yliopistokeskus - muc

Asuntomessut Mikkeliin 2017

Sivu 12

Laadukasta digitointiaJa konservointia s. 6

Muutoskestävyys edellyttää osallistumista s.10

Biotaloudestauutta bisnestä s. 11

Yliopistokeskus-LEHTI 2013–2014

A rvostan yliopistokeskuksissa nii-den perusajatusta – sitä, että yli-opistot ovat jalkautuneet muil-

lekin alueille kuin kotipaikkakunnil-leen. Yliopistot haluavat kantaa yh-teiskunnallista vastuutaan. Saamme Mikkelin yliopistokeskuksen myötä kansainvälistä tieteellistä uskotta-vuutta alueellemme. Mikkelin yliopistokeskus edustaa vahvuusalueita, joita on pitkään pai-notettu koko Mikkelin seudulla. Kau-pungissa ja Etelä-Savon maakunnas-sa halutaan hyödyntää puhdasta vet-tä ja ruokaa, luomutuotantoa, digi-taalisuutta ja biotaloutta, joihin yli-opistokeskukseen kuuluvien yliopis-tojen tutkimus myös keskittyy. Kaupunginjohtajan näkökulmas-ta näiden vahvuusalueiden pitää kääntyä myös työpaikoiksi ja euroiksi alueella. Yrityksille täytyy saada kas-vua ja kansainvälistymistä. Yliopis-tokeskus tekee näillä aloilla jo kan-sainvälisen tason tutkimusta, ja us-kon vahvasti, että alueen yritykset voivat löytää yliopistokeskuksen tut-kimusaloilta kansainvälisen tason lii-ketoimintaa. Esimerkiksi puhdas vesi ja ruoka ovat teemoja, jotka kiinnos-tavat varmasti eri puolilla maailmaa. Tiedämme, että vaikkapa Venäjällä on niiden suhteen paljon mahdolli-suuksia.

Yliopistokeskuksessa opetetaan, tutkitaan ja kehitetään myös liiketoi-mintaosaamista, jonka avulla näistä vahvuusalueista voi tehdä alueen yri-tyksille myyntiä. Mikkelin seudun ja Etelä-Savon täytyy osata hyödyntää enemmän täällä olevaa liiketoiminta-osaamista, joka painottuu erityises-ti pk-yrityksiin. Mahdollisuuksia var-masti on, kunhan löydämme ne. Kansainvälisen kandidaattiohjel-man opiskelijat ovat mielestäni vielä

Yliopistokeskuslehti 2013–14• Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli• www.muc.fi

• Päätoimittaja Matti Malinen• Toimitussihteeri Sirpa Taskinen• Toimituskunta Hanna Arpiainen, Iida Hulkkonen, Sari Ikonen, Kalle Karttunen, Sirpa Piskonen, Satu-Mari Tolonen

• Toimitus: Viestintätoimisto Positivo Oy• Kuvat Päivi Piispa, Ulla Jurvanen ja Sirpa Piskonen Kannen kuva Paula Myöhänen• Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu• Paino ja jakelu Yliopistopaino

NAPPAA KIINNI yliopistokeskuksen vahvuus-

alueista ja opiskelijoistakäyttämätön resurssi yritysten kan-sainvälistymisessä. Näiden opiskeli-joiden hihasta yritysten kannattaisi ottaa kiinni jo opintojen alussa. Olisi hienoa saada heidät palaamaan Mik-keliin kansainvälisen vaihto-opiske-lujaksonsa jälkeen, kun heillä olisi täällä jo tuttu työpaikka tiedossa.

K immo Mik ander

M ik kel in k aup ung in j oh t a ja

”Mikkelin yliopisto-

keskuksen myötä

saamme kansain-

välistä tieteellistä

uskottavuutta

alueellemme.”

Y L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 3 – 2 0 1 4 • 2

Laajaan yliopisto-opintojen tarjontaan voi tutustua

helposti Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Seuraava

projekti on yrityksille tarjottavien palveluiden kokoaminen.

Yliopisto-opintojen tarjontakoottiin yhteen

M ikkelin seudulla on monia mah-dollisuuksia yliopisto-opintojen aloittamiseen, jatkamiseen ja

täydentämiseen. Niin monia, että Mik-kelin yliopistokeskus ja Mikkelin ke-säyliopisto katsoivat parhaaksi koo-ta tarjontansa yhteen. Mikkelin kau-pungin internetsivuille koottu lista auttaa sekä yliopisto-opintojen suun-nittelussa että opintojen suorittami-sessa. Listalta löytyvät muun muas-sa Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkinto ja avoimen yli-opiston opintoja esimerkiksi Helsin-gin yliopistoon, Itä-Suomen yliopis-toon, Jyväskylän yliopistoon ja Lapin yliopistoon. Lappeenrannan teknil-linen yliopisto tarjoaa monimuoto-opetusta, joka soveltuu työn ohella suoritettavaksi. Aloina ovat kauppa-tiede ja tekniikka. – Yliopistokeskuskampuksella on tarjolla paljon vaihtoehtoja yliopis-

tokeskuksen toimijoiden ja kesäyli-opiston kautta. Lisäksi Mikkelissä on paljon täydennyskoulutusta monil-ta aloilta, esimerkiksi sosiaali- ja ter-veysalalta, opetusalalta, yritystalou-desta ja luomusta, Mikkelin yliopis-tokeskuksen pääsihteeri Matti Mali-nen mainitsee esimerkkeinä. Kooste on luettavissa osoitteessa www.mik-keli.fi/yliopistokoulutus

Palveluita avataan yrityksille

Yliopistokeskuksessa koostetaan tie-toja myös siitä, mitä Mikkelissä toi-mivat yliopistoyksiköt voivat tarjota paikalliselle yrityselämälle. Ajatukse-na on, että palvelut ovat näin helpom-min löydettävissä. – Vaikka yrityselämän kanssa tehdään jo paljon yhteistyötä, on ko-konaisuus ollut epäselvä. Uskomme, että tällä työllä madalletaan kynnys-tä tehdä sitä vielä enemmän, lisää Malinen.

Mikkelin yliopistokeskuksen yksi-köiden tarjoamia palveluja ovat muun muassa opinnäytetyöt ja erilaiset yri-tystoiminnan kehittämispalvelut, di-gitointiin liittyvät palvelut tai koulu-tukset maaseutuyrittäjille.

Kirjasto uudistuu

Syksyn näkyvimpiä uudistusprojek-teja on Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston uudistaminen. Kirjasto on avoinna paitsi opiskelijoille ja tutki-joille, myös kaikille kiinnostuneille. – Kirjasto uudistetaan kokonaan sijaintia myöten. Tällä haetaan olo-huonemaisuutta perinteisen kirjava-rastoajattelun sijaan. Kirjastomaail-massa siirrytään enemmän ja enem-män kohti digitaalisia kokoelmia ja kirjastojen luonne on muuttumassa tämän myötä, Malinen sanoo.

Teksti ja kuva: P ä i v i P i i s p a

Kuvassa vasemmalla Ulla Jurvanen, Matti Malinen ja Sirpa Taskinen Mikkelin yliopistokeskuksen koordinaatioyksiköstä.

