1

Yrityskylä ja yrittäjyyskasvatus pirkanmaalaisessa viitekehyksessä

Auli Ojala

2

Copyright © 2015 Auli OjalaKansikuvat ja taitto Jesse PekkalaValokuvat TAT - Taloudellinen tiedotustoimisto, Yrityskylän kuvapankki [www.yrityskyla.fi]

ISBN 978-952-68326-0-9 (sid.)ISBN 978-952-68326-1-6 (PDF)

3

Esipuhe

Yrityskylä ja yrittäjyyskasvatus pirkanmaalaisessa viitekehyksessä antaa virikkeitä yrittäjyyskasvatuksen läpiviemiseen koko kouluorganisaatiossa.

Kirjasessa on haastateltu oppilaita, opettajia ja rehtoreita Yrityskylän ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta Pirkanmaalla.

Opetusmenetelmänä Yrityskylä on oppilaita ja opettajia motivoiva ja antaa konkreettisen mallin yrittäjyys-kasvatuksesta, yrittäjyydestä ja työelämäyhteyksistä koulun ulkopuolisena oppimistapahtuma.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) hallinnoima Yrityskylä –konsepti pohjautuu tuleviin opetussuunnitel-miin 2016.

Kiitän lämpimästi kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat olleet tämän työn kanssa tekemisissä ja erityisesti kou-lujen rehtoreita, opettajia ja oppilaita hyvästä yhteistyöstä.

Tampereella ystävänpäivänä 2015.

Auli Ojalalehtori, FT, KL, Yrityskylä-tutkija

Kuvassa Essi Yrityskylä Pirkanmaassa oppilaiden kanssa.

4

Sisällysluettelo

55

6

7

7

8

99

11

12

15

18

19

20

2122

23

23

2424

25

26

2828

29

30

30

30

31

3131

31

32

32

34

Sisällysluettelo

1. Johdanto1.1 Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessä

1.2 Mikä on yrityskylä

1.3 Opetussuunnitelmat uudistuvat – uudistuuko koulu?

1.4 Oppilaan laaja-alainen osaaminen

1.5 Muuttuuko koulu?

2. Opetussuunnitelma, Opetusmenetelmä ja yrittäjyyskasvatus2.1 Teemahaastattelujen toteuttaminen

2.2 Oppilaan tarpeista lähtevä yrittäjyyskasvatus

2.3 Aineiston kuvaus ja aineistopohjaisia tuloksia

2.4 Inhimillinen pääoma ja osaamiskartoitukset

2.5 Opettajan näkemyksiä – Yrityskylä –opetusmenetelmänä

2.6 Oppimateriaali ja opettajien valmennus Yrityskylä-käyntiin

2.7 Yrityskylän pedagoginen hyödyntäminen

3. Oppilaan kokemuksia yrityskylästä3.1 Oppilaan oppiminen

3.2 Oppilaan tieto- ja viestintätekninen osaaminen

3.3 Oppilaan vapaa-aika ja arjenhallinta

4. Yrityskylässä käyneiden koulujen malleja4.1 Kaupunkimalli

4.2 Lähiökoulun malli

4.3 Lähikuntamalli

5. Keskeiset tulokset ja niiden tarkastelua5.1 SWOT-analyysi ja rehtorit

5.2 Koulun ulkopuolinen oppiminen ja toimintaympäristön muutos

5.3 Osaamiskartoitukset

5.4 Yrittäjyyskasvatus rehtoreiden ja opettajien määrittämänä

5.5 Yrityskylä opetusmenetelmänä

5.6 Oppilaiden kokemuksia Yrityskylä-opetusmenetelmästä

6. Opetuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma 2013-20166.1 Oppiminen

6.2 Henkilöstön osaaminen

6.3 Kestävä hyvinvointi

6.4 Johtaminen

Liitteet ja lähteet

5

1. Johdanto

1.1 Yrityskylä pirkanmaalaisessa viitekehyksessä

Pirkanmaalle tarvitaan lisää yrityksiä pieniä ja keski-suuria ja ennen kaikkea kasvuyrityksiä, koska työttö-myys on lisääntynyt ennätysvauhtia.

Euroopan komission julkaiseman yrittäjyyskas-vatusta koskevan päätösraportin (9.1.2013) mukaan koko Eurooppa ei ole noussut vuoden 2008 taloudel-lista lamasta toivotussa ajassa.

Lääkkeeksi raportissa ehdotetaan yrittäjyyskas-vatuksen edistämistä ja tehostamista kouluissa ja yliopistoissa.

Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysohjelmien avul-la nuoret perustavat aiemmin yrityksiä ja muutoinkin heidän yrittäjyysasenteensa nousee.

Samassa raportissa mainitaan myös naisten vähäi-nen yrittäjyys ja sen tehostaminen sekä maahanmuut-tajien näkeminen potentiaalisena yrittäjävoimavara-na.

Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatus on mainittu tär-keäksi myös monissa maamme hallitusohjelmissa.

Myös nykyinen opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut siitä oman kehittämistyönsä tueksi Yrit-täjyyskasvatuksen suuntaviivat-strategia-asiakirjan, joka linjaa kansalliset tavoitteet toteutettavaksi vuo-teen 2015 mennessä.

Yrittäjyyskasvatuksen asemaa halutaan vahvistaa jokaisella oppilaitostasolla sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Yrittäjyyskasvatus on keskeisessä asemassa ope-tussuunnitelmissa kaikilla kouluasteilla ja opettajat ovat avainasemassa yrittäjyyskasvatuksen toteut-tamisessa koulussa. (Ks. Seikkula-Leino,J., Rusko-vaara, E., Ikävalako,M., Kolhinen,J., ja Rytkölä, T. 2014)

Pirkanmaan TE -toimiston tiedon mukaan Pirkan-maalla oli työttömiä maaliskuun 2014 lopussa 33 469 lomautetut työnhakijat mukaan luettuna.

Pirkanmaan elyn:n (elinkeino ja, liikenne- ja ympäristökeskus) mukaan edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 3300:lla.

Pirkanmaalla työllisyystilanne on heikompi kuin muualla, sillä Pirkanmaalla oli maaliskuussa 13,8 % (2014) työttömiä työvoimasta, jolloin koko maassa vastaava luku oli12 %.

6

Työttömyysprosentti Tampereella tällä hetkellä on 18 % ja vastaavana ajankohtana tutkittavista kehyskunnista oli työvoimasta maaliskuussa 2014 Orivedellä 12,3 %, Nokialla 13,8 %, Ylöjärvellä 11,6 %, Kangasalla 11,2 %, Vesilahdella 10,4 % ja Pirk-kalassa 10,6 %.

Hienoista nousua työttömyyteen on heinäkuun (2014) tilaston mukaan ainakin Tampereella ja Noki-alla.

Tähän viitekehykseen sijoittui runsas vuosi sitten Taloudellisen Tiedostustoimiston oppilaiden oma yhteiskunta,.

Yrityskylä sijoitettiin keväällä 2013 ensin Tam-pereella ”Rollikkahalliin”, mutta marraskuun alussa sen sijoituspaikaksi tuli entinen Tampereen oppima-teriaalikeskus, Puutarhankatu 8. Yrityskylän sijainti parani, koska tuolloin lähikunnistakin on helppo matkata Tampereen keskustassa olevaan Yritysky-lään.

Yrityskylän budjetti 1,1 milj.euroa on saatu pää-asiassa säätiöiltä, Pirkanmaan kunnilta ja Tampereen kaupungilta.

Pirkanmaan seutukunnat ovat lähteneet pääsään-töisesti innostuneesti mukaan Yrityskylä -toimintaan.

Markkinointibudjetti on laskettu 5000 lapselle, jotka vierailevat Yrityskylässä opettajineen.

Tampereella onkin Yrityskylässä käynyt lähes kaikki kuudesluokkalaiset ja tässä selvityksessä on ollut mukana 13,5 % kaikista Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 -2014.

Suomessa tämän lukuvuoden loppuun mennessä on käynyt 90 000 oppilasta Yrityskylässä.

1.2 Mikä on yrityskylä?

Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrit-täjyyden oppimiskokonaisuus. Se huipentuu vierailuun Yrityskylässä. Yrityskylä- päivään johdattaa opetussuunnitelmaan perustuva oppi-materiaali.

Toiminnanjohtaja Tomi Alakoski johtaa Yrityskylä -hanketta Taloudellisesta tiedotus-toimistosta ja hän on myös ideoinut hankkeen.

Yrityskylä toimii 13 paikkakunnalla ja tavoittaa yli puolet Suomen kuudesluokkalai-sista.

Lukuvuonna 2014 -2015 Yrityskylässä käy noin 40 000 oppilasta.

Yrityskylän rahoittavat Opetus- ja kulttuu-riministeriö, säätiöt, yhteistyökumppanit ja kunnat.

Yrityskylän on kehittänyt ja sitä hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Suomessa toimii alueellinen Yrityskylä Hel-singissä, Varsinais-Suomessa (Turku), Pirkan-maalla (Tampere) ja kiertävät Vaasa-Kokko-la-Seinäjoki sekä Mikkeli-Joensuu ja Espoo ja Oulu.

Valtakunnallisesti kiertävä Yrityskylä on syksyn Porissa ja kevään Lahdessa.

Yrityskylässä Pirkanmaalla on 16 eri yrityk-sen ja julkisen palvelun toimitilat sekä Kau-pungintalo.

Oppilas työskentelee Yrityskylässä päivän omassa ammatissaan.

Työstään hän saa palkkaa sekä toimii kulut-tajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta.

Oppilasryhmä osallistuu Yrityskylä-päivään ennalta sovittuna päivänä klo 9.30 -14. Ennen Yrityskylä-käyntiä oppilaat suorittavat kymme-nen tunnin opintokokonaisuuden.

Opettajien koulutus ja perehdyttäminen Yri-tyskylään tapahtuu muutaman tunnin ohjeis-tuksella Yrityskylässä.

Tämä lisäksi noin kymmenen tunnin ope-tuspakettiin kuuluu oppilaiden opettaminen ja ohjaaminen Yrityskylä-käyntiä varten.

Oppituntien teemat ja oppilaiden tekemät tehtävät työkirjaan auttavat oppilasta hahmot-tamaan oman roolinsa Yrityskylässä työnteki-jänä ja kuluttajana.

Koko opintokokonaisuus on kouluille mak-suton ja se perustuu uudistuviin opetussuunni-telmiin 2016.

Yrityskylä palkittiin Qatarissa 2014 marras-kuussa World Innovation Summiat for Educa-tion –kilpailussa maailman parhaaksi koulutu-sinnovaatioksi.

7

1.3 Opetussuunnitelmat uudistuvat – uudistuuko koulu?

Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusope-tuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista.

Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten.

Edellä mainitut opetussuunnitelmat valmistuvat-kin vuoden 2014 loppuun mennessä ja näiden ope-tussuunnitelmien pohjalta paikallisten opetussuun-nitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 lukien.

Myös kaikkien oppiaineryhmien koskeva työs-kentely on alkanut suunnitelmien mukaisesti.

1.4 Oppilaan laaja-alainen osaaminen – tulevaisuuden haaste

Opetussuunnitelman yleisen osan laadintaa johtaa opetushallituksessa opetussuunnitelmatyön päällikkö opetusneuvos Irmeli Halinen.

Opetussuunnitelmissa on pureuduttu 2000-luvun alkuvuosikymmenten keskeisiin haasteisiin, jota ku-vataan termillä oppilaan laaja-alainen osaaminen.

Oppilaan laaja-alainen osaaminen on kytköksissä vahvasti koulukulttuuriin, pedagogiseen johtamiseen ja oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön.

Miten nämä tekijät näkyvät koulun arjessa? Jokai-nen kouluhan luo omat sääntönsä ja toimintatapansa, josta sitten muodostuu koulun toimintakulttuuri, joka muuttuu hitaasti ajan saatossa.

Haastattelussa opetusneuvos Irmeli Halinen to-teaa, että ilman koulun arjessa tapahtuvaa muutosta näitä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.

Opetustoimessa ja kouluissa joudutaan pohtimaan tietoisemmin omaa toimintatapaa ja sen vaikutusta laaja-alaiseen osaamisen kehittymiseen.

Esimerkiksi kulttuurillinen osaaminen, vuoro-vaikutus ja ilmaisu tai osallisuus ja vaikuttaminen muodostuvat ja vahvistuvat nimenomaan koulun arjen tilanteissa, ei oppitunneilla.

Oppitunneilla puolestaan tarvitaan enemmän tai-tojen harjoittelua kuin tietojen pänttäämistä.

Yhdessä tekemisen taitoja oppii parhaiten teke-mällä asioita yhdessä.

Opettajat ovat ainakin käytyjen keskustelujen perusteella varsin halukkaita toimintakulttuurin muu-tokseen ja tarvitsevat varmasti työnsä tueksi myös koulutusta.

Monilukutaito oppilaan apuna

Opetussuunnitelmien perusteissa korostuu tieto- ja viestintäteknologian osaaminen ja monilukutaito.

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.

Nämä taidothan liittyvät kiinteästi oppimiseen, ajattelutaitoihin, oppimiskäsitykseen ja tiedon analy-sointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen.

Koulujen välillä on kuitenkin eroja TVT -laittei-den käytössä.

Eivätkö nämä ole koulua ympäröivän yhteiskun-nan ja oppilaan tulevaisuuden nykyisiäkin haasteita? Irmeli Halinen toteaa haastattelussa, että tieto- ja viestintäteknolginen osaaminen haluttiin nostaa itse-näiseksi laaja-alaisen osaamisen alueeksi juuri siitä syystä, että siihen liittyy Suomessa paljon kehittä-mistarpeita.

Käytännössähän TVT-osaaminen ja monilukutaito kietoutuvat monin tavoin yhteen.

Haluamme selkeyttää ja vahvistaa TVT-osaa-misen kehittymiselle asetettuja tavoitteita niin, että opettajien on helpompi hahmottaa, mihin pyritään 1- 2 luokilla, mihin olisi hyvä päästä 6.luokan loppuun mennessä ja mitä vielä tarvitaan 7-9 vuosiluokilla.

Myös työasemien määrää pitäisi koulussa lisätä ja oppilaiden mobiililaitteet ottaa järkevään käyttöön.

Sen sijaan, että oppilaat ehtivät käyttää laitteitaan koulupäivän aikana työskentelyn häiritsemiseen, niitä olisi viisasta käyttää oppimisen apuvälineinä.

Tarvitaan yksinkertaisesti enemmän työskentelyä digitaalisessa oppimisympäristöissä, jotta TVT-osaa-minen voi kehittyä.

8

Yhteisten asioiden hoito -oppilaskunta oiva harjoittelupaikka

Perusopetuksessa tullaan vahvistamaan myös oppi-laan kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan.

Lisääkö tämä oppilaiden osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ja vahvistaako se esimerkiksi oppi-laskunnan asemaa kouluyhteisössä?

Opetusneuvos Halinen toteaa, että tämä on tietysti tavoite. Tarkoitus on, että oppilaat oppivat ottamaan vastuuta ensin itsestään, opiskelustaan ja muusta tekemisestään ja vähitellen myös yhteisistä asioita.

Ilman kiinnostusta ja mahdollisuutta hahmottaa ja ymmärtää asioita on vaikea osallistua ja olla vastuul-linen.

Kauempana oleva tavoite, johon kasvetaan vähi-tellen, on kestävä elämäntapa ja vastuunotto kestä-västä tulevaisuudesta.

