od otukset te t oimistot jalkautuivat …...4 yrittäjäsanomat i nvestoinneissa kaksi aluetta,...
TRANSCRIPT
O D O T U K S E T S I I R T Y VÄT K E VÄ Ä S E E NTyöpaikkasopiminen siirtyi työmarkkinapöytään. Yrittäjät epäilevät lopputulosta.
T E - T O I M I S T O TJA L K AU T U I VATUudellamaalla kolkutettiin eniten yritysten ovia.
Yrittäjäsanomat 02
2016yrittajat.fi
8 10 12 D E M A R E I S TA K OY R I T TÄ J I E N P U O L U E ?SDP:n kansanedustaja Timo Harakka tykkää pk-yrittäjyydestä.
Kukkaroita valmistavan Cosecha-yrityksen perus- taja Mirka Teerikangas tuplasi yrityksensä liikevaihdon vuodessa Facebook-markkinoinnilla. Sivut 18–19
Neljä aluetta on kerännyt nyt suunnitteilla tai tekeillä olevista suurinvestoinneista lähes 70 prosenttia. Kovin kaksikko on Uusimaa ja Pirkanmaa. Oulun seudulla mennään Pyhäjoen
investointien tahdissa kohti parempia aikoja.
Suomen kovimmatinvestoijat
vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i
suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland
TEEA JOKIH
AA
RA
Yhdistyneissä Arabiemiiri- kunnissa asuu yli tuhat suomalaista. Yksi heistä on Jaana Räsänen-Pentti, joka auttaa suomalaisyri-tyksiä menestymään ulko-mailla. Hän puhuu mielel-lään naisten pärjäämisestä työelämässä arabimaassa. Sivut 26–28
Läpimurto vaatii sinnikkyyttä
4–7
TIINA LÄ
MSÄ
Some tärkeäpk-yrittäjälle
PIXH
ILL
VALVEUDU VIISAASTI• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä.• Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä.• Uudista markkinointia ja myyntiä.
Minna ValtariSomenatiivi
toimitusjohtaja Someco Oy
VERKOSTOIDU VAIVATTA• Tapaa laivalla vanhoja tuttuja.• Luo uusia verkostoja.• Naura, keskustele ja viihdy.
VIRKISTÄYDY VIIHTYEN• Ota ansaittu tauko kiireisiisi.• Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin.• Nauti ja energisoidu.
m/s Baltic Queen
Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan!
Tapahtuman ohjelma tukee yritystoiminnan kehittämistä, ja on yrityksille verovähennyskelpoinen.
RISTEILYN HINTA ALK. 62 €/HLÖ (4-hengen B-luokan hytissä)
LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.
KERÄÄ PORUKKA JA VARAA MATKA! LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI
SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY23.–24.4.2016
ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.
YHTEISTYÖSSÄ
Jari Sillanpää, Vuoden viihdyttäjä
ENÄÄ 100 HYTTIÄ JÄLJELLÄVARAA MATKASI NYT,
www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100
(lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)
MUKANA JO LÄHES
YRITTÄJÄÄ!
1 300
Jaakko AlasaarelaArvojohtaja
Suomen paras työpaikka ZEF Oy
Antti Hagqvist Urheiluhullu
yritysvalmentaja Ironcoaching Oy
Linda LiukasSuomen
Digital Champion Hello Ruby Oy
Miika LipiäinenMuutosjohtajasta
tislaamonpitäjäksi Kyrö Distillery
Mikko KuitunenMyyttien murtaja
Suomen paras työpaikka Vincit Oy
Yrittäjäsanomat
facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi
3
02/16
katri simolatoimittaja040 669 4976
virvamaria toikkatoimittaja050 413 7822
Jari Sarasvuo saa yrittäjyyteensä eniten inspiraatiota työstä itsestään. Haluaisin vielä onnistua yrittäjänä. Suosio ja varallisuus eivät korvaa sitä, että onnistuu ydintekemisessä ja omassa ammatissaan, Saras-vuo sanoo. Lue juttu Yrittäjä-lehden numerosta 1/16.
Tammikuussa perustettu Belightful Design Oy suun-nittelee lifestyletuotteita ulkotiloihin. Ensimmäinen tuote on perhosia puutarhaan houkutteleva per-hosbaari. Yritys suunnittelee ja valmistaa tuotteita yhdistämällä omatuntotaloutta, designia, lifestyleä ja puutarhakulttuuria. Sivu 12
Nollatuntisopimukset olivat viime viikolla lähetekeskustelussa eduskunnassa. Suomen Yrittäjien mielestä nollatunti- sopimuksia ei saa kieltää lailla. http://bit.ly/nollatuntisopimus
Jopa 9 500 yritystä tai henkilöä epäiltiin verovilpistä vuonna 2015. Verohallinto harkitsi puuttumista yli tuhanteen tapaukseen. http://bit.ly/verovilppi
to
imit
us
t weetit
yrittäjät.fi
top-5luetuimmat
vinkit
yrittäjät.fi
Lähetä meille uutisvinkkisi:[email protected]
tapahtumat
PARHAIDEN JOUKOSSAArctic Light Hotel on
yhdenneksitoista paras hotelli maailmassa.
http://bit.ly/maailmanparas
TUOLIN KOKOINEN KONSERTTISALI
Frankfurtin lentoasema tilasi merkittävän määrän
akustisia tuoleja Studio Antti E Oy:ltä.
http://bit.ly/konserttituolissa
OPETTAJILLE YRITTÄJYYSKOULUTUSTA
Lahjoituksen turvin järjestettyyn koulutukseen
on osallistunut jo yli 900 opettajaa.
http://bit.ly/opettajienkoulutus
KEVYTTÄ YRITYSTÄSuomessa on jo 50�000
kevytyrittäjää. Yleensä he ovat Etelä-Suomessa asuvia
yli 30-vuotiaita miehiä.http://bit.ly/kevytyrittaja
TAXI TUO TÖITÄ NUORILLE
Biketaxi.fi tuo polkupyörä- taksit Porvoon lisäksi
Kuopioon. Yritys lupaa töitä nuorille osaajille.
http://bit.ly/taxillatöitä
@JanneMakkulaEikö ole fiksumpaa so-pia yhdessä ennen kuin joudutaan taloudellisiin vaikeuksiin ja kriisiin? Ennakoida.#paikallinensopiminen@JaanaPohja1 @JanneMakkula On,kun kaikki tietävät, mistä, miten, miksi ja millä seurauksilla ollaan sopimassa #paikalli-nensopiminen @JanneMakkula@JaanaPohja1 Vastaus näihin pitää tietää ennen kuin sopimus syntyy. Jos ei tiedetä, ei synny. #paikallinenso-piminen@KimmoSuoniemi Olenko ainoa jonkamie-lestä on naurettavaa puhua paikallisesta sopimisesta jos siitä sopivat #ayliike? #yks#paikallinensopiminen
tässä numerossa
esa nieminenvt. päätoimittaja0405466424
riikka koskenrantatoimittaja040 555 2403
Perhosbaarilla bisnestä
Viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä muistuttaa, että työelämän muuttuvat haasteet vaativat henkilöstön kouluttamista. Kouluttajana Mäkelästä haastavinta ovat ne henkilöt, jotka eivät osallistu koulutukseen omasta tahdostaan. Sivu 20
Valveutunut yrittäjä kouluttaa
Mikä inspiroi Jari Sarasvuota?
Tiedonvälitys jatkaa muuttumistaan yhä reaa-liaikaisemmaksi. Viimei-sin merkittävä loikka on videosuoratoistopalvelu Periscope.
Palvelu ei ole jäänyt teinien hupailuksi, vaan mukaan on hypännyt myös yrityksiä, järjes-töjä ja organisaatioita, julkkiksia ja vaikuttajia. Myös Suomen Yrittäjät ja Nuoret Yrittäjät ovat otta-neet palvelun omakseen.–¥Periscope tarjoaa helpon tavan välittää hyödyllistä sisältöä tapahtumistamme ja toi-minnastamme yrittäjä-kunnalle ja laajemmalle yleisölle, järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä kuvailee.
Periscope on suoraa lähetystä
Nollasopimus eduskunnassa Jo vuosi verovilppivihjeitä
Helmikuu
Yrittäjätilaa
-lehti !
23.–24.4.2016
N U O R I I N N O S TA J ARisteilyllä esiintyy Linda Liukas, joka on yrittäjä, lastenkirjailija ja ohjelmoija.
Y R I T TÄ J ÄT Ä Ä N E S S ÄPuhujina kuullaan muun muassa Vincitin Mikko Kuitusta, Somecon Minna Valtaria ja ZEF:n Jaakko Alasaarelaa.
S I L L A N PÄ Ä E S I I N T Y YRisteilyn viihdeosuuden tähti on kaikkien tuntema Jari Sillanpää.
Suomen suurin Yrittäjäristeily järjestetään huhtikuus-sa. Helsingistä lähtevä laiva suuntaa Tallinnaan. Risteilyllä on tarjolla innostavia puhujia ja viihdettä. Yrittäjätorilla mikroyrittäjien on mahdollista esitellä omia palveluitaan ja tuotteitaan. Tapahtuma on osa Suomen Yrittäjien 20-vuotisjuhlavuotta. Yli tuhat on jo ilmoittautunut.Lisää tietoa: www.yrittäjäristeily.fi
Oppia arkeen ja vähän hupiakin
AN
TTI KESKITALO
VESA -MATTI VÄ
ÄRÄ
MEERI U
TTI
Yrittäjäsanomat4
Investoinneissa kaksi aluetta, Uu-simaa ja Pirkanmaa, ovat selvästi aktiivisempia kuin Suomi kokonai-suutena. Rakennus- ja teollisuus-alan tietopalveluja tarjoavan RPT Docun investointiaineistosta käy
ilmi, että Uusimaa on omaa luokkaansa investoinneissa.
Oulun alue ottaa osansa tämän ja tule-vien vuosien investoinneista. Piikkipaikalla komeilee Fennovoiman ydinvoimalatyömaa Pyhäjoella. Tosin työmaan vahvuus on tällä hetkellä vain 300 henkilöä, kun enimmil-lään hanke työllistää jopa 4 000 tekijää kerralla. Vuosina 2020�–�2022 on suurin vauhti päällä. Kymenlaakso nousee myös esiin hankealoitusten määrällä, mutta siellä Venäjän vastaiset pakotteet ovat aiheutta-neet paljon epävarmuutta.
RPT Docun tutkimus- ja kehitysjohta-jan Hannu Rimpiläisen mukaan tämä tarkoittaa, että isojen kohteiden aloitukset saattavat siirtyä.
Yksi liiketoimintamahdollisuuden Pyhä-joella vainunnut toimija on oululainen rakentaja Temotek Oy. Asunto- ja toimitila-hankkeiden volyymi on Temotekillä yhteen-sä noin 12 miljoonaa euroa.
– Lähdimme testaamaan markkinaa en-simmäisenä rakennusalan toimijana pienel-
lä rivitalohankkeella Pyhäjoen keskustassa. Kuudestatoista asunnosta jo 11 on myytynä. Uskomme, että kaupanteon vauhti kiihtyy entisestään, mitä pidemmälle päästään, toimitusjohtaja Raimo Pahkala kertoo.
Suunnittelupöydällä on kaksi pienkerros-taloa, joissa on yhteensä noin 60 asuntoa. Temotek teki tonttikiinnityksiä Pyhäjo-elle ensimmäisten toimijoiden joukossa Fennovoima-huumassa.
– Vahvuutemme on dynaamisuus ja nopealiikkeisyys, etsimme mahdollisuuksia aktiivisesti. Toimimme Pohjois-Suomessa laajalla alueella.
Temotek on varannut 8-tien varrella sijaitsevalta Ollinmäen teollisuusalueelta kaksi toimitilatonttia. Fennopark-toimiti-lahankkeen ajatuksena on tarjota toimiti-laa alueelle tuleville yrityksille. Pahkalan mukaan toimitilat suunnitellaan niin, että niiden elinkaari jatkuu myös Pyhäjoen hankkeen jälkeen.
Nostetta talouteenBusinessOulun suurhankkeiden yhteys-päällikkö Jouni Kähkönen on tavannut ahkerasti alueen yrittäjiä monissa infotilai-suuksissa. Yksittäinen suurhanke voi par-haimmillaan työllistää satoja eri alihankki-jayrityksiä, riippuen hankkeen kestosta.
Tommi Matikainen, ITA NordicPääasiassa investoimme koneisiin ja laitteisiin. Uuden koneen pitäisi saapua kesäkuun alussa ja toinen investointi on työn alla. Investoimme keskimäärin kym-menen prosenttia liikevaihdosta, eli noin 0,5 miljoonaa vuodessa. Meillä on ollut monta heikkoa vuotta, korvausinvestoinnit olivat jäissä. Olemme viimeisen neljän vuoden ajan siirtyneet automaatioon, mikä on laskenut työvoimakustannuksia.
Tuula Mustonen, Fysiokuusamo OyInvestoimme tulevanakin vuonna henkilöstön koulutukseen ja uusiin hoitolaitteisiin, koska hoitomenetelmät ja laitteet kehittyvät huimaa vauhtia. Toimitiloihin tehdään muun muassa iso valaisinremontti ja vaihdetaan valaisimet nykyaikaisiin ratkaisuihin, mikä tuo säästöjä energiankulutuksessa. Panostamme myös markkinointiin. Investoimme kahdeksan prosenttia liikevaihdosta.
Anne Niemi, Järviseudun Peruna OyJärviseudun Peruna on nykyisin pääomasijoitusta harjoittava yritys. Toinen sijoitus-yhtiömme on Hydro-Invest Oy. Yhtiöiden kautta olemme pääomistajana kahdessa metalliteollisuuden yrityksessä. Näiden yritysten investointisuunnitelmat ovat noin 170 000 euroa. Investoinneilla tehostetaan ja monipuolistetaan tuotantoa täydentäen kolmen edeltävän vuoden suurempaa investointiohjelmaa.
Teksti riikka koskenranta Kuvitus maarit kattilakoski
Neljä aluetta on noussut kahtena peräkkäisenä vuonna investointilistan kärkeen. Uusimaa, Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa ovat keränneet nyt suunnitteilla tai meneillään olevista suurinvestoinneista lähes 70 prosenttia.
Neljä aluetta ylitse muiden
13. Lappeenrannan Teknillinen yliopisto
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio:
30 miljoonaa euroa
l Aloitus: 6/2016
l Valmistuu: ?
14. Keskussairaalan rakentaminen
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio:
35 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2/2016
l Valmistuu: 9/2017
15. Suomutunturin rinneliikuntakeskus
l Kunta: Kemijärvi
l Kustannusarvio:
Yli 50 miljoonaa euroa
l Aloitus: ?
l Valmistuu: ?
16. TAYS L-siipi l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 4/2017
l Valmistuu: 4/2019
17. Metropolian Myllypuron kampus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu:?
18. Luminary torni-lamellitalot
l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: kevät 2016
l Valmistuu: ?
19. Tavase teko-pohjavesilaitos
l Kunta: Kangasala
l Kustannusarvio:
57 miljoonaa euroa
l Aloitus: ?
l Valmistuu: ?
20. Matkakeskus KOy
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu: ?
21. Kymenlaakson keskussairaala
l Kunta: Kotka
l Kustannusarvio:
139–140 miljoonaa euroa
l Aloitus: Loppuvuosi 2016
l Valmistuu: ?
22. Lipporannan kampus
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: kesä 2016
l Valmistuu: ?
23. Kivistön kaupunki-keskus I-vaihe
l Kunta: Vantaa
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Alkuvuosi 2017
l Valmistuu: ?
24. Limingantullin kerrostalot
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: ?
25. Rikastushiekan käsittelylaitos
l Kunta: Siilinjärvi
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Syksy 2015
l Valmistuu: ?
26. Valkeavuoren koulun laajennus ja korjaus
l Kunta: Kaarina
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Syksy 2016
l Valmistuu:?
27. Tyks T3-sairaala
l Kunta: Turku
l Kustannusarvio:
158 miljoonaa euroa
l Aloitus: Alkuvuosi 2016
l Valmistuu:?
28. Rauman sataman konttilaituri l Kunta: Rauma
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: 12/2017
ENEMMISTÖ KORJAUS- HANKKEITASuomessa on vuosittain suunnitteilla tai tekeillä ainakin 130 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia ja yli 20 miljoonan euron korjaushanketta.
RPT Docu kerää aineistoa useista eri lähteistä.Osa investoinneista on vasta suunnitteluvaiheessa, ja kustannukset ovat arvioita. Samoin aloitus- ja valmistumis-ajat. Osa hankkeista voi myös vielä lykkääntyä tai peruun-tua. Listauksesta puuttuvat esimerkiksi isot tuulivoimala-investoinnit. Lisäksi tiedot puuttuvat usein datakeskuksista, sillä projektit ovat salaisia. RPT Docu soittaa lähes 70 000 puhelua vuosittain rakennuttajille ja kerää tietoa myös muista lähteistä. Yritys on ruotsalaisomisteinen.
1. HärmälänrannanLentokonetehdas
l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: kesä 16
l Valmistuu: ?
2. REDIn tornitalot
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 2017–2018
l Valmistuu: ?
3. Helsingin keskustakirjasto
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
98 miljoonaa euroa
l Aloitus: Loppuvuosi 2016
l Valmistuu: ?
4. Helsingin Olympia- stadionin uudistus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
209 miljoonaa euroa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: ?
5. Tripla/Hotelli ja Businesspark
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 2018
l Valmistuu: ?
6. Kaupunginsairaalan II-vaihe
l Kunta: Lahti
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: kesä 16
l Valmistuu: 11/2018
7. Kampus KOy koulutuskeskus
l Kunta: Kurikka
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 9/2016
l Valmistuu: 12/2017
8. GFN Pääskylahti biojalostamo
l Kunta: Savonlinna
l Kustannusarvio:
50 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2018–2019
l Valmistuu: ?
9. Kassisen kerrostalot
l Kunta: Ylivieska
l Kustannusarvio:
41 miljoonaa euroa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu: ?
10. Keski-Suomen keskussairaala
l Kunta: Jyväskylä
l Kustannusarvio:
420 miljoonaa euroa
l Aloitus: 6/2016
l Valmistuu: ?
11. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio: 60 miljoonaa
euroa
l Aloitus: 2018–2019
l Valmistuu:?
12. HUS Traumakeskus-syöpäkeskus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
250 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2018
l Valmistuu: ?
NÄIN SUOMI INVESTOIOtos suurimmista suunnitteilla tai jo tekeillä olevista investoinneista, mukana on myös korjausrakennushankkeita. Tie- ja rata- hankkeet eivät ole mukana grafiikassa.
