kuopion setlementti puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Kuopion Setlementti Puijola ry:nsosiaalinen tilinpäätös

2009

2

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela.

Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen.Jyväskylän ammattiopiston paino 2010.

Setlementtien sosiaalisentilinpidon verkostohanke

Lievestuoreen Setlementti

3

Toiminnanjohtajan tervehdys

Puijola on elämänhallintaa, monikulttuurista työtä ja työllistämistä edistävä kolmannen sektorin toimija Kuopiossa. Haluamme olla mukana edistämässä kuopiolaisten ja Kuo-pion alueen hyvinvointia, täydentäen alueen palveluverkostoa ja tuomalla oman osaami-semme yhteiseksi hyväksi. Haluamme toimia ammatillisesti ja olla luotettava, aikaansaava yhteistyökumppani.

Kuinka kolmannen sektorin toimija voi uskot-tavasti todistaa toimintansa vaikuttavuuden? Aloimme kehittää yhteistä sosiaalisen tilinpi-don hanketta viiden kollegan kanssa, koska ja-oimme saman tuskan vaikuttavuuden toden-tamisesta. Halusimme kaikki samaa eli saada näkymättömät tulokset näkyviksi rahoittajil-le, yhteistyökumppaneille mutta myös itsel-lemme. Hanke sai Ray-rahoituksen ja Jyvälän setlementti on hoitanut hankkeen hallinnoin-nin hyvin. Tytti Siltanen on toiminut Puijolan mentorina. Tytin opastus on ollut meille ar-vokasta, jopa välttämätöntä.

Takana on monta työntäyteistä kuukautta SoT-menetelmän parissa. Sosiaalisen tilinpi-don maailma ei ole avautunut itsestään ja menetelmän opettelemisen parissa vierähtää varmasti vielä tovi jos toinenkin.

SoT-menetelmän kanssa työskentely on käyn-nistänyt myös Puijolan toiminnan laadullisen kehittämisen, antanut ryhtiä suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille. Menetelmä ikään kuin on alkanut ruokkia itse itseään. Kukin koordinaattori on vastannut oman työalan-sa sosiaalisen budjetin laadinnasta, tavoittei-den määrittelystä tulosten mittaamisiin. Vä-lillä on yhdessä pohdittu yhteisiä tavoitteita ja konsultoitu toisiamme. Näin menetelmä on myös yhtenäistänyt toimintaamme ja lu-jittanut me-henkeä. Alussa tavoitteemme oli lähinnä todentaa muille toimintamme vaikut-tavuutta, yllättäen olemme tulleet todista-neeksi itsellemmekin näkymättömiä tuloksia. SoT-koordinaattorimme Laura Rajaniemi on ansiokkaasti hoitanut tehtävänsä. Kiitokset myös Puijolan työryhmille sitkeydestä SoT-menetelmän parissa työskennellessä.

Ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös on valmis ja tulokset luettavissa. Onko SoT:sta siihen mitä alun perin odotimme? Ajattelen, että menetelmä on riittävän hyvä ja antaa mah-dollisuuden tulosten ja vaikutusten todenta-miseen. Meidän, menetelmän käyttäjien tulee opetella sitä yhä vain lisää, jotta se kasvaisi täyteen mittaansa ja antaisi sen, mitä sillä on annettavana. Hyväkin asia voi taitamattomis-sa käsissä kuivettua. Meillä on tahtotila oppia hallitsemaan SoT-menetelmää ja sitä kautta kehittää työtämme yhä vain paremmin.

Eija Teerineva toiminnanjohtaja

4

Kuopion Setlementti Puijola ry esittäytyy

Kuopion Setlementti Puijola ry on tehnyt paikallista, kuopiolais-ten hyvinvointia edistävää työtä Kuopiossa vuodesta 1995. Toi-minta käynnistyi Petosen Koti-kulmalta kaupungin ja Raha-au-tomaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina lähiötyö on laajentunut useisiin kaupunginosiin, kaupun-gin asuntotoimen kanssa teh-dyn yhteistyösopimuksen mukai-sesti. Vuosituhannen vaihteessa perustettu Monikulttuurikes-kus Kompassi on ansiokkaasti tukenut maahanmuuttajia ko-toutumisessa ja kantasuoma-laisia monikulttuuristumisessa. Työllistymistä on edistetty eri hankkeissa. Lasten, nuorten ja perheiden tukena toimitaan Pui-jolan Nuorten iltapäiväkerhois-sa, monikulttuurisissa kerhoissa ja leireillä.

Toiminnan pääasialliset rahoit-tajat ovat Kuopion kaupunki, Raha-automaattiyhdistys sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäris-tökeskus. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti ja kauaskan-toisesti paikallisista tarpeista kä-sin. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta on ollut ensiarvoi-sen tärkeä lähtökohta toiminnan kehittämisessä.

Puijolan työmuodot vuonna 2009 olivat elämänhallintaa edis-tävä työ, monikulttuurinen työ, työllisyyttä edistävä toiminta se-kä nuorisotoiminta. Senioritoi-mintaa ja PalveluPuijolaa käyn-nisteltiin kuluvana vuonna, mutta ne eivät ole mukana SoT:ssa. Monikulttuurisuutta, elämänhal-lintaa ja työllistämistä tehtiin lä-hes kaikista toimintamuodoista ja hankkeista.

Sijainti

Puijola toimii Kuopion kaupun-gissa. Toiminnot ovat levittäyty-neet ympäri kaupunkia toiminta- ja asiakaslähtöisesti. Toimimme siellä missä ihmiset ovat eli eri kaupunginosien asukastuvilla, kouluilla ja nuorisotiloissa. Kes-kustassa sijaitsevat Monikulttuu-rikeskus Kompassin ja hallinnon tilat, samoin Mahku-hankkeen toimitila, Puijolan Nuorten ja lähiötyön toimistot.

Hallitus, johto ja henkilöstöToimintaa johtaa 11-jäseninen hallitus, puheenjohtajanaan Ilkka Raninen. Hallinnollista yhteistyö-tä tehdään Leppävirralla sijait-sevan Ukonhatun setlementin kanssa yhteisen toiminnanjoh-tajan osalta. Johtoryhmän muo-dostavat toiminnoista vastaavat koordinaattorit (5) ja toiminnan-johtaja. Projekteissa ja hallinnos-sa työskentelee 13 työntekijää, osa-aikaisesti työllistyi 98 eri henkilöä. Henkilötyövuosia ker-tyi 31. Harjoittelijoita Puijolassa työskenteli yhteensä 47 henkilöä, kuntouttavassa työtoiminnassa oli mukana 8 henkilöä, opiske-lijoita ja työssäoppijoita 14. Yh-distyksellä on 28 henkilöjäsentä ja 3 yhteisöjäsentä.

SidosryhmätKuopion kaupunki, RAY ja ELY-keskus ovat Puijolan merkittä-viä yhteistyökumppaneita ja si-dosryhmiä niin taloudellisessa kuin toiminnallisessakin mielessä. Avainsidosryhmät valikoituivat

lähinnä juuri taloudellisen ja toi-minnallisen merkityksen kautta. Toimintaa halutaan kehittää yh-teistyössä rahoittajien kanssa ja tuoda toiminnan vaikutukset SoT-menetelmän kautta myös heidän arvioitavakseen.

Puijolan toiminnot1. Elämänhallintaa edis-tävä työ

1.1 Lähiötyö

Lähiötyön ydin on asukastupa-toiminnassa. Asukastuvat tarjoa-vat päihteettömän vaihtoehdon ajanviettoon sekä monenlai-sia toiminnallisia aktiviteette-ja. Tarkoituksena on sosiaalisen pääoman kasvattamisen kaut-ta vaikuttaa positiivisesti ylei-seen terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Asukastupien toiminnassa huomioidaan Kuo-pion kaupungin ohjelmat ja stra-tegiat.

Kotikulma, josta Puijolan toi-minta on käynnistynyt, toimii edelleen Petosella. Sen lisäksi Puijola vastaa kaupungin kol-men asukastuvan (Katiska Sär-kiniemessä, Koillistuuli Saarijär-vellä ja Länsi-Puijon asukastupa Rypysuolla) toiminnan järjestä-misestä ja johtamisesta, asunto-toimen kanssa tehdyn yhteistyö-sopimuksen mukaisesti.

Iltaisin ja viikonloppuisin asu-kastuvat ovat kaupunkilaisten käytössä kokous-, harraste- ja toimintatiloina. Kaksi asukastu-paa toimii iltaisin nuorisotilana, kaupungin nuorisotoimen järjes-täessä ohjattua toimintaa.

5

1.2 Mahku

Mahku eli Mahdollisuus kunnon elämään -hanke tarjoaa rikok-siin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohja-usta. Mahkun tavoitteena on vahvistaa osallistujien elämän-hallintaa siten, että saadessaan tarvitsemansa tuen asiakas ottaa kasvavassa määrin haltuun omaa elämäänsä terveellä ja yhteis-kunnan kannalta myönteisellä tavalla. Tavoitteena on myös en-naltaehkäistä uusintarikollisuut-ta kehittämällä toimintamalleja , joilla turvataan tuen jatkumo henkilöille, jotka eivät ole Kri-minaalihuoltolaitoksen asiakkai-ta tai joiden asiakkuus on syystä tai toisesta päättynyt.

2. Monikulttuurinen työ

2.1 Monikulttuurikeskus Kompassi

Kompassi on kansainvälinen toi-mintakeskus, joka tuottaa moni-puolisia palveluita maahanmuut-tajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassin toi-minnoissa korostuu osallisuu-den tukeminen, yhteisöllisyyteen kannustaminen, vertaistuki ja va-paaehtoistyön mahdollisuuksien kehittäminen. Kompassi ennal-taehkäisee ongelmien syntymis-tä, kannustaa maahanmuuttajia elämässä eteenpäin ja luo vaih-toehtoisia integroitumiskeinoja yhteiskuntaan.

