iq - inspectan asiakaslehti 2/2013
DESCRIPTION
IQ on Inspectan kahdesti vuodessa ilmestyvä asiakaslehti.TRANSCRIPT
Turvallisuutta, toimivuut- ta ja tuottavuutta
UPM:lle.
YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET
INSPE
CTA ST
ORIES
Perinteisten toiminta-ympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.
Investointi maksaa itsensä takaisin.
PALVELUISTUMINEN RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS
Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista. Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.
2 2013
Risto Kallinen, Yara
Luotatko terveydenhuollon mittaustuloksiin?
SAIRAALASSA POTILAANA tai vierailijana ol-
lessaan kiinnittää usein huomiota siihen, miten
monenlaisia mittareita potilaan diagnoosin tuke-
na käytetään. Mitä jos saan väärän määrän lääk-
keitä? Ovatko leikkaussalin työvälineet varmas-
ti puhtaat?
TERVEYDENHUOLLOSSA jos missä tarkkojen
mittaustulosten merkityksen ymmärtää. Vaako-
jen sekä verenpaine- ja lämpömittareiden oikeal-
la näyttämällä on suora yhteys esimerkiksi lääk-
keiden annosteluun.
TUTUMPIEN VAAKOJEN lisäksi terveydenhuolto-
alalla kalibroidaan sterilointilaitteita, kuten höy-
ryautoklaaveja ja desinfektiopesukoneita. Missä
lämpötilassa haitalliset sairaalabakteerit kuolevat?
Kuumeneeko lämpökaappi riittävän kuumak-
si? Millainen on lämpö-, viljely- ja kylmäkaappi-
en sekä uunien ja hauteiden suorituskyky ja läm-
pöjakauma?
LÄMPÖTILAN KALIBROINNISSA laitteen näyttä-
mää lämpötilaa verrataan mittanormaaliin eli ka-
libroituun mittariin esimerkiksi vesihauteessa.
Vaakojen kalibroinnit toimivat samalla periaat-
teella, eli mittaustulosta verrataan kalibroituihin
punnuksiin, joiden tarkka massa tiedetään.
2
TEKSTI HANNA HARJULA KUVA INSPECTA
MITÄ JOS...
IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella.
ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai [email protected]
IQ – INSPECTA STORIES
Julkaisija:Inspecta Oy, PL 113,00181 HelsinkiPuh. 010 521 600
www.inspecta.com
Päätoimittaja: Hanna Harjula, [email protected]
Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Miia Kettunen, Timo Okkonen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland/Maggie
Graafinen suunnittelu: Antti Ratinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Pekka Hannila
Turvallisuutta, toimivuut- ta ja tuottavuutta
UPM:lle.
YHTEISTYÖN PITKÄT PERINTEET
INSPE
CTA ST
ORIES
Perinteisten toiminta-ympäristöjen muutos pakottaa etsimään uusia lähestymistapoja.
Investointi maksaa itsensä takaisin.
PALVELUISTUMINEN RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS
Paketti hallussa Itella hakee kasvua palveluista. Laatu ja työturvallisuus kulkevat kehityksessä käsi kädessä.
2 2013
Risto Kallinen, Yara
KOMMENTTI
Yaran tehtailla tarkastuksissa ennakoidaan tulevaa
Itella kehittää työturvallisuutta Inspectan avulla
UPM:n ja Inspectan yhteistyöllä on pitkät perinteet
06
10
18
Riskiperustaisten tarkastusten hyödyt ovat jo nähtävissä
lisääntyneenä turvallisuutena ja luotettavuutena.
Tavoitteena on kytkeä turvallisuusjohtaminen
saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.
Suunnitteilla on hyödyntää digitaalista radiografiaa
paperikoneiden tarkastuksissa.
20132
3
Jokainen yritys on palveluyritys
ON ILAHDUTTAVAA HUOMATA, miten monenlaisia
palveluyrityksiä Suomesta löytyy. Kärjistäen voisi
todeta, että lähes jokainen Suomessa toimiva yritys
on osaltaan palveluyritys. Tässä lehdessä mielen-
kiintoisen näkemyksen palvelualan mahdollisuuk-
siin ja haasteisiin tarjoaa PALTA ry:n toimitusjoh-
taja Riitta Varpe. Esimerkiksi Itellan, UPM:n ja
Yaran tarinat tuovat konkreettisesti esiin, millai-
sella kehitysotteella yritykset tulevaisuuteensa suh-
tautuvat ja millaisia palveluita Suomessa juuri nyt
kehitetään.
PALVELUSEKTORI ON VAHVASSA KASVUSSA, ja
sen merkitys tulevaisuuden hyvinvointimme perus-
tana on monessakin mielessä kriittinen. Lehden lo-
pussa kerron lisää siitä, miten Inspecta voisi arvioi-
da asiakaskokemuksen
johtamista ja siten aut-
taa luomaan tulevai-
suuden menestystä –
niin Suomessa kuin
ulkomaillakin.
Antoisia lukuhetkiä!
Liiketoimintajohtaja,
Johtamisjärjestelmien sertifiointi
sekä tuote- ja henkilösertifiointi
Tomi Kasurinen
Neste valmistautuu suurseisokkiin pari vuotta etukäteen.
15
Globalisaatio pakottaa näkemään palveluiden uhat ja mahdollisuudet.
16
Inspecta kannustaa tavoittelemaan tykkäystunnetta.
21
Maailmanharvinaisuus rakennusten kunnon arviointiin.
22
Timo OkkonenMaajohtaja, Inspecta Suomi
“Tiedätkö sinä, mikä on tavoitteesi asiakas- kokemuksessa?” sivu 5
INSPECTA KUVINA
www.inspecta.com
4
Edgars Bertuks tavoittelee kultaa
Inspectan tuella
Kun latvialainen suunnistaja Edgars Bertuks lopetti päivätyönsä ja siirtyi täysipäiväiseksi urheilijaksi, piti moni häntä hulluna. Äänet vaimenivat, kun Bertuks voitti yllättäen ensimmäisen MM-kultansa vuonna 2012.
E
Savunpoistojärjestelmät kurjassa kunnossa
Kevään ja kesän aikana tarkastettiin suuri määrä kiinteistöjen savunpoisto-järjestelmiä. Tarkastukset osoittivat, että monien savunpoistojärjestelmien heikko kunto aiheuttaa merkittävän riskin tulipalotilanteessa. Katso, mitä Inspectalla on tarjota palo- ja pelastus-toimen turvallisuustarkastuksiin.
F
Tavoitteena on laadukas ja kestävä teräsrakentaminen
Yleiseurooppalainen standardi EN 1090 tuo yhteiset pelisäännöt kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden valmistuk-seen. Siirtymäaika uuden standardin mukaiseen toimintaan päättyy heinä-kuussa 2014 – onko yrityksesi valmis muutokseen?
A
Lentokenttäalueen mit-talaitteiden kalibrointi
on uusi aluevaltaus Inspectalle
Lentokoneiden huoltotoiminnassa ja lentoturvallisuuden varmistamisessa tarvitaan monenlaisia mittauslaitteita, joiden mittaustuloksiin on pystyttä-vä luottamaan. Inspecta on tehnyt lentokenttäalueella mittalaitteiden kalibrointeja laajamittaisesti syksystä 2013 alkaen.
D
Inspecta teki terveys-tarkastuksen Ruotsin
suurimmalle säiliölle
Preemraff Lysekil on monessa asiassa Ruotsin suurin: maan suurimman öljynjalostamon vuosikapasiteetti noin 11,4 miljoonaa tonnia ja tankin tilavuus 60 000 m3. Lue verkkosivuiltamme, miten Inspecta tutki säiliön kunnon SLOFEC™-menetelmällä vain neljässä-kymmenessä tunnissa.
B
ASME – painelaitealan kansainvälisesti tunnus-
tettu laatukoodi
Painelaitteiden valmistuksen markkinat muuttuvat yhä maailmanlaajuisemmiksi. Inspecta tarjoaa nyt yhdessä kumppa-ninsa ARISEn kanssa ASME-standardin mukaisia valtuutettuja tarkastuspalve-luita, jotka avaavat uusia vientimahdolli-suuksia niin Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan kuin Aasiaankin.
C
Miten läpimitaltaan 62-metrisen säiliön kunto tarkastettiin vain 40 tunnissa? Miten
valmistautua teräsrakennestandardin muutokseen? Miksi savunpoistojärjestelmät
voivat aiheuttaa riskejä? Verkkosivuiltamme löydät tarinat kuvien takaa.
A B
D
FE
C
KU
VA
MIL
KA
AL
AN
EN
KOLUMNI
”Perinteisten tehokkuusmittarien lisäksi on oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle.”
Superlatiivien puolesta
5
STOCKMANNIN HULLUILLA PÄIVILLÄ oli taas helppo havaita, miten
erilaisia ovat asiakaspalvelun vuorovaikutustilanteet ja miten erilai-
sia tuloksia sekä kokemuksia niistä syntyy. Kahvilassa oli mukava
rentoutua ja ajautua keskusteluun, joka liittyi juuri tähän.
VIEREISEN PÖYDÄN SISARUSPARI oli huolestunut, koska auton
katsastaminen oli unohtunut lauantaisen ostosretken takia. He roh-
kenivat kysymään jätskiä syödessäni, tulisikohan tästä unohtunees-
ta katsastuksesta vielä laskukin maksettavaksi. Mieli kirkastui no-
peasti soitolla katsastusyrityksen palvelukeskukseen, joka vastasi
lauantai-iltapäivälläkin.
LEENA JA MARJA KERTOIVAT molemmat työskentelevänsä tervey-
denhuollossa. Tämän päivän tehokkuusvaatimukset veivät Leenan
ajatukset jo maanantaihin, jolloin magneettikuvaukseen oli tulossa
kellokalle mittailemaan palveluaikoja. Leena sanoi tekevänsä kaik-
kensa jo muutenkin, joten tuollainen mittailu tuntui kovin ärsyttä-
vältä. Marja taas kertoi laboratoriossa käyvän illalla joskus niin, et-
tä ovet suljetaan juuri asiakkaan edessä. Eihän sitä nyt kukaan ala
venyä, kun on linjattu, ettei kahdeksan jälkeen makseta ylityöstä,
olipa tilanne mikä hyvänsä. Oli jännä huomata, että olin itse ha-
vainnut saman seikan kyseisellä terveysasemalla, jossa kaikki muu
sujui loistavasti. Marja päätti tehdä asiasta parannusehdotuk-
sen työpaikallaan heti maanantaina.
