into magazine 2010

Business Magazine 2010

Ammattina taikuus

- - - - - - - - -Intohimona Piirtäminen

- - - - - - - - -Syväjohtaminen

- - - - - - - - -Halavatun

Papat- - - - - - - - -

Crazy Town yrittäjäyhteisö

Startteri • Intotalon valmennukset • Menestysreseptit

Suomen tyytyväisimmät asiakkaat* asioivat Lähivakuutuksessa. Liity joukkoon ja tule keskustelemaan yrityksesi kokonaisturvasta.

Lähivakuutus on oiva kumppani vakuutusasioissa. Olipa kyseessä mikä yritysvakuuttamisen osa-alue tahansa, Lähivakuutuksen asian-tuntija räätälöi yrityksesi näköisen, helposti hallinnoitavan kokonai-suuden. Lähivakuutuksen kumppanina työeläkevakuutuksissa toimii Eläke-Fennia.

Tervetuloa!

www.lahivakuutus.fi

Hyvä yrittäjä,

Saatko varmasti Suomen parasta

vakuutuspalvelua?

*) E

PSI R

atin

g as

iaka

styy

tyvä

isyy

stut

kim

us: S

uom

en v

ahin

kova

kuut

usyh

tiöt

2006

, 200

7,20

08, 2

009,

Yks

ityis

asia

kkaa

t

Jäätelötiimimme tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tilata omalle henkilökunnalle, yhteistyökumppaneillenne sekä asiakkaillenne

jäätelöseteleitä. Jäätelöt voidaan lunastaa seteleillä Ingmanin Raatihuoneentorin jäätelökioskilta. Muistattehan, että Ingmanin jäätelöt ovat täysin kotimaisia. Ostamalla jäätelöseteleitä tuette

kainuulaisia nuoria yrittäjyyden polulla.

VALITTAVISSA OLEVAT TUOTTEET:Raatihuoneen kioski, IngmanJäätelöpallo, pieni 1,80 €Jäätelöpallo, iso 2,80 €Avoinna 1.5 alkaen (säävaraus)

Yhteyshenkilö:Essi [email protected] 321 2061

Intohimo-tiimi toivottaa teille

MAUKASTA JÄÄTELÖKESÄÄ!

Ostat laskutetaan tilauksen mukaan (minimitilausmäärä 20 kpl)Setelit ovat voimassa heinäkuun2010 loppuun asti.

Setelit käyvät ainoastaan Kajaanin Raatihuoneentorin Ingmanin kioskilla.

Kymmenen vuott a sitt en en ti ennyt todellakaan mihin olin ryhtymässä. Into oli kova, ja samoin usko omiin kykyihin. Viimeisen potkun yritt äjyy-teen antoivat ensimmäiset asiakkaani, jotka kärtti vät minua laskutt amaan te-kemästäni työstä. Toukokuussa 2000 perusti n oman yrityksen ja sen jälkeen aika on sujahtanut vauhdilla.

Intotalon valmennusten teesi ”Yrit-täjyys lähtee jokaisesta itsestä, ei liikeideasta”, pitää ainakin minun kohdallani täysin paikkansa. Alussa mi-nulla ei todellakaan ollut mitään ideaa – tein kaikkea tapahtumista koulutuk-siin ja logosuunnitt elusta hevosen-paskan myynti in. Mutt a kaikkia näitä

kokeiluita yhdisti halu tehdä bisnestä omalla työllä ja osaamisella. Yritt äjyys kuori päältäni ujon ulkokuoren ja antoi viimeisen ripauksen rohkeutt a ott aa yhteytt ä eri alojen osaajiin ja mennä esitt elemään itseäni tuntematt omille ihmisille. Näiden tapaamisten ja asia-kaskontakti en kautt a oma osaamiseni ja liiketoimintani alkoi kirkastua.

Kymmenen vuott a yritt äjänä on nyt ta-kana ja yritt äjyys on vienyt minua Kai-nuusta Pafokselle ja Kaliforniaan. Liho-maan en ole vielä päässyt, mutt a se on toisaalta ihan hyvä asia. Eniten olen lihott anut omaa verkostoani ja yhte-yksiä yritt äjiin. Kainuulaisten nuorten yritt äjien yhteisöstä sai alkunsa myös

Intotalon idea. Viisi eri aloja edusta-vaa yritystä oli löytänyt toisensa, sillä koimme ett ä saimme enemmän apua ideoihimme toisiltamme kuin mil-tään julkisilta tahoilta. Kokemukseni on osoitt anut yritt äjävuosieni aikana, ett ä yritt äjän paras kaveri on toinen yritt äjä.

Entä Sinä? Millainen voisi olla Sinun yritt äjätarinasi kymmenen vuoden ku-lutt ua? Oletko valmiina? Into Magazi-ne pitää sisällään jälleen erilaisia tari-noita yritt äjistä, yritt äjyydestä ja jotain siitä sivusta. Intoa yritt äjyyteen!

Ollis Leppänenyritt äjyysvalmentaja

www.intotalo.com

INTO BUSINESS MAGAZINE on Intotalon osuuskunnan kustantama yrittäjyyteen rohkaiseva vuosittainen julkaisu PÄÄTOIMITTAJA Ollis Leppänen • TOIMITUS Intotalon osuuskunta / Anne Kemppainen

PAINO PunaMusta • PAINOSMÄÄRÄ 2000 kpl Emme vastaa julkaisussa esiintyvän aineiston painolaadusta tai tietojen oikeellisuudesta. Korvausvelvollisuus rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Yrittäminen vaatii rohkeata hyppyä tuntematto-maan. Energiajuomamainosta mukaillen: ”Yrittä-jyys antaa siivet”, ja ne pitää useimmiten kasvattaa lennossa. Yrittäjyys on yhtä aikaa pirun hauskaa ja epävarmaa – sen sain itsekin ensimmäisinä yrittäjä-vuosinani todeta.

Valmiina

Ollis on Intotalon yritt äjyys-valmentaja ja yksi toiminnan perustajista. Hän toimii aloitt a-vien yritt äjien ja pienyritt äjien valmentajana mm. Kainuussa, Kuusamossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Raahen seudulla. Kymmentä yritt äjävuott aan hän juhlistaa 15.5.2010.

www.henrikemppainen.com

Henri Kemppainen

LAPSUUDEN UNELMA

27-vuoti as Henri tekee keikkaa ympä-ri Suomen, mutt a ensimmäisen oikean esiintymisen hän teki ala-asteen joulu-juhlassa kaverinsa kanssa. ”Ala-asteella kiinnostus taikuuteen heräsi, kun näin telkkarissa taikureita tekemässä temppuja ja juontamassa ohjelmia, mutt a en silloin ti ennyt mis-sä alaa voisi oppia. Asia kuitenkin alkoi kiinnostaa enti stä enemmän, joten lai-nasin kirjastosta aiheeseen liitt yviä kir-joja ja aloiti n harjoitt elun. Ylä-asteella seurasin taikuutt a, mutt a en oikeastaan treenannut niin paljoa, koska silloin moni muu asia tuntui tärkeämmältä. Kiinnostus pysyi kuitenkin yllä koko ajan. Kasiluokalla olin kirjoitt anut ai-neen ’Minusta tulee isona taikuri’, jonka

äiti vasti kään löysi. Lukiossa ollessa harjoitt elin taas enemmän ja

heiti n ensimmäisiä virallisia keikkoja.

Viimeisenä kouluvuo-

tena alkoi ajatus taikuu-desta ammat-

ti na kirkastua enti sestään.”

Lukion jälkeen vuorossa oli armeijan käynti , jonka jälkeen Henri suoritti juontamis- ja esiintymiskoulutuksen Turussa. ”Se oli hyvää oppia tulevaisuutt a var-ten, mutt a nuorena en vielä osannut ott aa siitä kaikkea irti .” Pian koulutuksen jälkeen Henri aloit-ti media-alan opinnot ensin Torniossa, josta siirtyi opiskelemaan alaa Ouluun

vuonna 2004. Samaan aikaan Henri jul-kaisi omat netti sivunsa ja keikkaa alkoi tulla kunnolla ympäri Suomea. ”Netti sivut vaikutti vat paljon kysyn-tään, sillä sitä kautt a minut oli helppo löytää ja hiljalleen homma alkoi kas-vaa enti stä isommaksi. Olin jo silloin päätt änyt panostaa kunnolla unelmani toteutumiseen ja uskoin siihen, ett ä onnistun. Omiin unelmiin kannatt aa uskoa, vaikka niiden toteutumiseen saatt aisi mennä vuosiakin!”

Vuonna 2007 Henri oli jo ammatti lais-taikuri, mutt a vaikka töitä riitti , halusi hän saada kunnialla paperit pois kou-lusta. ”Iso apu koulun aikana oli siellä toi-miva yrityshautomo, josta sain ammat-ti laisen neuvoja oman yrityksen pyö-ritt ämiseen. Vuonna 2008 valmistuin ja sen jälkeen olenkin täysipäiväisesti keskitt ynyt taikuuteen.” Kiinnostus alaa kohtaan on Henrin mukaan pysynyt yllä palavasta intohi-mosta taikuuteen. Nykyisin hänellä on harvoin sellaisia päiviä, jolloin ei ole halua harjoitella, mutt a jaksamisen kannalta on tärkeää pitää myös lomaa taikuudesta ja ott aa rennosti .

