ammatillinen koulutus ja siihen kohdistuva tutkimus saksassa

Ammatillinen koulutus ja siihen kohdistuva tutkimus Saksassa

Pekka KämäräinenITB, Universität Bremen

OpSon syysseminaari 27.10.2010Haikko, Porvoo, Suomi

www.itb.uni-bremen.de

Sisältö

I Taustaa

I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa

I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus

1.3. Innovaatioiden edistäminen

II Ajankohtaisia kehityspiirteitä ja tutkimushankkeita

II.1. Uudet koulutuskonseptit

II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset

II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi

II.4. Näköaloja


I Taustaa (Hintergrund)

I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa(Berufsbildung in Deutschland)I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa(Berufsbildungsforschung in Deutschland)1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa

koulutuksessa ja sen avulla(Innovationsförderung in der Berufsbildung)


I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa 1(2)(Berufsbildung in Deutschland)

Ammatillisen koulutuksen duaalimalli:• Ammatillinen koulutus (Berufsbildung) on yhtälailla osa

elinkeinopolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa. • Työelämävetoinen oppisopimuskoulutus on ammatillisen

koulutuksen perusmalli, oppilaitoksilla täydentävä rooli.• Koulutuksen ohjauksessa ja kehittämisessä on keskeisellä

sijalla työmarkkinaosapuolten yhteistyö.• Ohjausjärjestelmä perustuu liittovaltion (Bund) ja

osavaltioiden (Länder) vastuiden yhteensovittamiseen.


I.1. Ammatillinen koulutus Saksassa 2(2)(Berufliche Bildung in Deutschland)

Ammatillisen koulutuksen duaalimalli (jatkoa):• Ammatillisesta koulutuksesta säädetään tutkintoasetuksilla

(Ausbildungsordnungen) ja opetussuunnitelmilla (Lehrpläne).• Kehittämistyöstä vastaavat liittovaltion tasolla ammatillisen

koulutuksen kehittämiskeskus BiBB sekä osavaltioiden tasolla koulutuksen kehittämisinstituutit (LIS, LSW, ISB, …).

• Kuntatasolla ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja ohjaus-organisaatioina toimivat teollisuus- ja kauppakamarit (IHK) tai käsityökamarit (HWK).

• Kamarit vastaavat ammatillisista loppututkinnoista (Kammerprüfung), oppilaitoksilla avustava rooli.


I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa 1(2)(Berufsbildungsforschung in Deutschland)

Kehitystausta:• 1970-luvulla ammatillinen opettajakoulutus yliopistoihin;

koulutusohjelmat mukautettiin vallitseviin tutkintorakenteisiin (akateeminen perustutkinto + auskultointi)

• 2006 saksankielisissä maissa oli n. 150 ammattikasvatuksen oppituolia (Berufspädagogik, Wirtschaftspädadogik, GTW)

• 1970 perustettiin valtakunnallinen kehittämiskeskus BiBB: säädöspohjan uudistaminen, pedagoginen modernisointi, koulutusmarkkinoiden seuranta, ennakointitutkimus

• 1970-luvulta alkaen merkittäviä tutkimuksen erityisyksiköitä työnsosiologian, työpsykologian, koulutustalouden ym. aloilla


I.2. Ammatillisen koulutuksen tutkimus Saksassa 2(2)(Berufsbildungsforschung in Deutschland)

Tutkijayhteisöjä/ Konferensseja:• Hochschultage berufliche Bildung – ammatillisen

opettajakoulutuksen kaksivuosittainen konferenssi• DGfE/ Sektion Berufs- und Wirtschaftspädagogik –

ammattipedagoginen tutkijakonferenssi• GfA/ Sektion Gewerblich-Technische Wissenschaften –

ammattipedagoginen (sektoripainotteinen) tutkijakonferenssi• AG Berufsbildungsforschungsnetz – Eri tutkimustraditioita

(määrälliset/laadulliset jne) kokoava kattokonferenssi• ECER/ VETNET – Eurooppalainen koulutustutkimuksen

konferenssi ja ammattikasvatuksen sektio (kattoverkosto)


1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 1(2) (Innovationsförderung in der Berufsbildung)

Kehitystausta:• 1970-luvulta alkaen: Paikalliset koulutuskokeilut + integroitu

seurantatutkimus (Modellversuche mit Begleitforschung)• Vuosina 1997 -2003 liittovaltion ja osavaltioiden yhteiselimen

rahoittamat valtakunnalliset kehittämisohjelmat ja niiden seurantayksiköt (BLK-Programme mit Programmträger – Neue Lernkonzepte …, Kolibri, Innovelle – BS)