Oppilaskuntatoiminta on yksi osallistumisen muo-to ja erinomainen mahdollisuus harjoitella yhteiskun-nallisessa vaikuttamisessa tarvittavia taitoja.

Osallistumisen muotojen pitää kuitenkin olla lapsen mittaisia ja kasvaa lasten mukana – ehkä aina sen verran edellä, että hiukan pistävät oppilaita veny-mään ja ponnistelemaankin.

Yrittäjyys uudistuvissa opetussuunnitelmissa

Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä, uuden keksimistä, innovointia.

Miten koulu vastaa näihin haasteisiin? Miten yrit-täjyys näkyy uudistuvissa opetussuunnitelmissa?

Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys on yksi seitsemästä laaja-alaisen osaamisen alueesta.

Aloitteellinen ja vastuullinen tapa toimia on myös tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria.

Yrittäjyys tulee näkymään hyvin, kun vielä noi-den edellisten lisäksi kaikki oppiaineet tulevat sisäl-tämään myös laaja-alaisen osaamiseen kehittämiseen liittyviä tavoitteita, toteaa opetusneuvos Halinen lopuksi.

1.5 Opetussuunnitelman seudullisuus - muuttuuko koulu?

Tieto- ja viestintäosaaminen on yksi tulevaisuuden koulun keskeisimpiä haasteita.

Tähän pakottaa jo koulun toimintaympäristön muutos.

Olemmehan siirtymässä sähköiseen viestintään niin oppimisessa kuin oppimateriaaleissakin.

Tabletit ja kannettava tietokone oppilaan repussa on tätä päivää.

Koulujen tietokoneistamisessa on vielä puutteita.

Tähän osittain vaikuttaa kuntien resurssi- ja raha-pula.

Tulevaisuuden koulun tulisi tarjota kestäviä rat-kaisuita opettajuuden, johtajuuden, tukipalveluiden ja täydennyskoulutuksen sekä oppimisympäristöjen kehittämisen tarpeisiin.

Näiden ratkaisuiden keskeiset kehittämiskohteet liittyvät oppimisympäristöjen ajanmukaistamiseen, kalustamiseen ja koulun toimintakulttuurin kehittä-miseen yhteisölliseen suuntaan. (Ks. ESSIE 2013 ja Koulu 3.0, OPH 2014.)

9

Opetussuunnitelmatyö Tampereella hoidetaan seudullisesti laadun takaamiseksi.

Miksi sitten seudulliseen opetussuunni-telmatyöhän on lähdetty? Ylöjärven sivistys-johtaja Matti Hursti toteaa haastattelussa, että suurimpana syynä seudulliseen opetussuunni-telmatyöhön on kuntien välinen muuttoliike.

Suurimmillaan noin jopa 2000 perusopetuk-sen oppilasta vaihtaa koulua yhden lukuvuoden aikana.

Asiaa on pohdittu monelta kantilta, ja on oppilaan etu, jos oppilaalle ei synny hanka-luuksi muuttaa esim. Tampereelta kehyskun-tiin.

Kun vuonna 2004 opetussuunnitelmaa uu-distettiin, ei ollut vielä valmiutta seudulliseen opetussuunnitemaan. Nyt se tehdään!

Seudullinen tuntijakopäätös on ns. minimi-tuntijakopäätös. Sisällöllinen runko on yhtei-nen.

Vain kuntien rahatilanne on rajana, ts. kuin-ka paljon kunnilla on rahaa laittaa koulutuk-seen ja lisätunteihin.

”On oppilaan kokonaisvaltainen etu, että koulunkäynti jatkuu samanlaisena riippumatta siitä mitä koulua käy”, totesi haastattelussa sivistysjohtaja Hursti.

2. Opetussuunnitelma, opetusmenetelmä ja yrittäjyyskasvatus

Yrityskylään koskevaa selvitystä peilataan tuleviin opetussuunnitelmiin. (Ks. Ops 2016.)

Yhteys tuleviin opetussuunnitelmiin löytyykin helposti.

Näitä käsitteitä ovat mm. koulun toimintakulttuuri ja sen muutos.

Koulu koetaan yhdessä oppimisen yhteisöksi ja koulussa, työyhteisössä ja oppitunneilla toteutetaan monipuolisia työskentelytapoja ja koulun työelämä-yhteydet ovat mallikkaat.

Koulussa tapahtuu oppiaineen rajat ylittävää oppi-mista ja tämä taas vahvistaa oppilaan tulevaisuuteen suuntautuvaa laaja-alaista osaamista.

Yrityskylä -tunneilla oppilaat harjoittelevat oppima-teriaalin avulla luokassa työelämätietoutta harjoituk-sin, piirroksin ja haastatteluin.

Oppimateriaalissa vilahtelee paljon käsitteitä, kuten yhteiskunta, kansalainen, verot ja palkka.

Minne verot maksetaan ja mikä on voitto? Mitä tarkoittaa julkinen ja yksityinen talous? Lopuksi oppilaat hakevat kolmeen heitä kiinnostavaan am-mattiin.

Useimmiten he saavat sen ammatin minkä halua-vat ja missä roolissa he työskentelevät päivän Yritys-kylässä.

Yrityskylä oppimismenetelmänä on tutkittu kolmesta eri näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat.

Kouluja kehyskuntineen on ollut mukana 36 ja oppilaita on haastateltu yli 200 oppilasta, joka on 13,5 prosenttia kaikista 1526 oppilaasta Tampereen kaupungin kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013- 2014.

Tämän lisäksi oppilaita on havainnoitu oppitun-neilla ja Yrityskylässä.

Ympäristökunnat on otettu mukaan sen vuoksi, koska opetussuunnitelmaa tehdään seudullisesti.

Tampereen ympäristökunnat ovat: Vesilahti, Ylö-järvi, Pirkkala, Nokia, Orivesi ja Kangasala.

2.1 Teemahaastattelujen toteuttaminen

Rehtorien haastattelut toteutettiin SWOT- analyysiä käyttäen (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat).

Rehtori tekee koulussa vaativaa asiantuntijayh-teisön johtamistyötä ja tarvitsee toimintaansa vahvan osaamispohjan ja erityiskoulutusta.

OPH:n raportissa 12/2013 esitetäänkin rehtorien valtakunnallisen koulutusportaalin perustamista sekä henkilökohtaisin kehittämissuunnitelman jokaiselle rehtorille.

SWOT -analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäris-töä kokonaisuutena.

SWOT -analyysi on suositeltavaa toteuttaa ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluvaihet-ta, heti sen jälkeen kun kehittämispäätös on tehty.

10

SWOT -analyysin avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirrot.

Vahvuudet ja heikkoudet ovat organisaation sisäi-siä tekijöitä ja mahdollisuudet ja uhat ovat organi-saation ulkoisia tekijöitä. (www.oph.fi(saadokset _ ja ohjeet_/laadunhallinnan_tuki/)

SWOT -analyysin tulokset ovat kuitenkin vain suun-taa antavia.

Vahvuuksia ovat esimerkiksi positiivisten tekijöi-den lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, esim. hyvä maine innovatiivisena organisaationa, pätevä, kokenut henkilökunta, vastuullinen, innovatiivinen muutosaltis johto, monipuoliset kontaktit työelä-mään.

Perusopetuksen laatua kehitettäessä avainasemas-sa on henkilöstö ja henkilöstön osaaminen ja miten heitä johdetaan.

Kaikissa laatuasiakirjoissa henkilöstön osaaminen nostetaan keskeiseksi tekijäksi. (Misukka 2014,59)

Heikkoudet ovat taas puolestaan negatiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta esim. huonot kontaktit työelämään, pätevän, osaavan henkilökunnan puute, kaikin tavoin huonot resurssit.

Mahdollisuudet kuvaavat listaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen esim. luodaan innovatiivi-nen työilmapiiri, moderni työympäristö työpaikoilla, etsitään uusia kumppaneita työelämään ja yhteistyö-kumppaneihin.

Uhat ovat puolestaan lista uhkatekijöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen esim. huono työskentelyilmapiiri, kontaktit yhteistyö-kumppaneihin menetetään, vanhentunut teknologia, motivoitumaton henkilökunta.(Lähde: www.oph.fi (saadokset_ja _ohjeet/laadunhallinnan_tuki/ )

Muut rehtoreita koskevat teemahaastattelut koskivat mm. koulun ulkopuolista oppimista, TVT-välineiden käyttöä koulussa, yrittäjyyskäsitettä ja henkilökun-nan osaamiskartoituksia ( ks.liite).

Jälkimäiseen liittyy kiinteästi käsite inhimillinen pääoma, joka viittaa yksilön tietoihin ja taitoihin ja kykyihin sekä kongitiivisiin kyvykkyyksiin (ks. Davidson & Honig 2003; Schultz 1961).

Inhimillinen pääoma liittyy vahvasti kasvatukseen ja koulutukseen sekä oppimiskykyyn, sillä niiden avulla voidaan lisätä tietoja ja taitoja sekä kyvyk-kyyksiä eli kasvattaa inhimillistä pääomaa (Schul-tz,1961).

Inhimillisellä pääomalla on yhteys yrittäjyyteen, sillä kerätty inhimillinen pääoma vaikuttaa urava-lintoihin sekä yrittäjyysasenteisiin ja –intentioihin. (Davidsson & Honig.2003.)

Tutkimuksissa on tuotettu erilaisia tutkimustulok-sia, jotka liittyvät oppilaiden tietoihin ja taitoihin ja kykyihin sekä yrittäjäyhteyteen.

Yleensä näissä tutkimuksissa todetaan positiivi-nen yhteys inhimillisen pääoman ja yrittäjyystoimin-nan aloittamisen ja menestymisen välillä.

Opettajien teemahaastattelut (ks. liite ) koskivat lähinnä yrityskylä -käyntiä ja oppimista ja toiminnan kehittämistä sekä käsitettä yrittäjyyskasvatus.

Oppilaiden haastateltiin ryhmähaastatteluna. Opettaja valitsi viisi oppilasta haastatteluun. Perus-teluna oli opetussuunnitelma (2016), joka korostaa yhdessä tekemistä ja oppimista.

Tätä aluetta käsittelivät myös oppilaiden haastat-telun teema-alueet. Vain yksi haastattelu oppilailla suoritettiin koemielessä yksilöhaastatteluna. Heitäkin oli yhteensä viisi.

Kokonaisuudessaan haastattelut kestivät noin kak-si tuntia, joista oppilaiden osuus oli puolituntia.

Rehtoreille ja opettajalle lähetettiin kirje Yritysky-lä -tutkimuksesta ja opettaja hoiti oppilaiden tutki-musluvat koulullaan.

Selvityksessä oli mukana 36 koulua ympäristö-kuntineen ja kaikki Tampereen koulut.

Vain kolme koulua jäi Tampereelta puuttumaan, lähinnä järjestelysyistä. (Ks.liiteet )

Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sana sanalta puhtaaksi.

Opettajan rooli luokassa ei voi enää olla tiedonvä-littäjä, vanhan säilyttäjä vaan oppimisen sparraaja, oppilaiden johdattaminen uuteen ajatteluun ja toi-mintaan.

11

Norrenan (2013) väitöskirjan mukaan opettajan roolin, koulun rakenteiden ja koko koulua koskevien asenteiden on muututtava, jotta nykykoulu voisi val-mistaa ja varmistaa oppilaita tulevaisuuden osaami-seen.

Tulevaisuuden taidoilla tarkoitetaan tässä osaa-mista, jota oppilaat tarvitsevat siirtyessään työelä-mään ja yhteiskunnan jäseniksi.

Tällaisia tulevaisuuden taitoja ovat mm. tiimityös-kentely, projektityöskentely, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ja oppimaan oppiminen.

TAT:n T-median opettajille suunnatun selvityk-sen mukaan koulu onnistuu antamaan teoreettisen tietotason, mutta ei tue ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja yritteliäisyyttä.

Saman selvityksen mukaan opettajakoulutus ei puolestaan tarjoa riittäviä työkaluja koulu-yritys yh-teistyöhön ja opettajien mielestä tärkeimmät työelä-mäntaidot ovat yhteistyötaidot, sosiaaliset taidot sekä asenne.

Opettajan kulttuurin normi yksinpuurtajasta luo-kasta olisi muuttuva yhdessä tekemisen kulttuuriksi ja siihen suuntaan ollaankin jo menossa mm. tiimi-työn avulla ja uudistuvat opetussuunnitelmat ohjaa-vat ja vahvistavat tätä käytäntöä.

Mielestäni koulun ja koulun johdon on tuettava yhdessä tekemisen kulttuuria, sillä samalla silloin edistetään tulevaisuuden taitoja työyhteisössä ja oppimisessa.

Haasteena on yhtenäiskouluissa aineenopettajan ja luokanopettajan työn tiivistäminen.

2.2 Oppijan tarpeista lähtevä yrittäjyyskasvatus

Yrityskylä oppimisympäristönä käsitetään tässä ope-tusmenetelmänä.

Varsinainen teoriaosuus ja opettaminen ja oppi-laiden tutustuminen yrityskylässä tarvittavaan käsit-teistöön opetetaan kymmenen oppitunnin pakettina Yrityskylä -tunneilla luokassa.

Tässä menetelmässä varsinaisten työelämäntaito-jen harjoittelu tapahtuu Yrityskylä-päivässä, koulun ulkopuolisena oppimistapahtuma.

Yrittäjyyskasvatuksen kehityskulku on pikkuhiljaa siirtynyt pois tiukasti liiketoimintaan ja johtamiseen keskittyvästä fokuksesta kohti monialaista eri opin-to-ohjelmien kokoavaa toimintamallia, kohti oppijan tarpeista lähtevää yrittäjyyskasvatusta, kokonaisval-taista oppimista.

Se käsittää luonnontieteet, teknologian kuin ih-mistieteetkin. ( Ks. Wilson 2008; Heinonen, Hytti ja Tiikkala 2011.)

Tämä mahdollistaa enemmän oppimiseen kohdis-tuvien haasteiden ja uusien oppimistapojen käyttöä oppimisprosessissa ts., oppimisen henkilöitymistä, teknologisten sovellusten ja simulaattoreiden hyö-dyntämistä oppimisessa ja esimerkiksi koulutasolla oppilaiden älypuhelimen käyttöä oppimisessa. (Ks. Ops 2016)

Gibbin (2005;2006) mukaan yrittäjyyskasvatukses-sa käytetyn pedagogiikan tulee rakentua oppijoiden aktiiviseen rooliin oppimisprosessissa ja sitä kautta se suosii ei-tavanomaisten opetusmenetelmiä.

Tietoa luodaan yhdessä ja epäonnistuminen hy-väksytään osana oppimisprosessia.

Opetusmenetelmien tulisi aktivoida yhteistä oppi-misprosessia sekä reflektointia.

Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamissa tulisi näkyä esi-merkiksi yhteisöllisyys, ongelman ratkaisu, virheistä oppiminen, tiimioppiminen, projektityöskentely, te-kemällä oppiminen, oppimispäiväkirjat, pedagoginen draama, harjoitusyrittäjyys, työelämään tutustuminen ja yritysvierailut. (Seikkula-Leino 2007, 35 -37)

Lähes kaikkia näitä pedagogisia työtapoja löytyy Yrityskylästä opetusmenetelmänä, joten mitään ris-tiriitaa ei siinä näytä olevan opetussuunnitelmaluon-noksen 2016 kanssa.

Esimerkiksi tekemällä oppiminen, tiimioppiminen ja pedagoginen draama ja yhteisöllisyys työtavoissa ilmentävät hyvin Yrityskylää opetusmenetelmänä.