Kompassi on monipuolinen, ma-talan kynnyksen monikulttuuri-keskus, joka tarjoaa mielekästä ja voimaannuttavaa vapaa-ajan-toimintaa ja arkisuomen oppimi-sen paikan. Kompassi kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen erilaisten vapaa-ajantoimintojen avulla. Kompassi on turvallinen ja matalan kynnyksen toimintakes-kus. Kompassi on kansainvälinen kohtaamispaikka, joka mahdol-listaa etenkin kantasuomalais-ten ja maahanmuuttajien vuoro-

vaikutuksen ja vertaistuen sekä on fyysinen foorumi yhteiselle toiminnalle. Kompassissa toimii maahanmuuttajan infopiste, joka tarjoaa asiantuntevia ja yksilön omia voimavaroja tukevia ohja-uspalveluita kattavalle kohderyh-mälle ja auttaa maahanmuuttajia arkipäivän tilanteissa. Kompassi on myös vapaaehtoistyön toi-mintakenttä, joka mahdollistaa uusien voimavarojen synnyttä-misen ja mielekkään vapaa-ajan toimijuuden.

2.2 Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke

Monikulttuurisessa kansalaistoi-minta -hankkeessa aktivoidaan Kuopion alueen maahanmuut-tajia omaehtoiseen toimintaan, luodaan heihin kontakteja ja tuo-daan eri toimijat yhteen. Tavoit-teena on myös tehdä eri ryhmiä ja etenkin ryhmien vetäjiä tutuik-si toisilleen ja kartoittaa ketkä ovat kiinnostuneita osallistu-maan monikulttuuriseen toimin-taan. Hankkeessa kartoitetaan ryhmien ja yhdistysten toimin-tavalmiuksia, kuten tuen tarvet-ta ja koulutustarpeita. Hankkeen toiminnan keskiössä on ollut voimaantuminen ja aktiivisuu-teen kannustaminen.

3. Työllisyyttä edistävä toiminta

3.1 Kimppa-hanke

Kimppa-hankkeessa edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hanke tarjoaa työhön valmen-nusta työttömille maahanmuut-tajille, joko auttamalla heitä si-joittumaan suoraan työelämään tai opiskeluun.

4. Puijolan Nuorten toi-minta

Puijolan Nuorten toiminnan ta-voitteena on tukea lapsia ja nuo-

ria aikuisuuteen ja toiset huomi-oonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen Kuopiossa ja lähikunnissa. Ta-voitteena on lasten ja nuorten kasvun ja elämänhallinnan tuke-minen sekä tasapainoisen kehi-tyksen vahvistaminen lisäämällä toimintamahdollisuuksia yhteis-työssä perheiden ja nuorten pa-rissa työskentelevien eri yhteisö-jen kanssa. Ennaltaehkäisevän ja ohjaavan nuorisotoiminnan ke-hittäminen on noussut selkeästi keskeiseksi haasteeksi. Puijolan Nuorten toimintamuodot olivat iltapäiväkerhotoiminta, kesätoi-minta, harrastekerhot ja Terno-kentos-hanke.

Visio, missio ja arvotVisionsa mukaisesti Puijola on monikulttuurisen työn osaaja, elämänhallintaa sekä työllisty-mistä edistävä toimija Kuopios-sa ja Kuopion seudulla. Yhdistyk-sen alaosastona toimiva Puijolan Nuoret järjestää lapsille, nuorille ja perheille aktiivista toimintaa.

Setlementtityön perusarvot arjen keskellä toteutuva lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmis-ten välinen yhteistyö ohjaavat Puijolan toimintaa.

Toiminta-ajatuksensa mukaises-ti Puijola toteuttaa Kuopiossa ja Kuopion seudulla aloitteellisesti ja aktiivisesti setlementtityön pe-rusarvoja. Toiminnan tavoitteena on kehittää kansalais-ja vapaa-ehtoistoimintaa. Lisäksi yhdistys tukee erityisesti heikommassa asemassa olevan yksilön omia voimavaroja ja edistää erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Puijola edistää monikulttuurisuutta, elämänhal-lintaa ja työllistymistä kehittäen uusia toimintamalleja. Puijola te-kee yhteistyötä julkisen sektorin ja muiden yhteistyökumppanei-den kanssa.

6

Sosiaalinen tilinpito SoT® työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa

seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla.

Sosiaalinen budjetti sisäl-tää sosiaaliset tavoitteet (101 00, 102 00 jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaatto-rit (101 01, 101 02 jne.). Tavoit-teet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, 200 00 jne.) Kirjanpi-to muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmalli-sesti toteutettavista mittauk-sista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löy-tyy kirjanpidosta tosite eli to-diste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden ai-kana saavutettujen tulosten ra-portti, joka viestitetään sidos-ryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjan-pidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon.

Sosiaalinen tilinpito SoT® muo-dostaa menetelmällisen koko-naisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (orga-nisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetel-mät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmis-taa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saa-tujen tulosten perusteella.

Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdis-tyksissä tuttuihin dokumenttei-hin – toimintasuunnitelman rin-nalle SoT®-prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toiminta-kertomuksen rinnalle tulosker-tomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuu-tena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan

yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista.

Tavoitteellista yhdessä tekemistäSosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mu-kana olemista ja sitoutumista: va-paaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pa-kotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksen-sa merkityksestä ja vaikutuk-sesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organi-saatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaali-sia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työta-poihin ja johtamiseen ja vasta sil-loin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista.

Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoit-teellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa”näkymättömiksi” jää-vät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemus-ten ja näkemysten vaihtoa ruok-kiva kehittävä tulosten seuran-nan ja arvioinnin työkalu.

Tytti Siltanen, Develooppi OyHåkan Björk, CB Support Nordic

Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten teh-täväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten or-ganisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellis-ten kriteerien rinnalle kaiva-taan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita.

Sosiaalinen tilinpito SoT® tar-koittaa tietylle ajanjaksolle määri-teltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT®-mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Silta-nen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen.

Sosiaalisen tilinpidon me-netelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilin-pito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline.

Sosiaalisen tilinpidon prosessiKuten taloudellinenkin kirjan-pito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosi-aalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjan-pitoon. Tositemateriaali analy-soidaan ja kootaan tilinpäätök-

7

Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpito

tarjonnut myös hyviä kehittämis-näkökulmia käytännön työhön.

Kirjanpito osaksi käytännön työtäTuloksia vaikuttavuudesta on kerätty vuoden 2009 aikana ja palautteen keräämisestä on py-ritty tekemään luonnollinen osa eri toimintamuotojen arkipäivän työtä. Mittauslähteinä on käytet-ty mm. kyselyitä, tilastoja ja ku-vauksia. Tieto on kerätty pääosin toimintayksiköittäin ja päävas-tuun tulosten keräämisestä on kantanut Setlementti Puijolan johtoryhmä: toiminnanjohtaja Ei-ja Teerineva sekä eri toimintayk-siköiden koordinaattorit Hanne-le Nykänen, Juha Immonen, Arja Airaksinen, Raimo Tuuliainen ja Laura Rajaniemi. Erittäin mer-kittävässä roolissa sosiaalisen tilinpäätöksen loppumetreillä on ollut myös Margarita Aho, joka on vastannut tietojen keräämi-sestä yhteen.

Tilintarkastuksen kertomaaPuijolan sosiaalisen tilinpäätök-sen tilintarkastuksen teki Håkan Björk. Tilintarkastuksessa saimme paljon hyviä korjausehdotuksia sekä etenkin hyviä vinkkejä tule-van vuoden budjetin laatimiseen. Vaikka ”kisaväsymys” alkoi jo pai-naa pitkän SoT-vuoden jälkeen huhtikuussa, tilintarkastajan eh-dottamilla pienilläkin muutoksil-la tilinpäätöksestä saatiin entistä toimivampi ja lukijaystävällisempi. NÄKY-hankkeen tuki budjetin al-kumetreiltä aina tilinpäätökseen saakka on ollut merkittävää. Käy-

tännön neuvojen lisäksi tilinpää-tösvihkosen graafinen suunnittelu NÄKY-hankkeen kautta on hel-pottanut varsinaista käytännön työtä ja säästänyt aikaa itse si-sällön kehittämiseen.

Kirjanpito on uuden oppimistaSosiaalinen kirjanpito on ollut ennen kaikkea oppimisproses-si. Budjetti on käynyt vuoden aikana läpi useita muokkaus-kertoja, tavoitteita ja indikaat-toreita on pohdittu yhdessä ja uusia ideoita on syntynyt mat-kan varrella. Näiden kokemusten myötä on lähdetty rakentamaan uutta, entistä ehompaa budjettia vuodelle 2010. Kuopion Setle-mentti Puijolan tilinpäätöksen voikin sanoa olevan enemmän kuin osiensa summan, yhteinen ponnistus merkittävän työn nä-kyväksi tekemiseksi – siten or-ganisaation yhteistä uuden op-pimista parhaimmillaan.

Laura Rajaniemi Kuopion Setlementti Puijolan

SoT-koordinaattori

Ensimmäinen tilinpäätösKädessäsi oleva vihkonen on Pui-jolan ensimmäinen sosiaalinen ti-linpäätös ajalta 1.1.–31.12.2009. Matka tilinpäätökseen on ollut pitkä, mutta erittäin mielenkiin-toinen ja antoisa. Budjetin suun-nittelu käynnistyi vuoden 2008 syksyllä, kun Puijolan henkilökun-ta osallistui ensimmäiseen sosi-aalisen kirjanpidon koulutukseen Jyväskylässä. Budjetin suunnittelu eteni ennen joulua ja ensimmäi-nen budjetti saatettiin Setlement-ti Puijolan hallituksen hyväksyttä-väksi maaliskuussa 2009.

Tavoitteista tuloksiinSetlementti Puijolassa sosiaalisen kirjanpidon tärkeimpänä tehtä-vänä on ollut aikaisemmin ehkä näkymättömiksikin miellettyjen tulosten saattaminen näkyviksi ja siten toiminnan vaikuttavuuden todentaminen niin rahoittajille kuin yhteistyökumppaneillekin. Sosiaalinen budjetointi on toimi-nut myös merkittävänä kehittä-mistyökaluna – palautteen avulla on kehitetty toimintaa ja vastattu entistä paremmin ympäristöstä tuleviin haasteisiin.

