- 6 8 -

Dosentti Raimo Ranta

Ita-Suomi kiistojen kohteena Uudenkaupungin

(172f ) ja Turun (1743) rauhanneuvot te lu is sa

Suuri Pohjan sota merkitsi murrosta lt: imeren ja varsinkj-n Suomen-

lahden p i i r in h is to r iassa . Jo ennen so taa Vena je , Puo la ja Tanska

suunn i t te l i va l Ruots in a lue iden jakoa, Tsaar in osuudeks i kaava i l -

t i i n Inker inmaata ja Kar ja laa . Vena ja o l i py rk iny t l tamere l le use-

as t i 1600- luvu l la mut ta tu lokse t ta . P le ta r i I koe t t i Narvan tap-

p ion ja lkeen va l la ta uude l leen suomenlahden rann ikkoa. Tehan ha-

ne l le ta r jou tu i t l l a isuus Kaar len ta is te l lessa Puo lassa. S t ra te -

g ises t i ta rkea Nevan f in ja va l la t t i in 1702-03 ja jok isuuhun tsaar i

perusti ninikkokaupunkinsa. Siit5 tuli 1712 Venajen paakaupunki

aikaiselunan Moskovan sijasta seka vuosikynunenen lopussa AtlantiLle

suuntauLuneen kaupan keskus (kuv io I ) . 1

Jo ennen Pultavan ratkaisutais te lua bsaari pit i hallussaan Inkeria

seka i tAos ia Ba l t ias ta . S iks i t saar l es i t t i Kaar le l le rauhaa ehdo l -

fa . e t ta Vena jA sa is i - Inker ln ja Naxvan ] .mper is tdn . Kun ingas lupas i

neuvotella rauhasta vasta Moskovan vallattuaan. Pult.avan jAlkeen

Kaar le o11 va fmis keskus te lemaan ehdotukses ta , mut ta ny t P ie ta r i

vaa t i f i saks i V i ipur j -n ja Kek isa lnen ympar is tda ja jopa Poh jo is -

V i roa , mlh in kun ingas e i vo lnu t mj - tenkaan suos tua . Ke isar i va l tas l

ko . a lueet jo seuraavana vuonna ja muutaman vuoden paas ta lahes

koko Suomen. Tasta huolimatta VenajAn ulkopoli itt inen asema heik-

ken i . s i11a Lens i -Euroopan va l t io t vo iva t Ut rech t in xauhan (1713)

jS lkeen sekaantua Poh jo lan as io ih in . Ruots i so lmikun Ranskan kans-

sa 1715 sop imuksen ja sa i ta loude l f i s ta tukea. Muutenk in maan u f -

kopo l l t i i kka ak t ivo i tu i Kaar len pa la t tua Turk is ta ja sysa t tya syr -

jean rauhanpolit i ikkaa harjoittaneen valtaneuvoston. Tiirkeinmaksi

neuvonanta jaks i tu l i Tanskaa vas tus tava ho ls te in i la inen vapaaher -

r a G e o r g v o n C d r L z ( k u v i o 2 ) . z

Kaakko is -Suomen kanna l ta t i lanne o l i 1717 huo les tu t tava , s i l le

Inkex

ra.l-n,

Kuite

Xunin

) .1L4 ,

Ruots

parj- s

ko is -

ker in

k isa l

dyksi

i lalna

Hanen

torne

Fredr

vat K

Puole;

s in u l

maan

te lu j r

sa va-

Narva

den 1l

KLLN RI

li,mukr

kA 01:

epaedl

las l i i

Le

:L

)1 -

:ts t

- 6 9 -

tsaar i va lmis tu t t i ns . rauhanoh je lman. jossa han vaat j , Kar ja laa ja

Inker ie vanhana vena le isene rL laana seka Ba l t iaa Ruots i l - ta . Kyse is te

oh je lmaa lev i te l t l i n Euroopan hove ih in kannatuksen saamiseks i . Ha-

tdantyneena Gcrtz otti yhteytta Lans i -Euroopas sa matkustavaan tsaa-

r i in , mut ta keskusLe lu t rauhanehdo is ta e iva t joh taneet tu foks i in .

Ku i t .enk i -n han uskot te l i Kaar leL le P ie ta r in lehneen nyonnytyks ia .

Kuningas uskoi tahan ja Ahvenanmaan rauhanneuvolte lut aloj-tetti ln. - . ^ 3

Ruots in p5aneuvot te l i jan , Gor i tz in , asen la o l i va ikea, s i l ld Kaar le

e i h a l u n n u L l u o v u L L a a V e n e j : i l 1 e k u i n v a j n t i l a p a i s e s t i P i e t a r i n y m -

par is tdn . Tsaar i vaa t i Ruots i f ta Inker in l i saks i Ba l t iaa ja Kaak-

k o i s - S u o m e a . J o t L a k o n g r e s s i e i h e t i h a j a a n t u i s i , c d r t z l u p a s i I n -

ker in l i s5ks i VenAja l le a l -uekorvaus ta ta i t saar in tukea vas taan Ka-

k isa lmen l5an in , joka o l i o1 lu t Ruots ln vo i t tomaata e ika juur i hy6-

dyks i k ruunu l le . Kohta lo puut tu j - pe l j - in kesken neuvot te lu jen , s i l -

1A Kaar le kuo l - i mar raskuussa l7 I8 ja i lman miespuo l is ta per i l l i s ta .

i la imat to rn i l la p r insesso i l la o l i "s i o l lu l o ikeus Ruots in k ruunuun.

Hanen to inen s isarensa o f i o f lu t av iossa Ho ls te inen her t tuan ja

to inen. I r l r i ka L leonora , o l i na in is issa Hessen in per i n topr ins s in .

Fredr ik in kanssa. U l r i ka va l i t t i i n 1719 ha l l i t s i jaks i ra jo i te tu i l -

la valtaoikeuks i 1la ja seuraavana vuonna henen mlehensa. NanA oli-

va t Kaar fen a ikana ka tsoneet karsaas t i Gdr i l z in to imia . Henet van-^ i + + i i h i . m 6 e + . + f i i n c a m a l l a R u a t s j - a l k o i v e n a . j a n s i j a s t a n e u v o -

te l l -a rauho is ta muiden v iho l l i s tensa kanssa. '

Puolen vuoden tauon jalkeen Ahvenannaan neuvottelut alkoivat to-

sin uudelleen. mutta Ruotsj" pyrkj- nyt voittamaan aikaa ja hankki-

maan l i i t l o la is ia . Tsaar l p i t i k i inn j " cdr i t z in lupauks is la keskus-

te lu jen LAhtdkohdaks i , mut ta Ruots i ta r jos i va in Inker ia korvaus ta

vas laan. Unp iku jan va l t t i im iseks i ja venAla is ten hybkkayksen pe l -os-

sa valtaneuvosto antoi luvan luovuttaa my6s Viipurir Kakisalni ja

Narva ympar is td ineen. Pa inos lukseks i Vena jA hy i i kka i l i Poh jan lah-q

den lans i rann iko l le , n inkA seurauksena kongress i ha jaantu i . -

Kun Ruots i an to i per iks i Kaakko is -Suomen osa l ta ' t saar i l i sas i vaa-

t imuks iaan syksy l la 1719 ja es i t t i ra jaa Kymi joe l ta sa inaa l le , m l -

kA o l i s i o1 lu t maan puo lus tukse l le ja I t5 -Suonen kaupa l le sangen

epeedull ista, Ruotsi pyrki nyt lurhaan aikaansaamaan laajaa soti-

Ias l i i t toa Vena jeA vas taan. Kaupan vuoks i Eng lan t j - e i o1 lu t haLu-

Is-

r-

i

- 7 0 -

kas so t imaan I tameren p i i r j - ssa ja p reuss ik in oso i t t i suopeut tatsaar ia kohtaan. L is5ks i p ie tax i lehes ty i Ranskaa ja to ivo i senve l i t ys te . Kun Ruots i o1 i samal la kanna l la , Ranskan Tukhotman- j -a_het t i las o l i va lmis a lo i t ta raan rauhantunnuste lu t . Ehdo is ta syn-ty i va l taneuvos tos sa r i i ta , ja vas ta tann ikuussa 1721 ne hyvek_sy t t i in . Ruots i luovut ta is i Vena ja l le Inker in l i saks i va in Kak j - -sa fmen e te fa isen k ih lakunnan. L5het t i l5s o l i tu rhaan ha lunnutvalluuks ia - luovuttaa myds

pohjois-Viro pietarin suoj alyohykkeeksj-(kuv io 3 ) . "

T i lanne o f i sekava, s i1 la jou lukuussa 1720 va l taneuvos to paAt t i

a lo j t taa suora t rauhanne uvo t Le lu t ja n imes i paaneuvo l le l i jaks i

jo Ahvenanmaan kongress l in osa l l i s tuneen suomala is syn ty i s en va l -

taneuvoksen Johan L i l l i ens ted t in ja to lseks i maaher ra o t to S t r6n-

felt in. Tsaarj, rnaerasi edustajlkseen Ahvenanmaan neuvotteluissa

ol]eet, saksalais syntyis en kxeivin Andrei Ostermanin ja Suomen

valtaus j oukkoihin kuuluneen kenraali luutnantti Jacob Brucen,

I'IAiden oli kuitenkin odotettava, mita Ranskan lahetti las alkaan-

saisi, mutta taroA epaonnistui taysin, Ruotsj-n l i i ttolaisten heik-

ko apu oli l isannyt tsaarin aluevaateita Suomesta. Lisaksi han

uhkas i tukea P i -e ta r issa tuo l lo in ma ja i l lu t ta Ho ls te lnen her t tuaa

Ruotsin kruununperil l iseksi. Valtaneuvosto pelkAsi ranskalaisen

lupaavan 1j-ikoja ja venalaisten varus tautumista, joten suoria neu-

vo t te lu ja p ide l t i in va l t t : imat tdmina (kuv- io 4 ) , '

Uudenkaupungin rauhanneuvottelul alkolvat toukokuun puolivalissa,

josk in Osterman v i i vy t te l i tu loaan ja samaan a ikaan tsaar in la i -

vasto havitteli Pohjanlahden lansirannikkoa. EnsirinSlsessa kokouk-

sessa St rdmfe l t t iec rus te l i Bruce l ta , m i t i i t saar l ha lus i Ruots i l ta .

Tema vas tas i : " lnker in ja Ba l t ian" . Tahan St rdmfe l t to tes i , e t re i

Ruots i l le ja is i ku in Suorn i ja V i ipur i , m ih in Bruce vas tas i : "Suo-

n i yks inaAn e ika mi taen V i ipur ia " . S i l lo in S t rdn fe l t huudaht i :

"Ju$a la mei te se l la ises ta a rmahtakoonr , Nakemysero t o l i va t me lko i -

se t . s i f la ruo tsa la lse t lupas iva t va j -n Kak isa lmen L55n in , Inker in

j a P o h j o i s v j r o n j a h a l u s i v a t n a i l l e e n t i s e t p r i v i l e g i o t . R u o t s a -

la ise t uhkas iva t ka tka ls ta neuvot te lu t ja Bruce k i r jo i t t i h5 taan

tyneena tsaar i l le , e t te i Vena je vo is i saada ka ikkea haLuanaansa,

Toukokuun 1opu1l-a keskustelti in lahinne Baltian onlstuksesta (ku-

v r o 5 ) ,

Ruots

nan s

nen s

t i t t i

na l a i

tukse

Oster

luovu

k i i s t

peinn

linna

t i in

s a p a

On ep,

mapla:

n5ji i r

s isap(

Ruo ts:

gas o_

ta is i i

s uos tl

Str6nt

alust;

Inkeri

sai lyi

Ruots a

vuttall

t i insa.

vastaE

ren

r-le-

iyn-

ik-

iki-

reksi

: l

va1-

!.rdn-

aan-

heik-

entuaa

15en

Ruotsa la ise t to ivo iva t vas tapuo len eh to jen he lpo t tuvan, kun Oster -

r ,Lan saapu i ja uhkas iva t keskey t taA neuvot te lu t , jos vena le iseE

vaat is iva t v ie la V i ipur in ynpar is t6S. Ku l tenk in Osterman koros t i ,

e t t a V i i p u r i o n y f e e n s e 0 1 l u t R u o t s i n h y 6 k k a y s t u k i k o h t a j a s e l l a i -

nen se o l i s i n in ienomaan P ie ta r in va l taamiseks i . L i " l l i ens ted t se-

l i t t i , e t te i Suomessa o11ut vas taavaa l lnno i tus ta nahdo l l i sen ve-

na fA i shydkkeyksen sa t tuessa, jo l lo in vas tapuo l i tahdens i , e t te

se1 la1se! vo is l he lpos t i rakentaa K l 'm in seudu l le . RuotsaLa ise t to -

tes iva t , e t te i maa l la o l lu t mo iseen varaa , jo ten V i ipur in luovu-

Luksen ja lkeen Suomi o l i s l t : i ys in suo ja tan .

osternanj-n r,rielesta Viipuri oli l i ian lahelle Venii j5n paakaupun-

k ia ja uhka sen tu rva l l i suude l fe . Ruotsa l -a is len r0ukaan Ta l l innan

luovu lus o l l s l samanla inen uhka Tukho lna l le . N i inpa ryhdy t t i in

k i i s te femean a jas ta , joka ku lu i matkaan V j - ipur is ta P ie ta r i in ja

Ta l l innas ta Tukho lmaan. Ede l l inen kes t i os te rman in n t ie les te no-

peinnll laan vain 6 tuntia ja r:uotsalaisten mukaan laivamatka Tal-

Iinnasta Tukholmaan vain vuorokauden. Tulokseton veittely pddtet-

t i in lope t taa . R i i ta ku lmino i tu i V i ipur in ha l l in taan, jos ta Ruot -

s i p l t i t i u k a s t i k i j n n i . S i k s i B r u c e p y y s i l i s a o h j e i t a t s a a r i l t a .

