aloittamaan uuden lukuvuoden uutuuttaan kiiltävissä maalintuoksuisissa tiloissa. Näin on eletty myös nyt päättyvä lukuvuosi. Koulun peruskorjaus on noin puolessa välissä, ja se on merkinnyt maanpakolaisuutta lukiolle. Ensimmäinen vuosikurssi opiskeli koko talven Tykin koulussa – Armilan koulun puisessa piharakennuksessa – ja muut vuosikurssit vaihtoivat paikkaa Lauritsalan koulukiinteistössä sen mukaan, missä rakennustyöt milloinkin olivat. Syyslukukaudella töitä tehtiin urheiluhallin ja opettajainhuonesiiven alueella, kevätlukukaudella rakennustoiminta siirtyi edellä mainittuun jatkokouluun, joka jo useita vuosikymmeniä on toiminut lukion kotipesänä. On oikeastaan yllättävää, miten vähän rakennustyö on haitannut koulunkäyntiä. Toki on todettava, että piikkauksen äänet ajoittain häiritsivät tunnin pitoa rakennustyömaata lähimpinä olleissa luokissa – ostipa eräs opettaja Lauritsalan apteekin tyhjäksi korvatulpistakin – mutta yleisesti ottaen talvi osoittautui helpommaksi kuin ensi alkuun luultiin. Siihen vaikutti monikin asia, tärkeimpänä kuitenkin kaikkien yhteinen asenne koulutyön sujuvuuden puolesta. Työmaan pääurakoitsija otti kouluvuoden vaatimukset tosissaan, koulun oma väki päätti yhteistuumin pärjätä ja naapurustosta löytyi hyvää tahtoa ja mahdollisuuksia auttaa korjaustyön tuottamissa tilapulmissa. Kanavansuun urheiluhallista järjestyi kolmeksi viikoksi tilaa syksyn ylioppilaskirjoituksille, Luukkaan koulu tarjosi joulukuussa salinsa puurojuhlan ja itsenäisyysjuhlan pitopaikaksi, Lauritsalan työväentalo ja seurakuntasali puolestaan todistivat kakkosluokkalaisten muuttumista parkettien valtiaiksi vanhojen päivään johtaneiden tanssikurssien pitopaikkoina.

4

Vaikeuksiakin toki oli: Tykin evakkovuosi aiheutti omat ongelmansa. Vaikka linja-autokyyti kulkikin Lauritsalan ja Tykin väliä aamu- ja iltapäivisin, kulkemisessa oli oma hankaluutensa. Opiskelijoilta tuli erilaisia kommentteja. Joidenkin mielestä vuosi kului mainiosti, toiset taas olisivat kaivanneet Lauritsalaan. Tykin positiivisia puolia olivat esimerkiksi luokkatilojen siisteys, keskustan läheisyys ja se, että nyt toisiin tuli tutustuneeksi ehkä paremmin kuin isommissa tiloissa. Huonoina asioina mainittiin puolestaan tiedottaminen, hyppytuntien viettopaikkojen puuttuminen, vanhanaikaiset tilat ja laitteet sekä luokkien huono ilmanlaatu, jonka syytä ryhdyttiin tosissaan tutkimaan kevätpuolella. Opettajatkaan tulevat tuskin kaipaamaan siirtymisiä eri paikkojen välillä, sillä syksyn ylioppilaskirjoitusten aikaan kilometrejä todella kertyi - koulu oli levällään kuin kuluneen sananparren eväät: ykköset Tykissä, kakkoset Lauritsalassa ja kirjoittajat Kanavansuulla. Jotenkin logistiikka kuitenkin saatiin toimimaan kaikkien kolmen paikan välillä. Lisäksi syksyn rakennusaikataulu osoittautui niin tiukaksi remontoitavan alueen laajuuteen nähden, etteivät määräajat aivan pitäneet. Luokkatilat ja opettajainhuoneet olivat toki kalustusta ja tekniikkaa lukuun ottamatta valmiina, mutta urheiluhalli ja kellaritilat olivat pahasti vaiheessa. Tämä johti siihen, että kevään ylioppilaskirjoitukset ja muut koulun päättymiseen liittyvät rituaalit järjestettiin tavallaan laina-ajalla: remontti keskeytettiin, urheiluhalli siirrettiin meidän käyttöömme väliaikaisesti ja kirjoitusten päätyttyä palautettiin uudelleen urakoitsijalle. Lisäksi työmaan toiminnat järjesteltiin niin, että koepäivinä ei melua aiheuttavia töitä tehty, mistä kiitokset eteenpäin. Töiden määrä yllätti varmasti kaikki, sillä urheiluhallin aluetta viimeisteltiin aina toukokuulle asti. Jälki on tosin remontoidulla alueella ollut sellaista, että tunnelmat ovat kaikilla varmasti samanlaiset kuin vuoden 1957 syksyllä: käyttöön otettu korjattu koulurakennus tarjoaa ratkaisevasti paremmat toimitilat entisiin verrattuna. Koulussa on nyt toimiva koneellinen ilmanvaihto, sähköjärjestelmät on uusittu ja aivan uusiakin tiloja on rakennettu. Ruokala on saanut lisätilaa ja ikkunat, koulun kirjasto on päässyt asiallisiin tiloihin ja liikuntavälineille on rakennettu tilava varasto. Opiskelijoille tarkoitetut hiljaisen työskentelyn tilat ovat lisääntyneet, ja opettajille on osoittaa henkilökohtainen työpiste. Myös opetustekniikka on uusittu: jokaisessa luokassa on peruskokoonpano, johon kuuluu videoprojektori, dokumenttikamera ja tietokone sekä ajanmukainen av-paketti digibokseineen ja kotiteatterivahvistimineen.

5

Tietotekniikassa lähdettiin pohdinnan jälkeen omaan suuntaan. Lukio ja yläkoulu ottivat käyttöön yhteisen palvelinpohjaisen päätejärjestelmän, jolla korvattiin perinteiset aikaisemman tekniikan pc-työasemat. Järjestelmäksi valittiin avoimen koodin LTSP (Linux Terminal Server Project). Syinä muutoksiin olivat pc-järjestelmän kalleus, hankala ylläpito ja halu päästä pois kilpavarustelukierteestä, jossa noin kolmen vuoden välein olisi uusittava konekantaa. Lisäominaisuuksina saatiin käytännöllinen info-TV-järjestelmä sekä seuraavana lukuvuonna tuleva oppilaiden etäyhteys koulun oppilaskansioihin ja sovelluksiin. LTSP-hanke liitettiin myös osaksi koulujen kestävän kehityksen ohjelmaa, koska uusien päätteiden ostaminen jää jatkossa tarpeettomaksi päätelaitteiden pitkän käyttöiän takia. Päätelaite ei vanhene ohjelmistoiltaan, koska päätelaitteessa ei ole ohjelmistoja – ne vain käyttävät hyväkseen palvelinkoneiden resursseja. Lisäksi vanhoja työasemia voidaan muuntaa LTSP-verkkoon sopiviksi, jolloin saamme lisättyä konekantaa lähelle valtakunnallisia suosituksia. Ei liene liikaa sanottu, että peruskorjauksen jälkeen meillä on käsissämme yksi Suomen ajanmukaisimmista koulukiinteistöistä. Remontin lisäksi meitä liikutti myös kaupungin kasvatus- ja opetustoimen palveluverkkotarkastelu, jossa pohdittiin Lappeenrannan päiväkoti- ja kouluverkon laajuutta ja sijaintia tulevina vuosina. Se tosiseikka, että ratkaisut muokkaavat koko verkkoa, jäi meidän näkökulmastamme hieman varjoon, sillä tunteet kohosivat pintaan lukioratkaisujen kohdalla. Asia on aivan ymmärrettävä, sillä kukapa voisi suhtautua kylmän rauhallisesti tilanteeseen, jossa oman koulun mahdollista lähtölaskentaa valmistellaan samaan aikaan kun taloa pitkän odotuksen jälkeen peruskorjataan ja ajanmukaistetaan tulevaisuutta varten. Tunteet ovat nähtävästi olleet pinnassa meidän lisäksemme myös muilla lauritsalalaisilla, niin nykyisillä kuin entisilläkin, sillä aktiivisuus asiassa on ollut lähes uskomatonta. Tällä hetkellä tilanne on se, että lukioiden optimaaliseen määrään ja sijaintiin palataan noin viiden vuoden kuluttua, joten lukiokentässä vallitsee toistaiseksi työrauha. Vaikka koulun tulevaisuus onkin vielä hämärän peitossa, menneisyys voidaan kuitenkin aina nähdä ja todeta, että yksi aikakausi Lauritsalan viisikymmentäviisivuotisessa historiassa päättyi joulun tietämissä. Tuolloin jäi eläkkeelle kaksi pitkäaikaista hahmoa: Anja Meilahti-Ojaniemi ja Kari Hoffren, kaksi peruslauritsalalaista, joiden koko elämä nivoutui tiiviisti kouluumme – he olivat ensin oppilaina 1960-luvun alkupuoliskolle, sitten opettajina 1970-luvun taitteesta alkaen ja Anja Meilahti-Ojaniemi myös rehtorina likemmäs