Oppilaat mm. eläytyvät ammattiinsa yrityskylässä ja oppivat työnsä työn kautta.

Seuraavassa kuvataan oppijan tarpeista lähtevää yrittäjyyskasvatusta

12

Oppijan tarpeista lähtevä yrittäjyyskasva-tus

Lähde: mukaeltuna (Himanen 2005,2010; Lehkonen ja Lehtonen 2006.)

Mukaellussa kuviossa oppijan omaehtoinen yrit-täjyys lähtee uskosta omiin kykyihin, joka on yksi yrittäjyyden keskeinen ominaisuus.

Näitä oppilas sitten testaa rikastuttavassa oppi-misympäristössä koulussa tai koulun ulkopuolella toimintaympäristössään. Yhteisöllisyyteen ja osal-lisuuteen kasvu tapahtuu koulussa tai koulun ulko-puolella olevassa oppimis- ja toimintaympäristössä.

Yrittäjyyskasvatuksella pyritään perusopetuksessa tukemaan oppilaiden kasvua yhteiskunnan täysival-taisiksi jäseniksi.

Opettajat ovat ehkä liiaksi pelänneet yrittäjyydes-tä ja yrittäjyyskasvatuksesta puhuttaessa sen kieltei-siä ilmiöitä: liiallinen kilpailu, voiton tavoittelu ja jopa syrjintä.

Yrityskylä materiaalissa voitontavoittelua opitaan pelien ja tehtävien kautta.

Käsitteet julkinen ja yksityinen palvelu, yrityksen perustaminen, verot ja verojen merkitys hyvinvoin-tiyhteiskunnan rahalähteenä käydään oppimateriaa-lissa läpi.

Myös työpaikkojen haku Yrityskylän yrityksiin ja omien vahvuuksien esille tuominen ovat tärkeä osa oppilaan itsearviointia ja tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa.

Tällä tavoin heitä yrittäjyyskasvatuksella pyritään ohjaamaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi.

2.3 Aineiston kuvaus ja aineistopohjaisia tuloksia

Selvityksen kohteena oli tutkia Yrityskylää kolmesta näkökulmasta: rehtorit, opettajat ja oppilaat.

Esittelen ensin rehtoreiden aineistopohjaisia tu-loksia.

Rehtoreita tässä tutkimuksessa oli 36.

Yhteensä haastatteluita vertailuryhmän kanssa oli 40.

Rehtoreiden ikä vaihteli 35 - vuotiaasta yli 60 -vuotiaaseen, asettuen välille 45 -55.

Samoin opettajien nuorin oli 29- vuotias ja vanhin yli 60 v.

Opettajat olivat keskimäärin nuorempia kuin rehtorit.

Kokeneimmilla opettajilla oli yli 30 vuoden koke-mus opettamista, samoin rehtoreilla rehtorin työssä.

Lukioon meni noin puolet yhtenäiskoulun oppi-laista.

Aineistopohjaiset tulokset koodattiin kolmeen kertaan.

Ensin äänitteet kirjoitettiin sana sanalta puhtaaksi.

Tulokset esitellään teemahaastattelujen pohjalta saaduista tuloksista ns. raakamateriaalina, niin että niiden pedagoginen käytettävyys on mahdollisimman selkeä.

Opetussuunnitelmatyötä ohjaa perusopetuslaki ja valtioneuvoston asetus 422/2012.

Rehtori omassa koulussaan toteuttaa opetussuun-nitelman käytäntöön panoa. Rehtorin rooli on muu-toksessa.

Rehtori tekee vaativaa asiantuntijaorganisaation johtamistyötä.

Rehtorilla on tällöin oltava vahva osaamispohja työssään ja hän on avainasemassa koulun kehittämi-sessä.

Suurissa kouluissa myös jaetaan vastuuta; jaettu johtajuus.

OPH:n raportin 12/2013 esittääkin valtakunnalli-sen koulutusportaalin perustamista ja henkilökohtais-ta kehittämissuunnitelmaa jokaiselle rehtorille.

Oppijan omaehtoinen yrittäjyys, yrittäjyys

Oppijan kokemuksia siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja kykyihinsä ja uskoo omiin kykyihinsä

Mahdollisuus luovaan ja yritteliäseen toimintaan rikastuttavassa oppimisympäristössä

Yhteilöllisyys, yhdessä oppimiseen ja osallisuuteen

kasvaminen turvallisessa oppimisympäristössä

(OPS 2016)

13

Myös opettajalle henkilökohtainen kehittämis-suunnitelma on tärkeä.

Johtaminen on kouluyhteisössä on onnistumisen joh-tamista. Sitä voidaan tarkastella sekä yhteisön, että yksilön näkökulmasta.

Johtaminen voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen, joille kaikille voidaan asettaa vielä osatavoitteet.

Strateginen johtamisessa on tärkeää, että henkilö-kunta tuntee strategian.

Ihmisten johtamisessa on olennaista tiedostaa millainen johtamisjärjestelmä koulussa on ja onko se osallistavaa ja yhteisöllistä johtamista. (Ops 2016)

Rehtori joutuu työssään johtamaan myös proses-sia ja taloutta sekä pureutumaan arjen johtamistyös-sään koulun kehittämiseen, innovatiivisuuteen sekä koulun sidosryhmien johtamiseen.

Tietojohtaminen tarkoittaa rehtorin työssä sitä, että hän johtaa tiedolla, jossa tärkeintä on henkilö-kunnan osaamisen johtaminen, ts. rehtori tietää mil-laista osaamista kouluorganisaatiossa on ja miten sitä hyödynnetään strategisessa johtamisessa ja koulun muussa toiminnassa.

Tärkeää rehtorin työssä on myös seuranta ja palaute, ts. miten johtamisessa on onnistuttu ja mitä kohtia tulisi kehittää.( Oph/KuntaKesy2013)

Rehtoreiden haastattelussa vahvuutena , jotka ovat koulun sisäisiä tekijöitä koettiin ammattitaitoinen henkilökunta, joka on tärkeä tekijä johdon ohella koulun kehittämisessä.

Tampereella koettiin hyvä oppilashuolto positiivi-seksi tekijäksi sekä painotukset.

Toisaalta koulun vahvuuksiin olennaisena osana kuuluva tiimiorganisaatio, johtaminen kunnossa ja henkilökunta seuraa opetussuunnitelmaa vastauksia tähän tuli vain yksi.

Ammattitaitoinen henkilökunta

Hyvä oppilashuolto

Henkilökunta seuraa Opetussuunnitelmaa (1)

Koulussa on tiimiorganisaatio (1)

Painotukset

Johtaminen kunnossa (1)

Koulun heikkoudet ovat koulun sisäisiä tekijöitä. Koulun heikkoudet vaihtelivat paljon mm. sisäil-maongelmista paljon tukea tarvitseviin oppilaisiin ja vanhempien huonoon sosioekonomiseen asemaan.

Paljon tuen tarvitsijoita oli lähinnä lähiökouluissa sekä lähikunnan koulussa.

Koulun heikkouksiin kuuluvia väitteitä: toiminta ei tätä päivää, koulu rutiinien orja, ajattelunvälineitä ja uudenlaisia työtapoja tarvitaan, koska mm. tutki-va oppiminen hävinnyt, antanevat ajattelunvälineitä koulun kehittämisestä kiinnostuneille.

Näitäkin väittämiä aineistossa oli vain yksi. Nimenomaan tutkivan, ongelmalähtöisen oppimien toivotaan lisääntyvän kouluissa.

Sitä tukee myös opetussuunnitelma tuleva opetus-suunnitelma.(Ops2016.)

14

Paljon tuen tarvitsijoita

Maahanmuuttajia paljon

Vanhempien huono sosioekonominen status

Toiminta ei tätä päivää(1)

Koulu on rutiinien orja (1)

Ajattelun välineitä ja työtapoja tarvitaan (1)

Opettajat uupuvat

Kuljetukset heikkoutena (lähikunta)

Tutkiva oppiminen hävinnyt (1)

Kouluverkkokeskustelu ja taloudellinen tilanne

Ei voida kaksoiskelpoisuuden omaavia käyttää hyväksi

Miten saadaan iso laiva kääntymään yhtenäis-koulussa (1)

Päivän struktuuri pitää olla selkeä (erityiskou-lu)

Koulun uhiksi koettiin (ulkoiset tekijät): opettajien uupuminen lähinnä lähiökouluissa.

Tilojen huono kunto puolestaan oli huolenaiheena useissa tapauksissa kouluista.

Kouluverkkouudistus pelotti jonkin verran, mutta monet koulut olivat sen käyneet jo läpi.

Opettajat uupuvat

Tilojen huono kunto

Kouluverkkouudistus

Huono oppilasmäärän ennustettavuus

Koulun mahdollisuudet ovat koulun ulkoisia tekijöi-tä.

Näitä tuloksia tarkasteltaessa vain kolme ensim-mäistä ovat mahdollisuustekijöitä, muut lähinnä pedagogista kehittämistä.

Näitäkin oli koko aineistossa vain yksi.

Vain taivas rajana, imagon kehittäminen, esi – ja alkuopetushanke (1)

Kyllä meillä on mahdollisuus olla keskustan innovatiivisin koulu (1)

Maahanmuuttajat käännetään kansainvälisyy-deksi (1)

Opettajan turvallisuushakuisesta tavasta opet-taa innovatiiviseen suuntaan (1)

Kuntatasolla ei ajatella opetussuunnitelman perusosaa, sisältöä. Ei jakseta. Sisältöä ei kehi-tetä. (1)

Teemoittain työskentely (1)

Comenius –projekti ja e-Twinning käytössä (lähikunta)

Ideoita tulee sallia (1)

Koulun ulkopuolinen oppiminen käsitettiin lähinnä atk-laitteiden käytöksi koulussa.

Lähikunnissa koulun ulkopuolisen oppimisen ja retkien esteenä olivat kuitenkin kuljetusten kalleus.

Tampereellahan tätä ongelmaa ei ole, koska oppi-laat käyttävät retkissään kaupungin busseja ja ilmai-sia bussilippuja.

Koulun ulkopuolisena oppimisena toteamus, nuoret oppivat TVT-taidot kotona tarkoittaa sitä, että pääasiassa TVT-taidot opitaan koulun ulkopuolella, nuoren toimintaympäristössä.

Koulun ulkopuolinen oppiminen

TVT-taidot: oppivat kotona, älytaulut, projek-torit luokissa

Tärkeetä koulun hyvä sijainti, retket tärkeitä (erityiskoulu)

Koulun oma luontopolku (lähikunta)

Valtaosa perustehtävästä tehdään koulussa, luo-kissa (lähiökoulu)

Tredun kanssa yhteistyö (teknologinen polku)

Riippuu siitä paljonko rahaa on käytössä (lähi-kunta)

Ei tabletteja ei kosketustauluja

Mediapajaa hyödynnetty

Taidekaari, kulttuuriperintö-opetus

Atk-tökkii, (atk-nikkarit)

Koulujen viestintätekniikan opetuskäyttö on vielä Suomessa puutteellista.

EU:n tilaama vertaileva tutkimus ESSIE julkistet-tiin keväällä 2013.

15

Mukana oli 31 Euroopan maata.

Suomen ICT varustetaso on keskivertoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä olemme sitä heikompia.

Saman suuntaiset ovat myös hieman tuoreemman OECD:n opetusta ja oppimista tutkineen TALIS –tutkimuksen (2014) esitulokset.

Edellinen tutkimus toi esille myös puutteen suo-malaisten opettajien täydennyskoulutuksessa.

Tulevaisuuden taitoja luodaan luokkahuoneissa.

Näihin kuuluvat olennaisena osana tiimityötaidot, tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot.

Ne ovat osa sitä laaja-alaista osaamista, jota ko-rostaa myös opetussuunnitelma 2016. (Ks. Ops 2016 ja Norrena 2013)

Tulevaisuuden työ- ja oppimisympäristöissä ko-rostuvat oppimaan oppimisen taidot, ajattelun taidot ja strategiat.

Tietoa on paljon tarjolla, mutta oikeaa tietoa on vaikea löytää.

Oppimisympäristön tulevaisuus on perinteisen ja virtuaalimaailman yhdistelmä.

Teknologia ei kuitenkaan ole keskeinen tekijä oppimisessa vaan toiminta, jota se palvelee. (Koulu 3.0, OPH.2014)

Koulun toimintaympäristön muutos koettiin seuraavasti:

On käyty arvopohjakeskusteluja, arviointi yhdessä

Rinnakkaisopettajat (lähikunta)

Tiedonhakua ei hallita vaikka hallitaan sosiaa-linen media (1)

Sähköinen oppimisympäristö, ei sellainen kuin pitäisi olla

Heikommallakin koulutuksella pysytään käyt-tämään valmista materiaalia (lähikunta)

Kehittymiseen tarvitaan oman alansa osaa-mista. Tiedosta tulee ohutta, jos todetaan, että opettajanoppaassa ei ole vastausta. ( lähikunta)

10 läppäriä keväästä toimimatta, ei verkkoa.

Teknologiapainotteinen luokka koulussa

Ei hyödynnetä oppilaiden puhelimia

Atk-yhdyshenkilö on vienyt eteenpäin (1)

Miten saadaan erilaiset opettajat tekemään yhteistyötä (1)

Lasten äly ei asu kännykässä.

Koulussa TVT-suunitelma ja yrittäjyyden viikko

Comenius-projekti ja e-Twinnig käytössä (lähi-kunta)

2.4 Inhimillinen pääoma ja osaamiskartoitukset

Inhimillinen pääoma on organisaation aineettoman pääoman perusta.

Se liittyy kiinteästi kasvatukseen ja koulutukseen.

Pitkällä aikavälillä henkilöstön tiedot, taidot, kyvykkyys, luovuus ja innovatiivisuus pitäisi hyö-dyntää, koska se on vaikuttaa organisaation tuloksel-lisuuteen.

Tärkeällä sijalla tässä on rehtorin osaamisen joh-tamisen taidot eli millaista osaamista organisaatiossa on ja miten sitä hyödynnetään koulun johtamis- stra-tegisessa.

Perusopetuksen laatua kehitettäessä avainasemas-sa on henkilöstö, myös koulun johto. (OPH: raportti 12.)

Osaamisen vahvistaminen on elinikäisen oppimi-sen kivijalka.

TVT-taidot tai Opeka -kyselyt kuvaavat henki-löstön uusien pedagogisten taitojen vahvistamista ja kartoitusta.

Työjärjestyksen teko perustuu vahvuuksien hyö-dyntämiseen ilmentää sitä, miten osaaminen voidaan ottaa käyttöön koulussa.

Rehtorin kehityskeskustelut opettajien kanssa olivat pääasiallisin osaamisen tunnistamisen muoto työyhteisössä.

16

Kehityskeskustelut

Osallistunut opettajien valintaprosesseihin

TVT-kartoitus

7 opettajaa ollut mukana e-oppimishankkeessa

Työjärjestyksen teko perustuu vahvuuksien hyödyntämiseen

Haastattelen opettajat työjärjestyksen teon aikana (lähikunta)

Mä muutenkin tiedän kuka on atk-nero (1)

Opeka –kysely on tehty, ei hyödynnetty.

Opeka - kyselyllä tarkoitetaan tässä lähinnä atk-taito-jen kartoittamista, jonka tuloksia kuitenkaan ei ollut vielä hyödynnetty.