On epase lvaa, sa lva tko vena la j -se t o ikeuden luopua V i ipur is ta , I I -

mapiirin parantamiseksi keskustelti in kesekuun alkupuolelfa Vena-

ja I le to iss i ja is is ta , mut ta Ruots i I le ta rke is ta kysymyks is tA t Ve-

nd j i i e i sa is i Ho ls te inen her t tuan va l i t ykse l la puut tua Ruots in

s i sapo l i t i i kkaan ja luovute t tav i l le a lue i l le p i ta is i mydnt5e van-

hat p r iv i leg io t . t

Ruotsin valtaneuvos tos sa oli seurattu uhkaavaa ti- lannetta. Kunin-

gas o11 onan asernansa takia valmis luovuttamaan Viipurin, sll lA

se oL i tode l la f l ian lAhe l le P ie ta r ia . Kaupung in ymp5r is tda vo i -

taisiin arlr.aa l,/4 pk etalsyydel15, ja sarLral.La 01j-si t iedustel-tava,

suos tu is iko Vena jA purkamaan l inno i tus la i t tee t . L i l l i ens ted t ja

St ron fe l t ja tko iva t ku i tenk in t iuka l la l in ja f la ja laa t iva t 13 .6 .

afustavan sopimuksen, jonka mukaan Ruotsi l-uovuttais j. Virumaan,

Inker in ja Kak isa lmen Kar ja lan . Na iden vanhat e r io ikeudet o l i s i

sa iLy te t tava . Korvaus ta vas taan vo i ta ls i ln an taa osa L l i v i runaas ta .

R u o t s a l a i s e t i l m o i t t i v a t , e L L e i h e i l 1 e o l I u L l u p a a V i i p u r i n l u o -

vuttamiseen, Osternan kehoitt i heita luk€maan pareruii in ohjesAan-

tdnsa. Vena la is ten o l l nae t onn is tunut lah juks j -n saada kas i j -nsa

vastapuolen uusirunat ohjeet' vi ipurin seka Hildenmaan ja Saaren-

la i -

okouk-

s11ta .

ettei

"suo-hti I

elkoi-

kerin

(ku-

- 7 2 -

maan Luovuttamises ta.

V ie lA kesakuun Iopu l la 1721 L i l l i ens ted t ja S txdmfe l t p i t i ve t t iu -

kas t i k i inn i V i ipur is ta , va ikka va l taneuvos tok in keho i t t l he i ta

ta ipunaan, ja he to iva t es i l le sen suuren kaupa l , l i sen merk i tyksen,

Jos tsaari pelkSsi Viipurin uhkaavan Pietarin turvall isuutta. Ruot-

si voisi purkaa l innoitus laitteet. Vakuuttelut eivAt venAlaisia

tyydytteneet eika sek55n, ette viipurin korvaukseksi veneje antai-

s i a lue i ta Ba l t ias ta .

Koska tsaar l o l i a lkanut vaat ia rauhanehto ih in pyka laa Ho ls te in in

herttuan perintdoikeudes !a Ruotsin kruunuun, Lil l ienstedt ja Str6n-

fe lL lupas iva l lopu l ta V i ipur in . He i l le kev i p ian se lveks i , e t ta

sen suo jaks l ha lu t t i in laa ja vydhyke. Osterman ehdot t i , e t ta ra ja

a fka is i PyhtAan joes ta ja ku lk is i Lappeeuannan poh jo ispuo l i t se

Suistanoon ja vanhalle rajalle. Kuningaskaan ei voinut moiseen suos-

tua vaan sall i Viipurj-n ]rmparistoste korkeintaan peninkulman luo-

vutuksen ja kaikil le alueil le tulisi taata vanhat privilegiot. Ta-

mA ei alkuunkaan tyydytt5nyt venalaisiA, joiden mieleste Viipurista

t5ytyi ol-Ia esteeton paesy Suomenlahdelle my6s kri isiaikana. Lehes

koko heinakuun venalalset piu-vat t iukasti ki inni Pyht5e-Lappeen-

ranta-Sui s tamo- l inj as ta. Jatkoneuvotte luj a haittasi se. etteivat

vena le ise t saaneet uus ia oh je i ta p i tkean a ikaan (kuv io 6 ) . 10

Ruotsin valtaneuvosto oli heinakuun puolivalisse 1721 taipumassa

venalaj.sten ankariin ehtoihin, si-l1e maan talous oli lamassa, va-

rat kulutettu sotavaen yllapitoon. Ruotsia tukenut Englannin lai-

vasto uhkasi lehlee Itamerelte ja sen tekikin sekd. Venajan arnelja

alkoi tavan takaa hydkata Ahvenanmaalta Ruotslin. Tsaari kaytti

taas pa inos tuske inona Ho ls te ln in her t tuaa. S iks i kun ingas k i r jo i t -

t l hein5kuun lopuffa neuvotteli j oi l leen, etta vastapuolelle tulisi

ens in ta r jo ta ra jan a lkukohdaks i Sdkk i jd rven He in lah tea ja s i t ten

Santa jokea. Ne j -n koko V i ipur in lah t i je is i v iho l l i sen ha l tuun. T in -

kiminen jatkui, ja ruotsalaiset j- lmoj-tt ivat heinakuun lopussa hal-

l- itsj-jalleen, etteivat venalaiset enAa vaatineet rajaa Kymijoelta

Sai-maalle vaan Vehkalahden Mustasaaresta Lappeenrantaan. Vastik-__

keeks i ruo tsa la ise t lupas j "va t ran taka is tan N isa lah teen (kuv io 7 ) . ' -

Kun ra ja l in ja o l i 9 .8 . es i l1a , tsaar i vaa t i , e t ta a lkukohdan o l i

ol-tava Vehkalahdella, jotta Ruotsi ei peasisi rakentamaan Viipurin

tahel

o l i k

va lmi

veHii

Kar ja

5l-t s

Ruots

Aluek

ka ve

t i in

nyc vjaama

es i t t

t loku

todel

kaa V

kukohi

mearA.ta hu(

hyvAk:

sanan

Seurai

s i i ta

Iuovui

kertai

men o!

t ia l ,1 (

kosta

ten k(

v io B)

Erityj

suorit

tenkir

s l kos

kohtaa

kulmis

t t iu-

fta

yksen.

r Ruot-

antai-

ernl. n

Strom-

:se

ren suos-

| luo-

I t . Ta-

.purrs ca

)ivalL O

l, va-

1 l a i -

rt l- i

tu l i s i

; itten

r . T in -

rslik-'I

1r o / r .

r ol.i

Lipurin

l ahe l l -e so tasa tamaa. I t se kaupunk l vo is i jaeda Ruots i f le . Ede l leen

01 i k i i s taa ran taka is ta leen leveydes ta , s i l la ruo tsa la ise t o l i va t

va tmi iLa anLamaan korke in taan I /2 pk . VenAl i i i se t perus te l i va t le -

veAa aluetla vi"j"purin merenkulun turvall isuudella seka sil1a, etta

Kar ja la K)mi jokeen saakka o l i o ikeas taan oma te r r i to r io ja kuu lu i

s i i s he i l le , kun taas vas tapuo l i tahdens i V i ipur in Kar ja lan o l leen

Ruots i l la l k imu ls to is ta a - io is ta lah t ien .

A luek i i s taa e i kye t ty xa tka isemaan e lokuun puo l ive f issa 172I , e iva t -

ka venalaiset saapuneet neuvonpj-toon viikkoon. Rauhansopimusta hiot-

t i in 23 .8 . mut ta i lman tu l -oks ia a luek i i - s lo is ta . Vena la ise t a lko iva t

ny t vaa t ja Kar ja lan r ,E in i tsemis ta teks t issa ja s i tA ta rkernmin ra -

jaamat ta . Ruotsa la ise t pe lkes ive t , e t ta s i l lo in tsaar i vo is i taas

e s i t t a 5 r a j a a K y r n i j o e l l e . - -

i j l okuun 28 . pa ivana p ide t t i in ra tka j -seva neuvot te lu , ja t i lanne o l i

todeL la k r l i t t inen . P ie ta r in v l ime isena ta r jouksena ra jan p i t i a l -

kaa V i ro lahde l ta . Koska p i te ja o l i laa ja , keskus te l t i in ra jan a l -

kukohdasta s i tA ku i tenkaan k i r jaamat ta . Muuto ink in l in jaus ja i epa-

maara iseks i . Vena la ise t o l i va t suunn i te l lee t ra jan kar ta l la o t tamat -

ta huomioon asutus ta ja vaes t6n ta rpe i ta . Kun ruo tsa la ise t o l i va t

hyvAksyneet vendLaisten surn]nittaisen l injauksen, Osterman tolmitt i

sanan la ivas ton komenta jaL le , e t te i t . ima leh t is i hAv i tys re tke f Ie .

Seuraavan pe ivan kokoukseen venSla ise t lupas iva t muoto i l la teks t in .

S i i ta ruo tsa la ise t huonas iva t . e t te i tassa main i t tu p r iv i leg io is ta

luovute tu i l l -a a lue i l la va ikka se l la ises ta o l i o l lu t puhe. Monta

ker taa he pyys iva t te te l i says ta mul ta tu rhaan. Na in Kaakko ls -Suo-

men osa l ta e r io ikeudet jA ivaL k i r jaa j , ra t ta , va ikka ne luva t t i in Ba l -

t i a I l e . R a u h a n s o p j - m u s a l f e k i r j o i t e t t i i n 3 0 . 8 . 1 7 2 1 j a s e n 8 . p y k S -

lassa maer i te l t i i n ra ja , joka a luks i seura is i 1 /2 pk paassa rann i -

kos ta ja k ie r ta is i V i ipur in 3 pk e ta isyyde l ta ja suuntau tu is i s i t -

ten koht i ^vanhaa V i ipur in ja Kak isa lnen lean in .va l i s tS ra jaa (ku-

v a o o l .