Yliopistokoulutus Mikkelissä:

www.mikkeli.fi/yliopistokoulutus


TOMMI TYÖLLISTYIDraivi Diili -koulutuksen avulla

Tommi Heinäjärvi työskentelee kauniissa maisemissa, Pieksä-mäen Partaharjussa sijaitsevas-

sa Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK:n kurssikeskuksessa. IT-tukihenkilön nimikkeellä työskentelevän Tommin työtehtäviin kuuluu PTK:n työnteki-jöiden IT-ongelmien ratkaisun lisäksi työasemien ylläpito, servereistä huo-lehtiminen ja lähiverkkoon liittyvät asiat. Heinäjärvi tekee myös internet-sivujen ylläpitoa ja toimitustyötä ja graafista suunnittelua. Heinäjärvi arvostaa työpaikkaan-sa, sillä sen saaminen ei ollut help-poa. Hän valmistui Mikkelin ammat-tikorkeakoulusta keväällä 2010 tieto-jenkäsittelyn koulutusohjelmasta. Työpaikkaa ei kuitenkaan löytynyt ihan heti. – Syksyllä 2010, kun kuulin Draivi Diili -koulutuksesta, olin työtön työn-hakija. Olin katsellut jo jonkin aikaa työpaikkailmoituksia ja lähettänyt hakemuksia, Tommi kertoo. Tommi Heinäjärvi harkitsi myös ohjelmointialan koulutusta pääkau-punkiseudulla, mutta hän päätyi osallistumaan Draivi Diili -koulutuk-seen. Se lupasi auttaa työnhaussa. – Siinä vaiheessa oli vielä aika epäselvää, minkälaiseen työpaik-kaan hakisin, Heinäjärvi toteaa.

60 prosenttia löytää työpaikan

Draivi Diili -työvoimakoulutusohjel-man toteuttaja on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskes-kus ja sen rahoittaa ja tilaa Etelä-Sa-von ELY-keskus ja Etelä-Savon TE-toi-

Korkeakoulusta äskettäin valmistuneet pääsevät koulutusohjelman

kautta koulutustaan vastaaviin tehtäviin keräämään puuttuvaa

työkokemusta – ja monet jopa työllistymään.

misto. Tavoitteena on työllistää oh-jelmaan koulutushaun kautta valitut työttömät tai työttömyysuhan alaiset ammattikorkeakoulusta tai yliopis-tosta vastavalmistuneet korkeakou-lututkinnon suorittaneet. – Ohjelmaan on osallistunut muun muassa tradenomeja, insinöö-rejä, restonomeja, kauppatieteiden maistereita ja humanisteja, koulutus-ohjelman päällikkö Marja Honkanen kertoo. Koulutusta ei ole rajattu tietyille toimialoille, vaan ohjelmasisältö hioo juuri niitä työelämätaitoja, joita yri-tykset yleensäkin tänä päivänä työn-hakijoiltaan edellyttävät. Se myös tarjoaa täsmävalmennusta työnha-kuun. Pienyrityskeskus etsii opiskeli-joille koulutusta vastaavan työssäop-pimispaikan ohjelman ajaksi. – Jos pestinsä hoitaa hyvin, siitä voi jopa tulla oikea työpaikka. Työl-listämis- tai palkanmaksuvelvoitet-ta ohjelmaan osallistuvilla yrityksil-lä ei kuitenkaan ole, Honkanen muis-tuttaa. Jopa 60 prosenttia koulutus-ohjelmaan osallistuneista diililäisis-tä on työllistynyt ohjelman päätyt-tyä - joko ohjelman aikaiseen työssä-oppimispaikkaansa tai muuhun oman alansa yritykseen. Heinäjärvikin sai PTK:lta paikan, jossa oli työssäoppimassa koulutus-ohjelman ajan. Hän pitää koulutusoh-jelman apua työllistymisessään suu-rena. – Minulla ei ollut työkokemusta ennen koulutuksen aloittamista ei-kä kontakteja, joilla työtä olisi voinut saada. Aika vaikeaa olisi ollut hakea

töitä ilman tätä koulutusohjelmaa: nyt pääsi työpaikalle kolmeksi kuu-kaudeksi antamaan näyttöjä osaami-sestaan, mikä oli tosi hyvä juttu. Sen myötä löytyi työpaikka, Heinäjärvi summaa.

Huipputyypit puhkeavat kukkaan

Marja Honkanen kertoo, että monel-la muullakin vastavalmistuneella työ-paikan saanti jää usein kiinni työko-kemuksen puutteesta. Koulutusoh-jelmassa saatava kolmen kuukauden työkokemus on siksi arvokas. Sen li-säksi opiskelijat saavat tehovalmen-nusta. Aiheena on sekä työnhakuun liittyvät asiat että ajankohtaiset työ-elämän taidot. – Olemme painottaneet koulutus-ta aihealueisiin, joita yritykset täy-dennyskouluttavat työntekijöilleen: esimerkiksi kustannustietoisuutta, palveluja myyntihenkisyyttä, pro-jektityöskentelyvalmiuksia sekä vies-tintää ja vuorovaikutusta, Honkanen sanoo. Sen lisäksi osallistujia on valmen-nettu entistä tuloksellisempaan työn-hakuun: valmiuksia hakea töitä on sparrattu, verkostoja luotu ja työn-hakudokumentteja on hiottu. Tommi Heinäjärvelle on jäänyt mieleen muun muassa esiintymisvalmennus, kehit-tämisprojektin läpivienti, ongelma-tilanteiden ratkaisu ja työhakemus-mallit. – Valmennukseen on osallistunut huipputyyppejä, joista moni on puh-jennut kukkaan koulutuksen aikana!


He ovat saattaneet turhautua aikai-semmin, kun työtä ei ole löytynyt vä-häisen työkokemuksen takia. Koulu-tuksesta on saanut uutta uskoa, kun on nähnyt, että muitakin on samassa tilanteessa, Honkanen kertoo.

Oikea yritys oikealle opiskelijalle

Neljäs Draivi Diili -ohjelma starttaa marraskuussa 2013. Haku on käyn-nissä syyskuun loppuun asti mol.fi-sivuilla. Ryhmän lähivalmennukset toteutetaan Mikkelissä, mutta työs-säoppimispaikat pyritään mahdolli-suuksien mukaan löytämään läheltä diililäisen omaa asuinpaikkakuntaa, tarvittaessa myös Savonlinnasta ja Pieksämäeltä, jossa Tommi Heinäjär-vikin osallistui koulutukseen. Kun TE-toimisto on valinnut opis-kelijat koulutukseen, Pienyrityskes-kus etsii heille sopivat työssäoppi-

mispaikat. Yrityksiä ei ole ollut vaikea houkutella mukaan. – Yrityksiä kiinnostaa mahdolli-suus tutustua osaaviin nuoriin am-mattilaisiin, joilla on tuoretta alan tie-toa ja osaamista, ja tarjota samalla näytön paikkaa ehkä potentiaaliselle tulevaisuuden työntekijälleen, Hon-kanen kertoo. Yrityksissä nimetään Draivi Dii-liin osallistuvalle vastavalmistuneel-le mentori, joka tukee häntä koulu-tuksessa ja työpaikkaan sopeutumi-sessa. – Käymme koulutusohjelman ai-kana useita keskusteluja vastaval-mistuneen ja mentorin kanssa, jotta voimme tukea diililäistä työn saan-nissa, Honkanen sanoo.