Päätavoitteet budjettiin laadittiin pääosin toimintayksiköittäin, jotta esille saataisiin mahdollisimman hyvin eri toimintamuotojen vai-kuttavuus. Puijolan yhteisissä osi-oissa haluttiin puolestaan koros-taa toiminnan yleishyödyllisyyttä, vastuullisuutta sekä merkitystä ympäröivälle yhteiskunnalle. Ta-voitteiden asettaminen on toi-saalta selkeyttänyt Puijolan tar-joamia palveluita että toisaalta

8

Kuopion Setlementti Puijola ry:n tililuokat ja tavoitteet

100 00 PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA............ 10101 00 Puijola toimii yleishyödyllisesti ...................................................................... 10102 00 Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot .................................... 11103 00 Puijolan toiminta on luotettavaa ................................................................... 13104 00 Puijolan toiminta on ammatillista ................................................................. 13

200 00 PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA ............................... 14201 00 Puijola on toimiva työorganisaatio ............................................................... 14202 00 Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen .................................... 15

300 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET ......................................................................... 16301 00 Kerhotoiminta on edistänyt kulttuurien välistä vuoropuhelua .............. 16302 00 Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on tuettu

harrastustoiminnan avulla ............................................................................... 18303 00 Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään ........................ 20304 00 Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt ........................................ 21

400 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA - KOMPASSI ................................................... 22401 00 Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita

laajalle kohderyhmälle ..................................................................................... 22402 00 Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hanke ovat

järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa .... 24403 00 Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet .......................... 26404 00 Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön

suvaitsevaisuutta ............................................................................................... 27405 00 Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on

laajentunut ......................................................................................................... 28406 00 Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka ................................... 29407 00 Kompassi on tärkeä yhteistyökumppani monikulttuurisissa asioissa.... 31

9

500 00 PUIJOLA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA – KOTIKULMA JA MUUT ASUKASTUVAT ....................................... 32501 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä .............. 32502 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta ........... 33503 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat mahdollistaneet vertaistuen ........ 33 504 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat tukeneet vapaaehtoista

kansalaistoimintaa ............................................................................................ 34505 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat auttaneet arjessa ............................ 34506 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat työllistäneet vaikeasti työllistettäviä 36507 00 Kotikulma ja muut asukastuvat ovat opettaneet

työelämän pelisääntöjä .................................................................................... 36508 00 Kotikulma ja muut asukastuvat on koettu lähiöissä tärkeiksi

yhteistyökumppaneiksi .................................................................................... 37

600 00 PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA.......... 38601 00 Kimppa-hankkeen avulla autettiin maahanmuuttajia työllistymään

avoimille työmarkkinoille ............................................................................... 38602 00 Kimppa-hankkeen vaikutus koetaan hyödyllisenä tekijänä

maahanmuuttajien ja työnantajien välisessä kanssakäymisessä .............. 39

700 00 PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE ................................ 40701 00 Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty

uusintarikollisuutta .......................................................................................... 40702 00 Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää .................................. 41703 00 Mahku-hankkeessa on ehkäisty syrjäytyneisyyttä ja lisätty osallisuutta ...42704 00 Mahku-hankkeessa on tuettu arjenhallintaa ............................................... 43705 00 Mahku-hankkeessa on muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia

asenteita ............................................................................................................. 43

800 00 PUIJOLA ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE ................................................................... 44801 00 Puijola on merkittävä työllistäjä .................................................................... 44802 00 Puijola tuottaa eri ikäryhmille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville

suunnattuja palveluita ...................................................................................... 44803 00 Puijola tuottaa harrastustoiminnallaan mielekästä tekemistä arkeen ... 45804 00 Puijola on tukenut elämänhallintaa ............................................................... 46805 00 Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille ............. 46

10

100 00

PUIJOLA ON LAADUKAS YLEISHYÖDYLLINEN TOIMIJA

Kuopion Setlementti Puijola ry:n säännöissä toi-minnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi. Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliitto ry:n jä-senenä ja noudattaa toiminnassaan liiton pääpe-riaatteita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista ja turvaamista elämän eri tilanteissa sekä toteuttaa kristillisestä lähimmäisenrakkau-desta nousevaa yhteiskunnallista ja lähimmäis-vastuullista toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. järjestää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalises-ti kuntouttavaa toimintaa ja asumispalveluja eri kohderyhmille

2. rakentaa verkostoja vaikeuksiin joutuneiden auttamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaami-seksi niille, joiden elämä on uhattuna

3. suunnittelee ja toteuttaa ennaltaehkäisevää vanhustyötä

4. edesauttaa vanhusten selviytymistä mahdolli-simman pitkään kodinomaisissa olosuhteissa, esi-merkiksi ryhmäasunnossa/hoitokodissa

5. suunnittelee ja toteuttaa ulkomaalaistyötä yh-teistoiminnassa muiden samaa työtä tekevien ta-hojen kanssa

6. ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti kehittää muuta tarkoitukseen liittyvää toimintaa

Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintakertomus 2009 ja sosiaalinen tilinpäätös 2009 vahvistavat toiminnan olevan sääntöjen mukaista.

101 03 Puijola rahoittaa yleishyödyllistä toimintaansa saamillaan tuloilla

Kuopion Setlementti Puijola ry on rahoittanut yleishyödyllistä toimintaansa yht. 754 433,88 eurolla.

101 00

Puijola toimii yleishyödyllisesti

101 02 Puijolan toiminta vastaa sääntöjen mukaista toimintaa

101 01 Puijolan säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi

11

102 00

Puijolan toiminnassa toteutuvat setlementtiarvot

Puijolan lähiötyössä yhteisöllisyyden toteutumisen paikkoja ovat olleet mm. kohtaamispaikka Kotikulma Petosella sekä kolme Kuopion kau-pungin asukastupaa. Asukastuvat ovat tarjonneet päihteettömän vaih-toehdon ajanviettoon sekä asiakaslähtöisesti järjestettyjä toiminnallisia aktiviteettejä. Asukastuvat ovat kaikille avoimia lähiöiden asukkaiden yhteisiä ”olohuoneita”.

102 01 Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut yhteisöllisyys

12

102 02 Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminta on ollut paikallista, ihmisten tarpeista lähtevää työtä

Puijolan järjestämä iltapäiväkerhotoiminta mahdollistaa lasten osallis-tumisen toimintaan, jossa ammattitaitoiset ohjaajat huolehtivat lasten viihtyvyydestä ja turvallisuudesta kiireisen koulutyön jälkeen. Toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Yhtenä keskei-simpänä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä.

Lasten vanhempien työssäkäynti helpottuu, kun lapset voivat osallistua säännöllisesti järjestettävään, virikkeelliseen iltapäiväkerhotoimintaan.

102 03 Kuvaus, joka todistaa, että Puijolan toiminnassa on toteutunut suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen

”Kompassi on todella kiva paikka. Ihmiset täällä ovat todella ystävälli-siä ja täällä on vapaa ilmapiiri. Täällä ei ole rasismia ja tänne kaikki ovat tervetulleita. Suomen kielen kurssit ovat todella mukavia ja ihmisillä, jotka opettavat, on siihen intohimo. Joka kerta kun tulen Kompassiin, niin tun-tuu kuin tulisit kotiin.”

Mies, Gambia

13

103 00

Puijolan toiminta on luotettavaa

Asteikko: 1. Ei lainkaan luotettava 2. Ei kovin luotettava 3. Neutraali 4. Melko luotettava 5. Erittäin luotettava

Kaikki yhteistyökumppanit pitävät Puijolaa luotettavana toimijana (4–5).(n=24/24)

104 00

Puijolan toiminta on ammatillista

Asteikko: 1. Ei lainkaan ammatillista 2. Melko ammatillista 3. Erittäin ammatillista

Kaikki vastanneet yhteistyökumppanit pitävät Puijolan toimintaa ammatillisena (2–3).(n=22/24)

104 01 Puijolan yhteistyökumppaneista 75% vastaa melko ammatillista tai erittäin ammatillista kysymykseen: Miten ammatillista Puijolan toiminta on?

103 01 Puijolan yhteistyökumppaneista 75% vastaa melko tai erittäin luotettava kysymykseen: ”Miten luotettava toimija Puijola on? ”

100%0 100

75

100%0 100

75

14

200 00

PUIJOLA ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

201 00

Puijola on toimiva työorganisaatio

201 02 Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 33

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat pa-rempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 39.

201 03 Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organi-saatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 79.

Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat parem-paa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyh-teisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 40.

201 01 Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 32

0

20

40

60

80

100

0

10

20

30

40

50

0

10

20

30

40

50

15

202 00

Puijola on panostanut henkilöstön kehittämiseen

202 01 Pidetty vuosittaiset kehityskeskustelut

Keväällä 2009 pidettiin 10 kehityskeskustelua. Vuoden 2009 henkilöstömäärä oli yht. 166 hen-kilöä, joista 98 oli palkkaa saavia henkilöitä ja 68 harjoittelijoita/opiskelijoita.

202 02 Henkilöstö osallistunut koulutuksiin työajalla

-koulutukset 130 työntekijälle-kesto 40 pv

16

300 00

PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ – PUIJOLAN NUORET

301 02 75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko kerhotoiminta mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille?”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

67% ohjaajista kokee että kerhotoiminta on mahdollistanut asiantuntevan tiedon jakamisen kerholaisille (4–5).(n=12/12)


33% ohjaajista kokee että toiminnan sisältö on lisännyt tietoa eri kulttuureista (4–5). (n=12/12)

301 01 75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko toiminnan sisältö lisännyt tietoa eri kulttuureista?”

33%0 100

75

67%0 100

75

301 00

Kerhotoiminnalla on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua

17

301 03 Kuvaus siitä miten kerhotoiminnassa on edistetty kulttuurien välistä vuoropuhelua

Kulttuurituokiot iltapäiväkerhotoiminnassa

Kaksi romaninaista on vieraillut kulttuurituokio-aiheen tiimoilta kaikis-sa neljässä iltapäiväkerhoryhmässä kahdella eri teemalla. Teemat ovat olleet kielikylpy ja erilaisuus.

Kielikylpy – lapset ovat odottaneet innokkaasti amerikkalaista rouvaa. Hän on lupautunut kertomaan Amerikan osavaltion Lousianan joulunvietosta. Siellä joulupukilla on tapana viedä lahjat lapsille alligaattoreiden vetämällä veneellä ja pudottaa ne savupiipusta sisään. Lapset saavatkin kuulla, ettei Lousianassa ole lunta, vaan paljon vettä ja rämettä, joten siellä joulupukin on täytynyt turvautua toisenlaiseen kulkuneuvoon kuin Suomessa. Alligaat-torit ovat Lousianassa melkein yhtä yleisiä kuin porot meillä Suomessa.