Erityisesti tu11j-valvonnan ja kaupan vuoksi- rajankAynti o.Li pian

suor i te t tava . Ens i ln loa inen ra j akomi ss aar ien kokous p ide t t i in ku i -

tenk in vas ta maa l j -skuussa 1722. Muoda l l l s ten se ikko jen l i "saks i en-

s i kosketus o l i kar iu tua k5y te t tavean p i tuusmi t taan ja ra jan a lku-

kohtaan. Ruotsalaiset halusivat matkat mitattavan VenAjan penin-

ku lmissa (pk = 6 ,6 km) ja vas tapuo l l ruo tsa la ls ten pen inku lmien

- '7 4 -

mukaan (pk = I0 .7 kn) . V ie la suurempi r i - i ta kosk i ra jan a lkua me-

ren xannassa. Mo lermat maat ha lus iva t V l ro lahden e f i ns . Rauta lan-

seLan, jo ta p ide t t i in sop ivana so tasa tamana. Kunnassakaan paak i i s -

tassa e i a luks j . ed is ty t l y . Toukokuun a lussa 1722 Ruots in ra jako-

mission johtaja Axel Ldwen lahti Kynenkartanon laanin maaherxan

kanssa neuvoLte lenaan V i ipur j - in . T i lanne o l i e r i t tA in k i ree , ja

Lsaar i uhkas i jopa vang i ta ruo tsa la ise t . Odote t tuaan tu rhaan ha l -

l i tuksensa ohjeita niima paattj-vat suostua venel-eisten vaatimuk-

s i in . Komiss io t lah t iv : i t sen ja fkeen V i lpur is ta koht l V i roLahtea

toukokuun lopulfa I722 ]:ajaLir\jaa vetamaan. VenalSisten kannan

mukaan ra jan o l i o l tava joka kohdassa 1 /2 pk paassA rannasta , jo -

ten s j -samaahan vede l t i in suoraan l in ja l , ja na iden paatep is tee t

yhd is te t t . i i n seka merk i t t i i n maastoon. Kun mi t taus l in ja t o1 i a i -

kaansaa lu , pSStep is te is j - in sy ty te t t i in tu le t ja savu jen mukaanI 4

a t e c E r l n n a K a c a r r n t a a .

i {e j -nakuun a lussa 1722 Ruots in ra jakomiss io sa i kun inkaa l ta k l r jeen ,

jonka nukaan rauhanneuvottelupdytekixj at eivat "antaneet vahinta-

keen a ihe t ta o taksua, e t te k i rkkoa o l j -s i ta rko i te t lu " . Lowen in

o1 i i lmo i te t tava , e t te i ha l l i t s i ja hyvaksyny t ra jan lah tokohtaa

Vi ro lahde l la . Se lkkauksen ve l t te r i i seks i han p i t i k i r jeen s isA l fdn

omana t ie tonaan, kunnes ra jankeynn issa o l i s i paas ty Kak isa lnen

laan in puo1e1 le . Na ln L6wen sa i ove las t j - s i i x re lyks i k i i s tan

ra tka isua, s i l l -a he inakuussa va lmis tu j - l i n ja Kak isa l$en laan in

ra ja l le . Ruots i j -n o11 lowen in t iukan kannan vuoks i l i i te t ty laa-

ja , vene l5 is ten ha l lussap i tama a lue (Raut ja rv i , va l taosa K i rvua

ja ko lmannes JASske5) . Ra jan l in jaus ja maasLoutus ja tku iva t

syyskuussa. ja lokakuussa paAst i in Pora ja rve lLe as t i . onge lmana

o l i o s u t t a a r a j a - I i n j a t v a s t a k k a i n r s i l 1 A P a r i k k a l a n j a K e r i m d e n

ku lmaukses ta ra jan p i t i ku lkea suoraan ko1 l l -1seen Sto lbovan rau-

han ra ja f le (matka 16 Ruots in pk) . Ruotsa la ise l a fo i t . t i va t v i i -

L o i t u k s e n I a n s i p a e s L a i a v e n a l S i s e t i d : i s t a . V e n A l e i s e t k o e t t i . v a t

saada l i saa fu . i tu eo i ,3 o i " -Kar l a . las ta la ruo tsa la ise t ve tee 1 in -

jan 15he1tA Laatokkaa, Uuteen l - in jaukseen e i va ivaudut tu , jo ten

Jan is ja rve l fa vedet t i in koht isuora f in ja v i i to i tuks ia vas taan

l K u v l o y J ,

Koko rajankaynnin ajan koroj-ssioj-den tydta hiersi avoin Virolah-

den kysymys. Tsaar i p i t i t iukas t i k i inn i ra jan a lkukohdasta . V i -

ro lahden k i rkos ta . K i i s ta e i ra tkennut , ja kun komlss io t ha jaan-

tu1\

vans

kayr

tO i r

P i e t

h in

r i 1L

pyrk

levc

toso

s ide

r i i t

mu i !

Horn

Vena

Ho!n

mene

paatl o I I

ten l

ei V(

sun t (

Ma id r

valt i

] i t ,

ne-

alan-

k l i s -

ko-

an

hal-

k-

n

lo -

al-

.n

. r jeen ,

.nta-

.n

il lOn

,n

taa-

rua

ien

cau-

r1-

tn-

I

ah-

v1-lan-

t u i v a t , i l e l m i k u u n I o p u s s a 1 7 2 3 k e i s a r i i l l i o i L t i y l l S t L A e n s u o s L u -

vansa luovuttamaan kyseisen kirkon, pappilan ja niita !.rnpardiv:in

ky lan Ruots i l le , K i t tavuoren lans lpuo l lnen ra ja vo is i ku lkea L /2

pk s i jas ta va in 3 v i rs tan p i iAssA rann- ikos ta . Se l l "a isena ra jan-

k i i yn t i lopu l l i ses t j - vahv is LeLt i ink in 1723. V i ipur in lah t i ynper is -

tdineen j5i Venejelle, mutta kaupungln laaja takamaa sii i lyj- Ruot-

s i1 la . Kaupaf l i s ten tek i j6 iden l - i saks i puo lus tus- ja tu rva l l i suus-

kysymykse! nerk i ts iva t pa l j on .

Pietarin turvall isuus yhtaalta seka Suomen puolustaninen toisaal-

ta nuodost iva ! ne kehykset , jo tka va iku t t i va t rauhanneuvot te 1u1-

h in sekA ja tkossa Ruots in ja Vena jan kesk ina is i in suhte is i in , Rau-

hansop imus o l i mon ln os ln n i in tu lk inna lL inen, e l ta se ja t t i t saa-

ri l- le mahdoll isuuden sekaantua heikon Ruotsln asioihin. Pietari f

pyrki 1723 houkuttelemaan Ruotsin l i i ttoon lupaamalla epamaarai-

ses t i tukeaan Bremenin ja Werden in pa lau t lamises sa , n ike here tL i

levo t tomuut ta Tanskassa seka a lueet saaneessa Uannover lssa , L i i t -

tosop imus a ikaansaat i in 22 .2 .L724 pera t i 12 vuodeks l . Kans f iapre-

s ident t i Arv ld Horn ln mle les ta l i i t to Vena jan kanssa e i o l i s i

r i i t teve tae maan lu rva l l i suude f le , ja han a lko i tAhy i l le myos

mui ta l j - i t to la is ia , P i tk len ja va ike iden neuvot te lu jen je lkeen

Horn sa i ha l l l tuksensa hyvaksymAan Hannover ln l i i ton kesa l le ) . '726 .

Vena ja koet t i ka ik in ke ino in tanan es td5 . 'o

Horn elatti toiveita saada pian takaisin Uudenkaupungin rauhassa

menete ty t a lueet . vuos ien 1726-27 va l t iopa iv ien u lkopof i t i i kas ta

paattava salainen val"iokunta anloikin kuninkaalle ja valtaneuvos-

to l le vapauden o to l l i sen t i la isuuden tu l len "y r i t ta5 tyon taa vena-

l -a ise t ja l feen en t is ten ra jo jensa taakse ja a inak in I tamere l ta ,

etlelvat n5ma merivolmlnensa pj-tdisi enAa kauenu0in Ruotsia ja si-

ten nyds koko Poh jo laa levo t tomuuden ja uhan a la isena" . S ine td i -

ty as iak i r ja Lu l i avaLa suotu is issa o lo issa . Missaan tapauksessa

ei Venajelfe saanut antaa syyta epaluul-oihj-n, vaan hyvia naapuri-

suh te i ta o l i v l laD ide t tAvA.

Maiden valinen ystavyys ri ippui kuitenkin suuressa meArin Hornin

valta-asemasla. Vuonna 1731 rikkoontuivat hanen ja kuninkaan va-

] i t , ja maassa a lko i es i in tya vas tus tav ia aan ia nanen suhte is -

taan Vene jaen. Oppos i t io saavut t i enenmis tdn vuoden 1734 va f t io -

- 7 6 -

pA iv ien sa la isessa va l iokunnassa ja l i i t to Ranskan kanssa so lmi t -

t i in, mutta sanoj-hin aikoihin Horn uudisti ystavyys- ja l i i ttoso-

pinuksen VenajAn kanssa. Tete Ranska ei hyvaksyny!, mika heikensi

l iornin asemaa, ja lopulta henen oli erottava. ja VenejAen viha-

mielisesti suhtautuva hattupuolue paesi valtaan 173o-luvun Lopul-

1a. Suomalaiset olivat yleensa Hornln ja t: iman rauhanpotj-t i ikan

kannalla, mutta heidan sanansa ei valtiopaivil la painanut.

l iattujen mukaan Ruotsi oli nostettava jell-een suurvallaksi. Vene-jan voimaa aliarvioit i in. Salainen valiokunta laati vuoden 1738-39

va l t iopa iv i l la mie t inndn u lkopo l i i t t i ses ta t i lan tees ta ja lo im in-

tasuunn i te lm1s ta . Ty i j annet t l in evers t i K .O.Lagercran tz j . l l e . HA-

nen mielestaen sodasta johtuva ainoa uhla voisi olla "itemaan"havitys ja r,renettaminen. Jos Suomi menetetteisiin ja emamaata uh-

kaisj- vaara, valtakunnan saattaninen ennalleen olisi koko Euroo-

pan yh te inen as ia . Jo l le iva t l i i t to la ise t au t ta is i , r rkumpi o l i s iruotsalaisil le miehil le kunniakkaanpaa, parempaa ja hyvaksytta-

v:irnpaa kuolla rohkeana kansana vai elaa surkeudessa, ri ippuvaisuu-

dessa, hape5sse ja ha lveks l t tuna" .

Salainen valiokunta ja hattuhall i lus olivat vaLmij-ta aloittamaan

sodan, ja vo i tos ta o l t i in varmoja . O l ihan maa l la hyv in varus te t tu

armei ja , r i i t tavAt rahavara t ja luo te t tava t l i i t to la ise t , Tos i -

asiassa kaik.issa oli toivomisen varaa- Voitonvarmuus kuvastui etu-

kateen laadituissa rauhaneh

lmit-

kensi

iha-

opul-

kan

ase lepoa Ruots i l ta , m ih in suos tu t t i in ja jea t i in odot tanaan E l - l -

sabet in " lupaus ten" tay t t ! 'n is t5 . Ase levon jA lkeen Ruots in ha l l i -

tus o11 avannut rauhanehtoki r j een nro l-. Todettuaan Lewenhauplin

vetaytyneen tafvileirl in vallaneuvosto etsi kohtuull isempia vaa-

t inuks ia oh je is ta n ro 2 ja 3 . Y l ipA: i11 ikk6 kesket t i in Lehos tamaan

varus te lua . I l se rauhaan pyr i t t i i n ehdon nro 3 perus tee l la . A Io i -

te s i i r t y i p ian vena la is ten kas i in , ja E l i sabet purk l omin pa in

aselevon ja maarasj- joukot hydkka:imaan Suomeen. Lewenhauptin pe-

reantyessa joukko ineen ran ta t . ie ta HeLs ink ia koht i ha l l i tus paat t i

attaa rauhanneuvottelujen perustaksi- Uudenkaupungin rauhan rajan,

jos se o I - i s i n i i cen a lkamisen ede l l -y tys . - '

Vene la is ten hyokatessa Suomeen vaes tdn keskuuteen lev i te t t i in E l i -

sabet in man l fes t ia , jossa han lupas i tehda Suomesta i t sena isen

va l lakunnan ja an laa s i l le VenAjen ja tkuvan tuen e ik5 vaat is i Suo-

mel ta a luekorvauks ia , jos so t i laa t lask is iva t aseensa ja kansa e i

nous j -s i va l lo i t ta j ia vas taan. Man i fes t ia tAydens ivAt kenraa l lenju l i s tukse t , Lahes koko ha t tu jen sodan a ja ! Ruots lssa oL i es i l la

kruununperi f l isen valinta kuningattaren kuoltua lapsettomana, Ve-

naje pyrki sekaantumaan asiaan ja est5maan ehdolla olevan Tanskan

kruunu lpr inss in va l - innan. To isaa l ta Vena jan ha l l i tusp i i re is sa puh-

kesj, ki j-star kumpi painaisi rauhanneuvottefuissa enenunAn: mielui-

sen henkj-lon valinta Ruotsin kruununperl j l iks i vai Suomen li l tt.e-

minen kelsarikuntaan. Jelkinmaista kannattivat varsinkin valkutus-

va l ta ise t Bes tuZev-ve f j ekse t .