6

kaksikymmentä vuotta. Kari suhtautui työhönsä aina yhtä innostuneesti ja nautti opiskelijoiden suurta arvostusta. Anja puolestaan loi vapaan opiskeluilmapiirin ja piti toimintaperiaatteenaan aina opiskelijan parhaaksi toimimista. Lukiomme kielellä tämä tarkoittaa koulussa vallitsevaa, ensimmäisen rehtorin mukaan nimettyä Helavuori-henkeä, joka tarkoittaa yhteisöllisyyttä, kannustavuutta ja opiskelijoiden toiveiden huomioimista. Anjan periaatteisiin kuului myös kansainvälisyys, joka näkyi menneenä talvena useammallakin tavalla. Jatkoimme edellisenä talvena alkanutta Comenius-projektia vierailemalla Puolassa itsenäisyyspäivän aikoihin ja järjestämällä vierailusta valokuvanäyttelyn maakuntakirjastoon tammikuussa. Helmi-maaliskuussa koulussa vaikutti AIESEC-Saimaan kautta saatu intialainen vaihto-opettaja Rashna Nicholson, joka muun muassa piti englannin keskustelukurssia. Huhtikuussa puolalaiset olivat vastavierailulla ja toukokuussa neuvottelimme yhteistyöstä eestiläisen Kreutzwaldin lukion kanssa. Kreutzwaldin lukio sijaitsee Võrun kaupungissa Kaakkois-Virossa, ja Võrulla ja Lappeenrannalla on monia yllättäviäkin yhtäläisyyksiä – esimerkiksi kiinnostus hiekkaveistoksiin. Eikä sovi unohtaa myöskään 3A-luokan tekemää opintomatkaa Espanjan Barcelonaan, jonka he rahoittivat lukioaikana kokoamillaan varoilla. Kaikesta tästä kiitos opiskelijoille ja opettajille, jotka jaksoivat ja halusivat olla vapaaehtoisessa toiminnassa mukana. Mutta annetaan puheenvuoro myös opiskelijoille. Tässä heidän näkemyksensä kuluneesta vuodesta palautekyselyn tulosten kautta: Miten lukuvuotesi on mennyt? - hyvin on mennyt - ihan hyvin, samoin kuin ennenkin - valinnat ovat aiheuttaneet hieman ruuhkaa parissa jaksossa - on mennyt odotusten mukaisesti eli hyvin - hyvin ja kiireettömästi - ilmapiiri koulussa on ollut hyvä Missä onnistuit tänä vuonna? - englannin tunneilla - reaaliaineissa - kursseja sai kerättyä tarvittavan määrän - matikassa - säilyttämään arvosanat suurin piirtein samoina kuin aiemmin - selviytymään valtavasta esseiden määrästä - FY ja KE - kaikki kurssit läpi!

7

- venäjä, äidinkieli - nostamaan arvosanoja - KU-kursseissa - saavutin tavoitteeni Mikä oli vaikeaa tai mihin kaipasit tukea (minkälaista)? - tehtäviä pitäisi selittää paremmin - kieliin lisää tukiopetusta - kurssien valikointi (etenkin alkuvuodesta) - yo-aineiden kurssien valinta, liikaa päällekkäisyyksiä - kielet, englanti ja ruotsi - abit pitäisi huomioida paremmin tarjottimessa (sekä syksyn että kevään kirjoittajat) - koeviikot ovat aina vaikeita - matematiikka - siirtymävaiheeseen yläkoulun kokeista lukion vaativimpiin esseekokeisiin - en liiemmälti kaipaa lisää tukea (moni vastasi näin) Mitä koulun käytännön järjestelyissä on mielestäsi tänä vuonna a) onnistunut? - luokkatilat: remontti tuonut mukanaan mukavammat opiskelutilat - puurojuhla - opetus ylipäänsä - Mediateekki on hyvä - kurssitarjonta on monipuolinen - luokkien lukujärjestykset ovat ajallaan - luokkatilojen riittävyys - ruokala toimii hyvin - bussikuljetukset - abigaala - yhteiset juhlat - kuvataiteen teatterikäynnit - tilojen järjestäminen, vaikka on remontti - tiedotus on toiminut ja bussit kulkeneet aikatauluissa - on saanut uusia kavereita b) epäonnistunut? - remontti aiheuttaa häikkää - tiedottaminen, erityisesti Tykissä - uudet Linux-koneet - Tykissä luokissa ahdasta ja huono ilma - kurssitarjotin monen muun asian joukossa - käytävällä pitäisi olla sohvia

8

- FY-ja KE-välineitä puuttuu Tykistä - kurssitarjotin on epäselvä Mikä on ollut kouluvuoden a) kiinnostavin ja mukavin kokemuksesi: - vanhojentanssit - penkkarit - yöjoulukirkko ja siellä esiintyminen - kaikki on ollut hyvää - koko koulu ja lukion aloittaminen - ÄI1-kurssin Helsingin-matka - MU-kurssilla se, että käytiin katsomassa Woyzeck - syventävät kurssit (esim. teatterikurssi) - lasketteluretki - intialainen englanninopettaja - puurojuhla oli huippu! - mukavin on oma luokka (ryhmä) b) ikävin kokemuksesi: - remontin aiheuttama stressi - koeviikon intensiivisyys - puheen pitäminen - emme puhuneet Jokelan tapahtumista mitään, vaikka luvattiin - Tykkiin kulkeminen (Tykissä ei ole tekemistä ja Tykin koulu on tylsä ja epämukava) Lukion yhteydessä on toiminut myös aikuislinja jo 1960-luvun lopulta asti. Kuluneena talvena aikuislinja antoi opetusta tutuksi muodostuneella tavallaan: iltakursseja Lauritsalassa ja päiväkursseja Etelä-Karjalan ammattiopistossa, jossa kuluneena lukuvuonna opiskeli noin 130 kahteen tutkintoon tähtäävää opiskelijaa; heistä kolmekymmentä ensimmäisellä vuosikurssilla. Iltaopetukseen otti osaa kaikkiaan noin viitisenkymmentä opiskelijaa. Tulevana talvena tiettyjä aikuislukion kursseja tarjotaan niin kansalaisopiston kuin Saimaan oppimisverkostonkin kautta; tarkoituksena on sekä saada lisää näkyvyyttä aikuislukiolle että aloittaa Saimaan oppimisverkoston ja aikuislukion yhdistäminen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan vaikuta kaksoistutkinnon järjestelyihin, vaan toiminta jatkuu pääosin nykyisellä tavalla, mikäli lukio-opintojen suosio vain pysyy ennallaan. Opetusryhmiä on kaksi, ja opetus annetaan Armilankatu 42:ssa iltapäivisin maanantaista torstaihin. Pitkää matematiikkaa opetetaan

9

kuvayhteyden avulla Vuoksenniskan lukiosta Imatralta, muuten opetuksesta vastaavat oman lukiomme opettajat. Lukio-opintojen normaaliohjelmaan kuuluu neljä ainetta, äidinkieli, matematiikka, ruotsi ja englanti. Reaaliaineita kaksoistutkinto-opiskelijat voivat halutessaan lukea Lauritsalassa iltaisin ja verkon välityksellä, suosituinta on toistaiseksi ollut terveystiedon opiskelu. Kaksoistutkintomahdollisuutta esiteltiin ammattiopiston avoimien ovien päivänä helmikuun alussa tutor-opiskelijoiden kanssa peruskoulun päättöluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Kaksoistutkinnon lukio-opetusjärjestelyjä myös kehitettiin edelleen: uusintakoepäivät sovitettiin kaksoistutkinnon jaksoihin, av-laitteet saatiin kaikkiin opetustiloihin, kerättiin monipuolisesti opiskelijapalautteita ja suunniteltiin kolmoistutkinnon mahdollisuuksia. Opettajien ja opiskelijoiden palautteiden mukaan lukuvuotemme sujui varsin hyvin. Samaa todistaa myös ylioppilaiden määrä: aikuislukiosta valmistui keväällä kaikkiaan kolmekymmentäkaksi ylioppilasta, päivälukiosta seitsemänkymmentä-kuusi. Onnittelemme jokaista ja kiitämme kaikkia niitä, jotka osaltaan ovat olleet auttamassa heitä tähän päämäärään. Kiitämme myös kaikkia stipendien myöntäjiä, jotka ovat mahdollistaneet heidän palkitsemisensa koulun lopulla.