Tarina ja keskustelut käydään englanniksi. Jopa lapset uskaltautuvat ker-tomaan niitä englannin sanoja joita osaavat. Ohjaajat toimivat tulkkeina. Lopuksi lapset saavat askarrella alligaattorimagneetit, jotka voi kiinnittää esimerkiksi jääkaapin oveen.

Tuokion aikana syntyy paljon keskustelua siitä, missä Lousiana sijaitsee, kuinka siellä arkielämää vietetään, ovatko alligaattorit vaarallisia, ovatko suomalaiset ja amerikkalaiset samanlaisia.

Kielikylpyjen aiheena ovat olleet myös luonnonsuojelu ja turvallinen vesillä liikkuminen.

Erilaisuus-teeman aikana lapset ovat saaneet tavata kaksi romaninaista. Lapsille luettiin satu, joka kertoi erilaisuudesta ja kiusaamisesta. Tarinan kautta päästiin keskustelemaan, kuinka erilaisuus koskettaa lapsia ja mi-tä kysymyksiä romanikulttuuri herättää lapsissa.

301 05 75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Ovatko kohtaamistilanteet muokanneet asenteita positiivisiksi?”


41% ohjaajista kokee että kohtaamistilanteet ovat muokanneet asenteita positiivisiksi (4–5). (n=12/12)

301 04 75% ohjaajista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Onko kerholaisilla ollut mahdollisuus osallistua konkreettisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa?”


75% ohjaajista kokee että kerholaisilla on ollut mahdollisuus osallistua konkreet-tisiin kohtaamistilanteisiin eri kulttuurien edustajien kanssa (4–5).(n=12/12)

75%0 100

75

41%0 100

75

18

302 00

Romaninuorten myönteistä identiteettiprosessia on vahvistettu harrastustoiminnan avulla

302 01 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen tyytyväinen hankkeen harrastustoimintaan”

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Eri mieltä 3. En osaa sanoa 4. Samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

Kaikki vanhemmat ovat tyytyväisiä hankkeen harrastustoimintaan (4–5).(n=6/6)

302 02 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Lapseni on viihtynyt harrastustoiminnassa”


Kaikkien vanhempien mielestä lapset ovat viihtyneet harrastustoiminnassa (4–5).(n=6/6)

302 03 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Lapset kokevat harrastukseen osallistumisen turvalliseksi”


Kaikkien vanhempien mielestä lapset kokevat harrastuksiin osallistumisen turvalliseksi (4–5).(n=6/6)

302 04 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Harrastustoimintaan osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista”

Asteikko: 1. Ei lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Täysin samaa mieltä

Kaikkien vanhempien mielestä harrastumistoimintaa osallistuminen tukee myönteisen minäkäsityksen muodostumista (4–5).(n=6/6)

302 05 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja –aikuisen keskustelutuokiot”


Kaikkien vanhempien mielestä toimintaan osallistuminen on mahdollistanut romaninuoren ja -aikuisen keskustelutuokiot (4–5).(n=6/6)

19

302 07 Harrastustoimintaan osallistuvan nuoren kuvaus osallistumisesta

”Tänne on ollut mukava ja helppo tulla, kun on kiva ohjaaja ja tutut kave-rit. Meillä on ihan hauskaa yhdessä tekemistä kun harjoitellaan uusia tans-seja. Vietetään aikaa yhdessä ja saadaan harrastaa sitä, mikä meistä on mukavaa.”

302 06 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä”


Kaikkien vanhempien mielestä keskustelutuokiot ovat olleet mielekkäitä (4–5).(n=6/6)

20

303 00

Romaniperheitä on tuettu heidän kasvatustehtävässään

304 00

Valtaväestön tietous romaneista on lisääntynyt

303 01 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta”


Kaikkien vanhempien mielestä hankkeen tiedotus on riittävää ja tehokasta (4–5).(n=6/6)

303 02 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin”


Kaikkien vanhempien mielestä yhteistyö kodin ja hankkeen välillä on toiminut hyvin (4–5).(n=6/6)

303 03 75% lasten vanhemmista vastaa lasten kanssa keskusteltuaan hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Oletko tullut halutessasi kuulluksi/saanut vaikuttaa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa”

Asteikko: 1. En lainkaan 2. Tyydyttävästi 3. En osaa sanoa 4. Hyvin 5. Erinomaisesti

Kaikki vanhemmat kokevat tulleensa halutessaan kuulluiksi/saaneensa vaikuttaa harrastustoimin-taan liittyvissä asioissa (4–5).(n=6/6)

304 01 75% yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti kysymykseen: ”Hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta”


23% yhteistyökumppaneista kokee että hankkeen tiedotus on ollut riittävää ja tehokasta (4–5).(n=13/14)

23%0 100

75

21

304 02 75% yhteistyökumppaneista vastaa hyvin tai erinomaisesti väittämään: ”Olen työssäni huomannut, että tietous romaneista on lisääntynyt”


8% yhteistyökumppaneista on työssään huomannut että tietoisuus romaneista on lisääntynyt (4–5).(n=13/14)

304 03 75% yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen luonut kontakteja romaneihin”


23% yhteistyökumppaneissa kokee luoneensa kontakteja romaneihin (4–5).(n=13/14)

304 04 75% yhteistyökumppaneista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: ”Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita romanien ja valtaväestön välillä”


54% yhteistyökumppaneista on huomannut työssään positiivisia kohtaa-mistilanteita romanien ja valtaväestön välillä (4–5).(n=13/14)

8%0 100

75

23%0 100

75

54%0 100

75

22

400 00

PUIJOLA EDISTÄÄ MONIKULTTUURISTA VUOROVAIKUTUSTA – KOMPASSI

60% Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluiden asiakkaista oli ulko-maalaistaustaisia ja 40% suomalaistaustaisia, asiakaskäyntejä oli yhteensä 274.

401 02 Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita eri elämän osa-alueilta

Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita sellai-silta elämän osa-aluilta kuten: asuminen, sosiaaliturva, oleskeluluvat ja kansalaisuus, työ ja työelämä, perhe-elämä, koulutus, talous, terveys, suomen kieli, harrastukset, arki ja yhteiskunta.

401 03 Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tiedottanut ajankohtaisista monikulttuurisista tapahtumista laajalle kohderyhmälle

Kompassin sähköpostilistalla on yhteensä 369 henkilöä, joille on lähetet-ty vuoden 2009 aikana 64 viestiä. Vakioilmoitukset seuraavissa lehdissä: ViikkoSavo (kerran viikossa), Kuopion kaupunkilehti (kerran viikossa), Kirkko ja Koti (2 kertaa kuussa), Petosen lehti (kerran kuussa).

401 01 Kompassi on palvellut sekä kantasuomalaisia että eri maahanmuuttajaryhmiä

401 00

Kompassi on tarjonnut monipuolisia neuvonta- ja ohjauspalveluita laajalle kohderyhmälle

23

401 04 Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassin kotisivut ovat informatiiviset ja ajankohtaiset

Kotisivujen perustiedot löytyvät viidellä eri kielellä, suomeksi, eng-lanniksi, venäjäksi, ranskaksi ja arabiaksi. Ajankohtaista -osio on sekä suomeksi että englanniksi. Ajankohtaista -palsta on päivitetty vuoden aikana keskimäärin kerran viikossa.

401 05 Asiakasneuvontakuvaus, joka osoittaa että Kompassi on tarjonnut henkilökohtaista asiointiapua lähtemällä asiakkaan mukaan mm. virastoihin

1. ”Asiakas on suomalainen nainen. Hän tuli Kompassiin kysymään neuvoja koskien tulevan aviomiehensä tilannetta. Hän tarvitsi tietoa oleskelulupaan liit-tyvistä asioista ja neuvoja, miten toimia ja mihin ottaa yhteyttä. Kyselin asiak-kaalta taustatietoja miehestä (mistä hän on kotoisin, missä tavanneet ym.) ja sen perusteella kerroin tarvittavat tiedot ja ohjasin ottamaan yhteyttä oikeisiin tahoihin ja viranomaisiin. Lisäksi lähdin asiakkaan mukaan neuvottelemaan viranomaisten kanssa hänen tilanteestaan.”

2. ”Asiakkaana ulkomaalainen henkilö. Hän tuli Kompassiin opiskelemaan suo-men kielen kurssille. Tätä kautta asiakas tuli myöhemmin minua tapaamaan ja kyselemään neuvoja työmahdollisuuksistaan Suomessa. Tässä tapauksessa annoin vinkkejä työpaikoista, joista voisi kysyä töitä jopa suomen kieltä taita-mattomana henkilönä.”

3. ”Asiakkaana Suomessa pitempään asunut ulkomaalainen/ pakolainen. Asiakkaan perhetuttu tuli minua tapaamaan ja kertomaan perheen äidin on-gelmista. Keskustelun perusteella otin pyynnöstä yhteyttä perheen äitiin, joka suostui tapaamiseen. Keskustelimme hänen ja perheen ongelmista. Tapasin myöhemmin myös hänen miestään erikseen kahden kesken. Kartoitin molem-pien näkökulman ongelmiin ja sen jälkeen otin asiakkaiden pyynnöstä yhteyttä kahteen eri viranomaistahoon käymällä paikan päällä ja nämä viranomaista-hot jatkoivat työskentelyä perheen kanssa. ”

4. ”Asiakkaana pitempään maassa asunut ulkomaalainen, joka puhuu vielä heikosti suomea. Henkilö siirtyi toisen yrityksen palvelukseen ja tarvitsi oma-kielistä apua mm. työhön perehdytykseen, jolloin lähdin asiakkaan mukaan uuteen työpaikkaan. Myös uusi työnantaja toivoi Kompassin työntekijän läs-näoloa etenkin asiakkaan suosittelijana.”

Vastaava ohjaaja Tsega Kiflie

Kompassin ohjaus- ja neuvontapalveluita käytettiin vuonna 2009 yhteen-sä 274 kertaa.

24

402 00

Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hanke ovat järjestäneet mielekästä ja monipuolista monikulttuurista toimintaa

402 01 Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassi ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta –hanke ovat järjestäneet monipuolista kerhotoimintaa

Kompassin ja Monikulttuurinen kansalaistoiminta -hankkeen kerhot vuoden 2009 aikana

Suomen kielen kursseilla on opiskeltu arkisuomen kieltä ja sanastoa, Suomen kulttuuria ja kielen käyttämistä. Kurssit ovat merkittäviä vertais-tuen lähteitä. Suomen kielen tunneilla toimii myös lukuisia Kompassin suomalaistaustaisia vapaaehtoisia opettajan tukena.