Kun E l isabet o l i jou lukuussa I '7 42 i lmo l t tanut v i ra l f i ses t i Ruots i l -

le nousustaan valtais tuime]le , saatl in vihdoj-n sovituksi rauhanneu-

votteLujen aloittaminen Turussa. Ruotsin paavaltuutettuna oli va1-

taneuvos l ierman Cedercreutz ja toisena E.M.von Nolcken, nole[unat

olleet maan Venaj an- fehetti laj-ta. Venejen edustajina olivat. kenraa-

l i A lexandr Rumjantsev ja Johann von Luberas , jo tka kuu lu iva t

Bes tu ;ev ien vas tapuo lueeseen (oppos i t io ) . Ruotsa la is ten sa fa is issa

oh je lssa vaad i l t i i n pa lau te t tavaks i Uudenkaupung in rauhan ra ja ja

l i saks i , jos e i saa ta is i V i j -pur la , a inak in jok in muu ra ja l inno i tuk-c a l z e i c ^ n i r r ^ c a ! , + r r _ "

Neuvot te lu t keynn is ty iva t he lmikuun a fussa I743. S i l lo in Rumjantsev

ker to i . e t ta ke isar inna tusk in suos tu is i Suomen luovutukseen, ja

to isessa kokouksessa hAn es i t t i . e t tA Vena jAn o1 j - saa tava koko Suo-

venA-

7 3 8 - 3 9

inin-

Hii-

.n"

a uh-

.roo-

:te-/a1suu-

lmaan

itettu

)sr-

ui etu-

Ineen

opetta-

aupun-

enete-

sen me-

vuo-

teiva"

het i

uolen

aaPata

ys i

- 7 8 -

ni ja Ahvenanmaa seke sotakorvaus, josta Elisabet luopuisi suku-

Laisensa Adolf Fredrikin tultua vaLituksi Ruotsin kruununperijaksi .

Neuvot te lu t ka tkes iva t joks ik in a ikaa , K ix jo i t taessaan kun inkaaf -

Ie I7 .2 .L743 Cedercreu tz ja No lcken ker to iva t , e t tS va ikka vena-

laiset eivat hyveksyneet neuvottelupohj aksi vanhaa rajaa, eri t i-

lanteista ja sanonnoista he olivat pdetelleet, ettA keisarinna

olisi ehkii suostuvainen luovuttar,raan Suomen Klmj-jokeen saakka edel-

l y tykse l la , e t ta hanen s isarenpo ikansa Ado l f F redr ik va l l t ta is i in

Ruotsin kruununprinss iks i . Asiakirjoihin tSllaista ej- 01lut kui-

tenkaan k i r ja t tu . Samal la he pyys ive t , e t te iva t saady t o t ta is i

viela kantaa kruununperimykseen, jotta voitaisiin tinkiA Venajalta

mahdoll isinman edull iset rauhanehdot.19

suuressa konferenss issa 24 .2 , I '143 E l i sabet pyys i a la is i l taan neu-

voks i l ta ja naxsa lko i l ta lausuntoa rauhanehdo is ta . Bes turev-ve l -

jekse t vaa t iva t Suomen l i i t tamis t i i Vena jAAn ja s i l le vo i ta is i in

antaa autonominen asema tai vasLaava. Jos Adolf Fredrik valittai-

sij-n Ruotsin kruununperil l i seks i ja jos muut maat vastustaisivat

nAin suuria af uevaatir,ruks ia, voitaisiin tyytye Uuteenrnaahan seka

Savoon ja Karjalaan, Samanlaisia nakemyksia oli my6s sotamarsalkka

Vas i l i Do lgor j -k i j l Ia . Sen s i jaan so ta j0arsa lkka Jur l j T rubetzko i

olisi valnis palauttamaan Suomen HelsinkiA ja Savonlinnaa myoten.

Nein Suomen kohtalo kytkeytyi osaksi Venajan hall ituspiirien joh-

tav i in mie l ip i te is i in .

K i r jo i t taessaan kans l iapres ident i l le 27 .2 .1743 No lcken ja ceder -

creutz kertoivat vaatineensa Suomea takaisin Uudenkaupungin rauhan

ra jaan saakka. Se lLa iseen o l i s i mahdo l l l suus , jos key te t ta is i in

taitavastj- hyvaksj- kruununperi jan vaalia. Maaliskuun alkupuolella

Luberas ja Rumjantsev i lmoitt ivat, etta jos lyypekin piispaa ei va-

littaisi Ruotsin kruununprinssiks i, keisarinna voisi- luovuttaa kor-

keintaan Pohjanrnaan takaisin. Jos hanet nir,ritettais j- in, Veneja

saat.taisi palauttaa valtaosan Suomesta. Kuitenkin vahintaan koko

Kar ja la ja is i E l i sabet i l le . Maa l j . skuun lopussa o l i ja l leen is tun-

to , S i inA ruo tsa la ise t vaa t iva t en t iseen tapaan vanhaa ra jaa , jos

saadyt va l i t s is iva t Ado l f F redr ik in . Er im ie l i syydet o l i va t suure t .

sil1e tsaalitar halusi pitAa huomattavan osan Suomesta. Toisaalta

Elisabetilta ei saatu tarkkaa tietoa Suomen kohtalosta.

Yritettyaan taivuttaa ruotsalaisia tekemaan jonkin alue luovutus tar-

j o

Lu

h i

nl

FT

Ve

ty

ni

ka

ne

ve

l a

l a

so

kl

na

hy

ko

I J .

Pe

E 1

va

Su,

suku-]r i jeksi .Lnkaal-

vena-

)ri t i-

Lnna

rka edel-

:a is i in

: ku i -

l i s i

jouksen vena la ise t edus ta ja t i lmo i t t i va t v ihdo in ehdot . 31 .3 . I743

Luberas lupas i Lyypek in p i i span vaa l ia vas taan va in Poh janmaan, mi -

h in Rt rmjan tsev l i sas i vas tapuo len hanmeste l lessa myos "Por in IeA-

n in" ja Ahvenannaan. No lcken ja Cedercxeutz vaat iva t ede l feen van-

haa ra jaa , jos he ryh ty is iva t tode l la ta ivu t tamaan saaty ja Ado l f

F r e c i r i k i n v a l i - n n a n k a n n a l l e ( k u v i o l 1 ) . 2 0

Vena ja lLa o l i a ihe t ta myontyva isyy teen r s i l la maa o l i s isa ises t i

epa ja r jes tyksessS, hov i juonet ja tku iva t ja kuk is tunut puo lue o l i

t yy tynaton . L isaks l Pers ia uhkas i soda l la , ja Ruots i saa t ta is i so1-

mla poh jo is r , la isen un ion in . E l i sabet i l la oL i n i in i kAan syy ta pe la -

ta von i io lcken in taho l ta ep i in i e l l y t tav ie pa l jas tuks ia vehke i l -y is -

tAan va l taannousunsa yh teydessa. P ie ta r is ta saapu i 11 .4 .1743 p i -

ka ldhet t i i lmo i t taen Ef isabet in luopuneen nyOs "Turun laan is ta"

Hankon iemeen as t i . Ruotsa la j -se t o l i va t pe t tyne i ta . L isaks i kun in -

kaa l ta o1 i tu l lu t v ih je , e t ta k ruunun a l -us o1 i va lmi ina v iemeAn

neuvot te l i ja t ko t i ln . e I le i Ruots ln ta r jous ta hyvaksy t ta is i . S iks i

venelaiset valtuutetut kiirehtivat antamaan lupauksia my6s Hameenja Savon pa lau t tami ses ta . Ke isar innan haLtuun ja is i va in Kar ja la

ja Uus i r ' raa . Huht ikuun ja lk ipuo le l la e i neuvot te lu issa ed is ty t ty .

Elisabet nayttaa toukokuun alussa I743 huomanneen vlisaannaksi

an taa jonk in ver ran per iks i , jo t ta neuvot te lu t e iva t ka tkea is i .

Turussa kay t i in tode l l i s ta v i i vy tys ta is te lua . Ke isar inna to ivo ija halusi Ruotsin valitsevan Adolf Fredrikin mahdoll lsinnan pian,ja vas tapuo l l s i l r s i va l in taa . To isaa l ta kenraa l i Jakob Ke i th o l i

valmiina eskaaderil laan hyokkaamaan Ahvenanmaalta Ruotsiin, ja

so tamarsa lkka Lacy pur jeh t i parha i l l -aan Krons tad t is ta . Ruots issa-

kin varustaudutli i ,n hydkkaemaan Suomeen meri- ja maavoimin. I4uu-

tenk in s ie l la a lko i m ie l ia la kAyda kars imat tdmaks i . EpAiL t i in Ve-

najan vain pyrkiven voittamaan aikaa paastakseen meren auettua

hydkka:ima5n Pohjanlahden lens iranniko I Ie . Toukokuun 6. pAivan ko-

kouksessa E l isabet in ker ro t t i ln pa fau t tavan Ado l -g Fredr ik in va-

l innas ta l i saks i Hameen ja Savon seka Ruots in Kar ja lan nuLta p i -

taven koko Suomenlahden pohj ois rannikon. Jalkirurlaisen korvauksek-

s i ke isar inna sa f f i s i s is5maala ls ten ku l je t taa mer ikaupunke j ,h in

perustettaviin kauppakontloreihin tuottei-taan. MySnnytykset ofi-

va t huor , ra t tava t , ja tsaar i ta r nay t taa tode l la pe lanneen poh jo is -

maisen unionin syntymistS. Vaikka Venaja oli tarjonnut koko Sj-sA-

Suomea, Cedercreutz arveli saatavan myds Uudenmaan. Ruotsi olisi

ln neu-

r-veI-

Lsi- in

L i t ta i -

Lsivat

l Seka

lrsalkka

Lzkoi

nydten,

leder-

0 rauhan

is i in

role l la

t e i va-

baa kor-

ir koko

r5!uD-

suure t ,

lmtustar-

- 8 0 -

valmj-s luovultamaan Kynenkartanon xannikon Kouvolan-Taskulan 1j-n-

ja l fe^as t i , jo ten l ,appeenranta ympAr is td ineen ja is l s i l le (kuv io

1 1 ) . - '

Rauhanneuvottelut polkivat paikaflaan toukokuun puol-ivelissa 1743

tarkko jen oh je iden puut tumisen ja bak t i i kan vuoks i . Konferenss is -

sa 20 ,5 , ruo tsa la ise t vaa t iva t Kynenkar tanon lAan in jakaNis ta ja

j l r , lo i t t j va t , e t te i maa ta ipu is i rauhaan i lman Uut tamaata , jo ta

E l isabet vaat i t iukas t i Vene je l le . O l t i in unp iku jassa. Ruotsa l -a i -

se t neuvot te l i ja t paet t i ve t pakata tavaransa ja tehda sen n i in ver -

ka l leen, e t ta tas ta k j - i r i s i t ie lo vena la is i l le . N : ima o l i va tk j -n va1-

n i i t ta 23 ,5 . pa lau t ta rnaan Uudennaan mut ta e i korvaukset ta . Kesa-

kuun alussa ruotsalaiset kuulivat tsaariltaren ehdot.

