EI SYNKISTELYÄ VAAN UUTTA TOIVOA S. 8 DEMARINUORTEN VAALITAVOITTEET S. 10 MATKALLA ARKA-DIANMÄELLE S. 14 TÄTÄ ET TIENNYT EHDOKKAISTAMME! S. 18 VENÄJÄLLÄ EI OLE HELPPOA OLLA DEMARI S. 22 AY-TOIMINTAA AURINGON ALLA S. 26 KEVÄT PITÄÄ PUHEENJOHTAJAT KIIREISINÄ S. 32

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2015

LIPPU

NUKKUVIEN PUOLUE EI NAI

2 LIPPU 1 / 2015

muksesta yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Onnensa ohi voi nukkua niin äänioikeutettuna kansalaisena kuin myös toista ihmistä kaipaavana sosiaalisena olentona.

Suomi oli 80-luvun lopulla varsin erilainen kuin vuonna 2015. Toki nuorisokulttuurin virtaukset ja suuren maailman meininki tavoittivat pohjoisen nuorison jo tuolloin, mutta samaan aikaan Neuvostoliitto yhä sinnitteli naapurissa ja ajatus hyvän maun rajat määrittelevästä yhtenäiskulttuu-rista ei vielä ollut ainakaan ihmisten arkielämässä saanut globalisaatiosta täysiveristä haastajaa.

Vuonna 1987 Demarinuorten kampanja oli päräyttävä, koska vastaavaa ei ollut totuttu näkemään. Nykyään meidät on niin kyllästetty alastomuudella ja seksuaalisvärittei-sellä kuvastolla, että emme enää jaksa hätkähtää kaupan kassajonossa lehtitelineen rohkeasta kansivalikoimasta tai bussipysäkillä nuorisovaateketjun alusvaatteita markki-noivasta valomainoksesta.

Alastomuuden sokkiarvo on kokenut inflaation, mutta tämän Lipun kansikuva shokeeraakin rehellisyydellään. Se ei esitä rankasti käsiteltyä muovitodellisuutta ja virheettö-miä mielikuvitusihmisiä, se esittää tavallisia peruspirkkoja ja -paseja luonnollisessa ympäristössään perustarpeidensa äärellä. Kelatkaa. Nää ihmiset elää näin – joka päivä!

Yllättäen kansikuva resonoi kauniisti Demarinuorten tämän keväisten eduskuntavaaliteemojen kattokäsitteen ja ydinsanoman kanssa: Suomi ja erityisesti nuoret tarvitsevat uutta toivoa. Uusi toivo ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla täydellistä ja maailma pitäisi tarjoilla nuorille kultaisel-la tarjottimella. Uudessa toivossa on kyse siitä, poliittisella toiminnalla luomme olot, joissa uskaltaa yrittää ja toisinaan myös epäonnistua – oli kyse sitten koulutuksesta, työstä, vapaa-ajasta tai rakkaudesta.

Meitä demareita syytellään värittömyydestä, hajuttomuudesta ja mauttomuudesta. Vuo-den 1987 eduskuntavaaleissa nuorisoliitto ei kuitenkaan ollut mitään näistä (− paitsi ehkä

joidenkin mielestä vähän mauton, mikäli sanalla viitataan mitäänsanomattomuuden sijaan huonoon makuun).

Lippu-lehden 28 vuoden takainen vaalinumero sai aikalaisten suussa lisänimen porno-Lippu, sillä lehdessä julkistettiin Demarinuorten eduskuntavaaliteemat ja niiden pohjalta koostettu kampanjailme. Teemat itsessään olivat tiukkaa asiaa (esimerkiksi nuorten äänestäjien aktivoimi-nen, köyhyys keskuudessamme ja vuokra-asujien asema). Suurimman huomion veivät kuitenkin kampanjakuvat. Niissä esiintyi runsaasti paljasta pintaa, toisentyyppisiin julkaisuihin kuuluvia toimintoja ja kaksimielisiä sloganeita, joista osaa voi tämän päivän standardein pitää poliittisesti hieman epäkorrekteina.

Seuraus? Kampanja herätti lehdistössä laajaa pahennus-ta ja puolue irtisanoutui siitä julkisesti. Perimätieto kertoo, että lehti oli niin haluttu, että sitä jonotettiin Demarinuor-ten toimistolta. Kuvat ja sloganit jäivät elämään, aivan viime aikoinakin ne ovat kiertäneet sosiaalisessa mediassa aiheuttaen epäuskoista hihittelyä.

Päätimme replikoida kuvista kenties tunnetuimman, jota ryydittää suorasukaisen toteava iskulause ”Nukkuvien puolue ei nai”. Vanhaa retrovitsiä voi venyttää vain aikansa eikä paljaan pyllynkään pitäisi naurattaa loputtomasti ketään pahimman puberteetin ohittanutta. Miksi siis nähdä vaivaa?

Ilmeisin syy on tietysti se, että kuvan sanoma ei vali-tettavasti ole vanhentunut. Nuorten osallistamisen pitäisi olla yhä kaikkien poliittisten nuorisojärjestöjen agendalla tehtävä numero yksi. Numeron raapaiseminen äänestys-lipukkeeseen ei ole kummoinen suorite, mutta se kertoo paljon henkilökohtaisesta valveutuneisuudesta sekä luotta-

NUKKUVIEN PUOLUEEI NAI 2.0

JULKAISIJA Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

PÄÄTOIMITTAJA Essi Virtanen essi.sk.virtanen@gmail.com

TOIMITUSSIHTEERI Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Olli Urpela / Pintaliitodesign

KIRJOITTAJAT Milla Granlund, Antti Lindtman, Arthur Lomarainen, Eemeli Peltonen, Petra Peltonen, Emilia Rogriguez, Joona Räsänen, Mikko Suomalainen, Juuso Suutari, Sergei Troshin ja Tytti Tuppurainen

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

PAPERI kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g

2/2015 ILMESTYY TOUKOKUUSSA Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi

ESSI VIRTANEN päätoimittaja

PÄÄKIRJOITUS

LIPPU

LIPPU 1 / 2015 3

kuolemansuudelmaa. Irvileuat vihjaavat, että kokoomuk-sen motiivi torpata Pisara on halu liehitellä gallupjohtaja keskustaa. Peruuttamalla ei ehkä pääse eteenpäin, mutta pääseekö hallitukseen?