PERINTEISTEN TEHOKKUUSMITTARIEN lisäksi onkin
oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle,
joka edellyttää myös joustavuutta ja luottamus-
ta siihen, että henkilöstö voi tehdä asiakkaan
parhaaksi myös omia ratkaisuja. Siis lab-
ran ovi kiinni kahdeksalta vain siinä tapa-
uksessa, että on hiljaista. Näinhän niitä
erinomaisen palvelun supersoluja syntyy
ja kuolee tulevaisuudessa – olipa kyseessä
tavaratalon tietty osasto, yksittäinen kat-
sastusasema, terveysyrityksen laboratorio
tai uuden pelin kehitysprojekti. Erinomai-
nen palvelukokemus tuo asiakkaan uudel-
leen luoksemme.
SAMA PÄTEE VARMASTI koko Suomen kansan-
tuotteeseen ja viennin kasvuun, jopa teollisuudessa.
Supersolut vaativat tekojen ja tietojen lisäksi tunteiden
johtamista. Myös Leenan ja
Marjan energia nousee enti-
sestään, jos heidän ideansa
asiakaskokemuksen paran-
tamiseksi huomataan. Tie-
dätkö sinä, mikä on tavoit-
teesi asiakaskokemuksessa?
Maajohtaja
Inspecta Suomi
Timo Okkonen
AV
AK
UV
AK
UV
AK
UV
KU
KM
ILM
ILILM
IM
KA
AAAK
A A
EA
NE
LA
NE
LA
LA
LA
LNN
KOKOKOKOKOKOKOKOOLULULULLULULULUMNMNMNMNMNMNMNMNM IIIII
”Perinteisten tehokkuusmittarien lisäksi on oltava herkkänä todelliselle asiakaskokemukselle.”
555555
STOCKMANNIN HULLUILLA PÄIVILLÄ oooolililii ttttaaaaaaaas ss s s heheehhehelplplplplppopopopopoo hhhhhavavavavavaiaiaiaiaitatatata,,, mimiimimiteteteteen n
ere ilaisia a ovovatatatat asiakakasaspapalvlvele unununun vvvvvuououououoororororoorovavavavavaikikikikkikutututututusususususstitititilalalalalal ntntntntntteeeeeeeeeet t t tt jajajajaa mmmmmmitititititenenenen eeriririilalalaiiii--
siiaa tuloksia ssekekekä ä kookekeemumuksiaa nnniiiiiistststääää sysysyyntntntntntyyyyyyyyyyy . . . KKKKKahahahahahhvivivivivilalalalalal ssssssssaaa a olollo i iii mumumm kakkaakk vav
rentntouo tua jaj ajaautututuaaaua kkkeseskukukuststeluuun,, jokoka a liititi tytytyyyii ii jujuujujuuururururi ii ii tätättähähähhh n.nnn
VIEREISEN PÖYDÄN SISARUSPARI ooooolilililil hhhhhuouououou leleleleestststs unutu , kokkk skkkskkkka aaa auauauauautotototoonnn nn
kakatst asstat miminenenn olo i ununoho tununn t t llalauauauantntaiaisesess n nnn ososoosostotototoosrsrsrrsrsretetetete kekeken n nnn tatatatatt kikikikikia.a.a.a. HHHHHe e ee e rrororororoohhhhhh----
kenivav t kykysysymäm än jättsks iä syöödedesssänänä i,i ttulisikkohohohhhananananannn tttttäsäsäsäsässtätätätättä uuuuunononononohthththhtununununeeeeeess-
ta katsaststuksesta vivielä laskukin maksettavakksiiiii.. MMMMMieieieieelililililil kkkkkiriririrkakakakakastststuiuiuii nnnnoooo---
pepeastiti ssoitolla katsasa tuusysyrityksenen palvelukeskukukukkkseseeeenenenenen, , , jojokakaa vvvassstaatasisisisisis
lalalalauauauauanntntntaiaiai-i-i-iltltapapäivälläkin..
LEENA JA MARJA KERTOIVAT mmololememmamaat t työsö keentellevvvväänänännänsäsäsäsäsä ttttterererere vvevevev yyy--
dedeedenhnhnhnhuououou lllllloso sa. Tämämän n päpäivivi änän tehehokokkukukuususu vaattimukkses t t tt vev ivivivivivvätätätätä LLLLLeeeeeee nananan n
ajajjatatatukuku sett jojoo mmaanantaiaihihiihh n,n, jjolollol ininn mmagagagnnen ettikuvavav ukukku seeeseenenenenenen ooooolilililil tttululululosoo sa
kekek lloko allele mittailemmaaaan n papalvlveleluauaikikojojo a.a.. Leena sanaa oiii tttekkekkeekkevevevevevevänänänänänsäsäsäsä kkkaiiikk-
kek nsn a joj muuutenkkinin, , jojoteten n tutuolollalaininnenenen mmittailu tuuutut ntntn uiuiuiuiui kkkkovovovovovininininn äääärsr ytyttää----
vältä. MMarja taaas s kekeeerttrtrtoiiooo lllabababoro atatororioiosssa a käkäyvyvänä iillllalalalalllalalaala jjjjosososososkukukukukusss nininiininn, etetettete ----
tää oovevet suljetaann jujuururru i i asasasa iaiaiakkkkaan n edessää.. Eihhän ssssitititä ää ä nynynynynyt t t tt kukukuk kakaanaa aaaaalalalaa
venyä, kun on lilinjnjatttutu,, etetettetei kahddeksaan jäääjälklkeeennnn mamamamamakskksksksetetetete aaa ylyllitittyöyöyööyööststttä,ä,ä,ä,
ololipipa tilanne mimikäkä hhyvyvänänsäsä. OlOllii i jäjännnnä ä huhuhuomomatatatta,a,a,,a, eeeeettttttttt ä ä ä ä ololololinini iiitstssee hahahahahah ----
vavaininnut saamaman n seseikikanan kkysyseieieiisesesellllllä ää tetetervrvr eyeyeyeysasasas semamamm lllllllla,a,a,a,a, jjjjjjososososo sasasasas kkkaiaikkkkkkkk i i iii mumumumumuu uu
susujujui i loloisistatavavaststii. MMararjaja ppäääättttttiii tetetehdhhdhdä äää asasasa iaiaastststs a papapap rararaaarannnnnnnnn ususuusseheeehhdootutuukkkkk----
sesenn tytyöpöpaiikakalll aan hehetit mmaaa nanantntaiainan .
PERINTEISTEN TEHOKKUUSMITTARIEN lllissisäkäkäkäkäkkksisisisisis ooooonknknknknnn ininininn
ololtatavaa herkkänä todellliselle aasisiakaka asasasasskokok kekk mumumuuuuukskskskskselelelelelellelelelele,,,,,
jokaka eedeellyttää myös joustavavvuuuuuuu tttttta a aa jajajaaa llluouu tttttttttammamamusususususu ------
ta ssiihhen,n, että henkkiliili ösö tötö vvoioioi tttttehehehehehehdädädäddää aaaaasisiiss akakkkakakkakakakkkakakakakakakaaananananana
paparhrhaaksii myös oomia raatkkkt aiaiisususujajajajajajaa. SiSiSSSiSiississ lllababbbbb----
raann ovovi i kikiininnini kkahahded ksalta vvvaiaiaiaiia n nn n sisiiinnnä tatapaaapapaap -----
uksessssa,a, eettt ä onononnon hhhhhililjajaisi ta. NNNäiää nhnhnhnhnhänännnänä nniiiiitätäätäää
erinomomaisenn papapapalvlvlvlvelelunun suppererersoooluluujajajajja ssssssyny tyyyyyy yy y y
ja kuoleee e tutuuulelelelevavavavaiisii uuuuded sss a aa –– olololololipipiipipaaaaaa kykykkykkyseeesesesesesee säsäsässäsäsääsä
tavaraatatalolooonn n n tittitietetetettytyytyty oosaassto, yyykskskk itiii tätätätät ininininii enenee kkkkkkatatatatatttaaat----
sastusasaseememma,a,,, tttteerere veveysysyryritykykkyksesesesen n nn n lalabbobobobob raraarr toooririririrrrrr o o oo o oo
taai i uuuuudeddennn pepepepelililil n n kekekk hihitytyspspsproroojejejeejj ktktktktktktti.i.i.ii.i. EEEEEEEEririnonnoooon mamamammm iiiii---
neen n n n papapap lvlvelelukukokokeemme ususu ttuououou aasiiiakkkkkkakkakakkaanan uuuuudududdddudelelelelellelel---
leleleleenennn llluouououokskssememmemee. .
SAMA PÄTEE VARMASTI kkokkkkkkko o SuSuSSuS ommommenenennnenn kkkkkananananansasasaas nnnnn--
tutuotooo tet eseseeeennn jajajaj vvvieieieiennnnnninini kkassvuvuvuunnuunun,,,,, jojoojojojj papapapappap ttteoeoeoeoeooe llllllllllisisisisiii uuuuuuuuddeeedesssssssssa.a.a.a.a.
SuuSuupepepp rssolollututt vvaaaaaaatitititivavavavv tt teteeekokoojeen nnnn jajaa tttttieiiiieieetotoojejejen nnn n lilililiiliil säsäsäsäsäääkskskskskskskkk i i i i tutuuntntntntnntteiiiiidedededededdden nnn n n n
jooojohthhh ammmisisisttatataa. . MMMMyöyöyöyösss LLLLLeeeenanan n jajaaa
MMararaa jajan enenene ererere gigigigia a aa nononon usususu eeee eeeentntii-
sesesesestsststäääääään,n jjjososos hhhhheieieie dädädädännn ididi eaeaeansnsnn a aaaa
assasa iaiaakakakkasksks okokkememmmukukukuksesesennnnn papapap raraannnnn----
tatatatammimimiseseeeksksksi i huhuhuomommomo atatatataaaaaan.n. TTTieie-----
dädädäätktkttkööö sisisinänänänä, , mimimim käkäkääkä oooon n n tatavovoittit----
teteeeese i asasaa iai kakaskskskokokkokkememememukukuku ses ssssa?a???