ESIINTYMISEN TAIKUUS

Monet ovat varmasti nähneet taikurin esiintymisen televisiosta, mutt a livenä se on Henrin mukaan täysin omanlai-sensa kokemus ja varsinkin silloin kun tehdään lähitaikuutt a niin, ett ä taikuri on ihmisten luona eikä kaukana lavalla. ”Minua taikuudessa kiehtoo esiin-tyminen. Taikuri on esiintyjä ja lähtö-kohtaisesti esiintymisestä tulee tykätä,

Hyrynsalmelta kotoisin olevan Henrin ammattia voisi kuvailla jokaisen pikkupojan unelmaduu-niksi. Mutta niin kuin jokaisen yrittäjän, myös taikurin työ on kovaa puurtamista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä.

koska muuten tätä työtä ei voi tehdä. Karkeasti sanott una 95 % jokaisesta oh-jelmanumerosta on esiintymistä.” Henri kertoo, ett ä työssä mielenkiin-toista on se, ett ä lajissa kukaan ei ole ikinä valmis, vaan aina on jotain kehitet-tävää. Yksikään ”työpäivä” ei ole ikinä samanlainen ja ympäristö vaihtuu. ”Itse teen esimerkiksi esiintymisiä mm. juhlissa, yksityisti laisuuksissa sekä messuilla yritysten ständeillä, houku-tellen ihmisiä pysähtymään hetkeksi katsomaan taikuutt a ja tutustumaan yrityksen tarjontaan. Tässä ammati s-sa minulle tärkeintä on saada ihmiset hämmästymään taikuudesta ja naura-maan samalla. Kun itse on harjoitellut jotain ti ett yä temppua yli vuoden ja saat sillä ihmiset hyvälle tuulelle, se on pal-kitsevaa kun sen on pystynyt antamaan omalla osaamisella. Esiintymistyylini ja luonteeni eivät ole jäykkiä, vaan huu-moripitoisia, mutt a pääpaino on aina taikuudessa. Oma vahvuuteni on lisäksi se, ett ä pystyn sulautumaan ja eläyty-mään muihinkin rooleihin tarvitt aessa ja ratkaisemaan asiakkaan ongelman.”

Monelle taikuudesta tulee ensimmäi-senä mieleen hatusta nostetut kanit ja kauniit naiset taikurin avustajina. Myös Vegasista vinkkejä taikuuteen hakemas-sa käynyt Henri kertoo, ett ei asia mo-nesti ole näin mustavalkoinen. ”Itse en ole pelkästään ilmapallonpu-haltaja. Ennakkoluuloja on monella niin paljon, mutt a onneksi olen saanut ne aina murrett ua. Useimmiten luullaan, ett ä taikuus on vain lasten viihdett ä, mutt a tämä on loistavaa ohjelmaa niin yksityisille kuin yrityksillekin.”

Parhaimmillaan Henri kokee olevansa silloin, kun hän esiintyy aikuisyleisölle. ”Lapsille en ole tehnyt omaa ohjel-maa, sillä ala on vaati vaa ja johonkin ti ett yyn kohderyhmään tulee harjoitt e-lussa keskitt yä. Itselläni erityisosaami-nen on keskitt ynyt lähitaikuuteen eli niin sanott uun Close Up-taikuuteen, jossa jokainen pääsee kosketuksiin taikuuden

kanssa eritt äin läheltä ja siitä jää katsojalle henkilökohtainen muisto. Lavalle suunnitt elen tällä hetkellä uutt a isompaa showta ja ideoita riitt ää!” Henri kertoo innostunees-ti .

TYÖ JA ELÄMÄNTAPA

Henrille yritt äminen on tär-keää ja lisäksi toimeentu-lon lähde. ”On hienoa ett ä harras-tus on ammatti ja ammatti on harrastus. Taikuus on minulle rakas elämäntapa. Yritt ämisessä hienoa on, ett ä saan teh-dä asiat niin kuin haluan ja suunnitella omat aikatauluni. En voi ainakaan va-litt aa myöhemmin, ett ä en ole saanut tehdä juuri sitä mitä haluan.”

Pariin ott eeseen SM-kilpailuissa palki-tun taikurin työ ei ole pelkkää glitt eriä ja esiintymiskeikkoja, vaan myös raakaa työtä. ”Yritt äjänä hoidan itse kaiken asiakas-suhteiden hankkimisesta niiden ylläpi-toon sekä muun muassa markkinoinnin ja laskutuksen. Lisäksi järjestelen tule-via keikkoja ja käyn katsomassa tulevia keikkapaikkoja, jott a voin suunnitella ohjelman niihin sopiviksi. Tämän lisäk-si koko ajan tulee harjoitella akti ivisesti vanhoja ja uusia temppuja sekä suunni-tella uusia ohjelmanumeroita sekä pitää yllä perus sorminäppäryytt ä.”

Yritt äjälle iso käynti kortti on oman työn jälki ja tämän tosiasian on huomannut myös Henri. ”Omana valtti kortti na pidän sitä, ett ä teen aina parhaan mahdollisen keikan. Siitä asiakas kertoo muille ja sen kautt a saan aina uusia keikkoja. Lisäksi iso apu tässä työssä on hyvät yhteistyökumppa-nit ja laaja verkosto, joka on kasvanut paljon viimeisen kahden vuoden aika-na. Yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa omaa yritystoimintaani, sillä heidän kaut-ta saan paljon keikkaa sekä vaihdett ua

a j a -tuksia kaikesta mahdollisesta. Lisäksi saan heiltä rakentavia kommentt eja ja mielipiteitä. Verkostoa tarvitsee aina ja se on jokai-selle yritt äjälle tärkeä tukipilari.”

Kainuun ja kainuulaisuuden merkitys hyrynsalmelaiselle Henrille on suuri. ”Se merkitsee mulle todella paljon ja on iso vahvuus. Elämäni ensimmäiset 18 vuott a sain kasvaa koti paikkakunnallani hyvässä ilmapiirissä. Etelässä ei todel-lakaan kannata hävetä kainuulaisuutt a, vaan ihmiset ennemminkin tykkäävät sii-tä kun on oma murre ja on oma itsensä, eikä peitt ele sitä mitenkään. Olen saa-nut huomata, ett ä rehti kainuulaisuus on saanut ihmiset puhumaan ja hyvälle tuulelle. Missä tahansa kuljenkin, niin pyrin kertomaan sen mistä olen kotoisin ja tuomaan kainuulaisuutt a esille.”

Tulevaisuuden Henri näkee vahvasti tai-kuuden parissa. ”Toivott avasti jatkossakin tulee sa-maan malliin keikkaa, joissa teen enti stä enemmän oman näköisiä jutt uja, mitä olen itse kehitt änyt. Pyörää ei kannata lähteä keksimään uudelleen, mutt a siitä voi tehdä erilaisen. Jatkossakin tavoite on, ett ä teen omaa persoonallista tai-kuutt a ja saan viihdytt ää sekä hämmäs-tytt ää ihmisiä.”

Teksti : Anne Kemppainen Kuvat: Henri Kemppainen , sxc.hu

5 Into Business Magazine

www.crazytown.fi

Yhteisöstä yrittäjälle

Crazy Town yrittäjäyhteisöt tarjoavat pienyrittäjille toimitilan lisäksi aktiivisen verkoston ja rutkasti erilaisia uusia bisnesmahdollisuuksia. Vuonna 2003 perustettu Crazy Town toimii Jyväskylässä, Porissa ja Vuokatissa. Yritysverkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 30 eri yritystä, joiden toimialat vaihtelevat markkinointipalveluista autonvuokraukseen.

Ensimmäinen hullu kaupunki perustet-ti in Jyväskylään kuusi vuott a sitt en. Aja-tus yhteisön perustamiselle lähti yritt ä-jistä koostuvasta porukasta, joilla kaikilla oli sillä hetkellä tarvett a toimiti loille. He päätti vät rakentaa yhteisen ympäristön, missä yritt ää, vaihtaa ajatuksia, saada toinen toiselta apua ja tehdä töitä.

BISNEKSEN PARHAAKSI

Nyt Crazy Town yritt äjäyhteisöt toimivat Jyväskylän lisäksi Porissa ja Vuokati ssa. Yritt äjäyhteisön porukkaa yhdistää kivi-kovaan ammatti osaamiseen yhdistett y hullu luovuus. ”Yhteisössä toimiminen lisää yritt ä-jän hyvinvointi a, työssä jaksamista sekä yrityksen menestystä. Verkostoitumi-sen lisäksi Crazy Town tarjoaa oppimis-työkaluja sekä tukea markkinointi in ja yrityksen hallitt uun kasvuun. Yhteisö tarjoaakin ainutlaatuisia ratkaisuja jo-kaisen yritt äjän arjen haasteisiin. Kah-den ensimmäisen vuoden aikana yrityk-

sen liikevaihto kasvaa yritt äjäyhteisössä 5-50 %.” Jyväskylän Crazy Townilla toimiva Pe-trikki Tukiainen kertoo.

HYÖTYÄ JOKAISELLE

Yhtenä tärkeänä vaikutti mena yhtei-sön perustamiselle oli kustannuksissa säästäminen. Jokaisen pienen yritt äjän ei tarvinnut investoida suuria sum-mia esimerkiksi laitehankintoihin, sillä useimmat hankinnat tehti in yhteistuu-min. Crazy Townin yhtenä tavoitt eena on verkott uminen enti sestään. Jäsenyys mahdollistaa työskentelyn myös muissa Hullun kaupungin toimipisteissä, mikä helpott aa yrityksen toimimista ympäri Suomen.