Yrittäjyyskasvatus rehtoreiden määrittämänä

Rehtorit määrittelivät yrittäjyyskasvatuksen lähinnä myyjäisinä ja rahankeruuna koulussa.

Sitähän paljon alakoulussa tapahtuukin.

Mitään yhteyttä ei opetussuunnitelmaan ollut.

Tosin vastuunkanto, epäonnistumisen hyväksymi-nen, osallistuminen sivuavat yrittäjyyskasvatuksen käsitteitä.

Vastuunkanto

Pyrkii tekemään itte hommia.

Pari kertaa vuodessa myyjäiset

Pienillä lapsilla laitetaan takit järjestykseen (1)

Kansalaistaito, osallistuminen.

Epäonnistumisen hyväksymistä

Vanhemmat tulee koululle kertomaa työuris-taan

Luokanopettajakoulutuksessa ei 20 vuotta sitten näkynyt

Oppilaskunta myy munkkeja

Tehdään yritysjohtajia. Laajemmin jokainen oppilas ymmärtää työnteon merkityksen.

Rehtorin kriittisiäkin ajatuksia koulun kehittämisestä:

”Olen jotenkin huomannut, rakentava kriittinen tarkastelu, asioiden kyseenalaistaminen puuttuu perusopetuksen kehittäminen perustuu rakentee-seen”.

Mä palaan taas siihen oppimissuunnitelmaan.

Monta vuotta kehitettiin.

Mitä saatiin monessa vuodessa aikaiseksi – loma-ke.

” Muuttuiko mikään – uudenlainen tapa ajatella, miten kohdata oppilas – ei välttämättä”.

Uudessa opsissa tosi paljon hyviä sisältöjä. Tällä het-kellä perusosat valmiita hienolla tavalla ja se mikä on tulevaisuudessa tärkeää. Mut mä veikkaan, kun tulee kuntatasolle, niin ei enää tutkita sitä olemassa olevaa opetussuunnitelmaa vaan esimerkiksi sitä miten erityisopetus järjestetään. Sisältöä ei jakseta pohtia.. se on vaikeeta.. Pohditaan siis epäolennaisia asioita.

”Osaamiskartoitukset - aika hyvin mä taidan tietää, mutta sen hyödyntäminen on vaikeaa.”

”Opettaja tekee melkoisella autonomialla suuren osan työstään.”

Teemapäivinä ja johtamisella osaamiset tulee yhteiseen käyttöön – ei vaan oman luokan.”

Edellinen lause viittaa siihen, että teemapäivinä henkilöstön osaaminen ja yhdessä oppiminen tulee koko organisaation käyttöön.

” Tiimiverkosto tuo opettajien osaamista tietoon ja heidän kanssaan sitten johtoryhmä purkaa.”

Yhtenä vuonna voi kehittämisen kohteena olla opetusmenetelmät, mitä menetelmiä käytetään ja näin opettajien menetelmät paljastuvat.” (lähikunta)

”Ideoimaan uusia juttuja – ei niitä opettajia joka oksalla kasva.”

17

” Tänä vuonna tulevat tabletit käyttöön. Ne tulevat muuttamaan kouluopetusta – nopeus ja selattavuus on pointti”. Edelleen uskon monikanavaiseen tiedon-hakuun.”

”Kännykät eivät ole opetuskäytössä – Suomessa lapsenkengissä.” (lähikunta)

” Ei täältä pääse koulun ulkopuolelle oppimaan – tiedätkös yksi uimahallireissu maksaa 150 euroa.” (lähikunta)

”Heikommallakin koulutuksella pystyy käyttämään valmista materiaalia. Jos halutaan, että homma kehit-tyy, siihen tarvitaan oman alansa asiantuntijoita.”

Tulee raskaaksi, jos jokaisen tulee tietää kaikki. Siten tiedosta tulee ohutta. Jos todetaan, että opetta-janoppaassa ei ole vastausta tähän, niin varmaan se on väärin.” (lähikunta)

”Yhteistyö on vaikeeta. Aineenopettajat erilainen ihmistyyppi. Vaatii tolkuttomasti aikaa ja yhteis-työtä, kun jatkossa mennään ohjaamisen suuntaan. Pystyy ohjaamaan sitä, miten tietoo haetaan ja onko tieto oikea ja jos ei tiedä, mistä tietoo haetaan, niin millä ohjaat oppilasta.”

” Miten saada iso laiva kääntymään.” 50% luo-kanopettajia ja 50 % aineenopettajia.”

” Imagon kehittäminen, koulu kuolee, jos oppilaita lähtee pois.”

” Yrityskylä käynnistä ei tingitä, vaikka kuljetus maksaa.” (lähikunta)

”Atk-laitteiden käyttäminen maalla ja laitteiden remppaaminen vaikeaa, sillä sähkötkin voivat olla poissa pitkän aikaa.”

”Atk-tuki tökkii – lähitukea pitäisi kehittää.”

” Uskon monikanavaisuuteen tiedontuotannossa, kynä on yksi tiedon tuottamisen muoto”.

” Pienessä koulussa pystytään puuttumaan jokaisen oppilaan kielenkäyttöön - kirosanaan ja kiusaami-seen.”

” Meidän tämän hetken oppilaantuen järjestelmä pe-rustuu siihen, että jokaiselle oppilaalle räätälöidään oma oppimissuunnitelma. Pystyykö kunnolla esi-merkiksi enkunope selviämään monitasoisen ryhmän kassa?”

” Joillain muilla alueilla vanhemmilla on paremmat edellytykset viedä lasta muualle oppimaan kuin tällä alueella. Meillä on paljon lapsia, jotka viettävät koko kesän pihalla. Ne eivät käy edes lähimetsissä. Omas-sa asunnossa maailmankuva on tosi, tosi pieni.” (lähiökoulu)

Edellinen lausahdus viittaa vahvasti koulujen eriytymiseen ja koulujen välisten erojen kasvuun.

(Ks. Bernelius, V (2013) Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, per-heiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaltaukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.)

Koulu on oppimista ja kasvua varten

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa koulussa pitäisi olla kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri.

Toimintakulttuurin pitäisi tukea arvoperustaa ja oppimiskäsitystä.

Koulu on oppiva yhteisö, jossa on monipuoliset työskentelytavat ja jossa korostuu avoin vuorovai-kutus ja osallisuus sekä tulevaisuuteen suuntautunei-suus.

Koulussa käytetään suunnitelmallisesti toiminalli-suutta ja vahvistetaan osallisuutta.

Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta oppilas kasvaa vähitellen ottamaan vastuun oman ja yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta (Ops 2016).

Tieto- ja viestintäteknologinen kehitys, lasten tai-tojen hyödyntäminen sekä työelämän ja toimintaym-päristön uudet vaatimukset asettavat oppimiselle ja koulutukselle aivan uudenlaisia haasteita verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin, jossa opettaja opet-taa ja oppilas oppii.

18

Työskentelyssä hyödynnetään tieto- ja viestintä-teknologiaa sekä verkkoympäristöjen mahdollisuuk-sia opiskelun, ajattelun, luovuuden, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. (Ops 2016.)

Ensimmäisen kerran maailmanhistoriassa nuoret auktoriteetteja digitaalisessa vallankumouksessa verrattuna aiempaan sukupolveen.

Jopa aivotutkijat ovat huomioineet 8 - 18 -vuoti-ailla on parempi lähimuisti, joka mahdollistaa mo-nien työtehtävien samanaikaisen prosessoinnin.

Yrittäjyyskasvatus opettajien määrittämänä

Yrittäjyyskasvatuksen opettajat näkivät lähinnä sisäi-senä yrittäjyytenä, läpi opetussuunnitelman läpäise-vänä toimintatapana.

Yrittäjyyskasvatus määriteltiin seuraavasti:

Sisäistä yrittäjyyttä

Asennekasvatusta

Rohkaisua innovatiivisuuteen

Liittyy opsiin läpäisyperiaatteella

Hankalaa tuoda ylä- ja alakouluun

Rahankeruuta

Sisäisen yrittäjyyden kautta oman vastuun otta-minen oppimisesta ja osaamisesta (1)

Näistä viimeksi mainittu ilmentää hyvin, myös eli-nikäisen oppimisen kannalta, yrittäjyyskasvatuksen käsitettä vastuun ottaminen oppimisesta ja osaami-sesta.

Yrittäjyyskasvatuksen liittyminen opetussuunni-telmaan läpäisyperiaatteella kuvaa myös sitä, miten yrittäjyyskasvatus pitäisi sisällyttää opetussisältöihin ja opetusmenetelmiin kaikissa oppiaineissa.

Yrittäjyyskasvatus painottuu kaikissa Suomen uudistuvissa opetussuunnitelmissa ja opettajat ovat avainasemassa siinä, miten niitä toteutetaan käytän-nössä oppitunneilla. (Ks. Seikkula-Leino,J., Rus-kovaara,E., Ikävalko,M., Kolhinen,J., ja Rytkölä,T. 2014.)

Edellisen lisäksi yrittäjyyskasvatus pitäisi sitoa koko koulun toimintakulttuuriin ja sitoa se koulun arkipäivän toiminnaksi.

Näin yrittäjyyskasvatuksesta luodaan tavoitteellis-ta toimintaa, jota voidaan systemaattisesti arvioida ja kehittää.( Ks. Seikkula-Leino 2007.)

2.5 Opettajien näkemyksiä Yrityskylä -opetusmenetelmänä

Haastattelussa opettajat näkivät Yrityskylä -oppimis-menetelmän kansalaistaitoja vahvistavan yhteistyö-nä.

Yrityskylä opetusmenetelmänä koettiin lapselli-seksi yläkoulussa Kuudes luokka oli sopivin, koska oppilaat eläytyivät rooliinsa todentuntuisesti, jopa säästivät rahaa, vaikkakin olivat tietoisia siitä, että virtuaaliraha ei toimi Yrityskylän ulkopuolella.

Jonkin verran ongelmia Yrityskylä -käynneillä oli kurinpidossa.

Esimerkiksi virtuaalista rahaa käytettiin sillä lailla väärin, että lähetettiin vääriä laskuja.

Myös varastelua oli muutamassa tapauksessa.

Oppilaat pääasiassa selvittivät ongelmatilanteen keskenään.

Seuraavassa opettajien käsityksiä Yrityskylä - opetusmenetelmänä:

Antaa järkevän mallin alakoulussa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta (1)

Yrityskyläkäynti oli oppilaiden kannalta mie-luisinta

Ohjasi oppilaita itsearviointiin (työpaikanhaku)

Ei ollut johtopaikkoihin tunkua

Myös heikot osasivat tehdä työn

Tekemällä oppimista

Äärimmäisen hyvin sopi matematiikanjaksoon

Tuki oppilaiden yhteistoimintaa

Säästivät rahaa

Mielenkiintoinen opetusmetodi ja kuudesluok-kalaiset sopiva kohderyhmä

Ei ehditty kaikkia asioita käymään läpi

Jouduin valkkaamaan oppilaita, riittävätkö paukut

Opetusmenetelmänä roolipeli oli hyvä

19

Oppilaiden kannalta parasta oli vastuun ottami-nen omasta työstä, käytännön työn tekeminen ja oppiminen ja rahankäytön suunnittelu, tieto-koneiden käyttö, kasvatti oma-aloitteisuutta

Erityisoppilailla oli vuorovaikutuksessa vai-keuksia, opettaja joutui auttamaan

Yksinkertaisempia ammatteja annoin heikoim-mille

Itse tekeminen ja kokeminen, kyseessä oli kokonaisoppiminen (1)

Lähtevät ihan eri tavalla hakemaan työpaikkaa yläkoulussa (1)

Me tehtiin äidinkieliset työhakemukset ja aset-telun mukaiset (1)

Odotettiin koko syksy Yrityskyläkäyntiä

Yrittäjyyttä vähän peruskoulussa, kyllä sossus-ta rahaa saa

Tykkäsivät työnteosta ja oppivat toinen toisil-taan

Oppilaat näkivät mun toiminnasta, että nyt tulee Yrityskylätunti, ihan odottivat sitä

Toimitusjohtajat ja alaiset haastattelin luokan edessä ja muut seurasivat luokan perältä.

Pedagoginen hyödyntäminen jäi vähäiseksi

Kaikki opettajat opettivat Yrityskylän omista intresseistään käsin.

2.6 Oppimateriaali ja opettajien valmennus Yrityskylä -käyntiin

Oppimateriaali oli vaikeahko.

Erityisesti käsitteet koettiin vaikeasti selitettä-väksi oppilaille.

Oppimateriaalia pitäisi konkretisoida, kuten eräs tutkittavista mainitsi.

Vain muutamat olivat täysin tyytyväisiä oppi-materiaaliin ja opettajanopasta pidettiin kyllä-kin hyvänä ohjeistuksena.

Valmennus -käyntiin oli riittävä, kun se toteu-tettiin yrityskylässä

Materiaalipaketti tiivis, loogisesti etenevä, kiire (1)

Oppimateriaali laadukas (1)

Työkirjan tehtävät hankalasti ohjeistettu

Yrityksen tuottopeli ja veroasiat kuudesluokka-laiselle haastavia

Työhakemusten tekeminen. Paljon vaatii roh-kaisua lapset

Oppimateriaalissa paljon kehitettävää

Teoreettinen materiaali, ei aina hauska

Kioskipeliin käytin paljon aikaa voiton ja tap-pion ymmärtämiseksi

Oli liikaa alvit, prosenttilasku tulee vasta ke-väällä

Kyllä jotkut osasivat, osalta meni yli hilseen.

Vaikeita käsitteitä: julkinen palvelu, henkilös-töresurssi, yritys. Tukee koulun ulkopuolista opetusta

Parantaisin ja konkretisoisin asiat.

Huonot puolet: käsitteet.

Materiaali oli vaikeeta. Tulostin opettajanop-paan.

Liikaa materiaalia.

Oppimateriaali erityisoppilaille liian vaikea.

Ne vertaili, toinen sai enemmän palkkaa!

20

Open ajatuksia:

” Ei käyty kaikkea materiaali läpi. Liian teoreettista. Hirveen hankalia selittää. Aika mistä otan? Koulu-tuksessa ei käyty opettajan materiaalia läpi. Opetta-jan päivää käytiin. Verotus vaikeesti ymmärrettävää: brutto ja netto. Progressiivinen verotus – suurin osa ei ymmärrä verotusta. Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat hankalia. Leikkiminen ihanin asia. Opetusme-netelmä: oppilaat saivat kokemuksen rahan tienaami-sesta. Konkreettinen menetelmä”.

”Oppimateriaali oli raskas – ne käsitteet.”

” Ennakkovalmentautuminen, oppimateriaali korkee-lentoista, piti mukauttaa.” (erityiskoulu)

” Toimitusjohtaja, kalman kalpeena, porua väänsi, tuli kuluja, piti lohduttaa.” (opettaja)

” Huoli siitä, miten meidän oppilaat selviävät puheis-ta.” (erityiskoulu)

” Opetusmenetelmä hankala - liikaa aikaa vei. Peri-aatteessa se oli kaikesta muusta pois. Toisaalta se oli monipuolista, yhteiskuntaan suuntaavaa.”

” Meillähän ei ole matematiikankirjoja 3 – 6:lla, me ollaan nettimopin varassa.” Se pitäisi toimia – mene koneelle – avaa kirja. Kohta siellä sitten ne onnet-tomat koneet takkuilee – katoo aina kun tulee uusi päivitys.” (lähikunta)

30 vuotta alalle ollut opettajan käsitys oppimateriaa-lista: ”Teoriaosuus käsitteineen liian vaativa.” ”Ta-louselämän käsitteet liian vaativia kutosille” ”Alku-paketti voisi olla suppeampi, koska on vaikeuksia sijoittaa tunteja.” ”Muutoin menetelmässä ei huonoja puolia.”