OTOKSEN JAKO ALUEITTAIN
Etelä-Häme 4
Etelä-Pohjanmaa 4
Etelä-Savo 4
Kainuu 1
Keski-Pohjanmaa 6
Keski-Suomi 4
Kymenlaakso 16
Lappi 3
Pirkanmaa 12
Pohjois-Karjala 1
Pohjois-Pohjanmaa 9
Pohjois-Savo 4
Satakunta 3
Uusimaa 52
Varsinais-Suomi 7
Suomessa on vuosittain 5 000�–�6 000 alkavaa rakennushanketta. Näistä yksityisen sektorin osuus tällä hetkellä on kaksi kolmasosaa, ja julkisen sektorin yksi kolmasosa.
Tähän otokseen valituista isoista hankkeista julkisia hankkeita on 68 ja yksityisiä 62.
(Mukana on myös kuntien omistamien yhtiöiden hankkeita, kuten investoinnit energialaitoksiin.)
gallup X 3
→
Millaisia investointisuunnitelmia yritykselläsi on?
Yrittäjäsanomat 5
13. Lappeenrannan Teknillinen yliopisto
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio:
30 miljoonaa euroa
l Aloitus: 6/2016
l Valmistuu: ?
14. Keskussairaalan rakentaminen
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio:
35 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2/2016
l Valmistuu: 9/2017
15. Suomutunturin rinneliikuntakeskus
l Kunta: Kemijärvi
l Kustannusarvio:
Yli 50 miljoonaa euroa
l Aloitus: ?
l Valmistuu: ?
16. TAYS L-siipi l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 4/2017
l Valmistuu: 4/2019
17. Metropolian Myllypuron kampus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu:?
18. Luminary torni-lamellitalot
l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: kevät 2016
l Valmistuu: ?
19. Tavase teko-pohjavesilaitos
l Kunta: Kangasala
l Kustannusarvio:
57 miljoonaa euroa
l Aloitus: ?
l Valmistuu: ?
20. Matkakeskus KOy
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu: ?
21. Kymenlaakson keskussairaala
l Kunta: Kotka
l Kustannusarvio:
139–140 miljoonaa euroa
l Aloitus: Loppuvuosi 2016
l Valmistuu: ?
22. Lipporannan kampus
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: kesä 2016
l Valmistuu: ?
23. Kivistön kaupunki-keskus I-vaihe
l Kunta: Vantaa
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Alkuvuosi 2017
l Valmistuu: ?
24. Limingantullin kerrostalot
l Kunta: Oulu
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: ?
25. Rikastushiekan käsittelylaitos
l Kunta: Siilinjärvi
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Syksy 2015
l Valmistuu: ?
26. Valkeavuoren koulun laajennus ja korjaus
l Kunta: Kaarina
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: Syksy 2016
l Valmistuu:?
27. Tyks T3-sairaala
l Kunta: Turku
l Kustannusarvio:
158 miljoonaa euroa
l Aloitus: Alkuvuosi 2016
l Valmistuu:?
28. Rauman sataman konttilaituri l Kunta: Rauma
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: 12/2017
ENEMMISTÖ KORJAUS- HANKKEITASuomessa on vuosittain suunnitteilla tai tekeillä ainakin 130 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia ja yli 20 miljoonan euron korjaushanketta.
RPT Docu kerää aineistoa useista eri lähteistä.Osa investoinneista on vasta suunnitteluvaiheessa, ja kustannukset ovat arvioita. Samoin aloitus- ja valmistumis-ajat. Osa hankkeista voi myös vielä lykkääntyä tai peruun-tua. Listauksesta puuttuvat esimerkiksi isot tuulivoimala-investoinnit. Lisäksi tiedot puuttuvat usein datakeskuksista, sillä projektit ovat salaisia. RPT Docu soittaa lähes 70 000 puhelua vuosittain rakennuttajille ja kerää tietoa myös muista lähteistä. Yritys on ruotsalaisomisteinen.
1. HärmälänrannanLentokonetehdas
l Kunta: Tampere
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: kesä 16
l Valmistuu: ?
2. REDIn tornitalot
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 2017–2018
l Valmistuu: ?
3. Helsingin keskustakirjasto
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
98 miljoonaa euroa
l Aloitus: Loppuvuosi 2016
l Valmistuu: ?
4. Helsingin Olympia- stadionin uudistus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
209 miljoonaa euroa
l Aloitus: 3/2016
l Valmistuu: ?
5. Tripla/Hotelli ja Businesspark
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 2018
l Valmistuu: ?
6. Kaupunginsairaalan II-vaihe
l Kunta: Lahti
l Kustannusarvio:
20 miljoonaa euroa
l Aloitus: kesä 16
l Valmistuu: 11/2018
7. Kampus KOy koulutuskeskus
l Kunta: Kurikka
l Kustannusarvio:
Ei tiedossa
l Aloitus: 9/2016
l Valmistuu: 12/2017
8. GFN Pääskylahti biojalostamo
l Kunta: Savonlinna
l Kustannusarvio:
50 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2018–2019
l Valmistuu: ?
9. Kassisen kerrostalot
l Kunta: Ylivieska
l Kustannusarvio:
41 miljoonaa euroa
l Aloitus: 5/2016
l Valmistuu: ?
10. Keski-Suomen keskussairaala
l Kunta: Jyväskylä
l Kustannusarvio:
420 miljoonaa euroa
l Aloitus: 6/2016
l Valmistuu: ?
11. Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamo
l Kunta: Lappeenranta
l Kustannusarvio: 60 miljoonaa
euroa
l Aloitus: 2018–2019
l Valmistuu:?
12. HUS Traumakeskus-syöpäkeskus
l Kunta: Helsinki
l Kustannusarvio:
250 miljoonaa euroa
l Aloitus: 2018
l Valmistuu: ?
NÄIN SUOMI INVESTOIOtos suurimmista suunnitteilla tai jo tekeillä olevista investoinneista, mukana on myös korjausrakennushankkeita. Tie- ja rata- hankkeet eivät ole mukana grafiikassa.
OTOKSEN JAKO ALUEITTAIN
Etelä-Häme 4
Etelä-Pohjanmaa 4
Etelä-Savo 4
Kainuu 1
Keski-Pohjanmaa 6
Keski-Suomi 4
Kymenlaakso 16
Lappi 3
Pirkanmaa 12
Pohjois-Karjala 1
Pohjois-Pohjanmaa 9
Pohjois-Savo 4
Satakunta 3
Uusimaa 52
Varsinais-Suomi 7
Suomessa on vuosittain 5 000�–�6 000 alkavaa rakennushanketta. Näistä yksityisen sektorin osuus tällä hetkellä on kaksi kolmasosaa, ja julkisen sektorin yksi kolmasosa.
Tähän otokseen valituista isoista hankkeista julkisia hankkeita on 68 ja yksityisiä 62.
(Mukana on myös kuntien omistamien yhtiöiden hankkeita, kuten investoinnit energialaitoksiin.)
Yrittäjäsanomat6
– Oulun seudulla mennään inves-toinneissa parempia aikoja kohti. Hanhikiven ydinvoimalahanke tulee vaikuttamaan myös kaikkiin muihin teollisiin ja kaupallisiin hankkeisiin tuoden uutta kipinää.
Voimalatyömaan kokonaiskustan-nusarvio on 6,5�–7 miljardia euroa. Se tuo nostetta koko Pohjois-Suomen talouteen. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkaa vuoden 2018 alussa. Nyt ovat käynnissä maan-rakennustyöt ja tukirakennusten rakentaminen. Voimalan rakentamis-luvan myöntää valtioneuvosto, näillä näkymin kahden vuoden sisällä.
– Jos ydinvoimalahankkeeseen haluaa mukaan, Fennovoiman verk-kosivuilla voi käydä ilmoittautumassa potentiaaliseksi alihankkijaksi. Myös pääurakoitsijan Titan2-verkkosivuilta löytyy ilmoittautumislinkki.
Avoimia työpaikkojaPahkala kertoo Temotekin liikevaih-don kehittyneen myötäisesti viime vuosina. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli 25 miljoonaa, viime vuonna 30 miljoonaa ja kuluvan vuo-den budjetti on lähes 40 miljoonaa euroa. Rakennusyhtiöllä on toimipis-teet myös Tampereella ja Helsingissä.
– Haemme kolmea toimihenkilöä Oulun konttorille. Rekrytoimme parhaillaan myös Tampereelle ja Hel-sinkiin. Viime vuonna rekrytoimme kymmenen toimihenkilöä.
Henkilökuntaa oli viime vuonna parhaimmillaan 140 henkilöä.
Jouni Kähkösen mukaan yritykset ovat hyvin aktiivisia ja osaavat etsiä suurhankkeiden työmahdollisuuksia.
– Alueemme yrityksiä on hakeutu-nut ja hakeutumassa mukaan myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa käynnistyviin hankkeisiin.
BusinessOulun Kähkösellä on
mielessään kolme asiaa, joilla pk-yritykset voivat vielä petrata mahdol-lisuuksiaan jättihankkeissa.
– Jatkuva laadun parantaminen on järkevää, koska vaatimukset kiris-tyvät koko ajan sekä kotimaisissa että ulkomaisissa hankkeissa. Jos laatuasiat eivät ole kunnossa, niin ei ole yhtä kilpailukykyinen kuin muut kilpailijat. Myös kielitaidolla on merkitystä. Kolmantena koros-tuu oma aktiivisuus. Yrittäjän pitää lähteä reippaasti hakemaan tilai-suuksia, harvemmin niitä kukaan tuo toimistoon.
Uusimaa ja Pirkanmaa kärjessäRPT Docu kerää tietoa suunnitteilla ja rakennusvaiheessa olevista inves-tointihankkeista Suomessa.
Yritys kerää tietoa niin korjaus-
hankkeista kuin uudisrakentamises-ta.
– Yli puolet tietokannassamme olevista kohteista on korjaushankkei-ta, mutta euroissa uudisrakentamisen arvo on suurempi. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on kovaa kysyn-täpainetta, RPT Docun Rimpiläinen kertoo.
Yrittäjäsanomat listasi Suomen suurimpia investointeja vuosi sitten tammikuussa. Sekä julkisten että yksityisten investointien määrissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuoteen.
– Viime vuoden loppupuolella myönnettyjen rakennuslupien määrissä oli kasvava kulmakerroin pitkästä aikaa. Se antaa viitteitä, että rakennusteollisuuden alamäki olisi taittumassa.
Lähdimme testaamaan markkinaa ensimmäisenä rakennusalan toimijana pienellä rivitalohankkeella Pyhäjoen keskustassa.
18 REKRYTOI
18 prosenttia Pk-yritysbarometrin vastaajista aikoo lisätä
henkilöstöään.
9 VAHVOJA KASVAJIA
9 prosenttia vastaajista hakee voimakasta kasvua.
Lisäksi 36 prosenttia vastaajista on kasvuhakuisia.
13 DATA
HYÖDYKSI 13 prosenttia kasvuhakuisista yrityksistä käyttää big dataa. Käyttö on yleistynyt ripeästi
viimeisen vuoden aikana.
32 TULOS
32 prosenttia uskoo yrityksensä kannattavuuden kasvavan.
21 prosenttia ennakoi sen sijaan laskua.
Lähde: Pk-yritysbarometri 1/2016
Pk-yritykset ennakoivat investointiensa piristyvän hiukan vuodentakaisesta. Yrityksistä lähes viidennes uskoo kas-vattavansa investointejaan seuraavien 12 kuukauden aikana, tosin neljännes uskoo vähentävänsä investointeja.
Oheinen grafiikka kertoo Uuden-maan porskuttavan omassa sarjassaan investointilistalla. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri tukee tätä kuvaa, sillä uusmaalaisista yrityksistä suu-rempi osuus ennakoi kasvattavansa
investointejaan kuin valtakunnallisesti. Uudellamaalla koneiden ja laitteiden laajennusinvestoinnit ovat tärkein syy hakea ulkoista rahoitusta, kun valtakunnallisesti käyttöpääoma on tärkein syy.
Yrit ysten investoinnit, k i inte än pääoman brut tomuodostus, mil j. euroa
Uusimaa vetää sijoituksia
TIINA LÄ
MSÄ
– Olemme valppaina ydinvoimalahankkeen kanssa ja kiinnostuneita tulevista projekteista. On ne sitten Fennovoiman tai muiden yritysten tila- tai rakenta-mispalvelutarpeita, Temotekin toimitusjohtaja Raimo Pahkala kertoo.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
21�30221�63623�08623�02221�65522�90727�268
6�4766�7216�8477�1657�3247�2297�578
7�3077�1988�0347�2316�3767�4078�499
7�5197�7178�2058�6267�9558�27111�191
HENKISET OMAISUUSTUOTTEET
KONEET, LAITTEET JA KULJETUSVÄLINEET
RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT
Lähde: Pk-barometri I/2016
YHTEENSÄ
Yrittäjäsanomat 7komment tiSuurhankkeille case manageri
Etelä-Korean malliinSuomen ICT-sektori kiinnostaa selvästi eniten amerikkalaisia sijoittajia. Näin kertoo Amcham Finlandin ulkomaisille investoijille tarkoitettua ohjelmaa johtava Kimmo Collander.
– Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvamassa. Tänne sijoittavien erityyppisten amerikkalaisten rahastojen määrä on nousussa.
Suomi saa kuitenkin vain kaksi prosenttia Pohjoismaihin suuntautuvista amerikkalaisista investoinneista. Collanderilla on nippu toimenpiteitä taka- taskussaan hallitukselle pohdin-taan.
– Lainsäädännöllisen ryntäi-lyn sijasta tarvitsemme laajan konsensuksen siitä, millaisen Suomen haluamme. Investoin-teja estävät verokysymykset, kuten esimerkiksi osakevaihdon kohtelu, pitää ratkaista ripeästi. Nykyinen tilanne on kestämätön suomalaiselle kasvuyrittäjälle, joka hakee rahoitusta USA:sta.
Collanderin mukaan luvituk-seen pitää saada ennakoitavuutta suuria reaali-investointihankkeita varten ja loppu sille, että virastot valittavat toistensa päätöksistä.
– Toisaalta suurhankkeita varten tarvitaan toimiva case manageri –järjestelmä valtion-hallintoon. Etelä-Korean mallin mukainen investointiasiamies
lisäisi sijoittajien luottamusta järjestelmään.
– Suomen saaminen kasvu-uralle on kaikkein tärkein asia. Poliittisen riskin tai ennakoimat-tomuuden katsotaan nousseen Suomessa, sijoittajia työkseen tapaava Collander sanoo painok-kaasti.
Sijoittajien katseet käännettävä SuomeenCollander muistuttaa, että ame-rikkalaiset yhtiöt pitävät yli kahta triljoonaa dollaria voittovarojaan USA:n ulkopuolella. He eivät ha-
lua kotiuttaa niitä verotettavaksi USA:ssa.
– Meidän pitäisi Suomes-sa miettiä, kuinka saisimme osamme näistä dollareista tänne investoitavaksi. Täällä nähdään paljon hienoja mahdollisuuksia. Täkäläisten startupien joukossa on maailman luokan helmiä, joihin sijoittaneet ovat tehneet kovia tilejä.
Suomen pitääkin pystyä kaappaamaan isompi osa tästä sijoittajien pohjoismaisesta huomiosta, joka nyt kohdistuu suurelta osin Ruotsiin, hän sanoo.
Noin kaksi kolmasosaa suunnit-teilla ja rakennusvaiheessa olevista investointihankkeista Suomessa on yksityisiä hankkeita, loput ovat julkisen sektorin hankealoituksia. Tämä selviää rakennushankkei-den tietopalveluja tarjoavan RPT Docun tietokannasta.
Tuore Suomen Yrittäjien, Finn-veran ja TEM:n Pk-yritysbarometri kertoo pk-yritysten seuraavien 12 kuukauden investointiaikeista.
Barometrissa yritysten inves-tointiodotuksia kuvaava saldoluku on parantunut vuodentakaisesta, mutta se on silti kaukana nousu-suhdanteen luvuista.
Yritykset seuraavat taloustilan-netta, heikossa suhdannetilan-teessa investointeihin ei uskalleta ryhtyä eikä niihin ole tarvetta, jos kysyntä on vähäistä. Yritykset teke-vät investointipäätöksiä arvioiden tilanteen kehittymistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurinvestoinneissa on useita sairaalarakennushankkeita, joista
useamman rakennustyöt alka-vat nyt alkuvuonna. Lähivuosien investointilistan ykkösenä on Py-häjoen ydinvoimalatyömaa, jonka kokonaiskustannusarvio on 6,5 -7 miljardia euroa. Se tulee tuomaan nostetta koko Pohjois-Suomen talouteen.
Voimalan rakentaminen alkaa vuonna 2018. Muitakin miljardi-luokan hankkeita on: kiinalaisyhtiö tiedotti helmikuussa miljardin biodieseljalostamohankkeestaan Kemiin.
Rakennushankkeiden toteutu-minen voi aikaistua tai viivästyä tai toisaalta jäädä kokonaan toteu-tumatta, riippuen rahoituksen saannista.
Toivoa sopii, että yrittäjien investointiodotukset saavat konk- retiaa alleen. Barometrin mukaan ulkopuolista rahoitusta haetaan kuitenkin edelleen lähinnä käyt-töpääomaksi, joskin neljännes vastaajista tarvitsee pääomia kone- ja laiteinvestointeihin.
Saadaanko investointihanat auki?
Riikka [email protected]
Kimmo Collander
B2DBusiness to Digital
Pidät tutut Office-työkalut menossa mukana.Kokeile ilmaiseksi 3 kk:n ajan!
Valitse omasi täältä:• Sonera Kauppa• sonera.fi/officetoday• soita 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30)
Pidät tutut Office-työkalutmenossa mukana.
Valitse omasi täältä:
Pidät tutut Office-työkalut
Pro N -liittymä
-43 %
• Puhetta 25 h/kk• Viestejä 500 kpl/kk• Huippunopea 4G-netti, nopean netin käyttömäärä 25 Gt/kk
Valitsemasi puhelin+ Sopiva Pro N -liittymä
alk.
Yrittäjälle:
Kun sinulla on huippupuhelin ja tehokas liittymä, toimisto kulkee mukanasi missä ikinä liikutkin.
Office today #koskamävoin
Yrittäjäsanomat8
Päätös paikallisesta sopimisesta antaa vielä odottaa.
Uutiset
Hänen mukaansa se ei välttä-mättä tarkoita, etteikö olisi tarvet-ta lainsäädäntöön.
– Pallo on nyt työmarkkinajärjes-töillä, ja heidän on vastattava huu-toonsa. Se on halusta kiinni.
–�Jos työmarkkinajärjestöt saavat sovittua paikallisesta sopimisesta työehtosopimuksiin, niin sen jäl-keen ne voidaan betonisoida lain-säädäntöön, Turunen arvioi.
@NieminenEsa
toimialat Suomen Yrit-täjistä korostetaan, että hallitus pitää kiinni jo hallitusohjelmaan kirjaamistaan tavoitteista. Niihin kuuluu, että työpaikoilla pitää pys-tyä sopimaan työajoista, palkoista, palkanlisistä ja muista korvauk-sista.
