PB 1

Vuosikertomus 2015

2

Rehtorin katsaus 3

Tuloslaskelma ja tase 4

Kokkola-Pietarsaaren yksikkö 6

Ylivieskan yksikkö 9

Oppimisprosessi 10

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprosessi 13

Talousprosessi 14

Kansainvälisyysprosessi 17

Henkilöstön kehittäminen 18

Informaatiopalveluprosessi 21

Kirjasto- ja tietopalvelu 22

Markkinointiprosessi 25

Laatutyö 26

Opiskelijakunta Copsa 29

Osakeyhtiön hallitus 30

Strategia 2020 31

SISÄLLYS

2 3

REHTORIN KATSAUS

Ammattikorkeakoululainsäädäntö uudistui 1.1.2015 al-kaen keskeisinä uudistuksina ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema ja osakeyhtiömuoto sekä perusra-hoituksen siirtyminen valtiolle. Uudistuksessa korostuu työelämälähtöisyyden ja alueellisten kehittämistarpei-den merkitys osana ammattikorkeakoulun perustehtäviä. Alueellinen ja paikallinen päätöksenteko on ammattikor-keakoulun vahvuus, ja tämä toimintatapa näkyy myös 1.1.2015 voimaan astuneessa ammattikorkeakoulun joh-tosäännössä.

Toimilupa ja toiminnan vakiintuminenValtioneuvosto teki 11.12.2014 toimilupapäätöksen. Cent-ria-ammattikorkeakoulu Oy:stä tuli itsenäinen ammatti-korkeakouluosakeyhtiö, jolla on 1.1.2015 alkaen tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan ja hu-manistisen alan koulutusvastuut sisältävä toimilupa.

Toimilupaan sisältyneeseen selvitysvelvollisuuteen ja mi-nisteriön pyytämään lisäselvitykseen mahdollisuudesta järjestää koulutustarjonta samalle kampukselle Kokko-laan laadittiin selvitys opetus- ja kulttuuriministeriölle. Si-vistyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli asian ja totesi toiminnan etenevän oikeaan suuntaan. Ministerityöryh-män esitykseen liittyvään pyyntöön selvittää korkeakou-luyhteistyö Oulun Eteläisellä alueella vastattiin pyydetys-sä ajassa vuoden loppuun mennessä.

Hyviä tuloksia vähenevillä resursseillaAmmattikorkeakoulu teki tavoitteen mukaisen tuloksen myös päättyneeltä tilikaudelta, vaikkakaan kolmen edelli-sen vuoden erinomaiselle tasolle ei yllettykään. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoituksen leikkauksista huo-limatta ammattikorkeakoulun maksuvalmius ja vakava-

raisuus säilyivät hyvinä ja talous terveellä pohjalla. Oma-varaisuusaste on korkea ja ulkopuolista velkaa on vähän. Kauppalehden tekemän analyysin mukaan ammattikor-keakoulu sijoittui tunnuslukuvertailussa kaikkien suoma-laisten yritysten ja myös oman toimialansa parhaimmis-toon.

Vuosi 2014 oli ammattikorkeakouluhistorian paras vuosi tutkintojen suorittamisen näkökulmasta. Myös päätty-neenä vuotena saavutettiin lähes sama erinomainen taso. TKI-toiminnassa valmisteltiin ja saatiin uusien hankkeiden rahoituspäätöksiä, joten ennakkotiedot ovat merkittävän myönteisiä. Jatkossakin Centria-ammattikorkeakoulu on TKI-toiminnassa alueensa kärkitoimija.

Rakenteellinen kehittäminen ja säästötavoitteiden to-teuttaminen oli päättyneenäkin vuonna melkoista ta-sapainoilua. Käydyissä yhteistoimintalain mukaisissa neuvotteluissa todettiin useaan kertaan, että riittävät talousvaikutukset löytyvät henkilöstö- tai tilakustannuk-sista. Tilaratkaisuja ei käytännössä tehty, joten säästöt haettiin henkilöstövaikutusten kautta.

Kohti uudistuvaa ammattikorkeakouluaRakenteellinen uudistuminen, toiminnan laatu sekä vai-kuttavuuden ja tehokkuuden parantaminen ovat tulevai-suudessakin ammattikorkeakoulutoiminnan keskiössä. Asetettuihin tavoitteeseen päästään vain ja ainoastaan hyvässä yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa toi-minta-alueen tarpeista nousevalla monialaisella, profiloi-tuneella koulutustarjonnalla sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.

Pekka Hulkko, rehtori

4

TULOSLASKELMA JA TASETULOSLASKELMA

1.1 - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014

4 5

TASE

1.1. – 31.12.2015 1.1. – 31.12.2014

6

KOKKOLA-PIETARSAAREN YKSIKKÖ

Kokkola-Pietarsaaren yksikölle asetettu tutkintotavoi-te ylitettiin; vuonna 2015 valmistuneita opiskelijoita oli yhteensä 397. Tehostettu opintojen ohjaus ja opinnäyte-työhautomo edesauttoivat tavoitteen saavuttamisessa. Myös hakijamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Yksikköä leimaa kansainvälisyys ja sen eri toimipisteis-sä opiskeli kuluneena vuonna 30 eri kansallisuutta. Ulko-maalaisia tutkinto-opiskelijoita oli noin 450. Saapuvien ja lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä kasvoi yli sataan (yli kolmen kuukauden vaihdossa ulkomailla). Saapuvien ja lähtevien opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanvaih-tojen määrä oli noin 80 vaihtoa.

Syksyllä 2015 liiketalouden koulutusohjelma käynnisti uu-den monimuoto-ohjelman, jossa opiskelija voi opiskella koko tradenomitutkinnon verkossa. Ohjelma on käynnis-tynyt lupaavasti, ja verkossa tapahtuva monimuoto-ope-tus on saanut jatkoa myös kemiantekniikan koulutukses-ta.

Uuden EU-kauden alettua myös hanketoiminta on käyn-nistynyt vireänä, uusista hankkeista mainittakoon Alleg-ro School of Entrepreneurship, FutureFoxstudio, Botnia Bioraff, Target ja Myynnin foorumi. Hankkeita toteutettiin

pääsääntöisesti yhdessä yritysten ja muiden koulutusor-ganisaatioiden kanssa, osa hankkeista oli myös kansain-välisiä. Pietarsaaren toimipisteessä hanketoimintaa teh-tiin pääsääntöisesti yhdessä ammattikorkeakoulu Novian ja Åbo Akademin kanssa.

Vuosi 2015 oli säästöjen vuoksi taloudellisesti haasteelli-nen, tästä huolimatta opetus-ja kulttuuriministeriön ra-hoitusmittareiden luvut paranivat kauttaaltaan. Tämä on edellyttänyt henkilöstöltä valtavia ponnistuksia lukuvuo-den aikana.