Juna vei Pieksämäelle

Tommi Heinäjärvi suosittelee Drai-vi Diiliä vastavalmistuneille, joilla ei

ole vielä kovin paljon työkokemusta. Vaatii motivaatiota tehdä kolmisen kuukautta työttömyyspäivärahalla töitä, mutta Heinäjärven mielestä se kannattaa. – Kun aloitin koulutuksen, ajat-telin käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi sekä työssäoppimisajan et-tä opetuksen. Draivi Diilistä saa eni-ten irti, kun tulee positiivisella asen-teella mukaan ja yrittää sopeutua harjoittelupaikassa mahdollisimman hyvin työporukkaan mukaan, Heinä-järvi sanoo. Draivi Diili voi laittaa elämän uu-teen uskoon. Tommi Heinäjärvi päätyi paikkakunnalle, jonne hän ei kuvitel-lutkaan asettuvansa. – En ollut ikinä ajatellutkaan Piek-sämäkeä vaihtoehtona työpaikalle tai kodille – olin vain vaihtanut junaa asemalla, Heinäjärvi naurahtaa tyy-tyväisenä pieksämäkeläisenä.

”Draivi Diilistä saa eniten irti, kun tulee positiivisella asenteella mukaan.”

Teksti: P ä i v i P i i s p a

Kuva: J o n e M a t i l a i n e n

Kuvassa Tommi Heinäjärvi

Myytävänä laadukasta DIGITOINTIA JA KONSERVOINTIA

– Palvelut kiinnostavat pääasias-sa julkisia organisaatioita, mutta toki palvelut ovat avoinna yksittäisille fir-moille tai yksityishenkilöillekin, Kau-konen sanoo.

Asennemuutosta tarvittiin

Digitointi- ja konservointikeskus on viime vuonna tuotteistanut asian-tuntijapalveluitaan, jotta ulkopuolis-ten olisi helpompi käyttää niitä. Apu-na liiketoiminnan kehittämisessä on ollut Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun Pienyrityskeskus, joka on jär-jestänyt eteläsavolaisille organisaati-oille avoimen koulutuksen, johon si-sältyi luentoja ja työpajapäiviä. Real Case Lab -hankkeessa on koulutettu laajasti Digitointi- ja kon-servointikeskuksen henkilöstöä. Kes-kukselle on luotu liiketoimintastra-

M ikkelin Pursialassa sijaitse-van Kansalliskirjaston Digitoin-ti- ja konservointikeskuksen

huoneissa havisee historia. Keskuk-sen työntekijät käsittelevät vanhoja aineistoja, kuten lehtiä, äänitteitä ja mikrofilmejä: keskuksen tehtävänä on Kansalliskirjaston aineistojen digi-tointi ja säilytys. Digitointi tarkoittaa aineiston ku-vaamista tai tallentamista digitaali-seen muotoon. Se on mahdollistanut Kansalliskirjaston monipuolisten ai-neistojen siirtämisen kenen tahansa käyttöön internetiin. Esimerkiksi His-toriallinen sanomalehtikirjasto tarjo-aa käyttöön noin kaksi miljoonaa si-vua Suomessa vuosina 1771–1910 il-mestyneitä sanomalehtiä. – Matkailuun liittyvistä pienpai-natteista, kuten matkailuesitteistä, tehdään parhaillaan iPad-sovellus-ta. Olemme digitoineet painatteita 1900-luvun alusta. Mukana on haus-koja matkailuesitteitä Lapista ja vaik-kapa Tsekkoslovakiasta, erikoissuun-nittelija Minna Kaukonen kertoo. iPad-sovellus on toteutettu osana isompaa Real Case Lab -projektia, jossa on kehitetty Digitointi- ja kon-servointikeskuksen palveluita yhä useamman tahon käyttöön. Kyse ei ole vain aineistojen skannauksesta vaan myös niiden jälkikäsittelystä di-gitaalisessa muodossa. Esimerkiksi muut kirjastot, arkis-tot tai museot voivat käyttää keskuk-sen palveluja. Näin ne voivat varmis-taa aineistojensa säilyvyyden digi-toinnin ja konservoinnin avulla.

Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointi-

keskuksen palveluja kehitetään kaikkien käyttöön.

– Matkailuun liittyvistä pienpainatteista tehdään

parhaillaan iPad-sovellusta, Minna Kaukonen kertoo.

Kaija Villman ja Juha Korvenpää ovat olleet tyytyväisä koulutus-yhteistyöhön ja sen tuloksiin.

Teksti ja kuvat: P ä i v i P i i s p a


Marjut ja Manu Rantanen voivat kulkea työmatkansa yhtä matkaa, sillä aviopari on töissä viereisissä rakennuksissa Lönnrotinkadulla, Mikkelin yliopistokeskukseen kuu-

luvissa yliopistoyksiköissä.

Pariskunta tuli Mikkeliin lähes 10 vuotta sitten Manun työn peräs-sä. Raisiosta muuttanutta per-

hettä houkutteli paikkakunnalle Ma-nun ajatus asumisesta maalla. – Olen halunnut aina asua maal-la ja työni on liittynyt maaseudun ke-hittämiseen ja tutkimukseen, Helsin-gin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä Manu Rantanen ker-too. Rantanen on ollut työuransa ai-kana muun muassa toimintaryhmän vetäjänä ja käytännön kehittämis-hankkeissa. Nyt hän nauttii, kun voi keskittyä vapaa-ajan asumisen tutki-mukseen. – Saan keskittyä tutkimaan, mi-ten vapaa-ajan asukkaat muokkaavat paikkakuntien yrityselämää, esimer-kiksi kauppojen valikoimaa tai saata-via palveluita. Yllätyksekseen myös Marjut Ran-tanen sai Mikkelistä nopeasti töitä. Hän toimii HR-koordinaattorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kan-

sainvälisessä kandidaattiohjelmas-sa. Työnkuvana on muun muassa ym-päri maailmaa saapuvien luennoitsi-joiden käytännön asioiden huolehti-minen. – Kolmen viikon välein tulee ulko-mailta 5–6 uutta professoria. Hoidan vierailuihin liittyvät sopimusasiat ja opastan erilaisissa käytännön asiois-sa, Marjut Rantanen kertoo. Rantaset eivät pääse istumaan samoissa palavereissa, sillä heidän työnsä käsittelevät eri aiheita. Ma-nun mielestä mielenkiintoisinta Mar-jutin työssä on sen kansainvälisyys. – Mikkeliin tulee eksoottisia ihmi-siä ympäri maailmaa. Marjutin silmissä Manun työssä mielenkiintoisinta on monipuolisuus. – Työ on varmasti vaihtelevaa, kun saa tehdä erilaisia projekteja.

Töissä täällä!Marjut ja Manu Rantanen

tegiaa, johon on kasattu tuotesorti-mentti, mitä palveluja kannattaa tar-jota, mitkä ovat peruspalveluita ja mitkä lisäpalveluita. Peruspalveluita ovat mikrokuvaus, konservointi ja eri aineistotyyppien digitointi. Aineiston jälkikäsittely, kuten kuvan tai äänen laadun parantaminen, on lisäpalvelu. Palveluita on työstetty useissa työpajoissa, joissa asiantuntijat ovat sparranneet keskuksen työntekijöitä. Iso asia on ollut opetella markkinoi-maan palveluita. – Palvelumme ovat luonteeltaan asiantuntijatyötä. Oman erityisasian-tuntemuksen myyminen on ollut ope-teltava asia ja kasvuprosessi. Oman asenteen muutos vei aikaa, mutta nyt ajatukset ovat positiiviset. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, sanoo Juha Korvenpää. Hän vetää keskuksen lii-ketoimintaryhmää, joka ideoi palve-luita eteenpäin. Pienyrityskeskuksen Kaija Vill-man kiittelee Digitointi- ja konser-vointikeskuksen henkilöstön innos-tuneisuutta asiaan. – Yhteistyö on ollut helppoa ja ihanaa! Tavoitteena on jatkaa sitä uu-sien hankkeiden parissa. Digitaalis-ten alojen kehittäminen on Mikkelin kärkialoja, Villman sanoo.

