KIERRÄTTÄMÄLLÄ.

Arvoa ilman jätettä – teollisten symbioosien aktivointipäivä

17.5.2013

Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj

JÄTTEIDEN

MASSAPOLTTO

• Tavoitteena jätteen

hävittäminen

• Jätteiden hyödyntäminen

vähäistä

• Kalliit investoinnit

KAATOPAIKAT

• Tavoitteena hygienian

parantaminen

• Luotiin terveydenhuollon

jatkoksi

• Jätteiden hautaaminen

KIERRÄTYS &

HYÖDYNTÄMINEN

• Tavoitteena jätteiden synnyn

ehkäisy sekä materiaalien

maksimaalinen hyödyn-

täminen aineena

• Suljettu kierto, materiaali-

tehokkuus ja ilmaston-

muutoksen torjunta

JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA

VAAN MAHDOLLISUUS

© Lassila & Tikanoja Oyj 2

1960 1970 1980 1990 2000 2010

KULUTUSYHTEISKUNNASTA

KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

© Lassila & Tikanoja Oyj 3

Eurooppa 2020 strategian painopistealueet

Älykäs kasvu

Koulutus

Osaaminen

Innovaatiot

Osallistava kasvu

Korkea työllisyys

Taloudellinen ja sosiaa-

linen yhteenkuuluvuus

Kestävä kasvu

Resurssitehokkuus

Vihreämpi ja kilpailu-

kykyisempi talous

EUROOPAN RIIPPUVUUS ULKOPUOLISISTA

RESURSSEISTA ON HUOLESTUTTAVA

© Lassila & Tikanoja Oyj 4

EU on maailman suurin raaka-aineiden

nettotuoja (per capita)

EU:n avoin talous perustuu olennaisesti

tuotuihin materiaaleihin

Raaka-aineiden riittävyydestä on tullut

suurin strateginen huolenaihe

Raaka-aineiden kysyntä entisestään

kasvaa ja hinnat nousevat

KIERRÄTYS ON MERKITTÄVÄSSÄ ROOLISSA

ILMASTON MUUTOKSEN TORJUNNASSA

© Lassila & Tikanoja Oyj

5

KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA INTEGROITUU

OSAKSI MATERIAALITALOUTTA

© Lassila & Tikanoja Oyj 6

URBAN MINING

Kierrätyskelpoisia uusioraaka-aineita

hävitetään joka vuosi 5,25 miljardin euron arvoista

Jos nämä olisi kierrätetty C02-päästöjä olisi vähennetty

148 miljoonalla tonnilla

EU:n kierrätystavoitteiden saavuttaminen loisi

400.000 uutta työpaikkaa

JÄTE ON TULEVAISUUDEN RESURSSI

EU:n 7. Ympäristöohjelma, Eurooppa 2020

Tavoitteet

Jätettä pitää käsitellä resurssina

Jätteen kokonaismäärän vähentäminen kaikissa jakeissa

Kaatopaikkakielto kierrätyskelpoiselle ja biohajoavalle

jätteelle

Keinot

Etusijajärjestys täydellisesti implementoitu

Vaiheittain eroon kaatopaikoista

Energiahyödyntäminen rajataan vain

kierrätyskelvottomaan materiaaliin

Uusioraaka-aineet varteenotettava raaka-ainelähde

EU:n sisämarkkinoiden avaaminen kierrätyksessä

Laittomien laivakuljetusten eliminointi

Etusijajärjestyksestä tulossa

entistä velvoittavampi

YHDYSKUNTAJÄTTEEN

KÄSITTELY: EU (2010)

© Lassila & Tikanoja Oyj 8

Lähde: Eurostat

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Materiaalina kierrätys Muu kierrätys ml. kompostointi Poltto Kaatopaikkasijoitus

RESURSSITEHOKKUUSINDIKAATTORIT EIVÄT

MYÖSKÄÄN MAIRITTELE SUOMEA

MATERIAALITEHOKKUUDEN

EDISTÄMINEN LOUNAIS-SUOMESSA

© Lassila & Tikanoja Oyj 10

LOUNAIS-SUOMESSA SYNTYY NOIN 3

MILJOONAA TONNIA JÄTTEITÄ JA

SIVUVIRTOJA VUODESSA

320000

300000

580000

510000 230000

1000000

Kokonaismateriaalivirrat 3.000.000 t

yhdyskuntaEnergiatuotantoMetalliKemia

98000

85000

89000

36200 5700 4500

Yhdyskuntajätteet 320.000 t

sekajäte

paperi ja pahvi

pakkausjätteet

bio

lasi

metalli

© Lassila & Tikanoja Oyj 11

97 % jätteestä on jo syntynyt kun kuluttaja ostaa tuotteet kaupasta

Yhdyskuntajätteistä noin 30 % on kuntien järjestämisvastuulla, loput jätteen

tuottajien ja tuottajavastuu järjestöjen vastuulla

YHTEISKUNNALLISIIN RATKAISUIHIN LIITTYVIÄ RISKEJÄ

Osaoptimointi Keskitytään pelkästään esimerkiksi polttoaine- tai energiaratkaisuihin, jolloin voi syntyä esim.

hankalasti hyödynnettäviä jätevirtoja tai kannattamattomia liiketoimintaratkaisuja

Suuret investoinnit Pitkät takaisinmaksuajat sisältävät oletuksen toimintakentän säilymisestä

Ylikapasiteetti: jätettä / raaka-aineita ei riitä kaikille Ajurina pyrkimys jätteiden määrän vähentämiseen

Seurauksina epäterve kilpailu, tukien tarve, kannattavuusongelmat

Sääntelyn muutokset Hyötykäyttötavoitteiden kiristyminen, materiaalihyödyntämisen lisääminen

Teknologian kehittyminen Erottelu, kaasutus, pyrolyysi, torrefiointi, bioteknologia, komposiittimateriaalit...