Yksikössä tarjottavat tutkinnot (yhteishaku 2015)• Insinööri (AMK) (kemiantekniikka | Information

Technology | tieto- ja viestintätekniikka)• Tradenomi (AMK) & Bachelor of Business Administra-

tion (liiketalous | Business Management)• Sairaanhoitaja (AMK)• Musiikkipedagogi (AMK)• Insinööri (ylempi AMK)• Tradenomi (ylempi AMK)• Sairaanhoitaja / terveydenhoitaja / sosionomi (ylempi

AMK)

Hannele Teir, yksikönjohtaja

6 7

Henkilöstöä

81 Tutkintoja

397 Opiskelijoita

1991

8

Henkilöstöä

48Tutkintoja

202Opiskelijoita

904

8 9

YLIVIESKAN YKSIKKÖ

Ylivieskan yksikkö on merkittävä aluekehitysvaikuttaja erityisesti Oulun Eteläisen alueella sekä laajemmin Poh-jois-Pohjanmaalla. Yksikkö on monialainen ja se tarjoaa korkeakouluopetusta tekniikassa, liiketaloudessa, sosiaa-lialalla, matkailussa sekä humanistisella ja kasvatusalalla.

Vuonna 2015 yksikössä opiskeli 904 opiskelijaa ja henki-löstön määrä oli 48. Yksikkö on aluekehitystyössä aktiivi-sesti mukana erilaisissa aluesuunnitteluprosesseissa ja se on merkittävä osa verkostoitunutta Oulun Eteläisen kor-keakoulukeskusta. Ylivieskan yksikön toimintapoliittisena tavoitteena on yrittäjämäinen toiminta.

Vuoden 2015 toimintaan sisältyi sivistyspoliittisen minis-terityöryhmän selvityspyyntö Oulun eteläisellä alueella toimivien korkeakoulujen yhteistyön tehostamisesta alue-vaikutusten vahvistamiseksi.

Yksikössä tarjottavat tutkinnot (yhteishaku 2015)• Insinööri (AMK) (sähkö- ja automaatiotekniikka | tuotan-totalous | Industrial Management)• Sosionomi (AMK)• Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö• Tradenomi (AMK) (monimuotototeutus)• Insinööri (ylempi AMK)• Master of Business Administration, MBA• Sairaanhoitaja / terveydenhoitaja / sosionomi (ylempiAMK)

OppiminenYksikössä suoritettiin toimintavuonna 202 ammattikor-keakoulututkintoa. Tutkinnon suorittaneista 61 prosentillaoli työpaikka valmistumispäivänä. Centrian oman koulu-tustarjonnan lisäksi kampuksella järjestettiin rakennus-insinöörikoulutusta yhteistyössä Lapin ammattikorkea-koulun kanssa projektiluonteisena tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena. Opiskelijoista 366 suoritti lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä. Tässä oli pientä kasvua edel-lisvuoteen verrattuna. Opiskelijarekrytoinnissa onnistut-tiin hyvin.

KansainvälisyysKansainvälisyys keskittyi pitkälti englanninkielisen Indust-rial Management -koulutusohjelman aktiviteetteihin ja kohdemaina olivat muun muassa Puola, Unkari, Venäjä ja Saksa.

Vuonna 2015 toteutui opiskelijoitten yli kolme kuukaut-ta kestäviä opiskelijavaihtoja yhteensä 44 (29 out, 15 in).Henkilöstön vähintään viisi vuorokautta kestäviä vaihtoja toteutui yhteensä 65 (48 out, 17 in). Hanketoiminnan kan-sainvälinen verkostoituminen laajeni ja syveni.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaTutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta aloitti vuoden alussa omana tulosvastuuyksikkönä, joka toteuttaa TKI-toimintaa koko Centria-alueella.

Hannu Leppälä, yksikönjohtaja

10

OPPIMISPROSESSI

Kokonaisopiskelijamäärä tilastoinnissa 20.9.2015 oli 3061, josta normiaikaisia opiskelijoita oli 2497. Suoritettujen tutkintojen määrä oli 599. Vuonna 2014 vastaava luku oli 609. Opiskelijat, jotka suorittivat 55 opintopistettä, oli 1171. Luku oli täsmälleen sama vuotta aiemmin. Opinton-sa keskeytti 351 opiskelijaa, joka oli 56 vähemmän kuin edellisvuonna. Centria onnistui jälleen seurattavien avaintuloslukujen valossa, vaikka edellisvuodenkin tulosta voidaan pitää hyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosmittareis-ta valmistuneiden määrä ja 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden määrä muodostavat noin 70 prosenttia korkeakoulun rahoituksesta. Centria on kyennyt luomaan varsin tehokkaasti toimivan oppimisprosessin. Tämän ta-son ylläpitäminen käy väistämättä vaikeaksi, koska muu-tama vuosi takaperin suoritetut leikkaukset ja opiskeli-jamäärien supistamiset vaikuttavat nyt täydellä teholla. Centria on kehittänyt ohjauksen prosesseja sekä seuran-nan tietojärjestelmiä, jotta kyetään riittävällä tasolla seu-raamaan opintojen edistymistä.

Centria-ammattikorkeakoulu on muutaman vuoden ajan kehittänyt koulutusta paremmin hyödyntämään digitali-soitumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Satsauk-set infrastruktuuriin, eli tietoverkkoihin ja opetustiloihin sekä verkko-opetuksen kehittämiseen ovat saaneet selke-än sykäyksen eteenpäin. Kesän 2015 kuluessa kampuksille rakennettiin monimuoto-opetusta tukevia opetustiloja, jotka mahdollistavat opetukseen osallistumisen verkon välityksellä. Samanaikaisesti uusittiin kaikkien kampusten langaton verkko. Syyslukukaudella kampusten sisäver-kon yhteyksiä ja aktiivilaitteita uudistettiin. Luokkatilojen monikäyttöisyyttä lisääviä toimenpiteitä jatketaan, kuten myös etäluennointiratkaisujen kehittämistä.

Syksyllä 2015 aloitettiin ensimmäinen lähes täysin verkos-sa suoritettava monimuototradenomin tutkinto. Verkko-painotteisia monimuoto-opintoja tullaan käynnistämään vuonna 2016 myös tradenomikoulutus, kemiantekniikan insinöörikoulutus sekä sosionomikoulutus.

Digitiimi on jatkanut vuoden aikana työtään digitaalisuu-den hyödyntämiseksi opetuksessa. Se tarjoaa pedago-gista ja teknologista asiantuntijuutta opettajien avuksi ja tukee siten lähiopetuksena toteutettujen opintojaksojen uudistamista ja viemistä verkkoympäristöön. Tukitoimin-taa tehostamaan on kehitetty Palvelupolku ja Peda-kortit. Lisäksi digitiimi vastaa erilaisten koulutusten ja opastuk-sen järjestämisestä ja antaa eväitä opintojaksojen suun-nitteluun, toteutukseen, arviointiin ja palautteen kerää-miseen.

Vuoden 2015 aikana yhdessä koulutuksen vastuuhenki-löiden kanssa kokoonnuttiin useaan otteeseen luomaan suuntaviivoja koulutuksen kehittämiseksi vuoteen 2020 saakka. Keskeiseksi teemaksi nostettiin edelleen digitaa-lisuuden ja sen hyödyntäminen opetuksessa. Kuitenkaan digitalisuus ei nouse itseisarvoksi, vaan sitä käytetään työ-kaluna oppimisen tukemisessa.