””JÄNNITTI NIIN PIRUSTI, ETTÄ ITKU TULI””

Iltasanomat uutisoi 1. maaliskuuta Pertti Kurikan Nimipäivi-en tunnelmista, kun bändi oli vastikään valittu edustamaan Suomea toukokuussa Wienissä järjestettävissä Euroviisuis-sa. Bändin soittajien iloitessa saavutuksestaan (”Hyvältä tuntuu, nyt lähtee tällaiset karvanaamat sinne Wieniin juomaan vähän viinii”) kansan syvät rivit ja tuskastuneet viisufanit ajautuivat perimmäisen kysymyksen äärelle: mitä meistä nyt ulkomailla ajatellaan? Suomalaiskansalliseen tyyliin kysymys oli tietysti vain retorinen, sillä itseruoskinta ja periaatteellinen häpeäminen kuuluvat viisukulttuuriim-me kuin nenä päähän − ja syytä onkin, ovathan Euroviisut tunnetusti synonyymi hyvälle maulle ja hillityn hienovarai-selle eleganssille. Lippu toivottaa Nimipäiville mitä parhain-ta viisumenestystä.

”TAVOITTEENA ON PYÖRTÄÄ AVIOLIITTOLAIN MUUTOKSET”

Tasavallan presidentti Niinistö vahvisti 20. helmikuuta eduskunnan hyväksymän lain sukupuolineutraalista avio-liittolaista. Tiettävästi taivaasta ei lentänyt tulikiveä eikä maa täyttynyt heinäsirkoilla, vaikka täten tulikin sinetöi-dyksi se, että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat tulevaisuudessa avioitua. Kd-lehti kuitenkin otsikoi 2. maa-liskuuta, että Päivi Räsänen ei ole luovuttaja. Päivi toivoo seuraavan eduskunnan olevan edeltäjäänsä konservatiivi-sempi ja hän itse aikoo jarruttaa kynsin hampain kaikkia muutoksia, joita avioliittolain laajentaminen edellyttää. Siis todellakin kannattaa jatkaa vanhalla hyväksi havaitulla linjalla! Onhan tärkeää, että kristillisdemokraatit profiloituu ja saa palstamillimetrejä myös seuraavalla vaalikaudella.

OTSIKOISSA

”PERUSSUOMALAISET NUORET PERUI ISLAM-PIIRROSKIL-PAILUNSA – ”EI KOMMENTTIA””

Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkyseltä ei 22. tammikuuta herunut Helsingin Sanomien Nyt-liitteelle minkäänlaista kommenttia, kun perusnuorten Rahvas-lehden julistama islam-aiheinen pilapiirroskilpailu peruttiin vähin äänin. Kilpailun aiherajaus oli herättänyt tuoreeltaan epäilyksen, että perusnuoret eivät ehkä olleet täysin sisäistäneet sanoihin ”Je suis Charlie” kiteytyvää sanomaa. Traagisen terroriteon kohteeksi joutunut rans-kalainen satiirilehti Charlie Hebdo ja ilmaisunvapautensa puolesta menehtyneet pilapiirtäjät eivät kumartaneet kuvia, kuninkaita eivätkä mitään aatteita, ideologioita tai uskomuksia piirtäessään paperille huumorilla vahvistettua yhteiskuntakritiikkiään. Myös Lippu sai Rahvaalta haasteen osallistua piirroskilpailuun, mutta emme edes ehtineet koh-teliaasti kieltäytyä siitä ennen kuin kilpailu jo raukesi.

”KANSANEDUSTAJA MAKSAA POSTIMERKKINSÄKIN ITSE”

Eduskunnan jättävä kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) putosi kaikkien poliittisten sudenkuoppien äitiin harmitellessaan kansanedustajien työhuoneiden ankeutta ja edustajien palkkatasoa, joka Ka-tajan mukaan ei houkuttele ”valtakunnan parhaita kykyjä” (sic) hakeutumaan valtakunnan tärkeimpiin luottamusteh-täviin. Kataja selvensi 12. helmikuuta Iltalehdelle, että kan-sanedustajan on jopa maksettava palkastaan käyttämänsä postimerkit. Ensimmäisen luokan ikimerkin hinta muuten nousi helmikuun alkupuolella kymmenellä sentillä, joten toivottavasti kaikki kansanedustajiksi mielivät tajusivat hankkia niitä muutaman rullan varastoon ennen hinnanko-rotuksia.

”2,6 MILJARDIA EUROA! ONKO TÄSSÄ OIKEASTI KOKOOMUK-SEN LEIKKAUSLISTA?”

Iltasanomat otsikoi 23. helmikuuta kokoomuksen Ben Zyskowiczin esittävän yksityiskohtaista leikkauslistaa. Listan suurimmat säästökohteen muodostavat niin sanotut suorat tulonsiirrot, joiden tason Ben haluaisi jäädyttää koko seuraavaksi hallituskaudeksi. Kenellekään ei tainnut käydä aivan selväksi, oliko kyseessä oikeasti ihan vaan Benin lista vai kokeiliko kokoomus vain, miten suuren älähdyksen pienituloisia kampittamalla saisi aikaiseksi.

”ETENEE VAI ETENEEKÖ SITTENKÄÄN?”

Kokoomuksen korjausliikkeestä tuli hätäjarrutus, kun se pisti ilmat pihalle koko maan junaliikennettä sujuvoittavas-ta ja pääkaupunkiseudun väestönkasvukipuja lievittäväs-tä Pisararadasta. Hanke ei kokoomuksen vaatimuksesta mahtunut lisäbudjettiin, joten sen rahoitus delegoitiin seuraavalle hallitukselle. Helsingin Sanomat uutisoi 24. helmikuuta miten päähallituspuolueet SDP ja kokoomus ovat erimielisiä hankkeen tulevaisuudesta. SDP:n mielestä hankkeen voi katsoa käytännössä kuopatuksi, koska seu-raava hallitus, jossa keskustalla luultavasti on jonkinlaista sananvaltaa, antaa sille piutpaut. Kokoomuksen mieles-tä hanke ”etenee”, koska se ole vielä saanut lopullista

valo

kuva

: Ju

han

i Ten

hu

nen

SUUNTASUOMELLE

Suomi on loistava esimerkki maasta, joka on kyennyt nostamaan itsensä muutamassa vuosikymmenessä köyhästä ja syrjäisestä valtiosta maailman parhaimpien ja onnellisimpien maiden joukkoon. Nykyisistä vaikeuksista huolimatta Suomen tarinassa on voimaa.Nyt Suomen suunta on saatava uudelleen nousuun. Tässä työssä tarvitsemme enemmän panostuksia talouden kasvuun, työelämän kehittämiseen ja turvallisuuden lisäämiseen. Ohessa on osa sosialidemokraattien vaalitavoitteista, joilla Suomen suunta saadaan nousuun.Mitkä näistä asioista ovat sinulle tärkeimmät?

