Vuosikertomus 2010

2010.indd 12010.indd 1 27.2.2011 14:33:2727.2.2011 14:33:27

2

Toimitusjohtajan katsaus

Strategian uudistaminen

Yrityshallinto

Konsernipalvelut

Sähköverkko

Asiakkuudenhallinta ja energiamyyntipalvelut

Energiantuotanto

Vastuullista toimintaa

Tiivistelmä tilinpäätösaineistosta

3

5

7

8

10

13

16

19

21

SISÄLTÖ

VAASA

TAMPERE

JALASJÄRVISEINÄJOKI

KARVIA

KANKAANPÄÄ

SASTAMALA

YLÖJÄRVI

HÄMEENKYRÖ

IKAALINEN

PARKANO

JÄMIJÄRVI

TAMPERE

KIHNIÖTAIPAL-SAARI

LAPPEEN-RANTA

RUOKO-LAHTI

IMAT-RA

FC Power Oy

Venäjä

Sähköverkon vastuualue

Kaukolämpö

Maakaasu

Kyröskoski

KIIKOINEN

FC Energia Oy

VIRRAT

NOKIA

Suodenniemi

Mouhijärvi

Vammala

Äetsä

Viljakkala

Kuru

Joutseno

2010.indd 22010.indd 2 27.2.2011 14:33:4427.2.2011 14:33:44

3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSPertti Leppänen energianeuvos, toimitusjohtaja

Suomen energiavuosiKertomusvuonna sää oli hyvin kylmä sekä alkuvuonna että syyskaudella. Pääosa järvistä jäätyi ennätysaikaisin, jo marraskuun puolivälissä. Kesä oli hyvin lämmin ja vähäsateinen, vesivarannot pohjoismaissa supistuivat merkittävästi. Sähkön markkinahinta pysyi poikkeuk-sellisen korkeana koko vuoden.

Sähkön käyttö kasvoi Suomessa 7,8 %, kokonaiskulutus oli 87,5 TWh. Myös teollisuuden sähkön käyttö kasvoi kertomusvuonna yli 10 %. Suuret kasvuprosentit johtuvat osittain vuoden 2009 taloustaantumasta sekä kylmistä säistä. Nyt Suomen talous näyttää kääntyneen uuteen nousuun.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat kerto-musvuonna 16,9 miljoonaa tonnia, kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu sähkönerillis- ja CHP-tuotantojen kasvusta. Suomessa tuotet-tu sähkö oli edelleen 59 %:sesti kasvihuonekaasu-päästötöntä. Kasvanutta kysyntää jouduttiin katta-maan erityisesti hiilellä ja muilla fossiilisilla poltto-aineilla. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 % sähköntuotannosta.

Kaukolämmön myynti nousi kertomusvuonna 10 %edellisvuodesta, kokonaiskulutus oli 35,8 TWh. Kauko-lämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,25 miljoonaa, joiden kulutuksen osuus kokonaismyyn-nistä on 55 %.

Energian käyttö lisääntyi ja markkinahinnat nousivatKylmä talvi lisäsi energian käyttöä. Sähkön siirronmäärä alueellamme ylitti 400 GWh:n rajan, joka onkaikkien aikojen suurin määrä verkostossamme.Tehohuippu nousi ennätykselliseen 94,5 MW:iin joulu-kuussa.

Myös kaukolämmön kulutus kohosi ennätyslukemaan 125,4 GWh:iin. Kasvanut energian kulutus näkyy

asiakkaiden laskuissa, joiden suuruus edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna saattaa yllättää.

Sähkön markkinahinnat olivat kertomusvuonna sel-västi edellisvuotta korkeammat. Tammikuussa kalleim-mat tunnit maksoivat yhtiöllemme jopa 1,40 euroakilowattitunnilta. Tämä ei näy välittömästi asiakkaan laskussa, mutta toki pitkällä tähtäimellä.

Hankintakustannusten ja yleisen kustannustason korotuksesta johtuen nostimme sähkön siirtohintoja 1.1.2010 ja sähkön myyntihintoja 1.7.2010 keskimäärin 8 %.

Talous säilyi vakaanaKonsernin liikevaihto kertomusvuonna oli 35,3 M€ja tulos 1,4 M€. Emoyhtiö Leppäkosken Sähkö Oy:nliikevaihto oli 11,6 M€ ja tulos 0,328 M€. Leppäkosken Energian liikevaihto oli 22,6 M€ ja tulos -0,6 M€.Tappiolliseen tulokseen vaikutti osaltaan kauko-lämmön tuotantoon käytetyn maakaasun hinnan nousu sekä korkeat sähkön hankintahinnat. Emo-yhtiöön kuuluva verkkoliiketoiminta saavutti parhaan tuloksensa kautta aikojen kasvaneen sähkön käytön vuoksi. Tietojärjestelmät avuksi energian käytön seurantaan Kertomusvuonna aloitetussa etäluettavien mittarien asennusprojektissa on kyse mittavasta ja kalliista vaihto-operaatiosta, joka perustuu vuonna 2009 voimaan tulleeseen lakiin. Mittarien vaihtotyön suorittaa Tampereen Vera Oy. Mittarit hankkii yhtiö itse ja luentajärjestelmän osalta tehdään yhteistyötä Satapirkan Sähkö Oy:n kanssa. Vaihtoprojektin kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa.

Asiakas voi hyödyntää etämittarien antamia omi-naisuuksia esim. seurata kulutustaan tunnin tark-kuudella ja näin ohjata sähkönkäyttöään halvempaan ajankohtaan, kun ominaisuuksia tukevat laskutus- ja raportointipalvelut ovat käytössä. Etäluettavien mittarien asennusprojektin rinnalla onkin käynnistetty asiakastietojärjestelmän uusimisprojekti.

Hankinnan omavaraisuus kasvaa Sähkönhankinnan omavaraisuuden kasvattamiseksi javähittäismyyntihinnan vakaana pitämiseksi olemmemukana useissa tuotantohankkeissa kumppanuus-yhtiöidemme kautta.

Kertomusvuonna oman tuotannon osuus sisältäen tuotanto-osuudet nousi 33 %:iin, josta osan myimmepörssin kautta markkinoille. Suoraan kuluttajille myy-mästämme sähköstä 90 % ostimme sähköpörssistä.

Olemme erittäin tyytyväisiä eduskunnan päätökseen periaateluvan antamisesta kahdelle ydinvoimalalle. Varsinkin Fennovoimalle annettu päätös tukee Leppä-kosken Sähkön toivetta kilpailun lisäämiseksi myös tuotantopuolella, mikä koituu koko kansantalouden ja kaikkien sähkönkäyttäjien eduksi. Myönteinen päätös on hyvin linjassa hiilidioksidivapaan tuotannon lisäämisstrategiassamme.

2010.indd 32010.indd 3 27.2.2011 14:33:4427.2.2011 14:33:44

4

Fennovoiman hankkeesta toivomme saavamme noin 10 MW:n osuuden, joka vastaa yli kymmentä prosenttia sähkönhankintamme huipputehosta. Teolli-suuden Voiman uudessa ydinvoimahankkeessa teho-määrämme on hyvin pieni.

Suomen Voima Oy:n osakkaana olemme mukanaHaminan edustalle rakennettavassa tuulivoimapuis-tossa, johon tulee 4-8 kappaletta kahden megawatin tuuligeneraattoria. Tuotanto alkaa näillä näkymin vuonna 2012. Tuulivoimapuistosta saamamme sähkönmäärä vastaa noin 150 sähkölämmitteisen omakoti-talon sähkönkäyttöä.

Merkittävin tuotantohanke on Kyröskoskelle rakennet-tava biovoimalaitos. Pohjolan Voima Oy, M-Real Oyjja Leppäkosken Sähkö Oy päättivät marraskuussa noin 50 miljoonaa euroa maksavan voimalan rakenta-misesta M-Realin tehdasalueelle. Hankkeen toteuttaa Pohjolan Voiman tytäryhtiö Hämeenkyrön Voima Oy.Osuutemme koko hankkeesta on 16 %.

Uusi voimalaitos tuottaa sähköä noin 12 MW:n teholla ja lämpöä noin 55 MW:n teholla. Pääosan energiasta käyttävät M-Realin tehdas sekä Hämeenkyrön kauko-lämpöasiakkaat. Hankkeen myötä omavaraisuutemmesähköntuotannossa kasvaa ja saamme Hämeenkyrön kaukolämpöhinnat kilpailukykyisiksi.