–�Tämä asettaa tavoitteen oikeal-le tasolle: Kun tuo toteutuu, mah-dollisuudet säilyttää ja luoda työtä paranevat oleellisesti, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mä-kynen sanoo.
Yrittäjät: Taas odotetaanPromootiotoimisto Sunnyone Promotion omistajayrittäjä Sanni Kaikkosella on noin 150 freelan-cer-työntekijää ympäri Suomen. Suurin osa heistä on palkkatyön-tekijöitä.
Kaikkosen mukaan ensi alkuun syntyi fiilis, että ratkaisua siirret-tiin eteenpäin.
– Toivottavasti hallituksen pää-tös saadaan maaliin sellaisenaan kuin se nyt on esitetty. Käytän työehtosopimuksia pohjana, kun mietin yksittäisen tietyn alan työn-tekijän palkkausta, mutta paikal-linen sopiminen palkoista toimii meillä kaikista parhaiten. Palkko-jen lähtötasosta on pidetty kiinni alusta saakka.
Mikkeliläisen ympäristönhuolto-alan perheyrityksen RL-Huolinta
Oy:n toimitusjohtaja Nina Rasola lataa hallituksen päätökseen isoja toiveita ja odotuksia.
– Ei vain tunnu olevan valmiutta tehdä tarvittavia ratkaisuja ennen kuin on vihoviimeinen pakko. Nyt se on toukokuun loppu.
Kansanedustajat: Hyvä ratkaisuKeskustan kansanedustaja Ma-risanna Jarvan mukaan tehty rat-kaisu on osoitus suomalaisesta luo-vasta ongelmanratkaisukyvystä.
– Ollaan joustavia molempiin suuntiin, ja lopputulos ratkaisee.
–�Perheyrityksissä kuten meillä kotona on työntekijöillä hyvin tiedossa yrityksen tilanne. Isoissa yrityksissä se on varmasti ongelma hierarkian takia. Tiedonsaanti tu-lee turvata työntekijöille, jotta heil-lä on sama tieto yrityksen talouden tilasta kuin työnantajalla ja siten valmius sopimiseen.
Perussuomalaisten Kaj Turu-sen mielestä hallituksen päätös on hyvä ratkaisu.
Paikallinen sopiminen• Järjestäytymättömät työnantajat on saatettava samalle viivalle
kuin järjestäytyneet koskien sekä oikeuksia että velvollisuuksia.• Paikallisesti on pystyttävä sopimaan työajoista sekä palkoista,
palkanlisistä ja muista korvauksista.• Selviytymislauseke on määriteltävä sellaisia tilanteita varten,
jolloin yritys kohtaa erityisen vaikeita haasteita.• Henkilöstön edustus ja tiedonsaanti on turvattava yrityksen
hallinnossa. • Lopullinen päätösvalta paikallisesta sopimisesta tulee olla
työpaikoilla. Lähde: TEM tiedote
Työpaikkasopimisessa katseet kevääseenTyöpaikkasopiminen etenee nyt työehtosopimusten kautta. Takarajana on toukokuun loppu. Ellei sopua löydy, hallitus jatkaa lakiteitse.
700 miljoonan potti jakoon tänä vuonnaraha Maaseudun yrittäjille on tarjolla lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta investointeihin, kehit-tämiseen ja yhteistyön lisäämiseen vuoteen 2020 mennessä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014−2020 on lähtenyt verkkaisesti liikkeel-le, mutta Maaseutuverkoston yrittäjyys ja elinkeinot -työryhmän puheenjohtaja Hannu Uusihonko lupaa, että rahahanat aukeavat tänä vuonna.
Koska tähän mennessä rahoitus on jäänyt jakamatta, tänä vuonna yrityksille on tarjolla peräti 700 miljoonaa euroa.
Toistaiseksi yritykset ovat hakeneet laiskasti rahoitusta maaseutuohjelmasta, sillä harva
tietää täyttävänsä kriteerit. Tukea ei siis esimerkiksi jaeta pelkästään maaseutuelinkeinoa harjoittaville.
Uusihonko painottaa, että Suo- men pinta-alasta 95 prosenttia lasketaan maaseuduksi. Tällä alueella on yli puolet kaikista Suo-men yrityksistä.
− Esimerkiksi Satakunnassa vain Porin ja Rauman keskusta-
alueet eivät ole maaseutua, Uusi-honko antaa esimerkin.
Tuen määrä vaihteleeRahoitusta on saatavilla niin yrityksen perustamiseen kuin investointeihin. Lisäksi tukea voi hakea yhdessä muiden yritysten tai yhteisöjen kanssa.
− Rahaa voi saada esimerkiksi uusien koneiden tai käyttöomai-suuden hankintaan, tuotekehitys-hankkeisiin tai kansainvälisty- misselvitykseen, Uusihonko luettelee.
Suomen Yrittäjät ja MTK ovat käynnistäneet maaseutukierrok-sen, jonka aikana on tarkoitus tehdä ohjelmaa tutuksi ja selven-tää hakuperusteita. Varsinkin
Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät ovat hakeneet rahoitusta vain vä-hän. Uusihonko uskoo, että hakijat aktivoituvat, kun tieto lisääntyy.
Tuen määrä vaihtelee tuki- alueen ja käyttötarkoituksen mu- kaan.
Esimerkiksi perustamistukea hakeva yritys voi saada enintään 35�000 euroa. Investointitukea taas myönnetään 20−40 prosent-tia kustannuksista.
− Yrityksen koko, toimiala ja sijainti vaikuttavat tuen määrään, Uusihonko muistuttaa.
Yhteistyöhankkeissa tukitaso vaihtelee 60:sta 80 prosenttiin.
Virvamaria [email protected]
@ViToikka
Yli puolet yrityksistä voi hakea rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittä-misohjelmasta.
RahoitustayrittäjilleNoin 95 prosenttia Suomen yrittäjistä voi hakea rahoitusta Manner-Suomen maaseutura-hastosta.Tarjolla innovaatio- ja perus-tamistukea sekä rahoitusta yhteishankkeisiin.Yritys voi hakea tukea joko Ely-keskukselta tai Leader-ryhmän kautta. Tukihakemus jätetään Hyrrä-palvelussa.Lisätietoja aiheesta löydät osoitteesta: http://bit.ly/tukira-ha sekä http://www.yrittajat.fi/kunnat.
Ollaan joustavia molempiin suuntiin, ja lopputulos ratkaisee.
PIXH
ILL
Yrittäjäsanomat 9
Suomen Yrittäjien tammikuussa julkaisema mainosvideo saavutti neljän ensimmäisen päivän aikana lähes 350 000 katsojaa. Näyttelijä-muusikko Heikki Silvennoisen tähdittä-mää videota on tähän mennessä katsottu yli 400�000 kertaa ja video on jaettu 5�000 kertaa.
facebook.com/yrittäjät
yrittäjät.fi
@suomenyrittajat
yrittäjät.fi
Mainosvideo levisi kulovalkean tavointoimialat Laivati-laukset ovat piristäneet Turun telakan alihankkijoiden tilannetta selvästi. Laivasäh-kötyö Oy:n toimitusjohtaja Juha Hietarinta kertoo, että parantunut tilanne ei kuiten-kaan tarjoa töitä välttämättä suomalaisille.
− Työtä on paljon tarjolla, mutta suomalainen työvoima ei ole kilpailukykyistä. Ongel-mana ovat korkeat palkkojen sivukulut ja erilaiset perus-teettomat kulukorvaukset. Samoin työehtosopimusten rakenne ja ammattiliittojen ohjeistukset ovat sellaisia, ettei palkkahaarukoiden alimmilla palkoilla kuuluisi vielä tehdä tuottavaa työtä, hän sanoo.
Puolasta, Virosta ja Latviasta virtaa Varsinais-Suomeen paljon työvoimaa, sillä ulkomaalaiset suostuvat tekemään työtä matalammilla palkoilla kuin suomalaiset. Kyse ei missään nimessä ole harmaasta työvoimasta, Hietarinta painottaa.
Yksi ratkaisu ongelmaan olisi Hietarinnan mielestä paikallinen sopiminen.
Näin suomalaisyrittäjät voisivat palkata kotimaista työvoimaa ilman pelkoa ammattiliittojen jälkikäteen oikeusteitse vaatimista kor-vauksista.
− Työehdoista pitäisi pystyä sopimaan enemmän yksittäis-ten henkilöiden ja yrityksen työntekijöiden kanssa, hän jatkaa.
Paikallisen sopimisenmahdollisuus toisi töitä
byrokratia Alue-hallintovirastot esittivät hel-mikuun alussa yli 50 normin kumoamista tai muuttamista sekä lupa- ja valvontatoimin-nan yksinkertaistamista ja prosessien sähköistämistä.
Ehdotuksessa mainitaan, että asiakkaiden hallinnollista taakkaa voitaisiin vähentää myös yhteisellä asiakaspal-velukanavalla sekä ennakko-ohjauksen lisäämisellä.
Aluehallintovirastojen mukaan nykyisessä lupa- ja valvontajärjestelmässä on liikaa toimijoita ja tasoja, mitkä tekevät kokonaisuuden asiakkaalle epäselväksi.
Yksi tapa ongelman ratkai-suun olisi aluehallintoviraston ehdotuksen mukaan se, että jatkossa vain ne huolehtisivat luvituksesta ja valvonnasta asemansa vuoksi.
Aluehallintovirastot rajaisivat Valviran tehtäväksi valtakunnalliset valvontaoh-jelmat, kansainväliset asiat, erityisosaamisen, ammatin harjoittamisen valvonnan sekä AVIen toiminnan tar-peellisen koordinoinnin.
AVIt haluavat vähentää sääntelyä
Yrittäjäsanomat10
toimialat Noin 18�500 yrit-täjää sai viime vuonna vieraan työ- ja elinkeinotoimistosta. Kyseessä oli paikallisen TE-toimiston hen-kilökohtainen yrityskäynti, joita tehtiin viime vuonna yli neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 TE-toimistot kol-kuttivat noin 14�000 eri yrityksen oveen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena oli, että yrityskäyntejä olisi viime vuonna ollut 20�000.
–�Hyvin lähelle tavoitetta päästiin, toteaa yritysasiakkuus-koordinaattori Riku Hautamäki Uudenmaan työ- ja elinkeinotoi-mistosta.
Määrällisesti eniten yritys-käyntejä tehtiin viime vuonna Uudellamaalla. Siellä sijaitsevista yrityksistä noin 3�600 tapasi TE-toimiston henkilökuntaa kasvok-kain, kun vuotta aiemmin luku oli noin 3�000.
Kuntien asukaslukuun ja yritysten määrään suhteutettuna TE-toimistot tapasivat yrittäjiä erityisen ahkerasti Pohjois-Pohjan-maalla ja Lapissa.
–�Muuten määrät noudattelevat aika pitkälle alueiden kokoa. Vä-hiten käyntejä on pienillä alueilla, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, mutta niissäkin puhutaan sadoista yrityskäynneistä, Hautamäki kertoo.
Työmarkkinatilanne yritysten näkökulmastaHenkilökohtainen tapaaminen on todettu hyväksi tavaksi kartoittaa yritysten tarpeita ja perehdyttää yrittäjiä TE-palveluiden saloihin.
–�Käynneillä selvitetään yri-tysten palvelutarpeita, opitaan tuntemaan työmarkkinatilannetta yritysten näkökulmasta sekä hara-voidaan piilotyöpaikkoja, Hauta-mäki kertoo.
Arviolta yli 90 prosenttia viime vuoden yrityskäynneistä suuntau-tui pk-yrityksiin.
–�Suuryrityksiäkään ei unohdeta,
”Yrittäjät tietävät mitä haluavat ja mitä eivät”TE-toimistojen yrityskäyntien määrä kasvoi viime vuonna yli neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen.
mutta eniten henkilökohtaisesta palvelusta hyötyvät pk-yritykset.
Osaaminen ja rekrytoiminen huolenaYrittäjiä huolettavat erityisesti osaavan työvoiman saatavuus sekä rekrytointien onnistuminen. TE-toimisto voi auttaa yrittäjää esimerkiksi kertomalla koulutuk-sista tai rekrytointia tukevista palveluista.
Piilotyöpaikkoja löytyy säännöl-lisesti, kun yritykset saavat tukea rekrytointiin, Hautamäki sanoo.
–�Yrittäjät ovat siitä kiitollisia kumppaneita, että kun heidän
kanssaan keskustelee, heiltä saa helposti selkeitä kannanottoja ja he tietävät, mitä haluavat ja mitä eivät.
Yritys voi sopia yrityskäynnistä ottamalla yhteyttä TE-toimistoon. Myös TE-toimisto on aloitteelli-nen. Tietynlainen yritys voi kiin-nittää TE-toimiston huomion.
–�Se voidaan arvioida profiilil-taan potentiaaliseksi tai asiasta voidaan saada yhteydenotto yhteistyökumppanilta, esimerkiksi paikalliselta yrittäjäjärjestöltä.
Katri [email protected]
@KatriSimola
mitä Vuosina 1991−1995 tehtiin lähes 190 000 konkurssia, kun valtava rahoitus-kriisi iski Suomeen. Velat moninkertais-tuivat ja korot nousivat pilviin. Viimeinen sivallus suomalaisyrittäjien lihaan oli se, kun markka laitettiin kellumaan vuonna 1992 ja sitä seurasi devalvaatio.
Moni ei kestänyt konkursseista syntynyttä taakkaa ja häpeää, ja elämä päättyi oman käden kautta. Toisten elämä kuitenkin jatkui vastoinkäymisistä huolimatta. Yksi heistä on Antti Salminen.
kuka ”1980-luvulla puoliksi omista-mallani talotehtaalla meni hyvin ja laman alkaessa 1991 yrityksemme tase oli hyvässä kunnossa. Devalvaation seurauksena velka kasvoi ja pankin suosittelemien valuutta-luottojen vuoksi olimme pulassa. Vuonna 1995 yrityksemme ajautui konkurssiin. Se vei luottotiedot, kodin, kesämökin ja varat. Nykyisin niin ei enää kävisi. Meillä kävi huono tuuri, koska lainamme olivat vääräs-sä pankissa. Jos ne olisivat olleet muualla, tilanne ei olisi äitynyt noin pahaksi. Minun velkani vanhenivat lopulta vuonna 2008.
Kun A-talot meni konkurssiin, jatkoimme muutamia vuosia kumppanini kanssa omis-tamamme kiinteistöyhtiön kautta. Koska olimme tehneet konkurssin, rahoitusta oli mahdotonta saada. Sitten toiminta loppui ja jatkoin agentuuritoimintaa lopun työuraani.
Selvisin 1990-luvun lamasta perheen ja läheisten avulla. Opin, että pankkien ja monien ihmisten suhtautuminen muuttui. Konkurssin tekeminen oli epäonnistumi-nen ja minut leimattiin miltei rikolliseksi. Onneksi oli heitä, jotka eivät määritelleet minua konkurssini takia. Tiedän nyt, että riskejä olisi pitänyt kartoittaa paremmin. Toisaalta suomalainen yhteiskunta ei pär-jäisi ilman riskejä ottavia yrittäjiä.”
miten Suomen Yrittäjät puuttui nopeasti syvenevään lamaan. Järjestö perusti kriisi-ryhmän, jonka avulla käytiin vuoropuhelua verottajan, pankkien ja Finnveran kanssa. Lisäksi tarjolla oli henkistä kriisiapua. Krii-siryhmä pelasti lukuisia yrityksiä konkurs-silta. Lisäksi järjestö lähti ajamaan konkurs-silakiin muutoksia. Esimerkiksi konkurssin tehneet yrittäjät eivät enää joudu ikuiseen velkavankeuteen.
Virvamaria [email protected]
@ViToikka
Leimaa laimentamassa
byrokratia Vuonna 2019 voimaan astuvaa sote- ja maakuntauudistusta koskevat käytännöt ovat vasta valmis-teltavana. Suomen Yrittäjät julkaisi helmikuussa oman näkökulmansa koko Suomea ravisuttaviin muutoksiin. Uudistus vaikuttaa kaikkien toimialojen yrittäjiin.
Suomen Yrittäjien varatoi-mitusjohtaja Anssi Kujala painottaa, ettei uudistuksessa saa syntyä passiivisia toimijoi-ta, jotka jakavat julkisia varoja tai hoitavat byrokratiaa.
Hänen mukaansa suomalai-nen yhteiskunta on muuttu-
nut keskittyneestä ja suuresta teollisuudesta pienistä yrityk-sistä muodostuvaan verkos-toon, joka vaikuttaa omalta osaltaan myös sekä sote- että maakuntauudistukseen.
− Vaikka yrityksille sijain-nilla ja saavutettavuudella on merkitystä, alueiden me-nestystä määrittävät lopulta yritykset ja niiden toiminta-edellytykset hallinnollisten rajojen sijaan, Kujala linjaa.
Muutoksessa esimerkik-si yrittäjien neuvontaan, palveluihin, lupiin, rahoituk-seen liittyvät Ely-keskusten tehtävät siirtyvät uusien
alueiden vastuulle. Uudistuk-sessa muutetaan merkittä-västi myös kuntien rooleja ja tehtäviä. Kunta on yrittäjälle edelleen tärkeä kumppani.
Suurin muutos valinnanvapausHallituksen viime vuonna tekemän valinnanvapautta koskevan linjauksen vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurien mullistusten edessä. Käytännössä muutos tarkoittaa, että raha seuraa asiakasta tämän itse valitse-maan hoitopaikkaan.
− Jotta tämä onnistuu, kaik-
kien sote-palvelujen tuottajien omistuspohjasta riippumatta pitää olla samalla viivalla, Suomen Yrittäjien työvalio-kunnan jäsen, lääkäriyrittäjä Kari Varkila sanoo.
Uudistuksen onnistumi-seen vaatii, että palvelujen tuotantorakenteen ja rahoi-tusjärjestelyn on oltava oikeu-denmukainen niin asiakkail-le, valtiolle, sote-alueelle kuin palveluiden tuottajille. Lue aiheesta lisää: http://www.yrittajat.fi/kunnat
Virvamaria [email protected]
@ViToikka
Uudistuksiin lisäpotkua
Kasvu jakansainvälistyminen
Team Finland-palvelut
Keksintö- jainnovaatio-
palvelut
FINNVERA
TEKES
YRITYSTENKEHITTÄMISPALVELUT
Alkavan yrittäjänneuvonta
Rahoitus
Startti-rahatYrittäjyys-
kasvatus
Omistajan-vaihdostenneuvonta
Riku Hautamäki kertoo, että Kainuussa ja Etelä-Savossa yrityskäyntejä tehdään vähiten.
MEERI U
TTI
Suomen Yrittäjät esitteli oman ratkaisu-mallinsa sote- ja maa-kuntauudistukseen.