Fish 4 English kerho on englanninkielinen perhekerho, jossa on leikin ja laulun avulla harjoiteltu englannin kieltä ja tarjottu lapsille ja vanhem-mille mahdollisuus vertaistukeen.

Englannin keskustelukerhossa on keskusteltu ajankohtaisista asioista englannin kielellä ja samalla harjoiteltu englannin kielen käyttämistä.

International Cafe toiminta on kerännyt yhteen eri kulttuureista tu-levia ihmisiä ja tarjonnut mahdollisuuden tutustua esittelyjen avulla eri kulttuureihin sekä ajankohtaisiin aiheisiin sekä suomalaiseen arkeen.

Kansainvälinen naistenryhmä on naisten oma vertaisryhmä Pe-tosella ja Neulamäessä, joissa jutustelun ohella tehdään käsitöitä, har-rastetaan liikuntaa ja tehdään muuta mielenkiintoista, ryhmän toiveista riippuvaa tekemistä.

Irlantilaisen tanssin kerho on liikunnallinen, etenkin nuorille tarkoi-tettu tanssiryhmä, joka opettajansa johdolla tanssii irlantilaista tanssia ja esiintyy myös ryhmänä erilaisissa tapahtumissa.

Rumpukerho on afrikkalaiseen rummutukseen erikoistunut kerho, joka myös esiintyy erilaisissa tapahtumissa.

Venäjänkielinen lastenkerho kerää yhteen venäjänkielisiä lapsiper-heitä, oppimaan lisää Venäjän kieltä sekä kulttuuria.

Espanjan kielen keskustelukerhossa eritaustaiset ihmiset kokoon-tuvat yhteen Espanjan kielen ja kulttuurin merkeissä.

Ranskan kielen keskustelukerho tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan ranskan kielen erilaisista ajankohtaisis-ta aiheista.

25

402 03 Kuvaus omaehtoisesta ryhmästä

402 02 Tilasto, joka osoittaa, että Kompassi on tarjonnut tilat monikulttuuristen ryhmien omaehtoiselle kokoontumiselle

Kompassin tiloissa kokoontuvissa ryhmissä (367 kertaa) oli yh-teensä 3923 käyntiä. Ryhmissä on ollut pääosin vapaaehtoiset vetäjät ja ryhmät ovat kokoontuneet oma-aloitteisesti Kompassin tiloissa.

LITTLE INDIA

”Indian Association of Kuopio was established through a project called “Multi-cultural community activity project” that operates at Kompassi in the autumn of 2007. I still remember our initial meetings. So much of excitement! And then came our first venture, a celebration of “Diwali, the festival of lights”. It was a success despite the fact that none of us had any experience in neit-her cooking food for 40 people nor organizing an event on such grand scale. But, hats off to our members! We did it. Since then we have a ritual (believe me, Indians are big on rituals). We celebrate two major festivals at Kompassi “Holi, the festival of colors” during spring and “Diwali, the festival of lights” during autumn each year. These are the biggest festivals in India. They are very popular among people in Kuopio who know of them! Both these pro-grams are completely supported by the Multicultural community activity pro-ject. Our sincere thanks to Kompassi and the project. Moreover, we celebrate many of our important festivals, Indian Independence Day and other small get-togethers at different places. The activities may vary and increase in the coming years as and when the number of members increases. Until then we are a home away from home. Our Association is not yet registered but we do have plans on that in the future.”

Varsha Shurpali

Hip Hop -tanssiryhmä on nuorille tarkoitettu tanssikerho, jossa opetellaan etenkin hiphop-tyylisiä tansseja. Ryhmä myös esiintyy eri-laisissa tapahtumissa.

Kalinka-kuoro kerää yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kuoro-laulusta venäjän kielellä. Ryhmä myös esiintyy lukuisissa tapahtumissa.

Sanomalehtikerhossa harjoitellaan suomenkielisten tekstien luke-mista ja perehdytään samalla ajankohtaisiin aiheisiin.

Läksykerho auttaa maahanmuuttajia kotitehtävissä ja tukee siten suo-men kielen oppimista

Venäläinen leffaklubi näyttää venäjänkielisiä elokuvia ja kerää siten yhteen etenkin Venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita.

26

402 04 75 % vastaajista vastaa hyödyllinen tai erittäin hyödyllinen kysymykseen: Onko Kompassin järjestämä toiminta ollut hyödyllistä?

Asteikko: 1. Erittäin hyödytön 2. Hyödytön 3. En osaa sanoa 4. Hyödyllinen 5. Erittäin hyödyllinen

Kaikki palautekyselyyn vastanneet asiakkaat pitävät Kompassin järjestämää toi-mintaa hyödyllisenä (4–5).(n=32/33)

402 05 75 % vastaa melko tyytyväinen tai hyvin tyytyväinen kysymykseen: Miten tyytyväinen olet Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen?

Asteikko: 1. hyvin tyytyväinen 2. melko tyytyväinen 3. en osaa sanoa 4. melko tyytymätön 5. hyvin tyytymätön

77% vastaajista jotka ovat osallistuneet koulutukseen olivat tyytyväisiä Monikulttuurinen kansalaistoiminta -projektin tukeen (4–5).(n=13/20)

402 06 75 % vastaa erittäin tärkeää tai melko tärkeää kysymykseen: Miten tärkeäksi koet vapaaehtoistyösi Kompassilla?

Asteikko: 1. Erittäin tärkeä 2. Melko tärkeä 3. En osaa sanoa 4. Ei kovin tärkeä 5. Ei ollenkaan tärkeä Kaikki vastanneet Kompassin vapaaehtoiset kokevat vapaaehtoistyönsä tärkeäksi Kompassilla. (1–2)(n=31/38)

403 01 75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Miten suomen kielesi on kehittynyt Kompassin kielikurssilla?

Asteikko: 1. Erittäin vähän 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

66% palautekyselyyn vastanneista asiakkaista kokee suomen kielensä kehittyneen paljon Kompassin kielikurssilla (4–5).(n=41/49)

403 00

Maahanmuuttajien arkisuomen taidot ovat kehittyneet

100%0 100

75

100%0 100

75

77%0 100

75

66%0 100

75

27

404 00

Kompassi on edistänyt sekä maahanmuuttajien että kantaväestön suvaitsevaisuutta

403 02 Kuvaus maahanmuuttajan suomen kielen oppimisesta

“Suomen kielen tunneilla tykkään käydä, koska opin puhumaan suomea. Olen saanut tandem-parin, hänen kanssaan on mahdollista opetella suomea hitaas-sa tahdissa. Tämä on hyvä, koska olen ujo, enkä aina uskalla puhua tunneilla suomea”.

Sheila Rosenthal, suomen kielen kurssilainen

”Keskimääräinen suomen kielen opiskelija tulee tunnille ensimmäistä kertaa usein juuri maahan saavuttuaan. Silloin on tärkeää oppia arkipäivän sanas-toa ja tilanteita. Kynnys kurssille tulemiseen on matala, sillä tunnit voi sovit-taa omiin aikatauluihin ja mukaan voi tulla oman jaksamisen mukaan, kurssi on myös kaikille avoin statuksesta ja iästä riippumatta. Kurssilla opiskelevat vierekkäin yliopiston opettajat ja vasta aakkosia harjoittelevat. Suomalaisten vapaaehtoisten avulla on saatu lisää tukiopetusta ja henkilökohtaista ohja-usta tunneille, joissa on keskimäärin ollut 21 opiskelijaa kerrallaan. Kurssin pääpaino on rennossa uuden kielen opiskelussa, uusien tuttavuuksien syn-tymisessä ja hauskassa uuden asian oppimisessa. Suomen kielen tunneilla on nähty lukuisia menestystarinoita. Niitä, jotka vuoden kuluttua puhuvat jo sujuvasti suomea ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutuksen kielikursseille tai niitä, jotka ovat ottaneet suomen kielen tunneista viikoittaisen sosiaalisen ta-pahtumansa. Kurssilla opitaan yhdessä ja edistyneemmät usein auttavatkin uudempia opiskelijoita, jolloin kursseilla vertaisapu on parhaimmillaan.”

Laura Rajaniemi, Kompassin koordinaattori

404 01 75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon väittämään: Kompassin toimintoihin osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti asenteisiini muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan

Asteikko: 1. Ei ollenkaan 2. Vähän 3. En osaa sanoa 4. Paljon 5. Erittäin paljon

88% asiakkaiden palautekyselyyn vastaajista vastasi Kompassin toimintoihin osallistumisen vaikut-taneen positiivisesti omiin asenteisiin muista kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan (4–5).(n=32/33)

88%0 100

75

28

405 00

Kompassin toimintaan osallistuneiden sosiaalinen verkosto on laajentunut

405 01 Tilasto, joka todistaa että Kompassi on tarjonnut vapaaehtoistyön mahdollisuuksia kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille

Vapaaehtoisia yhteensä 53 henkilöä.Vapaaehtoisista ulkomaalaistaustaisia 11 (20,7 %).

404 03 75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Lisäsikö Kompassin esittely kiinnostustasi monikulttuurisuutta kohtaan?


70% Kompassin kansainvälityskasvatus-kyselyyn vastanneista koki Kompassin esittelyn lisänneen kiinnostusta monikulttuurisuutta kohtaan (4–5).(n=82/83)

70%0 100

75

405 02 75 % vastaajista vastaa kyllä, useisiin tai kyllä, muutamiin kysymykseen: Oletko tutustunut Kompassin kautta uusiin ihmisiin?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, muutamiin 3. Kyllä, useisiin

Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat tutustuneensa Kom-passin kautta uusiin ihmisiin (2–3). (n=32/33)

100%0 100

75

405 03 75 % vastaajista vastaa kyllä, jonkin verran tai kyllä, paljon kysymykseen: Oletko löytänyt Kompassin kautta uusia harrastuksia / tekemistä vapaa-aikaan?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon

82% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi löytäneensä Kompassin kautta uusia harrastuksia/tekemistä vapaa-aikaan (2–3).(n=33/33)

82%0 100

75

404 02 75 % vastaajista vastaa paljon tai erittäin paljon kysymykseen: Onko Kompassin toimintoihin osallistuminen lisännyt tietouttasi eri kulttuureista?