Uudennaan Luovuttamisesta Venii jan pitaisi saada koko Sava ja Kar-

ja la . No lcken ja cedercreu tz o l i va t y rune l le . He k i r jo i l - t i va t a la -

ku lo ls ina kun inkaa l leen, e t ta neuvot te fu jen a ika ney t t5e o levan

oh i ja ase iden vuoro o1 i puhua. E l i sabet ln eh to ja he e iva t ha lun-

neet he t i sa5dy i l le l lmo l t taa , s i f le se o l i s i nerk inny t Tanskan

kruununpr inss in va l i t semis la . No lcken lah t l Tukho lnaan, ja s ie l te

palatessaan haneila o1i kunj-nkaan ultinaatr]mi, jonka mukaan sopi-

r, ius olj" saatava valmilksi alueluovulusten osalta kesakuun 6. pAi-

vdAn, jo1 lo -Ln suor i te t ta i s i - in k ruununper i jan vaa l j . VenAjAn o l i

t yydy t tava Kymi joen ja V i ro lahden va l i seen ran taka i s ta lees een,

Uilpikujan poistamiseksi ruvetti ln miettimaan aLuevaihtoehtoj a . Rum-

jan tsev ja Luberas i lno i t l i va t 12 .6 . , e t te i E l i sabet i : ink is i "Sa-

vos ta ja K l ' r0enkar tanon lean is ta" ja e t ta he leh t is ive t kongress is -

t a , j o s v a s t a p u o l i e i t a h e n s u o s t u i s . i ( k u v i o 1 2 ) . ' z

Ruo ls issa kav i s isapof i i t t inen t i lanne uhkaavaks i kesakuun a lku-

puo1e1 la . Pe la t t i in kap inaa ja Tanskan k ruununpr inss in va l in taa

va j -kka pako l la . Ka ikes ta huo l imaLta va l taneuvos to paet t i odo t taa

Tu lus ta t ie to ja 20 .6 . I '743 as t i . ja ha tAt i fassa vo j - ta is i in va ih taa

eradL i (a r ja fan k re ikka la iska to l i se t p i ta ja t Kyn i joen Lens ipuo l i -

seen a lueeseen ta l naaka i s ta leeseen Sa imaaLta Suornen lahde l le . Tu-

russa ja tku i ta is te lu Savos ta ja i te ises t i Uudestamaasta s l tkeana.

f4 .6 . kokoonnut t i in jopa ka tka isemaan neuvot te lu t . No lcken ja

Cedexcreutz o l i va t varno ja , e t te iv i i t vene la ise t lah t is i Turus ta

mut ta o l . i va t o t tav inaan as ian todes ta . Cedercreu tz keks i ju tun ,

jonka nukaan Tanskan kunj-ngas o1i luvannut hanelfe suuren palkkion

neu

ced

suo

Ven

noo

Kor

a lu

nan

Kym,

l in :

s i L

nus

saal

laui

kxur

kan

i{elr

Kun

vonl

t i i t

vonl

j aar

1e ii(

o t t i

ky15

, 1 7 4 3

rss is -

ra la i -

. in ver -

i in va1-

Kesa-

r Kar-

r ala-

)van

lalun-

ikan

: ie l ta

. pai-

o I i

3 n .

ja. Run-

i "Sa-

ress ] ' s -

l in-

uvr-o

alku-

ntaa

uol i-

t keana.

j a

usta

alkkion

- 8 1 -

neuvot te lu jen lopet tamlses ta . Kohte l iaa t hyvas t i t ja te t t i in , ja

Cedercreutz antoi pakata tarpeettomat tavaransa lehettaen ne jo-

kea a fas R\ rmjan tsev in asunnon oh i . Ny t vena la lse t lahe t t i va t la -

he t in kysymaan, sa is iva tko he ja tkaa neuvot te lu ja , Cedercreu tz

suostui mutta vaali niiden kaymista ruotsal-aisten luonnosten poh-

ja l la (kuv io 13) .

Vena la ise t i lno i t t i va t luopuvansa Savos ta pa i ts i Savon l innan t le -

noos ta . To lsaa l ta t i inak ln s isa l ty i ruo tsa la is ten vaat imuks j - in .

Korv ikkeeks i vo i ta is i in an taa Pa lk ja rv i , Tohmajarv i ja I lo rnants i ,

Kesakuun 16 . pa ivAna 1743 sov i te l t i i n nakbkanto ja , ja ruo tsa fa i -

se t o l i va t lopu l ta suos tuva is ia an tamaan Savon l - innan ja laad iL t i in

alustava rauhansoplmus, jonka mukaan saadyl valitslsivat keisarln-

nan ehdokkaan kruununperj- I l iseksi ja Ruotsi luovuttaisi Venejalle

Klrlrenkartanon laanin Kymijoen lSntisinta haaraa mydten seke Savon-

l innan l rmper is tdn 2 pk e ta isyyde l ta . TAssa vena la ise t t ink iva t ,

sil la heidan vaatimuksensa oli aluksi 3 pk. Kun preli$inaari sopi-

nus oli al lekirj oitettu, pikalahetti lahti Tukholmaan, jonne han

saapu j - 19 .6 . kap ina l l l s ten lahes tyessa kaupunk ia . Jar jes tyksen pa-

lau t tamisen ja lkeen sAadyt va l i t s i 'qa | ' 23 .6 . Ado l f F redr ik in maan

kxuununperi l l iseks i nuuta$ien skoonefaisten vlela puoltaessa Tans-

kan kruununpxins s i5 . - '

i l e lnakuun a lussa I743 No lcken ja Cedercreu tz pyys iva t Savon l innan

pa lau t tamis ta Ruot .s i l le , ja t i ta l ]e vo i ta is i in an taa mui ta a lue i ta ,

Kun v i ra l l lnen kongress i a lko i 12 .7 . vena la ise t es i t t i va t , e t ta Sa-

von l innan pa lau t tamiseen vo i ta is i ln ryh tya , kun na iden va l i ses ta

l i i t tosop j -nukses !a neuvote l ta i s j - in . Koska Savon l inna o11 luovute t -

tava . NoLcken ja Cedercreu tz pyrk iva t min imo imaan a lueen ja vA i t t i -

va t , e t ta jo p re I in inaer i sop imuksen mukaan ra ja tu l i s i ve taa Sa-

von l innan poh jo ispuo le l ta suoraan Ruots . in ja Vena jAn Kar ja lan ra -

jaan, r i i ta ehdotus ta venata ise t lupas iva t hark i ta . M issaan n imessa

he e iva t ku i tenkaan suos tuneet s i - ihen , e t ta lSns ipuo l inen ra ja ve-

de t te is i in Kar ja fan , Savon l innan ja K l imenkar tanon lAan in yh te iseen

le j -kkausp is teeseen (kuv io 14) .

M u i l t a k a a n o s i n l i n j a u s e i o l l u t s e f v 5 . N i i n p a 2 3 . 7 . r u o t s a l a i s e t

o t t i va t es i l le Kyrn i joen ja Savon va l i sen ra jan ja vaat iva t Ke l t in

ky fan kohda l la ra jaa s i i r re t tavaks j - i taan sek5 Mantyhar jun k i rkon-

- 4 2 -

ky fan t ienoon pa lau t tamis ta ' m ih in vas tapuo l i e i suos tunut . Ny t

ruotsafaisel ehdottivat aluevaihtoja nimenomaan Savonlinnan ja

Pyhtaan osa l ta f s i l la ede l l i s lssa kokouks issa vena la ise t o l i va t

an taneet to ive i ta se l la ises ta ja lupas iva t huonat tav ia korvauk-

s ia Poh j o i s -Kax j a las ta , Vena lA ise t e iva t tahAn t .a ipuneet . Ka i -

kes ta huo l imat ta No lcken pa las i va ih toa j a tukseen jdL leen 25 .7 .

1743, jo l lo in o l i es i l la nyds jae t tu jen p i te j ien lue t te lemlnen.

Va ikka ra jan p i t i ku lkea Kyn i jokea p i tk in , epase lvyyden va f t te -

miseks i vena la ise t vaa t lva t ta ta . Ruotsa la ise t k ie l tay ty iva t pe-

le ten vas tapuo len s i i r tavan ra jaa Kymi joen Lens ipuo le l le , V ie lS

v j - ime t lngassa ruo tsa la ise t y r i t t i va t saada ra jan a lkua ide{unak-

si Kymijoefla seka aluevaihdoin osaa Kymenkartanon leenin lenti-

s is ta os ls ta mut ta tu lokse t ta (kuv io 15) .

Mon ien va ike iden neuvot te lu jen ja lkeen rauhansop imus a l lek i r jo i -

te t t i in 1 .8 . I743. Ra jan a lku tasnennet t - i in ku lkemaan K l 'm i joen

lAnEis inLA haaraa p j tk jn Ke l t in v i r taan ja Kymi joen paAuomaanr

sielta Ilameen li iAnin rajaan saakka. kunnes tama kohtasi Savon

iaen jn ra jan , josLa se kAanLy i i taan ja Savon l innan k ie r taen yh-

tyi vanhaan rajaan. Luovutettuun alueeseen kuuluivat Haminan,

Lappeenrannan ja Savonlinnan kaupungit. Luovutus ei sindnsa o11u!

suur i , nu t ta Suomel le s i1 l5 o l i o1 lu l suur i merk i tys so t i laa l l l -

ses t i ja kaupa l l i ses t i . E l i sabet o l i ny t saavut tanut i sansa P ie-

tari Suuren Uudenkaupungin neuvotteluissa vaatiman afueen Kymi-

joe l ta Lappeenrannan kaut ta Su is tamol le ja tana xa ja l in ja h iukan

y f i te t t i ink in . Vanha vaat j ,nus o l i o l lu t m in imi tavo i t teena venA-

la is len edus ta j ien saapuessa Turkuun,

Ruotsin sis5- ja ulkopolit i ikka vaikutti Turun neuvotteluissa enem-

nan kuln 22 .. 'voLta aikaisemmin. Valtakunnalla o1i mahdoll isuus

painostaa Venajae uhkaa-roalfa valita Tanskan kruununprinssi maan

kruununperi j aksj, . Turun rauhankongressis sa Ruotsi pyrki pitamaan

kor t t insa nahdo l l i s in lnan kauan p i i lossa ja vaat i ra jaa samaks l

ku in vuonna 1721. Se l la inen o l i u top is t i s ta , s i11e maa o l i sodan

aloitlanut ja Ven5ja vallannut sitternnin koko Suomen. Ruotsin mo-

lemmi l la edus ta j i l l a o l i hyva l edef ly tykse t onn is tua teh tavassaan,

s i f la he tuns iva t Suomen ja Vena jAn o lo t . L isaks i Rumjantsev ja

luberas tukivat keisarinnaa ja teiman ehdokasta seka olivat valniit

fuovuttamaan valtaosan Suomesta. Luberas hall itsi ruotsin kielen,

roika

myOn

(kuv

LiiHDE\

l . Ra idenhoivaatirse 11a i21 . T rma vucpuringradu

ViipurSalo 1Karj alpo 1 i t i38 (Niasema

3. Mar

kanssaPyrkirs . 18 -

4. Ahvy@5rrte l u i sl o i t t atermankongrer 9 4 , 2et ta 6vaa soFiirbun

5 . Ranl7l9 aSaksan(Ruoho1 6 . 5 . t1 7 1 9 .rauhoi(JaoesIej gin

suulens . 7 5 -(Ruots

lyt

] a

.rk-

i-

7 .

t5-

9e-

trek-

rti-

o

n

ollut

l t i -

mi-

ukan

na-

r i i ka he lpo t t i

- 8 3 -

neuvot teLu ja . Turun kongress in i lnap l i r i o1 i me lko

valtuutetut olivat ikaan kuin toverei-ta keskenaanmy6nte inen,

( k u v i o 1 6 ) .

iHDEVIITTEET

1. Raimo Ranra, Vi ipurin komendantt ikunta 77lO-L72L. Valtaus, hal l ioro ja oikeu-denhoito. HTutk 141, JyvSskyla L987, s. 12-19 (Venaja ot i varsinkin 1680-1uvullavaa t i nu t r a j akokouks i ssa use i t a ke rEo ja peasye l t emere l l e , mu t ta Ruo ts i e i o1 lu tsel laiseen suostunut); Raimo Ranta, Vi ipurin ulkomaankauppa ja rnerenkulku 1710-21. THArk 42. TaEmisaari 1987, s. 332-333; Raimo Ranta, Vanhan Suomen talousela-me vuos ina l 12L -43 , l I HTUEk 130 . Jyvesky ta 1986 , s . 564 -566 ; H i I I ev i Sa lo ,V i i -purin ja Li ivinnaan kysyeys Uudenkaupungin rauhanneuvot te lui s sa vuonna 1721. Progradu Helsingin yl iopist.ossa 1974, s. 1 (Vuoden 1704 s o Easu'rnni re lman mukaan tsaa-ri pyrki valtaamaan Balt iasta ainakin Tarton ja Narvan).

2, Raimo Ranta, Kaakkois-Suomi ki istana rauhanoeuvotteluissa 17I8-21 ja 1743.V i i pu r i n Suoma la i sen K i r j a l l i suusseu ran To in i t t e i t a 7 , Lappeen ran ta 1985 , s . 15 ;Sa lo 1974 , s .3 (Sa la i sessa sop imuksessa 1714 P reuss i t akas i Vend j? i1 l e I nke r i n ,Katjalan ja Viron kuten seutaavana vuonna l lannover); L.S.Nikiforov, Voesnjajapo l i t i ka Ross i i v pos ledn ie gody seve rno i Vo jny . N i s radsk i j m i r , Moskva 1959 , s .38 (Nikiforov korostaa, ette Utrech!io rauhan jdlkeen Venejan ulkopoli i t t j -nenasema Euroopassa heikkeni huomattavasti) .

