Tietoa

MaalämmöstäMaalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö

on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös

kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä käyttövettä.

Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa maalämpöratkaisun ominaisuuksista. Esite auttaa sinua ottamaan huomioon eri näkökoh-

dat valitessasi lämmitysjärjestelmää taloosi. Talosi sijainti, koko ja yleiset olosuhteet vaikuttavat siihen, minkälainen ratkaisu on sinun

kohdallasi toimivin. Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.

Vesistöpiiri• Tässä ratkaisussa lämmönkeruuputkisto on sijoitettu veteen,

jolloin se hyödyntää vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa

• Ratkaisu edellyttää, että vesistö on tontin vieressä

• Vaatii luvan vesialueen omistajalta

• Vesistöpiirissä riittävä syvyys on 3-4 metriä. putkisto tulee asentaa

huolella ja tarkistaa, ettei putkisto ole kivien tai uppotukkien päällä

Maapiiri /vaakaputkisto• Tässä ratkaisussa lämmönkeruuputkisto sijoitetaan vaakatasoon noin metrin

syvyyteen maahan keräämään maaperään varastoitunutta lämpöä

• putkisto vaatii laajemman pinta-alan. putkiston pituus riippuu talon

lämmitystarpeista, lämpöpumpun koosta ja tontin maaperästä

• On edullisempi asentaa kuin porakaivo

• Vaatii savisen maaperän. Ei sovellu kiviseen maaperään, koska kivet liikkuvat

roudan vaikutuksesta ja saattavat rikkoa putkia

Kalliolämpökaivo• Tässä ratkaisussa porataan kaivo kallioperään, jotta kallioon

varastoitunut lämpöenergia saadaan pumpatuksi ylös

• Suosituin vaihtoehto. N. 95 % maalämpöratkaisuista on

lämpökaivoratkaisuja

• Vaatii vähiten tilaa, eli sopii pienemmällekin tontille

• Kaivon poraaminen on luvanvaraista. Useimmiten tarvitaan vähin-

tään toimenpidelupa, tietyillä paikkakunnilla myös rakennuslupa

MaalämpötyypitMaalämpöratkaisuja on kolmea päätyyppiä.

Tyyppien erot riippuvat lämmönkeruuputkiston

rakenteesta.

T i E TOa Ma a L ä M M ö S Tä - O pa S

Maalämpöpumpun toimintaperiaate

Lämmönkeruupiiristä saatu lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Nes-

temäinen kylmäaine muuttuu höyryksi. Tämän jälkeen kompressori puristaa kylmäaineen

pienempään tilaan, jolloin kylmäaineen lämpötila nousee jopa sataan asteeseen. Tämän

jälkeen kylmäaine johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpönsä kiinteistön lämmi-

tysveteen. Samalla lämmitysverkoston vesi jäähdyttää kylmäaineen takaisin nestemäiseksi.

Maalämpöpumppujärjestelmä voidaan mitoittaa kahdella tavalla:Täystehomitoitus; pumpun teho mitoitetaan kattamaan kaiken lämmityksen

ja lämpimän veden tarvitseman tehontarpeen.

Osatehomitoitus; pumpun teho mitoitetaan n. 60-85 % maksimitehosta ja lopputeho

tuotetaan sähkövastuksella.

Molemmilla järjestelmillä voidaan saavuttaa toimiva kokonaisuus. Selvitä huolella, kumpi

järjestelmä sinun kannattaa valita. On otettava huomioon realistiset lämpötila- ja sääkriteerit

sekä myös lämpimän käyttöveden todellinen tarve.

Täystehomitoitus on kalliimpi ratkaisu asennettaessa. Toisaalta se tuottaa riittävän

lämmön kaikissa olosuhteissa. Täystehomitoituksessa ei lisäsähköä tarvita lämmitykseen

kylmimpinäkään päivinä.

Osatehomitoitus on yleisempi ratkaisu. Sen kohdalla on kuitenkin syytä muistaa, että

kulutushuippuina, esim. hyvin kylminä päivinä, sen teho ei riitä lämmitykseen. Tällöin tar-

vittava lisälämpö tuotetaan sähkövastuksella, mikä nostaa sähkönkulutusta.