Toimitusvarmuus säilyi hyvänä Fortumin 110 kV:n alueverkon pylvään katkeaminen Ikaalisissa aiheutti 7.1.2010 aamuyöllä laajan sähkö-katkon. Enimmillään sähköttä oli yli 17000 asiakasta. Kyseisenä yönä oli pakkasta noin 30 astetta. Henki-löstömme ripeän toiminnan ansiosta vahingot jäivät pieniksi. Keskeytyksen pituus oli enimmillään vain noin kaksi tuntia.

Laajat ukkoshäiriöt aiheuttivat paljon sähkönjakelu-häiriöitä ympäri Pirkanmaata. Yhtiömme säästyi kui-tenkin pitkiltä keskeytyksiltä poikkeuksellisista sää-olosuhteista huolimatta. Tämä johtui osin siitä,etteivät pahimmat ukkosrintamat osuneet alueel-lemme, omassa palveluksessa olevien asentajien tehokkaasta vianselvityksestä sekä johtokatujen hy-västä kunnosta.

Tulevaisuuden näkymät Energiankulutuksen kasvu osoittaa, että talous alkaa toipua. Tosin monella teollisuuden alalla voimakkaat rakennemuutokset jatkuvat edelleen. Varsinkin metsä-ja elektroniikkateollisuudessa tulemme näkemään vielä isoja muutoksia, mikä vaikuttaa myös energia-yhtiöiden toimintaan.

Suurin haasteemme tulevaisuudessa tulee olemaan alan voimakas sääntely. Pahinta mielestäni on se, että usein miljoonien eurojen investointeja vaativia uusia määräyksiä pitää toteuttaa varsin nopealla aikataululla.

Ohjelmistotoimittajat tarjoavat keskeneräisiä ja kalliita järjestelmiä eivätkä yhtiöt ehdi laittaa kuntoon omia prosessejaan. Viime kädessä kustannukset tulevat asiakkaan maksettaviksi.

Verotus nostaa energianhintoja Energiansäästön ja ylivihreyden nimissä on tehty paljon kalliita virheitä energia-alalla. Onkin hyvin tärkeätä vaikuttaa päättäjiin, jotta asiat saataisiin etenemään hallitusti. Nyt näyttää siltä, että verottaja on iskenyt silmänsä alalle. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vuodenvaihteessa tehdyt energiaveroratkaisut. Korotuksille seuraa todennäköisesti jatkoa hyvin nopeasti. Toivottavasti uudet veroratkaisut valmis-tellaan paremmin, ettei käy niin kuin nyt kävi, kun vähemmän saastuttavasta polttoaineesta siirryttiin enemmän saastuttavaan.

Energian hintatason kohtuullisena pitämiseen koh-distuu tulevaisuudessa huomattavia paineita nimen-omaan Suomen hallituksen tekemien verotuspäätös-ten vuoksi.

1.1.2011 voimaantulleiden polttoaine- ja sähköverojen sekä korkean markkinahintatason vuoksi päätimme nostaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hintoja vuoden alussa. Sähkön myynti- ja siirtohinnat nousi-vat keskimäärin 8 % ja kaukolämmitettävän kiinteis-tön lämmityskustannukset 5 - 15 % kulutuksesta japaikkakunnasta riippuen. Alueiden väliset erot johtu-vat käytetyistä polttoaineista ja tuotantorakenteesta. Maakaasua käyttävän omakotitalon lämmityskustan-nukset nousivat noin 15 euroa kuukaudessa.

Kiitos yhteistyöstä Pitkä sähkömiesurani alkaa tätä kirjoittaessani olla lopuillaan. Tulin alalle vuonna 1967 ja olen tavalla tai toisella ollut siitä lähtien energian kanssa tekemisissä. Jään eläkkeelle helmikuun lopussa yli 21 vuotta Leppäkoskeakin palvelleena. Haluankin kiittää Teitä kaikkia, asiakkaitamme, henkilöstöä, omistajia, erilaisia sidosryhmiämme ja yhtiön hallitusta menneistä vuo-sista.

Uskon, että Leppäkosken Sähkö -konserni pystyy vas-taamaan nyt ja tulevaisuudessa niihin suuriin haas-teisiin, joita alalla on. Teidän kaikkien kanssa on olluthieno työskennellä. Toivon myös menestystä seuraa-jalleni DI Juha Koskiselle.

”Hallituksen tekemät

verotuspäätökset nostavat

energian hintatasoa.”

2010.indd 42010.indd 4 27.2.2011 14:33:4427.2.2011 14:33:44

5

LEPPÄKOSKEN

SÄHKÖN - ROOLI

Kestäviä

energiaratkaisuja

muuttuviin

tarpeisiin.

STRATEGIAN UUDISTAMINENJuha Koskinen, toimitusjohtaja

Yhtiö käynnisti strategiansa uudistamisprosessin syksyn aikana. Strategiatyön vetovastuu on 1.1.2011 yhtiön toimitusjohtajan tehtävät vastaanottaneella DI Juha Koskisella, joka myös vastaa strategian käy-täntöön viemisestä osaksi operatiivista toimintaa. Valmistelutyöhön osallistui yhtiön johtotiimi sekä liiketoimintojen edustajia. Strategiaprosessin ohjauk-sesta ja siihen liittyvästä johdon koulutuksesta vastasi VIA-Group Oy.

Energia-alalla on tapahtunut hyvin merkittäviä liike-toimintaympäristön muutoksia mm. asiakaskäyttäy-tymisen, kilpailutilanteen ja lainsäädännön saralla. Vastaavasti ilmastopolitiikka ja tätä kautta syntyneet poliittiset linjaukset Suomessa ovat erittäin merkittävä muutostekijä.

Leppäkosken Sähkö näkee muutokset mahdollisuu-tena vahvistaa yhtiön asemaa markkinoilla. Yhtiö tulee muuttamaan palvelutarjontaansa entistä enemmän ratkaisukeskeiseksi, jossa asiakastarpeet on huomioitu kokonaisvaltaisemmin kuin alan muilla yrityksillä.

Toiminta-ajatuksemme eli roolimme energiamarkki-noilla on tarjota asiakkaillemme ”Kestäviä energia-ratkaisuja muuttuviin tarpeisiin”. Paikallisena, moni-puolisena ja kilpailukykyisenä osaajana näemme kaikki toimintaedellytykset roolimme täyttämiseksi. Lisäksi toimintaamme tukevat tehokkaat kumppaniverkot, joita pyrimme kehittämään sekä laajentamaan edelleen niille alueille, joista asiakkaamme saavat lisäarvoa.

VISIO

Olemme menestyvin

ja arvostetuin

energiayhtiö.

ARVOT

Paikallisuus

Vastuullisuus

Uudistumiskykyisyys

Tuloksellisuus

2010.indd 52010.indd 5 27.2.2011 14:33:4427.2.2011 14:33:44

6

Yhtiön johtotiimi ja hallitus 1.1.2011

Yläkuva: johdon assistentti Arja Viitasaari, talousjohtaja Leo Iltanen, tuotantojohtaja Kari Kuivala, toimitusjohtaja Juha Koskinen,

verkostojohtaja Matti Virtanen, edessä asiakkuusjohtaja Mika Laatu.

Alakuva: takana vasemmalta Pentti Sivunen, toimitusjohtaja Juha Koskinen, Veikko Anttila, Esa Koskela

edessä Juhani Jukola, Juha Laitinen, Markku Koivuniemi, Tapani Törmä. Kuvasta puuttuu Risto Linnainmaa.

2010.indd 62010.indd 6 27.2.2011 14:33:4427.2.2011 14:33:44

7

TarkastustoimiVarsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkas-tajana toimi KHT-yhteisö Tilintarkastustoimisto Idman Vilén Grant Thornton Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi Antti Pitkäniemi, KHT, Tampereelta.

NeuvottelukuntaNeuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa tutustuen samalla Leppäkosken Sähkön toimi-alueeseen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Ossi Sippola, Ylöjärveltä ja varapuheenjohtajana Jouko Riikonen Kihniöltä. Muut neuvottelukunnan jäsenet ovat: Päivi Hiltunen, Hämeenkyrö, Matti Inkinen, Parkano, Aki Jaskari, Kihniö, Timo Laurikka, Ikaalinen, Jarmo Mansikkamäki, Jämijärvi, Marko Mattila, Ylöjärvi, Kari Mäkelä, Ikaalinen, Matti Peurala, Jämijärvi, Hanna Saraketo, Ikaalinen, Tarja Toivonen, Ylöjärvi, Kyösti Viljanmaa, Parkano, Pentti Vuorinen, Hämeenkyrö.