Kehittämisen keskiöön nostettiin opetussuunnitelmatyö, jonka avulla voidaan saada aikaiseksi tarvittavaa joustoa sekä yksilöllisyyttä oppimiseen digitalisuuden tukemana unohtamatta uusia tarvittavia 2000-luvun metataitoja. Kuitenkin yksistään opetuksessa suoritettavat toimenpi-teet eivät riitä. Digitalisuuden mukanaan tuomat mahdol-lisuudet vaativat koko työyhteisön ponnistuksia sekä toi-mintaympäristön muuttamista. Tätä työtä siis jatketaan edelleen.

Marko Forsell, koulutusjohtaja

10 11

55 op suoritta-neiden määrä

1171

Opiskelija-määrä

2497

AMK-tutkinto-jen määrä

599

12

Asiakasrahoitus

1,8 M€Uusia hanke-hakemuksia

51TKI-volyymi

4,9 M€

12 13

TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOPROSESSI

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) strategian toimintaohjelma 2020 päivitettiin. Toimintaohjelmassa määriteltiin TKI-toiminnan tulevien vuosien tavoitteet, painoalat ja keskei-simmät kehittämiskohteet tavoitteiden saavut-tamiseksi. TKI-toiminnan päätavoitteet kaudel-la 2016–2020 ovat:• Opetuksen ja TKI:n integraation lisääminen• Asiakasrahoituksen lisääminen• Ulkopuolisen t&k-rahoituksen määrän kaksin-kertaistaminen• Kumppanuusverkoston monipuolinen ja te-hokas hyödyntäminen• TKI-toiminnan tuloksellisuuden lisääminen.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan to-teumavolyymi vuonna 2015 oli 4,9 M€ (5,0 M€ vuonna 2014), josta maksullisen palvelutoi-minnan osuus oli 1,9 miljoonaa euroa (1,5 M€). Vuonna 2015 tutkimus- ja kehitysprojekteja oli käynnissä 62 (59). Uusia hankehakemuksia tehtiin 51 (41). Asiakasra-hoituksen määrä oli 1,8 M€ (1,6 M€). Centrian TKI-palvelu toteutettiin noin 18 % omarahoitusosuudella (27 %).

Syksyllä Centrian asiakkaille ja sidosryhmille järjestettiin CentriaOpen B2B-tapahtumat Ylivieskassa ja Kokkolassa. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 150 henkilöä, joista suurin osa alueen pk-yrityksistä.

TKI:n uudelleenorganisointi ja palvelutoiminnan uudis-taminen Centria tutkimus ja kehitys toimi vuoden alusta omana erillisenä tulosvastuualueenaan. Palvelutoimintaa kehi-tettiin jatkamalla palvelujen tuotteistamista ja ryhmit-telyä tuotteistuspalveluihin, tuotannon ja prosessien kehittämispalveluihin sekä koulutus-, projekti- ja tapahtu-mapalveluihin. Palvelutoiminnan osalta otettiin käyttöön myynnin seurannan ja asiakkuuksien hoidon työkaluja. Asiantuntijapalvelujen myyntiluvuissa jäätiin hieman ta-voitteesta, mutta koulutuspalvelutoiminta onnistui ylit-tämään tavoitteensa reilusti ja jopa kaksinkertaistamaan liikevaihdon edellisvuodesta. Koulutuspalveluiden kysyn-nässä näkyi erityisesti korkea työttömyys, joka lisäsi työ-voimakoulutusten kysyntää.

Teollinen internet ja tietoturvallisuusHanketoiminnassa panostettiin myös vuonna 2015 vah-vasti digitalisaatioon. Erityisesti teollisuuden tuotanto-laitteiden yhdistäminen internetiin ja sen luomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat tällä hetkellä laajaa kiinnostusta herättävä teema alueen yritysten keskuu-dessa. Teollisen internetin (IOT) investointihankkeessa investoitiin noin 200 000 euron arvoisiin laitteisiin. Vuo-den loppupuolella aloitettiin myös tietoturvalaboratori-on rakentaminen CyberWI-hankkeessa. Centria kehittää IOT-sovelluksia ja niiden tietoturvallisuutta muun muassa seuraavissa hankkeissa: Teollinen internet liiketoiminnan tukena (ILT), CyberWI, Älykäs automaatio ja teollinen in-ternet, Xnet, Innovation and Industrial Internet I3 ja DEWI -hankkeiden avulla.

Bio- ja kiertotalousBiotaloudelle ominaista on uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puhtaan tek-nologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja ja sillä on merkittävä rooli alueen siirtymisessä kohti vä-hähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Biotaloutta pidetäänkin yhtenä Suomen kas-vun potentiaalisena kärkenä cleantechin ja digitalisaa-tion ohella. Tavoitteena on luoda talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnalla sekä korkean lisäarvon tuotteilla, huomioiden luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Kiertotalous on talouden uusi mal-li, jossa materiaalit ja arvot kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä jätteiden syntyä minimoimalla, materiaaleja hukkaamatta. Centria pyrki edistämään näitä tavoitteitta muun muassa seuraavilla hankkeilla: Bioraff Botnia, Biolaakso II, Arctic Energy, ME-TALREC ja KISS.

YrittäjyyskasvatusCentrian toiminta-alue on tunnetusti hyvin pienyritysval-taista ja yrittäjyysintensiivistä seutua. Yrittäjyyden osuus on muuta maata huomattavasti korostuneempaa, ja var-sinkin pienten yritysten jatkuvuuden näkökulmasta on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että yrittäjyys koetaan alu-eella varteenotettavana urapolkuna jatkossakin. Centrian tavoitteena on tukea opiskelijan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myö-hemmin työelämässä riippumatta siitä työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Cent-ria pyrki edistämään näitä tavoitteita muun muassa seu-raavissa hankkeissa: Allergo School of Entrepreuneurship, Keski-Pohjanmaan yrittäjyyspolku ja Yrittäjyyskasvatuk-sen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla.

Vesa Martinkauppi & Lasse Jansson tutkimus- ja kehitysjohtajat

14

TALOUSPROSESSI

Centria-ammattikorkeakoulun talousprosessin tehtävänä on huolehtia osakeyhtiön vakaasta taloudesta ja ylläpitää resursseja, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja siihen liit-tyvien projektien omarahoitusosuudet sekä tulevat inves-toinnit. Centrian talousprosessi koostuu taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Talousprosessin näkökulma sekä osaaminen tuodaan osaksi koko järjestelmän toimintaa, suunnittelua sekä seurantaa.

Menestyjä-yritys 2015Etukäteen oli tiedossa, että tilikaudesta 2015 on tulos-sa haasteellinen. Takana olivat vahvat menestysvuodet, joiden voitollisilla tuloksilla oli rakennettu vakavaraista ja tervettä taloutta. Vahva tase on edelleen tarpeen pie-nessä organisaatiossa, jonka merkittävin rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tilikauden aikana Cent-ria oli rakenteellisesti uuden edessä: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta aloitti uutena yksikkönä, mutta ope-tustoiminta oli vielä jakaantunut kahteen, paikkakuntiin sidottuun yksikköön. Talouden ennakointi ja seuranta aiheuttivat omat haasteensa tässä yksikkörakenteessa. Tilikaudelle oli asetettu tavoitteeksi niin sanottu nollatu-los, mutta pitkään talouden tila näytti tappiolliselta. Vasta vuoden toisella puoliskolla tuloksen suunta kääntyi. Tä-hän vaikuttivat pitkän aikavälin säästötoimet, jotka ovat kohdistuneet pääosin henkilöstöön, sekä hanketoiminnan täysimääräinen käynnistyminen uudella ohjelmakaudella. Lopulta Centrian tilikauden tulos 2015 päätyi voitolliseksi.