Lisää tavoitteitamme löydät osoitteesta sdp.fi

ON NIIN HELPPOA LÖYTÄÄEHDOKAS

SDP.FI

KASVUTalous saadaan kasvuun

panostamalla kotimarkkinoiden ostovoiman vahvistamiseen pieni- ja keskituloisten verotusta keventämällätukemalla yrittäjiä alv-alarajaa nostamalla ja poistamalla yritysten kasvua haittaavia normejajulkisilla investoinneilla homekouluihin, sairaaloihin sekä tieverkostoon

TYÖTyöelämää tulee kehittää

edistämällä työssä käyvien jaksamista ja parantamalla työelämän laatuatukemalla työmarkkinaratkaisuja, jotka kaventavat sukupuolten välisiä palkkaerojapoistamalla nollatuntityösopimuksetlisäämällä osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten mahdollisuutta työntekoon

Eriarvoisuutta tulee poistaavahvistamalla lapsiperheiden kotipalvelua parantamalla yksinasuvien ja yksinhuoltajien asemaalisäämällä omaishoitajien palveluja ja tuen saatavuuttaturvaamalla arvokas vanhuus ikäihmislle ja korottamalla takuueläkettä

TURVALLISUUS

LIPPU 1 / 2015 5

Huhtikuun 19. päivä jokainen meistä saa jälleen vaikuttaa äänestämisen muodossa siihen, mihin suuntaan Suomea kehitetään. Vaalien lopputulos ja valitut 200 kansanedustajaa tulevat osaltaan päättämään sen, minkälaisessa yhteiskunnassa me nuoret elämme ja kasvamme. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on mitä suurimmassa määrin meidän nuorten asia. Eikö olisikin hyvä, että siitä tulevaisuudesta olisi päättämässä myös useampi nuori kansanedustaja?

Kansanedustajien keski-ikä on 52 vuotta. Yksi syy tähän on, että me nuoret äänestämme paljon laiskemmin kuin vanhem-

mat ikäpolvet. Suomalainen äänestäjä on aktiivisimmillaan myöhäisessä keski-iässä, vähän ennen ja jälkeen eläkkeellesiirtymisiän, tuossa alle kuudenkymmenen - seitsemän-kymmenen korvilla. Nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudes-ta johtuen meidän asioistamme päättävät kaikki muut paitsi me nuoret itse.

Juhlapuheissa aina toitotetaan, että päättäjiksi halutaan kaiken-ikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Silti nuorempi polvi on aliedustettuna niin valtakunnallisessa kuin kunnal-lisessakin päätöksenteossa. Meillä on ehdotus. Mitä jos huolehdittaisiin keväällä siitä, että eduskunta olisi oikeasti läpileikkaus kansasta, eikä pelkkien setämiesten ja vanhempien rouvien kerho?

Ainoa tapa vaikuttaa tähän on äänestää eduskuntavaaleissa. Jotta meillä nuorillakin

NYT ON NUORTEN VUOROTEKSTI: Joona Räsänen KUVA:: Olli Urpela

olisi jotain sananvaltaa Suomen asioihin, me tarvitsemme uusia nuoria kansanedustajia. Äänestämällä ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä olet vaikuttamassa minne Suomi on menossa ja kuka eduskunnassa sitä nuijaa heiluttaa.

Nuoria demareita äänestämällä olet luomassa Suomeen uutta toivoa. Me tarvitsemme rohkeutta, avoimuutta ja tulevaisuudenuskoa – synkistely ei vie meitä eteenpäin.

Me uskomme unelmiin, mahdollisuuksiin ja vapauteen. Tavoitteenamme on avoin ja vakaa yhteiskunta, jossa jokai-nen voi kouluttautua, tehdä töitä ja elää omannäköistänsä elämää. Tulevaisuus ei synny kiusaamalla, kyykyttämällä tai jättämällä yksin. Sitä rakennetaan yhteisöllisyydellä, työllä ja antamalla jokaiselle mahdollisuus tavoitella unel-miaan.

Uusi toivo koostuu yksinkertaisista asioista. Turvallisesta ja kohtuuhintaisesta kodista, työehtoja kunnioitta-

vasta työpaikasta ja turvaverkoista, jotka ottavat meidät kiinni kun tarvitsemme eniten apua. Laa-dukas varhaiskasvatus ja maksuton koulutus antavat kaikille hyvät eväät oman tulevaisuu-den rakentamiseen. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että oppimista arvostavassa yhteiskunnassa on meille jokaiselle tilaa, ja että opiskelu on mahdollista ilman vanhempien

paksua lompakkoakin.Uutta toivoa ei kuitenkaan ole,

jos emme pidä ympäristöstämme huolta. Meillä jokaisella on velvol-lisuus huolehtia yhteisestä ympä-ristöstämme, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus onnelliseen elämään. Näytetään esimerkkiä muulle maailmalle, ja tehdään Suomesta on maa-ilman ympäristöystävällisin maa. Vastuullinen poliittinen päätöksenteko ei ole pikavoit-tojen haalimista ympäristön ja tulevien sukupolvien kustan-nuksella.

Meidän pitää kirjoittaa suo-malaisen hyvinvointiyhteis-kunnan tarina uudestaan. Se alkaa kappaleella “uusi toivo”,

ja toivottavasti sinä olet mukana kirjoittamassa sitä.

Käytä siis äänioikeuttasi eduskunta-vaaleissa ja äänestä nuorta ehdokasta.

Päivitetään yhdessä päättäjät tähän päivään. LIPPU

PUHEENJOHTAJALTA

6 LIPPU 1 / 2015

MITEN ÄÄNESTÄN?