Ei mitattu.

29

405 04 75 % vastaajista vastaa kyllä, paljon tai kyllä, jonkin verran kysymykseen: Oletko saanut Kompassista vertaistukea?

Asteikko: 1. En 2. Kyllä, jonkin verran 3. Kyllä, paljon

93% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi saaneensa Kompassista vertaistukea (2–3).(n=30/33)

93%0 100

75

406 00

Kompassi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka

406 01 75 % vastaajista vastaa melko helppo tai erittäin helppo kysymykseen: Miten helppo Kompassiin on mielestäsi tulla?

Asteikko: 1. Ei ollenkaan helppo 2. Ei kovin helppo 3. En osaa sanoa 4. Melko helppo 5. Erittäin helppo

Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kertoivat että Kompassiin on helppo tulla (4–5).(n=32/33)

100%0 100

75

30

406 03 75 % vastaajista vastaa samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämään: Kompassi on mielestäni kotoinen ja turvallinen paikka


Kaikki asiakkaiden palautekyselyyn vastanneet kokivat että Kompassi on kotoinen ja turvallinen paikka (4–5).(n=31/33)

100%0 100

75

406 04 75 % vastaajista vastaa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen kysymykseen: Oletko tyytyväinen Kompassin sijaintiin ja tiloihin?

97%0 100

75

Asteikko: 1. Erittäin tyytymätön 2. Tyytymätön 3. En osaa sanoa 4. Tyytyväinen 5. Erittäin tyytyväinen

97% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä Kompassin sijaintiin ja tiloihin (4–5).(n=31/33)

406 02 75 % vastaajista vastaa melko helppo tai erittäin helppo kysymykseen: Onko Kompassin henkilökuntaa mielestäsi helppo lähestyä?

93%0 100

75

Asteikko: 1. Ei ollenkaan helppo 2. Ei kovin helppo 3. En osaa sanoa 4. Melko helppo 5. Erittäin helppo

93% asiakkaiden palautekyselyyn vastanneista kertoi että Kompassin henkilökuntaa on helppo lähestyä (4–5).(n=32/33)

31

407 00

Kompassi on tärkeä yhteistyökumppani monikulttuurisissa asioissa

407 01 Kuvaus, joka osoittaa, että Kompassi on toiminut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Kompassin merkittävin yhteistyökumppani on ollut vuoden 2009 aikana Kuopion kaupunki: toimintoja on järjestetty yhteistyössä, kaupunki on tukenut resursseillaan Kompassin toimintoja (esim. tilat), Kompassi on ohjannut maahanmuuttajia käyttämään Kuopion kaupungin palveluita ja Kompassi on neuvonut Kuopion kaupungin työntekijöitä maahanmuut-toon liittyvissä asioissa.

Yhteistyö viranomaisten kanssa on muodostunut lähinnä palveluohjauk-sesta, kohderyhmän tavoittamisesta ja tiedottamisesta. Viranomaisyhteis-työn toteutumispaikkana on ollut pääsääntöisesti Kuopion alueen maa-hanmuuttoverkosto.

Kompassi on tarjonnut kansainvälisyyskasvatusta eri oppilaitoksille ja saanut harjoittelijoita useista eri oppilaitoksista. Yhteistyötä on tehty opiskeluharjoittelijoiden osalta etenkin Kuopion yliopiston, diakonia-am-mattikorkeakoulun sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Opiske-lijaharjoittelijat ovat laatineet myös vuoden 2009 aikana kaksi opinnäy-tetyötä Kompassille.

Kompassi on välittänyt juttupyyntöjä medialta maahanmuuttajille ja kom-mentoinut erilaisia ajankohtaisia maahanmuutto-teemoja. Media on mai-nostanut Kompassin erilaisia toimintoja ja tapahtumia säännöllisesti.

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on ollut pääosin resurssien jaka-mista ja tietojen vaihtamista. Kolmannen sektorin maahanmuuttajatoimi-jat ovat hyödyntäneet Kompassin tiloja kokoontumisissaan ja järjestäneet erilaista toimintaa Kompassin asiakasryhmälle.

Yhteistyötä erilaisten toimintojen järjestämisessä sekä markkinoinnissa.

407 02 75 % vastaajista vastaa melko tärkeä tai erittäin tärkeä kysymykseen: Arvioikaa Kompassin tärkeys yhteistyökumppanina monikulttuurisissa asioissa

Asteikko: 1. Ei lainkaan tärkeä 2. Ei kovin tärkeä 3. Neutraali 4. Melko tärkeä 5. Erittäin tärkeä

Kaikki Puijolan yhteistyökumppaneiden kyselyyn vastanneista pitävät Kompassia tärkeänä yhteistyökumppanina monikulttuurisissa asioissa (4–5).(n=9/9)

100%0 100

75

32

500 00

PUIJOLA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA – KOTIKULMA JA MUUT ASUKASTUVAT

501 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet yhteisöllisyyttä

501 01 Asiakkaat vastasivat kysymykseen: Miten helpoksi koet asukastuvalle tulemisen? 85 % vastaa 1tai 2 ja korkeintaan 10 % vastaa 4-5

Asteikko: 1. Erittäin helppoa 2. Melko helppoa 3. En osaa sanoa 4. Melko vaikeaa 5. Erittäin vaikeaa

98% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista kokee asukastuvalle tulemisen helpoksi (1–2) eikä kukaan vastaajista koe sitä vaikeaksi (4–5).(n=49/49)

501 02 Kävijämäärät asukastuvilla

Päiväkävijämäärät asukastuvilla yhteensä 20 539, nuortenilloissa 2455, muu vain kahdelta asukastuvalta tilastoitu ilta- ja viikonloppukäyttö 1268.

Kaikki kävijät yhteensä 24 262.

501 03 Tapahtumien määrät

Asukastuvilla on järjestetty yhteensä 62 tapahtumaa.

33

502 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat lisänneet suvaitsevaisuutta

502 01 Eri kulttuuriryhmiin ja kansallisuuksiin kuuluvat henkilöt tekivät yhdessä töitä

Lähiötyössä vuoden aikana työskennellyt tai harjoitellut kahdeksaan eri kulttuuri- tai kansal-lisuusryhmään kuuluneita henkilöitä (suomalaiset, Suomen romanit, irakilaiset, marokkolaiset, venäläiset, ukrainalaiset, sudanilaiset, eritrealaiset).

503 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat mahdollistaneet vertaistuen

501 04 Asiakkaat vastasivat väittämään:Toiminta antaa osallistumisen mahdollisuuksia Tavoite 85% vastaa 4 tai 5 ja korkeintaan 10 % vastaa 1 - 2

Asteikko: 1. täysin eri mieltä 2. melko eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. melko samaa mieltä 5. täysin samaa mieltä

57% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki toiminnan antavan osallistumisen mahdollisuuk-sia (4–5) ja 10% vastaajista oli eri mieltä (1–2). (n=48/49)

503 01 Asiakkaat vastasivat kysymykseen: Oletko kokenut saaneesi vertaistukea? 85% vastaa 1 tai 2 ja korkeintaan10% vastaa 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole saanut lainkaan

62% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki saaneensa paljon vertaistukea (1–2) ja 15% ilmoitti saaneensa sitä melko vähän tai ei lainkaan (4–5).(n=47/49)

34

504 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat tukeneet vapaaehtoista kansalaistoimintaa

504 01 Kävijäasiakkaat osallistuivat asukastuvan ja lähiön tapahtumiin ja niiden järjestelyihin

Ei mitattu.

505 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat auttaneet arjessa

505 01 Asiakkaille on jaettu leipää ilmaiseksi

Leivän jakelun tilastointi tehtiin neljällä asukastuvalla syys-lokakuussa 2009. Leipää on jaettu ilmaiseksi noin kolmen kuukauden aikana yhteensä 13809 pussia.

35

505 02 Asiakkaille on tarjottu tulkkauspalveluja

Tulkkaus- ja avustuskäyntejä 3.9. - 26.11.2009 välisenä aikana oli 13 kpl. 1.1. – 30.8.2009 väliseltä ajalta tilastoja ei ole.

505 03 Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus ruokailuun omakustannushintaan

Länsi-Puijon asukastuvalla on tarjottu asiakkaille mahdollisuus ruokailuun omakustan-nushintaan yhteensä 624 kertaa. Mukaan otettavaksi on myyty 270 ruoka-annosta.

505 05 Kertomus asukastuvan toiminnan vaikutuksesta elämään

Kotikulma on kuin ”toinen koti”

Yksi Kotikulman vakituisista asiakkaista on Liisa, 82-vuotias leskirouva, joka asuu Petosella parin sadan metrin päässä Kotikulmasta. Viime vuosi-na Liisa on alkanut käydä Kotikulmalla päivittäin, jopa useamman kerran päivässä kaupassakäynnin ja muun asioinnin lomassa.

Liisa osallistuu ahkerasti Kotikulman toimintaan, suosikkeja ovat bingo ja arpajaiset. Henkilökunnan houkuttelemana Liisa on alkanut viime vuosina osallistua myös Kotikulman retkille, jotka tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Hän selvästi nauttii yhdessäolosta ja yhteisestä toiminnasta. Kotikulmalta Liisa on saanut myös monenlaista apua arkipäivään. Hänen kanssaan on käyty pankissa, hoidettu puhelinasioita, siivottu, pesty ikkunoita, vaihdettu verhoja ja laitettu taulukoukkuja seiniin. Kotikulman työntekijät ja asiak-kaat seuraavat Liisan vointia ja voivat tarvittaessa ilmoittaa omaisille.

Yksinäisyys on suurin syy, miksi Liisa on sanonut käyvänsä Kotikulmalla. Kotikulmassa näkee tuttuja ja saa vaihtaa ajatuksia ja keskustella päivän polttavista puheenaiheista kahvikupin äärellä. Liisa kertoi, että jos Koti-kulmaa ei olisi, ei hänellä olisi mitään paikkaa, missä käydä ja tavata ih-misiä. Kotikulma on kuin ”toinen koti” hänelle. Liisan toimintakyvyn säi-lymisen kannalta päivittäinen liikunta Kotikulmalle on merkittävä asia. Samoin Kotikulman sosiaaliset suhteet ylläpitävät hänen henkistä vire-yttään ja elämänlaatua. Ilman Kotikulmaa Liisa saattaisi olla jo vanhusten hoitopalvelujen piirissä.

