220122012Kirkonpalwelija

Kirkonpalwelija

Nauttikaamme kesästä

Etukannen kuva: KuvaKotimaa/Ismo Pekkarinen.

Kaunis ja lämmin kesä antaa meille voimia ja hyvää mieltä. Kes-kikesä onkin meille pohjoismaalai-sille sitä aikaa jolloin kaikki ympä-rillämme kukkii ja tuoksuu, kasvaa ja kukoistaa. Elämme keskellä luo-misen ihmettä. Samanaikaisesti elämme myös yhtä vuoden taite-kohtaa. Puoli vuotta kestänyt päi-vän piteneminen on päättymässä ja vuoden kierto kääntyy toiseen suuntaan. Päivä alkaa huomaa-mattomasti lyhetä ja muutaman viikon kuluttua valoisat yöt jäävät taakse.

Elämmekö tänään muutakin tai-tekohtaa? Moni aavistelee, että näin voi olla. Kristillistä uskoa vas-taan taistelevat voimat ovat käy-neet yhä röyhkeämmiksi. Pieni vä-hemmistö haluaa estää jopa suvi-virren laulamisen koulujen kevät-juhlassa ja ajaa näin kristillisen us-kon julistamisen paitsioon.

Kuntarakenteen muutos on vii-mevuosina ollut nopeaa. Kuntien määrä vähenee ja kuntakoko kas-vaa. Tämä muutos kertautuu seu-rakunnissa.

Suomi elää vaikeassa rakenne-muutoksessa ja irtisanomiset eri työaloilla ovat lisääntyneet. Ta-louden nousu on taittumassa.

Juhannuspäivän rukous

Herra, meidän Luojamme. Suloisen suven keskellä iloitsemme ja riemuitsemme sinun luomistyöstäsi. Kiitos luonnon kauneudesta ja uuden elämän ihmeestä, jota saamme hämmästellen seurata. Avaa sydämemme ottamaan vastaan se parannussanoma, jota Johannes Kastaja meille julistaa. Anna sen johtaa meitä Jeesuksen, Jumalan Karitsan, luo, joka ottaa pois maailman synnin. Kiitos, että tämä ilosanoma uudistaa elämämme.

(teksti: Yrjö ja Anna-Maija Sariola)

Maamme hallituksen viestit kerto-vat talouskasvun hiipumisesta, jo-pa taantumasta. Mantrana hyvin-vointiyhteiskunnan säilyttämisel-le pidetään työurien pidentämis-tä, ja kohteena ovat 65 vuoden ikää lähestyvät työntekijät. Kuitenkin eläkkeen tapaiseen elämäntilan-teeseen voi siirtyä minkä ikäisenä tahansa. Mikähän lienee nykyinen eläkeläisten ikähaitari?

Olipa työntekijä minkä ikäinen ta-hansa hän tarvitsee jatkuvaa osaa-misensa kehittämistä, jonka avul-la työn tuottavuus ja työhyvinvoin-ti paranevat. Työurien pidentämi-nen edellyttää koulutusta ja oman osaamisen päivitystä. Oman osaa-misen kehittäminen työuran aikana pitää olla mahdollista kaikille tasa-puolisesti. On aina koko työyhtei-sön etu, kun kaikkien työntekijöiden osaamista hyödynnetään, eikä an-neta sen valua hukkaan. Seurakun-ta voi henkilöstöään kehittämäl-lä – kun se kattaa koko henkilös-tön – vaikuttaa siihen, että työnte-kijät ovat koko työuransa ajan työs-sään osaavia ja motivoituneita, jol-loin myös seurakunnan toiminta on tuottavaa ja tuloksellista.

Kaarina Yli-Someropuheenjohtaja

Kanta-Hämeenalaosasto

Vietämme perinteistä kesäiltaaPäijät-Hämeen alaosaston vieraa-na pe 17.8.2012 klo 17.30 alkaen Luo-maniemen leirikeskuksessa Nasto-lassa.

Ilmoittautuminen Jouni Honkaselle jouni.honkanen@evl.fi tai gsm 050 404 7194 viimeistään 9.8.2012.

Tervetuloa Toimikunta

2

Arvoisat Kirkonpalvelijat !Vielä ehditte ilmoittautua Opinto- ja Koulutuspäiville Kuusamoon.Ilmoittaudu sihteeri Kari Hartikaisellepuh. 050 520 7003email: kirkonpalvelijat@kolumbus.fi www.kirkonpalvelijat.fi

Kirkonpalwelija

Kuusamo kutsuu

Kirkonpalvelijoiden opinto- ja koulutuspäivät ajoittuvat Kuusa-mossa juhannuksen aikaan. Keski-yön aurinko valaisee maisemat, ja silloinkin, kun aurinko peittyy pil-veen, valo luo vahvan tunnelman Koillismaan ylle. Pitkän talven jäl-keen valon aika on todellista elä-män ilon aikaa. Yhdessä luonnon kanssa ihminen tuntee saavansa voiman valosta, joka kutsuu kas-vuun ja uusiin oivalluksiin.

Kirkonpalvelijat ovat tahtoneet kokoontua koulutuspäiville juu-ri valon juhlan aikaan. Työn uudet haasteet ovat esillä neuvotteluiden yhteydessä monikulttuuristen ilmi-öiden käsittelemisessä, uusi am-mattitutkinto antaa aiheen infor-maation jakamiseen ja mielipitei-den vaihtoon, ajankohtaiset asiat vaativat päivittämistä ja uuden op-piminen avautuu ohjelman mukai-sesti mm. esiintymistaidon ja ke-hon kielen ymmärtämisen kautta.

Kaiken ajankohtaisen ja uusien asioiden kohtaamisen ohella kes-keistä opintopäivillä on työtove-reitten kohtaaminen, ajatusten ja kokemusten vaihtaminen. Tällais-ten kohtaamisten arvo on siinä, et-tä ne auttavat ymmärtämään työ-

hön liittyviä haasteita ja samalla syntyy parhaimmillaan uudenlai-sen jaksamisen ilmapiiri.

Kirkonpalvelija on parhaimmil-laan valon tuoja. Sitä hän on jokai-selle, jonka hän työssään kohtaa. Kun elämän arvot ja sydän ovat kiinni valon lähteessä Herrassam-me Jeesuksessa Kristuksessa, voi-daan myös heijastaa eteenpäin si-tä, mistä itse on osallinen.