Jäsenyydet ja osakkuudetLeppäkosken Sähkö on jäsenenä tai osakkaana mm. seuraavissa yhteisöissäEnergiateollisuus rySuomen Kaasuyhdistys ryFincopower OyEnergiameklarit OyKyröskosken Voima Oy Etelä-Suomen Voima OySatapirkan Sähkö OySPS Energia OySPS Tuotanto OySuomen Voima OyVoimatori Oy

Hallitus

PuheenjohtajaJuha Laitinentoimitusjohtaja, Ylöjärvi

Varapuheenjohtaja Tapani Jarvakunnallisneuvos, Ylöjärvi

JäsenetVeikko Anttilarakennusmestari, Ikaalinen

Juhani Jukolamaanviljelijä, Jämijärvi

Esa Koskelaprojektipäällikkö, Parkano

Markku Koivuniemiyrittäjä, Ikaalinen

Risto Linnainmaamaanviljelijä, Hämeenkyrö Matti Salokunnallisneuvos, Parkano

Pentti Sivunenkunnanjohtaja, Ylöjärvi

Tapani Törmämyyntineuvottelija, Kihniö

YRITYSHALLINTO

Hallituksen jäsenistä erovuoroon tulivat Tapani Jarva, Esa Koskela ja Matti Salo. Esa Koskela valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous, jonka puheenjohtajana toimi Juhani Hakala, pidettiin Ikaalisissa 12. maaliskuuta 2010. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset, varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutuksesta. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8) jäsentä. Kokouksessa oli edustettuna 38 osakasta, joilla oli yhteensä 25086 A ja 25300 K-osaketta. Yhteinen äänimäärä oli 26355.

Toimitusjohtaja, energianeuvos Pertti Leppänen oli hallituksen kokouksissa esittelijänä. Sihteerinä toimi talousjohtaja Leo Iltanen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa.

95,2 %

34,6%

52 %

4,6 %

13,4%

0,2 %

Kunnat

Yritykset ja yhteisöt

Yksityiset

Osakepääoman jakautuminen

Osakkaat (2447 kpl)

Osakkeet (104 342 kpl)

Kunnat

Yritykset ja yhteisöt

Yksityiset

Toimikausi(Hallituksessa ko.vuoden alusta)

2010 - 2012(2004)

2008 - 2010 (1996)

2009 - 2011(2003)

2010- 2012(1983)

2008 - 2010(2005)

2009 - 2011(2006)

2010 - 2012(2010) 2008 - 2010(2006)

2010 - 2012(2010)

2009 - 2011(2003)

2010.indd 72010.indd 7 27.2.2011 14:33:4527.2.2011 14:33:45

8

KONSERNIPALVELUT

Talous- ja hallintopalvelut on konsernin tukitoiminto,

jonka tehtäväalueisiin kuuluvat laskenta- ja osakas-

palvelut, atk-tuki, rahoitusasiat sekä osakkuuksien ja

konsernin hallinnointi. Keväästä 2010 lähtien tehtäviin

ovat kuuluneet myös asiakashallintapalvelut, jonka

vastuulla ovat konsernin asiakkuudenhallinnan back-

offi ce- eli taustatyöt.

Muutosten vuosiToimintaympäristön muutokset asettavat uusia haas-teita myös taloushallintoon. Kertomusvuonna otettiin käyttöön verottajan KATSO-tunnisteet ja Verotili -palvelu, joiden myötä mm. työnantajasuoritusten jaarvonlisäverojen kuukausittainen ilmoittaminenmuuttui. Arvonlisäveron muutos 1.7.2010 aiheutti lisätyötä mm. laskutuksen ja ohjelmien päivittämisen myötä. SEPAan valmistautuminen ja maksuliikenteen hoitaminen uudella tavalla ovat vaatineet sekä sovellusten päivittämistä että ohjelmamuutoksia.

Sisäisiä prosesseja kehitettiin mm. ottamalla käyttöön uusi ostolaskujen sähköinen kierrätysjärjestelmä elieOffi ce. Työ- ja matkatapahtumien käsittelyä uudis-tettiin 4Field -ohjelmalla, jolla osa konsernin henkilöistä syöttää matka- ja työtapahtumansa sähköisesti.

Asiakashallintapalveluille ajankohtaisia ja melko mit-tavia haasteita ovat tuoneet käynnissä olevat projek-tit. Uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöön-ottoon valmistautuminen on lisännyt kertomusvuoden aikana koulutuspäiviä, kun ohjelmaa on testattu ja tehty uusia työohjeita.

Osaamista kehitetään systemaattisestiOsaavan henkilöstön motivaatiotason, muutosvalmiu-den ja työtyytyväisyyden varmistaminen ovat tärkeä osa konsernin vastuullista toimintaa.

Koulutuksen painopisteinä olivat uuden asiakastieto-järjestelmän käyttöönottoon valmistautuminen ja perinteiset työturvallisuuteen liittyvät koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta järjestimme sekä työaikana että omaehtoisena koulutuksena työn ohessa.

Pitkään palvelleelle henkilöstölle annettiin Keskuskauppakamarin ansiomerkki marraskuussa.

Ansiomerkin sai yhteensä 42 henkilöä, joista suurin osa yhteiskuvassa.

2010.indd 82010.indd 8 27.2.2011 14:33:4527.2.2011 14:33:45

9

ORGANISAATIO 2010

Kertomusvuoden päättyessä konsernin palveluksessa oli 90 henkilöä, joista 2 henkilöä oli osa-aikaisessa,8 määräaikaisessa työsuhteessa ja yksi henkilö vuorot-teluvapaalla.

Työhyvinvoinnin ja turvallisuuskulttuurin ylläpitäminenHenkilöstön oman harrastustoiminnan tukeminen olityky-toiminnan painopisteenä kertomusvuonna.Tarjolla oli lippuja toimialueella järjestettyihin kesä-tapahtumiin. Myös Smartum-kulttuuriseteleitä hyö-dynnettiin ennätysmäärä. Vuoden lopussa järjestettiin koko henkilöstölle ”Terveellinen aamiainen - hyvä alkupäivälle” teemaluennot yhdessä Hamk:n terveyden-huolto-opiskelijoiden kanssa.

Kertomusvuoden aikana yhteensä 10 henkilöä eri liiketoiminnoista osallistui Aslak-kuntoutukseen.

Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana 4 kertaa. Leppäkosken Sähkö Oy:n työsuojelu-päällikkö Teuvo Leppäsen lisäksi toimikuntaan kuu-luivat jäseninä työnantajan edustajana Matti Virtanen sekä henkilöstön edustajina Marjatta Heinonen, Kari Paulasalo, Seppo Keisala, Elina Kainulainen, Matti Kortet ja Jari Leppänen. Leppäkosken Energian Oy:n työsuojelupäällikkönä toimi Ville-Veikko Järvenpää.

Toiminnan painopisteenä oli yleisesti työturvallisuus-kulttuurin ylläpitäminen. Kertomusvuoden aikana sattui seitsemän työtapaturmaa, jotka aiheuttivat 356 työstä poissaolotuntia. Läheltä piti -tilanteita kirjattiin 13 kpl.

YhteistoimintaKaksi kertaa vuodessa kokoontuva yt-toimikunta on käsitellyt yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös muita ajankohtaisia aiheita. Henkilöstön edustajina toimikunnassa olivat Asko Sillanpää, Tiina Karhunen, Esko Raskila ja Ari Pöytälaakso. Työantajan edustajina olivat toimitusjohtaja Pertti Leppänen ja verkostojohtaja Matti Virtanen.

Henkilöstöprofiili

Henkilöstön määrä

Naiset

Miehet

Toimihenkilöt

Työntekijät

Keski-ikä

Alle 30 v

30 - 39

40 - 49

yli 50 v

Työsuhteen kesto keskimäärin 16,1 vuotta

Sairauspoissaolot 3,6 % työajasta

Koulutuspäivät 352 kpl

Koulutuspäivät keskimäärin 4 kpl/ hlö

90

26

64

55

35

44,5 v.

14

13

25

38

ASIAKKAAT

Asiakaspalvelu Myynti Viestintä

Toimitusjohtaja Pertti Leppänen

Leppäkosken Sähkö Oy Leppäkosken Energia Oy

HALLITUS

- Sähkön siirto- ja liittymäpalvelut

- Verkoston rakentaminen,

käyttö- ja kunnossapito

- Kiinteistöt

VERKKO-

LIIKETOIMINTA

Verkostojohtaja Matti Virtanen

- Energian tuotanto

- Tuotantolaitosten, kauko-

lämpö- ja maakaasuverkostojen

käyttö, kunnossapito ja

rakentaminen

- Konsernin tuotantolaitosten

projektointi

TUOTANTO-

LIIKETOIMINTA

Tuotantojohtaja Kari Kuivala

ENERGIANMYYNTI-

LIIKETOIMINTA

Asiakkuusjohtaja Mika Laatu

- Asiakaspalvelu

- Tuotteiden ja palvelujen myynti

- Energian hankinta

- Asiakkuusviestintä

KONSERNIPALVELUT

Talousjohtaja Leo Iltanen

- Laskentapalvelut

- Osakaspalvelut

- Asiakashallintapalvelut

- ATK-tuki

- Konsernin hallinnointi

2010.indd 92010.indd 9 27.2.2011 14:33:4627.2.2011 14:33:46

10

SÄHKÖVERKKOVerkkoliiketoiminta vastaa sähköverkon rakentamises-

ta ja ylläpidosta, sähkön siirto- ja liittymäpalveluista,

sähköenergian mittauksesta sekä konsernin kiinteis-

töistä.