Anne Nevalainen

505 04 Asiakas vastaa kysymykseen: Oletko kokenut saaneesi tukea tai apua arkielämään? 85% vastaa 1 tai 2 ja korkeintaan10% vastaa 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole saanut tukea tai apua

55% asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista koki saaneensa paljon tukea tai apua arkielämään (1–2) ja 10% vastanneista koki saaneensa sitä melko vähän tai ei lainkaan (4–5). (n=49/49)

36

506 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat työllistäneet vaikeasti työllistettäviä

507 00

Kotikulma ja muut asukastuvat ovat opettaneet työelämän pelisääntöjä

506 01 Työllistetty palkkatukityöntekijöitä

Vuonna 2009 asukastuvilla työllistetty palkkatuella 46 henkilöä, jotka ovat tehneet 11,54 henkilö-työvuotta.

506 02 Työllistetty työharjoittelijoita ja työvalmennuksessa olevia

Vuonna 2009 asukastuvilla työllistetty 27 työharjoittelijaa, jotka ovat tehneet 9,13 henkilötyö-vuotta.

506 03 Tarjottu oppilaitosten ja projektien harjoittelijoille harjoittelupaikkoja

Tarjottu oppilaitosten ja projektien harjoittelijoille harjoittelupaikkoja yhteensä 14 henkilölle.

506 04 Tarjottu kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja

Vuonna 2009 asukastuvilla on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 7 henkilöä, jotka ovat tehneet 1,23 henkilötyövuotta.

506 05 Tarjottu paikkoja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen

Tarjottu paikkoja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen 4:lle henkilölle. 3-6 tunnin suorittamispäiviä on ollut yhteensä 65.

507 01 Kaikille työyhteisön jäsenille on pidetty henkilöstöpalavereja

Työyhteisön jäsenille pidetty henkilöstöpalavereja 1.4. – 31.12.2009 välisenä aikana yhteensä 38 kertaa.

37

507 02 Henkilöstölle on pidetty perehdytystilaisuuksia

Ei mitattu.

507 03 Henkilöstökoulutusten määrä

Turvallisuuskoulutus. Osallistujia 11 henkilöä.

Asukastupien henkilöstön koulutus- ja kehittämis-päivä.Osallistujia 24 henkilöä.

Yksi turvallisuuskoulutusti-laisuus on pidetty, josta ei ole osallistujalistaa.

508 00

Kotikulma ja muut asukastuvat on koettu lähiöissä tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi

507 04 Työyhteisön jäsen vastaa kysymykseen: Oletko oppinut uutta työyhteisön toiminnasta Puijolassa olosi aikana? yli 50 % vastaa 1 tai 2, alle 50 % 4 tai 5

Asteikko: 1. paljon 2. melko paljon 3. en osaa sanoa 4. melko vähän 5. en ole oppinut mitään uutta

17% työyhteisökyselyyn vastanneista koki oppineensa uutta työyhteisön toiminnasta Puijolassa olon-sa aikana ja 18% koki oppineensa melko vähän tai ei mitään uutta,(n=17/18)

508 01 Yhteistyökumppanit vastasivat kysymykseen: Asukastupa koetaan tärkeäsi yhteistyökumppaniksi lähiössä? 80% vastanneista vastaa asteikolla 4 tai 5, korkeintaan 10% vastaa 1–2

Asteikko: 1. täysin eri mieltä 2. melko eri mieltä 3. en osaa sanoa 4. melko samaa mieltä 5. täysin samaa mieltä

83% yhteistyökumppaneista koki asukastuvan tärkeäksi yhteistyökumppaniksi lähiössä (4–5) eikä kukaan ollut asiasta eri mieltä (1–2).

38

600 00

PUIJOLA EDISTÄÄ MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISTÄ YKSITYISELLE SEKTORILLE – KIMPPA

601 00

Kimppa-hankkeen avulla autettiin maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille

601 01 Yrityksiin tehtyjen sopimusten kokonaismäärä oli 40, joista palkkatyösopimuksia 15

Hankkeeseen osallistui yhteensä 33 maahanmuuttajaa, joista 22:lle saatiin sopimus avoimille työmarkkinoille. Näistä palkkatyösopimuksia oli 9.

602 00

Kimppa-hankkeen vaikutus koetaan hyödyllisenä tekijänä maahanmuuttajien ja työnantajien välisessä kanssakäymisessä

602 01 Maahanmuuttajat vastasivat kysymykseen: Onko Kimppa-hanke ollut mielestäsi hyödyllinen? Tavoite: 75 % vastaa 3 tai 4

Asteikko: 1. Ei lainkaan hyödyllinen 2. Vähän hyödyllinen 3. Paljon hyödyllinen 4. Erittäin hyödyllinen

80% maahanmuuttajista kokee Kimppa-hankkeen olleen hyödyllinen (3–4).(n=10/10)

80%0 100

75

39

602 03 Kuvaus henkilöstä, joka on työllistynyt yksityiselle sektorille Kimppa-hankkeen avulla

Burmasta kotoisin oleva Nwe Ni win löysi työpaikan Kimppa-hankkeen avulla. Hän on työskennellyt kodinhoidollisissa tehtävissä Suomalainen Oy:ssä jo 1,5 vuoden ajan. Yhteistyötä suunnitellaan jatkossakin.

602 04 Kuvaus yrittäjästä, joka on kokenut Kimppa-hankkeen hyödylliseksi

Puolitoista vuotta sitten Perhekoti Suomalainen Oy palkkasi Burmasta kotoisin olevan maahanmuuttajan Nwe Ni Win:in. Perhekoti Suomalai-sen perustaja Vuokko Suomalaisen mukaan Nwe Ni Win on hyvin ahke-ra ja suhtautuu lämpimästi perhekodin asukkaisiin. Vuokko Suomalainen suunnittelee yhteistyötä hänen kanssaan jatkossakin.

602 02 Yrittäjät vastasivat kysymykseen: Onko Kimppa-hanke ollut mielestäsi hyödyllinen? Tavoite: 75 % vastaa 3 tai 4

Asteikko: 1. Ei lainkaan hyödyllinen 2. Vähän hyödyllinen 3. Paljon hyödyllinen 4. Erittäin hyödyllinen

80% yrittäjistä kokee Kimppa-hankkeen olleen hyödyllinen (3–4).(n=10/10)

80%0 100

75

40

700 00

PUIJOLA TUKEE RIKOKSETTOMAAN ELÄMÄÄN – MAHKU KOKEILU- JA KEHITTÄMISHANKE

701 00

Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta

701 01 Mahku-hankkeessa on tuettu rikoksetonta elämää ja ehkäisty uusintarikollisuutta

Asiakaskertomus (Mahku-hanke)

Kesäkuun 2009 lopussa Kriminaalihuoltolaitoksen apulaisjohtaja otti yh-teyttä ja kysyi onko hankkeessa mahdollisuutta tukea ehdotonta vankeutta suorittavan henkilön puolisoa. Vankeutta suorittava Jarmo on hakemassa valvottuun koevapauteen kyetäkseen suorittamaan joulukuussa päättyvät ammattiopintonsa loppuun. Myös Jarmon puoliso on ollut suorittamas-sa ehdotonta vankeusrangaistusta aikaisemmin ja hänellä on päihteiden käyttöönsä liittyviä terveydellisiä ongelmia.

Tapasimme Jarmon puolison Tiinan hankkeen tiloissa Kriminaalihuoltolai-toksen apulaisjohtajan kanssa. Pariskunta on ollut yhdessä noin 20 vuotta ja heillä on kolme lasta, jotka on huostaan otettu jo vuosia aikaisemmin. Tiinan terveydentila on huono.

Koevapauden valmistelu: Tapaamme Tiinaa useita kertoja viikoittain. Käym-me kuntosalilla, pidämme yhteisiä palavereja mm Kriminaalihuoltolaitok-sen kanssa. Olemme yhteydessä sosiaalitoimistoon Tiinan asioissa. Tiinan yleinen terveydentila heikkenee ja yritämme saada hänet menemään lää-kärin tutkimuksiin.

Koevapaus: Jarmo päästetään koevapauteen, joka on noin neljä kuukaut-ta pitkä eli pisin koevapaus Itä-Suomen alueella tähän saakka. Jarmo läh-tee mukaan hankkeen toimintaan ja käymme yhdessä kuntosalilla useita kertoja viikossa. Syyskuun lopussa Tiinan terveys romahtaa ja Jarmo saa houkuteltua hänet lääkäriin. Sairaalassa todetaan maksakirroosi ja lääkä-rit toteavat, ettei Tiinan maksa kestä enää yhtään alkoholia. Jarmoa kan-nustetaan ja häntä muistutetaan siitä, että huolimatta puolison ongelmis-ta hänen on pidettävä huolta omasta terveydestään ja jaksamisestaan. Jarmon kanssa mietitään koulutehtäviä porukalla. Suunnitellaan perhe-leiriä ja mietitään yhdessä tulevaisuuden suunnitelmia. Selvitellään asioi-ta ulosotossa, sosiaalitoimistossa, vankilalla, kriminaalihuoltolaitoksella, poliisissa ja niin edelleen. Ollaan yhteydessä lähes päivittäin ja tavataan useita kertoja viikossa.

41

30.10.09 kello 4.05 aamulla Tiina kuoli sairaalassa. Olimme Jarmon mukana sosiaalitoimistossa, arkkuun laskemisessa, diakoniakeskuksella, etsimässä hautajaisvaatteita ja lopulta hautajaisissa ja niiden järjestämisessä.

Jarmolla vaikeaa puolisonsa tuttujen kanssa. Hän selviää tilanteesta vält-tämällä kontaktia ihmisiin, jotka eivät häntä päihteettömyyteen tue. Jar-moa autetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Jarmo saa ajokorttinsa takaisin. Lopulta Jarmo valmistuu opinnoistaan saaden näyttötöistään loistavat arvosanat. Pidämme palaverin vankilan ja Kriminaalihuoltolaitok-sen kanssa. Tapaamisessa todetaan, että Jarmo on selviytynyt pisimmästä Kuopion alueella suoritetusta koevapaudesta huolimatta siitä, että syksy on ollut erittäin raskas sekä puolison menettämisen että opintojen lop-puun saattamisen vuoksi.