Centria-ammattikorkeakoululle myönnettiin Kauppaleh-den Menestyjä 2015-sertifikaatti, joka kertoo yrityksen

vakaasta kasvukehityksestä, hyvästä tuloksesta ja kannattavuudesta, vahvasta rahoitusrakenteesta ja maksuvalmiudesta sekä vakiintuneesta toimin-nasta. Menestyjä -sertifikaattiin ovat oikeutettuja vain noin viisi prosenttia Suomen 300 000 yrityk-sen yrityskannasta. Sertifikaatti on osoitus siitä, että Centrian taloutta on hoidettu vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen.

Hyvästä nykytilasta huolimatta kassatilannet-ta ja ulkopuolisen rahoituksen toteutumista on edelleen seurattava säännöllisesti, sillä toimi-luvan mukaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset aiheuttavat mahdollisesti investoin-titarpeita. Kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisen talouden säilyttäminen edellyttä-vät myös tulevaisuudessa rakenteellisten muu-tosten toteuttamista.

Sopeuttamista vai kehittämistä?Hallituksen säästötoimet ulottuivat laajasti korkeakoulusektorille, jokaiseen ammattikor-

keakouluun ja yliopistoon. Centrian osalta perusrahoituk-sen leikkaus vuodesta 2015 vuoteen 2016 on lähes 10 pro-senttia, noin 1,4 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon aiempien vuosien koulutuspaikkojen leikkaukset, säästö-toimet ja siirtyminen tulosperusteiseen rahoitusmalliin, on rahoitus supistunut 6,1 M€ vuosina 2012-2016. Näin nopea ja raju rahoituksen muutos on haasteellinen orga-nisaation sopeutustoimille.

Ammattikorkeakoulut joutuvat sopeuttamaan toimin-taansa talouden ehdoilla, mutta samanaikaisesti kehit-tämisen vauhti tulisi olla nopeampaa. Panoksia ei riitä kaikkialle, vaan myös taloudellisesti resursseja tulisi suun-nata fokusoituihin ydinkohteisiin. Ammattikorkeakoulu-jen tuloksellisuusmittarit määrittelevät tulevien vuosien rahoituksen ja ohjaavat merkittävästi toimintaa, joten myös korkeakoulujen sisällä tulokset olisi huomioitava resurssien jaossa. Vuonna 2017 uudistuvat tuloksellisuus-mittarit - ja erityisesti uutena mittarina strategisuus - ovat suurin yksittäinen muutos, joihin ammattikorkeakoulujen on kyettävä vastaamaan. Toinen vieläkin rajumpi koko-naismuutos liittyy kykyyn kehittää toimiva lukukausimak-sujärjestelmä ja saada ulkomaalaisia opiskelijoita sisään.

Digitaalisuus ja verkostoituminen ovat hallitusohjelmassa korostettuja suuntia, joilla korkeakoulut voivat tehostaa omaa toimintaansa. Centrian talousprosessi on uudistu-nut vuoden 2015 aikana ja jatkossa asiantuntijat palvele-vat entistä keskitetymmin uusia tulosvastuualueita. Yh-tenäiset käytännöt, prosessikeskeisyys ja erikoistuminen tukevat tulosvastuualueiden vaatimuksia moderneista talouspalveluista. Yhtä aikaa tämän kanssa Centria ottaa käyttöön uudet ja tehokkaammat talous- ja henkilöstö-hallinnon tietojärjestelmät. Centrian talousprosessi toimii nykyisin myös yhteistyössä pohjoisen ammattikorkea-koulujen (OAMK, KAMK, Lapin amk, Savonia amk, Kare-lia amk) kanssa kehittäessään yhteisiä toimintamalleja koskien kirjanpitoa, raportointia, rahoittajayhteistyötä ja henkilöstöhallinnon käytänteitä.

Jouko Mäki-Korvela, hallinto- ja talouspäällikkö

14 15

Quick ratio

3,57Omavaraisuus-

aste

77,3 %

Liikevaihto

22,2 M€

16

Pitkät vaihdot:lähtevät

76Yhteistyö-

korkeakouluja

120Pitkät vaihdot:

saapuvat

72

16 17

KANSAINVÄLISYYSPROSESSI

Ensimmäiset kaksoistutkinto-opiskelijat Shanghaissa Kansainvälisyys on yksi ammattikorkeakoulun painopiste-aloista. Ulkomaalaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden suhteellisen korkea määrä, englanninkieliset koulutusoh-jelmat ja kansainväliset opiskelu- ja oppimisympäristöt ovat tunnusomaisia Centrian kansainvälistymiselle. Opis-kelijavaihto ja harjoittelu ulkomailla ovat perinteisesti olleet kansainvälisen toiminnan näkyvin muoto. Eniten vaihtoon lähtijöitä oli tänäkin vuonna liiketalouden koulu-tusohjelmissa ja eniten lähtijöitä oli Espanjaan, Kiinaan ja Kanadaan. Ilahduttavaa oli, että saapuvien vaihto-opiske-lijoiden määrä kasvoi merkittävästi. Viime vuosien tapaan eniten saapuvia opiskelijoita oli Ranskasta, Kiinasta ja Sak-sasta. Ensimmäiset liiketalouden- ja tietotekniikan-alan opiskelijat suorittivat Shanghaissa, Sanda Universityssä kaksoistutkintoa, osana 21st Century Skills for European and Chinese Business Relations through Double Degrees -hankketta. Lisäksi vaihtoja toteutettiin Erasmus+, Over-seas- ja Kiina-ohjelman lisäksi myös kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, sosiaali- ja terveysalan sekä esittävän taiteen North-South-South -verkostoissa.

Global Competence Open BadgeCentriassa otettiin vuoden aikana käyttöön Global Com-petence Open Badge. Open Badge on digitaalinen osaa-mismerkki, jonka avulla voi osoittaa taitoja tai osaamista. Centria Global Competence Open Badge -osaamismerkin

saaneet opiskelijat ovat suorittaneet osan opinnoistaan tai harjoittelun ulkomailla. Lisäksi Open Badge edellyttää osallistumista kahden opintopisteen laajuiseen valmen-nuskurssiin, joka muun muassa valmistaa kohtaamaan uusia kulttuureita sekä antaa työkaluja kansainvälisen ko-kemuksen hyödyntämiseen työnhaussa.

Uusia yhteistyösopimuksia Chileen, Brasiliaan ja Skot-lantiinCentria solmi uusia kahdenkeskeisiä yhteistyösopimuksia Latinalaisessa Amerikassa, muun muassa Santiago de Chi-lessä toimivan Universidad del Desarrollon kanssa ja Bra-silialaisen Universidad do Positivon kanssa. Iso-Britannia on jatkuvasti opiskelijavaihdon suosituimpia kohdemaita ja laajennettiin yhteistyöverkostoa solmimalla Erasmus+ sopimus skotlantilaisen University of the Highlands and Islandsin kanssa. Skotlannin ylämailla, Invernessissä sijai-seva korkeakoulu on Centrian ensimmäinen yhteistyökor-keakoulu Skotlannissa. Centrian kansainvälinen toiminta on ollut vilkasta ja mo-nimuotoista. Vuoden aikana pyörähti käyntiin uusia kan-sainvälisiä TKI-hankkeita ja Centria on ollut aktiivinen kansainvälisissä verkostoissa. Marraskuussa järjestettiin toinen International Language Week, jonka teemana oli kommunikaatio ja kielet työelämässä.