Crazy Townilla on useita yhteisön ja lii-ketoiminnan kehitt ämisen työkaluja. Kaupunki pitää kokouksen kolme kertaa vuodessa luodakseen yhteistä kultt uu-ria ja perinteitä sekä taatakseen yritys-

ten kehitt ymisen yhteisöllisen; toinen toiselta oppimisen kautt a. Yhteisten kahvihetkien aikana käydään läpi ajankohtaisia aiheita, annetaan aikaa keskustelulle ja toisten kuuntele-miselle sekä ajatusten vaihdolle. Yhtei-söstä riippuen niitä järjestetään kerran viikossa. ”Aamukahvit ovat usein yhteisön ke-hitt ämisen foorumi ja katsaus yritysten tekemisiin. Jokainen kertoo esimerkiksi omia onnistumisiaan, mitä kaikkea ovat tehneet tai mokanneet. Positi ivinen ki-sailu ja toinen toisensa kannustaminen on ti enä parempiin suorituksiin. Usein aamukahvit kannustavat toimimaan, sillä ei sinne haluta mennä takki auki. Tämän takia asiat tuleekin tehtyä aina ajallaan! Jokainen yhteisö luo ti etenkin toiminnalleen omat käytäntönsä. Yhtei-sön kemioiden toimiminen on tärkeintä. Ihmisten tulee olla tosissaan yhteisössä toimimisessa, toimialasta riippumatt a.” Tukiainen lisää.

joiden toimialat vaihtelevat markkinointipalveluista autonvuokraukseen.

Strategia – Innovatiivisuus – Laatu

www.kajanusconsulting.�

www.fvscon.�

Generaattorin toimijat ovat saaneet tapahtumillaan, tempauksillaan ja pitkäjänteisellä toiminnallaan ihmisiä kömpimään esiin omista koloistaan ja suuntaamaan luovaa energiaansa omia intohimojaan kohti. Joitakin toiminta ärsyttää, mutta meitä se ihastuttaa.

Ei tarvitse olla kulttuurin himokuluttaja tai tanssin sala-rakastaja lähteäksesi mukaan Generaattorin kannus-tusjoukkoihin. Generaattorin toiminta hyvejää oikeasti ja se tarvitsee meidän kaikkien kajaanilaisten kannus-tusta ja näkyvää tukea.

Osta siis omat G-villasukat lämmittämään varpaitasi tai tilaa ikioma kausikortti Generaattorin vuoden 2010 esityksiin ja tuet merkittävällä panoksella nuorten luo-vaa toimintaa kotikonnuilla.

G-KAUSIKORTTI 2010Kortti oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Kajaanin Harrastajateatterin, Routa-ryhmän ja G-voiman esityk-siin Generaattorilla. Ei koske vierailuesityksiä. Kortti on henkilökohtainen. Liput esityksiin varattava etukä-teen Generaattorilta p. 08 626 061Hinta 50 euroa/kausikortti

G-VILLASUKATLasten koko 20 € M-koko 30 € L-koko 35 €

TILAA G-KAUSIKORTTI TAI G-VILLASUKAT:Puh. 08 626 061 taie-mail [email protected] • www.g-voima.fi Generaattori, Kauppakatu 36

Intotalon Menestysreseptit on kainuulaisia yrittäjiä, työntekijöitä ja opiskelijoita varten suunniteltu kohtaa-

missarja, jossa saat käytännön hyötyä työhösi ja voit solmia suhteita muiden samanhenkisten kanssa. Vuoden

aikana järjestetään neljä erilaista teematilaisuutta – myynti, johtaminen, vuorovaikutus ja luovuus

Iltapäivän ohjelma koostuu asiantuntijan menestysresep-ti-luennosta, kainuulaisesta esimerkkitarinasta, osallis-

tujien vuorovaikutuksesta sekä iltapalatarjoilusta.

”Syväjohtamisen pikakurssi”Vesa Nissinen

4.5.2010 klo 17–20, Wanha Kerho, Kajaaniilmoittautuminen viim. tiistaina 27.4.2010

”Neuvottelun voittaminen”Juhana Torkki

28.9.2010 klo 17–20, Snowpolis, Vuokatti ilmoittautuminen viim. tiistaina 21.9.2010

”Itsensä likoon laittaminen”

Jorma Uotinen24.11.2010 klo 17–20, Wanha Kerho, Kajaani

ilmoittautuminen viim. keskiviikkona 17.11.2010kiitos-ilta yökerho Onnelassa klo 20–22

Kohtaamisen hinta: 70€45€ / Kainuun Yrittäjien jäsenet,

Kainuun naisyrittäjät, Kajaanin nuorkauppa-kamarin jäsenet, Kuusamon yrittäjät

25€/ opiskelijatHintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero

Ilmoittautuminen: www.menestysreseptit.com/ilmoittautuminen

Lisätietoja: www.menestysreseptit.comJessica Myllyniemi p. 050 351 0293

[email protected] Kemppainen p. 040 537 9857

[email protected]

Tulossa2010:


Into Business Magazine 8

www.deeplead.com

Vesa Nissinen

Monelle m

eistä

johtaminen on

arkipäivää ja

käsitteenä tu

ttu.

Mutta m

itä

käytännössä on

syväjohtaminen?

Vesalla on takanaan pitkä historia johta-misen parissa, jonka aikana syväjohta-misen kulmakivet muokkautuivat. ”Kävin sotakorkeakoulua, jonka opin-noissa painoti n johtamista ja pärjäsin-kin niissä hyvin. Tänä aikana syntyi tun-ne, ett ä tämä on nyt se minun alueeni. Pyrin ja pääsin kadetti kouluun johtami-sen opett ajaksi vuonna -95, heti koulun loppumisen jälkeen. Samalla pääsin luomaan uutt a, sillä koulu oli siinä vai-heessa vielä uusi ja opetussuunnitelmat tarkistuksen alla. Aloin mietti ä, ett ä mi-ten koulutusta voitaisiin viedä uudelle tasolle lähinnä ihmisten johtamisen nä-kökulmasta ja kehitt ymisestä, mitä siinä vaiheessa ei ollut hirveästi opetett u.” ”Pian aloiti n idean eteenpäin ke-hitt ämisen ja jatkoin samalla opintoja Helsingin yliopistossa kasvatusti eteen puolella. Samalla syntyi tyylipuhdas opett aja-oppilasasetelma. Opiskelin ja tutkin omaa työtäni siitä näkökulmasta, miten sitä pääsisi kehitt ämään. Yhdessä opiskelijoiden kanssa lähdimme kehitt ä-mään uutt a johtamisen opetussuunni-telmaa.” Upseerin uransa aikana Vesa toimi kuusi vuott a reserviupseerikoulussa koulutt amassa joukkueenjohtajia. Kiin-nostus johtamisen perusasioihin kasvoi tarpeen kautt a. ”Olennainen kysymys oli, miten voi-daan koulutt aa parempia johtajia? Yhtä tärkeä kysymys oli, kuinka kehityn itse johtajana? Pohdin näitä kysymyksiä, koska samat asiat olivat minulle töissä arkipäivää.”

MITEN SYVÄJOHTAMINEN EROAA PERINTEISESTI AJATELLUSTA JOHTA-MISESTA?

”Syväjohtaminen ei ole teoriaa vaan oppimisenohjelma, jonka avulla ihmisiä valmennetaan kehitt ymään johtajina. Syväjohtaminen perustuu siihen, ett ä on olemassa sellaista vuorovaikutusta, jossa ihmiset innostuvat ja sitoutuvat asiaan aidosti moti vaati on kautt a. Tällöin tulok-set ovat täysin eri luokkaa, kuin ”mä nyt vaan teen tätä työtä”-asenteella. Koulu-tuksessa pyritään kehitt ämään ti ett yjä osa-alueita. Vaikka niissä ei tullakaan täydellisiksi, tunnistamme samalla nii-den vajavaisuuden. Kaikista kultt uureista löytyy sama johtamisilmiö, mikä johtaa parhaisiin tuloksiin ja se tapahtuu neljän kulmakiven kautt a, jotka ovat syväjohta-misen ydinsisältö. Näitä ovat luott amuk-sen rakentaminen, ihmisen yksi-löllinen koh-taaminen, eli a r v o s t u k s e n oso i ttaminen, joiden avulla ihmi-selle rakennetaan turvallinen olo - tyy-dytetään ihmisen tur-vallisuudentarve. Näiden avulla ei kui-tenkaan pystytä johtamaan muutosta. Nykymaailma muutt uu ja tarvitsemme muutoksen elementi t, jotka muodostu-vat kahdesta muusta kulmakivestä, ins-piroiva tapa moti voida ja älyllinen sti mu-lointi . Niiden avulla saadaan kyky toimia muutoksessa, kehitt ää, kehitt yä ja luoda

innovaati oita. Tämän päivän jatkuvas-sa muutoksessa, tarvitaan kaikkia näitä neljää osa-aluett a, jott a organisaati o voi menestyä.”

MISTÄ KANNATTAISI LÄHTEÄ LIIKKEELLE, KUN HALUAA HYVÄKSI JOHTAJAKSI?

”Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi opis-kelemalla asiaa itse mm. meidän koti si-vujen aineiston avulla sekä kirjoista Sy-väjohtaminen ja Sovella syväjohtamista. Tietenkin kannatt aa myös hakeutua val-mennukseen.”

MILLAINEN ON HYVÄ SYVÄJOHTAJA?