3. Martt i Ruohooen, Iden kysyoys Ruotsin diplomatiassa suuren Pohjan sodan 1opu1-l a . P ro g radu Tu run y l i op i sEossa 1966 , s . l 0 (RuoEsa la i se t kav i va t vena la i s tenkanssa 1717 Ho l l ann i ssa keskus te lu j a rauhas ta , j a j o vuo t ra a i ka i semr in c i i r t z o I ipylkinyt Ranskan val i tyksel le rauhantunnusteluihin tsaal in kanssa); Ranta 1985,s . 1 8 - 1 9 .

4. Ahvenanmaan kongr:essissa 1718 val l i tsi mo l emninpuo I inen ep5luu1o eika yhteis-, ' r&ae!ryste saavuteEtu. Ven?ij5n edustajat pelkesivet Ruotsin olevan mukana neuvot-teLuissa vain voit taakseen aikaa ja va lmi s tautuaks een hyi ikkl iSm?i?in Tanskaan ja vaI-loitEamaao Norjan (VA:n mikrof i lmi NL 196 fondi 17 nro 1 seka fondi 18 nro I. 0s-t e rman in j a B rucen oh jeeE seke t saa r i n ukaas i t 1717 -18 ; S ,A . I e j g i na , A lansk i jkong ress , Vnesn ja ja po l i t i ka Ross i i v konce seve rno i Vo jny . Moskva 1959 , s . 193 -1 9 4 , 2 9 9 - 3 0 7 , 3 1 1 - 3 1 2 ) ; R a n t a 1 9 8 5 , s . L 8 - 2 2 . T o i s a a l t a K . J . H a r : t m a n k o r o s r a a ,etta Ciir tz pytki tosissaan rauhaan, si l1a Ruotsi ei enea kauan kesraisi kuluttavaa sotaa (K,J.HarErdan. Alandska kongressen och dess f i j rhistoria. Karol inskaI6 rbunde ts e r sbok 1932 -1933 . Lund 1933 , s . 151 -155 ) ; RVA } l uscov i r i ca 125 , K i r -1 e l E a U O r E Z l I t a K _ r i l : l l e l / l d .

5. Ranta 1985, s, 22-27. Ranskan Tukholman-lehett i las teki f ' redriki l le vuoden1719 a lussa ehdo tuksen rauhanpo l i t i i kas ta . Ruo ts i n o l i s i l uovu te tEava va in os iaSaksan a lue i s taan ! nu t t a l i i t on avu l I a se o l i s i saava t aka i s i n Ba l t i an j a Suomen(Ruohonen 1966, s. 31); VA NL 204 fondi 29 (Pietar: in ehdor rauhansop imuks eks i16 .5 .1719 ) , NL 201 f ond i 23 , s . 85 -88 ; RVA Sa la i sen va t i okunnan p i t y rak i r j a r 13 ,5 .I 719 . Jo he lm iLuussa 17 I9 o l i Eu loopan hove i ssa k i e r re l l y r suunn i t e lm ia poh jo lanrauhoittaniseksi. Se pohjautui en. Ranskan Tukho lnan- lehet r i 1?ian ehdotuksi in(Janes f ' redr: ik Chance, ceorg I and the Northeh war, Lonalon 1909, s. 295-296);I e j g i na 1959 , s . 4 / . 4 -446 t R ! 'A } t uscov i t i ca 128 . (M :11e 79 ,2 . , 2 ,6 . , L0 .7 .1719 ,

6. Ranta 1985, s. 21-32; Fredrik toimi akt i ivisesti saadakseen 17I9-20 aikaansuuren I i i t tokunnan Venajea vasraan ja rsaari taman esteniseksi (Ruohonen 1966.s . 75 -117 ) ; J i j r : an Wenshe im , S tud ie r k r i ng f r eden i Nyg tad . Lund 1973 , s . BO-82(Ruo ts i ssa ns . hessen i l i i i se t o l i va t 22 .1O.1720 va lm i i t a an tamaan Ranskan Tukho l -

l a2 4

a enem-

neen

odan

n no-

l a

alnii t

- 8 4 -

nan-lahett i laal le valtuudet luovuti :aa neuvotteluissa Venajal le Inkeri sekaNarvan ja Kl ikisalmeo ynp:i l ist i j , Kun Ruotsin ulkopoli i t t inen asema parani vuo-den lopu11a, olEi in yleisesti halukkaita luovuttamaan vain Inkerinmaa),

7 . NeuvoE te lupa i kas ta o1 i e r im ie l i s yy t t a Vena jan ehdo t taessa a luks i P ie ta r i a ,si! len Narvaa rai Kekisaloea ja esi l1a ol i myi js Narvan ohelIa jokin suomenlah-den etelarannikon kaupunki. Sen jalkeen o1i ehdolla Rauma, mutta lopulta paa-dytt i in Uuteenkaupunki in (Sa1o 1974, s. 19, Veikko Sinivuori, Uudenkaupunginrauha (e l okuun 30 p :n? i 172 I ) , P ro g radu Tu run y l i op i s tossa 1935 , s . 19 ) ; Ran -ta 1985 , s . 33 -34 .

B . Ran ta 1985 , s . 35 -36 ; RVA } l uscov i t i ca 131 . Kes kus t e l up6y tak i r j a I l . 5 .172 I(Bruce o1i tekstisse mainit tua keskustelua aikaisesmin antanut yEtrart5e, ettetsaari vaatisi muun kuin Suomen. Erikoista on se, etta Str i imfelt toi Suomeopa lau t t an i sen yh teydessa es i1 l e e r i kseen v i e15 V i i pu r i n , Tos in vena le i se t oL i -vat puhuneet Pietarin turval l isuudesta ja vastapuolen l innoituksista vaaranakaupung i l l e . L i l l i ens ted t t o tes i , e t t a neuvo t t e l u t ova t t u rh ia , j os Vena ja vaa -t i V i i pu r i n l uovu tEamis ta ) ,

9 . RVA Muscov i t i ca 131 , Keskus te lup t k 1 .6 .1721 . E r i t y i ses t i S t l i j l a f e l t es i i n t y isangen ak t i i v i ses t i j a vaa t i , e t t a koko Suomi o1 i saa tava t aka i s i n . Vena la i se tl ahdeos i v : i t , e t t a ruo t sa la i s ten kanna t taa so lm ia rauha ys tavyydessa t saa r i nkanssa , s i 11a s i l l o i n se j b i s i pysyvbks i j a " i ku i ses t i vo imaan r r . V i i pu r i n - kysy -mys karj istyi si inZi maarin, ette Str i imfelt huudahti : "Mite hyi jEya lnei1le on Suo-m e s t a i l m a n V i i p u r i a ? " ; R a n t a 1 9 8 5 , s . 3 6 - 1 8 .

1 0 , R a n L a ' ] 9 8 5 ,

s . 3 8 - 4 1 ; R V A M u s c o v i t i c a l l l . L i l l i e n s L e d L i n j a S t r i i m f e l t i na lus tavassa suunn i t e lmassa L3 .6 .1121 rauhanehdo i ks i vaad i t t i i n e r i t y i ses t i V i i -pu r i n ympar i s t i i e Ruo ts i l I e ( 3 . pyka la ) . L i saks i ko rosEe t r i i n en t i s i a p r i v i l eg i -o i t a l uovu te t t ava l l e a l uee l I e ; Ruo tsa la i s ten neuvo t t e l i j o i den k ! . r j e 21 .6 .772 I ,oissa he loivat kartal la esi11e venelaisten rajavaatimukseo Pyhtaanjoesta Lap-peen rannan kau t t a Su i s tamo l l e , Ku i kka ja r ve l l e , Ag la jA rve l l e j a Ta ras joe l l e . Kes -kus te lup t k 79 .6 . I 727 (V i i pu r i n l i nno i t uksen merk i t ykses ta k i i s t e l t i i n ) , 12 .7 .1721 ( l , i l . l ienstedt ol isi 01lut valmis luovuttamaan Viipurin ynperist i jste vain1 /2 pen inkuLnaa ) .

11 . RVA Muscov i t i ca l 3L Keskus te lup t k 15 .7 .1721 ( va i t t e l y V i i pu r i n r i enoon l uo -vu t t am ises ta kayE i i n l ah inDa L i l l i ens ted t i n j a 0s te rman in kesken , S i i hen osa l -l istui mydherorn:issa vaiheessa jonkin verran nyi js Str i jmfel. t mutta ei Bruce. Ha11i!-s i j a l l een 25 .7 . k i r j o i t t amassaan se l v i t yksessa ruo t sa la i se t neuvo tEe l i j a t i L -ma is i va t huo lensa , e t t a vena le i se t vaa t i va t ede l l een ra j aa Pyh taan joes ta Sa i -naa l l e ) , keskus te lup t k 31 .1 , 1721 .

12 . RVA Muscov i t i ca 131 . KeskusEe lup t k 9 .8 .1721 , j o l l o i n o1 i es i l l a ny i t s Vehka -kahden e t l i i s yys V i i pu r i s t a , j a ka r t t o j a ve r ta i l t i i n . Vena la i se t Lahdens i va t ,ettd tsaari suostr l isi armoll isesti luopumaan Lappeenrannas ta , joten vastapuo-1en teysyi antaa vastikkeeksi r i i t tavan levee rantakaista merenkulun turval l i -suuden takaamiseks i . RuoLsa la i se t ve tos i va t s i l l o i n s i i hen , e t ra V i i pu r i n l aan iol i ik ivanhaa r lrotsalaista maata, Taneo jelkeen osterman ja Sruce perustel ivat,e t t a V i i pu r i n Ra r j a l a o1 i vanhaa vene le i s te maa ta ; keskus te lup t k 23 .8 .1721 , j o l -l o i n p r i v i l eg iokys Fnys a iheu t t i k i i s t o j a a l ue luovu rus ten ohe l1a ; Ran ta 1985 ,s .46 .

13 . Ran ta 1985 , s . 46 -50 ; RVA Muscov i t i ca 131 . Keskus te lup t k 28 .8 .172 I , j o l l o i nkes i t e l t i i n koh ta kohda l t a a l us tava rauhansop imus . P r i v i l eg io i den yh teydessaosteroan ott i esi l1e vain Balt ian erioikeudet. Tata pykalee eivat ruotsalaisetainakaan pi jytakir jan nukaan kofinentoineet, joten Ostetman si ir tyi sen j?i lkeenalueluovutuksi i l . Rajan tul isi hdnen mukaansa kiertea Vi ipuri kolmen peninkul-man e te i syyde l t a .

.lI

II

llts

12

11kU

Ju

2 lmrm

2nrs (

2 i

mi

o le I

PrniLJ i

sekeafli vuo-

) .

uonenlah-

upunSin9) i Ran-

,5 , r727

Suoloeni se t o I i -qaarana

ereja vaa-

eIIe1ei setsaa!I.-

urin-kysy-

!felt insesti vi i -privi legi-2r.6, r7 2I ,?sta Lap_)e1 le . Kes -l , r 2 . 1 .sta vain

ienoon 1uo-lef l osal-rce. I{a1Lit-L j a t i 1 -;ta sai-

l/ijs Vehka-

lStapuo-!u!va11i-rr in leerirstel ivat,,1721, ja1.-r 1 9 8 5 , s . 4 6 .