Maajohtaja
Inspecta Suomi
Timo Okkonen
Risto Kallisen mukaan riskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat olleet Yaran tärkeimmät tavoitteet: turvallisuus ja luotettavuus.
6
ara Suomen paine- ja kemikaalilaitteiden tarkastuksiin
sovelletaan perinteisen tarkastustoiminnan lisäksi riski-
perusteista tarkastusta. Sen piirin kuuluvat kattilat, pai-
nesäiliöt, putkistot, varoventtiilit ja varastosäiliöt. Uu-
denlainen tarkastusmenettely aloitettiin Yaralla Suomen
Uudenkaupungin tehtailta vuonna 2010 typpihappoyk-
siköistä. Seuraavaksi vuorossa oli Siilinjärven tehdas, ja
riskiperustainen tarkastusohjelma aiotaan ulottaa Suo-
messa kaikkiin Yaran paine- ja kemikaalilaitteita sisältäviin tehtaisiin ja
yksiköihin muutaman vuoden kuluessa.
Suomessa kuljetaan globaalin emoyhtiön, Yara International
ASA:n, jalanjäljissä. Osassa maailmanlaajuisesti toimivan Yaran toi-
mipisteitä RBI-ohjelmaa (Risk Based Inspection) on sovellettu tehtai-
den tarkastuksiin jo useiden vuosien ajan. Yara valmistaa ja markkinoi
muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teolli-
suuskäyttöön sekä ympäristönsuojelun tuotteita yli 50 maassa. Suomes-
sa tuotantolaitoksia on neljä. Täällä sijaitsee muun muassa Länsi-Eu-
roopan ainoa fosfaattikaivos.
iskiperustaisen tarkastusohjelman valinnan taustalla ovat
olleet yhtiön tärkeimmät tavoitteet: turvallisuus ja luotetta-
vuus. Risto Kallinen huomauttaa, että RBI:n avulla tavoit-
teiden toteutumista voidaan edistää.
Kallisen ensimmäiset kokemukset tarkastusohjelmasta ovat hyvät.
”Jo ensimmäisissä tarkastuksissa löysimme olennaisia asioita, joi-
ta perinteisillä tarkastuksilla ei olisi huomattu”, Kallinen kertoo.
Selväksi on kuitenkin tullut myös se, että erityisesti RBI:n alku-
vuosina tarkastukset vaativat aiempaa enemmän työtä ja resursseja.
RBI on Suomessa vielä varsin uusi asia. Kallinen pohtii, että kuten
lähes aina uusiin asioihin, myös tähän liittyy monenlaisia ennakkoluuloja.
”Perinteisessä tarkastustoiminnassa on paljon riskiperusteisen
tarkastuksen elementtejä. Mutta kun turvallisuutta ja luotettavuutta
halutaan kehittää yhä pidemmälle, tarvitaan jotain enemmän.”
ASENNE
Lähtötaso vaikuttaa toki siihen, millaisia lisä-
panostuksia tarvitaan. Lisätöitä on Kallisen mukaan
tiedossa erityisesti silloin, jos aiempana tasona ovat
olleet niin sanotut viranomaistarkastukset.
”Jos yrityksissä halutaan muuttaa tarkas-
tusmenettely riskiperusteiseen, on oltava valmis
muuttamaan myös tarkastuksiin liittyviä käytäntö-
jä ja ajattelutapaa. Tarkastuksia tehdään sen vuok-
si, että toiminta on mahdollisimman turvallista ja
luotettavaa.”
ara Siilinjärvellä resursseja on päätetty li-
sätä, ja Kallinen saa tarkastuksia varten
uuden kollegan.
”Olin yksi Suomen pioneereista. Täällä ei aiem-
min ole ollut erikseen tarkastuksista vastaavia ihmisiä.”
Näiden päälle Yarassa lisätään ulkopuolisen
tarkastuksen määrää.
Kallinen tietää, että ennen tällaisia panostuk-
sia yrityksissä lasketaan euroja tarkkaan. Uusiin ku-
lueriin ei oltaisi valmiita, ellei luotettavuuden kehit-
tymisestä ole takeita.
Koko Yara-konsernilla on tehtaita eri puolil-
la maailmaa, Australiasta Kanadaan. Tehtaat eivät
merkittävästi poikkea toisistaan, mikä helpottaa ris-
kiperustaisen tarkastusmenettelyn käyttöönottoa.
Suomessa RBI ei ole vielä levinnyt kaikkien
900 yaralaisen arkeen.
”Kursseja on järjestetty lähinnä tarkastus-
ten avainihmisille, mutta heidänkin tietämystään on
tarkoitus vielä syventää. RBI-tiimi perustetaan ai-
na kohteen suunnitteluvaiheessa, ja sitä vahvistetaan
yksikköjen prosessiosaajilla.”
Riskejä minimoimassa Yaran Suomen tehtailla riskiperustaista tarkastusta, RBI-ohjelmaa, on käytetty reilun parin
vuoden ajan. Riskiperustaisen tarkastusohjelman hyödyt ovat jo nähtävissä lisääntyneenä
turvallisuutena ja luotettavuutena. ”Tällaisen prosessilaitoksen seisottaminen on erittäin
kallista, ja yllättävä seisokki maksaa paljon. Siihen verrattuna tarkastuksiin käytettävät rahat
ovat hiluja”, perustelee RBI:n käyttöönottoa Yaran tarkastusinsinööri Risto Kallinen.
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETRA TIIHONEN
Y
R
Y
77
Risk Based Inspection (RBI)
”Keskustelemme Inspectan kanssa siitä, millaisia välineitä ja me-
nettelyjä heillä on. Kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä eikä osata itse.”
iskiperustaisen menettelyn avulla selvitetään laitteiden tar-
kastusten tärkeysjärjestys. Laitteelle saadaan arvioitua sen
riskitaso, vaikka sitä ei olisi ehditty tarkastaa vielä kertaa-
kaan. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi konservatii-
visesti arvioitu korroosionopeus. Lopputuloksena saadaan selville, olisi-
ko laite tarkastettava mahdollisesti jo seuraavan seisokin yhteydessä.
”Koska RBI kartoittaa kaikki potentiaaliset vauriomekanismit,
se samalla katsoo myös tulevaisuuteen. Aiemmin tarkasteltiin lähin-
nä, millainen historia laiteella on ollut ja mitä siitä on siihen mennes-
sä löytynyt. Nyt meillä on mukana menneen ja tulevan riskit. Pystym-
me päättelemään myös sellaisia riskejä, joihin ei ole aiemmin kiinnitet-
ty riittävästi huomiota.”
RBI:n hyötyihin kuuluu myös nopea päivitettävyys, joka tukee
jatkuvaa kehittymistä.
”Kun tarkastuksia sisältänyt seisokki on tehty, on olennaista, et-
tä saamme tarkastusdokumentit selkeinä ja ajallaan, sillä niiden perus-
teella päivitämme uuden riskiluokituksen sekä tarkastussuunnitelman
seuraavaan seisokkiin.”
Siilinjärvellä seisokkeja on vuosittain, mikä antaa tarkastustoi-
minnalle joustavuutta: kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä samalla kertaa,
sillä seuraava mahdollisuus tulee jo vuoden kuluttua. Mikäli seisokkeja
olisi vaikkapa viiden vuoden välein, tilanne olisi toinen.
allinen sanoo hieman liioittelevansa, kun hän kertoo ihmisten
lähes pyörtyilleen uusille suunnitelmille: tiheät tarkastusvälit
ja paljon testauksia.
”Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin
asioita, joita aiempi kunnossapito ei olisi löytänyt. Ihmiset ymmärtävät
kyllä, millaiset seuraukset yllättävillä tuotantokatkoksilla olisi. Ne tar-
koittaisivat myös luotettavuuden menetystä. Mutta nyt meillä on työ-
kalu, jolla tuollaisia voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää.”
Nykyään tehtaissa käydään jo kilpailua siitä, mihin tehtaisiin se-
kä yksiköihin menetelmää ryhdytään seuraavaksi soveltamaan.
Uuden menettelyn ansioksi Kallinen laskee myös resurssien ai-
empaa järkevämmän kohdentamisen. Kun riskit ovat tiedossa, riskejä ei
tarvitse vahdata sieltä, missä ne ovat merkityksettömän pienet.
Kallinen on mielissään yhtiönsä arvojärjestyksestä. Koska turval-
lisuus ja luotettavuus ovat korkeimmat tavoitteet, tarkastustoimintaa
tekeviä kuunnellaan.
”Toki meillä pitää olla sanomallemme hyvät perusteet. Mutta jos
kartoituksessa huomataan vaikkapa korkean riskin laite, sen tarkastus-
ta on kenenkään vaikea ohittaa.”
RBI-tiimin rooli on ratkaiseva, kun selvite-
tään esimerkiksi, millaisia heikentymismekanismeja
laitekannassa voi olla.
”Silloin tarvitaan syvällistä osaamista, ja mu-
kaan otetaan esimerkiksi globaalin Yaran korroosio-
asiantuntija.”
aikka perinteisessä tarkastusmenettelys-
sä on samoja aineksia kuin RBI:ssä, me-
nettelyissä on myös selkeitä eroja. Kalli-
nen kärjistää hieman kuvaillessaan, kuinka aiemmin
tarkastaja tuli paikalle, meni tarkastamaan säiliötä ja
alkoi pohtia, millaisia vaurioita siinä voisi olla.
”Nyt tuo puoli kartoitetaan etukäteen perus-
teellisella ryhmätyöllä. Eri vaurioiden potentiaaliset
esiintymismahdollisuudet tiedetään siis jo etukäteen.”