10

KIITÄMME Merja Berg

Lauritsalan lukion erilainen rehtori Anja Meilahti-Ojaniemi jäi eläkkeelle pitkän uran jälkeen maaliskuun alussa. Sana erilainen kuvailee hyvin naista, joka on työuransa aikana johtanut niin päivälukiota kuin aikuislukiotakin ja joka on kehittänyt yksikössään verkkopedagogiikkaa ja lujittanut lukion yhteistyöverkostoja esimerkiksi Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa. Meilahti-Ojaniemen erilaisuus on huomattu myös ihmisten kanssa työskentelyssä. Hän on luonut vapaan opiskeluilmapiirin ja pitänyt toimintaperiaatteenaan aina opiskelijan

parhaaksi toimimista. Lukiossa vallitsee yhä koulun ensimmäisen rehtorin mukaan nimetty Helavuori-henki, joka tarkoittaa yhteisöllisyyttä, kannustavuutta ja opiskelijoiden toiveiden huomioimista. Anja Meilahti-Ojaniemi aloitti opettajantyönsä 1970-luvun alussa Lauritsalan yhteiskoulussa opettaen englannin kieltä ja psykologiaa. Rehtoriksi hänet valittiin vuonna 1989. Koulu oli hänelle tuttu myös ennen työuran alkua: se oli ennättänyt tehdä hänestä ylioppilaan kuusikymmentäluvun puolivälissä. Työvuosien varrelle on osunut lukuisia suuria haasteita ja muutoksia, joissa esimiehen suunnannäyttäjän rooli on ollut merkittävä: kansainvälisten yhteyksien luominen, aikuislukion kehittäminen, kaksoistutkinnon lukio-opetuksen järjestäminen ja tiedonkäsittelyn sähköistyminen. Pitkäjänteistä otetta vaatinut uudistus lukioissa on ollut myös siirtyminen luokattomuuteen 90-luvun puolivälissä. Läksiäisjuhlapuheessaan joulukuussa Anja Meilahti-Ojaniemi muistutti opettajia ja seuraajiaan pitämään yllä luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiriä ja ajatusta siitä, että ihmiset ovat erilaisia ja silti aina yhtä hyviä.

11

”Olen saanut työskennellä välittömien nuorten kanssa toiveammatissani. Näin ihmeellistä ja upeaa ihmisuraa en osannut kuvitellakaan!” sanoi rehtori liikuttuneena syksyn ylioppilaille viimeisessä virallisessa juhlapuheessaan itsenäisyyspäivän aattona. Kiitämme myös Lauritsalan lukion kantavaa voimaa ja pitkäaikaista pedagogia, matematiikan lehtori Kari Hoffrenia. Kari Hoffren opetti uransa aikana Lauritsalan lukiossa pääasiassa pitkän matematiikan kursseja. Hän jäi eläkkeelle tammikuussa 2008. Hän oli ammatissaan erittäin arvostettu ja opiskelijoiden ihannoima opettaja, joka suhtautui työhönsä intohimoisesti ja aina yhtä innostuneesti. Hän oli aina avulias työtovereita ja opiskelijoita kohtaan. Karin innostus matematiikkaa kohtaan näkyi myös siinä, että hän piti vuosien ajan matematiikan kerhokurssia opiskelijoille iltaisin. Karia kunnioitettiin suuresti myös opettajayhteisössä positiivisen hengen luojana. Hän piti tärkeänä yhteisöllisyyttä ja osallistui erittäin usein yhteisiin juhliin, harrastustoimintaan ja muihin tapahtumiin. Kari toimi uranuurtajana Lappeenrannan kaupungissa lukion atk-opettajana. Kari Hoffren tuli opettajaksi Lauritsalan Yhteiskouluun vuonna 1970. Hän palasi siis opiskeluvuosien jälkeen takaisin juurilleen ja omaan kouluunsa, jossa hänet oli lakitettu ylioppilaaksi vuonna 1964.

12

ULKOMAANYHTEYDET Kaisu Lahikainen, Tapio Kilpiä ja Maria Lyyra

3A Espanjan auringossa

3A-ohjausryhmä teki syksyllä 2007 (8.-12.10) "luokkaretken", tai siis virallisesti opintomatkan, Espanjan Barcelonaan ryhmänohjaajamme Titta Korhosen ja lehtori Mia Sopasen kanssa. Retkeä edelsi mittava parin vuoden mittainen rahankeruu-urakka, jonka aikana muun muassa siivosimme koulun salia, pussitimme ja myimme hevonsontaa ja kaupittelimme (söimme) suklaapatukoita. Saimme haalittua rahaa kokoon niin, että sillä kustansi lennot ja majoitukset kokonaan. Lähdimme sitten matkaan sateisena maanantain vastaisena yönä kello 2.30, menimme bussilla Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta jatkoimme lentokoneella kohti Espanjan aurinkoa.

Koska Barcelona on tunnettu omaperäisestä arkkitehtuuristaan ja kaupungin oman pojan Antoni Gaudin sitäkin omaperäisimmistä rakennuksista, oli selvää, että arkkitehtuuri oli suuressa osassa myös matkaohjelmassamme. Toinen matkapäivä olikin pyhitetty kokonaisuudessaan Gaudin kohteille, tärkeimpänä

13

kaupungin tunnusmerkki keskeneräinen Sagrada Familia -katedraali, jonka tornit kohoavat kaupungin ylle. Vaikka katedraalia on rakennettu jo yli sadan vuoden ajan, ei se tule valmistumaan vielä vuosikymmeniin. Tutustuimme päivän aikana myös muihin Gaudin neronleimauksiin.

Keskiviikon aamupäivä oli varattu Euroopan suurimpaan meriakvaarioon tutustumiseen, jota luulimme suuremmaksi ja näyttävämmäksi kuin mitä se todellisuudessa oli. Iltapäivällä jokainen sai tutustua oman mielenkiintonsa mukaan johonkin kaupungin museoista tai nähtävyyksistä. Matkalaiset kävivät muiden muassa suklaamuseossa ja Salvador Dalin näyttelyssä. Torstaina saimme tutustua kaupunkiin ja shoppailla mielemme mukaan ja perjantaina olikin sitten jo kotiinlähdön aika.

Kaiken kaikkiaan matkamme oli kaiken vaivan arvoinen ja onnistunut. Kai me jotain opimmekin.

EU-näkemyksiä ja Puola-matkailua Comenius-projektissa Neljän eurooppalaisen lukion Comenius-projekti on tänä lukuvuonna jatkunut kyselyllä EU-tietämyksestä ja -näkemyksistä. Lauritsalasta projektiin ovat osallistuneet Helena Kotivirran yhteiskuntaopin ryhmät, joiden kysymysehdotuksia pohdittiin ja yhteisiä kysymyksiä koostettiin Portugalissa. Ehdotukset käänsi englanniksi Jyrki Mattilan ryhmä. Saksasta, koordinaattorikoulusta, tulleet lopulliset kysymykset käänsi puolestaan suomeksi Tuomi Hallin saksan ryhmä. Lukiomme kyselytutkimus toteutettiin Kimpisen ja Lyseon lukioissa. Saksalainen Wald-Michelbachin lukio, puolalainen partnerilukiomme Gdyniasta ja portugalilainen partnerilukiomme Lagosista ovat tehneet samansisältöisen tutkimuksen alueeltaan, ja kyselyn tulokset muokataan yhteiseksi cd:ksi syksyllä 2008. ”Satasella mukaan” Comenius-projektin opintomatkailu jatkui tutustumisella Puolan partnerikoulumme, Zespol Szkol Mechanicznych im. Inz. Tadeuza Wendy -lukion, kotikaupunkiin Gdyniaan sekä naapurikaupunkeihin Gdanskiin ja Sopotiin joulukuussa 2007. Matkan tuloksena tehtiin valokuvanäyttely Rinnatusten ja ohi mennen, jossa vertailtiin Puolassa nähtyä kotikaupungin rakennuksiin ja maisemiin. Näyttely oli vuoden 2008 alussa kaksi viikkoa esillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja keväällä koulun omissa tiloissa.

14

- Satasella mukaan vastaaviin projekteihin, kehottavat lukiomme muita oppilaita matkalla olleet Karoliina Hytti, Henna Mykkänen, Jenni Pajunen, Joonas Rinkinen ja Aino Vanninen näyttelystä kertoneessa Kaakkois-Suomen Sanomien lehtijutussa. Puolalaiset oppilaat tekivät kahden opettajansa kanssa vastavierailun Lauritsalaan huhtikuun alussa ja tutustuivat kotimajoituksessa suomalaiseen elämään. Koulun järjestämästä ohjelmasta heitä innosti erityisesti laavuretki Marjolaan sekä säränsyönti Lemin kotiseutumuseossa.