KUKA?• Marjut Rantanen HR-koordinaattori, kauppatieteiden maisteri. Syksystä 2004 asti työpaik- kana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun BScBA-ohjelma.• Manu Rantanen Kehittämispäällikkö, filosofian maisteri (maantiede). Keväästä 2004 asti töissä Helsingin yliopiston Ruralia- instituutissa.• Kaksospoikien vanhemmat asuvat Ihastjärvelle rakentamassaan oma- kotitalossa. Ihastjärvi valittiin vuoden kyläksi vuonna 2013.



MIK

KELI • FINLAND

WELCOM E!

Dallasin yliopiston professori Da-le Fodness on opettanut Mikke-lissä, Aalto-yliopiston kauppa-

korkeakoulun kansainvälisen liike-toiminnan kandidaattiohjelmassa jo 25 vuoden ajan. Mikkeliin hänet saa palaamaan paitsi erinomainen koulu-tusohjelma myös miellyttävä ympä-ristö, joka on kovin erilainen kuin ko-tona Dallasissa. – Mikkelissä on hienoa käydä kä-velyillä ja tutustua metsiin ja järviin. Olen löytänyt vuosien varrella omat suosikkipolkuni, mutta joka vuosi löydän jonkun uuden luontokohteen, Fodness sanoo. Professori Fodnessilla on Mikke-lin matkailumarkkinointiin myös ob-jektiivisempi näkökulma kuin omat mieltymyksensä, sillä hän opettaa matkailumarkkinointia Destination Marketing -nimisellä kurssilla. Tänä kesänä yhteistyökumppaniksi kurs-sille löytyi Miset Oy, jota kiinnosti, mitä kansainvälisellä opiskelijajou-kolla on annettavanaan Mikkelin seu-dun matkailulle. – Matkailumarkkinointi on moni-mutkaista, sillä matkailijoita ja miel-tymyksiä on niin monenlaisia. Jokai-nen matkailija näkee kohteen erilai-sena. Siksi on mielenkiintoista tutkia, miksi toinen matkailukohde on kilpai-lukykyisempi kuin toinen, professori Fodness sanoo.

Miset ja professori Fodness esittivät kysymyksen opiskelijoille, jotka ver-tailivat kurssilla Mikkelin seutua mui-hin samantyyppisiin matkailukoh-teisiin. Vertailukohteita oli 15 ympä-ri maailmaa ja opiskelijat analysoivat muun muassa kohteiden verkkosivu-ja ja sosiaalisen median käyttöä.

– Pyysin opiskelijoita myös analy-soimaan, mitä Mikkelin seudulla teh-dään hyvin, mikä pitäisi lopettaa ja missä pitäisi parantaa, Fodness ker-too. Miset Oy:n matkailujohtaja Mai-sa Häkkinen kuuli opiskelijoiden esi-telmät kesällä. Hän oli erittäin tyyty-väinen opiskelijoiden työhön. – Materiaalia oli paljon, mutta he olivat osanneet kiteyttää ne olennai-seen professorin ohjauksessa, Häkki-nen toteaa. Miset aikoo jatkaa yhteistyötä kansainvälisen liiketoiminnan kandi-daattiohjelman kanssa. Jatkosta on jo alustavasti sovittu, ja Häkkinen suo-sittelee yhteistyötä myös muille Mik-kelin seudun organisaatioille. – Miset hyödyntää tätä kansain-välistä osaamista mielellään myös alueen yrittäjille. On ainutlaatuinen mahdollisuus, että meillä on tällaisia kansainvälisiä professoreita ja opis-kelijoita seudulla. Häkkinen näkee kansainväliset opiskelijat mahdolli-suutena esimerkiksi ulkomaanvien-tiin lähtevälle yritykselle. – Yritysten olisi melko helppoa ja edullista käyttää opiskelijoita apuna. Esimerkiksi jos yritys haluaa men-nä Kiinan markkinoille, olisi kullan-arvoista, että kiinalainen opiskelija osaisi kertoa, mitkä asiat kiinnosta-vat kiinalaisia, Häkkinen pohtii. Miset on käyttänyt opiskelijoiden apua myös kurssin jälkeen esimerkik-si internetsivujen materiaalien teke-misessä. Suunnitteilla on myös semi-naari professori Fodnessin kanssa.

OPISKELIJAT ANTOIVAT IDEOITA Mikkelin seudun

matkailun kehittämiseenMiset Oy:n ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kan-sainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelman yhteistyö alkoi menestyksekkäästi viime kesänä. Mikkelin seutua ver-tailtiin muihin samankaltaisiin matkailukohteisiin.

”On mielenkiintoista tutkia,

miksi yksi matkailukohde on

kilpailukykyisempi kuin toinen”,

pohtii professori Dale Fodness.



Venäläinen Guliya Bagautdinova ja vietnamilainen Anh Hoang osallistuivat professori Fodnessin Destination

Marketing -kurssille kesällä. MUC-lehti kysyi heiltä, mitä mieltä he ovat Mikkelin seudusta matkailukohteena.

KYSYMYKSET:1. Kuka olet?2. Lempipaikkasi Mikkelin seudulla?3. Kenelle suosittelisit Mikkeliä matkailukohteena?4. Miten Mikkeli pärjää muiden matkailukohteiden joukossa?5. Mitä opit Destination Marketing -kurssilla?

1. GULIYA BAGAUTDINOVA, 20 vuot-ta, kotoisin Pietarista, Venäjältä.2. Pankalampi, koska siellä on paljon nuoria, metsä on lähellä ja ilmapii-ri rauhallinen. Pidän myös keskustan kauniista ja siististä kävelykadusta. 3. Perheille, joilla on pieniä lapsia, ja pariskunnille, jotka haluavat viettää muutaman päivän lähellä luontoa. 4. Opiskelijana Mikkelissä on hienoa, koska täällä on paljon nuoria ihmisiä ympäri maailmaa, mutta matkailu-

kohteena Mikkeli on lähinnä ajan-viettoa metsissä, järvien rannal-la, pyöräillen tai muita luonto-aktiviteettejä.5. Tämä oli ensimmäinen mat-kailumarkkinoinnin kurssini ja huomasin aiheen olevan mie-

lenkiintoinen.

1. ANH HOANG, 20 vuotias, kotoisin Vietnamista. Opiskelen toista vuotta Aalto-yliopiston kauppakorkeakou-lussa Mikkelissä.2. Pursialanlahti. Pidän yleensäkin järvistä ja tämä on mielestäni Mikke-lin miellyttävin. Lahdella istuessaan kalat tulevat jalkoihin uimaan!3. Perheille, jotka pitävät rauhallises-ta lomailusta. Mikkeli tarjoaa perheil-le sopivia aktiviteetteja, kuten mök-kejä, puistoja ja Saimaa-risteilyjä. Myös urheilulliset ihmiset voisivat viihtyä Mikkelissä.4. Mielestäni Mikkelissä on kaikki tyypilliset järviseudun ominaisuudet ja se voisi olla turistin ”kolmas kau-punki” Helsingin ja Rovaniemen jäl-keen. 5. Tärkeintä henkilökohtaisesti oli huomata, miten asiakas sovelsi oppi-kirjojen teorioita käytäntöön ja mitä he olivat saavuttaneet.