”Heikot oppilaat osasivat tehdä työnsä samalle tasol-le muitten kanssa. Hyvät oppilaat, jotka olivat hyviä puhumaan hakivat toimitusjohtajan paikkoja.”

2.7 Yrityskylän pedagoginen hyödyntäminen ja kehittäminen

Yrityskylän pedagoginen hyödyntäminen tapahtui pääasiallisesti oppilaiden kirjoituksilla yrityskylä-käynnistä.

Tätä oli myös oppimateriaalissa ohjeistettu.

Shulman & Shulmanin (2004) opettajan reflektoin-nin malliin pohjautuen etevän opettajan osatekijät muodostuvat visiosta, motivaatiosta, ymmärryksestä ja käytännöstä.

Ymmärrys ja käytäntö ovat sidoksissa siihen, miten opettaja käsittää opetuksensa liittyvän opetus-suunnitelmiin ja miten pedagogisesti hän toimii.

Etevä opettaja yhdistää vaivatta vision, motivaati-on, ymmärryksen ja käytännön omaan opetukseensa.

Hän oppii kehittämään opetustaan reflektoinnin avulla.

Edellisen kappaleen teoreettiseen pohdintaa no-jautuen lähikunnassa toteutettiin Yrityskylä –päivä lähikunnan yhtenäiskoulussa (luokat 1 - 9).

Yrityskylä -päivässä oppilaat tekivät itse tuotteita eri oppitunneilla, rahana toimi leikkipaperiraha ja yritysten perustaminenkin sujui asianmukaisesti.

Rehtori oli tässä mallissa vahvasti mukana. Hän kierteli yrityksissä asiakkaana ja ostajana, samoin kuin oppilaat.

Joka yrityksessä oli työntekijät ja pomot. Opetta-jat toimivat ohjaajana ja malli oli kopioitu Yritysky-lä-käynniltä kouluun.

Näin Yrityskylässä opittu osaaminen siirtyi sovel-tuvin osin suoraan koulun toimintatapoihin.

Jälkimäinen tarkoittaa sitä, että se lisäsi yhteistyö-tä oppilaiden ja koko työyhteisön välillä ja vahvisti yhtenäiskoulussa me henkeä.

Samalla menetelmällä tehdään yrityspäivä ensi keväänä tässä koulussa, tämän etevän opettajan mu-kaan.

Lähikunnan koulun opettaja kehitteli mielessään Yri-tyskylä- oppimismenetelmää tulevaisuuteen suuntaa-vana virtuaalisena hankkeena.

21

Tämä etevä (Shulman & Shulman 2004) opettaja reflektoi opetustaan ja oppimistaan ja toi samalla Yrityskylän kehittämiseen visiointinäkökulman. (Seikkula-Leino 2007, 76-77)

Hänen visionsa (Ks.Shulman & Shulman 2004, 260) mukaan Yrityskylä voisi kehittää oppilaan 2000-luvun tulevaisuuden orientoituvia taitoja seu-raavasti:

”Ei samalla konseptilla seiskoille yläkouluun vaan virtuaalihahmot kuluttaisivat samalla idealla. Toi-minta kokonaan virtuaalinen. Ostokset virtuaalisesti netistä. Kaikki tapahtuisi virtuaalisesti.”

Muita opettajien kehittämisajatuksia olivat seuraavat havainnot:

”Yrityskylä voisi olla inspiroivampi kuin kellaritila”, totesi tamperelainen opettaja.

Oppimateriaalia parantaisin ja konkretisoisin. Kaksi käyntiä viidensillä luokilla yksi ja kuudensilla yksi Tämä oli monen opettajan toive. Ja se toteutettaisiin siten, että oppimateriaali ja opetus jakaantuisi kah-delle luokalle.

Erityiskouluissa seiskat voisivat työharjoitella Yrityskylässä, koska on vaikeata löytää oppilaille sopivaa TET- paikkaa. Tämä oli erityiskoulun opetta-jan kehittämisidea.

Yrityskylä-käyntiä hyödynnettiin Mediakoulussa lehtijutun teossa, eräässä tamperelaisessa koulussa. Juttu julkaistiin paikallisessa lehdessä.

Open ajatuksia lähikunnasta:

” Mä jotenkin haluaisin, että joku keksisi sen, miten me saadaan istutettua se tähän koulumaailmaan. Tänä vuonna ei minulla yhtä hyvä porukka. Ei itse-ohjautuvuutta. Opetusmenetelmänä erittäin hyvä ja motivoiva.

Tässä opettaja pohti ja reflektoi laaja-alaista, ko-konaisvaltaista opetusta, aivan opetussuunnitelman 2016 mukaisesti.

3. Oppilaiden kokemuksia Yrityskylästä

Opettaja valitsi ryhmästään viisi oppilasta haastatel-tavaksi. Haastattelut nauhoitettiin.

Ryhmässä oli sekä tyttöjä että poikia koko aineis-tossa noin 50%.

Haastattelu kestivät noin puoli tuntia. Haastattelut koodattiin seuraaviin kategorioihin:

Työnkuvaus, tieto- ja viestintätekninen osaaminen ja vapaa-aika ja arjen hallinta. (Ops 2016.)

Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suu-remmassa määrin työskennellään tiedon kanssa.

Työ perustuu yhdessä tekemiseen ja verkostoissa toimimiseen, että teknologian hallintaan.

Tämä on juuri sitä tulevaisuuden laaja-alaista osaamista, jota tuleva opetussuunnitelma korostaa. (Ops, luonnos 2016)

Nuorten uusi sukupolvi on ensimmäinen suku-polvi, joka on ns. internet –sukupolvi, joka ei kuluta aikaansa television katsomiseen verrattuna edelliseen sukupolveen vaan lukee lehtiä verkossa, seuraa uuti-sia netissä ja kirjoittavat ja lukevat heitä kiinnostavia blogeja.

Työnkuvaus

Oppilaiden työnkuvaus oli seuraavanlainen:

Opetti työelämää.

Haastavinta ja kivointa oli työnteko.

Kivointa oli kantaa vastuuta.

Talousasiat ja sosiaalisuus oli kivointa.

Oli hieno päivä.

Alaisten kanssa tulin hyvin toimeen.

Oli hauskaa kokeilla näitä työammatteja.

Mun työntekijät eivät kuunnelleet ohjeita.

22

Oli hienoa olla toimitusjohtaja (aloitan pohjal-ta)

Tykkään käsitellä muita.

Ihmisille pitää olla mukava ja pitää tietää mitä myy.

Vastuu pisti adrealiinin kiertämään.

Kivointa oli opetusmenetelmä.

Oma yritys jäi mieleen.

Mä pääsin siihen ammattiin, mihin mä halusin.

Tykkäsin työstäni.

Työnteko jäi mieleen. Suunnilleen alaiset teki-vät sen mitä toivoin.

Liikaa velkaa tuli

3.1 Oppilaan oppiminen

Oppilaan oppiminen Ops 2016 luonnoksen mukaan tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisryhmän, opet-tajan, kouluyhteisön jäsenten, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja eri yhteisöjen kanssa erilaisissa oppimisympäristöissä. (Ops luonnos 2016)

Oppiminen on elinikäistä ja edellisen tiedon poh-jalle rakentuvaa.

Sitä voidaan tarkastella sekä yhteisön, että yksilön näkökulmasta.

KuntaKesyn mukaan oppiminen voidaan jäsentää osatekijöihin ja ne muodostavat osan oppimisproses-sia.

Oppiminen painottuu siis oppilaan ja yhteisön osaamisen kehittämiseen seuraavasti: oppilaan oppimiskokemukset, opetussuunnitelma tavoitteet ja sisällöt (Ops 2016), opetus ja pedagogiikka, oppimis-ympäristöt ja ohjaus ja tuki.

Oppimistaan ja oppimiskokemuksia oppilaat kuvasivat seuraavasti:

Osasin tehdä työn.

Tunneilla puhuttiin brutto- ja nettopalkasta ja esitettiin ammatit, haettiin työt.

Työ opetti

En kysynyt kaverilta, kaikki kysy multa.

Opin taloutta.

Opin vähentää verot.

Opin kommunikaatiota.

Kivaa esimakua työelämästä.

Opin ryhmätyöskentelyä.

Koulu erilaista, työelämässä sinulla on vastuu.

100 % korvaa koulupäivän.

Opittiin toinen toisiltamme ja ohjaajalta. No-peimmin kysy kaverilta.

Asiakaspalvelua ei käyty, prosenttilasku puut-teellinen.

Ohjaajat neuvoivat vieressä.

Opin käyttämään rahaa.

Opimme millaista työelämä on.

Tykkään pitää asiat järjestyksessä: en niinkään pomottaa.

Vaikeinta oli laskea verot.

Prosenttilasku vähän vajaata.

Opin piirtämään pohjapiirrustuksia.

Yrityskylä poikkeaa tavallisesta koulupäivästä.

Työelämä opetti, mistä raha tulee ja mihin menee.

Rahaliikenteen oppiminen oli kivointa.

Kivointa oli oppia palvelemaan asiakkaita.

Osasin käyttää virtuaalista rahaa.

Ohjaaja neuvoi palkkojen maksussa.

Palkka-asioissa ja verotusasioissa valmennus oli vähäistä

Mä opin meidän tiimiltä.

Apua ei tarvinnut kuin omasta päästä.

23

Opin rakentamaan legoja. Opittiin taitoja, joita työelämässä tarvitaan.

3.2 Oppilaan tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen kehitys, lasten taito-jen hyödyntäminen sekä työelämän ja toimintaym-päristön uudet vaatimukset asettavat oppimiselle ja koulutukselle aivan uudenlaisia haasteita verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin, jossa opettaja opet-taa ja oppilas oppii.

Työskentelyssä hyödynnetään tieto- ja viestintä-teknologiaa sekä verkkoympäristöjen mahdollisuuk-sia opiskelun, ajattelun, luovuuden, yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. (Ops 2016.)

Yrityskylässä oli liki 40 tietokonetta oppilaiden käytössä sekä useita tulostimia.

Yritystä kohden oli noin 2- 3 tietokonetta.

Periaatteessa laitteet toimivat hyvin ja ohjaajalta ja toinen toisiltaan oppilaat saivat apua ongelmatilan-teissa.

Seuraavat kokemukset kuitenkin vahvistavat, että kokemukset oppilailla olivat lähes samanlaisia kuin kellä tahansa aikuisella työpaikallaan.

Suurimmaksi osaksi tarvittiin ohjaajalta tietoo tietokoneen käytössä. (Yhdessä oppiminen vrt. ops 2016)

Netti kaatui

Tietokoneet eivät toimineet

Lasku piti kirjoittaa paperille ( miksi ei sähköi-sesti, ongelma tietokoneessa)

”Kassa näpytteli tunnuksen, en minä”.

”Virtuaalikortti oli silleen vaikeeta kun ei tien-nyt paljonko kortilla oli rahaa.”

Atk-laitteet eivät toimineet.

iPadi sammui itsestään

Postissa laitteet ja tulostin tökki.

Virtuaalinen raha, aluksi hankala.

Ei osattu maksaa PayPadilla.

Pari kertaa meni sähköt

Sähkökatkos Samsungilla.

Turhia laskuja: virtuaalirahahuijaus.

Ostelu oli kivointa.

3.3 Oppilaan vapaa-aika ja arjen hallinta

Arjen toimintoja kuvaa tässä oppilaiden vapaa-aika.

Työvuorot vaihtuivat Yrityskylässä ja osalla oli vapaa-aikaa.

Opsin 2016 mukaan oppilaita ohjataan huolehti-maan itsestään ja harjaannuttamaan oman elämän ja arjen hallinnan kannalta tärkeitä taitoja.

Oppilas kehittää kuluttajataitojaan ja edellytyk-siään omasta taloudesta huolehtimiseen.

Vapaa-aikana oppilaat kävivät syömässä kahvios-sa ja vierailivat toistensa yrityksissä.

Joidenkin oppilaiden kohdalla oli liikaa vapaa-ai-kaa.

Vapaa-ajan toimintojaan he kuvailivat seuraavasti:

”Kävin syömässä ja hoidin firman hommia”.

”Kävin kaupassa ja kuntotestissä.”

”Ostin pitsan, kaakaon ja patukoita”.

”Mä ostin talon ja jäin velkaa 19.000. Mulle tultiin tarjoamaan taloa ja en ymmärtänyt, että se maksoi niin paljon.”

Tein sähkösopimuksen.

Kauppasin Aamulehteä.

”S -marketissa turhaa tavaraa ja liian kallista.”

Ääniä laskin.

”Kävin pyytämässä palkankorotusta. Palkkoja ei voinut korottaa.”

Kaikki tavarat liian kalliitta.

”Virtuaalirahaa jäi. Säästin tablettiin”.

Sain ystävyyssuhteita muista kouluista

Tein pankissa töitä vapaa-ajallakin

Kiertelin kavereiden yrityksissä

Kahvilassa oli syödessä tunkua.

Tyhjänä aikana autoin kavereita

24

Oppilaan ajatuksia:

” Vapaa-ajalla hengailtiin ja tyhjänä aikana au-toin kavereita. Autoin omassa firmassa muita”. ”Haittaa oli kun tietokoneet eivät toimineet.” Internet katkeili ja lasku piti kirjoittaa paperil-le.”

” Virtuaalista rahaa oli helppo käyttää. Mak-soin palkkoja. Osasin kaikki tehdä itse. Itse otin selvää asioita.” Mä tein vähän kaikkee, olin Martellassa henkilöstöpäällikkö”

” Menisin uudestaan, ei pulpetissa tapittamis-ta.” ”Yrityskyläkäynti voisi olla kolme päivää, leirikoulumuotoinen.” Mun mielestä yritys-kylätunteja voisi olla enemmän, vaikka kyllä siellä yrityskylässä oppi silleen, että ei ollut ihan pihalla.”

”Veroista ei puhuttu silleen.” ”Yrityskylässä opin enemmän, kyllä mä sitten pärjäsin yri-tyskylässä.” ”Ylellä tehtiin radiolähetyksiä, ne olisi voinut julkaista vaikka keskusradios-sa.” ”Ehkä jokaiseen yritykseen ylen tekemät jutut.”

” Keskusradioista voisi kuulua kaikille tehdyt jutut ja videonpätkiä voisi tulla .” ” Kahvilassa voisi olla enemmän ostettavaa”. ”Kurinpito-on-gelmia ei ollut, jotkut nojaili seiniin, ei saanut nojailla.”

” Atk-laitteet kerran ei toiminut, osasin käyttää virtuaalista rahaa, virtuaalikortti oli silleen vai-keeta, kun ei tiennyt paljonko tilillä on rahaa.”

Yhteenveto oppilaiden kehittämisajatuksista

Menisivät lähes 100% uudestaan.

Joidenkin oppilaiden mielestä harmittavan paljon aikaa meni selostuksiin.

Kokonainen viikko yrityskylässä oli erään ryhmän toiveena.

Oppilaat menisivät mieluiten samaan ammattiin kehitysmielessä.

Osa taas vaihtaisi ammattia.

Kaikki olivat tyytyväisiä ammattiinsa yrityskyläs-sä ja he osasivat tehdä työnsä.

Pormestarin ammatti kuitenkin pelotti, koska piti pitää puheita.