”Koska RBI kartoittaa
kaikki potentiaaliset
vauriomekanismit, se
samalla katsoo myös
tulevaisuuteen.”
Riskien arvioinnin jälkeen saadaan ensimmäi-
nen luonnos tarkastussuunnitelmasta. Tämän jäl-
keen Yara on yhteydessä Inspectaan, jonka kanssa
tarkastussuunnitelman luonnos käydään läpi.
”Mietimme yhdessä, millä tavoin pystymme
toteuttaman tarkastussuunnitelman käytännössä.
Mitkä ovat parhaat menetelmät, mikä olisi hyvä laa-
juus ja millaisia muutoksia tarvitaan?”
Kallinen pitää riskiperustaiseen tarkastusme-
nettelyyn liittyvää suunnittelua ja yhteisiä keskuste-
luja ohjelman suurena vahvuutena. Tuloksia tulee,
kun yhteistyö sujuu.
Tarkastuksia varten tarvittavia laitteita ei tar-
vitse itse ostaa. Esimerkiksi Siilinjärvelle ei ole han-
kittu uutta tarkastusvälineistöä.
TARKASTUSTEN OHJAAMINEN ja hal-linta riskien perusteella auttaa asetta-maan tarkastukset tärkeysjärjestykseen ja suunnittelemaan ne. MENETELMÄN AVULLA analysoidaan, kuinka todennäköisesti jotain tapahtuu ja mitä seurauksia siitä aiheutuu.
RBI-MENETTELY pohjautuu API 580 ja API 581 -standardeihin.
RBI TUOTTAA TIETOJA odotetusta kulumisesta ja siitä, mihin yrityksen on syytä keskittyä.
TARKASTUKSISTA SAATUJA tietoja voidaan hyödyntää muun muassa päivittäisessä kunnossapidossa, huoltokatkosten aikaisessa priorisoin-nissa ja investointien optimoimisessa peruskorjauksen aikana.
YARAN TEHTAALLA Siilinjärvellä on huomattu, että API-standardeihin pohjautuvaa menettelyä on mahdollis-ta madaltaa muun muassa ohjelmis-tosovellusten avulla. Jos arkistointi ja tarkastusdokumentointi ovat olleet riittävällä tasolla, menettelyn käyttöön-otto kevenee.
Perinteinen tarkastustoiminta
RBI
Riski
Tarkastusten/ylläpidon kustannukset
RISKIPERUSTAINEN TARKASTUS
8
K
V
R
9
Asenteet muuttuivat nopeasti, kun tarkastuksissa huomattiin asioita, joita
aiempi kunnossapito ei olisi löytänyt.
10
Paketti haItella kehittää työturvallisuuttaan panostamalla keskustelevaan organisaatiokulttuuriin.
11
llussa Postilaitoksesta kansainväliseksi logistiikkayritykseksi muuntautunut Itella-konserni
hakee kasvua palveluistumisesta. Inspecta auttoi Itellaa toteuttamaan koko yrityksen
laajuisen työturvallisuusjohtamisen kehityshankkeen, joka tuo yhtiön arvot kiinteästi
mukaan jokapäiväiseen työhön.
ITELLA
TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT PEKKA HANNILA
12
tella on palveluyritys, joka on erikois-
tunut asiakkaittensa tärkeiden tieto-
ja tuotevirtojen hallintaan. Suomessa
Itellan tärkeä perustehtävä on tarjota
postipalveluita koko maassa.
Itellan liikevaihdosta 96 pro-
senttia tulee yrityksiltä ja yhteisöil-
tä. Tärkeimmät asiakastoimialat ovat
kauppa, palvelut ja media, ja yritys toimii Euroopas-
sa sekä Venäjällä. Kansainvälisen liikevaihdon osuus
on noin kolmannes.
POSTINKANTAJASTA PALVELUYRITYKSEKSIItella Oyj:n juuret yrityksenä ulottuvat lähes 400
vuoden taakse. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti Suomen postilaitoksen vuonna 1638,
jonka jälkeen postitoimintaa on harjoitettu muun
muassa 1800-luvulla postilaitoksen keskusvirastona
sekä 1990-luvulla Posti-Tele-liikelaitoksena. Vuon-
na 2001 Postista tuli julkinen osakeyhtiö. Nykyisen
Itella-nimen konserni sai vuonna 2007.
2000-luku on ollut Itellalle voimakasta muu-
toksen aikaa. Yhtiö on muuntautunut perinteises-
tä postilaitoksesta kansainväliseksi palvelukonser-
niksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaas-
ti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.
ITaloushallinnon kokonaispalvelut tulivat mukaan tarjontaan vuonna
2009, ja jo vuotta myöhemmin niille saatiin ensimmäiset laajat ulkois-
tusasiakkuudet.
Itellan tie monipuoliseksi palveluyritykseksi myötäilee logis-
tiikka-alan kansainvälisten suurtoimijoiden kehityspolkua. Perintei-
sinä kuljetusyrityksinä aloittaneet yhtiöt tekevät aluevaltauksia palve-
lukokonaisuuksiin, joiden varaan asiakkaat voivat antaa tarvittaessa
koko yrityksensä logistiikan. Harva tulee ajatelleeksi, että verkkokau-
pasta tilattu varaosa, vaate tai huonekalu voi hyvin todennäköisesti tul-
la Itellan kaltaisen logistiikkayrityksen ylläpitämästä pitkälle automati-
soidusta varastosta. Logistiikkayritykset etsivät jatkuvasti uusia palve-
lumahdollisuuksia toimitusketjujen hallinnasta aina tietotekniikan ja
kulutuselektroniikan korjauspalveluihin.
TURVALLISUUSJOHTAMISEN OSAAMISELLE KYSYNTÄÄ Palveluistumisen ja sähköisen tiedonvälityksen haasteet ja mahdollisuu-
det kulkevat rinta rinnan Itellan ja muiden logistiikkayritysten liike-
toimintanäkymissä. Perinteisen osoitteellisen kirjejakelun sekä tilattu-
jen sanoma- ja aikakauslehtien lähetysmäärät ovat vähentyneet hitaasti
mutta tasaisesti jo vuosia. Samalla verkkokaupan yleistyminen kasvat-
taa pakettilähetysten määrää Suomessa jatkuvasti. Vuoden 2012 joulun
alla kaikkien aikojen ennätysviikolla Itellan kuljetusverkossa kulki lä-
hes miljoona pakettia.
Palveluistumisen myötä yrityksen oma toiminta muuttuu aiem-
paa monimuotoisemmaksi. Työturvallisuuden hallinnassa tarvitaan
paitsi yhä laajempaa käytännön asiantuntemusta, myös kattavaa strate-
13
gista näkemystä siitä, miten johtotasolla laaditut arvot ja tavoitteet saa-
daan käytännössä näkymään jokapäiväisessä työssä, joka on hajautunut
useille toimialoille.
Itellan konsernijohtajana vuonna 2012 aloittanut Heikki Malinen pani alulle hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää koko Itel-
lan työturvallisuuskulttuuria.
Inspecta auttoi Itellaa projektin käynnistysvaiheessa toteuttamal-
la koko yrityksen laajuisen turvallisuusarvioinnin.
Inspectan uusi koulutus turvallisuuskulttuurin kehittämisestä keräsi parikymmentä osallistujaa lokakuussa 2013.
Miksi turvallisuuden kehittäminen kiinnostaa ja on tärkeää? Valion työturvallisuuspäällikkö Seppo Morander ja mehutehtaan työsuojelupäällikkö Irina Kallio kertoivat koulutuksen tärkeimmän annin olevan tuki omalle pohdinnalle. ”Arjessa painimme samojen kysymysten kanssa. Mietimme, miten työturvallisuuden tulisi käytännössä näkyä valiolaisten työssä. On hyvä saada tukea sille, että olemme oikealla reitillä”, valiolaiset summaavat. ”Tärkeintä tur-vallisuuden kehittämisessä on oikea asenne. On myös muistettava, että työturvallisuus ei ole irrallaan muusta turvallisuudesta. Meille elintarviketurvallisuus on tietysti erittäin korkea arvo”, toteaa Kallio.
Fortumissa turvallisuuskulttuurin eteen on tehty pitkään töi-tä, sanoo puolestaan asiantuntija Ruusaliisa Leinonen, joka työskentelee Fortumin Nuclear Safety Oversight -yksikössä. ”Ydinvoima-alalla lähtökohtana on, että turvallisuus tulee ensin. Meillä turvallisuus on koko ajan ylimmän johdon agendalla”, Leinonen sanoo. ”On kuitenkin hyvä muistaa, että turvallisuus-kulttuurissa on eroja eri maiden ja organisaatioiden välillä ja nämä asiat on otettava huomioon käytännön työssä. Tällä hetkellä pidän haasteena sitä, että eri turvallisuuden alat, kuten esimerkiksi työ- ja prosessiturvallisuus, ymmärrettäisiin osana kokonaisuutta ja että tämä ymmärrys integroituisi käytännön tekemiseen kaikilla tasoilla. Koulutuksessa parasta antia onkin ollut juuri käytännön esimerkit, joista saa ideoita omaan organisaatioon vietäväksi”, päättää Fortumin Leinonen.
Työturvallisuuden ja turvallisuusasenteiden kehittäminen koskettaa kaikkia
”Palveluistumisen suhteen tärkeintä
meille on ymmärtää, että työturvallisuus
on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus
kulkevat käsi kädessä.”
”Palveluistumisen suhteen tärkeintä meille on ymmärtää, että työ-
turvallisuus on laatukysymys. Laatu ja työturvallisuus kulkevat käsi kädes-
sä”, kertoo Itellan työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen. ”Itella ha-
luaa olla laadukas palveluntarjoaja, joten myös työturvallisuuden pitää olla
kunnossa. Molemmat asiat ovat prioriteeteissamme hyvin korkealla, ja on
hienoa olla näkemässä, miten nämä kaksi asiaa kehittyvät yhdessä.”