”Semmoista sanaa ei ole kun syväjohtaja, tai jos on ollut, niin se on haudatt u joskus 2000 vuott a sitt en. Koko ohjelmassa läh-tökohtana on, ett ä kukaan ei ole täydel-linen, ei ihmisenä, ei vuorovaikutt ajana eikä esimiehenäkään. Me olemme koko ajan matkalla ja kehitymme jatkuvasti .”

MITEN ESIMIES LÖYTÄÄ KULTAISEN KESKITIEN JOHTAMISELLE?

”Kuka määritt elee, onko johtaminen ja vuorovaikutus hyvää? Se on hirveän raa-kaa, mutt a se en ole minä, eikä minun äiti joka kertoo ett ä ”Vesa on hyvä poi-ka”. Muut ihmiset määritt elevät sen ja ennen kaikkea ne joita minä johdan. Sil-loin kun määritt ely tapahtuu itsensä ul-kopuolella, niin kaikki riippuu siitä miten otan vastaan palautett a. Samalla saan

www.menestysreseptit.com


Vesa Nissinen on everstiluutnantti, kasva-

tustieteen tohtori, johtamisen ja esimies-

valmennuksen dosentti, Deep Lead Oy:n

päävalmentaja ja syväjohtamisen ”isä”.

Johtamis-, esimies- ja vuorovaikutusval-

mennuksesta Vesalla on henkilökohtainen

lähes kahden vuosikymmenen mittainen

kokemus.

näkökulmaa siihen missä mennään. Yri-tyksen kannatt aa päivitt ää nykyti lanne ja palautt een jäsentynyt käytt ö. Palaut-teen saannin jälkeen määritellään, mikä on hyvin, missä on kehitt ämistä ja yksi kerrallaan lähdetään viemään asioita oi-keasti käytäntöön.”

MILLAINEN ON HYVÄ SYVÄJOHDETTAVA?

”Aiemmin lähdetti in liikkeelle esimies-koulutuksesta, mutt a tänä päivänä tuo kurssi on tarkoitett u kaikille. Jokainen ihminen vastaa itse omasta vuorovai-kutuksestaan ja käytt äytymisestään. Esimies on työssä vain YKSI vuorovaikut-taja. Jokaisen ihmisen pitää ott aa vastuu omasta rakentavasta vuorovaikutukses-ta. Esimies ei voi yksin rakentaa työilma-piiriä. Aiemmin mainitsemaani neljää kulmakiveä voidaan soveltaa ihan joka puolella - työssä ja harrastuksissa. On ihan sama oletko esimies, asiantunti ja vai työntekijä, ne toimivat aina. Mahtavinta tässä onkin se, ett ä me voidaan jakaa tämä kaikkien kanssa! Kaikki sitoutuvat valmennukseen ja me oikeasti yritetään toimia tämän luott amuksen kautt a. Me emme halua valmentaa vain esimiehiä vaan koko porukkaa, se on yhteisen toi-minnan lopputuloksen kannalta tärkeää.”

MITEN PYSTYTÄÄN VARMISTAMAAN HYVÄ VUOROVAIKUTUS TYÖPAIKOILLA?

”Vuorovaikutus voidaan varmistaa mo-nella eri tavalla - mitt aamalla, ryhmä-

tasolla tai henkilötasolla. Tällä tavalla nähdään, mikä homma ei ole vielä ihan toimivaa. Toinen asia on selkeä pelisään-töjen sopiminen - niitä ei voi kirjoitt aa mihinkään. Ihmisten pitää sopia keske-nään, mitkä asiat halutaan säilytt ää ja mitkä ovat sellaisia mitä pyritään pois-tamaan. Työporukka tekee itse pelisään-nöt, ei esimies.”

MISSÄ TOIVOISIT SYVÄJOHTAMISEN OLEVAN VUONNA 2020? Oma strateginen tavoite tulevaisuudelle on se, ett ä tutkimusten kautt a todett una syväjohtaminen on vaikutt avin oppimis-ohjelma. Se on käytössä niin laajasti , ett ä olemme myötävaikutt amassa yhteiskun-nan kehitt ämiseen. Tätä kautt a syntyy innovaati oilmapiiri ja se mistä menestys riippuu tulevaisuudessa. Lisäksi tavoite on saada ulkomailta kumppaneita, jotka myös tuott avat syväjohtamisen valmen-nusta maakohtaisesti . Lisäksi voitaisiin palvella isoja suomalaisia yhti öitä, jotka toimivat ulkomailla. Toiveena olisi myös, ett ä syväjohtaminen on silloin valti on hallinnon virallinen kehitt ämisohjelma.

MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT YRITTÄJILLE SYVÄJOHTAMISESTA?

”Yritysmaailmassa on se ongelma, ett ä yritt äjällä on usein pelko delegoida ja luovutt aa vastuuta. Yritt äjien on vaikea laskea lankoja käsistään, koska yritys on hänen oma lapsensa. On hirveän vaikeaa antaa vastuuta ja vapautt a niille henki-löille, jotka haluavat olla osana yritystä,

mutt a jotka eivät kuitenkaan halua olla kontrollin alaisina koko ajan. Jokainen ihminen haluaa saada toiminnanvapaut-ta ja itsemääräämisoikeutt a. Yritt äjien on vaikea luopua henkisestä omaisuu-destaan, mutt a lankoja ei saa kiristää liikaa omissa näpeissä. Tämä on vaikea asetelma, kun puhutaan pk-yrityksistä. Tarvitaan siviilirohkeutt a, just sitä ett ä uskaltaa. Kun ihmiset näkevät ett ä hei-hin luotetaan, niin heistä saa paljon enemmän irti . Se maksaa kyllä itsensä takaisin, pitää vaan uskaltaa - jos et us-kalla, et saa. Virheitä tulee, mutt a niistä pitää oppia. Vuorovaikutus on se alue, missä pystytt äisiin eniten tuott amaan tuloksia ja nostamaan suorituskykyä. Vuorovaikutuksen laatuun kannatt aakin satsata. Siinä on niin paljon potenti aalia ja se maksaa pienellekin yritt äjälle kaikis-ta vähiten.”

MIKSI KANNATTAA TULLA KUUNTELEMAAN VESA NISSISTÄ MENESTYSRESEPTIT KOHTAAMIS-SARJAAN?

”Illan aika mennään niin hyvin konkreti -aan, ett ä ihmiset saavat heti joitain asi-oita käytäntöön vietäväksi maksamatt a siitä kuitenkaan niin sanotusti mitään. Siitä saa ihan konkreetti sta toimintamal-lia, jota kukin voi soveltaa.”

INTOHIMONA

www.piirtäjä.fi

Suomussalmelta kotoisin oleva 24-vuoti as Juha-Matti Kinnunen aloitti piirtämisen jo kolmevuoti aana. Kynä on pysynyt kädessä siitä lähti en ahkerasti ja vuosien saatossa syntyneiden piirros-ten määrä on vain arvailtavissa. Yläasteen jälkeen kolme vuott a kului kokin opintojen parissa, mutt a ammatti ei tuntunut oike-alta. Armeijan jälkeen Juhis muutti Kajaaniin ja opiskeli media-assistenti ksi. Opinnäytetyön tekemisessä hän sai hyödyntää eri-koisosaamistaan ja teki oman sarjakuvalehden.

Tällä hetkellä Juhis työllistää itsensä piirtäjänä. Unelmien am-matti on kuljett anut jo ympäri maailmaa ja viime vuonna tussit ja piirroslehti öt matkasivat hänen mukanaan viikon ajaksi Islan-ti in. Siellä Juhis pääsi tuomaan taitojaan esille ja tutustumaan muihin nuoriin yritt äjiin.

MAHDOLLISUUKSIEN PIIRROSMAAILMA

Juhiksen suurimpana toiveena on, ett ä jatkossakin hän voi työl-listää itsensä piirtämisen parissa. ”Piirtämisessä minua kiehtoo se, ett ä koko ajan oppii jotain uutt a. Aina kun aloitt aa uuden työn tekemisen, ei ikinä ti edä varmuudella miltä lopputulos näytt ää.”

Juhiksen käsistä lähtee monipuolisesti eri piirrostyylit ja ideat piirroksiin tulevat yleensä muista sarjakuvista ja elokuvista. ”Itselläni on oma tyyli piirtää, mutt a pystyn tekemään ti etyn-

laisia piirroksia aina toimeksiannon mukaan. Tyylit vaihtelevat sarjakuvamaisesta realisti sempaan sekä yksinkertaisesta yksi-tyiskohtaiseen.”

”Teen toimeksiannon perusteella monia erilaisia piirroksia muun muassa yrityksille ja yksityishenkilöille. Tähän men-nessä olen tehnyt logoja ja yrityksien tarinoita sarjakuva-muotoon sekä kuvituskuvia esitt eisiin, mainoksiin ja Inter-net-sivuille elävöitt ämään materiaaleja. Yksityishenkilöille olen piirtänyt esimerkiksi karikatyyreja, joita he ovat anta-neet lahjaksi merkkipäivän kunniaksi. Oikeastaan piirros-kuvien hyödyntämiseen viesti nnän ja mainonnan elävöit-tämisessä ei ole mitään rajoituksia, kuin ehkä ainoastaan mielikuvitus.”

HAAVEENA OMA SARJAKUVA-ALBUMI

Päivästä toiseen piirtämisen luulisi ajan mitt aan puudutt avan, mutt a Juhis on toista mieltä. ”Joskus tuntuu siltä, ett ä piirtämiseen kyllästyy välillä, mutt a ei lopullisesti koskaan. Työssä tehtävien piirroksien lisäksi piir-rän edelleen myös vapaa-ajallani. Tulevaisuuden haaveena ja tavoitt eena minulla on oman sarjakuvan tekeminen.”