Valon juhlan aika ei ole vain juhlaa sen tähden, että kylmän talven ai-ka on takanapäin. Valon juhla muis-tuttaa Hänestä, joka on kerran tul-

lut Valkeudeksi maailmaan. Pyhän kirjan sanoja muistaen saamme ko-koontua yhteen: Herra, Sinun luo-nasi on valon lähde, Sinun valossasi me näemme Valon.

Taivaan Isän siunausta kaikille Oulun hiippakuntaan ja Kuusamoon tulijoille!

Samuel SalmiOulun hiippakunnan piispa

Samuel SalmiOulun hiippakunnan piispa

Opinto- ja koulutuspäivät lähestyvät !”Nyt kutsuu mua Kuusamo” iskelmän tavoin tahdon toivottaa Teidät

arvoisat kirkonpalvelijat virkistäytymään toistemme seurasta ja mie-lenkiintoisista luennoista.

Kuusamo on rakennettu uudelleen sodan jälkeen. Pääelinkeinoina ovat matkailu ja metsätalous eri muodoissa. Ulkoiset puitteet ovat kohdallaan.Toivon, että meidän Luojamme saisi kohdata meidät tar-joamalla levähdyspaikan sielumme ja henkemme virkistykseksi.

Saisimme voimaa ja intoa palvella arkisessa aherr uksessamme.

Väinö KokkonenJuhlatoimikunnan puheenjohtaja

3

Hyvä lehtemme lukija!Kirkonpalvelijat – lehti toimii

ajankohtaisen tiedon välittäjänä kirkonpalveluskunnalle.

Olisitko Sinä halukas kirjoit-tamaan lehteemme? Kirjoitus voi olla kannanotto, kolumni tai vaikkapa hartauskirjoitus. Myös valokuvat ovat tervetulleita.

Hengentuotoksenne pyydän lähettämään sähköpostitse kir-konpalvelijat@kolumbus.fi tai postitse osoitteella:

Kirkonpalvelijat Ry, PL 421, 70101 Kuopio.

KP sihteeri

Kirkonpalwelija

Kirkon palvelualan roolia monikulttuurisessa Suomen kirkossaIhmiset muuttavat maasta toi-

seen enemmän kuin koskaan aikai-semmin. Uusi tilanne maailmassa, missä tapahtuu paljon muuttolii-kettä, on muuttanut katukuvaa joka puolella maapalloa. Tämä saa mei-dät miettimään tilanteen vaikutus-ta ja meidän omaa rooliamme täs-sä uudessa maailmassa. Kansain-välisyys ja kansainvälistyminen on ollut jo monen vuoden ajan osa elä-mää Suomessa.

Kirkon rooli koko maahanmuut-tajakysymyksessä on hyvin tärkeä. Kirkko on antanut ja tarjonnut ja voi tarjota vielä paljon sekä suomalai-sille, maahanmuuttajille että koko yhteiskunnalle. Kirkko on ottanut oman roolinsa maahanmuuttaja-kysymyksessä ja -tilanteessa. Kirk-ko Suomessa on ollut mukana ja jatkaa mukana olemista Suomessa tapahtuvassa kehityksessä. Kirkko elää muuttuvan tilanteen keskellä. Kirkon maahanmuuttajatyö on sel-vä osoitus siitä, että Suomen kirkko on tehnyt oman valintansa olla ak-tiivisesti mukana maahanmuuttaji-en kanssa; elää mukana, ei vain olla katsomassa ja seuraamassa sivus-ta, vaan myös vaikuttamassa.

On siis väistämätöntä, että myös yhä useammin kirkon työssä kolle-ga on lähtöisin erilaisesta kulttuu-rista, jossa vallitsee erilaiset tavat kommunikoida ja esimerkiksi näyt-tää tunteita.

Kirkon työssä korostuu seurakun-nan työntekijän rooli ihmisten koh-taamisessa. Ihmisten kohtaami-nen on suntion ja ylipäätänsä kir-kon palveluhenkilökunnan tärkeä tehtävä. Seurakuntalainen, maa-hanmuuttaja tai turisti kohtaa use-asti ja ensisijaisesti suntion tai kir-kon palvelualan henkilökuntaa as-tuessaan seurakunnan tilaan. Seu-

rakunnan suntion ja palveluhenki-lökunnan työ on ensisijaisesti pal-velua mutta yhtä tärkeää työssä on vuorovaikutus ja edustavuus. Useimmassa tapauksessa ja tilan-teessa palvelualan ihmiset ovat edustamansa yhteisön käyntikort-ti. Tämä tarkoittaa että onnistunut vuorovaikutuksellinen kohtaami-nen ihmisten kanssa on tärkeä ta-voite.

Lähimmäisen rakkaus ja vuorovaikutusKirkon työntekijän vuorovaiku-

tuksen lähtökohtana on kristityn ihmisrakkaus, joka johtuu siitä, et-tä lähimmäistä rakastetaan Juma-lan rakkauden mukaan. Myös kris-tinuskon perus moraali on tasa-ar-voista, koska kaikki ovat samanar-voisia Jumalan edessä. Tämä taus-taa on kirkon työntekijän vuorovai-kutustyön lähtökohta.

Onnistunut vuorovaikutus on pit-kälti sitä, että osapuolet tasapuoli-sesti kuuntelevat ja tulevat kuulluk-si. Mutta myös sanattomat vies-tit, kuten kehonkieli on erittäin tär-keä tekijä vuorovaikutustilanteissa. Luontaisesti ihminen hakeutuu sel-laisten kanssaihmisten pariin, joi-den vuorovaikutuskieli on itsensä kaltaista. Mutta aina ei kuitenkaan voi valita, kenen kanssa on vuoro-vaikutuksessa.

Ihmisten välillä on tiedostama-tonta ja tietoista kanssakäymis-tä, joista tietoista vuorovaikutus-ta kutsutaan kommunikaatiok-si tai viestinnäksi. Kommunikaatio on useimmiten puhetta tai kirjoi-tusta. Jokapäiväiseen viestintääm-me kuuluvat eleet ja ilmeet, pu-heen sävelkulut, tauot, äännähdyk-set ja myöskin hiljaisuus. Sanonta "Silmät ovat sielun peili" pitää paik-kansa, sillä usein pelkkä katse ker-too enemmän kuin sanat. Ei-kielel-listä viestintää pidetään usein us-kottavampana viestintänä kuin pu-hetta. Vuorovaikutuspainotteiset koulutukset on tärkeä työkalu eri-laisten kulttuurien kohtaamiseen ja niiden ymmärtämiseen.

