doctrina esitys 13_3_2014_es

Terveystaloustieteellisen vaikuttavuuden kehitysnäkymät ja kansansairaudet.

- uusia tutkimustuloksia 2014.

Eero Siljander,

CHESS, THL, 13.3.2014.

08/17-19/2011 the economic risk factors of LTC care / Eero Siljander 1

Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?

• Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt, selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.

• Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia (15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).

• Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä tapaturmien aiheuttamat vammat.

9.6.2014 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 2

Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.

Sosio-ekonominen aspekti unohdettu ?

• Yksi vähän tutkittu ja ymmärretty aihe on kuitenkin hoitomyöntyvyyden sosio-ekonominen puoli.

• Kysymykset:

• Aiheuttaako huono hoito huonoa ”komplianssia” ?

• Vai sosio-ekonominen status huonoa ”komplianssia” ?

• Aiheuttaako huono ”komplianssi” sosio-ekonomisia terveyseroja?

• -> näistä teemoista löytyy vähän tutkimuksia.


Kuvio 1. Kuolleisuuserot (suhteelliset) tuloryhmittäin Suomessa, 30 vuotta täyttäneet naiset ja miehet.

Suhteellinen kuolleisuus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1

Suurituloisin

2 3 4 5 6 7 8 9 10

PienituloisinTulokymmenykset

Naiset

Miehet

Lähde: Martikainen ym. 2001


Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.

Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)

kaikista tapauksista

Hampaattomuus 80 %

Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %

Alkoholikuolemat 50–60 %

Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %

Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %

Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %

Diabetes 30 %

Selkäsairaudet 30 %

Nivelrikko 30 %

Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %

Syöpäkuolemat 20–30 %

Näkö- ja kuulovammat 20 %

Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.


Mitä terveyseroille voidaan tehdä? • I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa

tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu haitakeverotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus sekä huumeiden vastainen politiikka.

• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikunta- ja elintapaneuvonta.

• Ravitsemusneuvonta ja -terapia: vähärasvainen, vähäsuolainen & terveellinen ruokavalio.

• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi hyödyntäminen.

• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.

• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat, turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.


Mitä tiedämme terveystaloustieteellisestä vaikuttavuudesta ?

• Terveystaloustieteellinen ja epidemiologinen PUBMED-haku esim. sanalla ”compliance” tuotti 100 000 tieteellistä artikkelia !

• Duodecim, Cohcrane-library -> kirjallisuuskatsaukset.

• Terveysportti.fi, lääkärin tietokannat.

• THL:n kansalliset tietoarkistot: Hilmo, avoHilmo, Terveys2011-, ATH-, Dehko- ym. seurantadata.

• Johtopäätös: tieteellistä tutkimusta löytyy runsaasti, mutta miten on sen soveltaminen laita? Löydettävyys?


Lisääkö tieto tuskaa ?

• Monet lääkitykset, jotka ovat vaikuttavampia ja sivuvaikutuksiltaan vähäisempiä saattavat olla marginaalisten potilasryhmien kannalta aivan maksuhalukkuuden ja –kyvyn rajoilla.

• Ristiriita: tutkimustulokset vs. yhteiskunnallinen agenda?

• Ristiriita: asiantuntijat vs. some ja muut tietolähteet?

• Esim. Ikääntyneiden naisten statiinihoidoilla todettu huono kliininen vaikuttavuus, silti hoitoa annetaan.

• Esim. rokotukset, informaation runsaus ja paikoittainen jäsentymättömyys. Informaatioähky?


UUSIA TULOKSIA – IKÄÄNTYNEIDEN LAITOSHOITO


IKÄÄNTYNEIDEN ERITYISKYSYMYKSET • - FAKTAT:

• * Diagnoosien vakioinnista huolimatta laitoshoitoon päätymisessä on merkittäviä sosioekonomisia eroja.

• * Alimmassa tuloviidenneksessä oleva henkilö (nettotuloilla mitattuna) siirtyy laitoshoitoon 2-kertaa todennäköisemmin kuin suurituloisimmassa viidenneksessä oleva.