Comenius-projektissa on tähän mennessä ollut erilaisten toimintojen kautta mukana useita opettajia ja yli 50 oppilasta. Projektin loppuun mennessä mukana olevien määrä noussee sataan. Lauritsala ja Võru tutuiksi - ystävyyslukiotoiminta alkamassa Lukiomme on saanut ystävyyskoulun Virosta, ja yhteistyö etelävirolaisessa Võrun kaupungissa toimivan Võru Kreutzwaldi Gümnaasium -lukion kanssa on alkamassa. Kreutzwaldin lukion viisi opettajaa kävi toukokuun alussa tutustumassa kouluumme ja Lappeenrantaan. Vierailun aikana suunniteltiin projektia, joka liittyisi ensi lukuvuonna historian, maantieteen ja biologian sekä äidinkielen yhteiseen Lauritsala-kurssiin. Kurssilla suunniteltaisiin ja vietäisiin verkkoon Lauritsalan kiinnostavia paikkoja –

15

rakennuksia, luontokohteita ja paikkoja, joihin liittyy tarinoita – esittelevä kävely- ja pyöräilyreitti. Võrulaiset tekisivät omasta kaupungistaan samantapaisen reitin. Niihin voitaisiin vastavuoroisilla opintomatkoilla käydä tutustumassa muutenkin kuin internetissä. Monia yhteistyön mahdollisuuksia Lisäksi Kreutzwaldin lukion opettajien kanssa ideoitiin muun muassa musiikkiin ja liikuntaan liittyviä yhteistyön muotoja. Kreutzwaldin lukiossa opetetaan suomea, ja kieltämme kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta. Tällä hetkellä suomea opiskelee noin sata lukiolaista. Meidän lukiossamme taas alkoi tänä keväänä viron kielen kurssi. Myös vieraiden kielten tarjonta vastaa melko lailla meidän kieltenopiskelumme mahdollisuuksia. Võrun ja Lappeenrannan yhtäläisyyksiä:

- olemme maakunnallisia keskuksia - olemme molemmat rajakaupunkeja, Võru on vain noin 20 km Latvian ja

Venäjän rajalta; omalta koulultamme on suunnilleen sama matka vilkkaaseen Nuijamaan rajanylityspaikkaan

- olemme molemmat myös EU:n ja EU:n ulkopuolisen maailman rajavyöhykkeellä

- molemmat kaupungit on perustettu hallitsijan määräyksestä - historiassa olemme molemmat olleet Ruotsin ja Venäjän välisen

rajankäynnin ja sotimisen kohteita - lävitsemme kulkee paljon liikennettä naapurimaihin: meillä on Saimaan

kanava ja valtatie 6:n rekkaliikenne Venäjälle, Võrussa Riika-Pihkova-tie - olemme molemmat järvialueella - me ylpeilemme Suomen suurimmalla hiekkalinnalla; Võru puolestaan

kansainvälisellä hiekkaveistostapahtumalla

16

TIETOTEKNIIKKA Ilkka Koivistoinen ja Pekka Jäppinen

Lauritsalan lukio ja yläkoulu ottivat lukuvuonna 2007-08 käyttöön yhteisen palvelinpohjaisen päätejärjestelmän, jolla korvattiin perinteiset aikaisemman tekniikan pc-työasemat. Järjestelmäksi valittiin avoimen koodin LTSP (Linux Terminal Server Project). Syinä muutoksiin olivat pc-järjestelmän kalleus, hankala ylläpito ja mukautumattomuus vaadittuihin tarpeisiin. Lisäominaisuuksina saatiin toteutettua info-TV-verkko sekä seuraavana lukuvuonna tuleva oppilaiden etäyhteys koulun oppilaskansioihin ja sovelluksiin. Lisäksi pystyttiin laajasti korvaamaan kalliita opetussovelluksia ilmaisilla avoimen koodin ohjelmilla. Ltsp -hanke liitettiin lisäksi osaksi koulujen kestävän kehityksen ohjelmaa, koska uusien päätteiden ostaminen jää jatkossa tarpeettomaksi päätelaitteiden pitkän käyttöiän takia. ”Päätelaite ei vanhene ohjelmistoiltaan, koska päätelaitteessa ei ole ohjelmistoja”. Toisaalta päätejärjestelmän automaattisammutus sekä laitteet itsessään käyttävät vähemmän sähköenergiaa kuin perinteinen järjestelmä. Hankkeen suunnittelu, toteutus ja rahoitus Koulut ylläpitivät hanketta edeltävinä kahtena vuotena omaa, koeluontoista LTSP -verkkoa. Muun muassa siitä saatujen kokemusten pohjalta päätettiin selvittää koko koulukeskuksen siirtymistä päätejärjestelmään. Opettajia vieraili kouluissa, joissa oli jo vastaava järjestelmä. Lisäksi selvitettiin ohjelmistojen ja tiedostoformaattien yhteensopivuudet sekä verkkoratkaisujen yhteensopivuus kaupungin muun atk-verkon kanssa. Hanke tuli toteuttaa siten, että se ei rasittanut koulutoimen muita atk-resursseja. Hankinta, ylläpito ja huolto päätettiin ostaa alan toimijalta. Toimittaja asensi ensimmäiset palvelimet ja mediateekin sekä yläkoulun atk-luokan koneet elokuussa 2007. Samalla otettiin kaikki koulujen vanhat tietokoneet mukaan päätejärjestelmään. Pc-koneiden muuttamisen päätteiksi tekivät koulujen omat opettajat. Arviolta alle 10 konetta todettiin LTSP -järjestelmään soveltumattomiksi. Lukio hankki kevätkaudella 2008 merkittävän määrän kaupungin atk-keskuksesta poistettavia koneita. Muistin vähennyksen ja kovalevyn poiston jälkeen 1 Ghz:n koneista saatiin täysin toimivia LTSP -päätteitä. Toukokuussa 2008 järjestelmässä oli tätä kirjoitettaessa 142 päätettä ja kolme palvelinta. Määrä kasvaa lähes päivittäin. Kaikki olemassa olleet vanhentuneet

17

järjestelmät ovat kuitenkin rinnalla toiminnassa. Oppilailla ja opettajilla on sekä LTSP että vanhassa järjestelmissä sama oma tunnus ja kotikansio. Jokaisessa koneessa näkyy täsmälleen sama ohjelmisto. Oppilaan työpöytä ja www-ympäristö sekä ohjemistotarjonta on asetettu oppilastasojen ja tarpeiden mukaisesti. Käyttäjätilit oppilasluetteloiden perusteella teki järjestelmän toimittaja. Uusi päätelaite maksaa n. 2/3 verrattuna uuteen pc-työasemaan. Hinnasta keskeinen osa on näyttö, joka on molemmissa järjestelmissä sama. Vanhan tietokoneen muuttaminen päätelaitteeksi ja liittäminen järjestelmään vie työaikaa n. 10 minuuttia. Liittäminen ei vaadi erityisosaamista. Palvelimia ylläpitää yritys, jolle maksetaan kolmea pidettyä koulukurssia vastaava korvaus vuodessa. Kapasiteettia palvelimissa on n. 200 päätettä varten. Koulun opettajille maksettu korvaus vastaa samaa kuin aikaisempina vuosina pc-järjestelmän ylläpidosta maksettu korvaus. Järjestelmän ylläpitäjät koulutettiin kaksi opettajaa per koulu kahdella lähiopetustuokiolla (kerran Lauritsalassa ja kerran Kauniaisissa). Koulutukseen kuului käyttäjätilien, käyttäjäryhmien ja päätemallien luominen sekä laitteiden liittämisen verkkoon sekä virheilmoitusten ja työpyyntöjen tekeminen. Molempien koulujen opetushenkilökunta koulutettiin uuden järjestelmän käyttöön 2 tuntia kestäneellä opetussessiolla. Saadun palautteen perusteella opetushenkilökunta ei kokenut käyttöönottovuoden aikana avoimen koodin ohjelmistojen käytössä mainittavampia hankaluuksia. Lukion puolella oli tietotekniikkaopetuksessa jo muutamana edeltävänä vuonna siirrytty kokonaan ilmaisten avoimen koodin ohjelmien opetukseen. Yhteensopivuus Kodeissa useimmiten käytössä olevat kaupalliset järjestelmät korvautuvat hitaasti avoimen koodin ilmaisilla järjestelmillä. Sen vuoksi yhteensopivuuteen eri järjestelmien välillä jouduttiin kiinnittämään erityistä huomiota päätejärjestelmään siirryttäessä. Periaatteena pidettiin, että tuki olemassa oleviin järjestelmiin tulee olla. Tiedostojen talletusmuotojen toteutus tehtiin siten, että se tuli yhteensopivaksi kaupallisten ohjelmistojen kanssa. Useimmat kaupalliset ohjelmistot testattiin päätejärjestelmässä ennen hankintapäätöstä. Valtaosa niistä saatiin toimimaan. Toisaalta tarve niiden käyttöön on vähentynyt, sillä avoimen koodin puolelta on useimmiten löytynyt vastaava ilmainen ohjelmisto. Internetissä oleva multimedia-aineisto pääsääntöisesti toimii. Ainoastaan joillakin puhtaasti kaupallisille järjestelmille tehdyillä sivustoilla on havaittu ongelmia. Aikaisempaan järjestelmään hankituista laitteista on kaikki tulostimet, kamerat, skannerit ja muistitikut saatu toimimaan.