• Vuosina 2001-2007 liittovaltion rahoittama työelämän koulutuk-sen ja aikuiskoulutuksen ohjelma ja sen seurantayksikkö (ABWF-QUEM: Lernkultur Kompetenzentwicklung)

• 2005 alkaen tiukka työnjako liittovaltion ja osavaltioiden välille, BLK:n lakkauttaminen ja kehittämistyön painopisteen siirtäminen alueellisiin hankkeisiin


1.3. Innovaatioiden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 2(2) (Innovationsförderung in der Berufsbildung)

Kehittämistyön painopistealueita:• Integroidut koulutusjärjestelyt: „oppimisareenat“ (Lernfelder)• Työpaikkakoulutuksen ja oppilaitoksen yhteistyö, erilaiset

kumppanuusmallit (Lernortkooperation)• Laadunohjaus oppilaitoksissa ja työpaikkakoulutuksessa

(Qualitätssicherung)• Ammatillisen koulutustarjonnan riittävyys ja alueellisen

koulutusvalmiuden mobilisointi (Ausbildungspakt, IBB 2010)• Alueelliset koulutusverkostot ja osaamiskeskukset

(Lernende Regionen, Kompetenzzentren)• Uusmediat ja Web 2.0. (BMBF: Digitale Medien, Web 2.0)


II Ajankohtaisia kehityspiirteitä ja tutkimushankkeita

II.1. Uudet koulutuskonseptit, yhteistyömallit ja Web 2.0

(Neue Lernkonzepte Lernortkooperation und Web 2.0)

II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset

(Qualität, Erträge und Kosten der beruflichen Bildung)

II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi

(Kompetenzmessung in der beruflichen Bildung)

II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven)


II.1. Uudet koulutuskonseptit, yhteistyömallit, Web 2.0 (Neue Lernkonzepte, Lernortkooperation und Web 2.0)

Haasteita ja aloitteita:• Oppimisareenojen kehittäminen jäi usein puolitiehen (joko

työpaikkakoulutuksen tai oppilaitoksen sisäinen integrointi)• Oppimisareenojen myötä kouluissa hiljaisia supistuksia –

seuraukset kompensoitava työpaikkakoulutuksen toimin• Oppimisareena: pohja kokoavien kehysprojektien

(Leitprojekt) toteuttamiselle (Lernortverbund, Lernfeldteam)• Kehysprojekti tarjoaa puitteet uusien medioiden ja Web 2.0

ratkaisujen hyödyntämiselle (e-portfolio, mobile learning) ammatillisen koulutuksen osana


II.2. Koulutuksen laatu, tuottavuus ja kustannukset(Qualität, Erträge und Kosten der beruflichen Bildung)

Tausta: Bremenin tutkimus- ja kehittämisohjelma IBB 2010

Eräs osatulos: QEK-työkalu ammatillisen koulutuksen laadun, tuottavuuden ja kustannusten arviointia varten

1) Kustannus/hyöty-suhteen arvioinnin perusmalli

2) Kustannus/hyöty-suhteen esitystapa (koulutuksen eri vaiheet, eri yritysten ja toimialojen vertailu)

3) Koulutuksen laadun kokonaistarkastelu (perustimantti)

4) Koulutuksen laadun seuranta eri vaiheissa (timantit) Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö


Wie ermitteln die Betriebe die Rentabilität ihrer Ausbildung?

Kosten Ausbildung Ausbildungsvergütung Kosten des Ausbildungspersonals Sachmittel Verwaltung und Abschreibungen

Nutzen der Ausbildung Betriebliche Ausbildungszeiten

* Grad der produktiven Leistung der Azubis im Vergleich zu einer Fachkraft

* Einkommen einer ausgebildeten Fachkraft

Ausbildungsertrag /Ausbildungskosten

Lähde: Piening 2009, Perustana Felix Raunerin ym.pohjatyö


Kosten und Ertrag: Darstellung im QEK-Tool



Qualitätsdiagramm über den gesamtenAusbildungsverlauf



… ein positives Beispiel

….ein positives Beispiel



II.3. Ammatillisen osaamisen arviointi(Kompetenzmessung in der beruflichen Bildung)

Taustakeskustelu: „Ammatillisen koulutuksen PISA“Eräs jatkoprosessi IBB 2010 -analyyseille: Kokonais-

valtaisen ammatillisen osaamisen arviointimalli (KOMET)1) Kokonaisvaltaisen osaamisen käsitteellistäminen2) Kokonaisvaltaisen ammatillisen tehtäväsuorituksen

kriteerit3) Osaamisen tasot ja arviointikriteerit (kaksiulotteinen malli)4) Osaamisprofiilin kuvaus (perustimantti)