• * Tulos huomioi sairaudet, iän, sukupuolen, siviilisäädyn ja leskeytymisen.

• * Pohjautuu kattavaan THL:n Terveys2000-aineistoon.

• Lähde: Siljander, Eero (2014): Income as a determinant of Institutional LTC care.


Ikääntyneiden laitoshoidon riskit

• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna: ”hoivariskit ja hoivaturva”.

• - Tutkimus perustuu kymmenen vuoden rekisteriseurantaan laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.

• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.

• Keskeiset tulokset (julkaistaan tieteellisessä journaalissa)

• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso, muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.

• - Myös aivoinfarkti, syöpä ja tules -ongelmat (lonkan ja polven nivelrikko) merkittäviä riskitekijöitä.


Yhteenveto – omaishoidon tuki - palkkiot (1).

• Kunnissa on hyvin vaihtelevia käytäntöjä omaishoidon tuen ja sen palkkioiden suhteen. Erityisesti palkkioluokkien lukumäärä vaihtelee huomattavasti (pääasiassa 2-4 kpl).

• Lakisääteisesti ohjatut alin palkkio (364,35 €/kk, v.2012) ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen palkkio (728,69 €/kk) muodostavat kaksi selkeästi erottuvaa palkkioluokkaa kuntien palkkiotaulukoissa.

• Keskimääräinen omaishoidon tuen palkkio oli brutto 445 €/kk, keskihajonta 76 €/kk vuonna 2012.

• 88 % maksetuista palkkioista keskittyy kahteen alimpaan palkkioluokkaan, joiden keskiarvopalkkiot olivat brutto 366 €/kk ja 536 €/kk.

• - Omaishoidon tuen palkkiot vaihtelevat pääasiassa välillä brutto 366 €/kk – 737 €/kk. Näihin luokkiin mahtuu 97 % tuensaajista.

9.6.2014 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 12


Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen ja muistisairaudet omaishoidon suurimpina tarvetekijöinä !

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

Kuvio. Omaishoidon pääasiallinen tarvetekijä, hlöä, 2012.

Omaishoitajien ikäjakauman kehitys, 2012-2010.


Yhteenveto - omaishoitajien vapaapäivät (2)

• Kunnat tarjoavat monipuolisesti lyhytaikaisia laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja sekä sijaishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Myös palveluseteleiden käyttö on yleistymässä.

• Silti lähes 50 % omaishoitajista ei useista eri syistä pitänyt lakisääteisiä vapaitaan. Useimmiten omaiset eivät halunneet siirtää, tai omaishoidettava ei itse halunnut lähteä, tilapäisesti muualle hoitoon kotoaan.

• Montako omaishoidon tuella hoidettavaa olisi laitoksessa ilman omaishoitoa ?

• Laskelma oli varsin suoraviivainen (n=182 kuntaa) ja tässä tulokset: Max= 57 % tai 11188 oh -asiakasta, Keskiarvo-=44 % tai 8747 oh -asiakasta, Min=32 % tai 6305 oh -asiakasta.

• Tämä suhteessa 19 642 omaishoidon asiakkaaseen.


The good news :)

• Suomessa todettu tutkimuksissa ja lääkäripraktiikassa pääosin hyvä hoitomyöntyvyys!

• Monissa sairauksissa kuten nivelreumassa saavutettu merkittävää kehitystä 2000-luvulla.

• Duodecim, Terveysportti.fi, Käypä hoito –suositukset seuraavat uusinta kliinistä ja terveystaloustieteellistä tutkimustietoa.

• Mm. THL:ssä seurataan jatkuvasti kansansairauksien kehitystä ja hoitomyöntyvyyteen liittyviä indikaattoreita.


skenaarioita

17 Oletukset sepelvatimotaudin kehityksestä: vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo-

tietojen perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkilöä vuonna 2006) ja muutokset KTL:n

arvioon)

0

0.05

0.1

0.15

0.2

0.25

0.3

0.35

0.4

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85

Sepelvaltimotauti naiset 2020

Sepelvaltimotauti naiset 2007

Sepelvaltimotauti miehet 2020

Sepelvaltimotauti miehet 2007

Prosentteina (1/100).