Äänestitpä sitten ennakkoon tai varsinaisena vaali-päivänä, muista ottaa mukaan äänestyspaikalle kuval-linen henkilöllisyystodistus kuten passi, henkilökortti tai ajokortti. Postin tuomaa äänioikeusilmoitusta ei ole pakko ottaa mukaan, mutta siitä on kätevää tarkistaa kotipaikkakunnan ennakkoäänestyspaikat tai varsinaisen vaalipäivän oma äänestysalue.

Ennakkoäänestyspäivinä voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ko-timaassa ennakkoäänestyspaikkoja löytyy muun muassa isoista ruokakaupoista, kirjastoista ja oppilaitoksista. Äänestäessä ennakkoon muualla kuin kotipaikkakunnalla on hyvä pitää mielessä, että äänestää voi vain oman vaa-lipiirinsä ehdokkaita – jos oma kotipaikkakunta on Tam-pere, Uudenmaan vaalipiirissä ehdolla olevan ehdokkaan äänestäminen ei valitettavasti luonnistu, vaikka kävisikin äänestämässä Vantaalla.

Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain ja ainoas-taan omassa virallisessa kotikunnassaan, omalla äänes-tysalueellaan. Vaalihuoneistot ovat varsinaisena vaalipäi-vän auki klo 9-20.

Äänestäminen ei ole vaikeaa eikä se vie paljon aikaa. Äänestyspaikoilta löytyvät selkeät ohjeet siitä, miten ää-nestäjän tulee toimia. Lisäksi apua saa tarvittaessa, sillä äänestäjällä on oikeus käyttää vaaliavustajaa.

Äänestyslippuun ei pidä oman ehdokkaan numeron li-säksi kirjoitella terveisiä tai piirrellä sydämiä, sillä ylimää-räisiä merkintöjä sisältävät lipukkeet hylätään. LIPPU

EDUSKUNTAVAALIT 2015

MITKÄ VAALIT?

Vaaleissa voivat äänestää kaikki viimeistään vaalipäi-vänä 18 vuotta täyttäneet täysivaltaiset Suomen kansalai-set. Äänioikeutetuille lähetetään ennen vaaleja postitse äänioikeusilmoitus.

Jokaisella äänioikeutetulla on käytössään yksi, kaikki äänet ovat samanarvoisia. Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus vaalisalaisuuteen. Vaalisalaisuus tarkoittaa, että vain äänestäjä itse tietää, mitä äänesti. Omasta äänestys-päätöksestä ei ole pakko kertoa kenellekään.

Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu 13 vaalipiirin, jois-ta jokaisesta valitaan asukasmäärään suhteutettu määrä kansanedustajia.

Eduskuntavaaleissa äänestäjä antaa äänensä ehdok-kaalle, joka edustaa puoluetta tai niin kutsuttua valitsi-jamiesyhdistystä. Jokainen ehdokkaita asettanut puolue tai valitsijamiesyhdistys muodostaa yksinään vaaliliiton, mutta kaksi puoluetta tai valitsijamiesyhdistystä voi myös yhdessä sopia yhteisestä vaaliliitosta.

Vaaliliitolla on merkitystä, sillä kukin vaaliliitto saa vaalipiirissään yhteenlaskettua äänimääräänsä vastaavan osuuden edustajapaikoista. Vaaliliiton sisällä ehdokkai-den järjestys määräytyy heidän saamiensa henkilökoh-taisten äänimäärien mukaan. Jos siis esimerkiksi SDP saa jossakin vaalipiirissä yhteisäänimäärän, joka vastaa kahta edustajapaikkaa, valituiksi tulevat ne kaksi SDP:n ehdokasta, jotka ovat keränneet eniten henkilökohtaisia ääniä.

Lisätietoa äänestämisestä löydät osoitteesta www.vaalit.fi

MIKÄ EDUSKUNTA?

Vaaleissa äänestäjät valitsevat Suomelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi eduskunnan, johon kuuluu 200 kansan-edustajaa.

Eduskunta on Suomen parlamentti, jonka tarkoitus on edustaa kansaa ja tehdä päätöksiä, jotka sitovat meitä kaikkia. Se säätää lait, päättää valtion talousarviosta ja käsittelee kansainväliset sopimukset Suomen nimissä.

Parlamentarismin periaatteiden mukaisesti hallituk-sen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta. Hallitus, eli valtioneuvosto, tuo lakiesitykset eduskunnan päätettäviksi ja toimeenpanee eduskunnan päätökset. Hallituksen puheenjohtaja on pääministeri. Hallituksen muodostavat yleensä vaaleissa parhaiten menestyneet puolueet, joilla on käytettävissään eduskunnan enem-mistö. Hallituksen ulkopuolisia puolueita kutsutaan oppositioksi.

Lisätietoa eduskunnasta löydät osoitteestawww.eduskunta.fi

KUVA: Vesa Lindqvist / Eduskunta

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 19.4. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 8.-14.4 ja ulkomailla 8.-11.4.

LIPPU 1 / 2015 7

8 LIPPU 1 / 2015

Demarinuorten eduskuntavaalikampanja on rakennettu ”uusi toivo” -sanaparin ympärille. Toivoa tarvitsee Demarinuorten mielestä nyt koko Suomi, mutta aivan erityisesti sen tarpeessa on nuori sukupolvi. Uuden toivon kattokäsitteen alta löytyvät Demarinuorten vaaliteemat, joissa peräänkuulutetaan vapautta, arjen turvaa ja rohkeutta välittää lähimmäisistä.

”Suomi tarvitsee uutta toivoa. Me tarvitsemme roh-keutta, avoimuutta ja tulevaisuudenuskoa – synkis-tely ei vie meitä eteenpäin. Jos nuoret menettävät lopullisesti uskonsa Suomen menestymiseen,

sumuisesta kuopasta on entistäkin vaikeampi päästä ylös.”Ajatus uudesta toivosta on vähän niin kuin sipuli, jonka

kerroksissa limittyy yhteen monta taustaideaa. Eduskunta-vaalikampanjan keskeinen sanoma ei kiteytynyt hetkessä vaan työ alkoi jo viime kesänä Demarinuorten kesäleirillä, jossa leiriläiset saivat vapaasti pallotella ajatuksiaan siitä, mistä vaaleissa ja erityisesti vaalien jälkeen pitäisi puhua. Kesäleirin jälkeen kampanjaa hiottiin vielä porukalla pu-heenjohtajapäivillä ja liittohallituksen kokouksissa, kertoo eduskuntavaalikampanjan poliittisesta valmistelusta vas-tannut varapuheenjohtaja Petra Peltonen.