Kirkko edustaa Kristusta maail-massa. Kristus, joka on läsnä erilai-sissa tilanteissa. Kun maailma hyl-kää, Hän ottaa vastaan. Kun maail-ma jakaa, Hän yhdistää. Kun maa-ilma luo pelkoa, Hän antaa turvaa. Kun ratkaisua ei löydy, Hän antaa viisautta.

Mark SabaSeurakuntapastori,Helsingin tuomiokirkon seurakunta

4

Kirkonpalwelija

Suvivirren veisuun problematiaEuroopan Unionin valuuttakriisien

ohella on kansallisen keskustelun ytimessä virsikirjan käyttö !? Kun jotenkin on selvitty Hoosiannasta ja Enkelitaivaasta on keskeinen on-gelma suvivirsi. Tuossa kirkollises-sa laulukirjassa on 632 + lisätyt vir-ret ja niistä käytetään tilaisuudes-sa kuin tilaisuudessa kolmea ja jos-kus neljääkin virttä. Suvivirsi kuuluu näihin etuoikeutettuihin. Maallis-tumisen kuohujen lyödessä kirkon portaille on sekin virsi asetettu ky-seenalaiseksi. Kunhan ei kalevalai-nen kirkkoveneemme ajautuisi ka-rikolle ?

Armaan ajan joutuminen on kir-kon penkissäkin saanut monta tul-kintaa. Möttösen isäntä veisasi XXXL- kokoisen emäntänsä vieres-

sä: ja laiha laaksossa. Poliisi Kart-tunen, joka kuului kutistuvaan kirk-kokuoroon taas relevantisoi laula-malla: Jo joutui armas aika ja veitsi verinen. Oli nääs joutunut virkatoi-messaan kokemaan Juhannuksen siimespuolen. Suvivirsi on kelvan-nut lahkolaisillekin mutta maahan-muuttaneiden islamistien rantau-tuminen on säikäyttänyt rehtorit ja aktiiviateistit kamppanjaan perin-nettä vastaan.

Allekirjoittaneella on paljon pu-huvia kokemuksia kristillisestä kan-sanopistosta. Joulujuhlan näytel-mässä seimen ääressä Mariana oli muslimityttö ja paimenina viisi var-tevaa tummaihoista, joita ennen, ilman vähättelyä sanottiin neeke-reiksi. Eikä kevätjuhlassa tarvin-

nut suvivirttä kyseenalaistaa. Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla ei ollut mitään protestia suomalaista kult-tuuria ja perinteitä kohtaan. Päin-vastoin he ilmaisivat selkeästi kun-nioittavansa meikäläisiä tapoja ja perinteitä. Että silleen !

Paljon suurempaa sumuverhoa kristillisyydelle vetävät metelimes-sujen, nallemessujen ja viihderip-pikoulujen pitäjät. Kakku maistuu makeammalta kuin ruisleipä, jon-ka viipaloinnissa tuntuvat veitset tylsyneen. Kun niityt vihannoivat ja kukat kukoistavat on hyvä tehdä ero rikkaruohoista, vaikka ne kukki-vat usein kauneimpina kuin kärsi-myskaktus.

Snap

”Kuusamo, nyt kutsuu sua Kuusamo...”Tervetuloa viettämään kesäpäi-

viä Kuusamoon, Suomen korkea-tasoisimpaan kaupunkiin, Koillis-maan ylängölle, josta vedet virtaa-vat kaikkiin ilmansuuntiin: itään, länteen, pohjoiseen ja etelään. Tä-mä erikoislaatuinen luonnonilmiö, eri ilmansuuntiin virtaava vesi, on hyvä kuva ja muistutus kirkon ole-muksesta ja tehtävästä. Se on lähe-tetty matkaan ja liikkeelle. Pienis-tä puroista syntyvät suuret vedet.

Siihen tämä kirkkovuoden aikakin erityisesti viittaa. Herramme kut-suu ja johtaa palvelijansa, työn ja kuormien uuvuttamat, levon ja vir-kistyksen lähteelle, ”virvoittavien vetten äärelle”. Mutta hänen kut-suunsa liittyy samalla juuri tuo lä-hetettynä oleminen kukin siinä pal-velustehtävässä, minkä on saanut Jumalan moninaisen armon ”hyvi-nä huoneenhaltijoina”. (1. Piet. 4:10) Työmme on yhteinen palvelusteh-tävistämme riippumatta. Meitä kaikkia yhdistää Kristus itse. Vir-

ren sanoin: ”Olemme yhtä perhet-tä kaikista kansoista ja taivaan Isää tahdomme kuin Kristus palvella.” (VK 448:2)

Toivottavasti näiden kesäpäivi-en ohella sinulla on tilaisuus naut-tia Kuusamon kesästä ja sen moni-ilmeisestä ja jykevästä luonnosta. Kuusamon luonto tarjoaa monine mahdollisuuksineen puhuttelevan lähtökohdan elämän ilon ja lahjo-jen kokemiseen.

Monet ehkä näennäisesti yksin-kertaiselta tuntuvat asiat vaikka-pa pilvet, samoilu luonnon keskellä, kaunis kesäinen päivä, yhteen tule-minen, ystävien tapaaminen ovat ilon ja onnen kokemuksia. Syvem-min ne ovat viestejä tai avaimia Luojamme hyvyydestä. ”Hänessä me elämme, liikumme ja olemme”, kuten apostoli Paavali sanoo.