Kohtuulliset siirtohinnatEnergiamarkkinavirasto (EMV) vahvistaa vuosittain kohtuullisen sallitun tuoton sähkön siirtoliiketoimin-nalle. Sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle salli-taan runsaan 5 prosentin tuotto.

Leppäkosken Sähkö Oy:n alituotto vuonna 2009 oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Kyseinen summa on siis jäänyt asiakkaidemme eduksi. Asiakkaiden kokemat sähkönjakelun keskeytysajat ja -määrät otetaan huo-mioon hinnoittelun kohtuullisuutta arvioitaessa.

Sähkön siirtohintoja korotettiin kertomusvuoden alus-sa n. 7 % ja sähköliittymismaksuja 1.3.2010 alkaen n. 10 %. Leppäkosken Sähkö Oy:n siirtohinnat ovat hin-nankorotuksen jälkeenkin selkeästi alle EMV:n yhtiölle valvontajaksolle 2008 - 2011 määrittelemän siirtohin-noittelun kohtuullisen tason.

TyöturvallisuusEdullisia siirtohintoja ja lyhyitä häiriöaikoja ei ole saa-vutettu tinkimällä työturvallisuudesta. Henkinen ja fyysinen työsuojelu on strategiamme kulmakiviä ja näkyy kaikissa päätöksissä ja toimenpiteissä. Työtur-vallisuuskulttuuria edelleen kehittämällä varmistam-me myönteisen kehityksen myös jatkossa.

Arto Joensuu ja Teuvo Leppänen seuraavat valvomossa sähköverkon tilaa.

Sähkön siirto

Sähkön siirto

- oman tuotannon osuus

- alueverkon kautta siirrettyä sähköä

Siirtoasiakkaiden määrä

Liikevaihto

Uusia sähköliittymiä

406 GWh

18,5 GWh

387,5 GWh

27 591

11,4 M€

166 kpl

Leppäkosken Sähkön verkoissa siirrettiin sähköä kertomusvuonna 7 %

edellisvuotta enemmän.

2010.indd 102010.indd 10 27.2.2011 14:33:4627.2.2011 14:33:46

Verkostoautomaatiolla toimitusvarmuuttaKertomusvuoden tykkylumet ja ukkosmyrskyt aset-tivat lisähaasteita sähkön toimitusvarmuudelle. Laa-jamittaisilta sähkönjakelun keskeytyksiltä vältyttiin, koska johtokadut raivattiin huoltosuunnitelman mu-kaisesti. Alkuvuodesta, pahimpaan tykkylumiaikaan keskityttiin ennaltaehkäisemään häiriöitä kaatamalla johtoaukon ulkopuolelta johdolle taipuvia puita. Run-saat lumisateet ja tykkylumi aiheuttivat vain muuta-mia keskijänniteverkon vikoja.

Heinä - elokuussa raivonneiden ukkosmyrskyjen aihe-uttamat vauriot saatiin korjattua oman asentajakun-nan voimin suhteellisen nopeasti. Yli 12 tunnin kes-keytyksestä aiheutuvia vakiokorvauksia maksettiin kertomusvuonna vain 2 asiakkaalle.

Ikaalisten alueen isoimpia töitä oli Teiharjun ja Ikaalis-ten sähköasemien välisen varayhteyden vahvistami-nen ja Kiviniemen uuden asuntoalueen sähköistämi-nen, Ylöjärvellä Haaviston uuden asuntoalueen ja Par-kanossa Kairokosken asuntoalueen sähköistäminen.

Viime vuosien investoinnit sähkön toimitusvarmuu-teen ovat osoittautuneet kannattaviksi. Asiakkaidem-me kokemat sähkönjakelun keskeytysajat ja -määrät olivat poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta valtakunnallista keskiarvoa pienemmät.

Mittarinvaihtoprojekti alkoiLeppäkosken Sähkö Oy uusii asiakkaidensa kaikki 27500 sähkömittaria. Mittarienvaihtotyön taustalla on vuonna 2009 voimaanastunut valtioneuvoston asetus energian mittauksesta.

Uusien mittareiden avulla voimme tarjota entistä pa-rempaa palvelua sähköasiakkaillemme. Etäluettavat mittarit antavat tulevaisuudessa asiakkaille mahdolli-suuden seurata nykyistä paremmin omaa sähkönkulu-tustaan.

Uudet mittarit toimittaa Aidon Oy ja asennustyön suo-rittaa Tampereen Vera Oy. Luentajärjestelmän osalta tehdään yhteistyötä Satapirkan Sähkö Oy:n kanssa. Mittarienvaihto on verkkoliiketoiminnan merkittävin investointi. Sen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa.

Mittarinvaihtoprojekti aloitettiin kertomusvuonna Ylö-järvellä, jossa Asuntilan alueen n. 200 kuluttajalle vaih-dettiin uudet mittarit pilottiasennuksena. Pilottiasen-nuksen jälkeen aloitettiin varsinaiset massa-asennuk-set Hämeenkyröstä, jonne lähes kaikki mittarit saatiin vaihdettua vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2011 alusta mittarinvaihtotyö jatkuu Ikaalisten keskusta-alueella. Tavoitteena on, että kaikki sähkömittarit on vaihdettu vuoden 2013 loppuun mennessä.

Tulevaisuuden näkymätYleisen kustannustason nousun vuoksi sähkön siirto-hintoja korotettiin 1.1.2011 alkaen keskimäärin 8 %. Samanaikaisesti voimaan tullut sähköveron korotus aiheuttaa merkittävän lisälaskun asiakkaillemme.

Siirtoliiketoimintaa valvova Energiamarkkinavirasto tulee edelleen kiristämään sähkön siirtotoiminnan vaatimuksia mm. hinnoittelun ja toimitusvarmuuden osalta. Jakelualueellamme on meneillään muutamia asiakkai-demme 2 - 1000 kW:n aurinko- ja tuulivoimahankkeita. Niiden osalta jakeluverkkoyhtiön haasteena on var-mistaa työturvallisuus sekä asiakkaiden sähkön laatu.

Ajantasaisen tiedonsaannin tarve mm. häiriötilanteis-sa korostuu entisestään. Otamme alkuvuodesta 2011 nettisivuillamme käyttöön palvelun, josta asiakkaat näkevät reaaliaikaisen keskeytystiedon sekä tulevat työkeskeytykset alueittain. Hämeenkyrön uusi 110/20 kV sähköasema valmistuu vuonna 2011. Tällä vastataan asiakkaiden lisääntynee-seen sähköntarpeeseen sekä parannetaan toimitus-varmuutta. Jakelualueemme väestönkasvu erityisesti Ylöjärvellä lisää sähkönkäyttöä. Varaudummekin ra-kentamaan uuden sähköaseman Ylöjärvelle vuoden 2015 jälkeen.

”Sähkönjakelun keskeytysajat ja

-määrät olivat poikkeuksellisista

sääolosuhteista huolimatta valta-

kunnallista keskiarvoa pienemmät.”

11

2010.indd 112010.indd 11 27.2.2011 14:33:4627.2.2011 14:33:46

12

2010.indd 122010.indd 12 27.2.2011 14:33:4627.2.2011 14:33:46

13

ASIAKKUUDENHALLINTA JA ENERGIANMYYNTIPALVELUT

Palveluneuvoja Elina Kainulainen.

Energianmyyntiliiketoiminta vastaa konsernin sähkö-,

kaukolämpö- ja maakaasutuotteiden myynnistä ja

asiakaspalvelusta.

Uudistusten vuosiAsiakkuudenhallinnan palveluissa vuonna 2010 teh-tyjen uudistusten tavoitteena oli selkeyttää toimintoja ja tarjota näin entistä laadukkaampaa ja modernimpaa asiakaspalvelua.

Uusi puhelinjärjestelmä ja E-laskun käyttöönotto liit-tyvät olennaisena osana asiakaspalvelun kokonais-valtaiseen kehittämistoimintaan. Päivittäisen asiakas-palvelun rinnalla henkilöstö valmistautui uuden asiakastietojärjestelmän sekä automaattisen mittarin-luentajärjestelmän käyttöönottoon. Uusien järjestel-mien käyttöönotto jatkuu myös tulevina vuosina.

