riina känkänen, ramboll
Post on 05-Oct-2021
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Resurssiviisaus infrarakentamisessa
Riina Känkänen, RambollRILin tietoisku 24.10.2019
“Mitä resurssiviisaus tarkoittaa infrarakentamisessaja miten se liittyy laajemmin kestävän infranmääritelmään?
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Maa-aineksia käytetäänvuosittain noin 100 miljoonaatonnia muun muassa teidensekä muun infrastruktuurin jarakentamisen tarpeisiin.
MAA-AINESTEN KÄYTTÖ ON YLI 50 %LUONNONVAROJEN KOKONAISKULUTUKSESTA
Raaka-aineiden kokonaiskulutus materiaaleittain jaoteltuna. Sisältää kotimaisten raaka-aineidenkäyttöönoton lisäksi myös raaka-aineiden tuonnin ja viennin. Lähde: Valtioneuvoston kanslia, Vihreän kasvunsekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit (ViReAvain 2016).
Kasvit, riista ja luonnonkala
Raakapuu
Fossiiliset polttoaineet
Ei-metalliset mineraalit
Metallimalmit
Maa-ainekset
Resurssiviisaus jakiertotalouden prinsiipit
3RS
Reduce
Reuse
Recycle
§ Vähennetään kulutusta
§ Vähennetään tarvettavalmistaa uusiatuotteita
§ Korvataan tuotepalvelulla (jakaminen,vuokraus, leasing jne.)
§ Ohjataan materiaalit jatuotteet uudelleenkäyttöön
§ Pidennetään tuotteidenelinkaarta (huolto,uudelleenvalmistus,korjaus jne.)
§ Säilytetäänmateriaalit janiiden arvokierrossamahdollisimmanpitkään
§ Up-cycling,recycling, down-cycling
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Kuvat: ramboll.fi
MYLLYPURON ALAKIVEN PUISTO
Puiston rakentamisessa 4.5 miljoonan euron säästöt
Entisestä kaatopaikka-alueesta luotiin puisto hyödyntämälläyli 60 000 m3 rakentamisessa muodostuneita kaivumaita.Maa-aineisten hyötykäytöllä saavutettiin 4.5 M €:n,400 000 polttoainelitran ja 1 000 CO2-tonnin säästötverrattuna siihen, että kaivumaat olisi ajettu vastaanotto-paikoille ja pintamaat olisi ostettu. Luonnonmukaistenkasvualustojen hyödyntäminen alensi myös ylläpito-kustannuksia ja lisäsi alueen luonnon monimuotoisuutta.
KIVIKON ERITASOLIITTYMÄN KATUHANKE
Toteutuneet CO2-päästöt olivat noin 50 %pienemmät kuin katusuunnitelmienmukaiset päästöt. Resurssitehokkaillaratkaisuilla säästettiin 25 %kustannuksista.
Keskeisinä tekijöinä:§ massojen hyötykäyttö kohteessa ja sen
läheisyydessä§ kivimurskeen korvaaminen
betonimurskeella§ louheen murskaus työmaalla§ stabiloinnin sideaineen optimointi
TAMPEREEN KAUHAKORVENKATU§ Resurssiviisailla ratkaisuilla oltaisiin voitu
saavuttaa n. 24 % päästövähennysKauhakorvenkadun rakentamisessa.
§ Potentiaalin suuruus:67 500 kg CO2-ekv. ja n. 110 000 €
450 099
382 634
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
450 000
500 000
Absoluuttiset kokonaispäästöt [kg CO2-ekv.]ToteutunutVaihtoehtotarkastelu päästövähennystoimenpiteiden oletuksilla
54 Thaimaan matkaa
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Neljän case-kohteen päästölaskenta javaihtoehtoiset ratkaisut• Skanssinkatu• Vallikatu• Perhekatu• Lauttarannan meriläjitykseen kelpaamattomat
ruoppausmassat
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
TURUN SKANSSINKATU
0
4 000
8 000
12 000
16 000
20 000
kgCO
2ekv
.
Perustapaus
Päästövähennykset
170 000kg CO2ekv.
- 76 %
- 77 %
- 50 %
- 10 %
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
TURUN SKANSSINKATU:MATERIAALIEN VALMISTUS, TYÖSUORITUS JA KULJETUKSET
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Materiaalien päästöt [kg CO2ekv.] Kuljetusten päästöt [kg CO2 ekv.] Työsuoritusten päästöt [kg CO2ekv.]
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
TURUN SKANSSINKATU: KIVET KIINASTA
Selvityksessä tarkasteltiin luonnonkivien alkuperämaan vaikutusta päästöihin.Suomessa tuotetun kiven vertailukohta oli laivalla kuljetettu kivi Kiinasta.
Suomessa tuotetun luonnonkiven osuuskatuhankkeen kokonaispäästöstä oli noin0,8 %, kun Kiinasta tuodun luonnonkivenosuus oli noin 10,3%.
Kiinasta tuotujen luonnonkivien päästöt jopa15 kertaa isommat kuin kotimaisen kiven.