Maalämpöpumpun suunnittelu ja mitoitusMaalämmöstä saadaan paras hyöty vain, kun kokonaissuunnittelu ja

toteutus on tehty huolella. Valintaa tehdessä pitää tarkoin käydä läpi

mitä maalämpöpumpun tekniikalta odotetaan. Maalämpöpumppu

huolehtii yleensä lämmityksestä, jäähdytyksestä ja käyttövedestä.

T i E TOa Ma a L ä M M ö S Tä - O pa S

aluksiJos suunnittelet maalämpöratkaisua kotiisi, sinun kannattaa pyytää

tarjous useammalta toimittajalta saadaksesi paremman kuvan tar-

jonnasta. Samalla voit vertailla eri toimittajien hintoja ja kokonaispal-

velua. Viisainta on tarjousten lisäksi hankkia laitteiden valmistajilta

referenssejä eri urakoitsijoista ja selvittää, ovatko nämä luotettavia

ja hyvämaineisia.

Maalämpöprojektin suunnittelussa kannattaa käyttää LVi-suun-

nittelijaa tai energianeuvojaa apuna. Selvitä ensin rakennuksesi koko,

tilavuus, energian kulutusarvio, käyttösähkön kulutus sekä myös

lämpimän käyttöveden tarve. Joskus voi olla tarpeen asentaa erillinen

käyttövesivaraaja lämpimän käyttöveden riittävyyden takaamiseksi.

Joillakin valmistajilla tämä on jo mitoituksen lähtökohtana.

Kiinnitä huomiota talosi lämmönjakotapaan. perinteinen patte-

riverkosto vaatii korkeamman kiertoveden lämpötilan ja isomman

lämmönluovutuspinta-alan, jotta niiden lämmitysteho on riittävä.

Sen sijaan lattialämmitykseen riittää noin 30 - 40-asteinen vesi.

Huomioitavaa on, että lämmitysjärjestelmään syötettävän veden

lämpötila on maalämpöpumpputekniikalla tuotettuna enintään

noin 55 asteista.

Varmista myös, minkä kokoisen pääsulakkeen tarvitset. Varsinkin

osamitoitusratkaisussa normaali sulakekoko ei aina ole riittävä, kos-

ka sähkövastukset vaativat suuremman sulakkeen. Sähköliittymät

hinnoitellaan sulakekoon mukaan, minkä johdosta oikea koko on

syytä tarkoin määritellä.

Selvitä myös, minkälaisia lupia kunnassasi vaaditaan, jotta vältyt

yllätyksiltä. Jos olet vaihtamassa vanhan kiinteistösi lämmitystapaa

esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön, sinun on mahdollista

hakea julkista investointitukea hankkeellesi. Tuen myöntämistä

säätelevät tiukat säännöt ja aikarajat, joihin kannattaa tutustua

hyvissä ajoin etukäteen. pääsääntö on, että tuen saamiseksi töitä

ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saapumista.

Huomioitavaa itse urakoitsijatarjouksessaJos mahdollista, käytä tarjouksia läpikäydessäsi ammattilaisen,

esim. LVi-suunnittelijan apua. ideaalitapauksessa urakoitsijan

edustaja käy jo ennen tarjouksen tekemistä tutustumassa ra-

kennuskohteeseen ja arvioimassa, mikä hänestä olisi paras rat-

kaisu. Tämä on hyvä tilaisuus arvioida urakoitsijan pätevyyttä.