)ydessal sa la i se t

leninkul-

- 8 5 -

14 . RVA Muscov i t i ca 2 , Ra ja -as iak i l j ax I 722 -23 . L i j i nen i l t e K I : 11e 20 ,3 . , 4 .4 ._I0 .5 . 1721 (L i iwen to i es i 11e , e r re ra j an p i t i a l kaa V i ro j oes ta ) , 23 .4 . ( k i i s -t a t V i ro l ahdes ra so rasa tamana) , 28 .5 . ( se l v i t ys V i i pu r i n neuvo r te l u i s ta ) ; Ran ta1 9 8 5 , s . 5 0 - 5 2 .

l-5. RVA.Muscovir ica 2. Raja-asiakrEjat Lj22-23. Li j \ ,reoi l te 14.l . laaja selonrekota jan l i n j auksesEa j a ra j anvedos ta t 26 .7 . , j o l l o i n o I i r aas es i l l Z i r a j an a l ku -koh ta j a n imenomaan V i ro l ahden k i r kko . Ldwen i l t e Jaeskes ta KM: l1e 30 .7 . S i l l o i nL6\ren kertoi rajankeynnista Kakisalmen laenisse murta myiis rajaki istoista Viro-1ahde1 la , 27 .8 . ( l ah inoe V i ro l ahdeo ra j a r i i t o j a ) , 19 .9 . (V i ro i ahde " .u

" . f . a i . ; " _

merkk ien ase t t am ises ta ) ; Ran ta 1985 , " ,

SZ -S : I

16 . -Muscov i t i ca 2 . Ra ja -as iak i r j a t l i 22 -23 . He rman cede rc reu t z Moskovas ta 15 .2 .L723 ( ra j a r l i ' j aukses ta V i ro l ahde l l a ) ; E ino Raun io , v i r o rahden maas tokoh te i t a .He l s i nk i 1971 ' pass im . (Tos ias iassa ra j a e i maas rossa o r l u t r aheskaan sama ku inkartal la, vaan se murkit tel i ja ott i jossakin naarin huortr ioon maaston); VA Ha1_li tsevan senaatin akti t nro 4465; Aul is J.Alanen, Suomen historia vapaudenajal-l a . Suomen h i s ro r i a TX . ?o rvoo 1963 , s . 89 ; S in i vuo r i f 935 , s . 101_1b5 ; r o i i r o J .Pa loposk i , Vapauden a i ka . Suomen h i s to t i a 4 . Espoo 19g6 , s . 12 ,

17 . -Ran ta 1985 , s . 60 -63 ; RVA yks i t y i skokoe lma t . E .U . von No tckeo , vo l 21 , s .18-32, voI 24. s. t9-26, I64-l i5\r, 269-212, 355-356 (Nolcken selvlrtea toinin_taansa-lehett i laane Venejel le El isabetio valraannousun aikoihin); paloposki 19g6,s . 7 8 - 8 1 .

18 . Pa loposk i 1986 , s . 83 -84 , 102 -103 ; Ran ra 1985 , s . 64_6b ; RVA Muscov i r i ca2 1 2 . K M : l 1 e 2 4 . 1 2 . I 7 4 2 , I t . I . t 7 4 3 .

19 . RVA Muscov i t i ca 212 . RM:11e 5 ,2 ,L j 43 (No l cken in ens i v i s i i t t i Rumjan tsev inluona. Nolcken vaati Uudenkaupungin rar.rhan rajaa. Esi l le o1i myiis Adoif Fredri_k in va t i n ta ) , 17 .2 . ' i o l l o i n p i de t yss? i kokou i sessa ruo t sa ra rse t t o i va t es i r l ey :9 . l l i : l r l t i " r auhan ra j an hyv? i ksyn i sen . Fe ko ros r i va r , e r re i "Ven? i j bn ru teJ a n n r L r a a l o u s L a . l r l a n k i r e e k s i " , J o s n i i n k 5 y , R u o t s i y h t y y p o h j o i s m a i s e e nunioni in.

20 . . Ran ta 1985 , s . . 68 -74 ; RVA Muscov i t i ca 212 . KM: l l e 27 .2 . ( vene la i s ten vaa t i _mukse t i a r uo t sa la i s teo ehdo tukse t ) , 2 .3 , , g .3 . , 1g .3 . ( na in i r aan V i i pu r i n saa_mis ta p r i v i l eg io i s ra ) , 23 .3 , (Ado1 f F red r i k i n

" " " f i " i u l , 3 r , : , (Ruo rsa la i se t

vaatlvat edel leen Uudenkaupungin r.auhan raj aa).

21 . RVA Muscov i t i ca 212 . KM: t l e 2 .4 . , g .4 . ( j oukko jen kesk i t yks i s ta seka k ruu -nunpe r i l l i sen va l i nnas ta ) , 13 ,4 , (Ado1 f l r ed ; i k i n va l i t sem ises ta 1 " p . f r i " i " " , " i _sesEa unionista. Alueluovutuksista ki istelt i in. Ruotsalaiset vaativai Uudenkau-purgin rauhan rajaa, mutta venalaiset lupasivat vain Lansi_Suomen), 23,4. (Ve_nalaiset pelkasivet ruotsalaisten joukkoj en *" i t i . roorr"rr" j , 3, 5. (Lansi_Suonenluovutus esir le), 6.5. (El isabetin kir je nyi innytyt

- 8 6 -

2 3 . R V A M u s c o v i t i c a 2 1 2 . ( M : I 1 e 1 4 . 6 . - 1 7 . 6 , , 2 2 , 6 . , 2 9 , 6 . L j 2 1 ; R a n t a 1 9 8 5 ,s . 83 -86 ; Pa loposk i 1986 , s . 105 .

2 4 . R a n t a 1 9 8 5 , s . 8 7 - 9 2 ; R V A M u s c o v i t i c a 2 1 2 . K I : 1 1 e 1 2 . 7 , - L 3 , 1 , , 1 5 . 7 . , 2 0 . 7 .( vene le i s ten j a r uoEsa la i s ten t r akEaa t t i en yh teensov i l l am inen ) , 23 .7 , ( e r i l a i se ta lueva ih toehdo tukse t ) , 27 .7 . ( l ahes l opu l l i neo rauhansop imus pyk l i l i neen ) , 2 9 . 7 .( e r i t y i ses r i K ) . ! r i j okea koskeva r k i i s t a t ) , 3 .8 . , 7 .8 . , t 2 .8 . : r 743 ; Mar t i Ha rL i j -nen , Savon l i nna Tu run rauhanneuvoEEe lu i ssa j a ruoEsa la i s ten t avo i t t ee t . p rose -m inaa r i es i t e lma Tampereen y l i op i s tossa 1987 , s . 10 -12 .

K U V I O :sin tavaavatl i se ta lr iD- KeA

Ruotsirvenanne1 7 1 9 ,suu r i aynnarfenenonafsa hentien pckZi kul,ha l l i t snaa kutsuudennikko.

KUVIO 4pi ireintyksen

Provinskytkettt i i n . Ihoidosset te I<l e i sdta keyt

KUVIO 5gin raul

Ruot€a1ikisaTneljoisrantnin ko|(I I) . Ktta Tuovlna Taft(rr I ) ,Jen paininka ei

nuksiaatnaa Ja i

KUVIO 1. Izenajzin ja PuoTan hydk-keyshankkeeL (nuofet ) Ruotsi n jaTurkin suunnaTTa 1600-l"uvun 7o-pussa.

Tsaari pyfki ensin avaanaan kaup-payhteydet Unsi-Eurooppaan ete-ldn kautta ja kykeni vaTtaanaanAsovan 1696' nutta Turkki sulkisalnet. Sen j . iTkeen han ki iDnitt ihuonion Narvaan Nevanlinnaan.Arkangeii ol i 1500-luvu1ta 1eh-t ien of iut terkee kauppasatananutta huonojet l i ikenneyhteyksientakana . PuoTa hav i t t eT i L i i van -naaxa .

KUYIO 2. Venzi j t in aTuevaatinukset Ruotsi l-ta ennen (A) ja jaikeen (B) Pujtavan.

Inkerinnaa oJi tu1lut Ruotsin haTtuun i617StoTbovan rauhassa ja Venaije nenettenytEif loin I teneren-aTueensa. Suuren pohiansodan afussa tsaari hyi jkki jsi Narvaa vZs-taan, niste hdnell i i o7i lehin yhteys Suo-neniahdelle ja site kautta I tenereTle iaA t fanL i l l e . Vuos ina 1700 -01 vend fd i se t t i -kivet hevitysretkie afueeLle. fnkerinnaanvaTtaus alkoi 1702 idesft, Pi ibkini i i innas -ta. Nevaniinna o7i vuorossa 1703, ia Dai-kaL fe pe rus teL t i i n p i e ta r i n kaupunkT . V i i -9i vuotta ennen PuTtavaa tsaari pit i ha1-lussaan Inkerin Tiseksi i teista Balt iaa,joten b!;nen vaatinukse1sa ennen ko. tais-teiua oi i kobtuuTTinen, PuTtavan iaTkeenhen ei endi in tyytynyl ns. vanhaan vlnt i j i ) i -seen haahan.

1 0 . 7 .laiset

rd-)se-

_ 8 7 _

KUVI0 3. Venajdn aiuevaatinukset ja Ruot-sin tarjoukset kevl i i i l l i i 1720. Nuolet ku-vaavat Tist ivaatinuksia ja katkovi ivanuolil i s e t d r j o u s t a . K u v i o o n o n n e r k i l t y V i i p u .r in -Keki salnen keset ie.

R u o t s i n u l k o p o l j i L L i n e n a s e n , i p a r a n t u i A h -venannaan neuvotl :eTujen katkettua syksyl le1 7 1 4 , j a s e h a n k k i l i i t r o l a i s i a . l e n e j i j nsuuria aluevaatinuksia ei lAnsi-EuroopaEsavnn i i r r eL t y . S i ks i Lsaa r i anLo i pc r i ks i n i ,nenonan Kannaksen osaita. Vuoden 1720 afusl-sa hen peruutt i Vi iputin-KakisaTnen kese-t ien pohjoispuofefia oTevat donaatiot, ni-ke kuvastaa henen aikeitaan. ToisaaTtahall i tsi ja katsoi, ette vanha veneleinennaa kuuTui haneTTe ja Pietarin turvaTTi-sltudea vuoksi ny6s SuonenTahden eteTdrannikko.

KUVIo 4. / i ipurin provinssi konendantt i-pi i feineen ja keskuksineen veneTdisniehi-tyksen 7opu11a.

Provinssi of i sot iTashafTintoajuetta jakytketty l6ysaist i Pietat in kuvetnenent-t i in. Hall innossa ja varsinkin oikeuden-hoidossa ofi aTkanut eriytyninen sikeTi,etta; kaakkoisosassa noudatett i in vene-Teiste systeeni?j ja nuuaaTTa ruotsalais-ta kdyt.intiie.

KUVIO 5. ,41ue,l u ovt i tuski istat Uudenkaupun-gin rauhanneuvottelujen aTkuvaiheessa 1721

RuotsaTaiset Tupasivat 15.5. Venii jel le ki-kigaTnen liienin ja Inkerin seke Viron Fah-joisrannikkoa (I) ja kolne peivei; nydhen-nin korvausta vastaan Riian Wperistdineen(II). Kuukauden kuiuttua he oTivat valni i-ta luovuttanaan nyos Viron seke korvaukse-na Tarton seudun ja koko lte-Liivinnaan( I I I ) , Toukokuun j i iTkipuoTella neuvottelu-jeD painopiste o7i BaTtian luovutuksessa,ninke eri osista keyti in kasppaa. Ven?i7i i i -set puhuivat aTuksi epeneereisesti Ba7-t iasta' nutta pian he yksiTdivet aluvaati-nuksiaan' ja nukaan otett i in nyds Hiiden-naa ja Saarennaa.

- 8 3 -

KUVT0 6. ,(aakko is-Suonea koskevat aTue-Tuovutuski i stat Uudenkaupungin rathanneu'vottefuissa henekuun alkuupo7e77a 1721.

Suu r i sca a lue luovuLuks i sLa e i o l l u ! k i sy -nys, nutta paikat of ivat strategisestiterkeite. VendjdlTi i neyttee ol leen jonkinverran t inkinisvaraa, nutta se pyrki saa-naan haTtuunsa nahdall isinnan paTjon Suo-neniahden rannikkoa ja Laatokan (katkovi i-va). Sanalla kun Ruotsi ei olTut suostu-vajnen antanaan rannjkkoa Viipurista len-teen (pistevi iva) ' se haTusi takaisin Ran-nasta ja tydntee Venej?;n nahdollisinnaneteelTe SainaaTta. ATueeTTisesti ruotsa-laisten tarjous ol i suutenpi kt iD vene'Teisten vaatinus.

KUVI0 7. Tenei- lzi isten (vi i-varasteroint i ) ja ruotsa-laisten (paksu vi iva) neu-vo t tel i j o iden af uevaat inus -

erot heinekuun jeikipuol is-ko l1a 1721 .