Peter Finell, kansainvälisten asiain päällikkö

18

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenteet uudistui-vatVuotta 2015 leimasi johtamisjärjestelmän sekä organisaa-tiorakenteen uudistus, joka aloitettiin muodostamalla TKI-toiminnasta oma yhtenäinen koko toiminta-alueen katta-va tulosalue. Organisaatiouudistusta jatketaan siten, että 1.1.2016 alkaen Centria-ammattikorkeakoulun toiminnot rakennetaan tulosvastuualueittain: Koulutus, Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä Korkeakoulupalve-lut. Vakinaisen ammattikorkeakoulun ajan voimassa ollut matriisiorganisaatio yksikköineen ja prosesseineen uudis-tuu näin kokonaan ja toimintaa johdetaan kokonaisuutena toiminnoittain ja osaamisalueittain eikä yksiköittäin. Orga-nisaatiorakenteen uudistus tuo mukanaan uusia mahdolli-suuksia myös osaamisen kehittämiselle, sillä toimintoja on mahdollista johtaa jatkossa entistä osaamislähtöisemmin.

Työhyvinvointiohjelma valmistuiTyöhyvinvointiohjelman laadinta käynnistettiin osana henkilöstön kehittämispäiviä elokuussa 2015 ja työstä-mistä jatkettiin yhdessä henkilöstön kanssa virtuaalisella työskentelyseinällä O365-ympäristössä. Työhyvinvoin-tiohjelmassa hyödynnettiin henkilöstökyselyn tuloksia, joissa työhyvinvoinnin edistämisen tarpeet nousivat esille monesta eri näkökulmasta: kannustava henkilöstöjohta-minen, avoin vuorovaikutus, työyhteisötaitojen kehittä-minen, uudistusta tukevien rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen sekä kasvaneet psykososiaaliset kuormitus-tekijät. Ensimmäinen luonnos työhyvinvointiohjelmasta valmistui loppuvuodesta ja toimenpiteitä viedään käy-täntöön keväällä 2016. Ensimmäisiä aloituksia työhyvin-voinnin edistämiseksi ja positiivisen vireen kehittämiseksi tehtiin jo syksyllä 2015 kun järjestettiin vuoden positiivi-simman kollegan äänestys sekä lanseerattiin Elina Wars-tan kuvittamaan Centrian pienoismaailmaan pohjautuva värityskirja henkilöstön hyvinvoinnin tueksi. Myös pienet teot edistävät hyvinvointia.

Osaamisen kehittäminen vuonna 2015Yhteinen sisäinen koulutuskalenteri ei aikataulul-lisista syistä valmistunut, vaan koulutuksia toteu-tui tarvelähtöisesti eri osaamisalueisiin kohden-tuen. Yhteinen sisäinen koulutuskalenteri tullaan luomaan siten, että siinä on henkilöstösuunni-telman koulutustavoitteisiin vastaavat koulu-tukset kohdennettuina ja aikataulutettuina eri henkilöstöryhmille. Toteutuneista koulutuksista esimerkkeinä mainittakoon opetushenkilöstöl-le kohdentuneet POD-koulutukset (yhteensä 6 kpl), digitalisaatiota ja TVT-taitoja vahvistavat koulutukset sekä ensiapukoulutukset. Loppu-vuodesta päätettiin hankkia verkkopohjainen työkalu, Tiviittori, henkilöstön tieto- ja viestin-täteknisten taitojen arviointiin. TVT-osaamis-kartoituksen kautta saadaan selville osaamisen kehittämisen tarpeet ja pystytään järjestämään täsmäkoulutusta ja vahvistamaan henkilöstön valmiuksia vastata digitalisaation haasteisiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Osaamiskartoi-tus toteutetaan kahdessa osassa keväällä 2016.

Turvallisuusosaamisen kehittämiseksi laadittiin keväällä 2015 riskiperusteinen turvallisuuskoulutussuunnitelma, josta toteutettiin erilaisia turvallisuuskoulutuksia muun muassa turvakävelyitä ja -infoja sekä päihteiden käytön tunnistamiseen ja väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen liittyvä koulutustilaisuus. Lisäksi henkilöstö päivitti omaa substanssiosaamistaan käymällä erilaisissa ulkopuolisissa koulutuksissa, seminaareissa ja konferensseissa. Jatkotut-kintoryhmien suunnittelu on käynnistetty kartoittamalla mahdollisia korkeakouluyhteistyökumppaneita.

Ammattikorkeakoulu oli oikeutettu hakemaan ensimmäis-tä kertaa koulutuskorvausta vuoden 2015 koulutuspäivien osalta. Korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä oli yhteensä 513 (vuonna 2014: 389) ja näistä saadaan yh-teensä reilun 14 t€:n koulutuskorvaus. Koulutuskorvauk-sen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutus-korvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Koulutusten tilastointi tulee jatkossa varmistaa, jotta ti-lastointi olisi aukoton. Tällä hetkellä tilastoimatta jää kou-lutuksia, koska koulutusilmoituksen laadinta on jokaisen henkilökohtaisella vastuulla.

Perehdyttämismalli uusiutuiUseampana vuonna kehittämiskohteena ollut perehdy-tyksen kehittäminen saatiin niiltä osin päätökseen, että uusittu perehdytysmalli valmistui. Perehdytysmallista tu-lee vielä järjestää käyttöönottokoulutus perehdytykses-tä vastaaville esimiehille, jotta uuden perehdytysmallin käyttöönotto onnistuu. Toimivaa rekrytointiprosessia ja perehdytystä tarvitaan lähivuosien aikana, sillä ammat-tikorkeakoulusta eläköityy lähivuosien aikana merkittävä joukko opettajia, tki- ja muuta henkilöstöä, yhteensä 59 hlöä. Opetushenkilöstön rekrytoinnin haasteena on kel-poisuus- ja pätevyysvaatimukset. Opettajan kelpoisuuden omaavien henkilöiden rekrytointisuunnitelmaa aloitettiin laatimaan yksittäisten osaamisalueiden osalta, mutta ei vielä kokonaisvaltaisena suunnitelmana.