Veli-Matti Koivurantakirkkoherra

5

Kirkonpalwelija

Kirkonpalvelijat ry:n vuosikokouspidetään 26.6.2012 klo 18.00 al-kaen Sokos Hotel Kuusamo, Kirk-kotie 23, Kuusamo. Kokoukses-sa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tampereella 28.2.2012

Kirkonpalvelijat ry:n hallitusKaarina Yli-Somero, puheenjohtajaKari Hartikainen, sihteeri

6

TIISTAI 26.6.2012

8.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit * Sokos Hotel Kuusamo, Kuusamosali, Kirkkotie 23, Kuusamo

9.30 Kesäpäivien avaus * Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero * Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Väinö Kokkonen * Khra, rovasti Veli-Matti Koivuranta

10.15 Suntion uusi ammattitutkinto * Eija Jaakola Tutkinnon uudistamistoimik. puh.joht. 10.30 Turvallisuusasiat srk-työssä * Pentti Puuronen Turvakoulutus Puuronen, Rovaniemi

12.00 Lounas * Sokos Hotel Kuusamo

12.45 Suntion uusi ammattitutkinto * Eija Jaakola Tutkinnon uudistamistoimik. puh.joht. 13.00 Monikulttuurisuus kirkonpalvelustyössä * Mark Saba Seurakuntapastori, Hgin tuomiokirkkosrk

14.15 Kahvit * Sokos Hotel Kuusamo

14.30 Kirkkovuosi ja symboliikka * Helena Turja Pastori, Seinäjoen srk

16.00 Ajankohtaiset asiat * Risto Voipio, kirkkoneuvos, KiTi * Ritva Rasila, toiminnanjohtaja, Kirkon alat ry 17.00 Päivällinen * Sokos Hotel Kuusamo

18.00 Vuosikokous * Sokos Hotel Kuusamo, Kuusamosali, Kirkkotie 23, Kuusamo

KESKIVIIKKO 27.6.2012

8.30 Kuusamon seurakunnan esittely * Kuusamon seurakuntatalo * Suntio Heli Posio

9.00 Piispanmessu * Kuusamon seurakuntatalo * Toimittaa piispa Samuel Salmi * Saarnaa khra, rovasti Veli-Matti Koivuranta

10.30 Valokuvaus * Kuusamon seurakuntatalon edustalla

11.00 Lounas * Sokos Hotel Kuusamo

12.00 Esiintymistaito ja kehon kieli * Sokos Hotel Kuusamo, Kuusamosali Kirkkotie 23, Kuusamo * Laura Jurkka, näyttelijä

14.30 Kesäpäivien päätös * Sokos Hotel Kuusamo * Seuraavat opinto- ja koulutuspäivät 25.–26.6.2013 Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra * Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero

15.00 Lähtökahvit * Sokos Hotel Kuusamo

Kirkonpalvelijat ry:nOPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT

Kuusamossa 26.– 27.6. 2012

Majoitus: Sokos Hotel Kuusamo, Kirkkotie 23, Kuusamo

571: 1-4

472

499

341

472

454

525: 1, 3, 6

Kirkonpalwelija

Muutimme perheen kanssa Hel-singistä maaliskuussa -75 Saloisiin. Työni suntiona, myöhemmin seura-kuntamestarina, alkoi 1.4.1975. Tu-lin tähän ns. pystymetsästä. On-nekseni ensimmäisen viikon aika-na oli täällä Raahessa ja Saloisissa kahden päivän koulutus Oulun hiip-pakunnan kirkonpalvelijoille. Sain sieltä arvokasta opastusta työhö-ni. Siitä sitten vaan piti rohkeasti aloittaa.

Kirkon kellot soitettiin vielä siihen aikaan hartiavoimin ja haudat kai-vettiin lapiolla. Aluksihan se oli aika raskasta. Kiviseen savimaahan kun lapiolla kaivoin, kävihän se työstä. Myöhemmin nämä työt ovat hel-pottuneet, on tulleet koneet hau-tausmaalle ja kellot soitetaan sa-kastista.

Paljon on työ tekijäänsä opet-tanut. Perheen ja työtoverei-den, myös työnantajan tuki on ol-lut rohkaisevaa. Näissä piilee vah-va voimavara jaksamisen kannalta. Myöskään ei sovi unohtaa teiltä kir-konpalvelijoilta saamaani innosta-vaa kannustusta. Sitten nämä joka-kesäiset kirkonpalvelijain opinto- ja virkistyspäivät ovat olleet odotettu tapahtuma.

Ensimmäiset, joihin osallistuin, olivat Kuusamossa v -77. Sitten jäi muutama vuosi väliin, mutta vuon-na 1981 osallistuin Oulussa järjes-tettyihin koulutuspäiviin ja siitä lähtien olen ollut mukana joka ke-sä. Muistelen, että Löppösen Mat-ti on ollut yhtä monesti, siis 31 ker-taa. Joinakin kesinä minulla on ollut osa perhettäkin mukana.

Olemme olleet eripuolilla Suo-mea kesäisillä opinto- ja virkistys-päivillä ja olemme saaneet tutus-tua paikkakunnan nähtävyyksiin, osaavien oppaiden johdolla. Tästä kuuluu myös kiitos mahdollisuuden järjestävälle yhdistykselle.

Ensimmäisenä iltana on yleen-sä aina vuosikokous, johon toivo-taan kaikkien jäsenten osallistuvan. siellä päätetään ja kuullaan työ-hömme liittyvistä tärkeistä asiois-ta. Eikä vähäisintä ole se yhteinen tapaaminen ja kuulumisien kerto-minen ja kuuleminen, myös kuun-teleminen. Toisena päivänä on yh-teinen messu, jossa usein on ollut mukana myös paikallisen hiippa-kunnan piispa.

Muistan hyvin ne ensimmäiset osallistumiseni, kun me miehiset miehet tulimme sinne tumma pu-ku päällä arvokkaasti ja ryhdikkäi-nä. Voimallisesti kajahti sitten vir-ren veisuu juhlissamme.

Silloin oli vielä vähempi naispuo-lisia osallistujia, mutta nyt taitaa olla jo enempi naisia, kuin miehiä. Pukeutuminen on myös muuttunut vapaampaan suuntaan, tosin on vielä vanhaan arvokkaaseen tyyliin pukeutuneitakin. Sen alkuajan ve-täjät ja tukihenkilöt ovat luonnolli-sesti jo vaihtuneet nuorempiin.

Olemme kiitollisia heidän suorit-tamastaan työstä ja vaivannäös-tään. Olitte tarmokkaita vastuun kantajia. Loitte meihin nuorempiin intoa ja työniloa. Haluan aivan ni-meltä mainita, jotka tulevat mie-leeni, Martti Koistinen, Toivo Hätö-nen, Toivo Ristevirta, Ilmari Lauta-nen, Torsti Sannamo, Liisa Moila-nen ja Sylvi Kärkkäinen. Monia, mo-nia muitakin on ollut, jotka eivät tule nyt mieleeni. Jotkut ovat nuk-kuneet jo ikiuneenkin. Muistan hei-tä suurella kunnioituksella ja kiitok-sella.