18

Käyttökokemuksia järjestelmästä Järjestelmän käyttöönotossa oli havaittavissa jonkin verran opetushenkilökunnan aiheellista epäilyä ja uuteen siirtymisen vastustusta. Mediateekkiin hankituista uusista päätteistä jouduttiin takuuseen vaihtamaan n. 10%. Ohjelmistoissa esiintyneistä erikoisuuksista, koneiden automaattisammutusten ajastuksesta yms. alkuhankaluuksista jouduttiin tiedottamaan alkusyksystä erikseen. Pääosa ohjelmisto-ongelmista oli saman tyylisiä kuin kaupallisen puolen ”koneen sammutus aloitetaan painamalla painiketta Käynnistä” -epäloogisuudet. Yksi oppikirjantekijän julkaisema maantieteen cd-ohjelmisto ei suostunut asentumaan LTSP -järjestelmään.

Ongelmatilanteissa ja työpyynnöissä on vasteaika riippunut pyynnön luonteesta. Kaikki kriittisiksi luokitellut työt on korjattu puolen tunnin kuluessa. Korjaukset tehdään etätyönä, eikä koululla ole koneasennuksia lukuun ottamatta käynyt yhteistyöyrityksen henkilökuntaa. LTSP -järjestelmän nopeus ja luotettavuus on osoittautunut mainostetun veroiseksi. Käynnistyminen kestää 20 sekuntia, kirjautuminen alle 20 sekuntia, sammutus käytännössä heti. Työpöytä on selkeä ja ohjelmistot helposti saavutettavissa. Kiitosta on erityisesti saanut sovellusten yksinkertaisuus käyttää. Esimerkiksi sähköpostin lukeminen ei vaadi enää tietyllä koneella istumista. Koneet sammuvat ja aukeavat automaattisesti päätemallikohtaisesti (tosin ei ole otettu käyttöön). Energiansäästö kouluvuoden aikana säästää n. 5 päätteen

19

hankintahinnan. Lisäbonuksena saadaan opettajan ääntä säästävä hiljaisuus sekä pieni lämmöntuotto. Oppilaiden mielipiteet ovat olleet sekä järjestelmän puolesta että vastaan. Laitteiden määrää, helppokäyttöisyyttä ja ohjelmistoja on kiitelty. Vastaavasti ohjelmistojen puutetta on arvosteltu – lähinnä viihdekäyttöön tarkoitettuja ohjelmistoja on poistettu käyttäjien saatavilta. Esimerkiksi kaupallisen järjestelmän pelejä ei voi asentaa koneille.

”LTSP-järjestelmän myötä tietokoneilla työskentely ja tietotekniikan käyttö on mielestäni siirtynyt piirun verran pois viihdeyhteiskunnasta kohti tietoyhteiskuntaa”.

TYKY-TOIMINTA Niina Kuhanen

Lauritsalan lukion tyky-ryhmään kuului lukuvuonna 2007-2008 Niina Kuhanen (puheenjohtaja), Saila Kainulainen-Asikainen, Nina Karjalainen, Titta Korhonen sekä joulukuuhun 2007 asti Kari Hoffren. Ryhmän tavoitteena oli tarjota

20

opettajakunnalle mahdollisimman monipuolista tyky-toimintaa fyysisen ja henkisen terveyden sekä työssä jaksamisen edistämiseksi. Tyky-toimintaa järjestettiin pitkälti yhteistyössä yläasteen kanssa. Fyysistä hyvinvointia pyrittiin edistämään tarjoamalla opettajille sekä syys- että kevätlukukaudella mahdollisuus pelata sählyä Kimpisen, Armilan ja Lauritsalan kouluilla. Lokakuussa puolestaan vietimme yhteisen illan keilailun ja illallisen merkeissä. Marraskuussa matkasimme viikonlopuksi Vierumäen urheiluopistoon, jossa meitä opastettiin pallojumpan ja curlingin saloihin. Syyslukukauteen mahtui myös matka Savitaipaleelle Green House- vaatemyymälään sekä ILO-korukutsut. Syyslukukausi huipentui pikkujouluihin, joita vietettiin marraskuun lopussa yhdessä yläasteen opettajien kanssa perinteiseen tapaan koulun kotitalousluokassa ruuanlaiton, yhdessäolon ja pienimuotoisten ohjelmien merkeissä. Helmikuussa järjestettiin Lappeenrannan kaupungin kotitalousneuvonnan toimitiloissa välimerellinen ruuanlaittoilta. Maaliskuussa vierailimme Lappeenrannan kaupunginteatterissa katsomassa Seela Sellan tähdittämää Seisaallaan – esitystä. Tuttuun tapaan kevätlukukausi päättyi yhteiseen illanviettoon 28.5. Tällä kertaa vietimme iltaa Taina Kieron kesämökillä Suuressa Jänkäsalossa yhdessäolon, saunomisen, hyvän ruuan ja ohjelmien merkeissä. Kiitos tyky-ryhmän jäsenille sujuvasta yhteistyöstä sekä opettajille aktiivisesta osallistumisesta tyky-toimintaan. Oikein hyvää kesää kaikille!

JUHLATYÖRYHMÄ Mia Sopanen

Juhlatyöryhmä kokoontui lukuvuonna 2007 - 2008 ensimmäisen kerran syyskuussa. Silloin pohdittiin toimintastrategiaa, itsenäisyysjuhlaa, Anjan eläkkeellejäämisjuhlallisuuksia sekä alustavasti tammikuun avoimien ovien päivää. Samoissa merkeissä kokoonnuttiin marraskuussa kaksikin kertaa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi juhlatyöryhmä mietti yökirkkoa ja sen toteutumista sekä eläkkeelle jäävän opettajakollega Kari Hoffrenin muistamista. Lisäksi

21

suunniteltiin syksyn yo-juhlien järjestelyjä. Oman haasteensa antoi remontti – koulun oma juhlasali ei ollut käytössä, joten tiloina käytettiin uutta ruokalaa ja Luukkaan koulun salia. Kevätlukukaudella koulun oma sali oli remontoitu, ja kevään ylioppilasjuhlaa päästäänkin viettämään uudistettuun saliin. Tehtävät jakaantuivat tasapuolisesti, joskin suurimman urakan varmasti teki musiikinopettaja Outi Wasama harjoittaessaan opiskelijoita monipuolisiin musiikkiesityksiin juhlia varten. Kiitos kaikille juhlatyöryhmän jäsenille!

KOTI- JA KOULUYHDISTYS Kaisu Lahikainen

Koti- ja kouluyhdistyksellä toimelias vuosi Lauritsalan koulun ja lukion koti- ja kouluyhdistyksellä on ollut pitkään huolena aktiivisten osallistujien vähäisyys. Kokoontumisissa oli monesti mietitty, miten saada yhdistyksen toiminta tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi. Syyslukukaudella 2007 päätettiin kokeilla käden taitojen kurssilla. Koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maija Laukas ohjasi neulahuovutuksen saloihin, ja mukana oli kymmenisen uutta ihmistä. Samaa toimintaa jatkettiin vuoden 2008 puolella perustamalla yhdistyksen yhteyteen vapaa käsityöklubi, jonka kevättalvisena kurssina oli kassin punominen kahvipaketeista. Käden taidot näyttävät kiinnostavan, ja yhdistys saa hiukan lisävaroja koulujen retki- ja opiskelutoiminnan tukemiseksi. Mukaan mahtuisi lisää väkeä Syyslukukaudella oltiin hyvin ahkerasti mukana koulujen vanhempainilloissa sekä kevätlukukauden aluksi lukion esittelymessuilla. Tarjottiin kahvia ja leivonnaisia, jaettiin yhdistyksen esitteitä ja esiteltiin toimintaa myös sanallisesti. Valitettavasti tämä aktiivisuus ei tuottanut tulosta, ja kokoontumisissa on jouduttu pohtimaan, onko kuviteltu vaatimus sitoutumisesta yhdistyksen toimintaan niin pelottavaa, että oppilaiden vanhemmat eivät uskaltaudu mukaan. Tänä vuonna myös yhdistyksen jäsenmaksun maksaneita oli huomattavasti edellisvuosia vähemmän, joten koti- ja kouluyhdistyksen mahdollisuudet tukea esimerkiksi oppilasryhmien toimintaa olivat niin ikään vähäisemmät. Tukea Lauritsalan lukiolle Lappeenrannan kaupungin palveluverkkouudistus on leimannut voimakkaasti kevätlukukautta 2008. Lauritsalan koulun ja lukion koti- ja kouluyhdistys ei

22

hyväksy ajatusta Lauritsalan lukion lakkauttamisesta koituvista eduista, vaan on lähtenyt toimintaan lukion säilyttämisen puolesta muun muassa perustamalla verkkoadressin. Toukokuun alkupäiviin mennessä adressin oli allekirjoittanut yli 1740 henkilöä. Vuosia yhdistystä johtanut Anne-Maija Laukas jäi pois puheenjohtajan paikalta, ja maaliskuisessa vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anja Meilahti-Ojaniemi. Anne-Maija Laukas jatkaa varapuheenjohtajana. Muut yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat Lea Jäppinen, Riitta Kaartinen, Saila Kainulainen-Asikainen, Marikki Nousiainen, Leila Parkkila, Eeva-Riitta Sorvali ja Kaisu Lahikainen, joka toimii lukion opettajaedustajana. Yhdistyksen tilintarkastajina jatkavat Merja Väistö ja Ritva Makkonen sekä varatilintarkastajina Eija-Liisa Kivistö ja Marja-Liisa Neuvonen.