Lähteet: Rauner 2009, Rauner & Piening 2010


Der Begründungsrahmen

Konzept der Berufsfähigkeit

Prozess- und Gestaltungs-orientierung

Berufliche (s) Engagement/Identität

Theorien beruflichen Lernens

Kompetenzmodell „Berufliche

Bildung“



Arbeits- und Geschäfts-prozess

Berufliche Aufgaben

FunktionalitätForm(Präsentation/Anschaulichkeit)

Wirtschaftlichkeit(Effizienz)

Nachhaltigkeit(Gebrauchswert)Umwelt-

verträglichkeit

Sozial-verträglichkeit

Kreativität

Die Kriterien der holistischen Lösung beruflicher Aufgaben



Das zweidimensionale Kompetenzmodell



P∑: 34,5

Gesamtpunktwert

K 7

K 3K 5

K8

K 1

K 2

7,5

15

22,5

K 4

K 6KF

KK

KG

K1 Anschaulichkeit und Präsentation K2 FunktionalitätK3 Gebrauchswertorientierung K4 WirtschaftlichkeitK5 Geschäfts- und ArbeitsprozessorientierungK6 SozialverträglichkeitK7 UmweltverträglichkeitK8 Kreativität

Darstellung eines Kompetenzprofils

KF Funktionale KompetenzKP Prozessuale KompetenzKG Gestaltungskompetenz

K 8



II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven) 1(2)

Näköaloja sekä haasteita jatkotyöskentelylle: Koulutuskonseptien ja kumppanuusmallien kehittäminen

vaatii paneutumista uusmediaan ja Web 2.0 sovelluksiin Uusmedian ja Web 2.0 sovellusten hyödyntäminen vaatii

paneutumista ammatillisen osaamisen kehittämiseen QEK-työkalun testaaminen eri osavaltioissa on johtanut

tiedon kasautumiseen, tarvitaan erikoistunutta tietopankkia KOMET-analyyseja on suoritettu jo osavaltiotasolla

(Bremen, Hessen); ajankohtaisena haasteena kansainväliset projektit ja vertailumahdollisuudet (esim. Kiina, Norja, …)


II.4. Uusia näköaloja (Neue Perspektiven) 2(2)

Näköaloja eurooppalaiselle/ kahdenväliselle yhteistyölle: Uudet koulutuskonseptit, kumppanuusmallit ja Web 2.0

(hankevalmistelu käynnissä) QEK-työkalun testaaminen ja hyödyntäminen Saksan

ulkopuolella (Etelä-Afrikka) KOMET-tutkimushankkeiden levittäminen Saksan

ulkopuolelle (esiselvitys Norjassa, kiinnostus Vietnamissa) Ammattipedagogien ammatilliset (= työelämäpainotteiset)

pätevöitymismallit (Berufsbegleitende Qualifizierungswege für betriebliches Berufsbildungspersonal)


Liite1: QEK-työkalua esittelevää materiaalia

Saksaksi

Piening, D. 2009: Rentabilität und Qualität in der Berufsausbildung. Das Selbstevaluationsinstrument Kosten-Nutzen-Qualität der betrieblichen Ausbildung „QEK“. PPT. IBB, Universität Bremen.

Rauner, F. & Piening, D. 2010: Aus der Forschungsarbeit der FG IBB. PPT für ZTB Hamburg, 08.02.2010. IBB, Universität Bremen.

EnglanniksiRauner, F. & Hauschildt, U. (2009): “Measuring costs, benefit and quality of work-based apprenticeship – The self-evaluation tool QEK” National AATP Networking Symposium. 28th October 2009, Houghton, South Africa. IBB, Universität Bremen.


Liite 2: KOMET-tutkimusstrategiaa ja analyysivälineistöä esittelevää materiaalia

SaksaksiRauner, F. 2009: Konzept und Ergebnisse des KOMET-Projekts. Präsentation vor dem Berufsbildungsausschuss. Frankfurt 25.11.2009.

PPT. IBB, Universität Bremen.

Rauner, F. & Piening, D. 2010: Aus der Forschungsarbeit der FG IBB. PPT für ZTB Hamburg, 08.02.2010. IBB, Universität Bremen.

EnglanniksiRauner, F. 2010: Case study from Germany – Innovative Tools and Approaches in VET: Design and Results of a competency measurement project. National AATP Networking Symposium. Houghton, Johannesburg, 22nd September 2010. PPT. IBB, Universität Bremen.


Kiitos!

Lisäinformaatiota seuraavilta web-sivuilta

http://www.itb.uni-bremen.de

http://www.ibb-2010.de

ammatillinen koulutus ja siihen kohdistuva tutkimus saksassa

Documents