Tämänkesäinen kokoontumisem-me on Kuusamossa, johon kannat-taa lähteä. Olemme kai jo kaikki lähtökuopissa. Haluaisin myös nuo-rempia kirkonpalvelijoita rohkais-ta lähtemään yhteiseen tapaami-seen. Tarvitsemme toistemme tu-kea ja rohkaisua. Tämä työ on vaih-

televaa, myös vaativaakin, mutta se antaa myös paljon. Tämä on ar-vokas palvelu ammatti, joka vaatii sitoutumista. Nykypäivänä vaati-mukset vain kasvavat ja siksi on tar-peellista pysyä ajan hermoilla. Täy-tyy olla toinen toisensa tukena ka-veria ei jätetä, asenteella.

Olen hyvillä mielin jäämässä eläk-keelle, kirkon palveluksessa lähes neljänkymmentä vuotta kestäneen työurani jälkeen. Olen halunnut tehdä työni niin hyvin kuin on mah-dollista ja niillä lahjoilla, joita olen saanut. On ollut mieluista palvella jokaista lähimmäistä hänen omas-sa elämäntilanteessaan. Lämmit-tävää työssäni on ollut myös, kun tyytyväinen asiakas tulee kerto-maan, miten on kokenut kulloinkin kyseessä olleen tapahtuman.

Tämä työ on antanut minulle pal-jon ja varmasti vielä monesti kul-jen kellon soittoon, ainakin muis-toissani.

Hyvää kesää kaikille kirkonpalve-lijoille! Kiitos näistä vuosista teille jokaiselle. Suurin kiitos kuuluu kui-tenkin Taivaan Isälle! Kaiken hyvän antajalle.

Perttu Hanhisuanto

Muisteluja vuosikymmeniltä 1981-2012

7

Kirkonpalwelija

Ympäristövastuu on ajankohtai-nen termi paitsi yrityksissä, mut-ta enenevässä määrin myös seu-rakunnissa. Kirkon ympäristövas-tuu oli esillä jo 1980- ja 1990-lu-vuilla, mutta silloinen lama ja sen seuraukset veivät huomion ym-päristöasioista toisaalle. Kirkon ympäristövastuu konkretisoitui 2000-luvun taitteessa, jolloin otet-tiin käyttöön luterilaisen kirkon oma ympäristöjärjes telmä, kirkon ympäristödiplomi.

Tänä keväänä on ilmestynyt uusi Kir kon ympäristödiplomin käsikirja 2012, jossa pyritään vielä tehoste-tummin puuttumaan seurakun-nan kaiken toiminnan ympäristö-vaikutuksiin. Käsikirjan uudista-misen myötä on laadittu mm. seurakun tia varten räätälöity il-mastolaskuri, jonka avulla seura-kunta voi selvittää oman hiilija-lanjälkensä ja asettaa tämän jäl-keen tavoit teita sen alentamiseksi.

Kirkon ympäristövas tuulla on syvä perusta Raamatussa. Kir-kon ilmasto-ohjelman kolme tee-maa ovat kiitollisuus, kunni oitus ja kohtuus. Nämä muodostavat hy vän lähtökohdan kris tilliseen ympäristön suojeluun. Kristitylle syy suojella luontoa nousee kun-nioituksesta Jumalaa ja hänen luo-mistyötään kohtaan.

Luonto ei ole kuiten kaan kristityl-le lähes jumalallistunut palvon nan kohde, vaan ainoa palvonnan koh-teemme on Jumala, kaiken Luoja. Kristillisen ym päristönsuojelun ei tar vitse olla ehdotonta, vaan myös siihen liittyy olennaisesti vapaus. Vapaus ja kiitollisuus ovat hyvä läh-tökohta ympäristövastuulliseen toimintaan.

Luomakunnasta huo lehtiminen ei ole vain jonkun kristityn harras-tus, vaan se on Jumalan meille kai-kille antama tehtävä: viljellä ja var-jella ja näin pitää huolta Jumalan luomistyöstä kokonaisuutena. Van-hassa testamentissa hyvin keskei-nen teema on ihmisen suhde maa-han. Sieltä löytyy mo nia luonnon kestä vään ja kohtuulliseen käyt-töön liittyviä ohjeita, jotka ovat yhä ajankoh taisia.

Myös uudessa testamentissa on monia kohtuuteen kehottavia kohtia, kuten Timo te uksen kirjeen puhutte leva kohta " Suuri rikkau-den lähde usko kyllä onkin, kun tyy-dymme siihen mitä meillä on. Em-me me ole tuoneet mitään muka-namme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meil-lä on ruoka ja vaatteet, saamme ol-la tyytyväisiä" (1. Tim.6:6-8).

Elintason noustua nämä hyvät ohjeet tuppaavat unohtumaan ja tarpeet lisääntymään. Taloustie-teen tutkijat ovat havainneet, et-tä tietyn elintason saavutettuam-me onnel lisuus ei enää lisäänny-kään. Ihmiset kaipaavat sisäl töä elämäänsä, mutta materialismi ja tavaran paljous eivät anna kuiten-kaan kestävää sisältöä ja mielek-kyyttä elämään. Kuinka syvän si-sällön elämään antaakaan usko Isään Luojaamme, Jeesukseen Va-pahtajaamme sekä Pyhään Hen-keen, Uskon Synnyttäjään.

Paljon lainattu sanonta "Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tänään ome-napuun" kuvaa jotain olennaista kristillisestä ympäris tönsuojelusta. Vaikka monet ympäristön ti laan se-kä ympäristöka tastrofeihin liittyvät

uutiset ovat synkkiä, on kristillisen ympäristön suojelun perusvire täs-tä huolimatta myönteinen.

Ihmiskunnan väärien tekojen ja ahneuden seuraukset näkyvät koko luomakunnassa, mutta Raamatun mu kaan koko luomakunta tullaan kerran uudis tamaan ja vapautta-maan synnin vaikutuk sista ja kai-kesta kärsi myksestä. Jumala on kaikkivaltias ja hänellä on Kristuk-sessa tarjolla toivo, joka koskee ko-ko luomakuntaa. Tämän tiedosta-minen synnyt tää kiitollisuutta ja voimaannuttaa toimi maan.