Kassikurssi, jonka aikana punottiin ostoskassi kahvipusseista, oli yksi koti- ja kouluyhdistyksen lähes 30 kokoontumisesta lukuvuoden aikana.

23

TALVEN JUHLIA

24

OPINTO-OHJAUS

Mirka Sepponen Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat otettiin vastaan kesäkuun ilmoittautumispäivinä kanslian ”evakkotiloissa” tutorien avustuksella. Uusien opiskelijoiden ainevalintoja tarkastettiin ja heille kerrottiin lukioon tutustumispäivän ohjelmasta. Syyslukukauden aluksi ykkösvuosikurssilaisilla oli ohjelmassa kouluun ja omaan ryhmään tutustumista sekä koko lukuvuoden ainevalintojen ja lukujärjestyksen tekeminen. Oman lisänsä koulun aloitukseen ja lukuvuoteen toi ykkösten opetuksen pitäminen pääasiassa Tykin koulussa remontin vuoksi. Ensimmäisenä koulupäivänä tutustuttiin siis sekä Lauritsalan että Tykin tiloihin ja aloitettiin koko lukuvuoden ajan hyvin sujuneet bussikuljetukset Lauritsalan ja Tykin koulun välillä. Opinto-ohjaaja oli syksyllä Tykissä ykkösten käytettävissä aina maanantaisin ja keväällä myös keskiviikkoisin.

25

Lukio-opiskelun alkajaisiksi uusilla lukiolaisilla oli 1. jaksossa opinto-ohjauksen pakollisen OP1-kurssin tunteja, joilla perehdyttiin mm. lukio-opiskelun sisältöön, koeviikkoon, ainevalintoihin vaikuttaviin tekijöihin, opintojen arviointiin, alustavasti ylioppilastutkintoon ja jatko-opintojen valintaperusteisiin. Nämä tiedot kertautuvat ja täydentyvät lukio-opintojen aikana, kun opinto-ohjauskurssin tunnit jatkuvat kakkosvuosikurssilaisilla 4. jaksossa. Kakkosvuosikurssin opinto-ohjaukseen kuuluu myös keväällä pidetty TET- eli työelämään tutustumispäivä. Abeille puolestaan pidettiin lukuvuoden aikana opinto-ohjauskurssiin kuuluvia infoja jatko-opintoihin hakemisesta ja ylioppilastutkinnosta. Omalla koululla abeille oli tarjolla mm. Helsingin yliopiston Wiipurilaisen Osakunnan abi-info ja abeilla oli myös mahdollisuus osallistua marras-joulukuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston abipäivään sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun abi-infoon. Lisäksi bussilastillinen abeja matkasi Niina Kuhasen luotsaamana lokakuussa jatko-opintomahdollisuuksia esitteleville Studia -messuille Helsinkiin. Abien infopäivässä helmikuussa aineenopettajat opastivat kokelaita valmistautumaan yo-kokeisiin, opinto-ohjaaja tiedotti jatko-opintoihin hakemisen aikatauluista ja menettelytavoista ja kesäyliopistosta tultiin kertomaan opiskelumahdollisuuksista avoimessa yliopistossa. Opinto-ohjauksen valinnaisella ammatinvalintakurssilla 3. jaksossa tutustuttiin ryhmän toiveiden mukaan jatko-opintoihin ja ammatteihin opinto-ohjaajan sijaisen Tiia Retsjan opastuksella. 5. jaksossa kaikille lukiolaisille pidettiin opinto-ohjaustunteja ensi lukuvuoden ainevalintojen tekemisestä. Opinto-ohjaustuntien lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin opinto-ohjaajan kanssa. Henkilökohtaista ohjausta on annettu varsinkin opiskelusuunnitelmien muutostilanteissa, ammatinvalintaa ja jatko-opintoja suunnitteleville sekä oppimisvaikeuksien voittamiseen. Tutortoiminta Lukuvuonna 2007- 2008 tutoreina toimivat Marita Andstén, Ella Häkkinen, Sanna Hämäläinen, Tero Kaipainen, Katri Kangas, Lauri Koponen, Joonas Ruosteinen, Kosmos Sairanen ja Elina Tavio. Tutorit aloittivat työnsä kevään tutorkoulutuksen jälkeen kesäkuun ilmoittautumispäivinä, jolloin he opastivat lukiotulokkaita koulun aloituksessa ja olivat toivottamassa uusia ykkösiä tervetulleiksi Lauritsalan lukioon. Tutoreiden tehtäviin lukuvuoden aikana kuuluivat myös 1. vuosikurssin opiskelijoiden ohjaaminen ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajan apuna syksyllä koulun alkaessa, lukion ja lukio-opiskelun esittely 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen koulun esittelyillassa tammikuussa sekä lukio-opinnoista kertominen 9. luokkalaisten opinto-ohjaustunneilla yläkouluilla.

26

Seuraavan lukuvuoden 2008- 2009 tutorit ovat kouluttautuneet kesän ja ensi lukuvuoden tehtäviään varten tutorkurssilla 5. jaksossa. Koulutukseen kuului mm. lukioiden yhteistyönä toteutettu tutorleiri Asinsaaren leirikeskuksessa Taipalsaarella 9.5. perjantaina. Lauritsalan lukion tutorkurssilaisten kanssa leireilemässä oli tulevia tutoreita Kimpisen, Lappeenrannan lyseon, Steinerkoulun, Itä-Suomen koulun ja Joutsenon lukioista.

Opiskelijahuoltoryhmä Lauritsalan lukion opiskelijahuoltoryhmän toiminnan tarkoituksena on opiskelijoiden oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koululääkäri ja opiskeluterveydenhuollon psykologi ja /tai sosiaalityöntekijä.

Lauritsalan lukion opiskelijahuoltoryhmä on kokoontunut lukuvuoden 2007- 2008 aikana noin kerran kuukaudessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokouksiin on kutsuttu mukaan opiskelijoita, heidän huoltajiaan ja/tai opettajia tarpeen mukaan opiskelijoiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Opiskelijahuoltoryhmän työn tavoitteena on pitää yllä ja tukea opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia lukiossa heidän elämäntilanteistaan riippumatta sekä antaa heille apua

27

ongelmatilanteissa, joissa heidän hyvinvointinsa on uhattuna. Tarvittaessa opiskelijoita ohjataan saamaan apua myös muualta.

OPETTAJAKUNTA

päivä- ja aikuislinja Berg Merja Gimishanov Marjatta Hall Tuomo Hirvi Marjut Huttunen Anu Jäppinen Pekka Järvenpää-Pekkanen Kati Kainulainen-Asikainen Saila Karjalainen Nina Koivistoinen Ilkka Korhonen Titta Kotivirta Helena Kuhanen Niina Kähkönen Kari Käyhty Arja-Annikki Lahikainen Kaisu Lahti Pirjo Laivamaa Katariina Loiva Anne Mattila Jyrki Punkkinen Jarmo Punkkinen Ulla Romppanen Mirja Rossi-Gonzalez Lopez Lea Saikko Virve Salonen Sanna Sepponen Mirka Sopanen Mia Wasama Outi

OPPILASKUNTA

Titta Korhonen & oppilaskunta Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Takana on satoja pulpetissa istuttuja oppitunteja, lukuisa määrä pakerrettuja kotitehtäviä, viisi koeviikkoa ja paljon muuta. Opiskelu tapahtui kuluneena lukuvuotena kahdessa toimipisteessä. Ylemmät vuosikurssilaiset opiskelivat Lauritsalassa remontin keskellä kun taas ensimmäiset vuosikurssilaiset opiskelivat Tykissä tiiviissä tunnelmissa – kirjaimellisesti. Marraskuussa oppilaskunnan hallitus organisoi Nuorisovaltuustovaalit. Ehdokkaita vaaleissa oli valittavasti vain yksi, mutta vaalikäytänteet tulivat kaikille tutuiksi. Lauri Koponen valittiin nuorisovaltuustoon ja hän toimii tällä hetkellä