Markkinoiden kehittyminen Korkean jalostusarvon tuotteiden kysyntä kasvaa (esim. biomolekyylit, biomuovit ym.)

Teolliset symbioosit kehittyvät, prosessit sulkeutuvat, jäte muuttuu raaka-aineiksi

12

Kokonaisvaikutuksiltaan parhaat tulevaisuuden sovellukset ovat

todennäköisesti ketteriä, verkostomaisia ja muuntautumiskykyisiä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS TARJOAA

MAHDOLLISUUKSIA LOUNAIS-SUOMELLE

EU:n ympäristöpolitiikan painospistealue tulee jatkossa

olemaan resurssitehokkuuden edistäminen. Eurooppaa

halutaan muuttaa kulutusyhteiskunnasta

kierrätysyhteiskunnaksi.

Tavoitteena tulee olemaan jätemateriaalien ja

sivuvirtojen maksimaalinen hyödyntäminen raaka-

aineena, jätteen kokonaismäärän vähentäminen sekä

kaatopaikkatoiminnan merkittävä rajoittaminen.

Tähän ohjataan kiristämällä kierrätysvaatimuksia,

korottamalla jäteveroja ja laajentamalla jäteveropohjaa.

Jätteen energiahyödyntäminen tullaan jatkossa

rajaamaan vain kierrätyskelvottomaan materiaaliin.

Vaikutus Lounais- Suomeen

Kaatopaikat muuttuvat materiaalia palauttaviksi

laitoksiksi

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakapasiteettia jää

runsaasti hyödyntämättä. Jäljellä oleva täyttötilavuus ja

peittoprojektit tarjoavat nielun teollisuuden vaikeasti

hyödynnettäville jätteille ja sivuvirroilla

Teollisuuden jätteet, sivuvirrat sekä pilaantuneet maat

pitää voida entistä tehokkaammin hyödyntää alueellisessa

infrarakentamisessa (Huomioitava alueellisessa

hankesuunnittelussa)

Ravinteiden, aineiden, mineraalien ja metallien

suljettuun kiertoon liittyvät teknologia- ja palveluratkaisut

yleistyvät

Ympäristösektorin muutostekijät

Jätteet ovat jatkossa osa materiaalitaloutta ja niiden suljettuja kiertoja voidaan

edistämää alueellisissa ja paikallisissa symbiooseissa

SEKTORIKOHTAISESTA TARKASTELUSTA

LOUNAIS-SUOMEN MATERIAALITEHOKKUUDEN JOHTAMINEN

Yhdyskuntajätteen käsittelylinjaukset ovat vielä auki

Useita materiaalitehokkuutta edistäviä kehityshankkeita vireillä (mm.

Biotalous- hanke, Peittoo- projekti, Resurssitehokas Loura, Varsinais-

Suomen Luonnonvara- forum)

Hinku-hankkeen juurtuminen alueen kuntiin

Alueella on runsaasti alkutuotannon, ruokaketjun sekä prosessi-

teollisuuden laitteiden ja automatiikan arvoketjuja ja osaamista

Runsaasti (300.000 tonnia) jo olemassa olevaa energiahyödyntämis-

kapasitteettia (Finnsementti, UPM Rauma, Fortum Kauttua, Porin

Energia ja Porin Lämpövoima, Uudenkaupungin CHP- laitos), minkä

lisäksi vielä Naantaliin rakentuva uusi voimalaitos.

Voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva biotalouden toimijoita (mm

Biovakka, Envor, Satakierto, Sybimar, Vambio)

L&T:n ja TSJ:n materiaalikäsittely- ja ekojalostamohankkeet.

OSAAMISTA, INVESTOINTEJA , TYÖPAIKKOJA

Yhteinen visio Lounais-Suomeen materiaalitehokkuudesta alueen

kaupunkien, teollisuuden, palvelusektorin , maataloussektorin sekä

viranomaisten kanssa

Kartoitetaan alueella syntyvät jätteet ja sivuvirrat sekä niiden

jatkojalostajat ja hyödyntäjät

Lähdetään edistämään alueellisia ja paikallisia suljettuja kiertoja

Kehitetään alueelle uutta osaamista, joka kootaan kaikkien

hyödynnettäväksi oppilaitoksiin ja kehittämisorganisaatioihin

Luodaan uusia työpaikkoja nykyisiin yrityksiin hyödyntämällä alueella jo

olevaa teknologiaosaamista ja edistetään alueen teollisuuden

toimintaedellytyksiä

Mahdollistetaan uuden liiketoiminnan kehittyminen. Kotimarkkinoiden

referenssit ovat tärkeitä esimerkiksi kone- ja metallialan yritysten

avauksille uusille kasvaville markkinoille myös ulkomailla.

Tuodaan resurssitehokkuus ja onnistumiset esille alueen

markkinoinnissa

Nykytila

Lounais-Suomen alueella on erinomaiset edellytykset lähteä edistämään teollisia symbiooseja.

Kustannustehokkuuden ja synergioiden varmistamiseksi tämä edellyttää kuitenkin sitä, että siirrytään

tarkastelemaan alueella tarvittavia ratkaisuja materiaalivirtojen kautta, ei organisaatio- tai

sektorilähtöisesti.