Unto Häkkinen ja Mikko Peltola – Terveys- ja

sosiaalitalouden yksikkö – CHESS / THL

19.10.2008

18 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero

Siljander, THL.

Oletukset diabeteksen kehityksestä vuoden 2007 taso perustuu Kela korvausten ja Hilmo-tietojen

perusteella laskettuun esiiintyvyteen (1. 6 milj henkilöä vuonna 2006) ja muutokset KTL:n arvioon)

0

0.05

0.1

0.15

0.2

0.25

0.3

0.35

0.4

0.45

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

diabetes naiset 2040



diabetes miehet 2040



Unto Häkkinen ja Mikko Peltola – Terveys-

ja sosiaalitalouden yksikkö – CHESS / THL

19.10.2008

08/17-19/2011 HEALTH AND SOCIAL CARE IN FINLAND 2011 / Eero Siljander 19

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

30 40 50 60 70 80 90

Age

Stroke prevalence rates for 30-90 year olds. (Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance

institution (Kela) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)

Stroke women 2040

Stroke women 2020

Stroke women 2007

Stroke men 2040

Stroke men 2020

Stroke men 2007

Tulokset ja

johtopäätökset:

- Optimistisella

ennusteella ja

panostuksilla terveyden

edistämiseen voidaan

saavuttaa (vrt. status quo):

-> parhaimmillaan 10

prosentin säästö

terveydenhuollon ja

pitkäaikaishoidon

kustannuksissa v.2007-

2039.

- Vuositasolla 1,26 %

(best) vs. kustannusten

kasvu vrt. 1,43 % (status

quo)

Kumuloituva kehitys !

20 9.6.2014 Erikoistutkija, Eero

Siljander, THL.

2007

milj euroa

2020

milj euroe

2039

milj euroa

Muutos

2020/2007

%

Muutos

2020/2007

%

vuodessa

Muutos

2039/2007

%

Muutos

2040/200

7 %

vuodessa

Naivi ennuste

Miehet 4919 6192 8037 25.9 1.94 63.4 1.55Naiset 6696 7967 10240 19.0 1.46 52.9 1.34Yhteensä 11615 14159 18277 21.9 1.66 57.4 1.43Kuoleman läheisyyden

sisältämä ennuste

Miehet 4919 6001 7506 22.0 1.67 52.6 1.33Naiset 6696 7785 10117 16.3 1.26 51.1 1.30Yhteensä 11615 13786 17624 18.7 1.44 51.7 1.31Diabeteksen muutoksen ja

kuoleman läheisyyden

sisältämä ennuste

Miehet 4919 6340 8227 28.9 2.14 67.2 1.62Naiset 6696 8022 10619 19.8 1.52 58.6 1.45Yhteensä 11615 14362 18846 23.6 1.78 62.2 1.52Sepelvaltimotaudin muutoksen ja

kuoleman läheisyyden sisältämä

ennuste

Miehet 4919 5927 7948 20.5 1.57 61.6 1.51Naiset 6696 7750 10070 15.7 1.22 50.4 1.28Yhteensä 11615 13677 18018 17.7 1.37 55.1 1.38Stroken muutoksen ja kuoleman

läheisyyden sisältämä ennuste

Miehet 4919 5947 7384 20.9 1.59 50.1 1.28Naiset 6696 7713 9968 15.2 1.19 48.9 1.25Yhteensä 11615 13660 17352 17.6 1.36 49.4 1.26

Diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja

stroken muutoksen ja kuoleman

läheisyyden sisältämä ennuste

Miehet 4919 6179 7435 25.6 1.92 51.1 1.30Naiset 6696 8032 10390 19.9 1.53 55.2 1.38Yhteensä 11615 14211 17825 22.3 1.69 53.5 1.35

Terveyden- ja vanhustenhuollonmenojen kehitys erilaisilla skenaarioilla

KIITOS MIELENKIINNOSTA !

• Eero Siljander,

• CHESS/THL,

• Puh. 029 524 7729

• [email protected]


doctrina esitys 13_3_2014_es

Health & Medicine