Kirkolla ja kirkon yksit täisillä työntekijöillä ja jäsenillä on haas-teena tehdä tässä hetkessä par-haansa. Lähtemällä itse liikkeelle elämänta van punnitsemisessa se-kä pienten askelten ottamisessa kohti välit tävämpää elämäntapaa haastamme myös muita mukaan. Tämä näkyy konkreettisina tekoina paitsi omassa elämäs sämme, mut-ta myös kirkon ympäristödiplo-min ja ilmasto-ohjelman asettami-en tavoitteiden kautta läpäisevästi seu rakuntien toiminnassa.

Kirkon ympäristödiplomin toteu-tumisessa erittäin merkittäväs-sä roolissa ovat seurakunnan kiin-teistö- ja taloushallinnon työnte-kijät. Valtaosa ympäristödiplomin osa-alueista liittyy nimittäin siivo-ukseen, jätehuoltoon, tarjoiluihin sekä kiinteistöjen, hautausmaiden, viheralueiden ja leirikeskusten hoi-toon. Monesti ympäristömyöntei-set valinnat ovat myös työntekijä-myönteisiä valintoja, kuten esimer-kiksi ympäristömerkityt puhdistus-aineet ja pienkonebensiini.

Raision seurakunta on ollut vuo-desta 2007 ympäristödiplomiseu-

Kirkonpalvelijat ovat keskeisessä roolissa ympäristödiplomin toteutuksessa seurakunnissa

8

Kirkonpalwelija

rakunta ja luomakunnasta huoleh-timisesta on tullut jo luonnollinen osa eri osa-alueiden toimintaa. Rai-sion seurakunnassa on esimerkik-si siivousten osalta siirrytty käyt-tämään jokaisessa toimipisteessä samoja ympäristömerkittyjä puh-distusaineita, mikä on selkeyttä-nyt myös työntekijöiden ohjeistus-ta. Siirtyminen kankaisiin käsipyy-herulliin on puolestaan vähentänyt huomattavasti paperipyyhejätet-tä ja tehnyt samalla wc-tilojen sii-voustyön mielekkäämmäksi. Tarjoi-luissa pyritään suosimaan paikalli-sia tuotteita ja yrittäjiä. Samalla on mietitty myös tarjoilujen terveelli-syyttä.

Hautausmaalla omaisia pyritään ohjeistamaan hautakynttiläjätteen

vähentämiseen. Hoitohaudoille on kesäkukkien ohella tarjolla myös perennavaihtoehtoja. Raision seu-rakunnan leirikeskuksen pääraken-nus on maalämmöllä lämpiävä ma-talaenergiatalo ja leirikeskuksen lä-himetsiin on rakennettu luontopo-lut ja linnuille erikokoisia pesimä-pönttöjä. Seurakunnan kiinteistöi-hin on tehty energiakatselmukset ja sähkön ja vedenkulutuslukemia seurataan. Hanoihin on asennet-tu vedensäästösuuttimet ja jois-sain tiloissa on alettu käyttää led-valoja.

Kuten oheisista esimerkeistä käy ilmi, keinoja luomakunnasta huo-lehtimiseen on lukuisia. Tärkein-tä on siirtyä hyvistä aikeista tekoi-hin ja lähteä pienin askelin liikkeelle,

jotta luomakunnasta välittävä elä-mäntapa ei tunnu liian vaativalta ja isolta urakalta. Kun jonkun asian saa rullaamaan, voi siirtyä seuraa-van ympäristöhaasteen pariin ja haastaa samalla koko työyhteisöä mukaan ympäristötalkoisiin. Ym-päristödiplomin kä sikirjasta löytyy paljon hyviä vinkkejä, mistä voi läh-teä liikkeelle. Mikä voisi olla sinun seuraava askeleesi luo makunnasta huolehti misen tiellä työpaikallasi ja kodissasi?

Hannele Siltala

FM, MMM, Kirjoittaja toimii Rai-sion seurakunnan ympäristöasi-antuntijana sekä ympäristö-kouluttajana eri seurakun nissa

Kirkonpalvelijat ovat tehneet määrätietoistesti työtä ammatinsa arvostuksen hyväksi pitkään. Kun vuosien ponnistelulla – jossa mm. Kirkonpalvelijat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Seppo Pyykkönen on tehnyt korvaamattoman arvok-kaan työn – alalle saatiin suntion ammattitutkinto, työtä on jatket-tu. Tutkinnon sisältöä on kehitetty, tänä keväänä valmistuivat taas tut-kinnon uudet perusteet. Koulutus-ta annetaan nyt eri puolilla maa-ta ja opiskelun joustava järjeste-ly on tehnyt monille mahdolliseksi päästä koulutukseen. Kun olen käy-nyt joissain oppilaitoksissa tutustu-massa koulutukseen, olen huoman-nut, että suntion tutkinto on hou-kutteleva vaihtoehto myös aikui-sille ammatinvaihtajille. Monenlai-sista taustoista tulevat suntiot tuo-vat myös omien työhistorioidensa kautta seurakunnille laajaa koke-muspääomaa, josta on monenlais-ta hyötyä kirkon keskeisessä palve-luammatissa.

Kirkonpalvelijat ovat myös väsy-mättä pitäneet esillä ammatinsa

merkitystä seurakuntalaisten koh-taamisessa. Vanha totuus on, että niin sanottu tavallinen seurakunta-lainen mieluusti kysyy kirkollisista tavoista ja hengellisistäkin asioista suntion neuvoa, koska hänet koe-taan helposti lähestyttäväksi seu-rakunnan työntekijäksi.

On ollut ilahduttavaa huomata, että myös kirkolliset lehdet – vii-meksi Helsingin seurakuntien Kirk-ko ja kaupunki laajalla artikkelilla – ovat kiinnostuneet suntion amma-tin sisällöstä ja merkityksestä. Äs-kettäin kesän korvalla myös Helsin-gin hiippakuntalehti otti esiin kirkon monien ammattien arvon seura-kuntien työssä.

Lehden pääkirjoituksessa ja piis-pan kolumnissa nostettiin esiin ha-vainto, että kirkon ammattien jyr-kät rajat ovat häipymässä sekä ar-kityössä seurakuntien sisällä että varsinkin seurakuntalaisten mielis-sä. Artikkeleissä päädyttiinkin to-teamukseen, että seurakuntalaiset eivät ajattele erikseen kohtaavan-sa pappia, suntiota tai lastenohjaa-

jaa, vaan kirkon työntekijän. Tästä kapitulin mukaan voisi vetää joh-topäätöksen, että esimerkiksi hiip-pakunnallista koulutusta tulisi an-taa enemmän yhdessä koko henki-lökunnalle ja jättää ammattikunta-kohtaiset koulutukset vähemmälle.