– Aikamoisena yllätyksenä tuli ni-mitys, Anu-Riikka naurahtaa. Kolari on työskennellyt kansainvälisen kan-didaattiohjelman parissa kaksi vuot-ta. Hänen työpöydälleen kuuluvat muun muassa ohjelman yritysyhteis-työ, viestintä ja markkinointi, talous-asiat ja kiinteistöasiat. – Olen viihtynyt äärettömän hy-vin. Akateemisuus ja kansainvälisyys ovat kiinnostaneet aina. Työporukal-la on hyvä yhteishenki ja töissä on hauskaa, Kolari kertoo. Työkaverit kuvailevat Anu-Riik-kaa iloiseksi ja hyväntuuliseksi. – Aina uskaltaa oveen koputtaa ja apua pyytää, työkaverit kertovat.

Anu-Riikka on vuoden

POSITIIVISIN MUCCILAINEN Anu-Riikka Kolari jäi äitiyslomalle kesän 2013 loman jälkeen. Hänen si-jaisenaan aloitti Iida Hulkkonen (ala-kuvassa oikealla.)

KUKA?• Anu-Riikka Kolari, talous- ja hallintokoordinaattori• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, BScBA-ohjelma• ”Anu-Riikka luo olemuksellaan positiivista ilmapiiriä niin omassa yksikössämme kuin mui- denkin yliopistokeskuksen ihmisten parissa.”

OpiskelijaGallup

Teksti ja kuvat: P ä i v i P i i s p a


Torsti Hyyryläinen kuuluttaa luovien ja joustavien

paikallisten ratkaisujen perään. Kunnilla voisi olla

isompi rooli globaalin muutoksen hallinnassa.

P ienilläkin paikkakunnilla ollaan yhä vahvemmin osa globaalia ke-hitystä. Tieto, tavarat ja trendit

virtaavat maasta ja paikkakunnalta toiseen, kun käyttäjät toimivat suju-vasti kansainvälisillä foorumeilla. Globaalin bisneksen vaikutukset nä-kyvät paikallisesti, kun kansainväli-nen kauppaketju avaa myymälöitä tai teollisuuskonserni sulkee tehtaita. Kuntien ja kaupunkien keskeise-nä haasteena on löytää keinoja so-peutua ja vastata muutoksiin. Puhu-taan paikallisesta muutoskestävyy-destä eli resilienssistä, sanoo Helsin-gin yliopiston Ruralia-instituutin va-rajohtaja, HT Torsti Hyyryläinen, joka tutkii alueiden kehittämistä ja alue-politiikkaa Mikkelin yliopistokeskuk-sessa. – Yhteisöjen ja organisaatioiden pitää sopeutua ulkoisiin muutoksiin ja sopeuttaa toimintaansa, mutta muutoksiin täytyy pystyä myös vas-taamaan ja osallistumaan innovatiivi-sesti. Kyse on siitä, miten yhteiskun-ta kykenee uudistumaan paikallises-ti. Löytyykö osaamista, luovuutta ja rohkeutta kohdata muutos ja osallis-tua siihen omista lähtökohdista, Hyy-ryläinen sanoo.

Kuntien ja valtion suhdetta uudistettava

Kilpailukyvystään huolestuneet val-tiot etsivät keinoja, joilla ne voisivat tukea paikallista hallintoa, yrityksiä ja kansalaisia menestymään globaa-lissa taloudessa. Paikallisuuksistaan kuihtuva valtio menettää kilpailuky-kynsä. – Koko Eurooppaa näyttää vaivaa-van rakenteellinen jähmeys. Uudistu-misen tarve on suuri. Pitäisi tukea yhä

enemmän paikallista kykyä ratkaista ongelmia, Hyyryläinen toteaa. Suomessa valtio on esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen vain kiris-tänyt ohjaustaan kuntien suuntaan. Se on toisensuuntainen kehitys kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa on lisätty paikallista määräysval-taa ja purettu organisatorisia taso-ja. Suomessa uudistamispyrkimykset ovat jopa leventäneet valtion ja kun-tien välistä epäluottamuksen railoa. – Suomalainen hyvinvoin-tivaltio synnytettiin kasvun ai-kakautena valtiojohtoisesti ja tiukan ohjausjärjestelmän kaut-ta. Olemme jumiutuneet tähän asetelmaan. Valtiokeskeinen ajattelu ei enää toimi. Globali-saation iskut läpäisevät valti-ollisen suojauksen ja tuntuvat suoraan kansalaisissa ja kun-nissa. Kuntien ja valtion väli-nen suhde on ajateltava perus-teellisesti uudestaan, ja kun-nille on luotava paremmat edellytyk-set toimia itse, Hyyryläinen sanoo.

Kuntauudistus kaipaa visiota

Hyyryläinen on viime aikoina tutki-nut esimerkiksi sitä, miten pieni kun-ta pyrkii turvaamaan olemassaolon-sa ja ylläpitämään omaa identiteetti-ään. Identiteetti on tärkeä resurssi ja muutoskestävyyden osatekijä. Kun-taja palvelurakenneuudistus iskee kunnan olemassaolon ytimeen, kos-ka ne rakentavat ja ylläpitävät iden-titeettiään keskeisesti juuri palvelui-den kautta. Ei ole samantekevää, ku-ka, missä ja miten ne tuotetaan. It-semääräämisoikeus palveluista on myös identiteettikysymys.

– Kunnat kokevat tällä hetkellä syvää epäluottamusta siitä, että ny-kyinen kuntauudistus johtaisi kestä-vään ratkaisuun. Nähdäkseni se joh-tuu siitä, että nyt esitetään paikallis-ten rakenteiden purkamista, muttei ole tarjottu tilalle uskottavaa visiota siitä, mitä tulee tilalle. Niukkuuden jakamisen ajassa valtion rinnalle tarvitaan ennen kaik-kea notkeita ja nokkelia paikallisia toimijoita, jotka kykenevät osallistu-maan innovatiivisesti yhteiskunnal-listen ongelmien ratkaisuun. – Juuri kunnat voisivat toimia alustoina tällaiselle omaehtoisuudel-le, Hyyryläinen sanoo.

Paikallinen muutoskestävyys edellyttää osallistumista

Teksti: P ä i v i P i i s p a • Kuva: S i r p a P i s ko n e n

Kuvassa Torsti Hyyryläinen

Y L I O P I S T O K E S K U S L E H T I 2 0 1 3 – 2 0 1 4 • 1 0

B iotaloudessa uusiutuvia luon-nonvaroja käytetään ravinnon, tuotteiden, energian ja palvelui-

den tuottamiseen. Tulevaisuudessa perinteiset tuotteet korvataan tai nii-tä täydennetään uusilla biotalouden innovaatioilla. – Metsäperusteisessa biotalou-dessa ollaan siirtymässä perinteisis-tä tuotteista kohti uusia tuotesovel-luksia, kuten biomuovit, nanosellu-loosa ja rakentamisen puuelementit. Metsäperusteinen biotalous vaikut-taa ratkaisevasti myös uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin energia-ratkaisuihin, Lappeenrannan teknilli-sen yliopiston (LUT) projektipäällikkö Kalle Karttunen sanoo. Etelä-Savon Energia (ESE) on hy-vä esimerkki yrityksestä, joka etsii aktiivisesti uusia avauksia biotalou-den mahdollisuuksista. Vuosi sitten ESE aloitti projektin, jossa 7 vuotta käytössä ollut turpeenpolttokattila muutettiin sataprosenttisesti puun polttoon soveltuvaksi laitokseksi. Kymmenen miljoonan euron in-vestointi on merkittävä panostus uu-siutuvien polttoaineiden käytön li-säämiseksi. Samalla ESE voi tarjota