Maarit Sorvisto, laatupäällikkö

18 19

Henkilöstön keski-ikä

47

Korkeakoulu-tutkinto

90 %

Henkilöstöä

237

20

Fyysisiä palvelimia

29

Virtuaali- palvelimia

106

Työasemia

1134

20 21

INFORMAATIOPALVELUPROSESSI

Infran kehittäminen jatkuuVuonna 2014 käynnistynyttä ICT-infran kehittämistyötä jatkettiin vuoden 2015 aikana. Kesällä otettiin käyttöön Office 365-palvelu kaikille ammattikorkeakoulun toimi-joille. Office O365-pilvipalvelun tarjoamien uusien yh-teistyöominaisuuksien ansiosta käyttäjät pystyvät entis-tä helpommin jakamaan tiedostoja ja työskentelemään keskenään eri päätelaitteilla missä tahansa. Office O365 käyttöönoton yhteydessä henkilöstön intranet rakennet-tiin Sharepoint-alustalle, jonka myötä myös sisäinen tie-dottaminen saatiin sisällytettyä yhteiseen digitaaliseen työympäristöön muiden Office O365-palveluiden kanssa.Tietoturvaa ja erityisesti havainnointikykyä on parantanut merkittävästi uudet palomuurijärjestelmät, jotka myös saatiin käyttöön vuoden 2015 aikana. Uuden ratkaisun myötä myös henkilöstön etäkäyttömahdollisuudet ovat parantuneet. Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä on jat-kettu ja jatketaan tulevina vuosina.

Henkilöstön laitekantaa parannettiin ultrabook-tason kannettavilla sekä uudistamalla puhelinkantaa. Langat-tomien matkapuhelinverkkojen käytettävyyttä pyritään parantamaan ja mahdollistamaan paikkariippumaton työnteko.

Korkeakoulujen IT-palvelujen murrosTietohallinto on ollut mukana kansallisessa esiselvitys-hankkeessa, jonka tarkoituksena on ollut kartoittaa edel-lytykset korkeakoulujen yhteisen IT Palvelukeskus Oy:n perustamiseksi. Ydinajatuksena on, että voimavaroja yh-teen kokoamalla, korkeakoulun oma IT-henkilöstö pys-tyisi paremmin keskittymään ydintoiminnan tukemiseen. Esiselvityshankkeeseen osallistui yhteensä 17 ammatti-korkeakoulua. Hanke etenee seuraavaksi varsinaiseen pal-velukeskuksen suunnitteluvaiheeseen, jossa Centria aikoo olla mukana.

PeppiVuoden 2015 joulukuussa Centria liittyi osaksi Peppi-kon-sortiota. Peppi on korkeakoulujen yhteinen tietojärjes-telmähanke. Peppi-ekosysteemi tarjoaa korkeakouluille yhtenäisen tietojärjestelmäalustan opintohallinnon ja suunnittelun tarpeisiin. Merkittävä osa ammattikorkea-kouluista on liittynyt tai liittymässä osaksi konsortiota. Peppi-tuoteperheen käyttöönotto on vuosien päässä, mutta suunnittelutyö nykyisten järjestelmien korvaami-seksi Pepillä on aloitettu.

AapaKesäkuussa 2015 Centria järjesti ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien AAPA-päivät. Kaksipäiväiseen ta-pahtumaan osallistui lähes 30 tietohallinnon edustajaa eri ammattikorkeakouluista sekä CSC:ltä. Päivien aikana käy-tiin vuoropuhelua ja kuunneltiin esityksiä monista ammat-tikorkeakouluja koskevista ajankohtaisista ICT-asioista. Ensimmäisen päivän iltana tutustuttiin Pietarsaaren seu-dun veneteollisuuteen sekä ruokailtiin Nanoq-museossa. Päivät päättyivät AAPA-toimijoiden yhteiseen kokouk-seen.

Luokkien kehittäminenKesällä 2015 kehitettiin luokkahuoneita, jotka paremmin tukisivat monimuotoisia opetusmenetelmiä. Luokkiin asennettiin järjestelmiä opettajien toivomusten mukaan. Kehitystyöt jatkuvat kesällä 2016.

Keväällä 2015 rakennetiin hankkeen yhteydessä SILMU-laboratorio. SILMU-laboratorio on simulaatioympäristö ja ryhmätyöskentelytila, joka mahdollistaa palveluiden esittämisen visuaalisena aineistona nopeaa kehittämistä ja kokeilemista varten erilaisia digitaalisia välineitä hyö-dyntäen.

Jarmo Kauppinen, IT-päällikkö

22

KIRJASTO- JA TIETOPALVELU

Kirjasto- ja tietopalvelu on osa ammattikorkeakoulun op-pimisympäristöä. Sen tehtävänä on tarjota opiskelussa tarvittavaa aineistoa ja osallistua opiskelijoiden ohjauk-seen. Laadukkailla kirjasto- ja tietopalvelutoiminnoilla edistetään opiskelijoiden oppimista ja opintojen etene-mistä sekä henkilöstön osaamista. Alueen korkeakoulu-kirjastona toimiminen on osa aluevaikutusta ja elinkeino-elämän tukea. Kirjasto julkaisi kaikille Centrian koulutusaloille omat ala-kohtaiset tiedonhakuoppaat. Oppaat ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi ja suosituiksi. Centria-Finna korvasi syk-syllä Colibri-aineistotietokannan. Centria-Finna on osa Kansalliskirjaston kehittämää Finna-palvelua. Centria-Finnan käyttöönotto on onnistunut hyvin. Opiskelijoiden aineiston saatavuutta parannettiin maksuttomien kauko-lainojen avulla. Oman kokoelman käyttö tehostui asiak-kaille maksuttoman kuljetuspalvelun myötä. Ylivieskassa Raudaskylän toimipiste muutettiin kurssikir-jojen osalta itsepalveluna toimivaksi kuittilainauspisteek-

si. Varsinainen kirjastopalvelu on saatavilla Centria-kir-jastosta Vierimaantieltä. Sen aukioloaikoja laajennettiin, joka onkin osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Asiakkaat ovat käyttäneet kirjastonpalveluja runsaasti. Sekä Ylivies-kassa että Kokkolassa muutettiin kirjaston tiloja ja hylly-jä järjestettiin paremmin toimivaksi. Kokkolassa vanhat opinnäytetyöt siirrettiin varastoon. Henkilöstö on osallistunut kansalliseen kirjastoyhteis-työhön laajasti. Se on ollut mukana Suomen tieteellisen kirjastoseuran koulutuksissa, AMKIT-konsortion e-aineis-toryhmän toiminnassa, luettelointiryhmässä sekä Kumea-yhteistyössä että kansalliskirjaston järjestämissä RDA- ym. koulutuksissa paikan päällä tai AC-yhteydellä.

Kirjaston henkilöstö on kirjoittanut joitakin artikkeleita muun muassa Kreodiin. Jaksamista on ylläpidetty osallis-tumalla AMK-kirjastojen yhteiseen Kirjasto MOVE-kam-panjaan sekä Kokkola City Run -tapahtumaan. Hanna-Riina Aho, tietopalvelupäällikkö

22 23

Uusia asiakkaita

783Kirjastokäynnit

59 954Aktiivisia lainaajia

2489

24

Tiedotteiden läpimeno

90 %

Centria.fikävijämäärä

213 305

Facebook-seuraajia

3527

24 25

MARKKINOINTIPROSESSI

Markkinointiprosessi toimii tukiprosessina ammatti-korkeakoulun muille prosesseille ja toiminnoille. Te-hokkaalla ja korkeatasoisella markkinointiviestinnällä vaikutetaan siihen, että ammattikorkeakoulu saa moti-voituneita opiskelijoita, pätevää henkilöstöä sekä hyviä yritys- ja yhteistyökumppaneita. Markkinointi- ja viestin-täpalvelut tuottavat koko ammattikorkeakoululle ja sen kaikille toiminnoille markkinointiin ja viestintään liittyvät palvelut.