Tarjouksessa tulee olla ainakin seuraavat asiat huomioitu itse asen-

tamisen lisäksi:

• Tarjouksen tulee olla täydellinen ja kattaa kaikki työvaiheet,

ellei toisin sovita

• Jos päädyt lämpökaivoratkaisuun:

- Urakoitsijan tulee arvioida ja perustella, minkä syvyinen pora-

kaivo tontillesi pitää porata. Kaivon syvyys määrittelee pumpun

tehovaatimukset

- Urakoitsijan tulee myös mitata porakaivon arvioitu tuotto

etukäteen sekä tutkittava, riittääkö vesi kaivossa. Joissain tapa-

uksissa kallioperää pitää räjäyttää tavallista enemmän veden-

saannin varmistamiseksi, mikä lisää kustannuksia

• Suunnitelmassa lämpöpumpun tulee olla tarpeeksi korkealla

keruupiiriin nähden, jotta vältytään ilmaamisongelmilta

• Tarjoukseen pitää kuulua käynnistysasetusten teko sekä opas-

tus käyttöasetusten hallintaan ja pumpun käyttöön

• Säätöjen sisäänajovaiheen vaatimukset pitää olla selkeästi

määritelty

• Tarjoukseen pitää kuulua tuki automatiikan säätämiseen myös

asennuksen jälkeen

• asentajan tulee allekirjoittaa asennus- ja käyttöönottopöytäkir-

ja, kun asennus on valmis

• asennuksen viimeinen erä on maksettavissa vasta sitten, kun

sovitut säädöt ja opastukset on tehty

• Miten asiat hoidetaan mahdollisissa takuukysymyksissä ja

korjaustilanteissa

Tee aina kirjalliset sopimukset jokaisesta vaiheesta. asentajille on

tulossa viralliset pätevyysvaatimukset maalämpöpumppuasennuk-

siin 1.7.2011 alkaen, jonka jälkeen heiltä voi edellyttää todistusta

pätevyydestä.

Käytännön ohjeita maalämmön suunnitteluun

T i E TOa Ma a L ä M M ö S Tä - O pa S

Luvat, tuet ja ympäristövaikutuksetMaalämpöjärjestelmän asentaminen on luvanvaraista.

Ratkaisuvaihtoehdosta ja asuinkunnasta riippuu, riittääkö pelkkä

toimenpidelupa vai vaaditaanko rakennuslupa.

Pätevä urakoitsija osaa neuvoa lupa-asioissa.

Lisätietoja maalämpöpumpuista

saat Suomen Lämpöpumppu-

yhdistyksen sivuilta

www.sulpu.fi

Kuntien myöntämistä tuista

saat lisätietoa asumisen rahoi-

tus- ja kehittämiskeskuksen

sivuilta

www.ara.fi

Kotitalousvähennyksestä

kerrotaan tarkemmin verohal-

linnon sivuilla

www.vero.fi

Vertailutietoa sähkönsäästö-

kysymyksistä saat Motivan

sivuilta

www.motiva.fi

Edellä mainitun investointituen lisäksi maalämpöjärjestelmän asentamisen työn osuuteen

voidaan soveltaa verotuksen kotitalousvähennystä. Verotoimistosta saat lisätietoja vähen-

nyksen tarkemmista perusteista.

Maalämpöratkaisu on itsessään ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen ratkaisu. Ym-

päristövaikutuksia syntyy eniten silloin, kun pumpun teho ei riitä lämmitykseen, ja sähköinen

lisälämmitys käynnistyy. Tämä yleensä tapahtuu kylminä aikoina, jolloin sähkönkulutus on

muutenkin korkealla, eli maalämpöpumput korostavat sähkön kulutushuippuja. Kulutus-

huippujen aikana saatetaan tarvittava lisäteho joutua tuottamaan ympäristöä enemmän

kuormittavilla tavoilla, kuten esimerkiksi polttamalla hiiltä ja turvetta.

Yksittäisten maalämpöpumppujen vaikutus sähkön laatuun on vähäinen. Vaikutuksia

voi syntyä, jos pumppuja on paljon saman sähköverkon alueella. Tällöin esimerkiksi useat

samaan aikaan käynnistyvät kompressorit saattavat aiheuttaa häiriöitä. Jos tällaisia häiriöitä

alkaa ilmetä, sähköverkkoa joudutaan vahvistamaan laadun takaamiseksi, mikä nostaa sähkön

siirtokustannuksia pitkällä aikavälillä.