Biotaloudesta UUTTA BISNESTÄ

asiakkailleen entistä enemmän vihre-ää sähköä ja kaukolämpöä. – Pursialan voimalaitoksella uu-siutuvien polttoaineiden osuus nou-see uudistuksen myötä noin 85 pro-senttiin. Samalla turpeen poltto vä- henee puoleen, mikä vähentää pääs-töjä”, voimalaitosjohtaja Timo Leppä-nen sanoo. Kun puuta poltetaan aiempaa enemmän, sen hankinta ja kuljetus nousevat entistä suurempaan rooliin. – Olemme etsineet keinoja tehos-taa logistiikkaa ja varmistaa puun saatavuutta. Ennen pitkää uudenlai-set toimintamallit vaikuttavat positii-visesti euroihin ja sitä kautta kannat-tavuuteen”, Leppänen kertoo. LUT:n bioenergian logistiikan tut-kimus on selvittänyt ESE:lle muun muassa alueen käytössä olevia luon-nonvaroja sekä puupolttoaineen kul-jetukseen ja haketukseen liittyviä on-gelmia. LUT Savo Sustainable Techno-logies on ollut hankkeessa mukana asiantuntijana ja taustaselvitysten tekijänä. Yhteistyössä on ollut myös Mikkelissä toimiva Fibrocom-yritys, joka valmistaa hakkeen kuljetukseen käytettäviä konttiratkaisuja.

Biotaloudesta povataan Suomelle uutta liiketoimintaa, joka lisää kil-

pailukykyä, talouskehitystä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Lähtökohdat biotalouden kehittämiseen ovat hyvät, koska Suomessa

on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja ja siihen liittyvää osaamista.

Biotalouden mahdollisuuksista kertoo sekin, että ESE:n perusti hil-jattain yhdessä 14 muun mikkeliläi-sen toimijan kanssa yrityksen, jonka jalostaa lietelannasta biokaasua ja luomulannoitetta. – Biokaasu voidaan puhdistaa lai-toksella liikennepolttoaineeksi tai käyttää sellaisenaan sähkön ja läm-mön yhteistuotantoon. Lisäksi selvi-tämme parhaillaan aurinkoenergian käyttöä sähkön ja lämmön tuotan-nossa”, Leppänen kertoo. LUT:n Savo Sustainable Techno-logies -yksikköön kuuluvat ASTRaL-laboratorio (esim. nanopinnoitteet), Vihreän kemian laboratorio (esim. ve-den puhdistus) ja bioenergian tutki-musyksikkö (esim. metsähakelogis-tiikka). Yhteistyö yritysten kanssa poikii alueelle uusia innovaatioita,kuten Savosolarin kehittämät aurin-kopaneelit, joihin voidaan nanopin-noitusmenetelmillä luoda joustavia ulottuvuuksia, sekä Mikkelin vesilai-toksen jätevedenpuhdistamo, jossa voidaan hyödyntää uudenlaisia ve-denpuhdistusteknologioita.

Teksti: N e l l i - M a i j a M e l i n


Ainutlaatuiselle Saimaan ranta-alueelle nousevat messut ovat piristysruiske koko kaupungille.

Keväällä Mikkelin kaupungintalolla riemuittiin, kun selvisi, että Mik-keli on valittu vuoden 2017 asun-

tomessujen isännäksi. Asuntomessut olivat olleet harkinnassa jo pitkään, mutta nyt aika oli oikea niiden toteut-tamiseksi. – Asuntomessut ovat olleet vuo-sia mielessä. Nyt meillä on riittävästi rahkeita ja aikaa viedä projekti maa-liin sekä upea paikka, joka täyttää kovat vaatimukset. Tavoite on raken-taa mikkeliläisille omanlainen asun-tomessualue, Mikkelin kaupungin-

johtaja Kimmo Mikander sanoo. Asuntomessut pidetään Sai-maan rannalla keskustan etelä-puolella Moision-Kyyhkylän alu-eella, Kirkonvarkauden sillan lä-heisyydessä. Silta antaakin ni-mensä koko messualueelle. Alu-eelle tulee aikanaan yhteensä noin sata omakotitaloa, ja mes-suille niistä tulee nousemaan kolmisenkymmentä. – Olimme jo pitkään tutkineet Saimaan rantojen hyödyntä-mistä asuinkäyttöön. Nyt saam-me rakennettua hienon ranta-vyöhykkeen Mikkelin satamas-ta Pursialan kautta Moisioon ja Kyyhkylään asti. Matkalle jää Kaihun luonnonsuojelualue,

Kenkäveron alue ja Mikkeli-puisto. Alue on kaikkiaan mielenkiintoinen, kaupunkirakenteessa kiinni oleva, kulttuurihistoriallinen alue, Mikander luettelee.

Tavoitteena profiilinnosto ja uudet asukkaat

Asuntomessut on yksi Suomen suu-rimmista tapahtumista ja Mikkeli ai-koo ottaa siitä kaiken irti. Tavoitteena on parantaa kaupungin tunnettuutta ja nostaa profiilia Saimaan rantakau-punkina. – Haluamme saada kaupungin py-syvästi muuttovoittoiseksi, koska on helpompi järjestää palveluja tuot-tavasti kasvavalle asukasmääräl-le. Kaupunki tarjoaa kilpailukykyisiä asuinpaikkoja ja kiinnostavia paik-koja rakentaa. Parempaa paikkaa tä-män kertomiseen ei ole kuin Asunto-messut, Mikander toteaa. Mikander haluaisi Mikkelin asun-tomessujen myös hälventävän va-paa-ajan asumisen ja pysyvän asumi-sen rajaa. – Mikä on tulevaisuuden vapaa-ajan asumisen malli? Kaikille ei enää varmasti riitä pelkkä syrjäinen ja vaa-timaton mökki, vaan tulevat mökki-sukupolvet kaipaavat vapaa-ajan ak-

ASUNTOMESSUTMikkeliin vuonna 2017 Te k s ti : P ä i v i P i i s p a

Tau s taku v a : P a u l a M y ö h ä n e n

Asuntomessut tarjoaa mainion fooruminMikkelin vetovoimatekijöistä kertomiseen,tuumii kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

tiviteetteja. Voisiko vapaa-ajan asun-to olla kaupungin kainalossa olevalla alueella, lähempänä palveluja ja har-rastusmahdollisuuksia, Mikander ky-syy.

Innostunut henki

Asuntomessualueen infrastruktuu-ria aletaan rakentaa vuoden 2014 syksyllä. Tontit luovutetaan tuleville asukkaille vuonna 2015. Kesällä 2017 valmiit talot avataan yleisölle ja sen jälkeen uusien asukkaiden elämälle. – Kyllähän tämä on piristysruiske alueen yrityksille. Messuja markki-noidaan jo nyt ja asukkaat, yritykset ja rakentajat ovat ottaneet uutisen messuista innostuneesti vastaan, Mi-kander toteaa. Mikkeliläiset haluavatkin lyödä kävijäennätykset. 150 kilometrin sä-teellä messuista asuu 1,2 miljoonaa ihmistä ja kesällä Mikkelin seudulla vapaa-aikaansa viettävät mökkiläiset tuovat toisen mokoman lisää. – Mikkelin asuntomessualue on topografialtaan ja historialtaan aivan toisenlainen kuin monissa muissa kaupungeissa olemme nähneet. Alue on ilmeikäs ja kiinnostava eikä sille tarvitse keksiä keinotekoisia mainos-lauseita, Mikander toteaa.