Inspectan toteuttamaan kokonaisuuteen sisältyi kolme osa-aluet-
ta. Aluksi toteutettiin turvallisuusjohtamisen käytäntöjen arviointi, T
EK
ST
I H
AN
NA
HA
RJU
LA
14
jossa oli mukana 40 johtajaa, työsuojeluvaltuutettua ja esimiestä koko
Itella-konsernista. Arvioinnissa kartoitettiin yhtiön työturvallisuuskult-
tuurin tilaa – toisin sanoen sitä, miten kuvatut käytännöt toteutui-
vat päivittäisessä toiminnassa. Arvioinnin tuloksia verrattiin parhaisiin
käytäntöihin Suomessa ja kansainvälisesti.
Johtamiskäytäntöjen kartoittamisen jälkeen Inspecta toteut-
ti Itellalle mittavan työturvallisuuden asennemittauksen, johon osallis-
tui noin tuhat työntekijää. Lopuksi Inspectan asiantuntijat esittelivät
Itellan johdolle yhteenvedon tuloksista sekä havainnot, joiden pohjalta
Itella pystyy viemään kehitysprosessia itsenäisesti eteenpäin.
STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN”Työturvallisuuden arviointia tarjoavat lukuisat toimijat yksittäisis-
tä kouluttajista alkaen. Inspecta valikoitui Itellan kumppaniksi tässä
hankkeessa siksi, että pystymme tarjoamaan koko yrityksen laajuisen
palvelukokonaisuuden, jossa ovat mukana sekä strategisen tason näkö-
kulmat että työyhteisötason turvallisuusasiat. Vastaavaa kokonaisuut-
ta ei Suomessa tarjoa kukaan muu”, kertoo Inspectan liiketoimintajoh-
taja Tomi Kasurinen.
Työturvallisuuskulttuurin uudistamishankkeen aloitus vietiin lä-
pi tiiviillä aikataululla. Ensimmäiset keskustelut Itellan ja Inspectan
välillä käytiin vuoden 2013 alussa, ja työturvallisuusarvioinnit päästiin
toteuttamaan jo huhti–toukokuun aikana. Kesän aikana työ jatkui ra-
portoinnilla sekä Itellan turvallisuusjohdolle järjestetyllä seminaarilla.
Elokuussa hankkeen tulokset esiteltiin konsernin johtoryhmässä.
Itella on ollut erittäin tyytyväinen tuloksiin, ja työ jatkuu aktii-
visesti. Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan pitkäjänteinen muutoshanke.
”Inspectan kanssa olemme saaneet paljon asioita aikaan ripeällä aikatau-
lulla”, kertoo Sanna-Mari Myllynen. ”Inspectan asiantuntijat ovat saa-
neet pisteet erityisen asiakaslähtöisestä asenteesta sekä joustavuudesta.”
TAHTO LUO MUUTOKSEN Olennainen tekijä projektissa oli Itellan omista arvoista lähtenyt halu työ-
turvallisuuden ja johtamiskulttuurin kehittämiseen. Tavoite oli kytkeä tur-
vallisuusjohtaminen saumattomasti osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.
”Hyväksi havaittuina käytännön työkaluina tähän suosittelimme
esimerkiksi säännöllisiä työturvallisuuskeskusteluita. Keskustelemal-
la säännöllisesti voidaan osoittaa, että turvallisuus ei ole vain juhlapu-
heita vaan tapa toimia ja että tätä turvallista toimintatapaa edellytetään
kaikilta”, Kasurinen sanoo. Työturvallisuuskeskusteluissa työntekijöi-
den kanssa voidaan käydä läpi oman työtehtävän ja työpaikan kannalta
olennaisia käytäntöjä sekä aiemmin sattuneita tapaturmia.
”Käynnissä olevassa kehityshanke ja Inspectan tekemät tutki-
mukset ovat tuoneet organisaatiollemme paljon lisäarvoa”, Sanna-Mari
Myllynen kertoo. ”Osa asioista tiedettiin jo, mutta saimme tutkimuk-
sesta vahvistusta ajatuksillemme ja näkemyksillemme. Nyt olemme
paljon viisaampia siinä, mitä kohtia lähdemme jatkossa kehittämään.
Inspecta on haastatteluilla saanut hyvän tuntuman organisaatioomme,
ja meillä on nyt rehellinen kuva tilanteesta.”
Työturvallisuus on tärkeä perusarvo kaikille vastuullisesti toimi-
ville yrityksille. Käytännössä turvallisuuden edistämisessä joudutaan
usein tasapainottelemaan ”kepin ja porkkanan” välillä. ”Oikeiden työ-
kalujen soveltaminen eri tilanteissa on aina haaste. Yhteinen, avoin kes-
kustelu työturvallisuudesta kuitenkin luo perustan turvallisuustason
jatkuvalle parantamiselle ja hyvälle turvallisuuskulttuurille”, toteaa To-
mi Kasurinen.
”Itellalla oli vahva halu ottaa iso loikka työturvallisuusjohtamisen
kulttuurissa. Inspecta valikoitui yhteistyökumppaniksi, koska kykenimme
tarjoamaan sekä vankkaa käytännön osaamista työturvallisuudessa että ar-
vioimaan johtamisjärjestelmää kokonaisuutena,” Kasurinen päättää.
”Kyseessä ei ole kertaprojekti, vaan
pitkäjänteinen muutoshanke.”
Itella on muuntautunut perinteisestä postilaitok-sesta kansainväliseksi palvelukonserniksi, joka on investoinut ja laajentunut voimakkaasti erityisesti logistiikka- ja viestinvälityspalveluihin.
Suurseisokki syö miljoona työtuntia
15
N
VAIKUTTAJA
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT NESTE, SHUTTERSTOCK
INSPECTA ON MUKANA Porvoon jalostamon suurseisokissa. Inspectan tehtäviin kuuluvat lukuisat eri testaukset, tarkas-tukset ja mittaukset, joiden avulla kerätään tietoa laitteiden kunnosta.
– HUOLELLINEN valmistautuminen mahdollisimman aikaises-sa vaiheessa, yhdessä asiakkaan kanssa, on äärimmäisen tärkeää myös meille. Näin rajallisessa ajassa tehtävä mittava työmäärä saadaan maaliin oikea-aikaisesti ja menestyksek-käästi, sanoo Inspectan myyntijohtaja Jukka Verho.
Tehokas projekti
este Oilin Porvoon jalostamon seuraavaan suurseisokkiin
on vielä lähes pari vuotta aikaa, mutta suunnittelu on jo
hyvässä vauhdissa. Jalostamon infrastruktuuri vaatii täy-
dellisen alasajon, joka toteutetaan neljän–viiden vuoden
välein.
Tulevan suurseisokin hankevastaava Antti Nissi-nen Nesteeltä kertoo, että valmistautuminen aloitettiin
pian edellisen suurseisokin jälkeen.
”Vuonna 2010 perustimme jalostamolle pysyvän ryhmän, jo-
ka vastaa pienemmistä vuosittaisista yksikköseisokeista sekä valmistelee
seuraavaa suurseisokkia.”
Kyseessä on kansainvälisestikin mittava projekti, josta ei selvi-
tä vain oman väen voimin. Kansainvälisyys on myös näkyvä ja kuuluva
osa projektia – suurseisokin aikana tehtävät työt ovat osittain sellaisia,
joihin tarvitaan asiantuntija-apua Suomen ulkopuolelta.
”Viimeksi mukana oli 40 eri kansallisuutta. Tässä on omat haas-
teensa, sillä kaikki ovat mukana suurseisokin koulutuksissa, joita on
järjestettävä eri kielillä.”
Kiivain koulutusjakso alkaa loppuvuonna 2014 ja keväällä 2015, jol-
loin kurssitetaan myös varatyöntekijöitä, kaikkiaan siis tuhansia ihmisiä.
Myös hyvin arkisia mutta projektin sujuvuuden kannalta tärkeitä
asioita pitää järjestää: miten liikenne saadaan sujumaan, riittääkö park-
kitila, minne muualta tulevat majoittuvat ja kuinka usean tuhannen
ihmisen ruokailu saadaan sujumaan. Vaikka jalostamo seisoo, ei oma-
kaan henkilöstö lomaile, vaan osallistuu seisokin ai-
kana huoltotöihin.
LÄHES KAIKKEEN ON VARAUDUTTAVASuurseisokissa varmistetaan seuraavan käyntijak-
son käytettävyys ja käytön turvallisuus. Noin kuu-
kauden aikana tehdään lukemattomia laitteiden
huoltoja, uusimisia ja varaosien vaihtoja. Tänä ai-
kana on hyvä tehdä myös puhdistuksia.
Taustalla ovat myös lakivelvoitteet ja niiden
sanelemat tarkastukset. Tarkastuksia varten kaikki
prosessiyksiköt pysäytetään. Voimalaitos, satama
ja jakeluterminaalit toimivat kaikesta huolimatta
normaalisti. Liikenne Suomen maanteillä ei pysäh-
dy, vaikka jalostamo seisoo – autoilijat saavat tan-
kattua kulkupelinsä myös seisokin aikana. Nissinen
huomauttaa, että suurseisokilla ei ole varaa epäon-
nistua, sen on onnistuttava kerrasta.
”Tämän vuoksi teemme etukäteen erilaisia ris-
kikartoituksia ja varasuunnitelmia. Kaikista yllätyk-
sistä kertovaa kristallipalloa meillä ei ole, joten mei-
dän pitää osata varautua monenlaisiin tilanteisiin.”
Yksi tärkeä edellytys onnistumiselle on teki-
jöiden rautaisen ammattitaidon lisäksi se, että jokai-
nen tekee oman työnsä vastuullisesti ja ottaa muiden
työvaiheet huomioon.
”Ei riitä, että ottaa vastuun vain omasta
työstään, sillä myös yhteen sovittelu on kaikkien
vastuulla.”
Jokaiselle urakkaan osallistuvalle terotetaan,
että ykkösjuttu myös seisokin aikana on turvalli-
suus. Laadustakaan ei voida tinkiä. Koska aika on
rajallinen, olennaista on myös aktiivinen tiedon ja-
kaminen. Informaation on virrattava, jotta seuraava
tekijä pääsee hoitamaan työtään ilman katkoksia.