Kampanjaa lähdettiin työstämään keräämällä ensin listaa yksittäisistä asioista, joita nuorten mielestä Suo-messa pitäisi muuttaa tai kehittää. Teemakokonaisuudet ja kattoteema syntyivät tämän jälkeen kuin itsestään, sillä esitettyjä puheenvuoroja yhdisti väsyminen vallitsevaan keskusteluilmastoon.

– Jatkuvasti toistellaan, miten kurjasti asiat nyt ovat, miten hyvinvointivaltio murenee ja niiden edelleen. Me ha-lusimme nyt katsoa eteenpäin ja kysyä, millaisen Suomen oikeasti haluamme. Siitä syntyi ”uusi toivo”.

TEKSTI: Essi Virtanen KUVAT: Demarinuoret

EI SYNKISTELYÄ VAAN UUTTA TOIVOA

LIPPU 1 / 2015 9

KAIKKI NUORET ANSAITSEVAT MAHDOLLISUUDEN ITSENÄIS-TYÄ

– Moni nosti esiin yksin jäämisen, kiusaamisen ja ra-sismin. Paljon epämiellyttäviä ja ahdistavia asioita, jotka koskettavat jokaista.

Tässä ajassa nuoria huolestuttavia asioita ovat yksinäi-syys, syrjintä, arvojen koveneminen ja epävarmuus omasta tulevaisuudesta. Näihin kysymyksiin Demarinuoret halusi keskittyä vaaliteemoissaan, jotka on jaettu kolmeen teema-kokonaisuuteen nimeltään Avoin ja vakaa Suomi, Vapaus omaan elämään ja Unelmatyö. Vaikka teemat ovatkin nuor-ten teemoja, ne eivät silti leimallisesti koske vain nuoria ja siten edusta sellaista eturyhmäajattelua, josta ”aikuisten politiikkaa” usein moititaan.

Kun Petra viime vuoden lopulla kiersi esittelemässä teemat kaikissa Demarinuorten piireissä, eniten kommentteja ja kysymyksiä herätti tietysti vaatimus ajokortin suoritta-misen sisällyttämisestä toisen asteen opintoihin. Eikö tämä tavoite ole ristiriidassa sen kanssa, että Demarinuoret haluaa myös tehdä Suomesta maailman ympäristöystävälli-simmän maan?

– Ei tämä tarkoita, että kaikilla pitäisi olla oma auto ja yksityisautoilua pitäisi lisätä. Sitä paitsi tärkeintä ympäristön kannalta ei ole autottomuus vaan se, mitä auton tankissa on.

– Olisimme voineet valita joukkoliikennettä koskevan teeman, mutta silloin se ei olisi ollut

valtakunnallinen teema. Alueilla, joilla joukkoliiken-neyhteydet ovat huonot, ajo-kortti voi olla nuorille tärkeä liikkumisen kannalta.

Vapaus tehdä omaa elämää koske-via valintoja korostuu vaaliteemoissa. Yksilönvapauksien korostaminen voi äkkiseltään tuntua monesta sosialide-mokraatista hieman vieraalta. Dema-rinuorten sanoma kuitenkin on, että yksilökeskeisyys ei ole paha asia eikä se tarkoita etteikö kollektiiviselle huo-lenpidolle ja eriarvoisuutta poistavalle politiikalle olisi tarvetta. Esimerkiksi ajokorttikysymyksessä Petra huomaut-taa, miten eriarvoisessa asemassa nuoret ovat useamman tonnin kustantavaa kuljettajatutkin-toa hankkiessaan.

KOLME NUORTA KANSANEDUSTAJAA JA TUHAT UUTTA JÄ-SENTÄ

Asiateemojen ohella Demarinuorilla on myös järjes-töllisiä tavoitteita. Vaaleissa halutaan saada läpi kolme 32-vuotiasta ehdokasta ja vuoden 2015 aikana on tarkoitus hankkia tuhat uutta jäsentä niin Demarinuorille kuin myös puolueelle. Uutta toivoa halutaan siis myös sosialidemo-kraattiselle liikkeelle.

Mutta miksi tuhat jäsentä pitää hankkia myös puolueel-le? Viime vuosina puolueen johtopaikoille ja päätöksente-koelimiin on jo noussut ihailtavasti nuorisotoiminnassa pä-tevöityneitä ihmisiä, mutta tulevaisuudessa tilaa ja tilausta nuorille on edelleen.

– Jonkinlainen sukupolvenvaihdos on käynnissä. Puolu-een ikärakenne on sellainen, että lähitulevaisuudessa tar-vitaan paljon uusia tekijöitä ja osaamista. Siksi nuoria pitää nyt boostata ja löytää nuorille jäsenille oma paikkansa.

– Vaikka Demarinuoret ei olekaan osa puoluetta, yksi olemassaolomme tarkoitus on silti tuottaa uusia toivoja puolueelle. Eikä se myöskään ole niin joko−tai, että pitäisi jotenkin valita haluaako toimia nuorisoliitossa vai puolu-eessa, molemmissa voi olla mukana.

PAIKALLISTOIMINTA ON AVAINASEMASSA

Eduskuntavaalikampanja nivoutuu yhteen De-marinuorten uuden ilmeen kanssa. Ilme uusittiin viime joulukuussa, samalla uusiutuivat muun mu-assa liiton nettisivut ja logo. Myös uusi ilme on dynaaminen ja positiivinen, uutta toivoa täynnä.

Ilmeen lisäksi vaalikampanja näkyy muuallakin Demarinuorten kevään toiminnassa. Vaaliteemo-ja avataan blogikirjoituksissa ja kannanotoissa, nuorille ehdokkaille tarjotaan teemoista tausta-materiaalia, sosiaalisessa mediassa ollaan esillä aktiivisesti ja kevään tapahtumissa virkistytään ja

nostatetaan vaalihenkeä.Avainasemassa ovat silti piirit ja paikallistoiminta.

Esimerkiksi jäsentavoite on kunnianhimoinen eikä sitä saavuteta keskustoimistolta käsin.