Seurakunnan työntekijöiden yh-teistyön kehittäminen on kanna-tettava tavoite, joka tuottaa mo-nenlaista lisäarvoa sekä työyhtei-sön että seurakuntalaisen näkökul-masta ajateltuna. Kirkon palvelu-tehtävän kokonaisuudessa kirkon-palvelijoilla on tärkeä paikkansa sekä perinteen mukaisena diplo-maattisena työtoverina että tur-vallisena ensikontaktina mitä mo-ninaisimmista taustoista tulevalle kirkossa kävijälle.

Toivotan kaikille kirkonpalvelijoil-le antoisia päiviä työpaikalla ja ren-touttavaa kesälomaa!

Ritva RasilaToiminnanjohtajaKirkon alat ry

Ammatin arvostus noussut

9

Kirkonpalwelija

Huippuunsa kehittynyt sunti-on taito on olla näkymätön, vaikka sitten kulkisi kirkon pääkäytävällä seurakunnan ollessa paikalla. Juuri tämä näkymättömyys ja huomio-ta herättämättömyys tilaisuuksien aikana on vanhastaan ollut suntion tietoinen toimenkuva ja pyrkimys.

Toisaalta tämä suntio on joutunut uutta ja arkaa nuorta pastoria neu-vomaan toimituksissa, niitä paik-kakunnan vanhoja käytäntöjä. On tuntunut hyvältä kun juuri uusi kuo-riutunut pastori on ollut niin nöyrä kaikessa, eikä ole pyrkinyt komen-telemaan. Ihan siinä huokaus nou-see ylös, kunpa pastori vain säilyi-si edes jotenkin tuollaisena jatkos-sakin.

Mitenkähän lienee, että meissä kaikissa on ammatin vaatimaa ve-roa käyttäytymisen suhteen, se lyö leimansa väistämättä, kehen nope-ammin ja toisiin hitaammin. Tuossa suntion kokemassa pastorin koulu-tuksessa on voinut kokea, että mi-nut on nähty kun tietoa ja taitoa on kaivattu jota toisella ei vielä ole ol-lut.

Näkyminen ja lähelle pääseminen on joskus vaikeaa, ilmankos Herran siunauksessa pyydetään ”Käännä kasvos meidän puoleemme”.

Kun jostakin tehdään tarkoituk-sella näkymätön, silloin tämä hen-kilö jää vaille sitä ihmisarvoa jo-ka hänelle kuuluu. Näkymättö-myydellä osoitetaan ihmiselle hä-nen osaamattomuuttaan ja taita-mattomuuttaan, vähätellään hä-nen merkitystään työyhteisössä, hänen ajatuksiaan ei oteta todes-ta, jätetään ulkopuolelle yhteisös-tä. Vaikka näkymätön työntekijä näkyisi oikein hyvänä ja kiitettävä-nä ulkopuolisille, niin työyhteisön kielteinen asennoituminen syö pal-

OLENKO NÄKYMÄTÖNKäännä kasvosi puoleeni

jon enemmän voimia kuin mitä sai-si hyvää tunnetta ja kokemusta ul-kopuolisilta.

Veljeä ei jätetä, meille tuttu sa-nonta sotaveteraaneilta. Tuo toi-mintatapa ei jäänyt rintamalla vain sanoiksi, vaan se toteutui myös käytännössä, samalla se loi turval-lisuutta ja nosti sotilaiden moraalia taistelutilanteissa, minulla on vel-jiä jotka eivät jätä, enkä minä heitä.

Tämän päivän ongelma on siinä ettei eri toimintatahot uskalla ot-taa vastuuta ilmenneisiin ristiriitoi-hin ja että olisi todella puolueetto-mia tahoja, jotka voisivat ratkaista ongelmia oikeudenmukaisesti ase-maan ja arvoastekoihin katsomat-ta. Siirryttäisiin asioiden siirtelystä ratkaisukeskeiseen toimintaan, sii-nä asetettaisiin selkeät rajat mitä kukin saa ja voi tehdä.

Muutoinkin yhteisö ja luottamus-henkilöiden koulutuksessa pitäi-si aina ajoittain käydä läpi oikeaa suhtautumista ja käytöstä toisiaan kohtaan. Lisäksi olisi tuotava esil-le mikä on kiusaamista ja sen seu-raukset. Ei olisi pahitteeksi koulu-tuksessa että käytännössä harjoi-teltaisiin miten asioita hoidetaan ja korjataan pois.

Eräs kipeä kohta yhteisön sisällä on se, jos yksittäinen työntekijä ei pysty tai kykene näkemään omaa tehtäväkenttäänsä sen oikeassa valossa, eikä osaa sitä hahmottaa, eikä siinä omaa suhdettaan työto-vereihin tai alaisiinsa. Lisäksi puut-tuu myös uskallusta antaa alaisil-len tarpeellista liikkumatilaa ilman ettei tarvitse pelätä johtajuutensa menetystä.

Edellä juuri sanottu on tosi kipeä ja herkkä asia joka pitäisi jo ammat-tiin kouluttautumisvaiheessa kou-

lutuksessa ottaa huomioon. Oma suhde omaan tehtäväkenttään on hyvin herkkä asia, varsinkin itse-näiseen työhön tottunut työnteki-jä, johon ulkopuolista sanojaa ei he-vin kaivata.

Seurakunta työpaikkana on hyvin kirjava ja monitahoinen, jossa teh-täväkentien rajat voivat olla hyvin-kin epäselviä. Lisäksi pitäisi orien-toitua vapaaehtoisten mukana-oloon, heidä taitojensa ja lahjojen-sa oikeaan hyväksikäyttöön, nähdä mikä lisäresurssien, lahjojen ja tai-tojen mahdollisuus heissä piilee.

Kristillinen seurakunta pitää sisäl-lään paljon rikkaita mahdollisuuk-sia jos vain löydämme yhdessä sen oikean tavoitteen ja päämärän joka on meille annettu Kristuksessa Jee-suksessa.

Eero Polsa

Päijät-Hämeenalaosasto järjestää Kesäillanvieton

Pe 17.08.2012 klo 17.30 alkaenLuomaniemen leirikeskuksessaOhjelmassa saunomista, yhdessä-oloa, makkaranpaistoa, tietokilpailu ja iltahartaus.