Teksti : Anne Kemppainen Kuva: Olli-Pekka Latvala

Vuosi sitten Intotalolle harjoitteluun tullut Juha-Matti hämmästytti kaikkia päivit-täin taidoillaan. Kynä sauhusi ja toinen toistaan hämmästyttävimpiä ja mieliku-vituksellisia piirroksia ilmestyi fläppitauluille ja kopiohuoneen suttupapereille. Missä tahansa Juhis liikkuikin, erilaisia kuvia oli ilmaantunut ilahduttamaan jo-kaisen arkipäivää.


JUHA-MATTI KINNUNEN [email protected]

Puh: 0400 687 196Portfolio: http://issuu.com/tupsu/docs/portfolio

LUE JUHIKSEN SARJAKUVA SIVULTA 23


www.halavatunpapat.com


Halavatun Papat Huumorilla

Halavatun Pappoihin liitetään vahvasti aito savolaisuus, huumori ja musiikki. Bänditoiminnan lisäksi Papat pyörit-tävät Iisalmessa koti paikkaa pitävää elämys- ja ohjelmapalveluyritystä, jossa jokainen pääsee tutustumaan siihen mistä kaikki on saanut alkunsa – pappatunturilla ajeluun.

MAITOLAITURILTA ESIINTYMISLAVOILLE

Pappojen Pete Kauppinen kertoo, ett ä aikoinaan toiminta sai alkunsa huumorin ja luovan hulluuden kautt a. ”80-luvun loppupuolella meillä oli harrasteyritys, jonka ti imoilta teimme keikkamatkoja. Ollessamme keikkamat-kalla Kainuussa näimme kaksi nuorta miestä ajamassa pappamopoilla maito-laituria ympäri hullunkiilto silmissään. Itselläni tuli silloin oma nuoruus mieleen ja teki mieli tehdä taas jotakin hullua. Moott oripyörää ei silloin raskinut ostaa, joten pappatunturi tuntui toimivalta vaihtoehdolta.”

”Toiminnan perustamisen alkuvaiheissa ei bändistä ja musiikista ollut puhett a, vaan teimme erilaisia videojutt uja ja esiinnyimme tapahtumissa. Ajatuksia kehitelti in koko ajan eteenpäin ja muu-taman ensimmäisen vuoden aikana te-kijäporukkaa tuli ja meni. Porukka alkoi kypsyä toimintaan vuosien 1994–1995 aikana. Silloin satt ui Salovaaran Pertti soitt amaan ja kysymään olisiko Papoilla jotain uutt a ti edossa. Eihän meillä mi-tään ollut, mutt a siinä ti lanteessa tuli pikaisesti valehdeltua, ett ä musiikkia oli

tehty ja niin sitä oli sitt en pakko oikeasti tehdä.”

PÄÄASIA KUNHAN ON HAUSKAA!

Nykyisin Pappojen yritystoiminnassa musiikki ja ohjelmapalvelut kulkevat käsi kädessä, mutt a bisneksen kannalta mu-siikki on tärkeämpää. ”Alkuun mopot olivat kaikki kaikessa, mutt a seitsemän vuott a sitt en musiikki alkoi ott aa suurempaa roolia ja tällä het-kellä se katt aa meidän toiminnasta noin 70 prosentti a.” Pete kertoo.

Halavatun Papat erott uu muista yrityk-sistä mopoillaan, Savon murteella ja aitoudella. Toiminnassa on myös erityi-sen tärkeää turvallisuus - varsinkin kun mopoilla ollaan liikenteessä - mutt a aina kaikki elämysretket vedetään rentoudel-la. Elämyspalveluissa uusien tuott eiden keksiminen on Peten mukaan vaikeaa, mutt a periaate on tehdä niistä mahdolli-simman omannäköisiä. ”Kaikessa ei tarvitse olla järkeä, kun-han se on hauskaa! Kun me keksitään jokin uusi jutt u, testaamme sitä ensin kavereilla ja päätämme sitt en otamme-ko sen mukaan tarjontaan.”

Pappojen musiikki ja teksti t kumpuavat omasta elämästä. ”Usein niistä asioista irtoaa teksti ä helpoiten, mitkä on itse kokenut ja näh-nyt ja maallahan asioita tulee aika lailla nähtyä! Toki teksteihin tulee myös kek-sitt yä ja lisätt yä itsellä jotakin. Papoilla on se vahvuus, ett ä kun me tarpeeksi väännetään savolaisitt ain, jo se häm-

mästytt ää kuulijoita.” Pete kertoo nau-reskellen. Pappojen kuuntelijaporukan ikähaitari on 15–40 vuott a. Peten mu-kaan hänen mielestään aika lailla tyypil-lisimpiä pappojen kuuntelijoita ovat mo-potyypit ja nuoret miehet tuunatt uine Corolloineen. ”Elämys- ja ohjelmapalvelupuolella meidän asiakkaina ovat pääasiallisesti eri fi rmat.”

KÄÄNNEKOHDAT MATKAN VARRELLA

Elämään positi ivisesti suhtautuvilla Pa-poilla on ollut monia haasteellisia ti lan-teita matkan varrella, joissa jatkamisesta ei aina ole ollut täytt ä varmuutt a. ”80-luvun lopulla iso haaste oli in-nostuksen laantuminen. Haasteellis-ta toiminnassa on tott a kai aina ollut yritt äjyys. Esimerkiksi 90-luvun aikana elimme kädestä suuhun. Kahden ihmi-sen palkoilla olisi pitänyt maksaa viiden henkilön palkka ja silloin keikkaelämän luksusfi kti o oli kaukana. Tämä kuitenkin pisti meidät yritt ämään enti stä enem-män ja kovemmin. Vaikeuksia ja haastei-ta matkan varrelle on tuonut myös eri-laiset sairastumiset. 2000-luvun alussa lama pelotti ja siihen varaudutti in kun-nolla. Viimeisin suurin käännekohta oli kaksi vuott a sitt en tapahtunut miehistön vaihdos. Aluksihan se nikott elutti , mutt a nyt kaikki on taas ok.” Pete listaa.

Tämän hetken taloudellista ti lanteesta Pete myöntää sen, ett ä elämyspalve-luissa vaikutuksen huomaa, sillä kysyntä sillä puolella on laskenut kymmeniä pro-

sentt eja. ”Onneksi meillä on muutakin toi-mintaa, eikä yritys pyöri vain yhden tuott een kautt a. Lisäksi iso osa kan-natt avaa toimintaa on se, ett ä heitämme keikkaa ympäri Suomen. Liikevaihdosta 3-5 prosent-ti a tulee Iisalmesta, mutt a eihän me nyt silti täältä olla mihinkään muut-tamassa!”

”SAVOLAISIA OLLAAN JA SAVOLAISINA PYSYTÄÄN”

”On ehkä kliseistä sanoa, ett ä yritt äjyys merkitsee meille paljon ja se on elä-mäntapa. Vastuuta on paljon, mutt a sitä kautt a saa myös vapautt a. Tosiasia on se, ett ä yritt äjyys on haaste perhe-elämälle ja parisuhteelle, kun keikkoja saatetaan vetää vuodessa 200 kappalett a eri puo-lilla Suomea kaiken muun yritystoimin-nan lisäksi. Se on perheelle ja puolisolle haastavaa, mutt a sitt en kun ollaan koto-na, niin siitä otetaan kaikki irti .”

Pete kertoo olevansa ylpeä siitä, ett ä on pystynyt elätt ämään itsensä yritt äjänä ja tekemällä juuri sitä mitä haluaa. ”Yritystoiminnassa tärkeintä on jatku-vuus. Emme ole hakeneet toiminnalle kasvua, vaan varmistelleet omia paik-koja. Nyt meillä on mukavasti tekemi-sen meininki meneillään. Pikkuhiljaa kehitt elemme koko ajan jotain uutt a, niin myös mielenkiinto säilyy yllä. Kuu-

ta emme kuitenkaan tavoitt ele taivaalta. Meille erityisen tärkeää on omat juuret ja se kantaa meitä toiminnassa eteenpäin. Savo on

vahva voimavara; sa-volaisia ollaan ja savo-

laisina pysytään. Se on ollut meidän oma jutt um-

me koko ajan.”

Pete mainitsee, ett ä työmoti vaati on yl-läpitämisen kannalta on tärkeää pitää huolta omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. ”Niinhän se menee, ett ä vaimon voi valita, mutt a yhti ökumppania ei. Välil-lä tulee nollata ti lanteita ja keskustella asioista avoimesti . Fyysisen kunnon yl-läpitäminen vaati i akti ivista harjoitt elua, jott a keikoilla kunto kestää. Talouden kunnossapitäminen on tärkeää, jott a ei ota tarpeett omia tai liian suuria riskejä. Moti vaati oon autt aa myös hyvät työnte-kijät ja hyvät välit niihin. Onneksi meitä on onni potkaissut ja hyvä porukka on pysynyt hommissa vuodesta toiseen.”

”Lisäksi kursseilta ja koulutuksista saa uutt a potkua ja energiaa hommien te-kemiseen. Itselläni ei ole tullut opiskel-tua eikä käytyä edes kursseilla viimeisen 5-10 vuoden aikana. Nyt minulla on taas moti vaati ota lukea, opiskella ja ott aa asioista selvää. Intotalon valmennuk-sessa pääsin tapaamaan toisia yritt äjiä. Heidän kanssaan keskustelu ja ajatus-ten vaihtaminen oli todella tärkeää. Sitä

kautt a sain huomata, ett ä samoja ongel-mia ja vahvuuksia oli muillakin. Samalla pääsi vähän jyvälle siitä, mikä on yleinen meininki alueellisesti ja muualla. Kaiken kaikkiaan yritt äminen vaati i aika rutkasti huumoria, mutt a onneksi se tulee luon-nostaan.”