28

nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Joulukuu oli täyttä juhlaa. Sesonki alkoi abien ansiokkaasti järjestämällä puurojuhlalla, joka pidettiin tänä vuonna remontin takia Luukkaan koululla. Remonttiteeman ympärille rakennettu ohjelma oli riemukas. Joulukuun juhlaputkea jatkoi kaupungin lukioiden kanssa yhteistyössä järjestetyt opiskelijabileet Skinnarilan ylioppilastalolla. Joulukuussa vietettiin myös lukiomme pitkäaikaisen rehtorin Anja Meilahti-Ojaniemen läksiäisjuhlaa, hänen jäädessään hyvin ansaitulle eläkkeelle. Oppilaskunnan puheenjohtaja Iida Rui piti juhlassa kiitospuheen. Syyslukukausi päättyi tunnelmaltaan rauhalliseen yökirkkoon, jossa laulettiin viime vuotiseen tapaan kauneimpia joululauluja. Ritarit saivat kunniakirjansa samassa tilaisuudessa. Kevätlukukauden ensimmäisellä viikolla järjestettiin lukion esittelymessut uusitussa ruokalassa ysiluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Lukuvuoden odotetuimpia tapahtumia, penkkareita ja vanhojen päivää, vietettiin perinteisillä tavoilla. Abien viimeisellä kouluviikolla nähtiin käytävillä mm. unisex-asuja, rock-kukkoja ja punkkaripimuja kulloisenkin päiväteeman mukaisesti. Uskaltautuipa leikkiin muutama opettajakin. Abien poistuessa talosta, vaihtui myös oppilaskunnan puheenjohtaja. Iida Ruin seuraajana jatkaa Lauri Koponen. Tulevina vuosina Lappeenrannassa toteutetaan palveluverkkouudistus, jolla on vaikutusta myös lukio-opetuksen järjestämiseen kaupungissa. Toimialajohtaja Tuija Willberg pyysi oppilaskunnalta lausuntoa palveluverkon valmistelutyöstä. Oppilaskunnan hallitus muotoili lausunnon, jossa se totesi opetuksen laatutekijöiden toteutuvan Lauritsalan lukiossa hyvin ja esitti toiveen lukion säilymisestä Lauritsalassa myös tulevaisuudessa. Helmikuussa apulaisrehtori tapasi ryhmien johtajat ja varajohtajat palaverissa, johon he olivat keränneet palautetta omista ryhmistään koulun toiminnasta ja käytänteistä. Oppilaskunta oli edustettuna myös kaupungin ruokaraadissa. Ruokaraati koostuu kaupungin eri koulujen oppilas- ja opettajaedustajista sekä ruoka- ja puhtauspalveluiden edustajista ja sen tarkoituksena on kouluruuan kehittäminen. Lukuvuonna 2007-2008 koulumme oppilasedustajina tässä raadissa toimivat Tommi Forsman ja Lauri Koponen sekä opettajaedustajana Niina Kuhanen. Raati kokoontui lukuvuoden aikana muutaman kerran kaupungin eri kouluissa lounaan merkeissä. Samalla keskusteltiin kouluruuasta ja esitettiin ideoita sen kehittämiseksi. Lukuvuoden viimeisenä varsinaisena työpäivänä koko lukio oli ”samassa veneessä” risteillessämme Camilla-laivalla Saimaalla, mielessä kuva kesäloman onnesta ja autuudesta, kaukana syksy ja arkinen aherrus – vaikkakin vastaremontoiduissa ja ajanmukaisissa tiloissa.

29

Rentouttavaa kesälomaa kaikille!! Oppilaskuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt. Ensin päiväkoulu: 1A Björn Ella Demirel Ramazan Gaft Janita Gonzalez Lopez Sonia Gren Johanna Hietamies Tanya Hovi Jani Hänninen Riikka Inkinen Juha Julku Aleksi Jäppinen Juho Kaarna Tuomas Kasanen Johanna Kauranen Ville Kavala Aleksi Kemppi Suvi Kettunen Teemu Koho Teemu Koivistoinen Henrik Koponen Mika Kuivalainen Nelli Kylliäinen Juho Lempinen Joonatan Loisa Maria Luukas Touko Mikonsaari Essi Muhli Heikki Mäkivaara Joonas Nokelainen Iina Partanen Ville Ralli Riku Saukkonen Heidi Siirasto Laura

1B Ahtola Peetu Behm Riku Hauhio Roope Hentunen Marianne Hietamies Maiju Honkala Martti Hämäläinen Tommi Julku Samuli Kallio Markus Laivamaa Helmi Meuronen Riku-Matti Monto Anuliina Myllärinen Anni Natri Joonas Oksman Antti Ollonqvist Susanna Ovtchinnikova Nastja Peltomäki Eero Poutanen Joonas Pulkkinen Toni Rehunen Juho Savolainen Mikko Sorvali Aleksi Sorvali Tiia Summanen Petja Vakkila Juho Valtonen Elina Verho Suvi Ylihakala Jani 1C Härkönen Ilona Kaarna Anna Karhu Anu

Karttunen Esa Koskinen Artturi Kupias Marianna Kupias Roope Kyckling Martta Laapas Emmi Lasaroff Anni Lasaroff Antti Lunkka Milla Maalahti Kalle Metso Hanna Mikkola Ari Montonen Timo Munck Eve Nissinen Jenny Nupponen Elina Nurmi Laura Piironen Siiri Pulli Jere Pursiainen Janni Riikonen Laura Salminen Elina Silvennoinen Samuel Sinisalo Ville Sunimento Henri Turunen Jussi Väisänen Emmi 2A Aalto Terhi Eronen Heli Holopainen Veera Kauhanen Petteri Kauppinen Sanna Melanen Joonas Mentula Lilli

30

Meuronen Veera Myllärinen Venla Mättö Annina Noroaho Tomi Nurmela Jarkko Nurmiainen Aaro Paalanen Ville Ruti Juho Svensk Anu Tavio Elina Vuorela Maiju Ylioja Niko 2B Haaja Mikko Koskelainen Leni Lantta Kalle Lavaste Ainoliina Lind Atte Luukas Jan Muuronen Eveliina Mäkelä Henri Nuopponen Sanna Oikkonen Mari Peltola Sanna Peltonen Riku Ranni Tomi Roiha Kasper Sairanen Kosmos Timonen Anni Tolvanen Matti Tujula Panu Vättö Elina 2C Andstén Marita Haatainen Janne Halonen Matti Hämäläinen Jennileena Hämäläinen Sanna Jumppainen Heikki

Kaikkonen Tanja Kangas Katri Koivumäki Aaro Koponen Lauri Melkko Noora Mälkiäinen Jonna Repo Minna Ruosteinen Joonas Rytkönen Iina Räisänen Eero Rötkö Mikko Tolvanen Tiina Vanhala Otso 2D Hulkkonen Essi Jauhiainen Joonas Kaijansinkko Vili Kauppinen Elmo Kilkkinen Anton Kokkola Tuomas Lautiainen Sanna Melkko Minni Meuronen Lari Nupponen Joonas Perälä Jenni Pirinen Mikko Putkonen Vesa Riikonen Lotta Rouvali Roope Sohkanen Paula Suomalainen Ilari Särmä Elina Vasama Antti 3A Ahola Tiina Björkholm Minna Forsman Tommi Hanska Arttu Heikkilä Viivi Huttunen Milla

Immonen Isa Immonen Jenna Kilpiä Tapio Kokko Elmo Kosonen Laura Lyyra Maria Munne Noora Partanen Anni Penttinen Anni Perälä Heidi Päivärinta Hanna Rots Anitta Rui Iida Savolainen Jerry Sokura Sanna Talonpoika Pasi Tikkanen Olli-Pekka Tyrmi Tomi Vanninen Aino 3B Ampuja Atte Hämäläinen Simo Junnilainen Kristiina Kauppinen Eetu Kivistö Markus Knuuttila Anni Kolehmainen Jonne Kontinen Onni Koskinen Satu Koso Jyri Kuukka Markus Laaninen Sanja Lankinen Juuso Lavonen Jaakko Lempinen Joonas Luukkonen Leena Lötjönen Niklas Makkonen Teemu Olkkonen Mikko Paajanen Jonna Pelli Hannele

31

Sinisalo Elina Sipiläinen Miika Ylärakkola Riku 3C Hannonen Henriikka Harju Eero Hytti Karoliina Jauho Heidi Jukka Jouko Jurvanen Jenni Kokkonen Antti Korhonen Marisa Kähö Tuija Leivo Tomi Lindholm Riikka Miettinen Mikko Mustikainen Olli Pajunen Jenni Pekansaari Antonia Pount Anna Römpötti Janne Skippari Hanna Suikka Linda Talo Reija Tirkkonen Niti Toivanen Laura Vaittinen Annika

Vakkila Karri Vuorimies Milla 3D Ahonen Valtteri Häkkinen Ella Hämäläinen Henri Kaipainen Tero Kosonen Anne Kuusinen Jutta Lahti Jaakko Laine Rebekka Lehtoaro Salla Löyttynen Mikko Matikainen Heidi Melkko Taneli Mykkänen Henna Paakki Lari Rinkinen Joonas Roilas Pekka Ruotsalainen Jussi Skyttä Tiia Tiainen Miia Tuisku Risto 4 Arponen Jarno Arvassalo Liisa