– Onneksi vaalien alusaika on erityisen otollista jäsen-hankinnan tekemiselle. Kiinnostus politiikkaan kasvaa ja se kannattaa piireissä hyödyntää. LIPPU

“VAIKKA TEEMAT OVATKIN NUORTEN

TEEMOJA, NE EIVÄT SILTI LEIMALLISESTI KOSKE VAIN NUORIA JA SITEN

EDUSTA SELLAISTA ETURYHMÄAJATTELUA,

JOSTA ”AIKUISTEN POLITIIKKAA” USEIN

MOITITAAN.”

10 LIPPU 1 / 2015

Suomi tarvitsee uutta toivoa. Me tarvitsemme rohkeutta, avoimuutta ja tulevaisuudenuskoa – synkistely ei vie meitä eteenpäin. Jos nuoret menettävät lopullisesti uskonsa Suomen menestymiseen, sumuisesta kuopasta on entistäkin vaikeampi päästä ylös.

Mistä uusi toivo sitten syntyy? Se syntyy unelmista, mahdollisuuksista ja vapaudesta. Se syntyy avoimesta ja vakaasta yhteiskunnasta, jossa jokainen voi kouluttautua, tehdä töitä ja elää omannäköistänsä elämää. Uutta toivoa ei ruokita kiusaamalla, kyykyttämällä tai jättämällä yksin. Sitä rakennetaan yhteisöllisyydellä, työllä ja antamalla jokaiselle mahdollisuus tavoitella unelmiaan.

AVOIN JA VAKAA SUOMI

Avoimessa ja vakaassa yhteiskunnassa jokainen saa olla oma itsensä ja ketään ei jätetä yksin. Sosialidemokratia on vapauden aate. Meille ei riitä, että ketään ei estetä ta-voittelemasta unelmiaan tai että kaikille annetaan lainsää-dännön tasolla samanlaiset mahdollisuudet. Meille on tärkeää, että jokaisella on aidot mahdollisuudet saavuttaa unelmansa omien kykyjensä puitteissa, tarvittaessa yhteiskun-nan tuella.

Rasismia, syrjintää ja kiusaamista ei hyväksytä. Jokaisella ihmisellä on vastuu puuttua ja vastuu välittää. Rasismi perustuu pelkoon ja tietämättömyyteen ja aiheuttaa eriarvoistumista. Se vahingoittaa sen kohtei-den lisäksi koko yhteiskuntaa. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasisti-sen toiminnan äärimmäisistä muodoista, jos niistäkään, tehdään ilmoitus poliisille. Siksi meidän yhä hanakammin puututtava rasis-miin ja syrjintään ympärillämme.

Koulu- ja työpaikkakiusaamiseen on saatava nollatole-ranssi. Kiusaaminen muodostaa riskin niin kiusatun kuin kiusaajankin terveydelle ja hyvinvoinnille. Matalan kyn-nyksen apua on oltava tarjolla ja kouluterveydenhuollon riittävät resurssit on turvattava.

Varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä tehtävä olla kotien tukena lasten kasvatuksessa. Tasa-arvoinen ja eriytymätön koulujärjestelmä varmistaa, että eri taustoista tulevat koululaiset kohtaavat. Vanhemmiten kärjistyvät erot lasten osaamisessa alkavat kehittyä jo aikaisessa vaihees-sa. Siksi on tärkeää, että kaikille lapsille taataan laadukas varhaiskasvatus.

Maailman ympäristöystävällisin maa Suomesta tehdään pitkäjänteisellä elinkeino-, ympäristö-, ilmasto-, ja energiapolitiikalla. Erityisesti vihreä kasvu vaatii julkisia investointeja energiainfrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen. Julkisen sektorin on synnytettävä voimakas-ta vihreää kasvua tukemalla cleantech- ja ympäristötekno-logia-alan yrityksiä. Suomesta on tehtävä kiertotalouden edelläkävijä. Kestävällä ympäristö-, ilmasto- ja energiapoli-tiikalla turvataan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Työ puhtaamman ja monimuotoisem-man ympäristön luomiseksi lähtee konkreettisista paikal-lisista ja kansallisista toimista, mutta myös kansainvälistä sääntelyä ja sopimuksia tarvitaan.

VAPAUS OMAAN ELÄMÄÄN Jokaiselle on taattava kohtuuhintainen koti. Tämä

tarkoittaa, että asumiskulut ovat korkeintaan 30 % kuukau-situloista. Asunnottomuus on lisääntynyt eniten nuorten keskuudessa ja vaikuttaa voimakkaasti työllistymiseen ja

UUSI TOIVO – DEMARINUORTEN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

LIPPU 1 / 2015 11

koulutukseen hakeutumiseen. Kun ei ole kotia, on han-kala etsiä työtäkään. Edullisempaa asumista edistetään julkisella asuntotuotannolla ja mahdollistamalla asuntojen rakentaminen alueilla, joilla asunnoista on pulaa. Erityisesti kuntien aktiivisuus on tärkeää ja valtion on tarvittaessa painostettava kuntia vauhdittamaan asuntotuotantoaan. Valtion investoinnit on kytkettävä alueella toteutettaviin asuinrakennushankkeisiin. Kuntien on huolehdittava tehok-kaasta kaavoituksesta ja riittävästä tonttitarjonnasta hank-kimalla maata riittävän etupainoisesti. Vuokra-asumista tulee suosia verotuksessa omistusasumisen sijaan.

Ajokortin hankkiminen on tehtävä mahdolliseksi osana toisen asteen tutkintoa. Suomi on suurten etäi-syyksien maa, jossa ajokortittomuus vaikuttaa työllistymi-seen. B-ajokortin suorittaminen tulee tehdä mahdolliseksi osana toisen asteen tutkintoa siten, että suorittamalla toisen asteen tutkinnon loppuun saa ajokortin maksutta,

mutta keskeyttäessään koulun joutuu maksamaan kort-tinsa itse. Uudistus on mahdollista toteuttaa myös osittain siten, että vain autokoulun teoriaopinnot tarjotaan toisella asteella. Tämä on jo mahdollista joissakin kunnissa.

Vanhempien tulojen vaikutuksen poistaminen toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta edistää opis-kelijoiden itsenäisyyttä, opintojen etenemistä sekä yhteis-kunnallista asemaa. On tavallista, että kodistaan nuorena toiselle paikkakunnalle muuttaneet eivät saa lainkaan opin-totukea tai asumislisää oman taloutensa pyörittämiseen.