Lämmönkeruupiireissä käytettävä kylmäaine on alkoholiliuosta. Jos putket vahingoittuvat,

liuosta voi päästä vuotamaan maahan. alkoholiliuos ei kuitenkaan ole myrkyllistä.

Hyödyllisiä linkkejä

T i E TOa Ma a L ä M M ö S Tä - O pa S

Maalämpö vai kaukolämpöNiillä alueilla, joilla on valmis kaukolämpöverkko, talonrakentajalla on useampi vaihtoehto

lämmitystapaa mietittäessä. Kullakin lämmitystavalla on puolensa. Seuraavaan on koottu

muutamia kaukolämmön ja maalämmön keskeisiä ominaisuuksia, joita kannattaa pohtia

omaa ratkaisua tehtäessä:

Käyttömukavuus• Varsinkin alkuvaiheessa maalämpöpumpun säätöjä

joutuu seuraamaan ja tekemään optimiasetusten löytämiseksi.

Jos säädöt eivät ole oikein,

- asunnon lämpötila voi olla liian alhainen tai korkea

- sähkövastus ei kytkeydy oikea-aikaisesti päälle

(osatehopumpuissa)

- lämmin vesi loppuu

- kompressori ei käy oikein

• Tämän vuoksi urakkatarjoukseen kannattaa sisällyttää

asetusten oikea säätö

• Maalämpöpumppu pitää jonkin verran ääntä, joka voi häiritä.

Tämä kannattaa huomioida pumpun sijoittamisessa

• Kaukolämpö ei periaatteessa vaadi omia erillisiä säätöjä.

- lämpöpatterien termostaatit riittävät

- lämmin vesi riittää aina

- Mahdollisissa ongelmatilanteissa huoltopalvelun rooli korostuu.

Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat 24/7 huoltopäivystyksen.

Maalämpöpumpputoimittajien huoltopalvelut vaihtelevat

Asennuskustannukset• Maalämpöpumppuratkaisujen hinnat ovat tällä hetkellä

15 000 - 20 000 euron hintahaarukassa

• Kaukolämmön liittymismaksu on n. 3000 - 7000 euroa alueesta

riippuen

• Jos kyseessä on lämmitysjärjestelmän muutos vanhaan kiin-

teistöön, molempiin ratkaisuihin voidaan soveltaa verotuksen

kotitalousvähennystä tehdyn työn osalta. Molempiin ratkaisui-

hin voi kunnalta hakea myös erillistä avustusta

(ks. www.ara.fi)

Käyttökustannukset• Maalämpöpumpun käyttäjällä noin kolmasosa tarvittavasta läm-

mitysenergiasta tuotetaan sähköllä. Käyttökustannukset syntyvät

tästä sähkömäärästä.

• Kaukolämmön hinta määräytyy kulloisenkin tariffin mukaan

• Ottaen huomioon korkeammat asennuskustannukset, maalämpöä

ei yleensä suositella alle 200 neliömetrin suuruisiin rakennuksiin

Huoltokustannukset• Molemmat ratkaisut vaativat varsin vähän huoltoa

• Maalämpöpumpun kompressorin käyttöikä on n. 10 - 15 vuotta,

ja kompressorin uusiminen maksaa tällä hetkellä n. 4000 euroa

• Kaukolämpövaihtimen uusiminen maksaa suurin piirtein saman

verran. Vaihtimien käyttöikä on n. 20 - 25 vuotta

Ympäristövaikutukset• Maalämmöllä ei ole suoranaisia ympäristövaikutuksia. Välillisistä

vaikutuksista esimerkiksi kovien pakkasten kysyntäpiikkien aikana

on kerrottu yllä

• Kaukolämmön vaikutukset riippuvat tuotantotavasta. Useilla

paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan sähköntuotannon sivu-

tuotteena, jolloin kaukolämpö itse ei aiheuta lisävaikutuksia

ympäristölle

Leppäkosken Sähkö Oy, pL1, 39501 ikaalinen

puh. 03 45 031, faksi 03 450 3375

leppakoski@leppakoski.fi, www.leppakoski.fi

T i E TOa Ma a L ä M M ö S Tä - O pa S