Yrittäjäsanomat 11Analyysi
toimialat Pk-yritysten kannatta-vuusodotukset ovat kohonneet talouskasvun piristymisen merkkien kanssa samaan tahtiin. Yritysten investointinäkymätkin ovat hiukan parantuneet vuoden takaisesta, Suomen Yrittäjien, TEM:n ja Finnveran Pk-yritysbarometri kertoo.
Yrittäjät ovat toivoneet työpaikkasopimi-sesta oleellista apua kilpailukyvyn nosta-miseen, mutta yhä joudutaan odottamaan, mitä työmarkkinajärjestöpöydässä syntyy. Maan hallituksen viesti on, että paikallista sopimista kehitetään työehtosopimusten kautta ja täydennetään lainsäädännöllä.
Yritysten luottamus on palautumassa. Taloustilanteen paranemisen johdosta entistä harvempi yritys joutuu sopeutta-maan toimintaansa. Tosin Suomessa BKT:n ennustetaan kasvavan vain reilut puoli prosenttia vuonna 2016, jolloin kasvu olisi EU-maiden toiseksi heikointa. Korkeampia-kin ennusteita on esitetty.
Rakennusteollisuudesta on vihdoin kuul-tu positiivisia uutisia, mikä kertoo kotimark-kinoiden taloustilanteen vahvistumisesta. Rakennusteollisuus RT:n mukaan raken-taminen kääntyy tänä vuonna vihdoin 2,5 prosentin kasvuun. Osittain tämä selittyy
asuntotuotannon elpymisellä taantuma-vuosien jälkeen.
Palvelualoilla on hieman muita aloja pa-remmat työllisyysnäkymät. Pk-yritysbaromet-ri kertoo, että kaikilla toimialoilla uskotaan jälleen mahdollisuuteen palkata henkilöstöä lisää. Pk-yritykset työllistävät 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin.
Palveluviennissä potentiaaliaHallituksen tilannekuvassa maaliskuussa 2015 todettiin, että Suomen vienti romahti finanssikriisissä, minkä jälkeen vientike-hitys on jäänyt selvästi maailmankaupan kasvusta. Toimivat kotimarkkinat ovat myös vientiyrityksille tärkeä ponnahduslauta. Suomen palveluvienti on kilpailijamaihin vertailtuna vähäistä.
– Palveluviennin potentiaalia ei tunnis-teta riittävästi eikä sen kansainvälistämi-seen satsata senkään vertaa kuin tavaran. Osittain edellä mainitusta arvostuskysy-myksestä johtuen meidän palveluvientimme on kovin alkutekijöissään, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Helmikuisen Pk-yritysbarometrin mu-kaan kuitenkin niistä palvelualan yrityksis-
Piristymistä ilmassa – uskoa kotimarkkinoihin
@FinnveraFi Kansainvälistymällä kasvuun! Kv-rahoi-tusta aiotaan hakea aiempaa selvästi enemmän kaikilla toimialoilla. #pkbaro
@SatuMalkamaki#pkbaro lehdistöin-fossa kuultua: ”Vuo-sina 2006–2008 rahoitusmarkkinoilla oli enemmän rahaa kuin järkeä” #talous
@toivakkaKasvuhakuisista yri-tyksistä 1/3:lla suoraa vientiä ulkomaille! Pk-yritysbarometri: - luvassa lisää työpaikkoja
@TesiFIIKasvuhakuisista yrityksistä kaksi kolmesta aikoo lisätä henkilöstöään seuraavan vuoden aikana #pkbaro
Pk-yritykset aikovat pitää kiinni työvoimastaan. Yritysten luottamus taloustilanteeseen on vahvistunut.
PIENILLÄ ASIOILLA ON USEIN KAUASKANTOISET SEURAUKSET
Me olemme JuriNetissä sitä mieltä, että hinta ei saa olla asiakkaalle este saada
korkeatasoisia lakipalveluja.
Meidän mielestämme jokainen ansaitsee lakipalvelut, joista ei aiheudu yritykselle
kohtuuttomia kustannuksia.
Ota yhteyttä!
029 009 2590 [email protected] www.jurinet.fi
MEILLE MIKÄÄN LAKIASIASI EI OLE LIIAN PIENI TAI SUURI!
Meidän tehtävämme on turvata javarmentaa yrityksesi menestys.
Yritystoiminnassa pienikin ongelma saattaa puuttellisesti hoidettuna kasvaa
mittasuhteiltaan hallitsemattomaksi.
tä, jotka harjoittavat vientiä, jopa 54 pro-senttia uskoo kasvattavansa viennin määrää kuluvana vuonna. Palveluviennin merkitys kansantaloudessa lisääntyy lähivuosina. Vain teollisuusyrityksissä vientinäkymät ovat palvelusektoria positiivisemmat.
Kaikista yrityksistä viidesosa harjoittaa vientiä. Näistä yrityksistä lähes kuusi kym-menestä harjoittaa suoraa vientiä.
Riikka [email protected]
@RKoskenranta
PIXH
ILL
Yrittäjäsanomat12
Q&Ayrittäjät.fiKatso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.
toimialat SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on reivaamassa puoluet-taan 2020-luvulle. Puolueensa haastavas-sa ohjelmajulistuksessa hän peräänkuu-luttaa uutta suhtautumista pk-yrittäjiin –�niin nykyiseltä Sipilän hallitukselta kuin omalta puolueeltaankin.
Harakka kirjoittaa, että ”10–30 hengen yritysten työnantajavelvoitteita on keven-nettävä. Niille on sallittava esimerkiksi pidempi koeaika, huojennuksia työaika-sääntöihin ja yt-menettelyn normeihin. Nykyään raskaiden velvoitteiden välttä-minen suorastaan rajoittaa työllistämistä. Entäpä, jos SDP olisi yrittäjäpuolue?”
Harakka haluaa fiksun valtion kan-nustavan ihmisiä kokeilemaan siipiään yrittäjinä ja tarjoamaan turvaverkon vaikeuksien tullen.
Muutoksia tarvitaanSuomen Yrittäjien työ- ja yrityslainsäädän-nöstä vastaava johtaja Janne Makkula pitää Harakan esityksiä mielenkiintoisina.
– Työnantajavelvoitteiden keventä-minen 10–30 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä on hyvä avaus. On selvää, että
SDP:n Harakan avaukset saavat tukea Suomen Yrittäjien Janne Makkula pitää kansanedustajan ehdotuksia tervetulleina.
Miksi perustit oman yrityksen, Miia Liesegang?Oli selvää, että uuden idean kanssa lähdetään liikkeelle yrittäjävetoisesti. Meillä on kummallakin aikaisempaa yrittäjätaustaa, joten kynnys aloittaa ei ollut korkea. Konseptia kehitet-tiin puolisen vuotta, jotta meillä oli tarpeeksi taustatietoa arvioida menestyksen mahdollisuuksia ja lähteä viemään tätä täysillä eteen-päin. Tavoitteena on luoda vahvasti kansainvälistä liiketoimintaa.
Millaista tukea ja rahoitusta olette saaneet?Haemme ulkopuolista rahoitusta enkelisijoittajilta ja Tekesiltä. Tule-vaisuudessa myös joukkorahoitus on yksi mahdollisuus. On ollut positiivi-nen yllätys, miten valmiita eri alojen ammattilaiset ovat olleet auttamaan: verkostomme kasvaa jatkuvasti. Toisaalta verkostojen kautta saadut suositukset ovat lähes ainoa tapa edetä uusille markkinoille.
Millainen toimiala on?Luomme uudenlaista markkinaa yh-distämällä omatuntotaloutta, desig-nia, lifestyleä ja puutarhakulttuuria. Feedereitä on jo maailmalla, mutta me olemme keskittyneet designiin ja käyttäjäkokemukseen.
Miten saitte ensimmäiset asiakkaanne?Monet kuluttajat ovat jo kuulleet tuotteesta ja kysyvät, mistä sitä saa ostaa. Toistaiseksi ohjaamme heidät nettisivuillemme, jossa saa tehdä ennakkotilauksen. Kevään aikana lähestymme Ison-Britannian jälleen-myyntiverkostoja. Puutarhanhoito on maassa iso bisnes. Sesonkituotteesta johtuen teemme myyntiä pääosin vuodelle 2017.
Mitkä ovat vahvuuksianne?Nautimme uuden oppimisesta ja iloitsemme pienistäkin onnistumi-sista. Samalla ajatuksemme ovat kui-tenkin täysin tulevaisuudessa. Meitä on kehuttu verkostoitumistaidoista. Tiedämme, että kahdestaan maa-ilmaa ei valloiteta, emmekä pelkää lähestyä itseämme fiksumpia ihmisiä.
Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille?Epäonnistumisen pelko ei saa olla este aloittamiselle. Aina ei onnistu, mutta aina oppii. Älä usko itsestäsi lii-kaa, mutta älä myöskään liian vähän. Ole nöyrä, mutta kurkottele taivaita – saatat yltää ainakin puoliväliin.
Katri [email protected]
@KatriSimola
Omatuntotaloutta perhosista
Belightful Design OyMiia Liesegang perusti Belight-ful Design Oy:n yhdessä Taina Tallalan kanssa. Tammikuussa perustettu yritys suunnittelee ja valmistaa lifestyletuotteita ulkotiloihin. Ensimmäinen lanseerattava tuote on perhosia puutarhaan houkutteleva “but-terfly feeder” eli perhosbaari. Jo kolmessa eri kilpailussa palkitun tuotteen tavoitteena on luoda elämyksellinen ja hauska keino luonnon tukemiseen. Esimer-kiksi perhosten määrä on viimeisen 25 vuoden aikana puolittunut Euroopassa.
Miia Liesegangin (oik.) ja TainaTallalan perhosbaari-idea on palkittu jo kolmessa eri kilpailussa.
yt-lain soveltamisalaa pitäisi nostaa vielä korkeammaksi. Esimerkiksi 50 työnteki-jään, koska ei ole tarkoituksenmukaista normittaa yhteistyötä silloin, kun se toimii muutenkin.
Makkulan mukaan on hyvä käydä avointa keskustelua siitä, millainen työ-lainsäädäntö tukee parhaiten työllisyyttä.
– Esimerkiksi Saksassa alle kymmenen henkilön yrityksiin ei sovelleta lainkaan irtisanomissuojasääntelyä.
Makkula haastaa kansanedustaja Hara-kan työllistämisesteiden purkutalkoisiin.
– Toimenpiteet, joilla pienten yritys-
ten mahdollisuutta palkata työvoimaa voidaan helpottaa, ovat välttämättömiä. Lainsäädäntöä on kehitettävä työllisyyttä paremmin tukevaan suuntaan pitkällä aikavälillä.
Epäilyttäviä työsuhteitaKansanedustaja Harakka myöntää, että epätyypilliset työsuhteet ovat epäilyttäviä perinteisessä sosialidemokraattisessa ajattelussa. Hänen mukaansa pää- ja sivutoimisten yrittäjien verkostoja, jotka luovat keskenään toimeksiantoja ja työti-laisuuksia, kannattaa tukea. Mikroyrittä-
jät ovat aktiivisia, joustavia tuottajakansa-laisia, jotka tuovat talouteen luovuutta ja dynamiikkaa, Harakka alleviivaa.
– Minusta alkaa olla vanhasta maail-masta puhua tyypillisistä tai epätyypilli-sistä työsuhteista. Kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. On muistettava, että työlain-säädäntö on pohjimmiltaan markkinoi-den toiminnan sääntelyä, Makkula sanoo.
– Yrittäjyys ei ole puoluepoliittinen kysy-mys. Se on tapa tehdä työtä, hän jatkaa.
@NieminenEsa
VESA-MATTI VÄ
ÄRÄ
Timo Harakka peräänkuuluttaa uudenlaista suhtautumista pk-yrittäjiin.
JUKKA-PEKKA FLA
ND
ER
Yrittäjäsanomat 13
Kauppalehti Tietopalvelut on yrityksesi luottokumppani. Saat aina tuoreinta ja virallisinta tietoa yrityksistä, kiinteistöistä ja henkilöistä liiketoimintasi tueksi. Palveluidemme avulla tarkastat asioiden oikeat taustat ja haet vaivatta tietoa sinulle tärkeistä sidosryhmistä: asiakkaista, kilpailijoista ja yhteistyö kumppa neista. Faktoihin perustuen teet oikeita päätöksiä päivittäin. Oikeilla työkaluilla olet toimintaympäristösi paras asiantuntija. Lisätietoja saat asiakaspalvelustamme: puh. 0800 141 070, tietopalvelut@kauppalehti.�, tietopalvelut.kauppalehti.�
Tiedon luottopakki.
Käytä aikaasi tiedon hyödyntämiseen, älä hakemiseen.
Pääkirjoitus Yrittäjäsanomat14
facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi
Antti [email protected]
Carunan sähkönsiirtohintojen korotukset raivostuttivat yrittäjät ja kuluttajat. Hinnankorotukset olivat rajuja, tuotannollisilla yrityksillä niiden kertoman mukaan jopa 40–60 prosenttia nykyiseen verrattuna.
Ei ole ihme, että Carunan 650�000 asiakasta alkoivat kysyä oikeuksiensa perään. Kuluttaja-asia-mies sai taivuteltua Carunan jaksottamaan hinnankorotuksen kohtuullisemmin.
Maan ensimmäinen kuluttaja-asiamiehen ajama ryhmäkanne oli nähdäkseni lähellä. On syytä toivoa, ettei kuluttaja-asiamies suostunut liian pehmeään ratkaisuun.
Oli tärkeää, että Caruna sitoutui kohtuullistamaan myös yritysten hinnankorotusten jaksotuksen. On kuitenkin varmistettava, että toimenpiteet helpottavat yritysten asemaa myös käytännössä. Jatkamme yhteydenpitoa Carunaan yrittäjien edut turvataksemme.
Carunan temppu synnytti poliittisen myrskyn. Syynä oli, että Carunan liiketoiminta on ostettu Fortumilta muutama vuosi sitten yli 2,5 miljardilla eurolla. Kuohuntaa lisäsivät uutiset yhtiön niukas-ta veronmaksusta Suomeen ja epäilyt aktiivisesta verosuunnittelusta.
Nyt kysytään, onko perusinfrastruktuurin luovuttaminen yksityisille monopoleille perusteltua. Moni poliitikko on ollut sitä mieltä, että välttämättömyyspalveluita ei pitäisi antaa yksityisten mono-polien tuotettaviksi.
Sähkönsiirtoyhtiöitä aletaan tuskin sosialisoida. Valvontaa pitää joka tapauksessa kiristää ylilyön-tien estämiseksi. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, jolla määrätään suuret hinnankorotukset viranomai-sen tarkastettaviksi etukäteen.
Yksittäiset ongelmat on selvitettävä perinpohjaisesti. Samalla iso kuva on pidettävä kirkkaana. Tärkeintä on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Se on pitkälti sama asia kuin yrittäjyyden edellytyksistä huolehtiminen.
kolumni
4x Pk-barometri
Keskustelu
Suomen Yrittäjät on halunnut edistää paikal-lista sopimista jo viitisentoista vuotta. Sipilän hallituksen myötä tuon tavoitteen uskottiin toteutuvan – löytyihän hallitusohjelmasta
selkeä kirjaus paikallisen sopimisen vahvistamisesta lainsäädännöllä, ei työehtosopimuksilla.
Paikallisesta sopimisesta tuli kuitenkin peliväline hallituksen ja työmarkkinajärjestön väliseen taistoon yhteiskuntasopimuksesta. SAK ilmoitti, että paikalli-nen sopiminen pitää ratkaista työmarkkinapöydässä ennen kuin edetään työmarkkinaneuvotteluissa. Hallitus teki välttämättömyydestä hyveen, ja rakensi kompromissin. Yrittäjät ja EK saivat varmistuksen, että lopullinen päätösvalta tulee olla työpaikoilla. Tämän takuumieheksi asettui hallitus. Palkansaaja-järjestöt puolestaan pääsevät ratkomaan paikallista
sopimista työehtosopimusten kautta, ja yhteiskuntaso-pimusneuvottelut jatkuvat.
Myös hallituksen sisällä tehty päätös oli kompro-missi. Kokoomus halusi lakia, perussuomalaiset olivat kallellaan työehtosopimuksiin kuten keskustakin. Lopulta hallituksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tämä sekä että -malli.
Nyt paikallista sopimista koitetaan kirjata työeh-tosopimuksiin, ja jos sitä ei synny, niin toukokuussa hallitus jatkaa lakiteitse. Yrittäjäkentässä hallituksen ratkaisuun suhtaudutaan epäillen: kykenevätkö työmarkkinajärjestöt ratkomaan kymmenen vuotta pöydällä olleet asiat pikavauhtia?
Paikallinen sopiminen etenee nyt hiljalleen, kun kaikki säilyttivät kasvonsa jotenkuten.
Palkansaajajärjestöt parhaiten.
Kirkko keskelle kylää
Myrskyä sähkönsiirtomarkkinoilla – mikä on yhteiskunnan vastuu ja vastaus?
44%TALOUS
LIIKKEELLELiikevaihdon kasvuodotukset
ovat korkeimmat suurissa pk-yrityksissä.
53%VIENTI KASVAA
Viennin määrä nousee seuraavan vuoden aikana
selvästi nykyistä suuremmaksi. Erityisesti teollisuudessa.
9%KASVUHAKUA
LÖYTYYYhä useampi yritys pyrkii kasvamaan voimakkaasti
huolimatta nykyisestä taloustilanteesta.
16%RIITTÄVÄTKÖ
RAHAT?Maksuvaikeuksista kärsineiden
yritysten määrä on pysynyt samansuuruisena jo viiden
vuoden ajan.
PIXH
ILL
Yrittäjäsanomat 15
Heidi Ekholm-Talas@EkholmTalasHeidi on
sarjayrittäjä: muun muassa Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisus-tussuunnittelu & Remontti-palvelut.
Katleena Kortesuo@katleenaKatleena on
viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä.
Mikko EskolaMikko on hallituksen pu-heenjohtajana
Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.
Yrityskulttuurista on tullut yhtäk-kiä globaali, kuuma peruna. Olen siitä innoissani. Deloitten viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet vastanneista yrityspäättäjistä piti yrityskulttuu-ria yhtenä top 3 kriittisimmistä kehitysasioista. Vuonna 2014 luku oli vielä noin 20 prosenttia.
Tutkimusyritys Talent Board puolestaan selvitti viime vuonna, että 41 prosenttia työnhakijoista etsii tietoa yrityksen kulttuurista ennen kuin päättävät, hakevatko työpaikkaa ylipäätään.
Yksi suurimmista yrityskulttuu-riin liitetyistä väärinkäsityksistä on ajatella design-sisustetun toi-miston, biljardipöydän ja ilmaisten kokisten olevan yrityskulttuurin kehittämistä. Ei siinä, on aina hie-noa nähdä, että työssä viihtymi-seen panostetaan. Laadukkaaseen työympäristöön investoiva työnan-taja välittää työntekijöistään.