Sähköiset palvelut tulevat olemaan jatkossa kiinteänä osana tuote- ja palvelutarjontaamme. Uudistetut internetsivut ovat hyvä lähtökohta sähköisten palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä. Kartoituksia muista sähköisistä kanavista ja ratkaisuista on jo tehty ja uudistetut kotisivut ovat vasta alkua uuden- tyyppiselle viestinnälle ja toiminnalle. Tulemme kui-tenkin ylläpitämään myös henkilökohtaista palvelua eli asiakkaamme voivat valita itselleen sopivimman asiointitavan.

Asiakkaat suosittelevat LeppäkoskeaAsiakastyytyväisyyden säännöllinen tutkiminen on tärkeä osa kehittämistoimintaa. Konserni osallistui syksyllä 2010 energiayhtiöiden palvelututkimukseen yhdessä 22 muun energiayhtiön kanssa. Aikaisempienvuosien tuloksiin verrattuna saimme asiakastyyty-väisyyttä mittaavissa osa-alueissa parhaan tuloksen, joten asiakkaatkin ovat havainneet panostuksemme asiakaspalvelun kehittämiseen.

Paras mielikuva-arvio liittyi jälleen sähkön toimitus-varmuuteen ja kehittämiskohteena asiakkaat näkivätympäristöasiat. Parhaiten olimme päässeet eteenpäinlaskun ymmärrettävyydessä, eniten kehitettävää onsähköisissä palveluissa ja palveluaikojen riittävyydessä.

Vastaajista 82 % suosittelisi varmasti tai melko var-masti Leppäkosken Sähköä myös ystävilleen ja tuttavilleen. Asiakkaamme arvostavat paikallisuutta enemmän kuin energiayhtiöiden asiakkaat keski-määrin, sillä vain noin 10 % vastasi, ettei paikallisuu-della ollut mitään merkitystä. Yli 80 % vastaajista ilmoit-ti olevansa tyytyväisiä nykyiseen sähköntoimittajaansa eivätkä ole aikeissa vaihtaa energiayhtiötä.

Lähellä asiakasta - lisää asiakaskohtaamisiaToimintavuoden erityispiirteenä oli entistä aktiivisempi asiakastapahtumien järjestäminen. Ylöjärvellä olimme markkinoilla toukokuussa, Ikaalisissa vietettiin kesä-päivää ja elokuussa osallistuimme Paroonin markki-noille Parkanossa. Tapahtumissa annettiin lisätietoa energia-asioista, kilpailtiin ja vaihdettiin kuulumisia. Tapahtumien myötä saadut suorat kontaktit asiakkai-siimme olivat parasta antia. Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietettiin loka-kuun puolivälissä ja järjestimme teematapahtumat kolmella eri paikkakunnalla. Ikaalisissa esiteltiin Ikaalisten Luomun toimintaa ja kotimaista energian-tuotantoa, Parkanossa halukkaat pääsivät tutustumaan uuteen lämpölaitokseen ja Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä kuunneltiin musiikkia ja kisattiin soutu-laitteilla. Viikon kruunasi Voimatori-yhtiöiden Energia-tietäjä-kilpailun päävoiton osuminen Ikaalisiin.

Uudet sopimusehdot käyttöön Konsernissa otettiin marraskuun alussa käyttöön uudet Energiateollisuus ry:n suosittelemat sähkön-toimitusehdot, sähkönmyyntiehdot, verkkopalvelu-ehdot ja kaukolämmön sopimusehdot, jotka posti-tettiin asiakkaille. Muutoksen perusteina olivat aikai-semmissa sopimusehdoissa mainitut lainsäädännön

2010.indd 132010.indd 13 27.2.2011 14:33:4727.2.2011 14:33:47

ja olosuhteiden olennainen muuttuminen sekä van-hentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistaminen ja energian säästötoimenpiteiden tote-uttaminen.

Kaukolämmön ja maakaasun myynnit kasvoivatKaukolämmön myynti kasvoi kertomusvuonna sekä alkutalven että loppuvuoden kylmistä kuukausista johtuen. Kaukolämpöä myytiin toimialueellamme Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parkanossa, Sastamalan Äetsässä ja Ylöjärven Ylisen alueella 125,4 GWh, mikä on n. 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Öljyn hinnan ja energiankulutuksen noususta johtuen vuo-den 2010 energiamaksulaskutus oli n. 19 % edellis-vuotta suurempi.

Kaukolämmön energiamaksu muutettiin kiinteäksi Hämeenkyrössä ja Parkanossa. Ikaalisissa kauko-lämmön energiamaksu muuttui kiinteäksi jo vuonna 2009. Perusmaksut pysyivät ennallaan koko vuoden.

Maakaasun myynti oli n. 32 GWh, joka on 14 % enem-män kuin edellisvuonna. Maakaasun hinnat pysyivät pienasiakkailla muuttumattomina koko vuoden.

Sähkön pörssihinta pysyi korkeana Vuoden 2010 alussa sähkön pörssihinnat nousivat voimakkaasti. Helmikuu oli sähkömarkkinoiden his-torian kallein kuukausi, silloin kuukauden keskihinta oli Suomessa yli 90 €/MWh. Korkeiden hintojen taustalla oli normaalia huonompi vesitilanne. Kevään aikana hinnat tasaantuivat 40 – 50 €/MWh:n tasolle.

Loppuvuonnakaan ei Pohjoismaiden vesitilanne vali-tettavasti parantunut. Hinnat nousivat voimakkaasti loppusyksyllä päätyen joulukuussa jälleen noin90 €/MWh:n tasolle.

Sähkön hankintakustannusten noususta johtuen koro-timme sähkön myyntihintoja 1.7.2010 alkaen. Korotus oli markkinahinnan nousuun verrattuna maltillinen. Samanaikaisesti hintoja korotti myös viranomais-päätös arvonlisäverokannan muutoksesta.

Vuosi 2010 loi suuria haasteita sähkönmyyntiliike-toiminnalle. Ostimme kertomusvuonna n. 90 % myy-mästämme sähköstä sähköpörssistä. Pitkän kylmänsääjakson aiheuttama kulutuksen kasvu yhdessä kor-kean pörssihinnan kanssa käänsi sähkönmyynti-liiketoiminnan tuloksen tappiolliseksi hintasuojauk-sista huolimatta. Kuluvan vuoden osalta sähkönmyyn-nin tulosnäkymät ovat taas lupaavat.

Asiakkaat kilpailuttivat sähköään edellisvuosien tapaan aktiivisesti. Kahden vuoden kiinteähintainen sähkösopimus on suosittu, sillä asiakkaat arvostavat sähkön hintojen vakautta. Sähkön myynti kasvoi kertomusvuonna jonkin verran, ollen 251 GWh.

Tulevaisuuden näkymät Uuden asiakastietojärjestelmän sekä automaattisen mittarinluentajärjestelmän käyttöönotto mahdollis-tavat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Asiakas voi hyödyntää etämittarien antamia ominai-suuksia esim. seurata kulutustaan tunnin tarkkuudella ja näin ohjata sähkönkäyttöään edullisempaan ajan-kohtaan, kun ominaisuuksia tukevat uuden asiakas-tietojärjestelmän mahdollistamat laskutus- ja rapor-tointipalvelut toimivat.

Tulemme muuttamaan palvelutarjontaamme ratkaisu-keskeisemmäksi, jolloin asiakastarpeet on huomioitu kokonaisvaltai semmin. Roolimme energiamarkkinoilla on tarjota asiakkaillemme kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin.

”Asiakastyytyväisyystutkimukseen

vastanneista 82 % suosittelisi

Leppäkosken Sähköä.”