Hakutulos oli jytkyCentria-ammattikorkeakoulu pesi kaikki Suomen ammat-tikorkeakoulut kevään 2015 yhteishaussa ensisijaisten ha-kemusten määrän kehittymisessä. Keskimäärin ensisijais-ten hakemusten määrä väheni ammattikorkeakouluihin 22,5 prosenttia. Centriaan hakemuksia tuli 15,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

UudistuksiaCentrian www-uudistus aloitettiin loppukeväällä tausta-kyselyllä henkilöstölle ja opiskelijoille. Lisäksi tutkittiin vanhan sivuston analytiikkaa ja benchmarkattiin korkea-koulujen sivustoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Erityis-tä huomiota uudistuksessa kiinnitettiin tiedon löydettä-vyyteen ja visuaalisuuteen. Helmikuussa 2016 avattu uusi sivusto on responsiivinen, eli se skaalautuu eri päätelait-teisiin sopivaksi. Sivustossa on omat osionsa hakijoille, elinkeino- ja työelämälle ja opiskelijoille, josta kukin käyt-täjäryhmä löytää nopeasti ja helposti etsimänsä tiedon.

Ammattikorkeakoulun julkaisujärjestelmä uudistettiin ke-vään aikana ja pilottina otettiin kokeiluun kirjoituspalkkiot henkilöstölle. Julkaisuja saatiin tämän myötä tuotettua hieman aiempaa enemmän.

OpiskelijarekrytointiaKolmatta kertaa järjestetyssä CentriaOpenissa alueen oppilaitokset sekä yritykset ja yhteistyökumppanit tu-tustuivat Centrian toimintaan. Kokkolassa ja Ylivieskassa järjestettyihin tapahtumiin tapahtumiin osallistui yli tuhat toisen asteen ammatillista opiskelijaa opettajineen. Päi-vät saivat jälleen erinomaisen palautteen osallistujilta.

Ammattikorkeakoulu toteutti koulutusmarkkinointia Centria on the Road -kiertueen muodossa. Kiertuetta var-ten koulutettiin eri alojen opiskelijoista koostuva 14-hen-kinen Centria DreamTeam. Kiertueeseen kuului vierailuja lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja varuskuntiin, mes-suja sekä mukanaoloa erilaisissa tapahtumissa. Oppilai-tosvierailuilla ja CentriaOpen-tilaisuudella tavoitettiin 43 oppilaitosta.

Centria osallistui myös Studentumin koulutuskiertueelle, joka kiersi ympäri Suomea käyden 45 lukiossa, kolmessa varuskunnassa sekä neljillä koulutusmessuilla. Kiertueen aikana tavoitettiin 83 000 jatkokoulutuspaikkaa etsivää nuorta ja aikuista.

Tehokasta tiedotusta ja somessa oloaAmmattikorkeakoulusta lähetettiin vuoden aikana 71 tie-dotetta, joista 90 prosenttia julkaistiin mediassa. Cent-riaNews-uutiskirjeitä lähetettiin 9. Uutiskirjeen kohde-ryhmänä on alueen elinkeino- ja työelämä, ja sisällöissä painottuvat yrityksille ja organisaatioille tarjottavat pal-velut sekä Centrian TKI-toiminta.

Sosiaalisen median palveluista Centrialla on tilit Faceboo-kissa, Instagramissa, Twitterissä, Youtubessa ja Linkedi-nissä. Seuraajamäärät kaikissa kanavissa kasvoivat tasai-seen vauhtiin.

Paula Erkkilä, viestintäpäällikkö

26

LAATUTYÖ

Laatujärjestelmää kehitettiin laatujärjestelmän kehittä-missuunnitelman mukaisesti, jossa keskeisimpiä kehit-tämiskohteita olivat muun muassa arviointi- ja palau-tejärjestelmän kehittäminen, ydintoimintojen sisäisten auditointien toteuttaminen sekä johtamisen, korkeakou-lupalvelujen ja laatujärjestelmän toimivuuden arviointi ja kehittäminen sekä laatujärjestelmän auditointiin valmis-tautuminen.

Sisäistä toimintojen arviointia ja kehittämistäKoulutusten sisäiset auditoinnit saatiin päätökseen lo-kakuussa ja yhteenvetoraportti valmistui marraskuussa. Auditointikohteita oli yhteensä seitsemän ja ne kohden-tuivat opetuksen kannalta keskeisimpiin laatutekijöihin aina opetuksen suunnittelusta arviointiin ja kehittämi-seen. Auditoinneilla kartoitettiiin koulutustoiminnan ny-kytila, tuotiin näkyväksi koulutusten hyviä käytänteitä ja tunnistettiin keskeisimpiä kehittämiskohteita. Auditointi kattoi kaikki käynnissäolevat koulutukset sekä päätty-neet koulutukset, joissa on vielä läsnäolevia opiskelijoita. Auditoitavia koulutuksia oli yhteensä 20, lisäksi kielten ja viestinnän koulutus auditoitiin omana kokonaisuutenaan. Koulutuksittain nostettiin kehittämistoimenpiteiksi 3-5 keskeisintä auditoinnissa tunnistettua kehittämiskohdet-ta, joiden toteutumista seurataan puolivuosittain.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta toteu-tettiin projektitoimintaan kohdentuva sisäinen auditointi. Auditointiteemoja oli yhteensä neljä, jotka kohdentuivat koko projektin elinkaareen: projektin suunnittelu ja val-mistelu, projektin hallinta ja johtaminen, projektin tulok-set ja vaikuttavuus, projektin tuloksellisuuden ja onnistu-misen arviointi. Auditoitaviksi kohteiksi valittiin yhteensä kahdeksan projektia, jotka olivat elinkaareltaan eri vai-heissa ja kohdentuivat eri substanssiosaamisalueisiin. Au-

ditointiprosessi saatiin päätökseen lokakuussa ja yhteenvetoraportti valmistui marraskuussa. Loppuvuodesta oli jo osa tunnistettuja kehit-tämiskohteita viety parannustoimenpiteinä käytäntöön.

Yhteisten korkeakoulupalvelujen toimivuuden arviointia toteutettiin osana yhteisiä henkilös-

töpäiviä miettimällä mitkä ovat tukipalveluiden vah-vuuksia ja kehittämiskohteita opetuksen ja tki-toiminnan näkökulmasta. Tukipalveluiden toimivuuden arviointi toteutui opiskelijoiden näkökulmasta myös osana Opis-kelijatutkimusta. Kevään aikana toteutettiin sekä johto-ryhmän että hallitustyöskentelyn itsearvioinnit, joiden tuloksista raportoitiin osana johtoryhmän ja hallituksen kokouksia syksyllä. Itsearvioinnin tulosten pohjalta ke-hitetään johtoryhmän ja hallituksen työskentelyä sekä keskinäistä vuoropuhelua. Johtoryhmän ja hallituksen yhteinen Strategiasta laatutyöhön -seminaari järjestettiin marraskuussa.

Loppuvuodesta 2014 käyttöönotettuun opintojakso-kohtaisen arviointi- ja palautejärjestelmään luotiin ra-portointityökalu, joka otettiin koulutuksesta vastaavien käyttöön. Opiskelijakunta Copsan kanssa toteutettiin yh-teistyössä Opiskelijatutkimus ja sen tuloksista raportoitiin osana kevään koulutusohjelmapalautekeskusteluja.