Kivat edut eivät ole sama asia kuin yrityskulttuuri. Hyvin erilai-sen yrityskulttuurin omaavilla yri-
tyksillä voi olla samat edut, mutta strategisesti erilaiset kulttuurilliset tarpeet. Ero on siinä, että yksikään etu ei ohjaa strategian toteutumis-ta. Systemaattinen yrityskulttuuri sen sijaan ohjaa.
Mitä yrityskulttuuri on?Ihminen on laumaeläin, ja lauman jäsenet kopioivat, korjaavat ja kannustavat tietynlaiseen toimin-tamalliin. He, jotka eivät laumaan sopeudu, siirtyvät muualle. He, jotka yrittävät toimia lauman sään-töjen vastaisesti, ohjataan nopeasti oikeille raiteille. Jonkunlainen kulttuuri löytyy ihan jokaisesta yri-tyksestä, jossa on kahta enemmän ihmisiä. Mutta tukeeko olemassa oleva kulttuuri strategian toteu-tumista? Tekeekö se johtamisesta
helpompaa? That’s the million dollar question.
Systemaattinen, strategiasta kumpuava, yrityksen yhdessä ihmisten kanssa johtama kult-tuuri tekee näin. Ryhmän miel-tymyksistä määrittämä kulttuuri saattaa tuurilla tukea strategiaa, mutta saattaa hyvin olla myös tukematta. Mikäli kulttuuri ei tue strategiaa, johtaminen on paljon haastavampaa ja yrityksessä on todennäköisesti enemmän konflik-teja, tehottomuutta ja ulko-oven liikehdintää. Ihmiset eivät sitoudu aidosti, ja silloin on vaikea uskoa asiakkaidenkaan olevan äärityyty-väisiä.
Kehittämisessä voi vain voittaaKulttuurin kehittäminen strategiaa tukevalla tavalla on mielekästä. Sil-loin siihen saa todennäköisemmin tukea myös yritysjohdolta, koska kehittämisestä tulee strategisesti tärkeä työkalu liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi
Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi
kuukauden blogi yrit täjän y t imessä
On mielekästä ymmärtää, kuin-ka oma työpanos kytkeytyy liiketoi-mintaan. Tämän rinnalla kulttuu-rin pehmeiden elementtien, alussa mainitsemieni etuuksien kehit-täminen, saa myös järkiperäisen merkityksen. Strategian kannalta haluttua kulttuuria voidaan myös tuotteistaa, eli konkretisoida ymmärrettävälle, kosketeltavalle tasolle.
Ajattele, jos koko johtamisen kaaren rekrytoinnista työnkuvaan, tavoitteiden määrittämiseen, suoriutumisen seuraamiseen, palautteen antamiseen ja kannus-timiin saakka voisi kytkeä selkeästi strategiaan ja kulttuuriin. Kulttuu-rista tulisi strateginen toiminnan-ohjausjärjestelmä.
Just saying.
susanna rantanen @RantanenSusanna
Kirjoittaja on rekrytointeihin
erikoistuneen Heebon ja Eminen perustaja
sekä Boardman20202-verkoston
hallituksen puheenjohtaja.
Yrityskulttuuri: hit or miss?
Kivat edut eivät ole sama asia kuin yrityskulttuuri.
Elisa Boxi Premium ja Microsoft OneDrive
for Business
2495€/kk
Alv. 0%
Elisa Boxi on yrittäjän 4G-mobiililiittymä lähes rajattomalla verkkotallennustilalla. Tiedostosi ovat aina tallessa, käytettävissä missä vain ja kaikilla laitteilla.
Kaikki hinnat Elisa Yritysgurua lukuun ottamatta alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.
• Lähes rajattomasti puhetta• Tekstareita 100 kpl/kk• Ulkomaan käyttö EU-alueella 5 €/pv• Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s
Tilaa elisa.fi /yritysverkkokauppa
Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm
Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus
Nopeaa asiakaspalvelua chatissa. Kirjaudu elisa.fi /yrityksille
Lumia 950
483€tai 20,15 €/kk
(24 kk sopimus)Alv. 0 %.
Liitä näyttöön ja työskentele kuten
tietokoneella
Lumia 650
184€tai 7,65 €/kk
(24 kk sopimus)Alv. 0 %.
Tyyliä työkäyttöön!Ennakkotilaa nyt!
0600 900 200YRITYSGURU – TEKNINEN TUKI PUHELUN PÄÄSSÄ
ARK. 8-17 (2,19 €/MIN + PVM/MPM)
TOIMISTO TASKUSSA, TIEDOSTOT PILVESSÄ JA APU LÄHELLÄ
Yrittäjäsanomat16
Liity jäseneksi: yrittajat.fi/liity
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?
Yrittäjäsanomat 1717
Liity jäseneksi: yrittajat.fi/liity
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?
Yrittäjäsanomat18
Loikkaus sadoista tuhansiin Face- book-tykkääjiin muutamassa kuukaudessa. Päivityksiä, jotka tavoittavat kymmeniätuhansia ihmisiä. Someaddiktin toiveun-ta? Ei, vaan esimerkki onnistu-
neesta yrityksen markkinoinnista sosiaalisessa mediassa.
Mallia näyttää kukkaroita valmistavan Co-secha-yrityksen perustaja Mirka Teerikangas. Hän tuplasi pitkälti Facebook-markkinoinnin avulla viime vuoden aikana yrityksensä liike-vaihdon edellisestä vuodesta.
– Somepanostuksen myötä myös yrityksen Facebook-sivun tykkääjämäärä kasvoi vajaassa puolessa vuodessa reilusta viidestäsadasta kahteen ja puoleen tuhanteen, Teerikangas iloitsee.
Sosiaalisen median kanavat ovat helppo ja halpa tapa kerätä näkyvyyttä sekä omalle yritykselle että yrittäjälle sen takana.
– Markkinointi sosiaalisessa mediassa on kustannustehokasta. Kunhan opettelee eri kanavien logiikat, omin voimin pääsee pitkälle, sosiaalisen median viestintätoimisto Somecon toimitusjohtaja Minna Valtari muistuttaa.
”Se voittaa, joka huutaa eniten”Teerikankaan mukaan yrittäjälle on tärkeää keksiä mielenkiintoista sisältöä, joka erottuu edukseen muusta uutisvirrasta. Hän päivittää Cosechan Facebook-sivua päivittäin eikä kit-sastele kuvien tai emoji-hymiöiden käytössä – viimeisimmässä päivityksessä pieniä sydämen kuvia on seitsemän. Pelkkiä tekstipäivityksiä Teerikangas ei ole tehnyt vuosiin.
– Mitä tylsempiä postaukset ovat, sitä vähemmän ne houkuttelevat ihmisiä. Esimer-kiksi ’Tuote X on tänään tarjouksessa hintaan X’ -tyyppiset suorat mainokset eivät yleensä toimi, Teerikangas sanoo. Ne ovat persoonat-tomia ja jättävät katsojan kylmäksi.
Sen sijaan maksetut ja tietylle kohderyhmäl-
le räätälöidyt mainokset Facebookissa toimivat tehokkaasti. Teerikangas ostaa pari kertaa kuussa yritykselleen näkyvyyttä liukuvalla hintahaarukalla. Joskus parikymppiä riittää, kerran taas meni parisataa. Satsaus kannatti: kahdellasadalla sponsoroidun päivityksen alennusmyynneistä näki 60�000 ihmistä.
– Neljällä eurolla pääsee liikkeelle, mutta jotta mainonta aidosti kannattaa, kuukaudessa pitäisi puhua pikemminkin satasista tai ton-neista. Rahasumma riippuu yrityksen koosta ja siitä, minkälaista yleisöä haluaa tavoittaa, Valtari sanoo.
Hän kehottaa seuraamaan, minkälaista mainontaa kilpailijat hyödyntävät.
– Mainostaminen sosiaalisessa mediassa on huutokauppaa: Se voittaa, joka huutaa eniten, eli on valmis maksamaan eniten, Valtari sanoo.
Hehkutus ja osallistaminen innostavatSosiaalisessa mediassa ei siis kannata olla tylsä, ja rahaa kannattaa käyttää tavoitteesta riippuen. Mihin muuhun oman yrityksen markkinoinnissa kannattaa kiinnittää huo-miota? Valtarin mukaan erityisesti pienen yrityksen markkinoinnin on hyvä profiloitua yrittäjään.
– Vaikka päivittäisi sosiaalista mediaa yri-tyksen nimissä, yrittäjän oman äänen täytyy kuulua taustalla. Markkinoinnissa pitää näkyä yrityksen tarina. Yritys ei saa jäädä kasvotto-maksi, Teerikangas myötäilee.
– Jos mahdollista, kannattaa hehkuttaa omia tuotteita tai yrityksen kuulumisia. Osallista-minen on tärkeää, ja ihmiset lähtevät helposti mukaan hypeen. Itse kysyn seuraajiltani paljon suoria kysymyksiä, jotka synnyttävät keskuste-lua, hän jatkaa.
Lisäksi Teerikangas suosittelee tutustumaan Facebookin tarjoamiin tilastoihin. Niistä näkee esimerkiksi, mihin kellonaikoihin kävijät ovat sivuilla ja minkälaiset sisällöt menestyvät.
gallup
Pienyrittäjä, markkinoi yritystäsi some edelläSosiaalisen median kanavat ovat matalan kynnyksen markkinointiväyliä, jotka pienyrittäjän kannattaa ottaa haltuun. Aktiivinen läsnäolo ja vetävät sisällöt lisäävät näkyvyyttä halvalla.
Sampo KaulanenKauppias, Jounin KauppaSomemarkkinointi on tuonut paljon näkyvyyttä, mikä on tuntunut asiakasmäärissä. Pidän sitä kustannustehokkaim-pana tapana hankkia näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa sisällön on oltava helposti lähestyttävää eikä liian kliinistä. Olemme menneet henkilöbrändi edellä.
fakta
YKSINYRITTÄJÄOpettele sosiaalisen median tavoille: selvitä, mitä missäkin kanavassa on luontevaa tehdä ja minkälaisia trendejä on nousussa. Kun someviestinnän perus- taidot ovat hallussa, markkinointi on helppo toteuttaa. Mittaa markkinoinnin tuloksia eri palveluiden analyysityökaluilla nähdäk- sesi, ovatko tavoitteet täyttyneet ja missä voisit petrata.
Budjetti:
100 €�–
2 000 €/kk
Teksti kristiina markkanen ja viivi myllylä Grafiikka raija lehtonen
SOME-MAINO NNAN ABC
Yrittäjäsanomat 19
Ilkka O. LavasSarjayrittäjä, mm. City Digital OyLäsnäolo kaikkialla sosiaalisessa mediassa on mahdotonta, joten markkinoinnin voi hyvin ulkoistaa ammattilaiselle. Markkinoin-nissa kannattaa kuunnella asiakaspalautetta, tuoda aktiivisesti omia näkemyksiä esiin ja käyttää luontevilta tuntuvia kanavia. Kokeilimme Snapchatia, eikä se toiminut yritysmarkkinoinnissa.
Kimmo StudeToimitusjohtaja, Grandefun OySosiaalisen median markkinointimme on lähtenyt liikkeelle odotuksiin nähden hyvin, mutta vaihtelevasti. Erityisesti tunnettavuudessa on vielä tekemistä. Yrityksessämme on käyty läpi muutoksia, joten ihmisillä on vielä epätietoisuutta siitä, missä me olemme ja mitä me teemme.
Lähteet: viestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä / Kinda, Minna Valtari / Someco, Budjetit: Daniel Levi / SomeWorks
KASVUYRITTÄJÄMääritä omat kohderyhmät ja valitse somekana-vat, joiden kautta tavoitat ne parhaiten. Jotkut yritykset ovat valinneet markkinointikanavakseen suositun videopalvelu Periscopen, joka tavoittaa hyvin esimerkiksi nuoria. Jaa aktiivisesti sekä omaa laadukasta sisältöä että muiden toimijoiden päivityksiä ja osallistu esimerkiksi Twitterin kautta ajankohtaisiin keskusteluihin.
Budjetti:
500 €�–�
10 000 €/kk
Luo profiili kansainväliseen LinkedIn-verkostoon, jossa voi julkaista myös blogikirjoituksia ja osallis-tua keskusteluihin sekä oman että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yritysmarkkinoinnin kieli kannattaa valita sen mukaan, mihin maahan tähtää: Ruotsiin kannattaa tähdätä ruotsinkieli-sillä kärjillä. Hyödynnä Facebookin Global page -toimintoa, jolla yrityksen sivulle voi luoda useita eri kieliversioita.
Budjetti:
1 000 € /kk
– ylärajaa ei kannata laittaa
Yrittäjä voi helposti kaivaa itselleen kuoppaa olemalla passiivinen sosiaalisessa mediassa. Somecon toimi-tusjohtaja Minna Valtarin mukaan yrityksen markki-nointi sosiaalisessa mediassa on epäonnistunutta ensisi-jaisesti silloin, kun sitä ei ole.
– Itsestään antaa herkästi epäaktiivisen kuvan, jos jättää vastaamatta sosiaa-lisessa mediassa esitet-tyihin kysymyksiin, Valtari painottaa.
Jos yrittäjä itse ei vuoro-vaikuta yleisönsä kanssa, yleisö alkaa viestiä keske-nään kommenttikentässä. Silloin tilanne voi äityä konfliktiherkäksi ja pahim-millaan vaikuttaa yrityksestä sidosryhmille syntyvään kuvaan.
– Ihmiset lähtevät väit-telemään ja puolustamaan toisiaan, mistä voi kehkeytyä jopa kriisitilanne, Valtari sanoo.
Läsnäolon puute some-kanavissa voi myös antaa yrityksestä täysin väärän kuvan.
– Esimerkiksi tyhjä Face-book-sivu voi saada jonkun luulemaan, että yritys on lopettanut toimintansa.
Toinen sudenkuoppa, johon yrittäjä voi kompas-tua, on liika mainostaminen. Maksettujen mainosten ja sponsoroitujen päivitysten kanssa on hyvä käyttää tervettä harkintaa. Tiuha mainostustahti käy helposti yleisön hermoille ja mainon-ta saattaa kääntyä itseään vastaan.
– Jos mainoksia paukut-taa menemään liian usein samalle kohderyhmälle, kohderyhmä kyllästyy. Kun näytölle tulee joka päivä saman firman mainos, ih-miset alkavat nopeasti pitää yritystä ärsyttävänä.
Epäaktiivisuus suurin suden-kuoppa
SOME-MAINO NNAN ABC
KANSAINVÄLISTYJÄ
Yrittäjäsanomat20
yrittäjä vinkkaa
yrittäjät.fiYrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.
Milloin tietää, että työn-tekijöitä kannattaa kouluttaa?Työn uudet haasteet tänä päivänä edellyttävät jatkuvaa oppimista.
Työntekijöille annetaan koulu-tusta sekä mahdollistetaan uuden oppiminen kehittävien työtehtä-vien, vertaisoppimisen, itseopis-kelun, työkierron ja mentoroinnin avulla.
Esimerkiksi uuteen teknolo-giaan tulee tutustua kunnolla, jotta tiedetään, onko siitä hyötyä yrityksessä.
Miten koulutustarpeet voi parhaiten kartoittaa?Henkilöstön kehittäminen kuuluu yrityksen päivittäiseen arkeen.Kehityskeskusteluissa ja päivit-täisessä vuoropuhelussa tuodaan esiin koulutustarpeita. Työntekijä ja työnantaja voivat molemmat ehdottaa sopivia koulutuksia tar-peidensa mukaan.
Miten tunnistaa hyvän koulutuksen?Hyvän koulutuksen tunnistaa sisällön kuvauksesta, josta selviää tavoite eli millaisia asioita koulu-tuksessa opitaan. Selkeä koulu-tuksen sisältö ja hyviä suosituksia saanut kouluttaja takaavat hyvän koulutuksen.
Miten koulutuksesta saa eniten irti?Kannattaa osallistua keskuste-luihin, kysyä kaikkea mikä liittyy päivän teemaan sekä jakaa omia kokemuksiaan muiden osallistuji-en kanssa. Aktiivisella osallistumi-sella saa eniten irti.
Koulutat paljon itse, miten valmistaudut?Valmistautuminen tuleviin koulu-tuksiin on osa jokaista työpäivää. Oman alan jatkuva seuranta on tärkeää, jotta voi kouluttaa uusim-
mat tiedot ja taidot osallistujille. Kerään sisältöjä talteen linkkeinä ja niistä on hyvä käydä ennen tulevaa koulutusta tarkistamassa uusim-mat tiedot. Materiaalit valmistelen vasta lähellä koulutustilaisuutta, jotta mukaan tulee mahdollisim-man tuoretta tietoa.
Mikä tekee hyvän kouluttajan?Kouluttaminen on jatkuva prosessi oppia uutta ja innostaa muita.
Kouluttaja on alansa asiantun-tija, joka pitää ammattitaitonsa ajan tasalla lukemalla monipuo-lisesti erilaista sisältöä verkosta ja kirjoista, kouluttautumalla ja osallistumalla tilaisuuksiin sekä keskusteluihin ja vertaisoppimalla muilta alan asiantuntijoilta.
Lisäksi kouluttajan on tunnetta-va opetusmenetelmät ja -välineet. Koulutustilanne on aina vuoro-vaikutusta osallistujien kanssa.
Kouluttajan tulee luoda toimiva luottamuksellinen vuorovaiku-tustilanne sekä saada kontakti oppijoihin.
Millaisia haasteita olet itse kohdannut kouluttajana?Haastavaa on kohdata osallistuja, joka ei ole halunnut itse tulla kou-lutukseen, vaan hänet on määrätty osallistumaan. Silloin oppiminen on todella haasteellista, koska asenne ei ole kohdallaan.
Millainen on ala, jolla toimit?Sosiaalinen media on tuonut ih-misten kohtaamiselle ja yhteistyölle uusia mahdollisuuksia sekä luonut uusia ammatteja. Viestintämme on monipuolistunut ja muuttunut. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat työmarkki-noita. Vähitellen näemme, kuinka monet asiat muuttuvat. Älylaitteet,
älytalot, 3D-tulostus, lisätty todelli-suus ja palvelurobotit ovat pian osa arkeamme. Avaan älypuhelimeni sormenjäljen avulla, auton koske-malla kahvaa, käynnistän auton napista painamalla ja seuraan päivän aikana ottamiani askeleiden määrää älypuhelimeni avulla.
Virvamaria [email protected]
@ViToikka
Paras apu työelämän muutokseenViestintäkouluttaja Pauliina Mäkelä sanoo, että sisältösuunnitelma ja tavoitteet auttavat tunnistamaan hyvän koulutuksen.
1 2 3 4
Murros-kouluttajaPauliina Mäkelä kouluttaa yrityksiä, yhteisöjä, järjestöjä ja yksityishenkilöitä sosiaalisen median käytössä. Lisäksi Kinda Oy:n palveluihin kuuluvat esi-merkiksi mediakasvatusluennot sekä verkkovalmennukset.