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
23 000 kg CO2 =
TURUN SKANSSINKATU: PÄÄSTÖVÄHENNYKSET
50 edestakaista matkaavälillä Hanko – Utsjoki(kesto 2 kk yhtäjaksoista ajoa)
40:n kaksion vuotouinenenergiankulutus
100 henkilön työpaikkalounasvuodessa
Kahden Suomalaisenkeskimääräinen vuotuinenhiilijalanjälki
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
c
Onnistumisen avaimina:§ Kaupungin rakennushankkeiden välinen massakoordinointi§ Maa-ainesten välivarastointi ja jalostus§ Hyötykäyttökohteiden suunnittelu ja toteutus
KAIVUMAAT HYÖTYKÄYTTÖÖN HELSINGISSÄ
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖVÄHENNYSPOTENTIAALIALUEKEHITYSHANKKEISSA: HELSINGIN KUNINKAANTAMMI
Kuvat: uuttahelsinkia.fi.
Voidaanko kaavoituksesta lähtevälläkiviaineshuollon aktiivisellajohtamisella saavuttaa kiviainestenkuljetusten minimoimisen kauttamerkittäviä rakennusvaiheenaikaisia päästövähennyksiä?
Altaankunnostuspuistoksi:
CO2-päästöt- 90 %
Maavallialueen
kaivumaista:CO2-päästöt
- 88 %
Tunneli-louheen
paikallinenhyötykäyttö:CO2-päästöt
- 64 %
Kiviaineshuollon päästövähennysvaikutus (2360 tonnia)vastaa suuruusluokaltaan samaa kuin alueen 300 asukastaluopuisi autoistaan 10 vuodeksi (Aalto yliopisto 2016)
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
TAMPEREEN LAHDESJÄRVEN KAAVA-ALUE
A: Kaivumaat hyödynnetään kohteessa (0,5 km sisäiset kuljetukset huomioitu)B: Kaivumaat kuljetetaan Lempäälän kunnan puolen vastaanottopisteeseen (6 km)C: Kaivumaat viedään maankaatopaikalle Tampereen Myllypuroon (21 km)
+250 %
Kuljetusten (sis. ja ulkoiset) kokonaispäästöt (kg CO2ekv)vaihtoehdoissa A, B ja C
Kokonaiskustannukset (€) tarkastelluille vaihtoehdoille
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 28,8 ha, josta asuinaluetta on noin 13,7 ha jaluonnontilaiseksi jäävää metsäaluetta 6 ha. Esirakentamisen vaiheistuksen ja massatasapainonlisäksi on tarkasteltu eri vaihtoehtojen päästövaikutuksia:
• VE1: Louheet jalostetaan ja hyödynnetään alueella
• VE2: Louheita ei saada käyttöön ja esirakentamiseen tuodaan massoja alueen ulkopuolelta
a) Louhe/murske muualta, kuljetusmatka 25 km
b) Betonimurske, kuljetusmatka 10 km
• VE3: Vaihtoehtoiset esirakentamismenetelmät
a) Massastabilointi (1. sementillä tai 2. muilla jätepohjaisilla aineilla)
b) Massanvaihto (ei ylipengertä), täyttö murskeella tai louheella, kaivumaat ajetaan muualle,kuljetusmatka 40 km
HELSINGIN KARHUNKAATAJAN ALUE
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Louh
eetj
alos
teta
anja
hyöd
ynne
tään
alue
ella
Louh
eita
eisa
ada
käyt
töön
Esik
uorm
itusm
ater
iaal
imur
ske
25km
Louh
eita
eisa
ada
käyt
töön
Esik
uorm
itusm
ater
iaal
ibet
onim
ursk
e25
km
Mas
sast
ab.
sem
entt
i
Mas
sava
ihto
2,5x
2 000 000 kg
13 milj. km autolla1000 ihmistä luopuu
autosta vuodeksi
HELSINGIN KARHUNKAATAJAN ALUE
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄ YHTEISKUNTA
Age of Sustainability• Quality of life, subjective well-being• Active citizenship• Meaningful life, building trust among the
others• Collaboration• Systemic and wholesome worldview• Circular economy• Clean energy• Long term orientation• Time
Industrial era• Standard of living, objective wellbeing
• Consumerism• Maximising material
prosperity• Competition
• Atomistic and detailed worldview• Take-make-waste economy
• Dirty energy• Short term orientation
• Money
[Add text]
Professori Arto Salonen, Itä-Suomen yliopisto
Mitkä ovat hyvänelämän ja yhteiskunnan
aineksettulevaisuudessa?
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
KESTÄVÄ INFRA
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Kestävän infran määritelmä huomioiinfrastruktuurin koko elinkaaren sekäkestävyyden ekologisen, sosiaalisenja taloudellisen ulottuvuuden.