Samoin johtopaikoille ei ollut tunkua, vaikkakin oppilaat tiesivät, että niistä maksetaan paremmin.

Puhuminen ja vastuu pelotti.

Rahaa jäi usealla jäljelle ja palkkaansa he olivat tyytyväisiä.

Jotkut oppilaista eläytyivät niin hyvin ammattiin-sa, että säästivät suuren osan rahasta esim. tablet-tiin, vaikkakin virtuaaliraha ei toiminut Yrityskylän ulkopuolella.

Tavaroita olisi voinut yrityskylässä olla enemmän.

Joillakin oli liikaa vapaa-aikaa, kun työnteko sujui nopeasti.

4. Yrityskylässä käyneiden koulujen malleja

Seuraavaksi kuvaan aineistosta nousseita yhdistettyjä malleja, niistä kouluista, jotka ovat käyneet Yritysky-lässä. Mallit voivat toimia myös hyvinä käytänteinä.

4.1 Kaupunkimalli:

Koulu sijaitsee ihan kaupungin keskustassa. Oppi-lailla lyhyt matka Yrityskylään.

Koulun toiminta-ajatus ja missio kiteytyy luotta-mukseen, oppilaan onnistumiseen vastuullisuuteen ja turvallisuuteen koulutyössä.

Koulun toiminta-ajatuksessa on yrittäjyyskas-vatukseen liittyviä käsitteitä, mm. vastuullisuus, oppilaan onnistuminen, luottamus ja sen tukemi-nen.

Koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa on liki 750 op-pilasta. Koulu sijaitsee kahdessa eri rakennuksessa.

Koulun hallinnossa on rehtori ja apulaisrehtori. Koulun vahvuutena on ammattitaitoinen henkilökun-ta, painotukset mm. laaja kielipainotus.

Koulussa kokeillaan myös uudenlaisia toimintata-poja opetuksessa mm. tabletit, iPadit käytössä sovel-tuvin osin.

Koulu on mukana Opetushallituksen kokeilussa e-oppimishankkeessa.

Osa opettajista on ollut mukana tämän koulun koulupolun uudistuvan opetussuunnitelman kehitte-lytyössä.

25

Koulun oppilaiden sosioekonominen status rehto-rin mukaan tavallista korkeampi.

Koulun heikkoutena on se, että se on riippuvainen painotusoppilaista.

Koulun uhkana ovat hallinnosta tulleet ratkaisut, jotka supistivat oppilaaksi ottoa.

Koulun mahdollisuus rehtorin mukaan on olla kau-pungin innovatiivisin koulu, joka johtuu siitä, että koulu on kehittämiskokeiluja salliva koulu ja oppila-saines on hyvä.

Koulun koosta johtuen koululla on madollisuus toteuttaa ja olla mukana erilaisissa projekteissa.

Koulun ulkopuolinen oppiminen näkyy langatto-massa verkossa. Koulu on siirtymässä tietokoneluok-karakenteesta pois kannettaviin koneisiin.

” Ei ole väliä ovatko omat vai vieraat tietokoneet käytössä”, on rehtorin toteamus.

Sisältöpuutteita hän näkee sähköisessä materiaa-lissa.

Osaamiskartoitukset. TVT-kartoitus tehty, täyden-nyskoulusta tarjottu opettajille, koulussa on älytaulu-ja ja seitsemän opettajaa on ollut mukana E-oppimis-hankkeessa.

Seutukunnallisessa opetussuunnitelmatyössä on kaksi opettajaa ja opettaja on myös aineensa edusta-jana valtakunnallisessa opetussuunnitelmatyössä.

Myös rehtori on mukana valtakunnallisessa ope-tussuunnitelmatyössä työryhmässä.

Koulupolku toimii opetussuunnitelman käsikassa-rana ja koulua varten tehdään vielä oma opetussuun-nitelmatoimikunta.

Yrittäjyyskasvatuksen rehtori näkee kaikkien opet-tajien työhön liittyvänä ominaisuutena ei kuitenkaan sisäisenä yrittäjyytenä.

Jatkumo yrittäjyyskasvatuksesta yläkoulussa tulee TET- harjoittelun ja yhteiskuntaopin myötä.

Samoin kuin alakoulun uudistuvissa opetussuun-nitelmissa tulee olemaan 4 -6 luokilla yhteiskunta-oppiin kuuluvia sisältöjä, jotka soveltuvat Yrityskylä –opetusmenetelmän kenttään.

Opetustunteja oppilaat yrityskyläkäynneille kaipasi-vat lisää, koska tunteja oli jäänyt väliin.

Oppilaat toivoivat uutta yrityskyläkäyntiä ja he olisivat halunneet olla muiden koulujen luokkien kanssa tekemisissä enemmän.

Oppilaat halusivat mennä uudelleen yrityskylään joko samaan ammattiin tai eri ja pidemmäksi aikaa kuin päiväksi.

4.2 Lähikoulun malli

Koulu sijaitsee suurehkossa lähiössä. Koulu on iso yhtenäiskoulu. Koulussa on yli 700 oppilasta.

Oppilaiden vanhempien sosioekonominen tausta on matala tulo- ja koulutustasoltaan.

Maahanmuuttajia on koulussa yli 25 %. ”Ei maa-hanmuuttajat ole kuitenkaan vaikeita käytökseltään, tavallisten suomalaisten perheiden lapset ovat meillä haastavimpia,” toteaa rehtori.

Joka luokasta löytyy tehostetun tuen tarvitsijoita. Rehtorin mukaan tämä on raskasta opettajille, vaik-kakin koulussa on resurssiopettajia.

Opettajat tekevät kovasti työtä. Koulu on amma-tillisesti haastava.

” Monessa koulussa ei opi yhteistyötaitoja, meillä ne oppii,” toteaa rehtori.

Koulun heikkoutena on haastava oppilasaines. Koulussa on huoli opettajien jaksamisesta.

Koulun on melko suuret sairastuvuustilastot ilmentävät tämän ja nyt on meneillään sisäilmatut-kimus.

Koulun imagoa yritetään nostaa. Kauhuskenaario olisi se, että koulusta tulee slummikoulu.

Jo nyt painotusoppilaita lähtee keskustaan. Reh-tori on ollut toimessaan joitain vuosia, ensin apulais-rehtorina.

Koulu on yhtenäiskoulu, johon kuuluu pari ala-koulua. Koulussa toimii johtotiimi, jossa on edustajia kaikista kolmesta koulusta. Koulussa on painotus-luokka.

Koulun mahdollisuutena on koulun imagon kehittä-missuunnitelma, alkuopetuksen kehittämishanke ja painostusluokkien kehittäminen.

26

Rehtorin mukaan kansainvälisyyttä ei ihan osata käyttää lippulaivana, koska koulussa on paljon maa-hanmuuttajia.” Me ollaan siis kansanvälisiä”, toteaa rehtori.

Paikallista sanomalehteä käytetään viestintävä-lineenä kertomassa koulun arjesta. Samoin alueella koulunsa käyneitä kansanedustajia käy luennoimassa oppitunneilla.

Koululla on myös yhteistyötä ja projekteja polii-sin, palokunnan ja ammatillisten oppilaitosten kanssa mm. teknologinen polku.

Koulun on pakko muuttua

Koulun ulkopuolinen oppiminen: ” Koulun on pakko muuttua, yhteisopettajuus ja sähköiset materiaalit on tätä päivää,” toteaa rehtori.

Koulussa on hyvä varustetaso: älytaulut, projek-torit luokissa. Uudenlaisia järjestelyitä vaaditaan kuitenkin koulun tilojen ja seinien suhteen.

Henkilöstön osaamisen kartoitus tapahtuu lähinnä kehityskeskustelujen puitteissa.

Yläkoulussa yrittäjyys voisi ilmetä lähinnä koske-tuksena työelämään (TET), yhteiskuntaopin, opon tuntien ja yrittäjäkerhojen puitteissa.

Luokanopettajan vaihto ja aineenopettajan vaih-to esim. Yrityskylä-materiaalia käsiteltäessä voisi tapahtua suorana vaihtona: aineenopettaja opettaisi materiaalin ja luokanopettaja sillä välin pitäisi yh-deksännen luokan tunnit.

Opettajan näkemys Yrityskylä-päivästä

Opettajan mukaan yrityskyläpäivä oli paras. Se sytytti oppilaille lampun. Tämä on kivaa. Aika paljon käytin vaikean materiaalin kahlaamiseen.

Kuudesluokkalaisille prosenttilasku ja verotus ovat vaikeita. Maahanmuuttajilla on huono kielitaito. Energisimmät heistä halusivat johtopaikoille.

Venäjänkielisiä maahanmuuttaja oppilaita voi-taisiinkin opettajan mukaan käyttää tulkkeina esim. Metsossa Yrityskylässä.

Yrittäjyyskasvatus on opettajan mielestä vastuun ottamista ja työn tekemistä.

Oppilaan vastuun ottaminen näkyi myös koulun toiminta-ajatuksessa Pormestarina Yrityskylässä toiminut oppilas otti työnsä raskaaksi. ”En mene koskaan kaupungintalolle pormestariksi”, totesi hän jälkeenpäin.

Tämä oppilas ei ehtinyt palkkaansa käyttää. Saman oppilaan mietteitä: ”Vaikeinta pormestarin työssä oli, että kaikki sujuu ajallaan – siis aikatau-lussa pysyminen.” Monille alakoululaisille Yritysky-lä-käynti meni yli hilseen. Kaksi käyntiä olisi sopiva oli monen opettajan toive.”

Oppilaiden näkemyksiä

”Opimme ehkä enemmän toinen toisiltamme”, oli usean oppilaan toteamus.

”Toimitusjohtajana en silleen käskenyt niitä, vaan pyysin niitä tekemään ja ehdotin: voisitko tehdä”.

”Pankilla oli hirveesti hommia, kun piti laskuja maksaa, nettipankki voisi olla kätevämpi, voisi netis-sä maksaa,” totesi eräs oppilas arjentuntuisesti.

Prosenttilaskuja muutama oppilas kertasi kotona, koska niitä tarvittiin Yrityskylä -päivänä esim. palk-koja maksettaessa.

Oppilaat menisivät mielellään uudestaan Yritys-kylä -käynnille.

4.3 Lähikuntamalli

Koulu sijaitsee Tampereen lähikunnassa. Yritysky-lään matkataan busseilla ja noukitaan saman alueen koulujen oppilaita mukaan.

Oppilasmäärältään koulu on 700 oppilaan yhte-näiskoulu. Pian eläkkeelle siirtyvä rehtori on ollut yrittäjyyskasvatuskoulutuksessa ja kouluttanut rehto-reita omalla alueellaan.

Myös kunnan hallinto on kiinnostunut yrittäjyys-kasvatuksesta. ”Yrittäjyyskasvatushankkeen myötä tuli tiimiopettajuus”, toteaa rehtori.

Rahanhankintataju saadaan jo alakoulussa ja se on rehtorin mukaan yksi osa yrittäjyyskasvatusta. Oma luontopolku on rakennettu koulun yhteyteen.

Koulussa on tiimiorganisaatio, luokkatiimien vetäjät muodostavat ryhmän rehtorin avuksi. Tämä mahdollistaa myös tiedonkulun luokkatiimeiltä joh-toryhmään.

27

Koulun vanhempien sosioekonominen status ei ole rehtorin mukaan kovin korkea vaan se on ikään kuin Suomi pienoiskoossa, eli laidasta laitaan: maa-hanmuuttajia, vuokra- ja omistusasunnoissa asuvia perheitä ja lukioon menee vajaa puolet.

Oppilaiden kuljetukset kouluun on haitta ja ne sanelevat osaltaan koulupäivän pituutta.

Koulussa on kansainvälisiä projekteja mm. Come-nius –projekti ja e-Twinning käytössä.

Rehtorin mukaan sähköinen oppimisympäristö ja verkko ei kuitenkaan sellainen kuin sen pitäisi olla.

Koulun vahvuutena on ammattitaitoinen henkilökun-ta. Kun kunta liittyi isompaan kuntaan, on paremmin saatu rekrytoitua opettajia kouluun.

”Tosin hakijoita on murto-osa siitä kuin keskus-alueille hakijoita”, toteaa rehtori. Koulu on kuitenkin tavallinen perusopetusta antava maalaiskoulu. ”Kou-lun ulkopuolinen oppiminen riippuu siitä paljonko rahaa käytössä, sillä liikkuminen maksaa,” toteaa rehtori.

Vanhempainyhdistyksen rooli rahoituksessa on tärkeä. Huolenaiheena on miten opettajat saadaan tekemään työtä yhdessä.

Teemapäiviä on vietetty yhdessä eskarin kanssa. Rehtori korostaa kuitenkin teemoittain työskentelyä, ja on itse ilmiöpohjaisen oppimisen kannalla.

Opettajille hän toivoo kokonaistyöaikaa, jotta opetuksen kehittämiseen jäisi aikaa. Koulun uhat ovat mm. huono oppilasmäärän ennustettavuus.

Myös koulun tilat eivät ole asianmukaiset ja kaupungin säästötoimet kiristävät kunnan taloutta. Heterogeeninen oppilasaines on uhka, koska on pal-jon tuen tarvitsijoita.

”Tämän vuoksi päästiinkin mukaan kuraattori-hankkeeseen”, täsmentää rehtori.

Opettajan ajatuksia Yrityskylästä

Opetusmenetelmänä oppilaat oppivat ottamaan vas-tuun omasta työstään. Oppilaiden kannalta mieluisin-ta oli käytännön työn tekeminen ja oppiminen.

Sosiaalisesti heikommilla oppilailla vaikeuksia vuorovaikutuksessa, erityisesti niillä joilla asperger -ongelma.

Näitä oppilaita opettaja joutui auttamaan. Opet-tajan kerronnan mukaan oli liikaa alvit ja prosentit, mutta äärimmäisen hyvin se sopi matematiikanjak-soon.

Mainoksen suunnittelu sopi taas hyvin kuvaama-taitoon.

Opetusmenetelmänä äärimmäisen hyvä idea ennen yläastetta viedä yrityskylään, sillä se opettaa oppilaille, miten yhteiskunta toimii.

Yrityskylän käynti- palautteessa tuli kiitosta: ol-tiin maalaiskoulu.” Me teimme äidinkielenmukaiset työhakemukset ja jokainen oppilas haki siihen mihin halusi”, kertoili opettaja.

Ne, jotka olivat aiemmin käyneet Yrityskylässä, kertoivat Yrityskylään meneville oppilaille valoku-vin millaista Yrityskylässä oli ollut.

Opetusmenetelmänä opettajan mukaan oli ää-rimmäisen paljon hyviä puolia: kokonaisoppiminen. ”Työhakemuksien palautusprosentti oli hyvä ja johtopaikoille ei tunkua, sillä vähän vaatimattomasti oppilaat hakevat töitä – uuden asian pelko.”, totesi opettaja.

Oppilaan ajatuksia Yrityskylästä

Itse opin. Tietokoneen kanssa oli vähän ongelmia. Maksoin palkkoja.

Toinen toisiltamme opimme enemmän kuin ohjaa-jalta. Oma opettaja ei käynyt meidän firmassa.

Autoin toisia juttujen teossa vapaa-ajalla. Kivoin-ta oli työnteko.

Kaikki työnteko oli tosi kivaa. Menisimme kaikki uudestaan. Siellä oli niin kivaa.