Kun Asuntomessut alkavat kesällä 2017, Mikkelissä on käytössä Suomen moder-

neimmat digitaaliset palvelut. Kaupungin tavoitteenahan on sähköistää kaupungin palve-lut niin, että Mikkeli on Suomen ensimmäinen digitaalinen kau-punki vuonna 2016. Digitaalista kaupunkia ra-kennetaan Lupaus 2016 -ohjel-malla, joka sisältää sekä kau-pungin hallintorakenteen uu-distamisen että palvelujen tuo-tantoprosessit. Uudistamis-työssä hyödynnetään vahvasti uusia sähköisiä palveluita. Kunnan tarjoamien palve-luiden digitaalisuusastetta nostetaan, ja täysin uusia digi-taalisia palveluja otetaan käyt-töön. Uudistuksia on tapahtu-nut jo nyt, ja esimerkiksi syys-kuusta alkaen rakennusluvan on voinut hakea sähköisesti. Uudistetut kaupungin internet-sivut avattiin loppukesästä ja kehitteillä on myös muun mu-

assa uusi toiminnanohjausjär-jestelmä kotihoitoon. – Tavoitteenamme on, että kaupunkilainen voi hoitaa mah-dollisimman ison osan kaupun-gin palveluistaan omalta koti-sohvalta, sanoo kaupunginjoh-taja Kimmo Mikander. Asuntomessualueellakaan ei siis todennäköisesti jouduta kärsimään pätkivästä mokku-lasta, vaan yhteyden takaa ai-nakin suunnitelmissa oleva no-pea valokuitu. – Rakennamme helpomman ja älykkäämmän asumisen ran-takaupunkia, jossa tulevaisuu-den digitaaliset palvelut ja älyk-kyys yhdistyvät tulevaisuuden pientaloasumiseen. Tämä tar-koittaa asumisen ja elämisen mutkattomuutta, pientalo-asunnon omistamisen ja huol-lettavuuden helppoutta, asu-misen pienempää hiilijalanjäl-keä sekä ekologisempaa pien-taloasumista, Mikkelin kau-pungin tekninen johtaja Jouni Riihelä hahmottelee.

MIKKELI TÄHTÄÄ SUOMEN ENSIMMÄISEKSI

DIGITAALISEKSI KAUPUNGIKSI


Combined list of offerings for university studies

Mikkeli region offers many oppor-tunities for beginning, continu-

ing and augmenting one’s universi-ty studies. So many, in fact, that the Mikkeli University Consortium and Mikkeli Summer University have de-cided to list all of their offerings to-gether on the City of Mikkeli’s offi-cial website. The combined list makes it easier to plan and undertake one’s university studies. “The main university campus in Mikkeli offers a wide range of alter-natives thanks to all the departments and the summer university that are lo-cated here. Mikkeli also offers lots of continuing education in many fields, such as social affairs and health, ed-ucation, corporate finance and organ-ic farming,” says Matti Malinen, Sec-retary General of the Mikkeli Universi-ty Consortium. Find out more about the universi-ty education opportunities in Mikkeli online at: www.mikkeli.fi/yliopistokoulutus

The Mikkeli University Consortium is also listing all of the services that the university departments can offer to local businesses in order to make them easier to find. These services in-clude thesis work and various busi-ness development services, digitali-sation services and training for rural entrepreneurs.

New business opportunities in bioeconomy

The bio-based economy, or bioec-onomy for short, is expected to

stimulate new business in Finland that would increase competitiveness, economic development, employment and wellbeing. The bioeconomy re-fers to the use of renewable resourc-es in the production of food, prod-ucts, energy and services. In the fu-ture, traditional products could be re-placed or supplemented by new bio-economic innovations. Etelä-Savon Energia (ESE) is a good example of a company that is ac-tively looking for new opportunities in the bioeconomy. A year ago ESE in-itiated a project in which a 7-year-old peat-fired boiler was converted into a 100% wood-burning unit. This allows ESE to offer its customers even more green electricity and district heating. Lappeenranta University of Tech-nologies (LUT) has carried out bio-energy logistics research for ESE to study locally available natural re-sources and explore the challeng-es related to the transportation and chipping of wood fuel. LUT Savo Sus-tainable Technologies has acted as an expert and carried out background research for the project. The LUT Savo Sustainable Tech-nologies unit includes the ASTRaL Laboratory (including nano coatings), the Green Chemistry Laboratory (in-cluding water purification) and the Bioenergy Research Unit (including forest chipping logistics). Co-opera-tion with local companies is leading to new innovations, including flexible solar panels developed by Savosolar using nano coating methods and new water purification technologies be-ing used at the wastewater treatment plant of the Mikkeli water utility.

Tommi found employment thanks to “Draivi Diili” training

The “Draivi Diili” training pro-gramme offers university grad-

uates the chance to gain work expe-rience in their chosen field and even find long-term employment. Tommi Heinäjärvi is one such graduate, hav-ing been offered a job at the Christian Association for Boys and Girls in Fin-land (PTK) after attending the course. The aim of Draivi Diili is to find employment for recent graduates from polytechnics and universities who are currently unemployment or face a real threat of unemployment. The participants in the programme are selected on the basis of training applications. “The programme has attracted bachelor’s-level graduates in busi-ness administration, engineering and facility management, as well as mas-ter’s-level graduates in business and the humanities, for example,” says Marja Honkanen, director of the pro-gramme. Tommi Heinäjärvi is grateful to the programme for helping him find employment. “It would have been quite hard to find a job without this training pro-gramme. First I was given the op-portunity to work for three months to prove my skills, which was great. Thanks to that I found a job,” Heinäjärvi says.

SUMMARY in English


K U U L U M I S E T • I H M I S E T • A S I A T • T A P A H T U M A T

M U C a v a t

Pienyrityskeskus kehittää kouluille yrittäjyyskasvatuksen työkaluja

Etelä-Savon oppilaitokset saavat en-si vuonna käyttöönsä yrittäjyyspe-dagogisen verkkooppimisympäristön sekä työkaluja koulujen ja yritysten yhteistyöhön ja oman yrittäjyyskas-vatuksen strategian laatimiseen. Pienyrityskeskus toteutti laajan valtakunnallisen yrittäjyyskasvatus-hankkeita arvioineen Ykoonti-hank-keen. Sen aikana koulutusjohtaja An-ne Gustafsson-Pesonen huomasi ete-läsavolaisissa oppilaitoksissa olevantarvetta työkaluille, joilla tuetaan yrittäjyysidentiteetin kasvua. ”Ideana on toteuttaa toimiva, mo-nimuotoinen verkko-oppimisympä-ristö, joka tukee niitäkin, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuuksia opiskella yrittäjyyskasvatusta lähikursseille. Oppimisympäristöstä löytyy teoriaa, siellä voi tuottaa omaa aineistoa, tes-tata muiden käytäntöjen toimivuutta ja saada palautetta omiin ideoihin", Gustafsson-Pesonen sanoo.Lisätietoa: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