Friman Kim Hulkkonen Minna Husu Anna Innanen Iira Karjalainen Janne Kauhanen Annamari Kiiski Anu Kolari Miikka Kortsuganov Eetu Koskimies Riikka Laihanen Timo Lappalainen Aapo Linnavirta Teemu Luukas Lassi Malinen Mats Moisio Tuomo Neves Mikael Niemimuukko Janne Nokelainen Anni Nupponen Jaakko Oinonen Anne Perälä Juuso Rinkinen Mirella Rustholkarhu Joonas Ryynänen Juha-Pekka Tersa Tommi

Sitten aikuislinja, alla olevien lisäksi noin 40 aineopiskelijaa: 1. vsk Ala-Ruona Irina Hovi Pinja Ikonen Olli Kiviluoma Mikko Kivioja Kirsi Kumpulainen Aleksei Kuuva Veera Lindh Heidi Sairanen Suvi Sarkanen Johanna

Seppänen Marko Vänttinen Pirkko 2. vsk Haikala Kaarina Hirvonen Auli Huttunen Sirpa Itkonen Tanja Jurvanen Joonas Laivamaa Ruusa Nikkanen Riitta

Nyirantwal Solange Rantanen Jarmo Ruippo Iida Sairanen Sisko Salmi Tinja Tiljander Maija Vesala Markku 3. vsk Ekblad Ida Karjalainen Pirjo

32

Laurikainen Jarkko Naumanen Tanja Niemelä Kaire Pöllänen Satu Rantakaulio Jarmo Riikonen Osmo Tanninen Mia Viskari Tiina 4. & 5. vsk Hujala Antti Jansen Sami Koskimies Aki Lamminen Tanja Lättilä Jonna Mättö Joni Nurmilinna Janne Nurminen Nina Paukkonen Henri Rikkinen Hanna Rummukainen Juha Saarela Johanna Sairanen Milla Savolainen Marko Särmölä Teemu 1. vsk, ammatilliset Blom Nico Eteläpää Aino-Maria Heino Erja Hulkkonen Heli Huomo Tinja Huttunen Hanna Kapiainen Sari Kiiveri Anu Kolehmainen Mia Kosonen Jenny Laukkanen Eetu Lindh Tiina Lätti Jenni-Marika Marttinen Jukka Siintovaara Jani

Skippari Emma Tiainen Mira Vilkko Annika Kaijansinkko Sara Kohonen Ville Kontio Teemu Kurhinen Pavel Laukas Iiro Lavikka Eeva Mässeli Tomi Noroaho Milla Pakkanen Sini Pulkkinen Juha Ropo Antti-Juuso Talonpoika Anni Vilkko Anniina 2. vsk, ammatilliset Airas Toni Chestakova Alina Heiskanen Juha-Pekka Holm Jenni Huittinen Jenni Ikonen Petra Inkilä Jani Kaapro Saara Kallio Joonas Kantanen Tomi Karhu Laura Karttunen Piia Kemppinen Aleksi Kirvesniemi Jonna Korhonen Tero Koskela Elina Koskimäki Henna Kotonen Saara Kouhia Marika Kuittinen Ville Kuparinen Kirsi Latvala Topias Lavonen Maria

Lehto Lauri Lehto Oili Liimatta Tony Maaranen Olli Mäkinen Iiris Näivä Satu Olkkola Marianne Parkkinen Anni Pesu Karoliina Punkkinen Enni Piiparinen Tommi Pyrhönen Mari Ramula Tanja Räsänen Jaana Salla Tuuli Salmi Elina Suikkanen Mira Tani Toni Tiik Heigo Tikka Laura Tolonen Tiina Tommila Tiia Torniainen Outi Vitikainen Eetu 3. & 4. vsk, ammatilliset Andreani Simone Grönroos Veli Heiniluoto Mona Hänninen Anni Juvakka Lauri Kaijansinkko Iida Kaijansinkko Tiia Kelaranta Heidi Kemppi Heidi Kiianen Panu Kotonen Paavo Kurronen Johanna Latto Joel Lepistö Martin Mehtonen Sonja

33

Metsämuuronen Olli Moisio Satu Monto Elina Muona Janne Määttä Jaana Nikkanen Rilla

Nousiainen Amanda Olli Karita Pietikäinen Jenna Pukki Sami Rahikainen Lassi Rantanen Johanna

Sairanen Janne Valtonen Emma Varho Jelena Viitikko Emilia

YLIOPPILAAT JA STIPENDIT Keväällä valmistuivat seuraavat ylioppilaat. Ensin päivälukio: Ahola Tiina Arvassalo Liisa Björkholm Minna Forsman Tommi Friman Kim Hanska Arttu Heikkilä Viivi Hulkkonen Minna Husu Anna Huttunen Milla Häkkinen Ella Hämäläinen Henri Immonen Isa Immonen Jenna Innanen Iira Jauho Heidi Jukka Jouko Junnilainen Kristiina Jurvanen Jenni Kaipainen Tero Karjalainen Janne Kauhanen Annamari Kiiski Anu Kilpiä Tapio Kivistö Markus Kokko Elmo

Kokkonen Antti Kolari Miikka Korhonen Marisa Koskimies Riikka Koskinen Satu Koso Jyri Kosonen Laura Kutvonen Iiro Kuukka Markus Lahti Jaakko Laihanen Timo Laine Rebekka Lappalainen Aapo Luukas Lassi Lyyra Maria Lötjönen Niklas Malinen Mats Matikainen Heidi Melkko Taneli Munne Noora Neves Mikael Niemimuukko Janne Nokelainen Anni Partanen Anni Penttinen Anni Perälä Heidi

Perälä Juuso Päivärinta Hanna Rinkinen Joonas Roilas Pekka Rots Anitta Rui Iida Ryynänen Juha-Pekka Römpötti Janne Savolainen Jerry Sinisalo Elina Skyttä Tiia Sokura Sanna Talo Reija Talonpoika Pasi Tersa Tommi Tikkanen Olli-Pekka Tirkkonen Niti Tuisku Risto Tyrmi Tomi Vaittinen Annika Vakkila Karri Vanninen Aino Vuorimies Milla Ylärakkola Riku

34

Ja sitten aikuislukio: Andreani Simone Grönroos Veli Heiniluoto Mona Hänninen Anni Juvakka Lauri Kaijansinkko Iida Kelaranta Heidi Kemppi Heidi Kiianen Panu Kotonen Paavo Kurronen Johanna

Latto Joel Leino Anne Mehtonen Sonja Metsämuuronen Olli Moisio Satu Monto Elina Muona Janne Naumanen Tanja Nikkanen Rilla Nousiainen Amanda Nurmilinna Janne Paukkonen Henri

Pietikäinen Jenna Pukki Sami Rahikainen Lassi Rantanen Johanna Rikkinen Hanna Sairanen Janne Särmölä Teemu Tanninen Mia Viitikko Emilia

Parhaimmat onnittelumme. Keväällä 2008 stipendejä ja kirjapalkintoja olivatvuosikertomuksen painoon mennessä myöntäneet mm. seuraavat yritykset jaorganisaatiot: UPM Kaukas, EKSP, Rotaryt, Koti- ja kouluyhdistys, Joensuunautokoulu, MAOL/Etelä-Karjalan kerho, Pohjola-Norden LPR, Terästorni oy,Helsingin Sanomat ja Suomalainen kirjakauppa. Vuosikertomus painettiin 26.5, joten listat kaikista stipendien myöntäjistä ja saajistaeivät valitettavasti ehtineet mukaan. Kiitämme kuitenkin kaikkia lahjoittajia jaonnittelemme stipendien saajia.

35

UUSI LUKUVUOSI

Lukuvuosi 2008 – 2009 alkaa kaupungin lukioissa tiistaina 12.8.2008. kello 10.00. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tulevat kuitenkin paikalle jo kello 9.00. Ilmoittautumisia aikuis-linjan opetukseen otetaan vastaan kanslian aukiolo-aikoina kesä- ja elokuussa. Tiistaina 12.8.2008 klo 17 – 19 on ilmoittautumis- ja ohjaustilaisuus. Aikuislinjan opinnot alkavat tiistaina 12.8.2008 kello 16.40 äidinkielen ja matematiikan kursseilla syksyn ylioppilas-kirjoituksiin osallistuville. 1. vuosikurssin ruotsin ja matematiikan johdanto-kurssit alkavat keskiviik-kona 13.8. kello 16.40. Aikuislinjan lukuvuosi alkaa varsinaisesti torstaina 28.8.2008 työjärjestyksen mukaisesti.

Lauritsalan lukio toivottaa kaikille talven aikana mukana olleille hyvää kesää.