Mäkelä seuraa automati-saation, robotisaation ja digi-talisaation tuomia muutoksia työelämään ja valmistautuu jo seuraavaan muutosaaltoon sosiaalisen median jälkeen.
AN
TTI KESKITALO
Pidä kiinni arkirutiineistaTärkeintä ovat säännölliset arkirutiinit, joihin kuuluvat hyvät yöunet, liikunta ja terveellinen ruokavalio sekä aikataulutus. Enää en sano kaikille projekteille kyllä, sanoo yrittäjä Katja Kokko.
Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli yksinyrittäjän työhyvinvointi.
Hoida kotiasiat kuntoonKunnollisten unien, liikunnan ja terveellisen ravinnon avulla pää-see pitkälle. Henkinen jaksaminen on kaikkien tärkein. Kun kotona menee hyvin, se näkyy myös työssä, muistuttaa yrittäjä Miika Kemppi.
Ota omaa aikaaJos omaa aikaa ei ole, uudistu-minen työssä on vaikeaa. Kun pystyy pysähtymään ja pohti-maan omaa toimintaansa, kaikki periaatteet voi kyseenalaistaa, vinkkaa yrittäjä Kaapo Kamu.
Muista hyvä ergonomiaKunnon lomat, ruokataukojen pitäminen, perheen tuki ja hyvä ergonomia vaikuttavat yksinyrit-täjän työhyvinvointiin. Perus-asioihin panostamalla pään saa nollattua työasioista, korostaa yrittäjä Taina Backlund.
Pauliina Mäkelä sanoo, että kouluttajan on valmistauduttava koulutuksiin jokaisena työpäivänä.
Yrittäjäsanomat 21
kuukauden kauppaYrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset.www.yritysporssi.fi
yrityskaupat Markkinointitoi-misto Kuulu Oy ja videotuotantoyhtiö Pohjonen Productions ovat lyöneet hynttyyt yhteen.
Molemmat yritykset hamuavat kan-sainvälisten markkinoiden valloitusta, ja yhdistymisellä haetaankin kasvua ulkomailta.
Vaikka molemmilla yrityksillä on asiakkaita myös ulkomailla, viennin osuus liikevaihdosta on ollut kymme-nen prosentin luokkaa.
Digitalisaatio mahdollistaa tehok-kaan kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin ilman suuria investointeja.
Cisco Systemsin tekemän ennus-teen mukaan vuonna 2019 kaikesta nettisisällöstä 80 prosenttia koostuu
videosisällöistä. Muutos on valtava ja vaatii markkinoijilta panostuksia videosisältöihin niin Suomessa kuin globaalisti.
– Näimme yhdistymisen järkeväksi, sillä yhdessä olemme paljon enemmän kuin kaksi pientä firmaa. Jos pienet suomalaiset aikovat menestyä maa-ilmalla, erikoisosaamisen täytyy olla korkealla tasolla. Koulutukset ovat nyt ja tulevat olemaan iso osa toimin-taamme, ja videon ja koulutuksen yhdistäminen helpottaa kansainvälis-tymistavoitteitamme paljon, Kuulun toimitusjohtaja Jonna Muurinen kertoo.
Cisco Systemsin ennusteen mukaan pelkästään tämän vuoden aikana
videon osuus nettiliikenteestä nelin-kertaistuu.
–�Vaikka videot ovat tehokas tapa viestiä yrityksen tarinaa, pelkkä video ei enää riitä. Somemaailma on muuttu-nut yhä aktiivisemmaksi, joten videot tarvitsevat entistä tehokkaampaa somekampanjointia ja sometyökaluja. Nyt voimme yhdistää erityislaatuisen video-osaamisen digiosaamiseen ja saada asiakkaillemme todellista nä-kyvyyttä niissä paikoissa, jotka heille todella merkitsevät, Kuulun video-markkinoinnin johtaja Ville Pohjonen sanoo.
Virvamaria [email protected]
@ViToikka
markkinat Euroopan komissio on antanut sosiaali- ja terveysminis-teriön sekä sisäministeriön suuntaan oikaisevaa palautetta sairaankuljetus- kiistassa. Ministeriöt ohjeistavat sai-raanhoitopiirejä palauttamaan kiireet-tömät potilassiirrot markkinoille.
Yksityiset sairaankuljetusyritykset tekivät kantelun asiassa Euroopan komissiolle syksyllä 2014. Kantelun mukaan pelastuslaitokset saavat EU:n valtiontukisäännöissä kiellettyä valtion-tukea viranomaisrakenteensa vuoksi toimiessaan kilpailluilla markkinoilla.
Komission tulkinnan mukaan potilassiirtoja hoitavien pelastuslaitos-ten tulee joko yhtiöittää kyseinen osa toiminnastaan tai vetäytyä kyseisten siirtokuljetusten tuottamisesta. Suo-men Sairaankuljetusliiton puheenjoh-taja Tero Vainio kertoo, että komission päätöstä kanteluun kokonaisuudes-saan ei ole vielä tullut.
Sairaankuljetusyritykset hoitavat sekä ensihoitopalvelun piirissä olevia kuljetuksia että kiireettömiä siirtokul-jetuksia.
– Noin 200 yritystä meni vuoden 2013 alussa nurin, kun sairaanhoito-piirien ja pelastuslaitosten järjestämät kuljetukset alkoivat vuosien kuluessa laajentua. Nykyisin siellä on muun muassa vanhainkotien, hoivakotien ja terveysasemien kuljetuksia, Vainio kertoo asian taustasta.
Markkinahäirinnälle loppuSairaanhoitopiirit voivat hoitaa kiireel-liset kuljetukset kolmella tavalla: itse, kilpailuttaa tai hoitaa sairaan- hoitopiirien ja pelastuslaitosten yhteis-toiminnassa.
Ministeriö ohjeistaa pelastuslaitok-sia ja sairaanhoitopiirejä niin, että pelastuslaitosten on vetäydyttävä poti-lassiirtoja koskevista yhteistoiminta- sopimuksista sairaanhoitopiirien kanssa. Sairaanhoitopiirit saavat toi-mittaa potilassiirtoja itse vain omalle sairaanhoitopiirille.
– EU:sta on tullut viesti ministeriöl-le, että laittakaa asia kuntoon. Meidän mielestämme asia pitää hoitaa heti ja laittaa kilpailutuksia käyntiin, niin
kuin aikaisemminkin oli, Vainio vaatii. Sairaanhoitopiireille on annettu aikaa vastata ministeriölle huhtikuun puoli-väliin asti.
Riikka [email protected]
@RKoskenranta
Ministeriö suitsii sairaanhoitopiirien potilaskuljetuksia
Yrityskaupan turvin maailmanvalloitukseen
PIXH
ILL
Sairaankuljetukset alueillaUseissa Suomen kunnissa ensi-hoito- ja sairaankuljetuspalveluita hoitavat yritykset sopimuksella sairaanhoitopiirien kanssa. Alueilla, joissa sairaanhoitopiirit kilpailuttivat kuljetukset, yritysten liiketoimin-ta on jatkunut kuten ennenkin. Sairaanhoitopiirien ja pelastuslai-tosten itse järjestämien kuljetusten lisääntyminen johti kuitenkin noin 200 yrityksen konkurssiin vuoden 2013 alussa.
PON
D5
TA DE
T LUN
GTO
TA R
AH
AT
MYY
MÄ
LLÄ
LA
SKU
SI M
EILL
E.
Myy
mäl
lä la
skus
i Sve
a Ek
onom
ille
saat
saa
tavi
na o
dott
avat
rah
at
heti
kas
saan
.
09 4
242
3080
| myynti@
svea.fi
| www.svea.fi/myylaskut
Enem
män
rah
aa s
uom
alai
sill
e.
Svea
Eko
nom
i on
osa
ruot
sa-
lais
ta S
vea-
kons
erni
a, jo
nka
raha
t ov
at k
äyte
ttäv
issä
yri
-ty
kses
i men
esty
ksee
n.
Pääs
et m
yös
eroo
n m
aksu
mui
stut
uste
n lä
hett
ämis
estä
ja
saat
avie
si
per
innä
stä.
Voi
t its
e va
lita
myy
tkö
yhde
n, u
seam
man
vai
kai
kki t
iett
yyn
pro
jekt
iin li
itty
vät
lask
ut. H
alut
essa
si k
anna
mm
e m
yös
luot
tori
skin
.
Ota
yht
eytt
ä. K
ysy
myö
s fa
ctor
ing-
sek
ä la
skut
us-
ja r
esko
ntra
palv
e-lu
ista
mm
e. K
atso
taan
yhd
essä
sin
ulle
par
as r
atka
isu.
Komission tulkinnan mukaan potilassiirtoja hoitavien pelastuslaitosten tulee joko yhtiöit-tää kyseinen osa toiminnastaan tai vetäytyä kyseisten siirtokuljetusten tuottamisesta.
Yrittäjäsanomat22
Ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Porissa järjestettävän seminaarin teemoja ovat energia, johtajuus, digitalisaatio ja valinnanvapaus.
Tervetuloa mukaan!
Suomen Yrittäjien
KUNNALLISJOHDON SEMINAARIPori 18.–19.5.2016
Helena Åhman
Muutosjohtamisella menestykseen
Jyrki Mäkynen
Yrittäjyys luo elinvoimaa
Anu Vehviläinen
Kunta NYT
Timo Aro
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Yhteistyössä:
TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT OY
PRIIMA-YHTIÖT
PRIIMAHOIVA 30
Tutustu monipuoliseen ohjelmaan.
Varaa vuoden paras työmatkasi nyt.
NÄHRÄÄ PORIS!
1
2
3
MYYNTI JA MARKKINOINTI
Mieti, haluatko myydä itse vai toimia
paikallisen jälleenmyyjän tai jakelijan kautta.
NYT JOS KOSKAAN
Älä aikaile, vaan lähde rohkeasti paikan päälle.
Moni muukin pyrkii Iranin markkinoille ja kilpailu-
tilanne saattaa tulla yllätyksenä.
ON KYSYNTÄÄ
Pakotteet rajoittivat yhteiskuntaa laajasti, vaik-ka ne oli kohdistettu vain joillekin aloille. Kysyntää
monille tuotteille ja palveluille.
Mitä muistaa Iranissa?Timo Nurminen
antaa neuvoja Iranin
avautuville markkinoille.
PEKKA SIPOLA
–Yrityskylä etsii mukaan lisää yrityksiä, jotka voivat simuloida oman yrityksen toimintaa nuorille vastuullisella ja inspiroivalla tavalla, toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kertoo.
Oppilas tarttuu vientiyrityksen ohjaimiin Yrittäjyyden oppimisympäristö Yrityskylä on aloittanut toimintansa yläkouluissa. Yrityskylässä nuoret oppivat globaalissa maailmassa tarvittavia talous- ja työelämätaitoja.
koulutus Uuteen opetus-suunnitelmaan pohjautuvaa yläkoululaisten Yrityskylää pilotoi-daan tänä keväänä pääkaupunki-seudulla ja Itä-Suomessa yli 2000 oppilaan ja opettajan voimin. Ensi syksynä konsepti laajenee viidelle eri alueelle, jolloin se tavoittaa tuhansia oppilaita ja opettajia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Yksityisyrittäjäin Säätiön rahoit-tama oppimiskoko- naisuus koostuu opettajien koulu- tuksesta, oppitunneista ja vierai-lusta fyysiseen Yrityskylä-oppimis-ympäristöön. Oppimisympäris- tössä nuoret johtavat tiimeinä yritystä maailmantalouden pyör-teissä.
– Yläkoululaiset oppivat globaa-lin talouden peruskäsitteitä. On tärkeää, että jo peruskoululaiset ymmärtävät kansainvälisten yri-
tysten liiketoimintaa, Yrityskylän toiminnanjohtaja Tomi Alakoski kertoo.
– Yrityskylässä on viisi tiimiä, jotka kukin edustavat yhtä globaa-lin yrityksen johtoryhmää. Tavoit-teena on pärjätä mahdollisimman hyvin ja kasvattaa yrityksen mainetta. Pelissä tulee yllättäviä tilanteita, joita oppilaat ratko-vat. Markkina-alueita on kaksi, Saksa ja Kiina. Päästäkseen Kiinan markkinoille yrityksellä pitää olla riittävästi mainetta.
Oppimisympäristö on digitaa-linen järjestelmä, jossa tilataan muun muassa raaka-aineita, laite- taan tuotanto pyörimään ja toimi- taan keskenään kilpailevissa tii- meissä.
Peli ohjaa oppilaita myös jatku-vaan keskinäiseen vuorovaikutuk-seen.
Vastuullisia yritys- yhteistyökumppaneitaNyt Yrityskylä etsii mukaan lisää yrityksiä, jotka pääsevät kumppa-neiksi lähtiessään simuloimaan oman yrityksensä toimintaa nuo-rille vastuullisella ja inspiroivalla tavalla.
– Tavoitteenamme on tuoda oppimisympäristöön erilaisia yrityksiä, jotta ympäristö simuloisi hyvin oikeita haasteita. Pilotointi jatkuu ja yläkoululaisten yritysky-lää kehitetään vielä.
Kumppaniyritysten tulisi toimia kansainvälisillä kentillä. Rahoi-tus tulee yhteistyökumppaneilta. Alakosken mukaan taloudellinen panostus ei välttämättä ole yrityk-selle suuri.
Riikka [email protected]
@RKoskenranta
Mikä Yrityskylä?Yrityskylä on Suomessa kehi-tetty oppimiskokonaisuus, jossa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppivat taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä. Vuodesta 2009 toiminut alakoululaisten Yritys-kylä palkittiin maailman parhaa-na koulutusinnovaationa WISE Summitissa vuonna 2014. Tänä vuonna jo yli 70 prosenttia kuu-desluokkalaisista vierailee Yritys-kylissä. Alakoululaisten toiminta tavoittaa kuluvan lukuvuoden aikana yli 40 000 kuudesluok-kalaista aina Oulusta Espooseen ja siltä väliltä. Yrityskylä toimii Taloudellisen tiedotustoimisto TATin alaisuudessa.
Yrittäjäsanomat 23
MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUTHoliday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän ma-joitushinnasta 15 %:n alen-nus. Etu voimassa nettivarauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin saat yrittajat.fi- jäsensivuilta. Lisätietoja: p. 03 06 8600.
Restel Hotel Groupin huoneet: 20 %:n alennus päivän ma-joitushinnasta sekä 10 %:n alennus päivän koko-uspaketeista. Varaukset ja tiedustelut: p. 020 055 055 (0,59 €/min + pvm/mpm), [email protected]. Kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista.Lisätiedot hotelleista sekä muista jäseneduista yrittajat.fi-jäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.
RAVINTOLATJäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihin-taisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä useissa muissa ravintoloissa. Katso ravintolat yritta-jat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: ravintolamaailma.fi.
LAKIPALVELUTJäsenyrityksille ja perheenjä-senille 15 %:n alennus kaikis-ta lakipalveluista. Alennus voi olla enintään 1 000 euroa. Lisäksi maksuton 20 mi-nuutin alkuneuvottelu sitoumuksetta. Lisäksi vaihtu-via jäsenetuja kuukausittain: jurinet.fi/yrittajat. Lisätiedot: 029 009 2590, [email protected], jurinet.fi.
UUSI JÄSENETU! MUSEOKORTTIJäsenet saavat kampanja- koodilla museokorttiin lisä- kuukauden (yhteensä 13 kk). Etu voimassa 31.12.2016 saakka. Kampanjakoodin saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.
LAIVAMATKUSTAMINEN
Työ- ja kokousmatkat: 10 % alennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimat-koista. Matkavarauksiin tarvittavan asiakasnumeron saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille. Vapaa-ajan matkustus: Liittyminen suoraan Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver- tasolle. Lisätiedot ja varaukset: p. 010 804 123, www.tallinksilja.fi.
Risteilyt ja reittimatkat: jäsenetu risteilyllä on jopa 15 % ja reittimatkalla jopa 20 % päivän normaalihin-taisesta risteilyhyttipaketista tai reittimatkalla hytti-paketista ja henkilöautosta. Reittimatka tulee varata jäsenyrityksen nimellä.Varaukset www.vikingline.fi tai Viking Linen myyn-tipalvelusta p. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).
VIESTINTÄRATKAISUTElisa tarjoaa jopa satojen eurojen ar-voisia etuja. Kaikki etusi osoitteessa elisa.fi/yedut. Henkilökohtaista palvelua saat Yri-tyspisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yritysasiakaspal-velusta 010 80 8088 (ark. 8–16.30, 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min. alv. 24 %). Elisa Yritysten Verkkopalvelu: elisa.fi/verkkokauppa. yritysten-asiakastuki.elisa.fi
REKISTERITIEDOTLuotettava Kumppani -pal-velun vuosihinnasta −15 % (85 € + alv.). Noudamme yrittäjän puolesta tilaaja-vastuutiedot eri rekistereistä. Tiedot ovat aina ajan tasalla Luotettava Kumppani -raportilla. Valvoja- palvelu tilaajavastuutietojen automaattiseen seu-rantaan, −25 % alennus kaikista tasoista.Lisätiedot: tilaajavastuu.fi ja yrittajat.fi/jasenedut.
LEHDETJäsenille Summa-verkkopalve-lussa maksutta yksi lehtituo-te kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kir-jat 20 %:n alennuksella. Kesto-lehtitilauksista 20 %:n jatkuva alennus. Katso lehdet yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: p. 020 442 4100, yrittajat.talentum.fi, [email protected].
Kerro tilauksen tai varauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenetu myönnetään jäsenkorttia näyttämällä tai kampanjatunnuksella.
Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2016
VAKUUTUKSETFennian etuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuu-tuksen päiväkorvausosan mak-susta ja pysyvän työkyvyttömyy-den turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Hyödynnä myös 14–40 %:n alennus kodin ja per-heen vakuutuksista sekä kaskon 70 %:n bonus. Lisätiedot: fennia.fi/suomenyrittajat, 010 503 8818.
AUTONVUOKRAUSJäsenille 15 %:n alennus kai-kista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuorma-autovuokrauksista. Lisäksi 2 %:n alennus etukä-teen maksettavista Pre Paid -hinnoista. Alennukset ei koske erikseen tilattavia lisäpalveluja. Lisätiedot: [email protected], europcar.fi, p. 0200 121 54.
AUTOPESUJäsenille −20 % normaalihintaisista autopesuista HelmiSimpukka-ketjun asemilla. Lisätiedot: helmisimpukka.fi.
POLTTOAINEETSY:n jäsenkortilla tai Neste Oil Yrityskortilla alennusta ben-siinistä ja dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv) asema-kohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Ei koske Nes-te Oil Express -verkostoa.Perusalennuksen lisäksi raskaan kaluston Truck-ver-koston sopimushinnat määritellään asiakaskohtai-sesti. Suoratoimituksina Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -neste- kaasut ja -polttonesteet so-pimushinnoin.Lisätiedot: p. 0200 113 11, neste.fi. Ohjeet Neste Oil Yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta.