JOS EE NAARATA NII SUAP RAHAT TAKASI!

Uusille aloitt aville yritt äjille Pete vinkkaa, ett ä paljon oppii erehtymisen kautt a. ”Elämä koulutt aa yritt äjäpuolelle ja kaikkea ei opi koulutuksen kautt a. Aina voi oppia lisää ja ruuti a voi jalostaa.”

Peten mukaan Papoista jokainen on kas-vanut henkisesti matkan aikana ja hom-ma on pysynyt hyvin kasassa. ”On hienoa, ett ä meidän fanikaarti on pysynyt matkassa mukana kaikesta huolimatt a. Iso ja tärkeä osa meidän toimintaa on aina ollut hyväntekeväi-syys. Jokainen meistä on ylpeä siitä, ett ä voimme tehdä sitä ja toteutt aa eri tem-pauksia muun muassa lasten, nuorten ja veteraanien hyväksi. Meille on aina ollut tärkeää, ett ä olemme voineet nauratt aa ja antaa kaikille hyvän olon tunteen. Toi-minnassa tärkeintä on inhimillisyys sekä työntekijöiden ett ä asiakkaiden kanssa. On hyvä olla naaratt ava vaan ei naaret-tava.” Pete lisää savolaisitt ain naureskelun lomasta.

Teksti : Anne Kemppainen Kuva: Halavatun Papat


www.humanenergy.fi

MYYMISEN LISÄÄMINEN TUO MYYNNIN LISÄYSTÄ

Monissa myynti organisaati oissa mieti -tään kuumeisesti tällä hetkellä kuinka saamme myynti budjetti mme kasaan tänä vuonna. Joissakin yrityksissä val-litsee paniikinomainen tunnelma kun seurataan liiaksi negati ivisia uuti sia ja uppoudutaan niihin asioihin, joihin ei voida vaikutt aa. Myyjän ja yritt äjän am-matti on kuitenkin yksi harvoista amma-teista, joissa henkilö voi jatkuvasti vai-kutt aa omiin tuloksiinsa – suhdanteista huolimatt a. Voi olla ett ä menetämme tavanomaisia asiakkuuksia ja varmoina pidetyt kaupat osoitt autuvatkin epä-varmoiksi. Kuitenkin maassamme ja maailmalla joku myy joka päivä; autoja, asuntoja, sijoituksia jne. Miksi joillakin kauppa käy tällaisenakin aikana? Mikä neuvoksi jos myynti uhkaa laskea kuin lehmän häntä?

TEKEMINEN ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TIETÄMINEN

Silloin kun suhdanteet ovat haasteel-lisemmat, meidän täytyy tarkastella enti stä kriitti semmin tekemistämme. Monet myyjät ja yritt äjät kyllä ti etävät, ett ä täytyisi tehdä asioita eri tavalla kuin ennen, sillä tulosta ei vältt ämätt ä vanhalla tavalla tule riitt ävästi . Pelkällä

ti edolla ei kuitenkaan tule tulosta – on tehtävä jotain.

Myyjien ja yritt äjien on nyt nöyrästi pa-latt ava perustyöhön; uusasiakashankin-taan. Uusasiakashankinta on myynnin perustyötä. Se tarkoitt aa jalkautumista kentälle ja tartt umista puhelimen luu-riin. Josko myyjä tai yritt äjä on saanut tarvitsemansa kaupat edellisinä vuosi-na olemassa olevilta asiakkailta, uusien asiakkaiden hankintataito voi olla ruos-teessa pahemman kerran. Nyt ei kuiten-kaan voivott elu ja olosuhteiden syytt ely johda tuloksiin. On kääritt ävä hihat ja ryhdytt ävä perustyöhön. Myynti työssä on kysymyksessä asiak-kaan autt aminen. Meidän on uudelleen mieti tt ävä kuinka me voimme autt aa asiakkaitamme ja millaisia asiakkaita me voimme autt aa. Myyjälle tai yrityksille saatt aa tulla ti lanne, ett ä hän yllätt äen menett ää asiakkaan, joka on tuonut suuren osan myynti budjeti sta. Tämän menetetyn suurasiakkaan ti lalle on han-kitt ava kenti es kymmenen pienempää asiakasta, jott a saadaan tarvitt avat eu-rot kasaan.

HARJOITUS TEKEE MESTARIN

Eräs arvostamani myynti organisaati on johtaja kauhisteli taannoin, kun provi-

siopalkkainen myyjä oli kysynyt kuinka työnantaja aikoo korvata hänelle sen, ett ä hänen suuri asiakkaansa ei laman vuoksi ostakaan enää suuria määriä hä-neltä! Millaista asennett a myyjät kanta-vat mukanaan?

Nyt myyjänkin on otett ava itse vastuu omista tekemisistään ja tuloksistaan. Saatt aa olla, ett ä joudumme ti hentä-mään askellusta eli tekemään enemmän asiakaskäyntejä ja soitt oja. Täytyy muis-taa, ett ä uusasiakashankinnan tehok-kain apuväline on puhelin. Luurikam-mosta on päästävä eroon ja siitä pääsee eroon soitt amalla paljon puheluita. Jos myyjä tai yritt äjä ei ole pitkään aikaan soitt anut uusasiakashankinta puheluita, taito saatt aa olla ruostunut. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa ja kan-natt aa keskitt yä jo mielikuvissaan odot-tamaan onnistumisia niin saa enemmän onnistumisia.

Sitt en toinen konsti on PYJAK – Pyllyt Ylös Ja AsiakasKäynnille. On päästävä eroon liimatakamuksista ja jalkaudut-tava kentälle. Tässä kehotan myynni-nesimiehiä ja yritt äjiä toimimaan esi-merkkinä myyjillensä. Menkää yhdessä kentälle ja tehkää paljon laadukkaita käyntejä. Tehkää väliin myös kylmäkäyn-tejä eli marssitt e rohkeasti asiakkaan ovesta sisään aikaa varaamatt a. Tämä

www.humanenergy.fi


tuo mieleenne myynti työn perusasiat ja onnistuessanne saatt e mielett ömän hyvänolontunteen.

Ennen varsinaista toimintaa on hyvä tehdä analyysi ihanneasiakkaastamme. Täytyy mietti ä millaista asiakasta voim-me autt aa kaikkein eniten tai millaista asiakasta voimme autt aa tällaisina ai-koina kaikkein eniten. Ei kaikilla aloilla mene huonosti tai ole lama tai taantu-ma; esimerkiksi perintätoimistot ja kirp-putorit ovat pullollaan asiakkaita. Mieti kenellä menee lujaa ja ketä heitä voisit autt aa omilla tuott eillasi tai palveluilla-si.

Myyminen on matemati ikkaa, halutti in sitä myöntää tai ei. Kun haastatt elin huippumyyjiä tutkimuksiani varten, kävi selville ett ä näillä tyypeillä jotka tekevät eniten tulosta on myös eniten kontak-teja. Sama ilmiö toistuu, työskentelipä myyjä myymälässä tai tekipä hän asia-kaskäyntejä. Myymisen lisääminen on nyt vältt ämätöntä. Meidän on karsitt ava toiminnoistamme pois kaikki joutavan-päivänen nyhertäminen ja ryhdytt ävä tosi toimiin. Monen myyjän ja yritt äjän täytyy opetella ammatti nsa uudelleen.

Jos on liian kauan saanut olla ti lausten vastaanott aja niin oma asuntolaina jää maksamatt a tällaisena aikana, jos

et muuta toimintatapaasi. Uudelleen oppimisesta kannatt aa tehdä itselleen tavoitt eellinen ja mielekäs polku. Myön-nä itsellesi, ett ä nyt tarvitset hieman kertausta myynnin perusasioissa. Ana-lysoi tekemisiäsi rehellisesti esim. vii-kon ajan. Karsi pois turhat toiminnot ja sitt en opett ele pois huonoista tavoista; vitkastelu, helppoihin ruti ineihin unoh-tuminen jne. Tänä päivänä myyjän täy-tyy olla myös valppaana kentällä. Kun sitt en pääset asiakkaan, luo havainnoin koko ajan lisämyynti mahdollisuuksia ja hyödynnä ne välitt ömästi . Kulje silmät ja korvat auki – ja suu sopivasti kiinni. Ehdota asiakkaalle lisäkauppaa aina kun näet siihen mahdollisuuden. Mieti jo etukäteen mitä lisäkauppoja mihinkin tuott eeseesi ja palveluusi voit ehdott aa. Lisämyynti jos mikä on asiakkaan autt a-mista parhaimmillaan. Tällaisena aikana on siis palatt ava takaisin perustyöhön.

MISTÄ SAAMME UUSIA ASIAKKAITA?

Huippumyyjillä on aina jokin keino hankkia uusia asiakkaita. Usein he saa-vat uusasiakasvinkkejä nykyisiltä asiak-kailta, sillä he ovat pitäneet heistä hyvää huolta ja heihin luotetaan. Hyviä myyjiä suositellaan eteenpäin ja he ovat valp-paina josko kuulevat uusasiakasvinkin. Silloin he toimivat välitt ömästi .