”Meille on tärkeää saada palveluntarjoajat
mukaan jo suurseisokin suunnitteluun ja ottaa koko-
naisvastuu tekemisistä heti alusta asti. Tästä on suu-
ri apu, kun varsinainen rutistus alkaa.”
Hankevastaava Antti Nissinen valmistautuu Nesteen reilun kuukauden pituiseen suur- seisokkiin. Varattuna on miljoona työtuntia ja 4000 ihmistä.
PalveluistuminenTEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS JANNE KUNTTU
KEHITTYNEISSÄ MAISSA palveluiden osuus yri-
tysten liiketoiminnasta kasvaa jatkuvasti. Samaan
aikaan globalisaatio vie teollisuustuotantoa maihin,
joissa on alemmat työvoimakustannukset ja suurem-
mat lähimarkkinat.
“Suomi ei pärjää ja hyvinvointiyhteiskunta ei
säily, ellemme muuta ajattelu- ja toimintatapojamme
palvelutalouden edellyttämällä tavalla”, kiteyttää
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimitusjoh-
taja Riitta Varpe.
MONET MAAILMAN SUURIMMISTA ja menesty-
neimmistä yrityksistä ovat käyneet läpi hurjan muo-
donmuutoksen laitevalmistajista globaaleiksi palve-
luyrityksiksi. Teollisuusyrityksen palveluistaminen
ei kuitenkaan ole helppoa, eikä insinööriosaami-
nen välttämättä taivu taidoksi toimia maailmanlaa-
juisissa arvoverkoissa. Asiakas on oman liiketoimin-
tansa paras osaaja, joten palveluyrityksen on pystyt-
tävä tarjoamaan aidosti uutta lisäarvoa – tai tehtävä
sama selvästi halvemmalla.
”Muun muassa ETLAn tekemät selvitykset
osoittavat, että suurin lisäarvo muodostuu ennen ja
jälkeen valmistuksen toteutettavista asiantuntijapal-
veluista, ei välttämättä fyysisestä valmistuksesta”,
toteaa Riitta Varpe.
”Jotta tästä päästään
osalliseksi, on suomalaisen toi-
mintaympäristön oltava kan-
sainvälistä huipputasoa. Meillä
on panostettava innovaatioi-
hin eli tapaan tehdä asioita toi-
sin ja paremmin, ja on oltava
korkeasti koulutettuja osaavia
työntekijöitä sekä etevää johta-
mista. Työn teettämisen Suo-
messa on oltava kannattavaa.
Verotuksella voidaan vaikuttaa siihen, onko Suomi
riittävän houkutteleva paikka lisäarvon, eli esimer-
kiksi aineettoman pääoman, patentti- ja lisenssitu-
lojen, kotiuttamiseen, jotta tuotot eivät valuisi mai-
hin, joissa niitä verotetaan keveämmin.”
MAAILMANLAAJUISILLA MARKKINOILLA niin
omistus, operointi, huolto ja kunnossapito kuin
tukipalvelut, koulutus ja työvoimakin hajaantuvat
erillisten toimijoiden vastuulle.
Digitaalisten palveluiden kauppa on nopeim-
min kasvava erä maailmankaupassa. Digitaalisessa
UHAT
ja verkottuneessa taloudessa palvelut ja palvelukonseptit voivat olla
rajattomasti monistettavissa ja paikasta riippumattomia. Samalla
kuitenkin kilpailu on salamanno-
peaa ja armotonta. Joku muu voi
aina tarjota samaa palvelua nope-
ammin, halvemmalla ja paremmalla
asiakaskokemuksella.
DIGITAALISESSA pal-
velutaloudessa myös
tietoturva aiheuttaa
uusia riskejä. Kun yri-
tyksen tietopääoma on
hajautettuna palvelun-
tarjoajille ympäri maail-
maa, on vaikea olla varma,
mihin ja kenelle tiedot
lopulta päätyvät. Entä
kenellä on vastuu turval-
lisuudesta, jos huolto-
tai logistiikkapalvelua
tarjotaan etänä toiselta
mantereelta?
Suomessa jo yhdeksän kymmenestä
tehtävästä työtunnista on työtä,
joka ei ole välittömästi kytköksissä
fyysiseen valmistukseen.
16
TILASTOJEN MUKAAN on selvää, että kehittyneissä maissa
uusi talouskasvu syntyy palveluista. Mitä vauraampi maa,
sitä suurempi osuus bruttokansantuotteesta muodostuu
palveluista ja palvelutyöstä. Suomessa jo yhdeksän kym-
menestä tehtävästä työtunnista on työtä, joka ei ole välit-
tömästi kytköksissä fyysiseen valmistukseen.
MAAILMANKAUPAN ARVOSTA yli puolen arvioidaan ole-
van palveluita, ja osuus kasvaa noin 30 % vuodessa. Pal-
veluiden kilpailukyvyllä ja tuottavuuskehityksellä on
merkittävä rooli niin yksittäisten yritysten kuin koko
kansantalouden kilpailukyvyn kehittämisessä.
”Keskustelu uusteollistamisohjelmista on vanhakan-
taista. Tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja kehitys-
hankkeita yli toimialarajojen. Palveluita ja teollisuutta ei
saisi enää laittaa vastakkain vaan lomittain”, huomauttaa
Riitta Varpe.
GLOBALISAATIO PAKOTTAA yritykset usein nopeisiin ja
kivuliaisiinkin muutosliikkeisiin. On kuitenkin hyvä huo-
mata, että globalisaatio vaikuttaa kaikkiin – niin yrityk-
siin kuin sen asiakkaisiin – yhtäläisesti. Myös omilla asi-
akkailla on paine erikoistua ja keskittyä ydinosaamiseen,
jolloin osaavan ja luotetun kumppanin kanssa voi löytää
nopeastikin avaimet onnistuneeseen yhteistyöhön.
Globalisaation ja palveluistumisen myötä yritykselle
voi avautua maailmanlaajuiset markkinat, ja onnistunut
palvelukonsepti on teoriassa monistettavissa rajattomasti.
”Paikallisuus ja paikalliset klusterit olivat 90-lukua”,
Varpe sanoo. ”Kilpailukykyä ja tuottavuutta haetaan nyt
ulkoistamalla ja erikoistumalla, ja Suomen on oltava tässä
suunnannäyttäjä.”
INTERNET-TALOUDESSA Suomella on aivan uudet mahdolli-
suudet yhdistää perinteinen prosessi- ja valmistusosaami-
nen tiedonkeruuseen ja analysointiin, jolloin lopputulok-
sena on korkean lisäarvon palvelutuote. ”Teknologiaa voi
kopioida, mutta asiantuntemuksen ja palvelukonseptien
kopioiminen on paljon haastavampaa, jopa mahdotonta”,
toteaa Varpe.
Varpen mukaan avainsanoja palveluistuvilla maail-
manmarkkinoilla menestymiseen ovat mm. teollisuuden ja
palveluiden yhteistyön tiivistäminen, yhteinen asiakkuuk-
sien hallinta, prosessi- ja projektiosaaminen, logistiikka ja
ICT-sovellukset. Parhaimmillaan teollisuusyritykset voi-
vatkin yhdistää perinteiset vahvuutensa insinööri- ja val-
mistusosaamisessa, mutta tavoittaa uusia markkinoita lisä-
arvopalveluilla yrittämättä kilpailla halpatuotannon hinta-
syöksykierteessä.
Tämän päivän maailmassa kolmijako alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin on käynyt vanhanaikaiseksi. Kilpailukykyä ja tuottavuutta etsitään erikoistumalla ja ulkoistamalla. Kun yritysten perinteiset toimintaympäristöt muuttuvat ja vastuualueiden rajat hämärtyvät, tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja yhdistämään erilliset toimijat, osaamiset ja vastuut.
MAHDOLLISUUDET
17
1818
UPM:n ja Inspectan välisellä yhteistyöllä
on pitkät perinteet: UPM:n tehtaiden tarkastuksia on Inspectan voimin
tehty jo toistakymmentä vuotta. Lähitulevaisuudessa suunnitteilla on hyödyntää
digitaalista radiografiaa paperikoneiden perusteellisissa tarkastuksissa.
Turvallisuutta, toimivuutta ja tuottavuuttaTEKSTI JOANNA SINCLAIR KUVAT UPM, VASTAVALO
Inspectan tarkastusalueeseen kuuluvat myös yli satametriset UPM:n Tervasaaren tehtaan tiilipiiput.
19
UPM:n Tervasaaren tehtaalle tul-
lessa silmä lepää syysruskan värittä-
mässä järvimaisemassa. Automaa-
tiotyönjohtaja Hans Andersen on
tainnut kuulla työpaikkansa ympä-
ristöä kehuttavan ennenkin, sillä mies naurahtaa
ihastelulle. ”Inspectan kaverit pääsevät kerran vuo-
dessa katsomaan näitä maisemia kunnolla, kun tar-
kastavat tikkaiden vierestä putoamissuojajärjestel-
mät noista piipuista”, Andersen sanoo ja nyökkää
kohti ikkunan takana kohoavia punatiilisiä tehdas-
piippuja. Niiden tarkastus hoituu Inspectan kautta,
kuten noin kaksisataa muutakin tehtaan tarkastusta
vuosittain.
Inspectan Juha Seppänen ja Toni Vepsäläinen
vilkaisevat taivasta halkovia noin satametrisiä piippuja.
Vepsäläinen ennättää pääkaupunkiseudulta Tervasaa-
ren tehtaalle hiukan työtoveriaan harvemmin, mutta
Seppänen käy UPM:llä monta kertaa kuussa.
Inspectan ja UPM:n yhteistyöllä on pitkät perin-
teet. Inspecta aloitti Tervasaaren tehtaalla teräsraken-
teisten nosturien tarkastuksen jo 1998. Vuosien varrella
yritysten välille on syntynyt luotettava kumppanuus.