Mukana myös Kanta-Hämeen ala-osaston jäseniä. Ilmoittautumiset Esa Piispaselle esa.piispanen@evl.fi tai 0500 971304 viimeistään 10.08.12 klo 14 mennessä.

Tervetuloa Toimikunta

10

Kirkonpalwelija

Kirkonpalvelijat Motoristit!Ajokausi 2012 on jo hyvässä vauh-

dissa. Kuusamon opinto- ja koulu-tuspäivät 26.6.–27.6.2012 lähestyy. Monelle kirkonpalvelijalle kevät on kiireistä aikaa ja tuntuu että voiko tästä kiireen keskeltä irrottautua hetkeksi vapaalle. Itse olen kokenut opinto- ja koulutuspäivät yhdek-si meidän ammattikuntaa yhdistä-väksi ja eteenpäin työssä jaksamis-ta ajatellen virkistäväksi kokoontu-miseksi.

Kesällä 2011 Mikkelissä meitä oli 4 motoristia saapunut paikalle ja sovittiin alustavasti kesän 2012 Kuusamoon menemistä porukalla.

Ajoreitti: Kaikille joille matkarei-tiksi sattuu 5-tie ja Itä-Suomen alu-

een kirkonpalvelija motoristit, otta-kaapa yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä ajotapahtumaa. Muuta reittiä ajavat tavataan perillä.

Mikä sen hienompaa kuin ajella porukalla kiireettömästi, kesäisen tuulen hyväillessä kasvoja ja naut-tia maiseman vaihtumisesta ja tun-tea kesäisiä tuoksuja, joita autolla ajaessa et varmasti koe.

Lainatakseni emeritus-piispa Matti Sihvosen sanoja Kuopion mo-toristikirkossa 2011 elokuun viimei-sellä viikolla: Hän rohkaisi elämään täysipainoista elämää Jumalan yh-teydessä.

Sitähän se on, ehkä tämä moto-ristiharrastus on eräänlainen tapa nollata ajatuksia ja elää sitä täys-painoista elämää kaiken kiireen keskellä.

Kari puh. 050 303 8172, Ari puh. 0440 580 200.

Olen monilta koira- tai kissaihmi-siltä kysynyt, ymmärtääkö heidän lemmikkinsä puhetta ja valtaosa sanoo: tietenkin! Kuitenkin suurin osa eläinten kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta on kehonkiel-tä sen täydessä merkityksessä. Sa-moin tavatessamme ihmisiä joiden kanssa emme jaa yhteistä puhut-

tua kieltä, kehomme viesteillä on suurempi merkitys kuin tulemme ajatelleeksi.

Ihminen välittää tunteitaan ja tuntemuksiaan, ajatuksiaan ja ai-komuksiaan kehon pienillä ja jos-kus ei-niin-pienillä viesteillä ku-ten katse, hengitys, rytmi, tunteet tai suunta. Me osoitamme kiinnos-tusta eri tavoin kuin välinpitämät-tömyyttä – vaikka sanoisimme sa-man lauseen: Hauska tutustua! Me vaistoamme aitouden, valheelli-suuden tai epätietoisuuden pie-nenpienistä ilmeistä tai äänen voi-makkuudesta. Läsnäolo, josta tänä päivänä kovasti puhutaan, ilmenee paitsi puheen myös kehonkielen ja tunteiden samanaikaisena tapah-tumana.

Mikä sitten on ilmaisutaitojem-me pahin vihollinen? Se voi olla ar-kuus, ujous, varovaisuus tai torjun-ta. Usein se kuitenkin on kiire – em-me ehdi pysähtyä hetkeksi ole-maan paikallamme, olemaan ko-

konaan läsnä kanssaihmistemme kanssa. Kroppa seisoo tässä mutta ajatukset ovat jo seuraavassa ta-paamisessa.

Mitä menetämme kun emme eh-di lukea toisten kehonkielellä välit-tämiä viestejä? Emme ehkä huo-maa sanojen ”Ei tässä mitään” al-la olevaa levottomutta, ahdistusta tai hätää. Hiljaiset signaalit jäävät pimentoon emmekä osaa tarttua hetkeen kiinni. Pahimmassa tapa-uksessa saatamme jopa vaientaa toisen vain kääntämällä selkämme turhan aikaisin.

Kehonkielen osaajia me olemme kaikki mutta siitä tietoiseksi tulemi-nen voi helpottaa vuorovaikutusti-lanteita – auttaa tulemaan ym-märretyksi. Pienillä eleillä ja kat-seilla voi olla viestinnässä mahta-va voima, kun taas niiden puute voi jättää ihmiset toisilleen etäisiksi ja vieraiksi.

Laura Jurkka

Kehonkieli – maailman vanhin kieli

Kirkonpalvelijat ry:nKymenlaaksonalaosaston retkiPyhtään Kaunissaareen ke 25.7.Aloitamme päivän tutustumalla Pyh-tään Pyhän Henrikin kirkkoon klo 9. Lähtö Kaunissaareen klo 10 ja paluu klo 17.45. Alaosasto kustantaa puolet venematkasta eli jäsenen omavas-tuu venematkasta on 11 e/hlö. Mu-kana Kari Hartikainen Kirkonpalveli-jat ry:stä.

Ilmoittautuminen Kari Kasuriselle vii-meistään ke 18.7. klo 15, kari.kasuri-nen@evl.fi , gsm 040 844 8992.

Tervetuloa ! Toimikunta

11

N:o 2/2012 – 59. vuosikerta

Julkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh. 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fi http://www.kirkonpalvelijat.fi

Lehden toimitus:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari Hartikainen

Paino:Kopijyvä OyTaitto: Jarmo Salonen aineisto@graafi setpalvelut.com

Seuraava lehti ilmestyy 9/2012.

Toimituskunta:Yhdistyksen hallitus

Ilmoitushinnat:Kokosivu 350,-1/2 sivua 200,-1/3 sivua 150,-

ISSN-L 0355-8258

Kirkonpalwelija

Herra, sinä olet työnantajamme. Sinua me palvelemme, sinussa me

elämme ja olemme. Valtaa Hengelläsi meidät niin, että otamme

kiitollisuudella vastaan tehtäviä, jotka meille annat. Tee jokapäiväisestä

työstä meille kutsumus. Tee kutsumuksesta meille ilo.

Kuusamon Pyhän Ristin kirkko