Exien lämmitt ely on myös yksi keino saada myynti taasen rokkaamaan. Mieti ketkä osti vat Sinulta kaksi vuott a sitt en, mutt a eivät esim. viime vuonna. Voisi-vatko he taasen tänään olla asiakkai-tasi? Tartu luuriin ja kysy alett aisiinko taasen tehdä kauppaa yhdessä. Muista ett ä puhelin on tehokkain ja tuott oisin myynnin apuvälineistä. Mitkään kivat koti sivut tai katt omainonnan lisäys ei lisää taatusti myynti ä yhtä paljon kuin puheluiden soitt aminen.

Uusasiakashankinta on jokaisen myyjän ja yritt äjän jokapäiväinen tehtävä. Ja mikä parasta – uudet asiakkaat tuovat uusia asiakkaita ja taasen nämä uudet asiakkaat tuovat mukanaan jälleen uu-sia asiakkaita.

Tuija Rummukainen, Human Energy Oy

Tuija luennoi ja pitää

myyntiklinikkaa

Kainuun Yrittäjien

kevätpörinöissä

12.5.2010. Tervetuloa!

Lapsena haaveillaan usein poliisin, palomiehen tai missin am-mateista. Itsenäisenä yritt äjänä toimiminen ei vältt ämätt ä ka-jasta lapsen mielessä, mutt a nuorena aikuisena se on jo yhä useammalle realisti nen vaihtoehto. Haave omasta yrityksestä herätt ää kuitenkin monenlaisia kysymyksiä. Miten yritys pe-rustetaan? Mitä pitää tehdä? Kuka voi autt aa?

”Ensimmäisenä kannatt aa olla yhteydessä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Kainuun ELY- keskus) yritys-neuvojiin, jotka antavat yritysneuvontaa koko Kainuun alueel-la. Usein ensimmäisen neuvontakäynnin aikana käydään lävitse yritt äjän liikeideaa ja pohdi-taan asiassa ete-nemistä.

Neuvonnassa tuleva yritt äjä saa ti etoja mm. rahoituk-seen, liiketoiminnan suun-nitt eluun, yritysmuotoihin ja yrityksen perustamisen käytännön toimiin liitt yvis-tä asioista. Neuvontakäynti toki perustuu siihen, mitä asiakas haluaa ti etää ja näin ollen yritysneuvojan ja asi-akkaan välinen yhteistyö alkaakin perusteellisella tilannekartoituksella”, kiteytt ää Kainuun ELYn yritysneuvoja Aki Saari.

Yritysneuvojalla käynti ä ei tarvitse arastella, sillä palvelu on mak-sutonta ja tarkoituksena on nimenomaan autt aa asiakasta oman

yritt äjäelämän alkuun. Yksin ei tarvitse kaikkea hallita. ”Yritys-neuvojan kautt a saa ti etoa myös aloitt avalle yritt äjälle tärkeiden sidosryhmien, kuten Kainuun ELYn, alueen TE-toimistojen ja Finnvera Oyj:n palveluista”, luett elee Aki Saari.

”Kannatt aa ott aa rohkeasti yhteytt ä meihin neuvojiin! Kainuun alueen seudullisten yrityspalveluiden -projekti n neuvonta-alu-eet on jaett u siten, ett ä Länsi-Kainuun alueella yritysneuvontaa antaa Aki

Saari, Itä-Kainuun alueella Markku Oja. Ylä-Kainuun alueella yritysneuvojiin saa yhteyden parhaiten TE- toimiston välityksel-lä. Paras tapa on varata neuvonta-aika joko soitt a-malla tai sähköposti tse”, kannustaa Aki Saari.

Uusi yritt äjä voi tarvita muutakin tukea yrityk-sensä alkuvaiheessa kuin yritysneuvontaa. Kainuun ELY- keskus järjestää sekä aloit-

tavan yrityksen koulutusohjelmia ett ä liikkeenjoh-dollisia valmen-

nusohjelmia. Lisäksi tarjolla on laajasti kaikkiin yrityksen elinkaa-ren vaiheisiin soveltuvia asiantunti japalveluita. ELY- keskus voi myös myöntää yrityksille tukirahoitusta ti etyissä ti lanteissa. Yri-tysneuvonnan, koulutuksen, konsultointi en ja rahoituksen avulla voidaan varmistaa yritystoiminnan hallitt u liikkeelle lähtö.

www.ely-keskus.fi

YRITYSNEUVOJA Markku Oja

puh: 044 261 5890 [email protected]

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Monna-Riikka Welsby

puh: 050 395 [email protected]

YRITYSNEUVOJA Aki Saari

puh: 050 395 5092 [email protected]

yritt äjäelämän alkuun. Yksin ei tarvitse kaikkea hallita. ”Yritys-neuvojan kautt a saa ti etoa myös aloitt avalle yritt äjälle tärkeiden sidosryhmien, kuten Kainuun ELYn, alueen TE-toimistojen ja

TE- toimiston välityksel-lä. Paras tapa on varata neuvonta-aika joko soitt a-malla tai sähköposti tse”,

KAINUUN ALUEEN SEUDULLISET

YRITYSPALVELUT-PROJEKTI

- ESR-projekti, jota hallinnoi Kainuun ELY-keskus

- Tarjoaa alueelliset yrity

sneuvojat, jotka

antavat maksutonta yritysneuvontaa

- Järjestää yrittäjyyskou

lutuksia ympäri Kainuuta

- Antaa asiantuntijalausunnon asiakkaan liikeideasta

TE-toimiston starttirahaan sekä

Finnveran pien- ja naisyrittäjälainaan liittyen

Minusta tulee isona

Miten haen starttirahaa?1. Pohdi oman yrityksen perustamista, testaa ideaasi

ja omia valmiuksiasi ja tee rohkea päätös yrittäjän

polulle suuntaamisesta.2. Hahmottele oman yrityksesi liiketoimintasuunnitel-

maa tai vähintään kiteytä ideasi paperille niin että

ulkopuolinenkin saa ideasta kopin.3. Ota yhteys paikalliseen TE-toimistoon

(eli työkkäriin) ja kerro tavoitteistasi ja ideastasi.4. Laita starttiraha-hakemus eteenpäin TE-toimiston

opastuksella.5. Yritysideasi ja yrittäjävalmiutesi arvioidaan -

jossa vaiheessa suunnitelmien kannattaa olla jo

selkeinä mielessä.6. Pidä peukkuja, että saat vihreää valoa starttira-

hapäätökselle.Huom! Starttirahaa ei voida myöntää, jos olet jo

aloittanut yritystoiminnan. Ennen yrityksen perusta-

mista kannattaa siis ensiksi käydä TE-toimistossa! Lisätietoja www.mol.fi

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut aloittaville yrittäjille

- Neuvontapalvelut Yrittäjyysinfot ja henkilökohtainen neuvonta Ajanvarauksella yritysidean ja toiminta- suunnitelman läpikäynti

- Starttiraha –aloittavan yrittäjän toimeentulo

- Yrittäjäkoulutus työvoimakoulutuksena

- Ohjaus muille yrityspalvelujen asiantuntijoille

- Rekrytointipalvelut Suomessa ja EU -maissa

Koulutus työnantajan kanssa yhteishankintana: Rekry-, Täsmä- ja MuutosKoulutus

Oppisopimuskoulutus – tuki työttömän kouluttamiseen Palkkatuki – tuki työttömän työllistämiseen

Ota yhteyttä!

Jarmo Vidgren, 010 60 44029 tai 050 396 2209

Asko Suutari, 010 60 44016 tai 050 396 2202 Työ- ja elinkeinotoimisto Länsi-Kainuu, Kajaani

Lisätietoa saat nettisivuiltamme.Ota yhteyttä meihin.

Kajaanin aluekonttori, puh. 0204 6011Kauppakatu 1, 87100 Kajaani, www.fi nnvera.fi

Rahoitusta perustettavalle tai jo toimivalle pienyritykselle.

Nyt voit ottaa varaslähdön

www.startteri.fi

Startt eri on monialainen ammatti laisten ja asiantunti joiden osuuskunta, jonka kautt a voit työllistää itsesi yritt äjämäi-sesti , ilman yritt äjyyden riskiä. Startt erin kautt a saat asiantunti ja-apua oman ide-asi tuott eistamiseen ja talousasiat hoitu-vat ilman huolia.

Yksi Startt erin kautt a oman yritystoimin-tansa käynnistänyt yritt äjä on Leena-Mari Kinnunen. Omaa hevostallien lo-mituspalvelua suunnitellut Leena-Mari käynnisti yrityksenä Startt erin alaisuu-dessa ja pyöritti Tallipiika –palvelua puo-lentoista vuoden ajan, kunnes oli valmis hyppäämään yritt äjäksi.Leena-Marille Startt eri oli hyvä vaihtoeh-to, sillä vastaavaa tallien lomituspalvelua ei ollut Kainuun alueella tarjot-tu ja idean kannatt avuus oli alkuun epävarmaa. Startt erin kautt a hän pystyi toteut-

tamaan ensimmäisiä asiakastoimeksi-antoja ja kehitt ämään yritysideaansa asiakkailta saadun palautt een kautt a. Yrityksen nimi ”Tallipiika” suojatti in re-kisteröimällä se Startt erin aputoimini-meksi. Asiakkaille Leena on näytt äytynyt alusta alkaen Tallipiikana ja yrityksen pe-rustaminen kävikin joustavasti . ”Yritykseni käynnistyessä toiminta oli näin jo hyvillä raiteilla ja menossa vauh-dilla eteenpäin ja olen pystynyt keskit-tymään heti alusta alkaen itse tekemi-seen”, Leena-Mari kertoo. ”Oman yritysidean testaaminen Startt erin kautt a ei ollut edes este start-ti rahalle, tällä kokemuksella oli jopa helpompaa esitt ää ideani olevan kan-natt ava.”