O
CASE UPM
”Tiedän, että Inspecta tarjoaa meille parasta asiantuntemustaan
ja apua. Voin soittaa tutulle Inspectan kaverille suoraan kesken palave-
rin, jotta saamme saman tien tarkastusasiat selvitettyä”, Andersen listaa
pitkän yhteistyön etuja.
”Aikaa säästyy, kun asioita ei tarvitse hoitaa aina sähköpos-
titse, eikä vieraalle ihmiselle kertoa alusta alkaen, mistä on kyse. Mutta
kumppanuudessa on kyse paljon enemmästäkin. Käytännössä Inspecta
on mukana monissa kehitysasioissa, joissa heidän ammattitaitonsa aut-
taa meitä tekemään työmme paremmin.”
UPM hoitaa osan nosturitarkastuksistaan itse, mutta luottaa ison
osan laitteista Inspectan tarkastettavaksi. Inspecta tarkastaa myös teh-
taan nosto-ovet, nostoapuvälineet ja hissit – muun muassa. Kaiken
kaikkiaan tarkastettavia kohteita on kolmikon arvion mukaan viitisen-
sataa. Tavallisten vuositarkastusten lisäksi Inspecta hoitaa myös esimer-
kiksi teollisuusnostureiden perusteelliset määräaikaistarkastukset.
”Siltanosturi voi maksaa satoja tuhansia euroja. Niiden kymmen-
vuotistarkastukset kannattaa hoitaa huolella, sillä voi saada merkittävät
kustannussäästöt. Mutta UPM:lle tarkastuksissa kustannussäästöjäkin
tärkeämpää on turvallisuus”, Andersen tähdentää.
TURVALLISUUDEN RYHTILIIKEUPM:llä on työturvallisuuden ryhtiliike käynnissä. Se näkyy vieraal-
lekin selvästi: tehdasalueelle ei ole mitään asiaa ilman huomioliivejä,
kypärää, turvalaseja ja korvatulppia. Kulunvalvonta on esimerkillisen
tehokas.
”Turvallisuuden ryhtiliike on kolmen vuoden projekti, jonka
kuluessa panostamme turvallisuuteen paljon. Periaatteemme on, että
jokainen työtapaturma on vältettävissä. Seppäsen Juha onkin ollut
meillä puhumassa työntekijöille turvallisuudesta”, Andersen kertoo
ja nyökkää yhteistyökumppanilleen. ”Samoin meillä on ollut ihmisiä
Inspectan järjestämillä kursseilla hakemassa lisäoppia turvallisuudesta.”
Andersenin puheesta kuulee, että turvallisuus on ollut päällim-
mäisenä mielessä monessa hankkeessa. Hän maalaa kuulijalle nopeasti
kokonaisvaltaisen kuvan aiheen tärkeydestä:
”Isot firmat lähtevät usein siitä, että tapaturmat tulevat kalliiksi.
Se on yksi syy panostaa työturvallisuuteen, mutta ei läheskään ainoa.
Täytyy huomioida myös se tieto-taito, minkä tapaturmaan joutunut
Turvallisuus on aina Hans Andersenin mielen päällimmäisenä.
20
”Inspectan kaverit tulevat meille hyvin oma-aloitteisesti. Soitta-
vat, että ollaan tulossa ja se on tosi hyvä. Tarkastukset hoidetaan huolto-
ohjelman mukaisesti ja jos me sattuisimme unohtamaan, niin Inspecta
ottaa yhteyttä ja muistuttaa. Kahdennettu valvonta on todella hyvä juttu,
aika kuluu niin nopeasti.”
Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle
aina tarpeen mukaan.
”Onnettomuudet ovat luku sinänsä, mutta jos jossain nosturissa
on esimerkiksi taakka hiukan valunut, tai työntekijä kertoo kuulleensa
rohinaa, emme jää ihmettelemään, vaan kutsumme paikalle oman auto-
maatiokunnossapidon – ja jos korjaus vaatii ulkopuolisen tarkastusta,
niin soitto Inspectalle. On todella iso etu, että voi luottaa ongelmatilan-
teissa saavansa asiantuntija-apua tutulta taholta.”
Vepsäläinen ja Seppänen tietävät, ettei Andersen puhu lämpimik-
seen. Isossa tehtaassa ongelmatilanteita tulee eteen, vaikka kaikki on hoi-
dettu viimeisen päälle huolellisesti. Pitkä kumppanuus kuuluu kolmikon
puheissa. Miehillä riittää juttua yhteisistä hankkeista ja tarkastuksista,
jolloin on lähdetty tehtaalle milloin yösydännä ja milloin tarpeen tullen
television äärestä kesken jääkiekon MM-kisojen.
”Muistatteko, kun kasin nosturi petti? Koko yö meni, että saatiin
se sieltä ajoneuvonosturin avulla pois.”
”Tai sen, kun automaatiomestari soitti kesken Suomi–Kanada-mat-
sin, kun tarvittiin tarkastaja paikan päälle saman tien?” Seppänen muiste-
lee. ”Kuuluu kumppanuuteen, että tällaiset hoidetaan heti. Kumpikin osa-
puoli tietää, ettei kukaan illalla huvikseen soittele. Kun on tilanne päällä,
niin me autamme. Niin ja kyllähän minä näin sen ottelutuloksen sitten
teksti-TV:stä”, Seppänen naureskelee.
UUDEN LUOMINEN ON ELINEHTOUPM:n Tervasaaren tehtaalta löytyy maailman suurin ja nopein tarran-
taustaa tuottava paperikone, jonka kapasiteetti on 1500 metriä valmista
tavaraa minuutissa. Tehtaalla on myös harvakseltaan käytetty nosturi
olympiavuodelta 1952. Tervasaaressa pitkät perinteet yhdistyvät jatku-
vaan toiminnan kehittämiseen. Huolellinen tarkastus on avainasemassa
varmistamassa turvallisuutta ja toimintavarmuutta – sekä vuosikym-
meniä palvelleiden laitteiden osalta että uusissa hankkeissa.
”Meille on Tervasaaressa tärkeää, että päällä on jatkuvasti pro-
jekteja ja investointeja. Jatkuva kehitys teettää paljon töitä, mutta
uuden luominen on elinehto. Inspecta on tärkeä kumppani tässäkin
suhteessa, tarkastustoiminta on aina kehityshakuista. Hiljat-
tain pohdimme mahdollisuutta hyödyntää digitaalista radiog-
rafiaa tarkastuksissa”, Andersen muistaa.
”Se on melko uusi tarkastuskeino, jonka käyttöä voisi
lisätä nostureiden perusteellisissa määräaikaistarkastuk-
sissa”, Vepsäläinen kertoo. ”Digitaalinen radiografia on NDT-
menetelmä. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Non-
Destructive Testing. Kyseessä on siis tarkastusmenetelmä,
joka ei vaadi osien purkua, vaan digitaalinen röntgenkuvaus
voidaan toteuttaa normaalia toimintaa häiritsemättä.”
”Siitähän oli puhe, että voisimme käyttää keinoa tääl-
läkin esimerkiksi isompien putkien tarkastukseen”, Seppä-
nen kuittaa.
Andersen nyökkää. ”Näin on. Meitä se saattaa kiinnos-
taa, koska paperikoneen pysäyttäminen on kallista, mutta se
on säännöllisesti pestävä. Digitaalinen radiografia voisi tuoda isotkin
kustannussäästöt, jos saisimme tarkastuksella pesuaikaa lyhennettyä?
Pesun optimointi olisi vesistönkin etu. Varmistuisi, ettemme kuormita
ympäristöä yhdelläkään turhalla pesulla. Hyvä kun tuli puheeksi, pitää
muistaa palata tähän ensi tilassa!”
Haastattelun kuluessa yhteisiä kehitysideoita on tullut esille use-
ampikin. Nyt näyttääkin siltä, että kolmikolla olisi kova into kiittää
toimittajaa vierailusta ja käydä töihin käsiksi.
Päästetään miehet jatkamaan työpäiväänsä. Onko jotain sel-
laista, jonka Andersen haluaisi tuoda vielä lopuksi Inspectasta esille?
”Luotettavuus ja läpinäkyvyys. Inspectalla ei ole kytköksiä huol-
tofirmoihin tai varaosatoimittajiin. Ainoa sidos on meihin – tiedän
takuulla, että toiminnan tavoitteena on vain ja ainoastaan UPM:n kes-
tävä kehitys ja turvallisuus”, Andersen tiivistää.
Hans Andersen (kesk.), Juha Seppänen (vas.) ja Toni Vepsäläinen (oik.).
Ennalta sovittujen tarkastusten lisäksi Inspecta hälytetään paikalle aina tarpeen mukaan.
Tarkastukset hoituvat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.
ammattilainen vie mukanaan. Harvassa firmassa on
tänä päivänä ylimääräisiä osaajia. Loukkaantuneella
saattaa olla korvaamatonta ammattitaitoa. Ja nämä
olivat vasta yrityksen menetyksiä. Työntekijällä vaa-
kalaudalla on oma terveys, inhimilliselle tragedialle
on mahdoton laittaa korvaavaa hintalappua.”
”UPM:lle on nyt tehty yhtenäiset turvalli-
suusstandardit. Menetpä Raumalle, Tervasaareen tai
vaikka tehtaallemme Saksaan, niin kaikkialla toimi-
taan samalla tavalla”, Andersen painottaa.
”Inspecta on ollut meille turvallisuushank-
keissa iso apu, sen haluaisin tuoda esille. Meillä on
täällä hehtaarikaupalla tehdasta ja Inspecta todella
tuntee tämän talon. Kumppanin asiantuntemusta on
voitu hyödyntää turvallisuushankkeiden alkumet-
reistä lähtien. Se on auttanut suunnittelua ja siivittä-
nyt hankkeiden edistymistä”, Andersen kiittää.
TAATTUA TOIMIVUUTTATurvallisuuden ohella Andersen tähdentää myös rutii-
nitöiden sujuvuuden merkitystä. Tarkastukset hoitu-
vat mallikkaasti, vuosien tuomalla varmuudella.