Laatujärjestelmän auditointimateriaalin valmisteluaLaatujärjestelmän auditointia varten laadittiin laaja laa-tujärjestelmän toimivuutta arvioiva itsearviointiraportti laatujärjestelmän auditointikäsikirjan ohjeistusten mukai-sesti. Laatujärjestelmän ja toiminnanohjauksen kokonai-suuden arviointia tehtiin työpajatyöskentelynä johtoryh-män kanssa. Työpajojen tuotoksia sekä ydintoimintojen sisäisten auditointien tuloksia hyödynnettiin laatujärjes-telmän kehittämistyössä sekä laatujärjestelmän itsearvi-ointiraportin laadinnassa, joka valmistui marraskuussa. Laatujärjestelmän itsearviointiraporttiin sisällytettiin kahden koulutusnäytön itsearvioinnit, jotka toteutettiin koulutuksesta vastaavan johdolla hyödyntäen koulutus-ten sisäisten auditointien havaintoja. Itsearviointiraport-tiluonnos oli myös henkilöstön kommentoitavana Cent-raalissa loppuvuodesta ennen osakeyhtiön hallituksen hyväksyntää 14.12.2015. Korkeakoulun laatujärjestelmän auditointia koskeva auditointisopimus allekirjoitettiin 12.8.2015. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä audi-toidaan 5.-7.4.2016.

Maarit Sorvisto, laatupäällikkö

26 27

28

Tutoreita

55Tapahtumia

21Jäseniä

889

28 29

OPISKELIJAKUNTA COPSA Centria-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Copsa on lakisääteinen opiskelijakunta, jonka päätehtävänä on val-voa opiskelijoiden etuja ja hyvinvointia.

Vuonna 2015 Copsan edustajistossa toimi yhdeksän jäsen-tä ja hallituksessa yhdeksän varsinaista jäsentä sekä yksi asiantuntijajäsen. Lisäksi Copsalla oli kaksi työntekijää: kokoaikainen suunnittelija ja kokoaikainen toiminnanjoh-taja.

Copsan toimijat osallistuivat Samokin järjestämiin koulu-tuksiin sekä olivat aktiivisesti vaikuttamassa koulun työ-ryhmissä ja tiimeissä tuoden opiskelijoiden näkökantoja esille.

TapahtumatCopsan toiminnassa näkyvimpänä osana on tapahtumien järjestäminen opiskelijoille. Yhteensä tapahtumia järjes-tettiin lähes kolmekymmentä kaikissa kolmessa kaupun-gissa. Tapahtumat olivat liikunta- ja ravintolatapahtumia.

Perinteiset Tursajaiset järjestettiin jo 24. kerran. Myös suuren suosion saavuttanut Triangeli-risteily järjestet-tiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun opis-kelijakunta SAMOn, Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKOn sekä Vaasan ammattikor-keakoulun opiskelijakunta VAMOKin kanssa. Centria-am-mattikorkeakoulusta tapahtumaan osallistui 150 opiskeli-jaa.

Ravintolatapahtumia järjestettiin kaikkiaan lähes kaksi-kymmentä. Tapahtumista vakiintuneen aseman ovat jo saaneet Mopokastajaiset, Jäynäpäivä, Eka Kerta, Hallo-ween, Kinkkubileet sekä opiskelijoiden itsenäisyyspäivän tanssiaiset. Suurin tapahtuma, Tursajaiset, veti kaikkiaan yli 700 opiskelijaa sekä päivätapahtumaan että iltaan.

Yhteensä kaikkien tapahtumien kävijämäärä vuoden aika-na oli hieman yli 10 000 opiskelijaa.

Uutena tapahtumana järjestettiin Ultimate Sport Chal-lenge, jossa joukkueet pääsivät haastamaan taitojaan eri yhteistyökumppaneiden rasteilla. Ohjelmassa oli muun muassa katolta laskeutumista, poliisien pääsykoetehtä-viä, kuntotestausta kuntosalilla sekä roller derbyä.

Näiden lisäksi Copsa järjesti liikuntatapahtumia, kuten Ur-heilupäivän, salibandyturnauksen sekä osallistui opiskeli-joiden SM-salibandyturnaukseen.

TutorointiCopsa koulutti vuonna 2015 yhteensä 55 tutoria tehtäviin-sä. Koulutukset jaksottuivat yksikköpäiviin sekä viikonlop-pukoulutukseen, joka järjestettiin Raudaskylän Kristillisel-lä Opistolla. Tutorit ovat opiskelijoiden tukena varsinkin opintojen alkutaipaleella. Päätehtävänä on ryhmäyttää ja saada opiskelijat viihtymään uudella opiskelupaikkakun-nalla.

Tanja Kupiainen, toiminnanjohtaja

30

Jäsenet Ylikarjula Jukka, hallituksen puheenjohtaja Ojanperä Terho, hallituksen jäsen, I vpj Ittonen Jarmo, hallituksen jäsen, II vpj Haikola Tommi, hallituksen jäsenSadeharju Liisa, hallituksen jäsenSoukka Sirpa, hallituksen jäsenUrpilainen Kari, hallituksen jäsen Valtanen Kari, hallituksen jäsen Virolainen Timo, hallituksen jäsen AsiantuntijajäsenetEkstrand Anne, asiantuntijaHautala Jukka, asiantuntijaMakkonen Keijo, asiantuntijaUusi-Rauva Matti, asiantuntija Hulkko Pekka, toimitusjohtajaLindell Piia, asiantuntijaBång Kati, kokousavustaja Kutsutut asiantuntijatHallinto- ja talouspäällikkö Jouko Mäki-Korvela (Piia Lindellin sijaisena)

Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajisto vas. Terho Ojanperä, Jukka Ylikarjula, Jarmo Ittonen.

OSAKEYHTIÖN HALLITUS

30 31

Centria-ammattikorkeakoulu 2020Tunnetta - tekoja - tuottavuutta

Centria-ammattikorkea-koulun visiona on olla

Botnia-alueen ihmisten ja organisaatioiden osaami-sen halutuin ja aikaansaa-

vin uudistaja.

Centria-ammattikorkea-koulu edistää Botnia-alueen hyvinvointia, kehittymistä ja kilpailu-kykyä. Aluevaikutuksesta ja kansainvälisyydestä tunnettu Centria-am-mattikorkeakoulu tukee yrittäjyyttä ja elinkeino- ja työelämän kansainvä-listymistä.

Avoimuus

Vastuullisuus

Uudistushakuisuus

Visio 2020

Missio Arvot

Profiloituminen

Painoalat

Moniammatillinen palvelu- ja

liiketoimintaosaaminen

Työelämälähtöisyys

Teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden

kehittäminen

Tietoverkot ja niihin liittyvä

sisällöntuotanto

Turvallisuus

32

YHTEYSTIEDOT

Centria-ammattikorkeakouluTalonpojankatu 2A67100 Kokkolapuh. (06) 868 0200faksi (06) 825 2000

@centria.fi

centriaamk

@centriaamk

info@centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu

@centriaamk

5.4.2016 | PE kuvat: Centria-amm

attikorkeakoulu, Adobe Stock ja K

asper Gustavsson (s. 7)