21. kristiina härkäpää. mielenterveys- ja päihdekuntoutujat työelämän ulkopuolella

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2012


XIX VALTAKUNNALLISET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPÄIVÄT 16.10.2012

Pääasiallisena syynä

◦ 45 %:ssa kaikista voimassa olevista tk-eläkkeistä

(116 500/257 800)

◦ 71 %:ssa 16 – 44 –vuotiaiden tk-eläkkeistä

(31 380/ 44340)

◦ 33 %:ssa uusista tk-eläkkeistä

◦ Naisilla jonkin verran useammin kuin miehillä



Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2010

Työntekijät, joilla kuntoutustarve tulee havaituksi vasta työelämän ulkopuolelle joutumisen jälkeen (kuntoutus vasta kuntoutustuen tai pysyvän eläkkeen jälkeen)

Henkilöt, joilla mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat olleet osavaikuttajana epävakaan työvoimauran muodostumisessa

Nuoret, jotka eivät mielenterveys- tai päihdeongelmien takia pääse työuran alkuun, vaan siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle työvoiman ulkopuolelta tai hyvin lyhyen työuran jälkeen


työkyvyltään heikentyneet valikoituvat usein työttömiksi ja

työttömyyden pitkittyminen heikentää työkykyä ammattitaidon rapautumisen ja työttömyyden kielteisten terveysvaikutusten takia

lähes 40 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on työttömyystaustaisia

työttömillä mt-häiriöt eläkkeen perusteena 44 %:lla (vs. 25 %)

masennuksen osuus suurempi korkeintaan 2 v työttömänä olleilla

muut kuin masennukseen liittyvät mt-syyt selvästi yleisempiä kun työttömyyttä yli 2 v


Täysi työkyvyttömyyseläke ◦ Noin neljänneksellä kohtalainen työkyky (5 – 10 p.)

◦ 5 % kävi työssä

◦ 21 % halusi työhön

Osatyökyvyttömyyseläke (alle 10 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä): ◦ Yli puolella kohtalainen työkyky (5 – 10 p.)

◦ 68 % kävi työssä

◦ 7 % halusi työhön

Usein kysymys oli halukkuudesta ja kyvystä osa-aikaiseen työhön


* työeläkejärjestelmässä


Gould & Kaliva 2010

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien koettu työkyky

Osatk-eläke Täysi tk-eläke


Gould & Kaliva 2010

Osatk-eläke Täysi tk-eläke

Suomessa viisi nuorta jää joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ongelmien vuoksi

Vuoden 2011 aikana TE-toimistoissa oli keskimäärin kuukaudessa 29 233 työtöntä alle 25-vuotiasta työnhakijaa, joista vajaakuntoisia oli 1 521 (5 %)

Yleisin vajaakuntoisuuden taustalla oleva diagnoosi nuorilla oli mielenterveyden häiriö (54,8 %).

Johtopäätöksiä:

Arvioitava oppilashuollon ja terveyspalvelujen mahdollisuudet kaventaa nuoruudessa alkavia sosioekonomisia terveyseroja, jotka myöhemmällä iällä heijastuvat mm. varhaisena eläkkeelle siirtymisenä

Myös kuntoutuksella voidaan merkittävästi ehkäistä mielenterveysongelmista kärsivien nuorten siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.


Kuntoutus ja työllistyminen

Selvitetään keinoja, joilla nuoria voidaan tukea kuntoutuksen avulla takaisin työelämään

Mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten kohdalla haasteena on nuorten oikea-aikainen ohjaaminen kuntoutuspalveluihin ja mielenterveyspalveluiden riittävyys

Arvioidaan mahdollisuuksia mielenterveyskuntoutukseen pääsyn helpottamiseksi

Arvioidaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisia aktivointiehtoja ja mahdollisuutta järjestää kuntouttavaa työtoimintaa nykyistä aikaisemmin työnhakijan tarpeen mukaisesti sekä kehitetään kuntouttavan työtoiminnan laatua


Mt-ongelmat ovat keskeinen ammatillisen kuntoutuksen haaste (vrt. tule (selkä)-sairaudet 1980-luvulla): ◦ sairauslomien ja työkyvyttömyyden määrällinen lisääntyminen ilman mt-häiriöiden

prevalenssin kasvamista ◦ psyykkisten oireiden ja varsinaisten mielenterveyden häiriöitä koskevien diagnoosien

erottelun vaikeus ◦ keskustelu terveyspalvelujen määrän lisäämisen ja (yli)medikalisaation välillä ◦ keskittyminen kliinisiin, lääketieteellisiin tuloksiin työhön liittyvien tulosten sijasta

Vain rajallista tutkimuksellista näyttöä tuloksellisesta mt-kuntoutujien ammatillisesta kuntoutuksesta

Johtopäätös: ◦ terveyspalvelujen lisääminen ei ratkaise ongelmaa, vaan ◦ tarvitaan perustavaa laatua oleva ajattelu- ja toimintatapamuutos terveydenhuollossa ja

työpaikoilla ◦ terveyspalveluihin lisää tietoa työstä ja mielenterveydestä ◦ työnantajille välineitä ja tukea tarvittavien järjestelyjen aikaansaamiseksi ◦ työpaikkojen ja työyhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen

◦ .



Gould & Kaliva 2010

yksilöllisten suunnitelmien säännöllinen seuranta ja täsmentäminen

yksilöllinen, riittävän pitkäaikainen ohjaus ja tuki, myös työllistymisen/työhön paluun jälkeen ja muutostilanteissa (nivelvaiheissa)

opiskelussa/koulutuksessa tukeminen – tuettu opiskelu, tuettu oppisopimuskoulutus

kysyntään vaikuttaminen (tuki myös työnantajalle, työpaikalle)

työn hakeminen/ työhön paluu fokuksessa – työllistymistä tukevien palveluiden tavoitteiden terävöittäminen

ammattilaisten työelämäosaamisen ja työnantajayhteistyön vahvistaminen ja toimijoiden työnjaon selkiyttäminen

näyttöön perustuva työvalmennus ja tuettu koulutus osaksi ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoimaa (työeläkekuntoutus, Kela, te-hallinnon ammatillinen kuntoutus)


21. kristiina härkäpää. mielenterveys- ja päihdekuntoutujat työelämän ulkopuolella

Documents