STARTTERI TARJOAA TURVAA

Startt eri-yritt äjänä et ole virallinen yrit-täjä etkä osuuskunnan jäsen, olet oman alan osaaja, joka tarjoaa omaa osaa-mistaan Startt erin kautt a satunnaisena työntekijänä. Yritt äjänä ensimmäisten kuukausien tulot ovat epävarmoja ja yritt äjänä olet tyött ömyysturvan ulko-puolella - mutt a Startt eri-yritt äjyys ei ole este henkilökohtaisille työllisyystuille.

Teksti : Ollis LeppänenKuva: Olli-Pekka Latvala

STARTTERIN EDUT SINULLE:• Saat tuotteistetun palveluesitteen

omasta palvelustasi

• Saat kerran kuukaudessa asiantuntijaohjausta (1 h) oman

palvelusi kehittämiseen

• Hallinnon helppous – Startterin taloushallinto huolehtii lakisääteisistä maksuista, ilmoituksista ja kirjanpidosta.

• Toimit yrittäjämäisesti, mutta sinun ei tarvitse itse huolehtia kuin

oman palvelusi myynnistä asiakkaille ja toimeksiantojen toteutuksesta

• Pääset osaksi Startteri.fi –ammattilaisten verkostoa

TUTUSTU MITÄ STARTTERI TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ JA

LIITY MUKAAN OSOITTEESSA

Oletko kiinnostunut yrit-täjyydestä, mutta kaikki siihen liittyvät velvoit-teet hirvittävät? Onko sinulla palveluidea, jota haluaisit testata käytän-nössä?

Lehdet, esitteet, kirjekuoret, käyntikortit,

julisteet, käsiohjelmat, kirjat,

lomakkeet, liput, painotyön suunnittelu

Täyden palvelun painotalo.

Kainuunportti, KAJAANIpuh. (08) 612 [email protected]

AsianajotoimistoRegelin & Siponen Oy

Hallituskatu 21, 90100 OULUPohjolankatu 16 A 1, 87100 KAJAANI

Iso Roobertinkatu 1 A, 00120 HELSINKIwww.rslaw.

Näinä aikoina on huojentavaa olla yritysasiakkaana pankissa,joka on hyvässä kunnossa.

Intotalon valmennuksista saat

Intotalo on yrittäjyyden valmennuskeskus, jonka tehtävänä on madaltaa aloittavan yrittäjän kynnys-tä oman polkunsa alkutaipaleella. Intotalo tarjoaa avaimet yrittäjäosaamisensa kehittämiseen ja en-simmäisten asiakkuuksien luomiseen. Intotalossa on mahdollisuus suorittaa ensimmäisiä kokeiluja oikei-den asiakkaiden kanssa - ja testata omaa yritysideaa käytännössä.

www.intotalo.com


MIHIN KYSYMYKSEEN HAET VASTAUSTA?

1. Haluatko kokeilla omaa yritysideaasi käytännössä?

2. Onko sinulla jo yritys, mutta haluat kehittää

bisnestäsi?

NELJÄ ASKELTA YRITTÄJYYTEEN

Ota ensimmäiset askeleesi kohti yritt ä-jyytt ä Intotalon neljän illan yritt äjyysoh-jelmassa. Ensin suuntaamme katseen sinuun itseen ja tavoitt eisiisi. Seuraa-vina kertoina keskitymme asiakkaisiin ja oman ideasi tuott eistamiseen ja vii-meisellä kerralla menemme suoraan käytäntöön eli oman yrityksen perusta-miseen.

ENSIASKEL -YRITTÄJYYSVALMENNUS

Ensiaskel on yritt äjyysvalmennus, jossa voit kokeilla yritt äjyytt ä ilman aiempaa kokemusta. Se on suunnatt u jo tutkin-toon valmistuneille ja työkokemusta omaaville yritt äjäpersoonille, jotka haluavat kokeilla oman ideansa toimi-vuutt a käytännössä. Koulutus koostuu yhteisistä treeneistä, oman yritysidean kehitt ämisestä ja käytännön kokeiluista Intotalon osuuskunnan kautt a.

STARTTERI.FI

Älä hiero suunnitelmaasi liikaa vaan testaa ideaasi rohkeasti asiakkaiden parissa. Kokeile omaa yritysideaasi käytännössä – Intotalon valmentajien sparrauksessa. Käytännön kokeilut voit toteutt aa Startt eri osuuskunnan kautt a.

TARKISTA ALKAVIEN VALMENNUSTEN AIKATAULUT

osoitteessa www.intotalo.com/valmennukset

INTOTALON TEESIT YRITTÄJYYDESTÄ:

1. Yrittäjyys lähtee jokaisesta itsestä, ei liikeideasta.

2. Paras tapa oppia yrittäjyyttä on käytännön kokeilut

oikeiden asiakkaiden kanssa.

3. Yrittäjyys ei ole yksin puurtamista vaan yhdessä tekemistä.INTOTALON VALMENNUKSET TULEVILLE YRITTÄJILLE:

CRAZY TOWN –YRITTÄJÄYHTEISÖ

Hullu kaupunki on asiantunti ja- ja yri-tyspalveluyritysten yhteisö, jossa jokai-nen yhteisön jäsen on sitoutunut kehit-tämään toistensa toimintaa. Yhteiset toimiti lat mahdollistavat säännöllisen kohtaamisen eri alojen yritt äjien kanssa sekä kustannustehokkaan toimivan toi-miston.

YRITTÄJIEN AAMUTREENIT

”Menestys syntyy perusasioiden jatku-vasta harjoitt elusta”, on koripallolegen-da Michael Jordan todennut ja samaa ajatusta voi soveltaa myös yritt ämiseen. Aamutreeneissä kehität ja treenaat pe-rustaitojasi markkinoinnista, myynnistä, tuott eistamisesta jne. Aamutreenit ovat avoimia kaikille yritt äjille ja yritt äjyydes-tä kiinnostuneille.

TUOTTEISTUSPAJA

Miten voisit tehdä ostamisesta asiak-kaallesi enti stä helpompaa? Intotalon Tuott eistuspaja™ valmennus vaati i si-nulta vain neljä kokonaista päivää ja saat tuloksena valmiin myynti materi-aalin sekä tuott eistetut palveluviesti t

heti käytt öösi. Oletko valmis käärimään hihasi?

ROHKEA ASKEL –YRITTÄJÄN STARTTIOHJELMA

Rohkea askel on oman yrityksen pe-rustamisvaihett a tukeva startti ohjelma, jossa saat käytännönläheistä sparrausta oman yrityksesi alkuvaiheen vauhditt a-miseen sekä tukea oman yritt äjäosaa-misesi kehitt ämiseen. Ohjelma toteu-tetaan 5-10 yritt äjän vertaisryhmissä ja suoritat ohjelman aikana yritt äjän ammatti tutkinnon. Suositt elemme ohjelmaa erityisesti yritt äjille, joille on myönnett y startti raha oman yri-tyksensä perustamiseen.

TULISIELUT –YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO

Tulisielut on laatupalkitun Jyväskylän ammatti korkeakoulun Tiimiakatemi-an valmennusohjelma. Ohjelma on lähtölaukaus yritystaipaleellesi. Opit suoraan muilta aloitt avilta yritt äjiltä käytännön oppeja ja rakennat itsellesi verkoston samanhenkisistä ihmisistä. Tulisielut toteutetaan 1,5 vuoden ai-kajänteellä. Se sisältää 19 valmennus-

päivää, kuusi asiantunti jaseminaaria, innostavan lukupaketi n ja pienryhmissä toteutett avaa kehitystoimintaa. Val-mennusohjelman aikana suoritat yritt ä-jän ammatti tutkinnon.


”Sun pitää varoo mitä sä haluut,

sillä sä saat sen.” Andy McCoy

”En keksinyt mitään uutta. Minä vain yksinkertaisesti yhdistelin muiden tekemiä

keksintöjä autoksi.” Henry Ford

Jos haluat kehittää omaa yrittäjäosaamistasi yhdessä

toisten yrittäjien kanssa, Intotalo tarjoaa Sinulle:

• Innostavan porukan, jossa voit kehittää omaa bisnestäsi

• Uutta näkemystä ja vinkkejä

markkinointiin ja tuotteistamiseen

• Konsultointia toiminnan suunnitteluun ja talouden

hallitsemiseen

• Nopeita ratkaisuja eteen tuleviin ongelmatilanteisiin

INTOTALON PALVELUT JA VALMENNUKSET YRITTÄJILLE:

YRITTÄJYYDEN VALMENNUSKESKUS

INTOTALOKauppakatu 7, 2 krs.

87100 KAJAANI

YRITTÄJYYS-VALMENTAJAT:

Marisanna Jarva044 357 8828

[email protected]

Ollis Leppänen044 352 3479

[email protected]

Nic Mepham040 837 6172

[email protected]

Heidi Moilanen044 525 3990

[email protected]

Päivi Partanen044 322 9222

[email protected]

www.intotalo.com

STARTTERI OSUUSKUNTAwww.startteri.fi

Anne Kemppainen040 537 [email protected]

CRAZY TOWN YRITTÄJÄYHTEISÖT

www.crazytown.fi

into magazine 2010

Documents