Kestävyyden 9 pääkriteeriä:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihensopeutuminen
2. Resurssiviisaus ja kiertotalouden edistäminen3. Luonnon monimuotoisuuden
turvaaminen ja ympäristöhaittojenvähentäminen
4. Käyttäjien tarpeiden huomioon ottaminen5. Ympäristön laatutekijöiden toteutuminen6. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset7. Tekninen toimivuus8. Elinkaarivaikutukset9. Vaikutukset liikennejärjestelmän ja
yhdyskuntarakenteen kehittämiseen
Kestävyyden eri ulottuvuuksien (ekologinen, sosiaalinenja taloudellinen) sekä pääkriteerien (9) painoarvo voivaihdella tarkasteltavasta hankkeesta ja elinkaarenvaiheesta riippuen.
INFRAN EKOLOGINEN KESTÄVYYS
Ilmastonmuutoksenhillintä ja siihensopeutuminen• Infran koko elinkaaren
aikaisten päästöjenvähentäminen
• Kävelyä, pyöräilyä jajoukkoliikennettä suosivainfrastruktuuri
• Uusiutuva energiatuotanto
• Ilmastonmuutoksenvaikutuksiin varautuminen
Luonnon monimuotoisuus jaympäristöhaittojenvähentäminen
• Luontoalueiden tarkoituksenmukainensäästäminen ja lajien elinolosuhteidenturvaaminen (mm. ekologiset verkostot)
• Ekosysteemipalveluiden turvaaminen jalisääminen
• Maaperä- ja vesistövaikutusten sekäluonnon kemikalisoitumisen vähentäminen
• Melu-, pöly-, valo- ja tärinävaikutusten sekähengitysilman päästöjen vähentäminen
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Resurssiviisaus jakiertotalous
• Olemassa olevan infran javerkostojen hyödyntäminen,muuntojoustavuus
• Luonnonvarakulutuksenpienentäminen jamateriaalitehokkuus
• Materiaalivalinnat
• Materiaalien uudelleenkäyttöja kierrätys
INFRAN SOSIAALINEN KESTÄVYYS
Käyttäjien tarpeidenhuomioon ottaminen
• Mahdollisuus osallistua infransuunnitteluun, vaikutustenarviointiin ja eri osapuoliakoskevaan päätöksentekoon.
• Erilaisten ihmisryhmientarpeiden ja kulttuurienhuomioiminen jayhteensovittaminen
• Tasavertainen kohtelu / tasa-arvo
Ympäristönlaatutekijöidentoteutuminen
• Saavutettavuus
• Esteettömyys
• Turvallisuus
• Terveellisyys
• Viihtyisyys
• Esteettisyys
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Ihmisiin kohdistuvatvaikutukset
• Suorat ja välittömät vaikutukset(hyötyjät ja haitankärsijät)
• Välilliset ja epäsuorat vaikutukset,vaikutusketjut (mm. raaka-aineiden jamateriaalien hankintaketjut ja tuotanto-olosuhteet)
• Pitkän aikavälin vaikutukset (ml.tulevien sukupolvien mahdollisuudet)
INFRAN TALOUDELLINEN KESTÄVYYS
Tekninen toimivuus
• Infran käyttöikä(suunniteltu vs. toteutuma)
• Infrarakenteidenhuollettavuus, korjattavuus jamuuntojoustavuus
• Huoltovarmuus
• Riskien hallinta
Elinkaarivaikutukset
• Investointienkokonaistaloudellisuus
• Rakenteiden huollettavuuden,korjattavuuden jamuuntojoustavuuden vaikutuksetylläpitokustannuksiin jaomaisuuden hallintaan
RILin tietoisku 24.10.2019 Riina Känkänen
Vaikutuksetliikennejärjestelmän jayhdyskuntarakenteenkehittämiseen
• Vaikutukset liikennejärjestelmäntoimivuuteen ja taloudellisuuteen
• Yhdyskuntarakenteentiivistäminen ja täydentäminen,olemassa olevan infranhyödyntäminen
• Maankäytön muuntojoustavuus
SUUNNITTELUN MERKITYS KESTÄVYYDEN EDISTÄMISESSÄ
Infrarakentamisen vaikutuksistayli 90 % ja valtaosa myöskustannuksista ratkaistaansuunnittelun eri vaiheissa.
Maankäytönsuunnittelu
Hankkeidensuunnittelu Toteutus Kunnossapito
Käytöstäpoistaminen/ uusiokäyttö
”Resurssiviisaudella vähennetään infrarakentamisen päästöjäja muita ympäristöhaittoja sekä parannetaan usein myöshankkeiden kustannustehokkuutta.
Merkittävimmät haasteet eivät ole teknisiä: Välittömiäpäästö- ja kustannussäästöjä voidaan aikaansaada jopelkästään totuttua suunnittelukulttuuria ja näkökulmaamuuttamalla.
Kestävässä infrarakentamisessa huomioidaaninfrastruktuurin koko elinkaari sekä ekologinen, sosiaalinenja taloudellinen kestävyys.
Riina KänkänenDevelopment managerSustainable Urban Development
M +358 (40) 7688084riina.kankanen@ramboll.fi@RiinaKankanen
Kiitos !
top related