Palveluliiketoiminnassa menestysreitti edellyttää hyvää
henkilöstöjohtamista, laadukasta työn tulosta ja erinomaista
asiakaskokemusta. Perinteisten sertifiointimallien rinnalle on
kehitettävä uusia arviointitapoja, jotka auttavat palvelu-
organisaatiota tunnistamaan kehitysalueet ja mittaamaan
kehitystoimien tuloksellisuutta. Uudet arviointimallit syventävät
yritysjohdon näkemystä ja mahdollistavat edistymisen arjessa.
21
TEKSTI TOMI KASURINEN KUVAT INSPECTA
Kohti parempaa asiakaskokemustajoka voi liittyä niin palvelutyön tulokseen kuin
toimintatapoihin asiakastilanteessa. On mietit-
tävä, miten hankitaan kyselytietoa ja miten hyö-
dynnetään spontaania asiakaspalautetta. Ja näitä-
kin tuloksia voidaan mitata. Samoin voidaan tehdä
syvällisiä arviointeja esimerkiksi projektijohtami-
sesta ja tietoturvasta.
TEKNISESTÄ LAADUSTA TUNTEIDEN LAATUUNPalveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he
kokevat palvelun onnistuneeksi. Menestyvän pal-
veluyrityksen on tunnistettava kaikki ne tilanteet,
joissa asiakas kohtaa palveluyrityksen. Osa tilan-
teista tapahtuu kasvokkain ja osa virtuaalisesti. On kysyttävä esi-
merkiksi, miten hyvin asiakkaat saavat yhteyden eri toimipisteisiin
ja ovatko laskut selkeitä. On uskallettava tutkia, tuntuuko asiak-
kaasta siltä, että hänen tarpeistaan välitetään. Kumpi on ratkaise-
vampaa vanhustenhuollossa: se, millaista soppaa lounaaksi tarjo-
taan vai se, tarjotaanko soppa välittävällä vai välinpitämättömällä
otteella? Tunteet ovat keskeinen osa palveluyrityksen tuottavuutta!
On siis edettävä vaikeasti mitattavalle alueelle ja tunnistettava
yhtäältä hyvältä ja toisaalta huonolta tuntuvat hermopisteet, joista
käydään jo avoimia keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Uskomme
vahvasti, että nämä pisteet voidaan löytää ennakoivasti yhdiste-
lemällä sopivasti oman henkilöstön ja asiakkaiden haastatteluja.
Tämän työn olemme aloittaneet kysymyspatteristolla, jota olemme
happotestanneet omaan toimintaamme. Kyselyt luovat nopeasti
kuvaa organisaation ambitiotasosta – tyydymmekö asiakaskoke-
muksessa tavistasoon vai tavoittelemmeko tykkäystunnetta?
Palvelutoiminta lepää erityisen paljon henkilöstön varassa. Työter-
veys- ja turvallisuusjärjestelmät luovat perustan, jonka päälle voidaan
rakentaa vahvaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Johtamis-
järjestelmän sertifiointia voidaan syventää esimerkiksi työturvalli-
suus- ja työkykyjohtamisen arvioinneilla, joissa paneudutaan tavoit-
teiden ja ohjeiden toteutumiseen käytännön tasolla. Tällaisten arvi-
ointien ja niiden perusteella tehtyjen kehitystoimien tulokset näkyvät
laskevina poissaoloina ja työeläkemaksuina. Tuloksia todellakin voi-
daan mitata. Inspectassa olemme kehittäneet tähän tarkoitukseen
uudet työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen arviointimallit.
Asiakkaat edellyttävät laatua kaikilta palveluilta. Sertifiointi-
toiminta sai alkunsa laatujärjestelmistä, jotka tähtäävät hyvään laa-
dunhallintaan. Laatuun voidaan rinnastaa luotettavuus, jota ilmentä-
vät esimerkiksi hyvät tietoturvakäytännöt ja riskien hallinta laajem-
min. Myös monet henkilösertifioinnin mallit tähtäävät ammatillisesti
laadukkaaseen työhön. Palvelutyön laadusta kertoo asiakaspalaute,
PUTKESSA
Palveluyrityksen asiakkaat tulevat takaisin, jos he kokevat palvelun onnistuneeksi.
22
Pekka ja MIRAekka Fribergillä on edessään tyypil-
linen tilanne: rakennusvalvonta on
asettanut tietyn rakennuksen käyt-
tökieltoon. Ja jotta rakennuksen jat-
kosta voitaisiin päättää, pyydetään
Inspecta paikalle. Rakenteen kuntoa
tutkitaan eri menetelmin ja tulok-
sista tuotetaan puolueeton ja asiantunteva kolman-
nen osapuolen lausunto.
”Tässä tapauksessa kattorakenteiden kanta-
vuutta selvitettiin varmuuden vuoksi. Toinen tyypil-
linen tilanne on sellainen, jossa vaurio on jo havait-
tavissa. Tällaisesta hyvä esimerkki on vaikkapa kos-
teusvaurio.”
Tällä kertaa Friberg toteuttaa paikalla kaksi
tärkeää tutkimusta silmämääräisen tarkastuksen
ohella. Betonirakenteiden kuntotutkimukset suorite-
taan uudella betonirakenteita rikkomattomalla tut-
kimuslaitteella. MIRA-ultraäänitomografeja on tie-
dettävästi maailmassa vain parikymmentä kappa-
letta. Havainnot varmistetaan porauskokein, joiden
ansiosta selviää merkittävä puute rakenteen jäykis-
tykseen liittyen. Tällaisia havaintoja ei olisi välttä-
mättä pystytty tekemään ilman uutta teknologiaa.
Juuri tästä syystä jatkuva kehitystyö ja uudet tut-
kimusmenetelmät ovat tärkeitä viedessään eteen-
päin kuntotutkimusalan kehitystä. ”Toki perinteisiä
menetelmiä, kuten rakenteiden silmämääräistä tut-
kimusta, ei pidä unohtaa.”
Fribergin työ on luonteeltaan sekalaista ja
monipuolista, mutta kaikki tekeminen liittyy joten-
kin rakenteisiin ja rakennusten sisäilmaan.
”Työhöni kuuluu mittausmenetelmien kehit-
tämistä ja kouluttamista sekä tuotteiden kehit-
tämistä asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi kos-
teusvaurioasioihin liittyen teen paljon kenttätyötä
– konkreettista mittaamista ja näytteenottoa – ja
raportointia.”
MONIONGELMAISET KOHTEET LÄHELLÄ SYDÄNTÄFribergillä on takanaan pitkä ja värikäs työhisto-
ria. Inspectan johtavaksi asiantuntijaksi hän päätyi
monen vuoden tutkijanuran ja yrittäjänä toimimisen
jälkeen. Vuosien varrella Friberg on nähnyt muutok-
sen monessa asiassa. Varsinkin erilaiset mittaustek-
niikat ovat kehittyneet kovasti ja kehittyvät edelleen.
Mutta perusasiat pysyvät:
”Vanhat rakennustavat ja rakennusfysiikka
pitää tuntea. Etenkin vanhoissa rakenteissa tulee
vastaan asioita, jotka on vain tiedettävä ja tunnet-
tava. Ei niitä kirjoissa tai koulussa opeteta.”
Erityisesti Friberg nauttii moniongelmaisista
kohteista, jotka tarjoavat haasteita paljon nähneelle
konkarille.
”Haasteet ovat työni suola. Kovasti tykkään
myös siitä, että minulta tullaan helposti kysymään
kaikenlaisia neuvoja. Parhaani mukaan niitä jaan.
Annan mieluusti kokemukseni ja vuosien varrella ker-
tyneet tietoni kollegoiden ja asiakkaiden käyttöön.”
Nykyinen rakentamisen laatu saa Fribergiltä
pääosin positiivista tunnustusta, samoin kuin työn
jälki 1960-luvulle asti.
”Mutta 70-luvun alkupuolelta parikymmentä
vuotta eteenpäin oli sellaista elementtirakentamisen
harjoitteluaikaa, joiden jälkiä nyt korjataan. Raken-
tamisen tahti oli kiivas, ja kiireessä harvoin syntyy
priimaa. Nykyään osataan hyödyntää jo rakennus-
vaiheessa kolmannen osapuolen tarkastuksia. Esi-
merkiksi juuri MIRA:lla voidaan mitata, onko beto-
nointi onnistunut. On helpompaa korjata mahdolli-
sia virheitä, kun koko talo ei ole vielä valmis.”
Tutkijankammioon Friberg ei ikävöi, mutta
välillä nousee halu selvittää jotain asiaa vielä perus-
teellisemmin, kuin mitä työaika antaa myöten.
”Jos saisin tutkia mitä vain, paneutuisin sii-
hen, millaisia vaikutuksia pehmeikkörakentamisella
on sisäilmaongelmiin. Mitä kostealle maalle raken-
tamisesta seuraa, mitä asioita rakennuksissa on odo-
tettavissa tulevaisuudessa ja miten tähän kaikkeen
voitaisi varautua.”
“On helpompaa korjata
mahdollisia virheitä,
kun koko talo ei ole
vielä valmis.”
PTEKSTI LOTTA VAIJA KUVA JUNNU LUSA
PAIKALLA
23
Inspectan johtava asiantuntija Pekka Friberg tutkii betonirakenteen
kuntoa maailmanharvinaisuudella, MIRA-ultraäänitomografilla.
Kati ja Elisa vastaavat puheluusi
TIESITHÄN, ETTÄ INSPECTA TARJOAA KOULUTUKSIA MONISTA AJANKOHTAISISTA AIHEISTA?
Kemikaaliturvallisuus työpaikoilla
TOIMIPISTEITÄ YMPÄRI SUOMEA
Kati ja Elisa palvelevat arkisin
klo 8−16 numerossa 010 521 600.
Sähköpostit kulkevat perille osoitteella
Vuonna 2012 Inspectan asiakaspalvelu siirtyi takaisin omiin käsiimme.
LIITY JOUKKOOMME SOMESSA
Kati Kivilahti Elisa Nykänen saavat tarvittaessa tuuraus