SY:n jäsenkortin magneettirai-dalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yritys-kortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemi-kaaleista, nestekaasusta ja pesuista −10 %.Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaatti- asemia. Lisätiedot: p. 020 470 0739, [email protected]. Teboil lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpai-lukykyiseen sopimushintaan. Kertatoimituksen vä-himmäismäärä on 1 000 litraa. Lisätiedot: suomeksi p. 0800 183 301 tai ruotsiksi p. 0800 183 20 tai [email protected].
Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille jäsennumerollasi osoitteessa www.yrittajat.fi.
Jäsenkortin magneettiraidalla saat alennuksia Neste Oilin ja Teboilin bensiinistä ja dieselistä.
www.yrittajat.fi/jasenedut
Yrittäjäsanomat24
johtaminen Kärsivälli-syyttä, suunnittelua ja sujuvaa viestintää. Näitä asioita yrittäjä tarvitsee yhteistoimintaneu-votteluissa, paljastaa HR4:n hallituksen puheenjohtaja Kai Myllyneva.
Hänen mukaansa yt-neuvotte-lut tarkoittavat valitettavan usein irtisanomisia. Muita syitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestäminen, uusiin tiloihin muuttaminen tai liiketoi-minnan luovutus.
Myllynevan mukaan liian moni yritys aloittaa neuvottelut valmistautumatta.
Ennen neuvotteluiden aloit-
tamista yrittäjän pitäisi kysyä itseltään seuraavia asioita: Mitä ollaan tekemässä? Miten muutokset vaikuttavat työnte-kijöihin tai yrityksen tulevai-suuteen? Miten varmistetaan sujuva viestintä? On myös hyvä muistaa, että yritys, jolla on alle 20 vakituista työntekijää ei kuulu yt-lain piiriin.
– Toimiva viestintä on neu-votteluiden kulmakivi. Irtisano-mistilanteissa neuvotteluesitys pitää toimittaa kaikille yrityksen työntekijöille viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamisesta. Tämän jälkeen viestien pitää kulkea jouhevasti
eri osapuolten välillä, Myllyneva sanoo.
Muista työntekijöitä Ensisijaisesti neuvottelut käydään työnantajan ja henki-löstöedustajan, kuten luottamus-miehen välillä. Hyvä työnantaja kuuntelee vastapuolta.
– Jopa yksityiskohdilla on väliä. Suunnitelmassa pitäisi lukea, mitä saattaa tapahtua. Vasta neuvotteluiden jälkeen voidaan kirjoittaa, mitä tulee tapahtumaan. Vastapuolta ei saa hoputtaa ja samoihin kysymyk-siin pitäisi jaksaa vastata kerta toisensa jälkeen. Neuvottelut
vaativat ennen kaikkea malttia, Myllyneva kertoo.
Lopullisen päätöksen tekee työnantaja. Moni haluaisi heittää tämän jälkeen hanskat tiskiin, mutta hyvä yrittäjä muistaa työntekijöitään.
– Kaikille pitäisi kertoa, mitä muutokset tarkoittavat ja var-mistaa, että niihin sopeudutaan. Talosta lähteville voi tarjota erilaisia tukipalveluita uuden työpaikan löytämiseksi. Työnte-kijöiden laiminlyönti voi näkyä vielä vuosienkin jälkeen huono-na työilmapiirinä.
Johanna [email protected]
Viestintä on kulmakiviHyvä työnantaja kuuntelee vastapuolen ajatuksia yhteistoimintaneuvotteluiden aikana.
5VINKKiä
YT-NEUVOTTELUIHIN
AJANKÄYTTÖNeuvotteluaika on rajoitettu ainoastaan tilanteissa, joissa
vähennetään työvoimaa.
VARMISTA OSAAMINENNeuvottelut voi hoitaa itse tai
ammattilaisen avustuksella.
NEUVOTTELUESITYSEsityksestä pitää selvitä neu-vottelujen alkamisajankohta,
paikka ja käsiteltävien asioiden pääkohdat.
KUUNTELEOta vastapuolen ehdotukset
huomioon ja anna heille lisätie-toja pyydettäessä.
OTA OPIKSINeuvotteluiden lopuksi kan-
nattaa miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Asiaa voi kysyä
työntekijöiltä suoraan.
MEERI U
TTIKai Myllyneva muistuttaa, että yhteistoimintaneuvotteluissa on toimittava maltilla.
Scandic Rosendahl26.–27.5.2016 Tampere
ONNISTU YRITYSKAUPASSA — omistajanvaihdosseminaari, Tampere 26. –27.5.
• Varmista yrityksesi myyntikunto ja kiinnostavuus, kehitä yritystäsi ja kasvata sen arvoa!• Maksimoi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tulos kaikkien osallisten kannalta!• Valmistaudu elämänmuutokseen luopujana tai uutena yrittäjänä.• Nauti Pyynikistä ja Pyhäjärven maisemista sekä perinteikkäästä
kunnostetusta Rosendahlista – ja tietysti seminaariohjelmasta!
Seminaari Sinulle• omistajanvaihdosta suunnitteleva, luopuja ja jatkaja• yritysostoa harkitseva• yritysneuvoja sekä muuten omistajanvaihdoksesta kiinnostunut
Tiedustelut: [email protected], 040 551 9667
Lue lisää: www.yrittajat.fi/ov_tampere
Yrittäjäsanomat 2525
HISSIPUHE KUNTOON3.3.2016 9.30�–�10.45Omalla koneellasi (webinaari)Kuinka erottautua muista yrityksistä, kiteyttää kaikki olennainen pariin minuut-tiin ja esiintyä itsevarmasti? Muun muassa näihin asioihin perehdytään verkkokoulu-tuksessa, jota vetää yrittäjä ja tietokirjailija Katleena Kortesuo. Koulutus sopii kai-kille, jotka haluavat tehostaa myyntitaitojaan.
ALV MEILLÄ JA MUUALLA9.3.2016 14.30�–�15.45Omalla koneellasi (webinaari)Koulutuksessa käydään läpi kotimaisen ja kansainvä-lisen arvonlisäverotuksen perusteet. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki kertoo muun muassa, milloin arvonlisäveron voi vähentää ja mitä tarkoittavat käännetty verovelvollisuus sekä yhtei-sömyynti ja -hankinta. Kurki listaa myös arvonlisäverotuk-sen uhat ja mahdollisuudet.
MITEN GOOGLE ADWORDS TOIMII?11.3.2016 9.30�–�10.45Omalla koneellasi (webinaari)Koulutuksessa opitaan, miten Google Adwords toimii ja miten sitä kannattaa hyö-dyntää. Tietyt avainsanat ja tehokkaasti kirjoitettu mainos voivat nostaa myyntiä. Kou-luttajana toimii yli 200 yritys-tä nettimarkkinoinnin kanssa auttanut Olli Kopakkala.
MITEN YRITYS VOI?17.3.2016 9.00�–�16.30Suomen Yrittäjät, Mannerhei-mintie 76 A, HelsinkiPienyrityksen talousjohta-miseen keskittyvän kurssin tavoitteena on oppia tunnis-tamaan tilinpäätöstiedoista yrityksen tila sekä ymmärtää erilaisten toimien vaikutukset yrityksen kannattavuuteen. Kouluttaja Toivo Koski ker-too, kuinka tuloslaskelmaa, tasetta ja kassavirtalaskelmaa voi hyödyntää johtamisessa.
Lue lisää tapahtumista ja koulutuksista osoitteesta www.yrittajat.fi
kalenteriLöydä tärkeät luvut verkosta
ALENNUSLASKURIhttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/
PALKKALASKURIhttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/
VEROTUKSEN MÄÄRÄPÄIVÄThttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/
VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN
TAPAHTUMA 20.–21.5.2016
JYVÄSKYLÄ
Muutosta johtajuuteen Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat
vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä.
Lue lisää:
www.gettogether.fi
Yhteistyössä:
Yrittäjäsanomat26
→
Persianlahti kimmeltää vieressä, kun Jaana Räsänen-Pentti ajaa pois Dubain bisneskeskustasta. Määränpäänä on Palm Jumei-rah, yksi maailman suurimmista ihmisen rakentamista saarista,
joka on tehty palmun muotoiseksi. Muotoa ei voi havaita autosta käsin, mutta se paljastuu keskikonsolin gps-kartasta, kun Räsänen-Pent-ti osoittaa sormella, missä auto kulkee.
Palm Jumeirahin viereen oli tarkoitus tulla kaksi vielä suurempaa palmua. Saarien ra-kentaminen alkoi vuonna 2001, kun Dubaille haluttiin lisää rantaviivaa.
Projekti pantiin jäihin 2009 kansainvälisen finanssikriisin puhkaistua Dubain kiinteistö-kuplan.
Palmun lehvien huipulta avautuu näkymä Dubain pilvenpiirtäjien muovaamaan hori-sonttiin. Kun katseen kääntää merelle, näkee yhtä suuruudenhullulta kuulostavan rakennus-projektin.
Ulapasta vaivoin erottuvat kummut ovat merkki The World -nimisestä hankkeesta, jossa tekosaaret rakennetaan maailmankartan muotoon. Karttaan kuuluu 300 saarta, joista valtaosa on edelleen tyhjillään.
Viime vuoden lopulla julkistettiin sydämen-muotoisen St. Petersburg -saaren rakentami-nen. Sinne on tarkoitus tulla 109-huoneinen hotelli, 90 kelluvaa huvilaa vedenalaisin makuuhuonein sekä katuja, joilla sataa lunta.
Kun Räsänen-Pentti esittelee emiraattia, joka on ollut hänen kotinsa kahdeksan vuotta, kaksi sanaa toistuu lauseissa: maailman suurin.
Luvut tuntuvat käsittämättömiltä ja suunni-telmat utopialta – jos ei ottaisi huomioon, että osa tästä kaikesta on kuitenkin valmistunut.
–�Täällä pyritään olemaan maailman parhai-ta, Räsänen-Pentti sanoo.
Ja kasvu jatkuu. Maa panostaa Dubain maailmannäyttelyyn 2020, jota varten ra-kennetaan niin metroverkkoa kuin hotelleja. Maailmannäyttelyn arvellaan luovan 275�000 uutta työpaikkaa.
Myöhemmin ajamme pinta-alaltaan maail-man suurimman kauppakeskuksen parkkihal-liin.
Dubai Mallissa on 1�200 liikettä, ja tulossa on vielä parisataa lisää. Yläpuolella kohoaa yli 800 metriin Burj Khalifa -pilvenpiirtäjä, joka on, vähemmän yllättäen, maailman korkein rakennus.
–�Kahdeksan vuotta sitten parkkihallissa
sai huhuilla, onko täällä ketään. Nyt tämä on täynnä yötä myöten, Räsänen-Pentti sanoo.
Terveysalalla tehtävääJaana Räsänen-Pentti muutti Dubaihin vuon-na 2008 puolisonsa töiden vuoksi, kuten moni muukin kaupungin länsimaalaisista. Töitä löytyi pian myös hänelle, ja nykyään nainen on osakkaana The Gulf Point -nimisessä yrityk-sessä. Se tekee markkinoille tuloon liittyvää liikkeenjohdon konsultointia, ja asiakkaina on suureksi osaksi suomalaisyrityksiä.
Räsänen-Pentin omat erityisalueet ovat terveysala, opetus ja koulutus. Hän puhuu mielellään siitä, että suomalaisilla olisi Arabiemiraateissa paljon tehtävää etenkin terveydenhuollossa, vielä tarkemmin sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoi-dossa. Arabiemiraateissa on myös maailman korkeimpia kakkostyypin diabeteslukuja, ja esimerkiksi ruotsalaiset ja britit ovat jo perusta-neet maahan diabetessairaaloita.
–�Koska 90 prosenttia ihmisistä on muualta tulleita, hyvinvointia ei seurata pitkäjäntei-sesti. Tähän on herätty pikkuhiljaa, Räsänen-Pentti sanoo.
Muutoksen tuulia tuo muun muassa lakiuudistus, joka tekee terveysvakuutuksen pakolliseksi kaikille. Myös työterveyshuolto on alkanut kannustaa ihmisiä liikkumaan, ja pai-kallinen pankki ilmoitti aktiiviliikkujien saavan alennusta lainojensa korkoihin. Läpimurrot vaativat sinnikkyyttäSuomalaisia on Arabiemiraateissa yli tuhat. Heistä suurin osa asuu Dubaissa, ja määrä kasvaa koko ajan. Myös noin 50 kotimaisella yrityksellä on maassa toimipiste.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Dubais-sa olevat suomalaiset työskentelevät useimmi-ten it-alalla, koulutuksen parissa ja asiantunti-jatehtävissä. Paljon löytyy myös matkailualalta ja energiateollisuudesta.
Räsänen-Pentti toimii Finnish Business Councilin puheenjohtajana Dubaissa. Hän uskoo, että Arabiemiraatteihin voisi tehdä Poh-jolasta paljon nykyistä enemmänkin kauppaa. Hän arvioi, että Suomessa on huomattu Emi-raattien kasvu, mutta ongelmana on pitkäjän-teisen panostuksen puute.
–�Suomesta on tunkua tänne, mutta kiinnos-tuksesta liiketoimintaan on vielä pitkä matka. Voi olla valtava innostus, delegaatio tulee, mutta asioita on vaikea hoitaa eteenpäin taas Suomesta käsin.
On sanottu, että ihmiset eivät hallitse aikaa, vaan Allah.
Uuteenkulttuuriin
Teksti ja kuvat teea jokihaara
Kahdeksan vuotta Dubaissa asunut Jaana Räsänen-Pentti auttaa suomalaisyrityksiä asettumaan Arabiemiraattien markkinoille. Onnistuminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Markkinoille tulo vaatii ponnistelujaTuoreen kyselytutkimuksen mukaan Dubaissa asuvien suo-malaisten mielipiteet jakautuvat siinä, kuinka houkutteleva paikka se on yritykselle. 60 prosenttia ei perustaisi yritystä Dubaihin jatkuvasti muuttuvan bisnes-ympäristön sekä työviisumien säännösten vuoksi. Loput 40 pro-senttia vastaajista taas harkitsisi yrityksen perustamista, koska he näkivät Dubain kasvavat markki-nat, halvan työvoiman ja matalat verot kannustimina.
Jaana Räsänen-Pentti myön-tää, ettei markkinoille tulo ole aivan yksinkertaista. Jos yritys haluaa tehdä bisnestä Arabi-emiraateissa, täytyy sitä varten perustaa yhteisyritys paikallisen toimijan kanssa.
Yli puolet omistuksesta täytyy olla emiraattiosapuolella, mutta sen ei tarvitse koskea myös tulon-jakoa.
Ulkomaalaisia sijoituksia hou-kutellaan useilla vapaakauppa-alueilla (free zone). Ne eivät kuitenkaan ole hyödyllisiä, mikäli tarkoitus on pyrkiä markkinoille nimenomaan Emiraateissa, sillä niille perustettu yritys voi toimia vain vyöhykkeensä sisällä sekä ulkomailla.
Maahan ei myöskään voi vain muuttaa katsomaan, josko jotakin työtä löytyisi.
–�Tavoitemuuttajaa ei täällä pitkään katsella. Jos tänne tulee, pitää olla sponsori, eli usein työnantaja tai puoliso, Räsänen-Pentti kertoo.
Ympärillä levittäytyvä maailman suurin kauppakeskus Dubai Mall ja maailman korkein rakennus Burj Khalifa kertovat Arabiemiraattien mentaliteetista pyrkiä parhauteen.
Yrittäjäsanomat 2727
Yrittäjäsanomat28
Lähteet: Ulkoministeriö, Henriikka Pentin opinnäytetyö ”Working in Dubai as a Finnish expatriate. Study of the Differences in Business Customs between Finland and Dubai” (Aalto-yliopisto 2015)
–�Suomalaisilta puuttuvat isot läpimurrot, kuluttajabrändejä ei ole. On Outotec, Outokumpu, Stora Enso ja Konecranes, isot yritykset ja joukko tuntemattomampia korkean teknologian yrityksiä.
Joskus pienempikin satsaus voi riittää: Räsä-nen-Pentti näkisi suomalaisille paljon mahdol-lisuuksia muun muassa Dubain vuoden 2020 maailmannäyttelyssä. Naiset pärjäävätSe, että Räsänen-Pentti päätyi Arabiemiraatteihin, tuntuu jopa kohtalon oikulta. Vuosia ennen Du-baihin muuttoa hän teki Turun kauppakorkeakou-lussa lopputyönsä suomalaisten sopeutumisesta arabimaihin. Siinä tosin tutkittiin Saudi-Arabiassa asuvien kokemuksia.
Räsänen-Pentti harmittelee, että arabimaat usein niputetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka ero esimerkiksi vanhoillisen Saudi-Arabian ja Dubain välillä on suuri. Nykyisessä asuinpaikas-saan hän voi mennä expat-yhteisön suosimaan kauppakeskukseen hihattomassa paidassa, vaikka varmuuden vuoksi mukana kulkee aina huivi.
Vastoin yleisiä käsityksiä Räsänen-Pentti kokee, ettei hän ole kohdannut hankaluuksia arabimaas-sa asuvana naisena. Hän tahtoo kumota ennakko-luuloja ja puhuu mielellään naisten menestymises-tä työelämässä.
–�Naiset pärjäävät täällä hyvin. Esimerkiksi Dubain kauppakamarissa on paljon naisia. Kuusi-kymmentäkuusi prosenttia julkishallinnon viroista on naisilla ja 70 prosenttia yliopistotutkinnon suo-rittaneista paikallisista on naisia. Suomalaisnaiset ovat nousseet täällä korkealle IBM:llä ja NSN:llä.
Kulttuuri voi toki tuoda omat piirteensä naisten ja miesten työskentelyyn. Moni pomo ei ole koskaan nähnyt naispuolisen alaisensa kasvoja, ja koti pidetään yksityisenä alueena.
–�Suomessa olisin tavannut työkavereiden puoli-sot ja lapset, täällä en.
Myös yritys- ja päätöksentekokulttuuri on hyvin erilaista Suomeen verrattuna. Jotkut asiat kestävät kauan eikä aikatauluista aina pidetä kiinni.
–�On sanottu, että ihmiset eivät hallitse aikaa, vaan Allah.
Sopeutumisvaikeuksia Räsänen-Pentti ei muista koskaan kohdanneensa, vaikka Dubai oli ensim-mäinen asuinpaikka ulkomailla.
–�Helpottaa, kun tietää mitä on vastassa. Kun on perehtynyt uskontoon ja kulttuuriin, kulttuuri-shokki on pienempi.
Ongelmia olisi saattanut aiheuttaa se, että perheen tyttäret olivat yläkouluikäisiä, kun muutto ulkomaille tuli ajankohtaiseksi. Lapset sopeutuivat kuitenkin nopeasti.