Kahdesga viikossa nekefiys-erot kaventuivat kynneniekiTonetrejii. Veniije dnkienennen kuin RLTotsi. I(ui -

tenkin eroa jai viele lehessata kifot4etr ie' jos nit ta'na keyteteen rantat ieta.Lappeenrannan suunnaTla eitapahtunut fdhentyniste, jaero 07i 30-40 kiTornetr ie. Venli l l i is i l le vaatinus Lappeenrannan saanisesta ol i oivakeino pakottaa ruotsalaiset suostunaan nydnoytyksi in Si;kki jerven-Viroiahden seutu-vi l la. Kuvioon on nerkit ty t iestb pistevi ival la Eeke purjehdugveyle piste-katkovi i-va f f a .

KUVfO 8. ,4lueki istat Uudenkau-punBin rauhanneuvotteiuissa e7o-kuussa l72l seki i rajankeynt ir i l 'da t 1722 -23 .

NeuvoL Le1 i jo i den nek6kannoi ssatapahtui elokuun aTkupuoliskoTTava;hen Teheatyniste. VendidisetoTivat vaLnii ta si ir tenedn rajanaTkua peninkulnan Vehkalahdenkaupungin i tepuoTeTTe (pystyras-tefoint i) ja ruotsaiaiset vastaa-vast i sanan verran Sdkki jerveTlef?jnteen (HeinTahdesta Santajoel-1e), nike on nerkit ty nristal la vi ival1a. JeTkinneisten o7i eTokuun puoTivi iTissi i an'nettava rantakaist:a1e *;kkl jerven SantajoeTta ViroTahden i teosaan, Urpalanjokeen jasit ten OrsTahteen. Nyt ki igta kuTninoitui lehinne Virolahden haTTintaan, nike jeitarkasti sopinatta lopulTisessa rauhansopimuksessa 30.8.1721. Rajavi iva (katkovi i-va) vahvistett i in ja nerkiLt i in naastoon 1722-23' jol loin edel leen r i ideTti in ra-jasta V:iro7ahdella. Pitkelf i€en r i i teTyn jeTkeen Ruotsi sai kuvioon nerkityn piste-rastero:idun aTueen.

KUVIOna 7in.

Venejejen fcfuoteitoniakunnat

o1 lu tpeenra,osaksiKarjajtenetnaan ksa .

KUVIO(pistej.seke VvafastitelujervuoxEa

hityskoett ita-asetsi in rt i in Srseenisrny6s It o i vo t l

rauhas!fu. RalII I ' elIII. N,Suonen

.

KUVIO .Suonenra) ' 1nyonnyl

Vaikkakuun aSuonen1 i s ta .oTevanjal loi lveLi11iUudennzkartanchennin

epavirz

6 , 5 . 1 7 tkauppatrHaninar

--N

\

,N]\\tl\,t lNIt'

, / ),'' I

d

J\

n seulu-atkov i f-

- 3 9 -

KUVIo 9. LoputJ inen raja seke veneleisten vaati-na l inja heinekuuti 25. pi i ivaien asti .

VeDeja nenett i enenndn kuin sai rauhanneuvotteTu-jen Toppuvaiheessa, ja sen Tjsi ialueet Laatokan,luotei.s ' . . ja phjoisosassa oTivat T| ihinne asunat-tonia eranaita' kun taas Kynen ja Lappeen kibTa-kunnat oi isivat ol leet veekkeite ja taloudeTTi-sesti nerkit tevi2i. Myds kaupall inen hy6ty ol isiol lut huonattava, si l le tsaari ol isi saanut Lap-peenrannan ja VehkaTahden kaupungit ja suuteksiosaksi Savon kaupan, Ruotsi l le tu11 nyi js Pohjois-Karjala (rasteroitu), vaikka se oi i ol7ut haTukastdndn useita kertoja luovuttanaan ni in Ahvenan-naan kuin nyi js Uudenkaupungin rauhanneuvotteTuis-s a .

XUVIo 10 . RuoLs in a fuevaaL i nukseL( pisterasteroitu ) heini ikuussa 1741scke Vendjen vastaaval (kaLkovj i-vafasteroitu ) Turun rauhanneuvot-telujen aTkuvaiheessa puoTitoista

Vd l i i n nah tu i so ta j a vend l e i sn i e -hitys Suonessa. Sodalla Ruotsikoett i palauttaa entisen suurvaf-ta-asenansa. Pyrict i in 7uonno77i-si in rajoihin, Venej2;1te vaaditt i in Suonen turvaksi ja kaupan 1i '.seeDiseksi koko Karjalaa (nukananyos Aunus ja Viena), jota oJit o i vo t t u j o 1600 - l uvun a lussa nu t -ta jota ei of iut saatu StoTbovanrauhassa. Koko Laatokkaa ei haiut-tu. Rauhanehdot nro I = I + I I +II I ' ehdot 2 = II + I IL ehdot 3 =T l f . No in vuoden Au luL tua ens inn i j jSuonen ja tsaaritar vaati j tseTTeen

vendTdiset ol ivat val lanneetses tA t a i s te l us ta- ! L a P t n t v a r L r .

lssa an_,keen janike jdiatkovi i -

c77n ra-r piste-

KUVIO 11. Luberasin ja Runjantsevin lupaiTutS u o n e n e r i o s i e n p a l a u t l a n L s e s l a 3 1 . ) . ( I j aI a ) , 13 .4 . ( I I j a I I a ) seke E l i sabe t i n l i sa -ny i j nnyLys 6 .5 .1743 ( I I I ) .

Vaikka venall i iset neuvottel i jat ol ivat naal is-kuun aTussa ant.aneet epetuedreisie lupauksia

1 Suonen pa lau lLan i sesLa pa i r s i Kyn i i oen i t epuo -' Tista aluetta ja Kar-jalaa' ehtojen kerrott i in

, o fevan t i ukcnp ia , n i kd odkv i kuukaudcn l opussa ,I jol loin vena;leisten ja ruotsaiaisten nekenysten

vi j l i1lai 07i huonattava ero ( Var sinai s-Suoni ,Uudennaan ja Htineen ldeni' Savo ja ns. Kynen-kaftanon aTue seke Karjala). Kaksi vi ikkoa nyi j-henn in 01 i Ruo ts i l l e Tuvassa v i r a l l i ses t i l i -si iksi Varsinais-Suoni ja ehkt; Ahvenannaa sekeepev i ra l l i s cs t i Henc j a Savo , Je l k i nn i i i se t F l i -sabet 07i suostuvainen antanaan viraTl isesti6.5,1743 AdoTf Fredrikin vaai ia vastaan seke viel4; Pohjois-Karjalan ja saTTinaankauppakon t to r i t hdne le i s i l l e ' savoTa i s i l Te j a ka r j a l a i s i l l e HeTs ing i sse , Po rvoossa ,Haninassa - ja Vi ipurissa.

_ 9 0 _

KUVIO 12. Luberasin ja Runjantsevin aluevaa-t i nukse t 2 .6 . -6 .6 .17 43 seke va ih tosuunn i t e i na .

Ehdotus al isi nerkinnyt, etta Ruotsi o.I isisaanut Kyni joen Tdnsipuolen (v i ivarasteroi tu )nutta nenettanyt kreikkalaiskatof iset seura-kunnat (I) . Varsinkin Liperin TaipaTeen seu-rakunnan luovutus ol i hankalaa Ruotsi-Z-le,koska Venii jLi of isi siTToin saanut haTtuunsaVuoksen vesistdn solnukohtia. Liseksi ol ivaarana, ette Veneje oi isi vaatinut koka laa-j a a I i p e r j n p i t e j e d , E s i l l b o l i n i i n i k b a nLappeen ja Pyhteen vel isen naakaistafeen( pister asteroi tu ) Tuovutus Ruotsin kaupan-keynL ie t d rLen Fde I I y r t a ;en , e tLe vene ja j sa i s iKyni joen lensipuolenkin Kynenkartanon lee-n i€ te .

KUVIO 13 . Va ih toehdo tukse t 15 .6 .1743 .

RuotsaTaiset neuvotteTi jat ehdott ivat SavonTin-nan ja sen lAhit ienaon (I) t i1a11e koTnea karja-laista pitejee (A+B) tai yhden pitejen (B) vaih-toa Kynijoen suostoon (II) , Ki istaa keyti in Sa-vonTinnan Wperistof i Taajuudesta. VeniiTi i iset ha-lusivat kolnea peninkulnaa, nike oTisi nerkinnytsite, ettai huonattava osa PuunaTaa ja Grkei;saTni oTisivat tuTTeet Venejel le seke Tehes kokoSuTkava ja osa Rantasainea ja Heini;vette sekesanalTa ol isi katkennut vesiyhteys KarjalastaSavoon. Lisi iksi niTtei koko Kerineki ol isi kuu-lunut keisarikuntaan' ja idesse raja oTisi si ir-tynyt suunniTTeen vanhaTTe Savon ja Karjalan ra-ja11e. Ruotsafaiset oi ivat valni i ta hyveksyneenkorkeintaan kaksi peninkulnaa eike Savonlinnanpohjoispuoieita sit i ikZien. Pai lkjerven vaihtaninen Pyhti idseen ol isi Ruotsi l le 07lutedulTista, ja naan neuvotteTi jat vetosivat si jhen' ettA jo Uudenkaupungin rauha€saoli osa Pelkjervei i l i i tetty Venejeen ' jote tel le keinoin yhdistyisi entinen piteje.

KUVIO 14. Ri i ta Savonfinnan t ienoon Tuovut-tanisesta heindkuun puolivel isse 17 43.

Ruotsalaiset halusivat antaa noi l puoitapienennen aiueen, kuin veneTeiset vehint 'Anvaativat sen jelkeen' kun o7i peesty yhteis-ynnerrykseen kabden peninkulnan soveTtani-sesta. Suurin erinieTisyys koski Suikavaa iaPuunaTaa, joi ta Cedercreatz ja NoTcken toi-voivat Ruotsi lTe, Kuviooa on nerkit ty pitA-jenrajat pistevi ivaTTa, Savon naakuntaFaiakatkovi ivaTTa sekd vaTtakunnanraia pi6tekat-kovi ivaTTa. RuotsaTaisten lupaana aTue onkuvattu pisterasteroinniT 7 a ja veneTeistenv aatina v i torast eroinni 7 7a -

KUVIO 1,justa 2:

Kun ruotei PyhvenkosklseTTaislt e l t i i nkeaTasslVaikealtten MAnljeiinyttava Vel

KUVIO 1(vi iva strauhojer

Rajal in,tai Teairrauhandu11e naTueist ija verol7ui l i ihtVi ipuri-17 21 rae t t a hakoTTiseljoen i t iisenseoli vaa)kov i i va

e ol7utrauhassapi6je.

- 9 1 -

KWIo 14. Rajaki istat Kyni joesta ja Miintyhar-justa 23.7 ,17 43 ( pisteraateroint i ) .

fun .uotsa-laiset neuvotteTi jat huonasivat ' et-tei PyhtZi i i t i i saataisi, he esit t ivdt, etf t Ah-venkosket jdisivet RuotsiTTe. VeneTeiset eivetse-llaisensar suostuneet. SanaTTa tavoin kiis-telt i in Kelt in kyleste ja KeTtin vitrasta Va7-kea-Zassa. Mautenkin Ruotsi haiusi i tsel- leenVaTkeaTan lentisiii kyTie ja suoristaa rajaa ku-ten entyharjulla, jossa vain kaakkoisosa oTisijei inyt Venii jeTTe. Ruotsin o7i kaitenkin taivut-tava vendjen vaatinuksiin.

KUVIO 16. Turun raulran (7.8.1743) .aja (piste-viiva sekbi rasteroituna Uudenkaupungin ja Turunrauhojen vi)7inen aTue).

RajaTinja noudatti paTjolxi vanhoja naakunta-tai leeninfajoja seke vesistiija. (Judenkaupunginrauhan rajan tavoin se halkoi pitejie' ja seu-dul le nuodostui r i i tanaita, joiL7a ol i nuistaaTueigta poikkeavia etuja varsinki1 taloudessaja verotukses€a. Vuoksen vesistiin eteTiiosa kuu-lui ldhes kokonaaD Veniijii2in ja neytti tarjoavanViiputiTfe niTtei enxisen takafuaan. Vuoden1721 raja jiii vaikrttanaan seke kaupaTTisestiette haT l innol l isesti , oikeudeTTisesti Ja kir-kol l isesti . Turun rathassa Elisabet ott i Kyni-joen i tepuolisista afueista y7i sen, nite henenisdnse (Pietat i I) ei o77ut saaDut nutta tuiteof i vaat inut ( PyhtZiiin-Lappeenrannan Tinj a, kat -

kov i i va .