28

5. Keskeiset tulokset ja niiden tarkastelua

Yrityskylää opetusmenetelmänä tutkittiin kolmesta näkökulmasta teemahaastatteluin: rehtorit, opettajat ja oppilaat.

Kouluja oli yhteensä 36 ja lähikunnat mukaan luettuna 40.

Oppilaita haastateltiin viiden oppilaan ryhmissä yli 200 oppilasta, joka on 13,5 % Tampereen kaikista kuudesluokkalaisista lukuvuonna 2013 -2014.

Ympäristökunnat oli otettu mukaan sen vuoksi, koska tulevaa opetussuunnitelmaa 2016 tehdään Tampereella seudullisesti.

Rehtorien teemahaastattelun analyysissa käytettiin SWOT-analyysia.

SWOT –analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja toimintaympäris-töä kokonaisuutena.

SWOT-analyysin tulosten avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvien hyvien käytänteiden siirrot.

5.1 SWOT-analyysi ja rehtorit

SWOT -analyysin mukaan organisaation vahvuu-det ilmentävät koulun positiivisten tekijöiden listaa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.

Koulun vahvuutena haastateltavat rehtorit pitivät ammattitaitoista henkilökuntaa.

Ammattitaitoinen henkilökunta tarkoittaneen tässä pätevää ja kokenutta henkilökuntaa, joka on ammat-titaitoinen työssään.

Erityiskoulussa koettiin vahvuutena se, että kaikilla oppilailla oli omat opetussuunnitelmat, ts oppilaat oppivat omien vahvuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

Koulun painotukset koettiin myös vahvuutena. Mielenkiintoinen painotus voi lisätä oppilasmäärää kouluun.

Vanhempien sosioekonominen status koettiin vahvuutena sekä hyvä oppilashuolto, erityisesti Tampereella.

Erään lähikunnan hallinto koettiin hyväksi ja yhteistyökykyiseksi.

Sen sijaan koulun kehittämisen kannalta tärkeitä elementtejä koulun vahvuutena oli aineistossa vain yksi: johtaminen on kunnossa, koulussa tiimior-ganisaatio ja henkilökunta seuraa opetussuunni-telmaa.

Rehtorihan vastaa yhdessä opettajien kanssa opetussuunnitelman jalkauttamisessa kouluorgani-saatioon.

SWOT -analyysin mukaan puolestaan heikkoudet ovat negatiivinen lista työntekijöiden työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta.

Koulun heikkoutena rehtorihaastattelussa olivat: paljon tuen tarvitsijoita, maahanmuuttajia paljon ja vanhempien huono sosioekonominen status.

Tutkiva oppiminen hävinnyt koulusta ja kou-lun toiminta ei ole päivää koulussa.

Paljon tuen tarvitsijoita koettiin hankalaksi lähin-nä lähiökouluissa, vaikkakin Tampereen oppilashuol-toa kiiteltiin hyväksi.

Maahanmuuttajat koettiin kieliongelmien vuoksi vaikeaksi, mutta ei niinkään muiden ongelmien mm. käytöksen perusteella.

Tutkivan oppimisen ja koulun toiminta ei tätä päivää koettiin heikkoutena vain yhdessä tapauk-sessa. Tähän on syytä kiinnittää huomioita, koska viestintävälineiden ja teknologian käyttö tukee oppilaan tulevaisuuden taitoja: laaja-alaista osaa-mista. (K. Ops2016, Norrena 2013).

Myös opettajien uupuminen koettiin heikkoutena että uhkana. Suuret sairastuvuustilastot lähiökoulussa vahvistivat tätä.

Muita heikkouksia olivat tilaongelmat, sisäil-maongelmat ja suuren koulun toimintakulttuuriin kehittäminen yhteneväiseen suuntaan.

Koulussa oli puolet aineenopettajia ja puolet luokanopettajia.

Lähikunnissa kuljetukset koettiin heikkoutena, koska ne maksavat.

Tämä asia tuli esille koulun ulkopuolisessa oppi-misessa.

SWOT –analyysissa mahdollisuudet ovat ilmentä-vät tekijöitä, jotka mahdollistavat työpaikalla tapah-tuvan oppimisen ja kehittymisen.

Ne luovat visiota tulevaisuuteen.

29

Rehtorihaastattelussa mahdollisuutena nähtiin: ”Vain taivas rajana. Meillä on esi- ja alkuopetuk-sen hanke. Etunenässä ollaan”.

Toisena mahdollisuutena nähtiin se, että paljon maahanmuuttajia olevassa koulussa, maahan-muuttajuus käännetään kansainvälisyydeksi.

Kolmantena mahdollisuutena nähtiin innovatiivi-suus. ”Olemme keskustan innovatiivisin koulu.”

Innovatiivisuus liittyy yrittäjyyskasvatuksen ja uuden kokeiluun. Tässä koulussa olikin uusia oppi-misen kokeiluhankkeita.

Nimenomaan yrittäjyyskasvatuksessa on koros-tettu uusien innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen kehittämistä.

Vähemmän kuitenkin on kiinnitetty huomiota innovatiivisten arviointitapojen kehittämiseen. (Pit-taway 2009)

Näitä kaikkia edellä mainittuja koulun mahdolli-suustekijöitä oli koko aineistossa yksi.

Muut mahdollisuustekijät olivat lähinnä pedagogista kehittämistä.

Tällaisia pedagogisia tekijöitä, jotka edistävät työpaikalla oppimista olivat ideoita tulee sallia ja opettajan turvallisuushakuisesta tavasta opettaa inno-vatiiviseen suuntaa.

Näitä oli aineistossa yksi ja ne liittyvät kiinteästi yrittäjyyskasvatukseen ja uuden kehittämiseen.

Samoin mahdollisuustekijänä nähtiin se, että kun-tatasolla ei ajatella opetussuunnitelman perusosaa, sen sisältöä.

Näitäkin oli aineistossa vain yksi. Opetussuun-nitelman perusosan sisällön tuntemista, esimerkiksi koulutuksen avulla voidaan parantaa koko kouluor-ganisaatiossa.

Koulun uhat ovat kokoelma niistä ulkoisista teki-jöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppi-miseen esim. kontaktit työelämään ja verkostoihin huonot, huono työskentelyilmapiiri, vanhentunut teknologia jne.

Näistä tekijöistä keskeisesti esille nousi haastatte-lussa toistamiseen opettajat uupuvat, tilojen huono kunto ja huono oppilasmäärän ennustettavuus.

Kouluverkkouudistuskin koettiin uhkana, mutta Tampereella suurimmat ratkaisut oli jo tehty, joten se ei ollut Tampereella keskeinen uhka.

Tilojen huono kunto viittaa kylläkin vanhentu-neisiin koulurakennuksiin, jonne on vaikea tuoda jo tilojen puolesta uutta teknologiaa.

Ihmetyttää kuitenkin, että vain muutamissa ta-pauksissa raha- ja resurssipula koettiin uhkaksi, vaik-ka tiedetään julkisesti kuntien heikko rahatilanne.

5.2 Koulun ulkopuolinen oppiminen ja toimintaympäristön muutos

Koulun ulkopuolinen oppiminen ja koulun toimin-taympäristön muutos käsitettiin haastattelussa lähin-nä atk-laitteiden käytöksi.

Useissa kouluissa oli tehty TVT-suunnitelma. Rehtorit luettelivat, mitä tietoteknisiä välineitä heillä koulussa on.

Kosketustaulu oli lähes joka koulussa, monissa jopa useita. Atk-ongelmien korjaamiseksi nopeam-min toivottiin atk-nikkareita koulun tasolle lisää.

Eräskin rehtori totesi seuraavasti: ”Kymme-nen läppäriä keväästä saakka toimimatta, langaton verkko ei toimi.” Samoin mediapaja, luontopolku ja kulttuuriperintö-opetus sekä taidekaariopetus tulivat sekä rehtoreiden, että opettajien haastattelussa esille koulun ulkopuolisena oppimismahdollisuutena.

Sähköisiä materiaaleja käytettiin lähinnä ala-koulussa. Lähikunnassa oli luovuttu kokonaan atk-luokasta.

Läppärikärry kulki opettajan mukana, joka mah-dollisti atk-laitteiden monipuolisten käytön.

Lähikunnissa oppilaiden kuljetukset olivat ongelma, koska ne maksavat, samoin atk-laitteiden ”remppaa-minen”. Edellinen ilmeni ainakin silloin kun sähköt ovat poissa tuntikausia.

”Sähköinen materiaali ja atk-välineistö ei kuiten-kaan ollut sellainen kuin pitäisi olla”.

Edellinen lausahdus onkin haaste uuden opetus-suunnitelman toteuttamiselle kouluissa.(Ops 2016.)

Oppilaiden älypuhelimia (vrt.ops2016) ei ollut pääsääntöisesti lainkaan hyödynnetty, joskin valoku-via alakoulun oppilaat olivat niillä ottaneet opintoret-killään.

30

Vahtiminen koettiin kuitenkin ongelmaksi. Sa-moin ongelmaksi koettiin se, että vieraita laitteita ei voi tuoda verkkoon.

Mielenkiintoista tutkijan kannalta oli se, että toimintaympäristön muutos oli tuonut tiimiorgani-saation kouluun siten, että luokka-astetiimit muodos-tavat johtotiimin rehtorin ja vararehtorin kanssa ja apulaisrehtori on opettajien esimies.

Näin tieto kulkee tiimeiltä johtoon saakka. Sa-moin arviointi ja arvopohjakeskustelut käydään yhdessä. Edellinen tukee yhteisöllistä oppimista. (Ops2016.)

5.3 Osaamiskartoitukset

Onnistuneen johtamisen kannalta on tärkeää, että organisaation johto tietää millaista osaamista organi-saatiossa on ja miten sitä hyödynnetään.

Pääasiallisesti osaamisenkartoitukset tapahtuivat vuosittain kehityskeskusteluin.

TVT- taitoja kuvaavat Opeka -kyselyt oli tehty opettajille, joissain tapauksissa ne olivat jääneet hyödyntämättä.

Kuitenkin kehityskeskusteluissa tuli ilmi opet-tajien koulutustarpeet, vaikkakin suurimalta osalta opettajan henkilökohtainen kehityssuunnitelma puuttui.

Rehtoreilla oli mahdollisuus osallistua opettajan valintaprosesseihin yhdessä hallinto-organisaation kanssa kunnassa.

Tämä koettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana var-sinkin lähikunnissa, koska harvoin rehtorin ja hallin-non mielipide oli eriävä.

Osaamisen hyödyntämisessä hyvä esimerkki on lähikunnan rehtorin esimerkki, jossa hän haastattelee kaikki opettajat lukujärjestyksenteon yhteydessä ja näin hän saa selville opettajan vahvuudet ja voi hyö-dyntää niitä opettajan työssä.

Samoin teemapäivä oli hyvä esimerkki opettajan eritysosaamisesta.

Tällöin opettajan osaaminen tulee koko kouluor-ganisaation hyödyksi ei vaan oman luokan eli se tukee yhteisöllistä oppimista.(Ops2016)

5.4 Yrittäjyyskasvatus rehtoreiden ja opettajien määrittämänä

Rehtorit määrittelivät yrittäjyyskasvatuksen lähinnä rahankeruuna koulussa.

Yhteys opetussuunnitelmaan puuttui. Samoja elementtejä oli myös opettajien määrittämänä, mutta kuitenkin tuli selkeästi esille se, että yrittäjyyskasva-tus liittyy opetussuunnitelmaan läpäisyperiaatteella kaikkiin aineisiin.

Tutkittavien koulujen toiminta-ajatuksessa yrittä-jyyskasvatus kuitenkin näkyi oppilaan vastuunkanto-na omasta oppimisesta ja onnistumisen tukemisena.

Mitään mainintaa tai keskustelua, että yrittäjyys-kasvatus pitäisi tuoda osaksi oppilaitoksen toimintaa ei haastattelujen tuloksissa ilmennyt. (Ks. Rusko-vaara, Rytkölä, Seikkula-Leino. Ikävalko ja Mattila 2011.)

5.5 Yrityskylä opetusmenetelmänä

Yrityskylä opetusmenetelmänä koettiin hyväksi sopi-vaksi juuri kuudesluokkalaisille.

Yrityskylä antaa järkevän mallin toteuttaa ala-koulussa yrittäjyyskasvatusta ja ohjaa oppilasta itsearviointiin.

Tätä tukee myös opetussuunnitelma 2016. Op-pimateriaali koettiin vaikeaksi ja tunteja oli vaikea sijoittaa opetuksen lomaan.

Yrityskyläkäyntejä voisi olla parikin viides- ja kuudesluokkalaisilla.

Erityiskoulussa toivottiin työelämäharjoittelun tapahtuvan osittain yrityskylässä, koska opettajien oli vaikea saada TET-paikkoja oppilailleen.

Samoin oppimateriaalia olisi mukautettava eri-tyisopetusta varten. Yrityskyläkäynnin pedagoginen hyödyntäminen tapahtui pääasiallisesti oppilaiden kirjoitelmien muodossa.

Tässä voisi avuksi tulla vaikka blogikirjoitukset verkkoon, sillä silloin tietoa ja kokemuksia jaetaan yhteisöllisesti.(Ops2016.)

Joitakin hyviä kehittämisajatuksia, miten yritys-kyläkäyntiä hyödynnettiin olen kuvannut aiemmin.

31

5.6 Oppilaiden kokemuksia Yrityskylä –opetusmenetelmästä

Haastateltavien oppilaiden haastattelut jaettiin kol-meen kategoriaan: työnkuvaus, tieto- ja viestintätek-ninen osaaminen ja vapaa-aika ja arjen hallinta. (Ops 2016)

Oppilaat oppivat tekemään työtä, kantamaan vas-tuuta ja oppivat ryhmätyöskentelyä.

Nämä kaikki ovat käsitteitä, jotka liittyvät yrittä-jyyskasvatukseen. (Ops 2016.)

Oppilaat oppivat vuorovaikutuksessa toisten kans-sa, jossa keskeisin sisältö oli työn oppiminen.

Myös taloustaitoja opittiin, vaikkakin prosenttilas-ku tuotti ongelmia.

Tietokoneen käytössä ohjaajalta sai tarvittaessa apua tai kaverilta. (Ops 2016.)

Useille oppilaille jäi virtuaalirahaa jäljelle vaikka he tiesivät ettei se toimi Yrityskylän ulkopuolella.

Oppilaat menisivät lähes 100% uudestaan Yri-tyskylään joko saman ammattiin kehitysmielessä tai vaihtaisivat ammattia.

6. Opetuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma 2013 -2016

Seuraavaksi tarkastelen tuloksia Koulutus ja tutki-mus kehittämissuunnitelman valossa ja esitän joita-kin toimenpide-ehdotuksia tästä näkökulmasta.

Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 -2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka on päätetty nostaa koulutuspoliittisesti keskeisiksi kehittämisen kohteiksi.

Näitä ovat:

Oppiminen

Henkilöstön osaaminen

Kestävä hyvinvointi

Johtaminen

6.1 Oppiminen

Kun tarkastellaan Yrityskylää oppimisen kannalta Yrityskylä oppimismenetelmänä oli onnistunut, kos-ka oppilaat oppivat työn, työelämäntaitoja ja menisi-vät uudelleen Yrityskylään.

Myös opettajat pitivät opetusmenetelmää hyvänä. Se opetti ryhmätyötaitoja ja jopa ongelmanratkaisua.

Yrityskylässä oli 40 tietokonetta oppilaiden käy-tössä, jotka takkuilivat välillä.