14

2010.indd 142010.indd 14 27.2.2011 14:33:4727.2.2011 14:33:47

15

Kaukolämmön myynnin jakauma (125,4 GWh)

Kunnittain

Ikaalinen

Ylöjärvi

Äetsä

Hämeenkyrö

Parkano

25 %1 %6 %

43 % 25 %

Asuinkiinteistöt Liikekiinteistöt

Teollisuus Julkiset kiinteistöt

Kaukolämpöasiakkaat (520 kpl)

Kunnittain

28,5 %8 %

12,5 %

29 % 22 %

70,8 %

14,6 %4 %

10,6 %

Asiakasryhmittäin

Kihniö

Hämeenkyrö

Parkano

Ikaalinen

Ylöjärvi

Jämijärvi

Muut

Sähkön käytön jakauma (384 GWh)

Kunnittain

Maatalous

Julkiset laitokset

Jalostus

Palvelut

Kotitaloudet50 %

18 %

15%

9 %8 %

Asiakasryhmittäin

36,6 %

21,9 %

19,5 %

10,8 %

5,7%5,3 % 0,2 %

Sähköasiakkaat (27591 kpl)

Kunnittain

Asiakasryhmittäin

86 %

5 %5 %

2 % 2 %

38%

22,9 %

18,9%

9,5 %5,3 %

5,3 %0,1 %

2010.indd 152010.indd 15 27.2.2011 14:33:4727.2.2011 14:33:47

16

Tuotantoliiketoiminta vastaa energian tuotannosta,

konsernin tuotantolaitosten kunnossapidosta, tekni-

sestä palvelusta sekä kaukolämpö- ja maakaasu-

verkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden osuus on kasvanut kaukolämmön tuotannossa tavoitteiden mukaisesti. Tämä parantaa kaukolämmön kilpailu-asemaa edullisena lämmitysvaihtoehtona. Kauko-lämmön hinnoitteluun vaikuttavat käytetty polttoaine, tuotantotapa sekä tuotantolaitosten ja verkostojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Vuoden alussa voimaantulleista korotetuista energiaveroista huoli-matta kaukolämmön kilpailukyky parani tuontipoltto-aineisiin verrattuna.

Kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseksi jatketaan myös verkostojen lämpö- ja pumppaushäviöiden pienentämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Kotimaisen energian osuus lisääntyiVuonna 2009 valmistunut Parkanon uusi 6 MW:n biolämpölaitos on toiminut moitteettomasti. Laitok-sen käytettävyys on ollut 99 %. Laitoksella on poltettu lähialueilta hankittua haketta ja jyrsinturvetta. Paikal-lisilla polttoaineilla tuotettiin viime vuonna 92 % Par-kanon alueella myydystä kaukolämmöstä. Laitok-sella on vuoden mittaan tehty erilaisia käyttöä parantavia toimenpiteitä.

Heinäkuussa aloitimme lämpöyhteistyön kotimaisen ja paikallisen energian lisäämiseksi Ikaalisten kauko-lämpöverkossa. Verkostoomme liitettiin yhdysputki Ikaalisten Luomulla sijaitsevalta AKK-Energia Oy:n lämpölaitokselta. Lämmöntuotantoon käytetään bio-polttoaineita mm. kotitalouksilla syntyvää haketet-tavaa risu- ja oksamassaa sekä haketta.

Toimitusvarmuuteen investoidaan vuosittainKaukolämmön toimitusvarmuuteen investoidaan vuo-sittain mm. verkostoa uusimalla. Merkittävimmät perusparannustyöt tehtiin edellisvuoden tapaan Hämeenkyrössä, koko alueella verkostoa uusittiin yhteensä n. 300 metriä.

Uutta verkostoa rakennettiin n. 850 metriä, josta suurin yksittäinen työ oli yhdyslinjan rakentaminen Ikaalisten kaukolämpöverkosta AKK-Energian lämpölaitokselle.

Kuluneen vuoden aikana lähes kaikki kaukolämpö- ja maakaasuverkot päivitettiin gps-laitteella sähköiseen muotoon ajantasaisille karttapohjille. Mittareita vaih-dettiin huolto-ohjelman mukaisesti.

Automaatiota kehitettiin edelleen mm. yhdistämällä Ikaalisissa Kylpylän alueen varalaitos ja AKK:n Energia Oy:n lämmönsiirrinasema samaan valvonta-järjestelmään.

ENERGIANTUOTANTO

Kuva Äetsän vetylaitokselta.

2010.indd 162010.indd 16 27.2.2011 14:33:4727.2.2011 14:33:47

17

FC Power Oy:n laitokselle asennettu paineilmayksikkö liitettiin etäkäyttöön, jolloin sen toimintaa voidaan ohjata ja seurata myös laitoksen ulkopuolelta.

Yhteistyöyritykset FC Energia Oy ja FC Power OySastamalan Äetsässä sijaitsevilla FC Energia Oy:n höyrykattilalaitoksilla tuotettiin höyryä n. 77 GWh ja kaukolämpöä lähes 16 GWh sekä prosessivettä ja paineilmaa. Äetsän alueen kaukolämpö tuotetaan FC Energian laitoksella Kemiran tehtaalta saatavalla vedyllä. Laitoksella tehtiin normaalit vuosihuollot ja tarkastukset.

Lappeenrannan Joutsenossa Kemiran tehdasalueella sijaitsevalla FC Power Oy:n vetyvoimalaitoksella tuo-tettiin sähköä vajaat 12 GWh, höyryä 58 GWh sekä prosessivesiä. Laitoksella tehtyjen normaalihuoltojen ja tarkastusten lisäksi rakennettiin paineilmalaitos tehtaan käyttöön.

FC Energia Oy ja FC Power Oy käyttivät voimalaitok-sillaan energiantuotantoon vetyä yhteensä 247 GWh.

Oma sähköntuotanto lisääntyi Pitkäaikainen tavoitteemme on sähkön hankinnan omavaraisuuden kasvattaminen ja tuontipolttoai-neista riippuvuuden vähentäminen.

Konsernin asiakkailleen myymä sähkö muodostuu omasta tuotannosta ja tuotanto-osuuksista sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä hankitusta sähköstä. Vesivoimaa tuottavat yhtiön Leppäskosken ja Kukkurakosken vesivoimalaitokset. Sähköä tuotetaan myös Joutsenon vetyvoimalaitoksella ja Ikaalisten maakaasumoottorivoimalaitoksella.

Tuotanto-osuuksia yhtiöllä on Kyröskosken Voimanvesivoimalaitoksesta, Kanteleen Voiman turvevoima-laitoksesta, Kemin Ajoksen tuulivoimalaitoksesta, Jyväskylän Keljonlahden lauhdevoimalaitoksesta sekä Suomen Voiman tuotantohankkeista.

Oma sähköntuotanto sisältäen tuotanto-osuudet kasvoi edellisvuodesta, osuus kokonaishankinnasta oli 33 %. Tuotantoa lisäsivät kertomusvuonna Jyväskylän Keljonlahteen valmistunut lauhdevoima-laitos ja Haapavedellä toimiva Kanteleen Voimanturvevoimalaitos, jonka tuotantomäärä normalisoituiedellisvuodesta. Ikaalisten maakaasumoottorivoima-laitoksen tuotanto oli kaksinkertainen edellisvuoteenverrattuna.

Tulevaisuuden näkymätYdinvoimahankkeiden edetessä tuotannon omavarai-suutemme paranee edelleen. Olemme mukana sekä rakenteilla olevassa Olkiluodon ydinvoimalassa, joka valmistuu näillä näkymin vuonna 2013 että Fennovoiman hankkeessa, josta toivomme saavamme noin 10 MW:n osuuden, joka vastaa yli kymmentä prosenttia sähkönhankintamme huipputehosta. Hämeenkyröön on päätetty rakentaa uusi biovoima-laitos, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö Hämeenkyrön Voima Oy vas-taa hankkeen toteutuksesta. Voimalaitoksen rakenta-minen on suunniteltu aloitettavaksi kuluvan vuodenkeväällä ja tavoitteena on saada laitos tuotanto-käyttöön syksyllä 2012. Voimalaitoksen rakentaminenedesauttaa vakaamman ja kilpailukykyisemmän kaukolämmön hintakehityksen Hämeenkyrön alueen asiakkaille.

”Uudella ydinvoimalalla halutaan

turvata suomalaisten sähkön

saantia, vähentää riippuvuutta

sähkön tuonnista, torjua

ilmastonmuutosta sekä lisätä

kilpailua sähkömarkkinoilla. ”

Oman sähkön tuotannon jakauma(Sis. tuotanto-osuudet)

Hiilidioksidivapaat polttoaineet: Vety ja Hake

Vähähiilidioksidiset polttoaineet: Maakaasu

Fossiiliset polttoaineet: Öljy ja Turve

Energian tuotantoon käytetytpolttoaineet

20102007 2008 2009

Poltt

oain

eide

n ku

lutu

s (GW

h)

Vesi Tuulivoima Vety Bio

10,6

20102007 2008

Tuot

anno

n ja

kaum

a (G

Wh)

2009

Maakaasu

252,5

87,4

46,3

268,9

88,5

38,4

254,6

91,7

41,4

251,4

98,0

56,1

Turve Muu fossiilinen

2,2

6,8

36,0

10,9

15,2

1,1

8,3

17,8

5,7 6,6

1,6

9,7

0,9

7,0

13,8

8,56,1

1,1

11,6

3,1

16,9

31,8

13,3

2010.indd 172010.indd 17 27.2.2011 14:33:4827.2.2011 14:33:48

18

2010.indd 182010.indd 18 27.2.2011 14:33:4827.2.2011 14:33:48

19

Sään ääri-ilmiöt asettavat omat haasteensa myös energian toimitusvarmuudelle. Toimitusvarmuuden kannalta automaation lisääminen ja hyvin hoidetut johtokadut ovat tärkeitä. Johtokatujen hyvänkunnon vuoksi puut eivät pääse taipumaan linjojenpäälle ja aiheuttamaan jakeluhäiriöitä. Keskeytyk-semme ovat alle valtakunnan tason.

Seuraamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisillä asia-kastutkimuksilla, jotka auttavat meitä kehittämään toimintaamme. Tutkimusten perusteella järjestämme tarvittaessa koulutusta, jonka painopisteenä kertomusvuonna oli asiakaspalvelun toiminta ja laatu.

Kouluyhteistyö on ollut aktiivista. Peruskoulun ylä-asteen oppilaita oli tutustumassa energiayhtiön ammatteihin TET-jaksollaan ja ammattioppilaitos Iisakin sähkölinjan opiskelijoita on puolestaan olluttyöharjoittelujaksolla Leppäkoskella. Kummiluokka-toimintaa on ollut käynnissä vuodesta 1991 alkaen.

Olemme aktiivisesti tukemassa toimialueen harrastus- ja seuratoimintaa, sillä haluamme olla mukana asiak-kaidemme arjessa. Tuemme niin urheilua kuin kult-tuuriakin, mutta pääkriteerinä tukiasioissa on paikal-lisuuden edistäminen.

Leppäkosken Sähköllä on käytössä sertifi oitu toimin-tajärjestelmä, joka täyttää laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja turvallisuusstandardien perusteet ja vaatimukset. Järjestelmän toimivuutta seurataan sisäi-sillä auditoinneilla, kaksi kertaa vuodessa pidettävillä johdon katselmuksilla ja ulkoisilla auditoinneilla.

VASTUULLISTA TOIMINTAA

“Leppäkosken Sähkö on sitoutunut

tehostamaan sekä omaa energian-

käyttöään että antamaan asiak-

kailleen neuvoja energiankäytön

tehostamiseksi.”

Säännöllisesti hoidetut johtokadut parantavat sähkön

toimitusvarmuutta.

Alueellisena energiayhtiönä tarjoamme kestäviä rat-

kaisuja muuttuviin tarpeisiin. Kehitämme toimialueen

hyvinvointia ja elinvoimaisuutta, sillä hyödynnämme

paikallisia voimavaroja aina kun mahdollista. Kasva-

tamme päästöttömän energiantuotannon omavarai-

suutta ja huomioimme energiatehokkuusasiat kaikissa

toiminnoissamme.

Olemme sitoutuneet valtakunnalliseen energiatehok-kuussopimukseen. Annamme asiakkaille neuvontaa energiankäytön tehostamiseksi ja tehostamme omaa energiankäyttöämme.

Sähkön siirtoverkoissa syntyvän häviöenergian pie-nentämiseksi olemme kartoittaneet siirtyvän häviö-energian määrää ja sijaintia. Verkoston suunnittelun tärkeimmät kriteerimme ovat energiatehokkuus, käytettävyys ja taloudellisuus.

Kaukolämpöverkossa huomioimme menoveden läm-pötilan minimoinnin, jäähdytyksen kuluttajakohtaisen maksimoinnin sekä verkostojen liittymistiheyden kas-vattamisen. Näin pääsemme pienempiin verkosto-häviöihin myös kaukolämmössä.

Omaa energiatehokkuuttamme olemme paranta-neet asentamalla sähköasemille ja vapaa-ajanvietto-paikkoihin ilmalämpöpumput. Ajoneuvojen poltto-ainekulutusta olemme seuranneet jo pidemmän aikaaja seurannan myötä energiankäyttöä on saatu tehok-kaammaksi.

Neuvomme asiakkaitamme energiatehokkuudessa henkilökohtaisesti, nettisivuillamme ja asiakasleh-dessä. Energianeuvonta on ollut esillä myös järjestämissämme asiakastapahtumissa. Motivan koordinoimassa valtakunnallisessa Elvari-projektissa kehitämme energiankäytön tehostamispalveluita yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuo-tannossa on kasvanut sekä uusien voimalaitosten että yhteistyösopimusten kautta. Parkanon lämpö-laitos kasvatti kotimaisen polttoaineen käyttöä ja vähensi ympäristöhaittoja. Yhteistyö AKK-Energiankanssa sekä Hämeenkyröön rakennettava biovoima-laitos lisäävät merkittävästi biopolttoaineilla tuotet-tavaa energiaa.

2010.indd 192010.indd 19 27.2.2011 14:33:4827.2.2011 14:33:48

20

2010.indd 202010.indd 20 27.2.2011 14:33:4927.2.2011 14:33:49

21

TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSAINEISTOSTA

Leppäkosken Sähkö -konsernin tiivistelmä tilinpäätös-

aineistosta sisältää konsernin ja emoyhtiön rahoitus-

laskelmat, tuloslaskelmat ja taseet sekä eriytetyn

liiketoiminnan tuloslaskelman ja taseen.

KonsernisuhteetLeppäkosken Sähkö Oy:n konserniin kuuluvat 100 prosenttisesti omistetut Leppäkosken Energia Oy ja DL Power Oy sekä FC Energia Oy ja FC Power Oy, joista omistusosuus on 66 %.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomene-telmän mukaan. Konsernin tulos osoittaa voittoa 1.361.237,46 euroa. Konsernin oma pääoma on noin 21,3 miljoonaa euroa.

Yhtiön tuloskehitysKonsernin talous säilyi vakaana, vaikka konsernin tulos oli noin 0,07 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuloksen heikentymiseen vaikutti osaltaan maakaasun hinnan nousu kaukolämmön tuotannossa sekä korkeat sähkön markkinahinnat varsinkin alku- ja loppuvuonna. Verkkoliiketoiminnan tulos parani edellisestä vuodesta sähkön siirron kasvun myötä.

Vuosia jatkunut panostuksemme laajennusinves-tointeihin on osoittautunut oikeaksi ja kannattavaksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 11,6 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 0,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli noin 0,9 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli noin 35,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,9 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli noin 2,2 miljoonaa euroa ja tulos 1,4 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden poistot

olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 2,0 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä noin 64,5 miljoonaa euroa.

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat

tunnusluvut

Omavaraisuusastetta laskettaessa liittymismaksut on rinnastettu omaan pääomaan.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstäEmoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 3.130.523,96 euroa, josta tilikauden voitto on 328.056,98 euroa.Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa A-sarjan osakkeille 0,90 euroa per osake ja K-sarjan osakkeille 0,85 euroa per osake eli yhteensä 89.709,45 euroa sekä loppu tilikauden voitosta 238.347,53 euroa siirretään edellis-ten tilikausien voittovaratillille.

30,8

11,7

2,4

7,7

6,4

61,4

1,1

3,7

4,7

10,3

60,7

2010 2009 2008 2007

Liikevaihto M€

Liikevaihdon muutos %

Liikevoitto M€

Liikevoitto %

Tulos ennen satunnaiseriä %

Omavaraisuusaste %

Maksuvalmius (QR)

Poistot M€

Investoinnit

Pitkäaik. vieras pääoma M€

Taseen loppusumma M€

33,1

7,5

3,7

11,3

10,0

65,6

1,2

3,8

4,2

8,4

61,8

33,4

0,7

2,7

8,0

6,8

67,3

1,3

4,0

7,0

7,8

62,5

35,3

5,7

2,2

6,2

5,7

68,5

1,1

3,7

4,6

6,1

64,5

2010.indd 212010.indd 21 27.2.2011 14:33:4927.2.2011 14:33:49

22

RAHOITUSLASKELMAKonserni Emoyhtiö

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Liikevoitto

Poistot

Saadut korot ja osingot

Maksetut korot

Maksetut verot

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

Käyttöpääoman muutos

Investointien rahavirta

Bruttoinvestoinnit

Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä

Käyttöomaisuuden myynnit/vähennys

Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten saamisten muutos

Pitkäaikaisten lainojen muutos

Liittymismaksujen muutos

Oman pääoman muutos

Maksetut osingot

Konserniavustus

Rahoituksen rahavirta

Rahavarat kauden alussa

Rahavarat kauden lopussa

Taseen mukainen rahavarojen muutos

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHAVAROJEN MUUTOS

2010

1 000 eur

2 238

3 717

60

-274

-165

5 576

-529

5 047

-4 588

-350

4

113

0

-1 743

841

-116

-109

0

-1 127

-1 013

-3 502

2 489

-1 013

2010

1 000 eur

2 148

2 288

252

-196

-107

4 385

-847

3 538

-4 171

-96

4

803

-1 111

826

-116

-85

-520

-203

-1 261

332

-929

-726

-929

2009

1 000 eur

2 674

4 001

72

-488

-266

5 992

-351

5 641

-7 029

1 053

198

-137

-8

-534

650

-1

-86

0

21

-116

-3 618

3 502

-116

2009

1 000 eur

1 292

2 621

197

-215

-147

3 748

1775

5 523

-4 084

10

6

-1 807

98

643

-1

-86

0

-1 153

-959

1 261

302

1 455

302

2010.indd 222010.indd 22 27.2.2011 14:33:4927.2.2011 14:33:49

23

TULOSLASKELMAKonserni Emoyhtiö

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut

Henkilöstökulut

Poistot ja arvonalentumiset

Liiketoiminnan muut kulut

Rahoitustuotot ja -kulut

Satunnaiset tuotot ja -kulut

Laskennallinen verovelan muutos

Välittömät verot

Vähemmistöosuus

Tilinpäätössiirrot

Välittömät verot

LIIKEVOITTO

TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA

TILIKAUDEN TULOS

1.1.-31.12.