Digitaalisten aineistojen tutki-musprofessori aloittaa

Helsingin yliopiston nykykielten lai-tokselle sijoittuva Digitaalisten ai-neistojen tutkimusprofessuuri aloit-taa tehtävässään syksyllä 2013. Teh-täviin kuuluu erityisesti aineistojen uudenlaisen käytön ja tiedon luomi-nen. Professuurin sijoituspaikka on Helsinki ja Mikkelissä kansalliskirjas-ton Digitointi- ja konservointikeskus. Professuuri tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html

Luonnontuotepäivät Mikkelissä 9.–10.10.2013

Valtakunnallinen luonnontuotealan seminaari retkeilyineen järjestetään 9.–10.10.2013 Mikkelissä. Perintei-sessä tapahtumassa käsitellään alan ajankohtaisia aiheita sekä luonnon-tuotealan ja rinnakkaistoimialojen yhteistyön haasteita, mahdollisuuk-sia ja tuloksia. Ohjelmaan sisältyy myös tutustumisretki paikallisiin alan yrityksiin. Ensimmäisen päivän illal-la on yhteinen seminaaripäivällinen oheisohjelmineen. Luonnontuotealan teemaryhmä järjestää Luonnontuotepäivät yhteis-työssä Suomen luontoyrittäjyysver-kosto ry:n ja Helsingin yliopiston Ru-ralia-instituutin sekä muiden alueen toimijoiden ja hankkeiden kanssa.Lisätietoja tapahtumasta antavat Ju-ha Rutanen ([email protected]) ja Birgitta Partanen ([email protected])

Aalto-yliopiston Mikkelin yksikön uudet kauppatieteiden opiskelijat valittu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Bu-siness -kandidaattiohjelmaan valit-tiin 80 uutta opiskelijaa syksyllä 2013 aloittamaan englanninkielistä kaup-patieteiden kandidaatin tutkintoa

(Bachelor of Science in Economics and Business Administration). Ohjelmaan tuli yhteensä 957 ha-kemusta 53 eri maasta. Noin 25% uu-sista opiskelijoista on ulkomaalai-sia. Uusia ulkomaalaisia opiskelijoita saapuu Mikkeliin muun muassa Viet-namista, Nigeriasta, Pakistanista ja Saksasta. Koska Mikkelin yksikköön otetaan 80 uutta opiskelijaa, vain va-jaa 9% hakijoista tuli valituksi suorit-tamaan tutkintoa. Tutkinto-opiske-lijoiden lisäksi ohjelmassa aloitti 33 vaihto-opiskelijaa.Lisätietoa:http://econ.aalto.fi/mikkeli

MUC-joukkue Luonteri-pyöräilyssä

Mikkelin yliopistokeskuksen joukkue osallistui elokuussa Luonteri-pyöräi-lyyn. Joukkueeseen kuuluivat Rura-lia-instituutista Hilla Martikainen (ku-vassa etualalla), Eeva Uusitalo, Sari Iivonen ja Birgitta Partanen, Pienyri-tyskeskuksesta Inna Kopoteva ja LUT Savo Sustainable Technologiesis-ta Marina Shestakova. Inna ja Marina pyöräilivät 45 kilometrin sarjassa ja sijoittuivat hienosti lähes kymmenen parhaan joukkoon. Muut osallistuivat pidemmälle, 90 kilometrin matkalle.

Pyöräilytiimi vasemmalta oikealle: Marina Shestakova, Eeva Uusitalo,

Inna Kopoteva, Sari Iivonen,Birgitta Partanen ja Hilla Martikainen.

HEIKKI URMAS in Memoriam

15.6.1935–16.7.2013


MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN KOULUTUSTARJONTAA SYKSYLLÄ 2013

M I K K E L I N Y L I O P I S T O K E S K U S P A L V E L U K S E S S A N N E 2 0 1 3 – 2 0 1 4

Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulu PienyrityskeskusLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. (09) 47 001 (vaihde)www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun International Business -kandidaattiohjelmaLönnrotinkatu 5, 50100 MikkeliPuh. (015) 20 441www.biz.aalto.fi/mikkeli

Helsingin yliopistoRuralia-instituuttiLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. (09) 1911 (vaihde)www.helsinki.fi/ruralia

Helsingin yliopistoKansalliskirjastoDigitointi- ja konservointikeskusSaimaankatu 6, 50100 MikkeliPuh. (09) 1911 (vaihde)www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/dimiko.html

Lappeenrannan teknillinen yliopistoLUT Savo Sustainable TechnologiesSammonkatu 12, 50130 MikkeliPuh. 020 9446 2 111www.lut.fi/mikkeli

Mikkelin yliopistokeskusKoordinaatioyksikköLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. 050 374 1150tai 050 439 779www.muc.fi

Mikkelin yliopistokeskuksen kirjastoLönnrotinkatu 7, 50100 MikkeliPuh. 050 527 1553Avoinna ma–pe 9–11 ja 12–16

HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI, Mikkeli

• Luomualan erikoisopinnot (30 op) – luomun ja kestävän kehityksen täydennyskoulutus• Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -valmennusohjelma• Laadukasta liiketoimintaa luon- nosta

Ajankohtaiset tiedot löytyvät osoit-teesta: www.helsinki.fi/ruralia/koulu-tus > täydennyskoulutus

• Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet aamukahviluennot Luomuinstituutissa on alkanut aamu-kahviluentojen sarja, joka jatkuu tiis-taista 3.9.2013 alkaen joka toinen viik-ko. Puolen tunnin mittaiset luennot ovat kaikille avoimia ja ne alkavat klo 9.00, minkä jälkeen on varattu aikaa keskustelulle. Ennen luentoa on tar-jolla luomuiset aamukahvit. Aamukahviluennot järjestetään MUC Cultivassa, Lönnrotinkatu 7, luokka 1004. Seuraa tapahtuman luennoitsi-joita ja aiheita Luomuinstituutin www-sivuiltawww.luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta

Luomupäivät 2013 Luomupäivät – Pellolta lautaselle Koko luomualan tapahtuma järjeste-tään Mikkelissä 12–13.11.2013. Lisätietoja: www.luomu.fi/luomupaivat

LISÄTIEDOT:www.helsinki.fi /ruralia

AALTO-YLIOPISTON KAUPPA-KORKEAKOULUN PIENYRITYS-KESKUS

• Johda myyntiä – Valmennus myynnistä vastaavil-le, Mikkeli11.11.2013–13.6.2014.

• KAM-ohjelma – Asiakkuuksista vastaaville, Mikkeli 15.10.–11.12.2013.

• Esimiesvalmennus, Mikkeli 17.10.2013–14.3.2014. (Uudistuva johtajuus -hanke)

• Draivi Diili – Työvoimakoulutus vastavalmistuneille korkeakoulu-tetuille, Mikkeli/Pieksämäki/Savon-linnaMarraskuu 2013–helmikuu 2014.

• Yrittäjäksi NYT – Iltakurssi, Mikkeli23.9.–26.11.2013. (NYT -hanke)

• Yrittäjäkoulutus, Pieksämäki 17.9.–19.11.2013 (NYT -hanke)

• Venäjän kielen perusteiden jatko-kurssi, Mikkeli17.9.–11.11.2013 (Biznes po-russki -hanke)

• Verkostot Venäjä-toiminnoissa – Tietoisku, Mikkeli21.11.2013 (Biznes po-russki ja Luova Suomi Etelä-Savo -hankkeet)

• Digitoi kokoelmiesi kulttuuri-perintöä, Mikkeli25.9.2013 (Real Case Lab -hanke) Yhteistyössä Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa.

LISÄTIEDOT:pienyrityskeskus.aalto.fi

yliopistokeskus - muc

Documents