Ei ole oikein olettaa itsenäistyneen nuoren vanhempien elättävän lastaan.

UNELMATYÖ Ketjut poikki − epävarmuus pois työelämästä! Epä-

varmuutta poistetaan työelämästä esimerkiksi kieltämällä nollasopimukset, antamalla ammattiliitoille kanneoikeus ja edistämällä nuorten työelämätietoutta. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen on väärin - ja valitettavan yleistä. Turvattu toimeentulo ei saa olla harvojen etuoikeus.

Alipalkkauksen kriminalisointi on oikeudenmu-kaisuuskysymys. Työnantajan varastaessa työntekijältään (jättämällä palkkaa maksamatta) joutuu hän tällä hetkel-lä kiinni jäädessään vain korvaamaan maksamattoman palkan. Työehtosopimuksessa määrättyä minimiä alempaa palkkaa maksaessaan työnantaja saa epäreilun kilpailu-edun suhteessa lain ja sopimusten mukaan toimiviin yrittä-jiin. Palkkojen polkeminen ei ole kenenkään etu, se heiken-tää kansantaloutta vähentämällä ostovoimaa ja tuotteiden kysyntää. Alipalkkauksen kriminalisointi vahvistaa osaltaan yhteiskunnan veropohjaa ja torjuu harmaata taloutta.

Nuorten työttömyys ei saa kestää yli 90 päivää. Nuorisotakuuta on kehitettävä nuorten näkökulmasta. Nuo-ren työllistymisen kannalta tärkeimmät asiat ovat koulutus ja työkokemus. Nuorisotakuulla on huolehdittava, että jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen koulutus. Nuorten pääsemistä työelämään helpotetaan julkisella työllistämis-tuella ja yksityisen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Nuorten palkkatukijärjestelmää (Sanssi-kortti) tulee kehit-tää niin, että sillä voidaan tukea lyhyempiäkin työllistymis-jaksoja, jolloin tukisumma on korkeampi. Lyhyempikin työ-suhde ja -kokemus auttavat nuorta työllistymään jatkossa paremmin ja pysymään työkykyisenä. Kuntien on tarjottava jokaiselle kesällä työttömänä olevalle nuorelle kesätöitä ja huolehdittava, että kaikki saavat ensimmäisen työpaikan. Osaksi nuorisotakuuta tarvitaan nuorten myös palveluta-kuun toteuttaminen. LIPPU

12 LIPPU 1 / 2015

joistakin vaatimuksista. Erityisen kovaa kirpaisi oppivelvol-lisuusiän nostamisesta luopuminen. On aidosti harmi, että kokoomus ei ideologisuudessaan taipunut suomalaisten nuorten puolelle. Työtä tämän tavoitteen toteuttamiseksi kannattaa kuitenkin jatkaa. Ensi kerralla tavoite on ponnis-tustemme ansiosta aavistuksen helpompi toteuttaa.

Politiikan pelikenttien lisäksi paljon on tapahtunut myös omassa elämässäni. Menin naimisiin, aloitin opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja tulin valituksi SDP:n ensimmäiseksi varapuheenjoh-tajaksi sekä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Tekemistä ja työtä on riittänyt.

Kun Demarinuorten Lippu-lehden päätoimittaja ensimmäisen kerran pyysi minua keväällä 2011 kirjoit-tamaan lehteen, oli tarkoitus aloittaa perinne SDP:n

nuorimman kansanedustajan palstasta. Tämä kanava on ollut minulle tärkeä väylä raportoida tekemisistäni

sekä näkemyksistäni sille porukalle, joka minut alun perin auttoi Arkadianmäelle. Olen

teille ikuisesti siitä työstä kiitollinen.Minulla on ollut ilo toimia paitsi

SDP:n nuorimpana kansanedus-tajana myös Demarinuorten kansanedustajana. Sellaisena

uskon henkisesti myös jatka-vani tulevilla kausilla, jos tulen valituksi, vaikka ikä ei nuoruu-den vähimmäisvaatimuksiin enää taivukkaan.

Haluan heittää haasteen Demarinuorille. Pitäkää kevään eduskuntavaaleissa huoli siitä, että palstalleni löytyy uusi jatkaja, uusi

SDP:n nuorin kansanedusta-ja. Uskon, että teillä on kaik-

ki mahdollisuudet saavuttaa tämä tavoite. Tai miksei saman

tien useampikin nuori edustaja? Sillä uutta toivoa eduskuntaan toden totta tarvitaan!LIPPU

Tulevaisuuden ennustaminen on tavattoman vaikeaa hommaa. Jos joku olisi minulle vaalikauden alussa väittänyt, että vuonna 2015 Euroopassa soditaan, talous jatkaa supistumistaan ja kuuden puolueen hallitus repeilee liitoksistaan, olisin varmaan kysynyt onko kaverilla lääkitys kunnossa.

Ensimmäisen kauden kansanedustajalle vaa-likausi on ollut kivikkoinen opintie. Kaikista kohtaamistamme vastoinkäymisistä huo-limatta on myös rehellistä todeta, että olemme saaneet paljon aikaiseksi. Valtakuntaa ei ole jätetty tuuliajolle taloudellisesti tai sosiaalisesti. Me sosialide-mokraatit olemme onnistu-neet vaikuttamaan konk-reettisesti siihen suuntaan, mihin Suomea on neljän vuoden ajan viitoitettu.

Nuorisotakuu toteutettiin sosialidemokraattien vaali-lupausten mukaisesti. Nyt kun vielä pidetään kiinni siitä, että sen kehittämis-tä jatketaan tulevallakin vaalikaudella, voimme olla ponnistuksestamme ylpeitä. Olemme onnistuneet lisäämään oikeudenmukaisuutta tehtyihin välttämättömiin sopeu-tustoimiin. Erityisesti eriarvoisuu-den ja tuloerojen kaventaminen on ollut yksi tärkeimmistä saavutuksis-ta tällä vaalikaudella.