LIIKEVAIHTO

2010

1 000 eur

3 503

463

-25 061

-4 712

-3 717

-3 493

2 238

-214

-

-377

-164

-121

-

-

2 024

1 362

35 255

2010

1 000 eur

3 451

1 373

-5 675

-3 230

-2 288

-3 102

2 148

56

-520

-

-

-

-1 249

-107

2 204

328

11 619

2009

1 000 eur

2 753

627

-22 384

-4 468

-4 000

-3 208

2 674

-416

-

-426

-266

-138

-

-

2 258

1 428

33 355

2009

1 000 eur

2 586

1 369

-5 138

-2 887

-2 621

-2 826

1 292

-19

-

-

-

-

-823

-147

1 273

303

10 809

2010.indd 232010.indd 23 27.2.2011 14:33:4927.2.2011 14:33:49

24

TASEKonserni Emoyhtiö

Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Liikearvo

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Jakeluverkosto

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet

Keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Muut osakkeet ja osuudet

Lainasaamiset

Muut pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Lyhytaikaiset saamiset

Rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

Vastattavaa

OMA PÄÄOMAOsakepääoma

Ylikurssirahasto

Arvonkorotusrahasto

Vararahasto

Käyttörahasto

Edellisten tilikausien voitto

Tilikauden voitto

Vähemmistöosuus

Tilinpäätössiirtojen kertymä

VIERAS PÄÄOMALaskennallinen verovelka

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta

Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta

Ostovelat

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

2009

1 000 eur

2010

1 000 eur

2009

1 000 eur

2010

1 000 eur

80

1 261

160

1 501

533

3 728

31 175

9 794

113

420

45 763

7 077

40

-

-

7 117

990

6 638

1 621

868

10 117

64 498

177

1

267

16

401

18 255

1 362

20 480

808

-

5 861

6 077

22 884

28 961

2 609

3 635

1 273

871

8 388

64 498

53 371

8

490

128

626

428

1 120

29 064

804

67

96

31 579

5 010

6 959

40

-

2 429

14 438

851

5 545

50

282

6 728

53 371

177

1

267

16

401

2 495

328

3 685

-

19 071

-

2 831

20 989

23 820

1 976

1 280

743

2 796

6 795

81

1 436

187

1 704

526

3 957

29 523

10 557

123

69

44 757

6 663

40

-

-

6 703

356

5 490

1 620

1 882

9 348

62 512

177

1

267

16

401

17 029

1 428

19 319

711

-

5 485

7 820

22 043

29 863

2 345

2 419

1 453

917

7 134

62 512

51 266

8

535

150

693

421

1 166

27 453

838

71

0

29 949

5 010

6 545

40

-

3 233

14 828

251

4 284

50

1 211

5 796

51 266

177

1

267

16

401

2 392

303

3 557

-

17 823

-

3 942

20 163

24 105

1 713

1 264

662

2 142

5 781

2010.indd 242010.indd 24 27.2.2011 14:33:4927.2.2011 14:33:49

25

ERIYTETTY TULOSLASKELMA

Verkkotoiminta

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Häviösähkö

Muut ostot tilikauden aikana

Varastojen muutos

Ulkopuoliset palvelut

Alueverkko-, kantaverkkopalvelumaksut

Muut ulkopuoliset palvelut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

Sähköverkon hyödykkeistä

Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulut

Vuokrakulut

Muut liiketoiminnan kulut

Rahoitustuotot ja -kulut

Saman konsernin yrityksille

Muille

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos

Tuloverot

LIIKEVOITTO

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

TILIKAUDEN TULOS

1.1.-31.12.

LIIKEVAIHTO

2009

1 000 eur

2010

1 000 eur

3 451

105

- 2 629

-84

-895

-2 271

621

-2 993

-2 280

-713

-2 785

-2 215

-469

-101

-2 157

-1 844

-313

-2 345

-124

-2 221

2 073

46

0

46

1 599

260

-1 248

-91

11 426

2 583

163

- 2 473

-39

-1 162

-1 243

-29

-2 544

-2 014

-530

-2 534

-2 080

-338

-116

-2 497

-2 162

-335

-2 130

-124

-2 006

1 121

39

0

39

1 160

236

-810

-114

10 553

2010.indd 25 27.2.2011 14:33:50

Satunnaiset kulut -520 0

26

ERIYTETTY TASE

Verkkotoiminta

Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Sähköverkon aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet

Muut aineelliset hyödykkeet

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet

Muut pitkäaikaiset saamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

Siirtosaamiset

Sisäinen saaminen

Muut lyhytaikaiset saamiset

Rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

Vastattavaa

OMA PÄÄOMAOsakepääoma

Ylikurssirahasto

Arvonkorotusrahasto

Vararahasto

Käyttörahasto

Edellisten tilikausien voitto

Tilikauden voitto

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta

Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta

Ostovelat

Ostovelat saman konsernin yrityksiltä

Siirtovelat

Muut lyhytaikaiset velat

Muut lyhytaikaiset velat saman kons. yrityksiltä

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄPoistoero

2009

1 000 eur

2010

1 000 eur

103

33

136

28 190

2 381

30 571

4 163

40

4 203

851

3 585

160

7 630

30750

251

12 834

177

1

267

16

401

1 936

2603 058

354

20 989

21 343

523

874

262

652

761

1 472

4 544

47 744

47 744

18 799

18 799

112

46

158

26 393

2 459

28 852

4 157

40

4 197

251

3 079

170

7 314

100

50

1 065

12 029

177

1

267

16

401

1 900

236

2 999

493

20 163

20 656

214

571

542

585

694

1 418

4 024

45 236

45 236

17 557

17 557

2010.indd 262010.indd 26 27.2.2011 14:33:5027.2.2011 14:33:50

27

KÄYTETYT LYHENTEET JA ETULIITTEET

kV kilovoltti 1000 volttia (V)MWh megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh)GWh gigawattitunti 1000 megawattituntia (MWh) = 1.000.000 kilowattituntia (kWh)TWh terawattitunti 1000 gigawattituntia (GWh) = 1.000.000 megawattituntia (MWh)

k kilo 1000M mega 1.000.000G giga 1.000.000.000T tera 1.000.000.000.000

VUOSI 2010 LYHYESTI

Emoyhtiö

25

-

-

-

-

-

251

125,4

520

65

32,2

14

10,2

135,6

78

44

65

383,7

94,5

27591

2749

1429

-

-

-

-

-

-

-

-

-

Tytäryhtiöt

Henkilöstö

Sähkön siirto asiakkaille

Sähkön siirron huipputeho

Sähkön siirtoasiakkaita

Sähkön siirtojohtoja 0,4 kV

20 kV

Sähkön hankinta

Kaukolämmön myynti

Kaukolämpöasiakkaita

Kaukolämpöverkostoa

Maakaasun myynti

Maakaasuasiakkaita

Maakaasuverkostoa

Höyryn myynti

Höyrykattilat

Lämpökattilat

henk.

GWh

MW

kpl

km

km

GWh

GWh

kpl

km

GWh

kpl

km

GWh

MW

MW

2010.indd 272010.indd 27 27.2.2011 14:33:5027.2.2011 14:33:50

Eino Salmelaisen katu 23

PL 1

39501 IKAALINEN

Puh. 03 45 031

www.leppakoski.fi

Taitto: Luomahaara OyPainopaikka: Hämeenkyrön Kirjapaino 2011

2010.indd 282010.indd 28 27.2.2011 14:33:5027.2.2011 14:33:50