Apua tietokoneongelmiin he saivat ohjaajalta tai Yrityskylässä samanaikaisesti olevilta oppilailta.

Yrityskylä -käyntiä hyödynnettiin myös lähikun-nassa yhteisöllisen oppimisen kannalta, eli järjestet-tiin Yrityskylä -päivä koko oppilaitokseen.

Tämä tukee koko henkilökunnan oppimista ja lisää henkilökunnan osaamista.

6.2 Henkilöstön osaaminen

Henkilöstön osaamisen ja myös oppimisen kannalta oppimateriaali koettiin vaikeaksi kuudesluokkalaisil-le.

Oppimateriaali sisälsi paljon käsitteitä. Siinä on kehittämistä. Erityisesti erityiskouluja varten pitäisi suunnitella oma mukautettu oppimateriaali.

Toisaalta rehtorit pitivät henkilöstön osaamista vahvuutena, vaikkakin yhteisöllisen osaamisen kehit-täminen ja levittäminen koko kouluorganisaatioon on vielä puutteellista.

Teemapäivät ja teemoittain oppiminen tuovat opettajan erityisosaamisen kaikkien käyttöön, ei vaan oman luokan.

Tuleva opetussuunnitelma (2016) mahdollistaneen paremmin Yrityskylä -käynnin sijoittamisen opetuk-sen lomaan.

Samoin osaamisen vahvistamisen kannalta toi-von yhteistyötä luokanopettajan ja aineenopettajan välillä.

Ainakin yhtenäiskoulussa tämä lienee mahdollista myös lukujärjestysteknillisesti.

32

6.3 Kestävä hyvinvointi

Kestävään hyvinvointiin voidaan liittää lähinnä iso-jen koulujen ja lähiökoulujen huoli opettajien jaksa-misesta, jota vahvistivat sairastavuustilastot.

Rehtorin huoli tästä on aiheellinen, samoin kuin sisäilmaongelmien kartoittaminen oppilaitoksessa.

Opetusryhmän koolla lienee tähän ongelmaan ratkaisu. Toisaalta hyvä oppilashuolto sai kiitosta Tampereella.

6.4 Johtaminen

Johtaminen kannalta asiaa tarkasteltuna kehittä-mistä on opetussuunnitelman perusosan tuntemi-sessa, koska rehtori johtaa opetussuunnitelmatyötä koulussa.

Tämä selkiyttäisi myös yrittäjyyskasvatuksen ja opetussuunnitelman yhteyttä ja mahdollistaisi yrittä-jyyskasvatuksen osaksi koulun jokapäiväistä arkea ja toimintakulttuuria. (Ks. Ruskovaara, Rytkölä, Seik-kula-Leino, Ikävalko ja Mattila 2011, Ruskovaara 2014.)

Edellä mainittua pitäisi toteuttaa ja johtaa yhtei-söllisesti. Tämä vahvistaisi koko kouluorganisaation yhdessä tekemistä: yhteisöllistä oppimista ja osaa-mista.

Opettajien osaamiskartoitukset voitaisiin alusta-vasti tehdä sähköisesti (esim. Opeka.fi), ennen kuin tavataan kehityskeskusteluissa kasvotusten.

Tällöin rehtorilla olisi vahva tietämys henkilön osaamisesta etukäteen. Samoin toivon henkilökoh-taisen kehittämissuunnitelman käyttöön ottoa sekä rehtoreille että opettajille.

Kenelläkään ei haastattelussa sellaista ollut, vaik-kakin kehityskeskusteluissa useimmiten kartoitettiin opettajan koulutustarpeet.

Uuden teknologian jalkauttaminen kouluun oppi-misen edistäjänä tulevan Ops 2016 mukaan on haaste rehtorille ja opettajille.

Tämä on sekä koulutus- ja resurssikysymys. Muutoin opetussuunnitelman sisältö ja tavoitteet jäävät osittain toteutumatta.

Miten Yrityskylää ja työelämäyhteyksiä ope-tusmenetelmänä voitaisiin kehittää yläkoulussa: TET-harjoittelun lisäksi voitaisiin kokeilla yrittä-jyyskasvatuksen painotusluokkaa koulussa.

Edellisestä on malleja muuallakin Suomessa. Yrityskylää opetusmenetelmänä voitaisiin kehit-tää yläkoulussa virtuaalisesti, esim. oppimispelien ja virtuaalihahmojen muodossa, kuten edellä olen kuvannut.

Yrityskylähaastattelut vertailuryhmä ( kevät 2013)

Pohjois-Hervannan koulu, Tampere

Takahuhdin koulu , Tampere

Linnainmaan koulu, Tampere

Amurin koulu, Tampere

Puistokoulu, Tampere

Lielahden koulu, Tampere

Kaukajärven koulu, Tampere

Alhonniityn koulu, Nokia

Tesomajärven koulu, Tampere

Nuolialan koulu, Pirkkala

33

Yrityskylähaastattelut ( Syksy 2013 ja kevät 2014)

Atalan koulu, Tampere

Kaarilan koulu, Tampere

Aleksanterin koulu, Tampere

Härmälän koulu, Tampere

Amurin koulu, Tampere

Moision koulu, Lempäälä

Nekalan koulu, Tampere

Terälahden koulu, Tampere

Pispalan koulu, Tampere

Harjun koulu, Tampere

Vatialan koulu, Kangasala

Kaukajärven koulu, Tampere

Karpinlahden koulu, Orivesi

Keihäslahden koulu, Ylöjärvi

Koiviston koulu, Tampere

Narvan koulu, Vesilahti

Ylöjärven yhtenäiskoulu, Ylöjärvi

Järvensivun koulu, Tampere

Linnainmaan koulu, Tampere

Messukylän koulu, Tampere

Lamminpään koulu, Tampere

Pohjois-Hervannan koulu, Tampere

Etelä-Hervannan koulu, Tampere

Juhannuskylän koulu, Tampere

Leinolan koulu, Tampere

Peltolammin koulu, Tampere

Puistokoulu, Tampere

Annalan koulu, Tampere

Koskiklinikka ja Yrityskylä Pirkanmaa

34

Perusopetuksen hallinto Tiedustelu

Tampereen kaupunki 2.9.2013

Rehtorille

Yrityskylä-tutkimus

Koulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan. Tarkoitukse-na on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin Teitä ja yrityskylä -oppimistapahtumassa ollutta opettajaa ja mahdollisesti myös oppilaita yrittäjyyskasvatuksen, opetusmenetelmä ja oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa hankejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja allekirjoittanut. Otan Teihin pian yhteyttä tässä asiassa.

Tervehtien

Auli Ojala

Lehtori-tutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131

LIITTEENÄ:YRITYSKYLÄ-TOIMINNASSA OLLEILLE OPPILAILLE JAETTAVA TUTKIMUS-LUPAPYYNTÖ. KIITOS ETUKÄTEEN.

35

Perusopetuksen hallinto

Tampereen kaupunki

Oppilaan huoltajalle

Yrityskylä-tutkimus

Koulunne kuudesluokkalaiset osallistuvat tänä vuonna Yrityskylä- oppimistapahtumaan. Tarkoituksena on kehittää tätä toimintaa edelleen ja siksi haastattelisin tässä Yrityskylä-oppimistapahtumassa ollutta lastanne, lähinnä oppimisen näkökulmasta. Lisätietoja tästä Yrityskylä-tutkimushankkeesta antaa han-kejohtaja Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki ja allekirjoittanut.

Tervehtien

Auli Ojala

Lehtori-tutkija, FT,KL puh. 050 5978142 tai 0408064131

Oppilas (nimi)________________________________

Saa osallistua yrityskylätutkimukseen.

Huoltajan allekirjoitus___________________________

36

HAASTATTELUKYSYMYKSET (REHTORI) KOULUN OPPILASMÄÄRÄ

Ikä 30 - 35, 35 - 40, 40 -55 , 55- 60 yli 60

Haastattelut teema-alueittain. (lukio %)

1. Koulun vahvuudet ja heikkoudet. (uhat ja mahdollisuudet)

2. Mitä mieltä koulun ulkopuolisesta oppimisesta? Opetussuunnitelmaa viedään käytäntöön?

(TVT -välineiden käyttö? Koulun ja oppilaan toimintaympäristön muutos/ opetussuunnitelma?

3. Osaamiskartoitukset: Miten tiedät millaista osaamista koulussanne on ja miten sitä hyödynnetään ?

4. Määrittele yrittäjyyskasvatus ja miten se liittyy opsiin?

5. Miten jatkumo? Miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin jatkaa yläkoulussa?

37

Haastattelukysymykset opettajana ollut ____________ vuotta

Haastattelut teema-alueittain

Ikä 20- 30, 30 - 35, 35 - 40, 40 -45, 45 - 50, 50 - 55, 55 -60 ja yli 60 _

1. Miten mielestäsi yrityskyläkäynti tuki opetusta ja oppimista? Mitkä mielestäsi oli

oppilaiden kannalta mieluisinta?

2. Yrityskylä -opetusmenetelmänä hyvät ja huonot puolet?

3. Oliko valmennus Yrityskylä käyntiin riittävää? Mielipiteesi oppimateriaalista a) hyvät puolet

b) huonot puolet?

4. Miten Yrityskylää voitaisiin kehittää ja miten toimintaa olisi syytä jatkaa yläkoulussa?

5. Määrittele omin sanoin käsite: yrittäjyyskasvatus. Miten se mielestäsi liittyy

opetussuunnitelmaan?.

38

Koulu 3.0 –verkkopalvelu tarjoaa sosiaalisen median työtapapankin, osahankkeiden case-kuvauksia ja so-siaalisen median opetuskäyttöön liittyviä tutkimuk-sia.http://ktl.jyu.fi/act21s (JYU:2000-luvun taitojen määrittelystä)

Koulu 3.0http://www.enorssi.fi/hankkeet/koulut-3.0

Kyrö, P. (2006) Teaching Metacompetences in Entrepreneurship Education. Paper presented at the Second BERART Conference, Tartu, October: 26-27.

Lehtonen, H. ja Lehkonen, H. (2011) Rikastuttavat oppimisympäristöt yrittäjyyskasvatuksessa. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala: Yrittäjämäi-nen oppiminen. Turun kauppakorkeakoulu. Turun yliopisto

Lonka K, Lonka, I (toim) 1991. Aktivoiva opetus. Kirjayhtymä. Tampere.

Misukka,H. (2014) Koulutuksen suurvalta tienhaa-rassa. Polemia sarja.

Norrena, J. (2013) Tulevaisuuden taitojen opettami-nen vaatii muutosta koululta ja opettajilta. Väitöskir-ja/Jyväskylän yliopisto.

Opeka on verkkopohjainen työkalu, jolla opettajat ja koulu voivat arvioida koulunsa tieto- ja viestintätek-niikan opetuksen käytännön tasoa. Se antaa opettajil-le ja sekä koulun ja kunnan edustajille tietoa heidän omista TVT-valmiuksistaan suhteessa muihin opetta-jiin, kuluihin ja valtakunnalliseen tilanteeseen.

Opeka: http://opeka.opetusteknologia.info/fi

Opettajan tiedonhaun ohjauksen opas

Opetushallituksen asettaman koulutuspilvijaoston loppuraportti. (20.3.2014)

Opetushallitus (2004) Perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteet 2004. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala.

Lähde- ja kirjallisuusluettelo

Bernelius,V.(2013) Eriytyvät kaupunkikoulut: Hel-singin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaiku-tukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Väitös-kirja:/Helsingin yliopisto.

Davidson,P. & Honig.B. (2003) The role of social and human capital among nascent entrepreneurs.

eTwinning-ohjelman portaali kumppaninhakuun ja verkostoitumiseen.

European commission 9.1.2013 Report on the results of public consultations on The Entrepreneurship 2020 Action Plan.

European commission Brussel 9.1.2013: Entrepre-neurship 2020 Action Plan.

Heino, T. (toim.) Kokemukset kiertoon: ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2013:8, Juvenes Print, Tampere.

Heinonen,J., Hytti,U. Tiikkala A. (2011) Yrittäjä-mäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu & Kasva-tustieteellinen tiedekunta. Turku.

Himanen, P (2005) Luova ja rikastava työyhteisö. Esitys TYKES-seminaarissa Helsingissä 6.10.2005.

Himanen, P. Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki: WSOY.

http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/

http://www.etwinning.net

Journal of Business Venturing 18 (2003) The role of social and human capital among nacent entrepre-neurs (301 -332)

39

Opetushallitus (2016) Perusopetuksen opetussuunni-telmaluonnos.www.oph.fi.

Oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen ja toimi-juuden tukeminen (2013) Juntunen, Lampinen ja Op-pijat-hanke: Jyväskylän yliopisto. Artikkeli teoksessa Kokemukset kiertoon (toim. Heino).

Pittaway, L. & Cope, J.(200% Entrepreneurship education – a systematic review of the evidence. Paper presented at ISBE conference, Blackpool, 1- 3 November 2005.

Polayi. M. (1967) The tacit dimenssion Lontoo: Routledge and Kegan.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011). www.vn.fi (käytetty 14.4.2014)

Rae, D. & Carswell, M. (2001) Towards a conceptual understanding of entrepreneurial learning. Journal of Small Business and Entrerprise Development 8(2): 150 -158.

Ruskovaara, E. (2014) Entrepreneurship education in basic and upper secondary education – measurement and empirical evidence. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. (Väitöskirja

Ruskovaara, Rytkölä, Seikkula-Leino, Ikävalko ja Mattila. (2011) Opettajien toteuttama yrittäjyyskas-vatus ja reflektoinnin merkitys. Artikkeli teoksessa Heinonen, Hytti ja Tiikkala:Yrittäjämäinen oppimi-nen. Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto.

Ruuska, H., Löytönen,M., ja Rutanen, A.. (2015) Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäris-tössä. Porvoo.

Schultz, T.W. (1961) Investment in human capital. The American Economic Review, 51(1), 1 -17.

Seikkula-Leino, J. (2007) Opetussuunnitelmauudis-tus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetus-ministeriön julkaisuja 2007:28, Helsinki. Yliopisto-paino.

Shulman, L.S. & Shulman, J.H. (2004) How and what teachers learn: a shifting perspective. Journal of Curriculum Studies, 36:2, 257-271.

SVT. Työvoimatutkimus. Helsinki. http://www.tilas-tokeskus.ti/tyti (käytetty 14.9.2014).

SWOT-analyysi:www.oph.fi (saadokset ja ohjeet/laa-dunhallinnan_tuki)

TALIS 2013. Opetuksen ja oppimisen kansainväli-nen tutkimus: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkai-suita 2014:15. Taajamo, M., Puhakka, E., Välijärvi, J.

Tiedonhallinnan opas eri oppiaineiden lukio-opet-tajille helpottaa tiedonhaun ja –hallinnan opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Sivustolta löytyy myös tiedonhallinnan opetusmateriaalia.

Yrittäjyyskasvatuksen aikakauskirja. Periodical of Entrepreneurship Education 1/2013. Espoo.

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo: www.lut.fi/mitta-risto

Haastattelut:

Halinen, Irmeli, opetussuunnitelmatyön päällikkö, opetusneuvos, OPH. sähköpostihaastattelu 8/ 2013 Haastattelu julkaistu historian ja yhteiskuntaopin Kleio –lehdessä 2013.

Hursti Matti, sivistysjohtaja Ylöjärvi 12/ 2013.

Vihinen, Johanna, Pirkanmaan yrityskylän aluekoor-dinaattori, TAT. 1/2014

40

Petri Louhenheimo