Jarmon elämäntilanteen ollessa näin hyvä hän tapaa lapsiaan lähes joka viikonloppu. Käymme pitkiä keskusteluja muun muassa siitä miten lapsia voi tukea tällaisessa tilanteessa.

Jarmolla on uusi kaunis asunto. Lapset ovat Jarmon luona säännöllises-ti ja välit lapsiin ovat erittäin hyvät. Jarmo on ostanut auton. Jarmolla on vaikeuksia päästä irti entisestä elämästään, mutta hän on päättäväinen ja määrätietoinen. Jarmo jatkaa hankkeessa ja hänen kanssaan aloitetaan jälleen kuntosaliharjoittelu.

702 00

Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää

702 01 Mahku-hankkeessa on tuettu päihteetöntä elämää

Katso 701 01 kertomus, s. 40.

42

703 00

Mahku-hankkeessa on ehkäisty syrjäytyneisyyttä ja lisätty osallisuutta

703 01 Mahku-hankkeessa on järjestetty syrjäytyneisyyttä ehkäisevää ja osallisuutta lisävää toimintaa

Palvelu- ja asioimisohjaus

- palveluohjausta Mahkulassa tai mahkulaisen mukana virastoon- mukana asioinnissa mm. Kelalla, sosiaalitoimistossa, diakoniakeskuksella, työvoi-

matoimistossa - aktivoimistoimenpiteiden suunnittelua yhteistyössä viranomaisten kanssa- toimeentulotukipäätöksen oikaisupyynnön tekemisessä auttaminen- toimeentulohakemuksen tekemisessä avustaminen- lääkärikäynnillä mukana- toisinaan kotikäyntejä, joissa opastettu asiakasta hakemusten tekemisessä- mukana haastatteluissa esim. tuetun asumisen yksikössä- velkasaneerausasioissa auttaminen

Viriketoiminta

a. Viikottaiset/säännölliset- kuntosalilla käynti kolme kertaa viikossa heinäkuusta lähtien- biljardipöytä Mahkulassa syyskuusta lähtien- biljardin ja muiden pelien pelaaminen

b. Vaihtuvat/yksittäiset- talkooleirit Kotikulman kanssa yhteistyössä keväällä 2, syksyllä 2- Suovun laavuretki 18.6. - Miesten leiri 23.–26.7. (5 osallistujaa)- Peli- ja piknikpäivä rannalla Kotikulman kanssa yhteistyössä elokuussa - Retkipäivät Tikkalansaaressa Olkkari-hankkeen kanssa yhteistyössä 21.10., 25.11.

ja 9.12. - kotaretki lintujen syysmuuttoa tarkkailemaan Rastunsuolla lokakuussa- MahkuClubin järjestämä pikkujoulu mahkulaisille 23.12. - elokuvissa käynti - ensi toukokuulle ja kesäkuulle suunniteltu Kotikulman kanssa talkooleirit seik-

kailukeskus Viitakkoon

43

704 00

Mahku-hankkeessa on tuettu arjenhallintaa

704 01 Mahku-hankkeessa on järjestetty arjenhallintaa tukevaa toimintaa

Arjen tukeminen

- asiakkaisiin ollaan yhteydessä vii-koittain heidän tultuaan Mahkun asiakkaiksi (sähköposti, puhelut, tapaamiset)

- läsnä- ja yhdessäoloa Mahkulassa tai esim. retkipäivinä ja leireillä, mahkulaisen kotona

- päihteetöntä tekemistä arkeen viriketoiminnan avulla

- asunnon hankinnassa autettu, muutossa autettu, välitetty muut-to mm. PalveluPuijolalle

- työpaikan haussa autettu- tuettu opintojen etenemisessä,

työssä jaksamisessa - tukea mahkulaiselle hänen puoli-

sonsa menehdyttyä, niin henkistä tukea kuin käytännön järjestelyis-sä avustaminen

- päivä uuden mahkulaisen kanssa kesäkuussa esim. moottoripyörä-liikkeissä, syömässä, sähköposti-osoitteen luominen

705 00

Mahku-hankkeessa on muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita

705 01 Muutettu rikosmyönteisiä ja yhteiskuntavastaisia asenteita

Katso 701 01 kertomus, s. 40.

- neuvottu mahkulaista kipeän koiran hoidossa, mietitty lem-mikinhoitomahdollisuuksia esim. hoitojakson ajaksi

- päivä nuoren mahkulaisen kanssa esim. Puijon tornissa, Kuopion museossa käynti

- asiakastapaamiset esim. Tervos-sa, Suonenjoella

44

800 00

PUIJOLA ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE

801 00

Puijola on merkittävä työllistäjä

801 01 Henkilömäärä

Vuonna 2009 palkkaa saaneita henkilöitä oli yhteensä 98.

801 02 Palkat sivukuluineen

Vuonna 2009 maksettiin palkkoja sivukuluineen yhteensä 653 423 €.

802 00

Puijola on tuottanut eri ikäryhmille ja erilaisessa elämäntilanteessa oleville suunnattuja palveluita

802 01 Kuvaukset Puijolan kohderyhmistä

Asukastupien toiminnan tarkoitus on kasvattaa alueen asukkaiden so-siaalista pääomaa sekä lisätä kaupunkilaisten alueellista yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia. Edellä mainitun lisäksi Kohtaamispaikka Koti-kulma pyrkii erityisesti ehkäisemään sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä tukemalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä pitkäaikaistyöttö-mien elämänhallintaa.

Kimppa-hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät maahanmuuttajat, joilla on vaikeuksia työllistyä pitkän työttömyyden, puutteellisen kieli-taidon ja / tai työkokemuksen vuoksi.

45

803 00

Puijola on tuottanut mielekästä tekemistä arkeen

803 01 Kokonaisvaltainen kuvaus sisältäen myös toiminnan asiakasmäärät

Kompassi järjesti erittäin suosittuja ja tarpeellisia suomen kielen kurs-seja, lisäksi järjestettiin kaksi suomen kielen oppimista tukevaa kerhoa vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vuoden aikana järjestettiin monikult-tuurisia tapahtumia, joista merkittävimmät olivat lähes 37 eri kansain-välistä tahoa yhteen keräävä Maailma Kuopion torilla ja Mahdollisuuk-sien tori-tapahtuma sekä Kompassin 10-vuotisjuhlat. Kompassissa oli vuonna 2009 (kesäkuu-joulukuu) yhteensä 2447 käyntiä. Ryhmissä oli yhteensä 3923 käyntiä.

Suomen kielen kursseilla kävi vuoden aikana keskimäärin 21 opiskelijaa kerrallaan. Vuoden aikana kursseilla oli yhteensä 3087 käyntiä.

Kansainvälisissä teemakahviloissa oli yhteensä 442 käyntiä.

Päiväkävijämäärät asukastuvilla yhteensä 20 539, nuortenilloissa 2455, muu vain kahdelta asukastuvalta tilastoitu ilta- ja viikonloppukäyttö 1268. Kaikki kävijät yhteensä 24 262.

Puijolan Nuorten toimintaan on osallistunut yhteensä 201 henkilöä.

Kimppa hankkeeseen osallistui 33 maahanmuuttajaa.

Mahku tarjoaa rikoksiin syyllistyneille sekä heidän lähiomaisilleen tukea ja ohjausta, jonka avulla rikoksiin syyllistyneiden arjenhallinta paranee, sosiaalisen tukiverkoston käyttö voimavarana mahdollistuu ja osallistu-minen yhteiskunnan toimintoihin lisääntyy.

Monikulttuurikeskus Kompassi tuottaa monipuolisia palveluita maahan-muuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille. Kompassi ennaltaeh-käisee ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä, kannustaa maahanmuuttajia elämässään eteenpäin ja luo vaihtoehtoisia integroitumiskeinoja yhteis-kuntaan. Monikulttuurinen kansalaistoiminta-hankkeen kohderyhmänä ovat etenkin maahanmuuttajayhdistykset ja -ryhmät.

Puijolan Nuorissa tuetaan lapsia ja nuoria kasvussa aikuisuuteen, toiset huomioonottavaan suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisyyteen. Ternokentos-hanke on suunnattu romanilapsille- ja nuorille sekä heidän perheilleen.

Kuopion Setlementti Puijola ry on kehittämässä toimintaa myös seni-oreille.

46

805 00

Puijola on tuottanut taloudellista hyötyä Kuopion kaupungille

805 01 Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella

Kuopion Setlementti Puijolan toimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoi-tuksella toimintavuonna 2009 yhteensä 374 952,91 eurolla.

805 02 Puijolan kuopiolaisten palkansaajien maksamat kunnallisverot

Maksettu veroja 94 940 €.

805 03 Päivälukumäärät työmarkkinatuella työllistetyistä pitkäaikaistyöttömistä

Puijola työllisti vuonna 2009 98 eri henkilöä, joista pitkäaikaistyöttö-miä oli 63 henkilöä.

Työmarkkinatuella työllistettyjen pitkäaikaistyöttömien päivälukumäärä oli 8 242 työpäivää.Pitkäaikaistyöttömistä 82% :n työaika oli 4h/vrk, 13% teki 4.30h/vrk, 2% teki 6h/vrk ja 3% teki 5h/vrk.

804 00

Puijola on tukenut elämänhallintaa

804 01 Kokonaisvaltainen kuvaus

Puijola on tukenut asiakaskuntansa elämänhallintaa mm.

- Lähtemällä asiakkaiden mukaan virastoihin- Järjestämällä mielekästä ja voimaannuttavaa kerhotoimintaa- Tarjonnut osallistumisen väylän eri toimintojen kautta- Tarjonnut keskusteluapua ja vertaisryhmätoimintaa- Tukenut vaikeissa elämäntilanteissa - Tukenut arjenhallintaa- Vahvistanut yhteisöllisyyden tunnetta kohtaamispaikkojen avulla- Auttanut maahanmuuttajia työllistymään- Tukenut lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä

Kuopion Setlementti Puijola ryMyllykatu 1-370110 Kuopio

puh. 050 554 8877fax (017) 287 2866

www.puijola.net

kuopion setlementti puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Documents