1 2 3–�Myöhemmin he ovat sanoneet, että tänne
muutto oli parasta, mitä heille on tapahtunut.
Suomalaisyhteisö voi helpottaaYksi muuttajaa odottava kulttuurishokki voi liittyä liikenteeseen. Räsänen-Pentti kertoo, että vielä seitsemän vuotta sitten liikennekulttuuri oli hur-jaa, kun peltipoliiseja ei ollut.
Väestönkasvun myötä ruuhkien kanssa on opittava elämään. Räsänen-Pentti kertoo, että kun uusi ihminen muuttaa Dubaihin, hänelle anne-taan neuvo: mieti tarkkaan, missä on työpaikka ja koulut, ja päätä asunnon sijainti vasta sitten.
–�Ruuhkat ovat pahoja, ja aina samoissa paikois-sa samaan suuntaan.
Muuttajaa voi helpottaa se, että ympäriltä löytyy paljon suomalaisia, Dubaissa reilut 600. On Suomi-koulua, äiti-lapsikerhoja ja harrastusporu-koita.
Myös Räsänen-Pentti viihtyy paljon suomalais-ten kanssa, mutta Finnish Business Councilin kautta tapaa myös kansainvälisempiä pariskuntia ja perheitä. Vapaa-aika kuluu pitkälti Business Councilin asioita hoitaessa. Räsänen-Pentti kertoo
Jaana Räsänen-Pentti ei ole kohdannut hankaluuksia arabimaassa asuvana naisena. Hän päin vastoin puhuu mielellään naisten menestymisestä työelämässä Arabiemiraateissa.
TEE KOTILÄKSYTKuuntele muiden yritysten kokemuksia. Stra-tegia vaikuttaa siihen, mihin ja miten kannattaa yritys perustaa. Oikean paikallisen partnerin löytäminen on avain menestymiseen.
Jaana Räsänen-PenttiSyntynyt: 6.1.1963 Kontiolahdella.Ura: Osakkaana The Gulf Point -yrityksessä. Ennen Dubaita konsultoi liikkeenjohtoa kahdeksan vuotta H&K Strategiesin toimialajohtajana. Puheenjohtaja Finnish Business Councilissa Dubaissa.Koulutus: Kauppatieteiden maisteri.Perhe: Puoliso Petri Pentti, kaksi tytärtä Henriikka ja Rebekka, sekä koirat Milla ja Otto.
VERKOSTOIDUOta selvää ennen muuttoa vieraaseen maa-han, mikä koulu lapsille, mistä asunto, minne syömään, kuka lyhentää verhot? Esimerkiksi Facebookin ryhmistä voi löytyä apua.
ÄLÄ JÄÄ OMIIN NURKKIINEtsi itsellesi yhteisö. Luo kontakteja myös yritysmaailmaan ja pyydä apua tarvittaessa.
myös golfaavansa miehensä tavoin, ja on aloitta-nut vanhan harrastuksen, pianonsoiton.
Suomessa hän viettää aikaa etenkin kesäisin mökillään Mikkelissä. Dubaissa kesälämpötilat saattavat nousta 50 asteeseen, eikä ulkoelämä ole mahdollista neljään kuukauteen.
Entä tulevaisuus? Onko se Dubaissa, Suomessa vai aivan muualla?
–�Olen miettinyt, että minne asettuu kun lopettaa työnteon. Varmaan riippuu siitä, minne jälkikasvu päätyy, Räsänen-Pentti pohtii.
Toinen tyttäristä lähti äidin jalanjäljissä luke-maan kauppatieteitä, toinen opiskelee ja työsken-telee Australiassa.
–�Tavoite on, että saisi olla puolet vuodesta Suomessa.
Kun Räsänen-Pentiltä kysyy, mitä hän kaipaa vanhasta kotimaastaan, vastaus on perinteinen.
–�Ruisleipä. Fazer voisi perustaa tänne sivupis-teen, hän vinkkaa.
Myös tuore savukala tulee mieleen. Saunaa ei tarvitse ikävöidä, sillä sellainen löytyy omasta ko-dista. Vihtoja tosin on hankalampi saada, etenkin tuoreita.
Yrittäjäsanomat 29293x elokuvat
JÄTTILÄINEN (2016)Tammikuussa teatterilevitykseen tullut kaivosyh-tiö Talvivaarasta kertova elokuva yhdistelee draa-maa ja jännitystä. Elokuva on fiktiivinen, mutta se noudattelee Talvivaaran tapahtumia perustami-sesta alkaen. Tarina kertoo myös suomalaisesta
korruptiosta. Elokuva sai mainiot arvostelut. Poliittiselle trillerille vahva teatterikäyntisuositus. Ohjaus Aleksi Salmenperä ja käsikirjoitus Pekko Pesonen. Tuotantoyhtiö on Helsinki-filmi ja levi-tysyhtiö Nordisk Film.
STEVE JOBS (2016)Danny Boylen ohjaama elokuva Applen jo edes- menneestä suurmiehestä Steve Jobsista sai ensi-iltansa Suomessa tammikuussa. Riisuttu yli kaksituntinen elokuva kuvaa Jobsin elämää vain kolmen historiallisen tuotelanseerauksen kautta.
Steve Jobsin elämäkertaan pohjautuva elokuva päättyy vuoteen 1998 ja iMacin julkaisuun, loppu onkin historiaa. Pääosaa esittävän Michael Fass-benderin lisäksi valokankaalla vilisee menestynei-tä näyttelijöitä, kuten Kate Winslet ja Seth Rogan.
THE SOCIAL NETWORK (2010)The Social Network on elokuva menestyksestä, petturuudesta ja onnistumisista. Jo vuonna 2010 ensi-iltansa saanut elokuva kertoo tarinan Facebookin synnystä ja sen perustajista. David Fincherin ohjaama ja Aaron Sorkinin käsikirjoit-
taman elokuvan taustalla on aiheesta kirjoitettu kirja The Accidental Billionaires. Oscareilla ja Golden Globeilla palkittu elokuva ei jätä ketään kylmäksi. Facebookin nykyistä toimitusjohtaja Mark Zuckerbergia esittää Jesse Eisenberg.
KIITÄ JA MUISTAYrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.
Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.
Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.
KKI-HANKETUKI
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön, johdon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1. 3. 2016 ja päättyy 31. 3. 2016. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainenpuh. 050 441 4025, [email protected]
www.kkiohjelma.fi
Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla?
Yrittäjäsanomat30
LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut
Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös
PalkanlaskentaohjelmaNopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan
OstoreskontraohjelmaHelppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen
TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT
TIETOSUUNTAPALKATPALKAT
TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT
TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO
TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT
TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat
• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu
Tilaa nettisivulta:
www.tietosuunta.com
TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO
TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOT
TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA
TIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT
TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA
TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOT
TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUSLASKUTUS
TIETOSUUNTATIETOSUUNTAOHJELMISTOTOHJELMISTOT
YRITYSSOVELLUKSET
AJONEUVOPAIKANNUS
www.route-tracker.comKatso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:
AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER
Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.
Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7
Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.
Soita: puh. 040 966 2067
Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksiaAutomaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7
UUTUUS RT-Link
Vaihtolavojen ja työ-
välineiden paikannus
RF-tunnistimilla
TULOSTINTARVIKKEITA
KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS
Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset
Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 [email protected]
Sinun ilmoituksesi
tässä?
Tiedustelut: Kari Salko
0400 604 [email protected]
KYSY TARJOUS!
TILITOIMISTOT
Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta
Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.
Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!
Raasepori 045-110 7674 Kerava 029-193 9999 Lohja 019-321 070 Helsinki 09-622 5715 Vantaa 029-193 9999 Espoo, Tapiola 029-193 9999
– www.paritilit.fi – [email protected] –Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!
TALOUSHALLINTOPARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, [email protected]
Yrittäjyys yhdistää. Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin.
Yrittäjä-lehti on kannesta kanteen yrittäjiä kertomassa, missä mennään
ja miten maa makaa suomalaisen yrittäjän näkökulmasta.
Saat ideoita ja inspiraatioita niin työhön kuin vapaa-aikaankin.
Kenties löydät juuri sen kullanarvoisen idean, jota olet kaivannut.
Tilaa lehti nytwww.yrittajamediat.fi
Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin.
yrittäjiä kertomassa, missä mennään
Kenties löydät juuri sen kullanarvoisen
www.yrittajamediat.fi
TUTUSTU!6 LEHTEÄ VAIN 54 €
(sis. alv)
Yrittäjäsanomat 3131
facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi
YrittäjäsanomatKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93�574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aika-kauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja � Esa Nieminen, vt. päätoimittaja � Riikka Koskenranta, toimittaja � Katri Simola, toimittaja � Virvamaria Toikka, toimittaja � Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto � [email protected], p.�(09)�229�221 Ulkoasu Miikka Tikka � Ilmoitusmyynti Otava-media OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia � oma.otavamedia.fi � Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki � p.�(09)�229�221 � [email protected] Paino Alma Manu Oy, Tampere
Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheelli-sestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. � Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, ti-laajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä � Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdel-le annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.
toimialat Tärkein työvälineeni on murskalai-tos. Se on hiukan isomman kokoluokan väline, sillä se vie noin hehtaarin kokoisen alueen.
Ilman murskalaitosta emme kykenisi tekemään tämänkaltaista bisnestä. Kun kokonainen auto pitää jalostaa teräs- ja valimoteol-lisuudelle sopivaksi raaka-aineeksi, on murskalaitos siihen ainoa realistinen vaihtoehto, sillä ei sitä autoa tänä päivänä kannata enää käsin purkaa ja ruuvailla osia irti.
En itse suoranaisesti
Tunnissa murskaksi 40 tonnia romuaEurajoen Romu Oy:n yrittäjä Juuso Luodesmeri kertoo tärkeimmästä työvälineestään.
T yökaluni
operoi murskalaitetta, mutta teen kauppaa kierrätetyillä materiaaleilla ja lasken nii-den jalostusarvoja murska-laitteen kautta.
Olemme erikoistuneet rautojen ja metallien kierrät-tämiseen. Jalostamme niistä teollisuudelle raaka-aineita. Ostamme romurautaa ja -metalleja yksityisiltä ihmi-siltä, kunnilta, kaupungilta sekä toisilta alan yrityksiltä. Käsittelemme paljon romu-autoja.
Murskauslaite erottelee materiaalit noin kämmenen kokoisiksi kappaleiksi.
Tavara kulkee linjastoja
pitkin ja eri tekniikoin siitä erotellaan osia eri materiaa-liluokkiin.
Esimerkiksi tuuliseula erottelee kevyet ja paina-vat osat. Sähköstaattisen induktion avulla puolestaan erotellaan eri tavalla sähköä johtavat materiaalit.
Murskalaitos valmistui kesällä 2012. Se on hyvin mittava investointi.
Yhdessä tunnissa murs-kalaitteen läpi kulkee noin 40 tonnia tavaraa. Se on melkoinen rivi autoja.
Katri [email protected]
@KatriSimola
tuomioKuluneen kuukauden nousut ja laskut
VR HALPUUTTAA.Onnibus pakotti VR:n alentamaan hintoja neljänneksellä; Helsinki-Jyväskylä halvimmillaan 15 euroa, ja peruslippu 32 euroa. Onnibussilla 12 euroa. Kilpailu tekee hyvää.
VIINALLE LISÄTUNTI.Alkojen aukioloaika pitenee tunnilla, ja kapakkojen aukiolo-aikaa voi pidentää. Siinä se alkoholilain kokonaisuudistus.
SONERA JA NORDEA.Valitettavasti yhteyttä haluamaanne numeroon tai verkko-pankkiin ei tänäänkään saada.
CARUNAA KERTOMAA.Sähkön hinnan korotuksen lasku Pohjanmaan kasvihuoneille yli kolme miljoonaa euroa. Yrittäjät kiittävät!!
Eurajoen Romu Oy:n murskalaitos valmistui vuonnsa 2012.
YrityspörssiKauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
MYYDÄÄN YRITYKSIÄ
Seuraava Yrityspörssi ilmestyy
24.3.2016
Yritysvälittäjät
Muut toimialat
Majoitus, ravintola, elintarvike
Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen
osoitteessa
www.yritysporssi.fi
Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka
löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen
perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää
mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.
Kauppa
OSTETAAN YRITYSPalvelut
Teollisuus
Menestyvä grilli-kioski Teirinkadun Kipsa Vaasan Suvilahden kaupungin-osassa. Grilli-Kioskin toimintaan kuu-luu laaja valikoima grillituotteita, veik-kauspalvelu, RAY:n pelikoneet ja kesä-terassi B-oikeuksilla.
3119
Tornionlaaksossa, Ylitornion keskus-tassa oleva omalla tontilla sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin liiketoi-minta kiinteistöineen ja irtaimistoi-neen. H: 350 000 €. Yhteystiedot: Helena Ollila puh. 050 4661340.
2450
Keskeisellä paikalla Vähänkyrön kes-kustassa pitkään toiminut ja hyvän asiakaskunnan omaava ravinto-la myydään yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Yrittäjä valmis auttamaan uu-den yrittäjän alkuun. Myydään yrityk-sen liiketoiminta, koneet ja laitteet.
3013
Vuodesta 1983 maahantuontia ja tukkukauppaa, sähkötukku, sähkö- ja valaisinliikkeille sekä teollisuudel-le, joihin hyvät asiakassuhteet. Hyvät ja pitkät suhteet lähinnä Italialaisiin tavarantoimittajiin. Toimittajia myös Saksa, Tanska, Ruotsi, Itävalta. Voitol-liset tulokset. Myydään liiketoiminta. Nykyiseen halliin voi jäädä vuokralle tai ostaa myös sen. Myydään eläk-keelle jäämisen johdosta. Hinta sisäl-tää varaston ja koneet.
3078
Sähköasenusta,-korjausta ja huol-toa sekä konemyyntiä harjoittava yli 20-vuotias sähköliike. Suomen vahvimmat Platin 2007-2015 ja AAA-luottoluokitukset.
3070
50 vuotta toiminut kello- ja korulii-ke. Kellosepän palvelut & uudet kellot ja korut. Mahdollisuus jatkaa myös pelkästään kellosepän työpajana. Yri-tystoiminta on tuloksellista ja tällä hetkellä korjaustyöpainotteinen. Laa-ja ja uskollinen asiakaskunta.
3135
Kauppa-kahvila-kotileipomo. Vai-kutusaluella n. 850 kesäasuntoa, Luostaritie tuo matkaajia. Lintula 10 km ja Valamo 25 km. Laaja oheistoi-mintamahdollisuus. luostaritie.com Puh. 045 6341 522.
3126
Teollisuuskomponenttien/ varaosien maahantuontiyritys. Lv.n. 1,3 milj.Eur. Asiakkaana suurteollisuuden kun-nossapito yms. Oma toimisto myös Saksassa. Myyntialue koko Suomi, ei paikkakunta riippuvainen.
3077
Pitkään toiminut stanssausta / paina-misen jälkikäsittelyä tekevä yritys Pk-seudulta. Yrityksellä on vakiintunut asiakaskunta ja laaja laitteisto. Liike-vaihto 200 t€ ja 3 työntekijää. Yritys on velaton.
3039
Suunnittelutoimisto. Yhtiö on ve-laton. Toimintaa koko Suomessa. Toi-misto tarjoaa suunittelupalveluita ja kokonaistoimituksia. Yritys on toimi-nut 20 vuotta ja sillä on vakiintunut asiakaskunta, sekä hyvät kasvunä-kymät. Erinomainen tilaisuus päästä mielenkiintoiselle alalle ilman haasta-vaa alkuvaihetta. Yritys myydään yrit-täjän eläkeiän johdosta.
2983
Avain-suutarilike myytävänä. Lii-ke on toiminut 20 vuotta menestyk-sekkäästi Savonlinnassa keskeisellä paikalla. Toiminnan voi aloittaa heti ja toiminnan sisäänajo uuden yrittäjän kanssa sopimuksen mukaan. Liikkeel-le on laaja asiakaskunta.
3051
Kannattava Siivousalanyritys Kou-volassa. Erikoisalana Voimalaitos sii-voukset. Toimisto, koti ja mökkisiivo-ukset. Henkilöstö 2-4. Hinta 40 000 käyttöomaisuus ja liiketoiminta Min-na Y. 0400 903556, Osmo S. Cwan Oy 040521595.
3023
Oletko digimarkkinoinnin rautai-nen ammattilainen tai toimittaja, joka pystyy tekemään mielenkiintoi-sen jutun aiheesta kuin aiheesta? Tu-le mukaan palvelu/digimarkkinointi yritykseen, jonka liikevaihto kasvaa vuosittain.
3005
Ostetaan päiväkotiyritys. Mikäli olet halukas luopumaan toiminnasta ja siirtämään sen edelleen hyviin käsiin ja turvaamaan laadukas toiminnan jatkaminen, niin ole yhteydessä: [email protected] tai 0500-504300.
3094
Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto.
3031
Myytäviä kohteitamme:
Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000
Hautaustoimisto ja kukkakauppa ............................40 000Menestyvä konepaja .......... 3 100 000Hotelli/ravintola järven rannalla ..................................300 000Kehittyvä mökkikylä Ylläksellä ................................ 425 000Perhekoti ..................................40 000Hitsaus- ja teollisuuden kunnossa-pitoalan alihankintayritys ..... 220 000Autovaraosaliike Satakunnassa .........................500 000Kalustevalmistusyritys kiinteistöineen ....................... 395 000 Ilmastointialan yritys ............450 000
VOLKSWAGEN 4MOTION NAUTI TALVESTA.
Volkswagen 4MOTION -hyötyautomalliston vetovoimaa. Volkswagen 4MOTION -nelivetomallisto tekee talvesta kesän. Ainakin ajamisessa. Neliveto parantaa ajettaessa merkittävästi auton pitoa ja hallittavuutta. Kaikille renkaille jakautuva vetokyky tekee liikkeellelähdöstä ja ajamisesta sujuvaa kaikilla alustoilla kaikissa keleissä. Nelivedon nautittavuutta lisäävät vahvat ja taloudelliset TDI-dieselmoottorit ja laajan malliston kruunaavat automaattivaihteistolla varustetut versiot.
TERVETULOA TUTUSTUMAAN VOLKSWAGEN 4MOTION -HYÖTYAUTOMALLISTOON.
www.volkswagen-hyotyautot.fi
Tarjoamme kaikille koeajolla käyneille ja tarjouksen pyytäneille 25 euron arvoisen K-market Neste Oil -lahjakortin. Etu voimassa helmikuun 2016 loppuun. Etu ei käy Neste Oil Truck -asemaverkostossa. Lisälämmittimen ajastinkello ja kaukosäädin veloituksetta uusiin Caddy- ja Transporter-asiakastilauksiin helmikuun 2016 loppuun asti.
Transporter Van of the Year 2016
-erikoisetuna lisälämmittimen
ajastinkello ja kaukosäädin
veloituksetta.