Paljon SDP:n tekemiä vaalilu-pauksia on siis onnistuttu lunas-tamaan. Mutta niiden saavuttami-seksi on jouduttu myös luopumaan

VAALIKAUSI VETELEE VIIMEISIÄÄN – UUTTA TOIVOA TARVITAAN!TEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja KUVA: Olli Urpela

ANTIN PALSTA

LIPPU 1 / 2015 13

NUORET EHDOKKAAT

HELSINKI

NINA CASTÉN / 31 / TOIMINNANJOHTAJA, FM / HELSINKI

Olen humanisti aatemaailmaltani ja koulu-tukseltani. Minulle on tärkeää, että ymmär-rämme ihmistä. Materialla ei voi korvata henkisiä arvoja. Tiedän mistä puhun, koska olen nuorempana kokenut sen, miltä tuntuu jäädä vaille henkistä tukea. Välittämisen ilmapiiri on palautettava yhteiskunnan keskiöön. Koulusta on tultava yhteisöllisem-pi paikka, jossa yksilön henkistä kasvua kun-

nioitetaan. Koulutuksen resursseja on leikkaamisen sijasta lisättävä.www.ninacasten.fi @Nina_Casten

MATTI NIEMI / 27 / VALTIOVARAINMINISTERIN ERITYISAVUS-TAJA, VTK / HELSINKI

Olen ollut aiemmin ehdolla kunta- ja edus-kuntavaaleissa. Halusin lähteä tällä kertaa mukaan erityisesti siksi, että hyvinvointival-tio ja työmarkkinat pitää päivittää vastaa-maan nuoren sukupolven tarpeita. Nollaso-pimukset pois, reiluutta työharjoitteluihin ja lupaus eläkkeestä myös nuorille. Koska taloudelliset ajat ovat vaikeat, on riski, että hyvinvointivaltio romutetaan. Tämän puo-

lustustaistelun lisäksi seuraan intohimoisesti jalkapalloa.www.mattiniemi.fi @mattiniemi

NASIMA RAZMYAR / 30 / VIESTINTÄSIHTEERI / HELSINKI

Olen afganistanilaissyntyinen suomalainen ja periksiantamaton optimisti. Suomi on antanut minulle mahdollisuuden − haluan antaa saamani hyvän kiertoon. Nykyinen kehitys, jonka myötä ihmisten väliset hyvin-vointi-, koulutus- ja varallisuuserot kas-vavat, on pysäytettävä. Suomen on oltava maa, jossa ihmisen tausta ei määritä tämän tulevaisuutta. Olen ehdolla, jotta Suomi

näyttäytyy tulevaisuudessa tasa-arvoisena, inhimillisten arvojen yhteiskuntana.www.nasima.fi @nasimarazmyar

UUSIMAA

JOONA RÄSÄNEN / 28 / DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJA, TRADENOMI / LOHJA

Kutakuinkin kelpo kaljuuntuva sosialide-mokraatti, joka haluaa olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen yksilö on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on. Yhteiskuntamme tulee olla sellainen, jossa jokainen ihminen voi onnistua lähtökohdistaan riippumatta ja jossa apu ja tuki ovat tarvittaessa valmiina.www.joonarasanen.fi @JoonaRasanen

ANETTE KARLSSON / 27 / LASTENOHJAAJA – BARNLEDARE, SOSIONOMI − SOCIONOM / VANTAA

Olen oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja pienyrittäjien puolustaja. Nuorille taattava toisen asteen koulutus, pienyrittäjien sosiaa-liturvaa parannettava ja lisää kohtuuhintai-sia asuntoja rakennettava. Sydämeni sykkii Itä-Uudellemaalle.Jag kämpar för rättvisa, välfärd och små-företagare. Unga ska garanteras en an-dra stadiets utbildning, småföretagarnas

socialskydd bör förbättras och fler förmånliga bostäder bör byggas. Mitt hjärta slår för östra Nyland.www.anettekarlsson.fi @karlsson_anette

JUSSI KUKKOLA / 21 / LIIKETALOUSOPISKELIJA / HYVINKÄÄ

Aika klisee, mutta tahdon puolustaa tärkeik-si koettuja asioita ja parantaa yhteiskun-taamme. Jo kuuden vuoden ajan olen ollut mukana vaikuttamassa ja sitä työtä haluan jatkaa myös eduskunnassa. Teen töitä sen eteen, että meillä jokaisella on turvallinen arki ja riittävä elanto. Jokaisella on oltava turvaverkko, jos askeleet elämässä asen-noituvat väärille urille. Kansanedustajana

haluan olla olemassa ihmistä, sinua, varten.www.jussikukkola.fi @JussiKukkola

MIKKO MERELÄ / 24 / KIRVESMIES / VANTAA

Olemme avopuolisoni Marin kanssa saamassa esikoista toukokuun lopussa. Vaaliteemojani ovat nuoret, työ, koulutus.Jokaiseen ammattikouluun olisi lisättävä soveltuvuuskokeet motivaation ja soveltuvuu-den varmistamiseksi. Näin suurempi osa työl-listyisi alalle ja oppilaat ohjattaisiin oikeille aloille. Oppisopimuskoulutuspaikkoja on lisät-tävä. Nuorten hyvinvointiin on panostettava,

koska me rakennamme Suomen.www.mikkomerela.fi

SUSANNA BRUUN / 31 / TARKASTAJA, VTM / VANTAA

Olen vantaalainen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, äiti, maisteri ja työterveyshuollon tarkastaja. Haluan taistella hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuu-den puolesta. Uskon SDP:n arvoihin: työhön, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Haluan edistää erityisesti tasavertaista vanhemmuutta, yhdellä palkalla toimeen tulemista, joustavampaa lasten päivähoitoa

sekä kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta tietotekniikan hyödyntämiseen.www.susannabruun.fi @susannabruun

14 LIPPU 1 / 2015

EHDOKKUUS KYSYY ESIINTYMISTAITOJAJA KYKYÄ OTTAA HALTUUN ERILAISET YLEISÖT

Nuoret ehdokkaat odottavat lähestyvää vaalien h-hetkeä levollisin mielin. Kuten sanonta kuuluu, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Matkalla Arkadianmäelle -juttusarjan kolmannessa osassa rovaniemeläinen Maria-Riitta ja euralainen Ari kertovat, millaiselta ehdokkaan roolissa esiintyminen tuntuu ja miten erilaiset yleisöt pitää huomioida.

Viimeistään tässä vaiheessa kevättä tietoisuus eduskuntavaaleista puskee suomalaisiin kotita-louksiin ovista ja ikkunoista. Kaduille ilmestyy ensimmäisiä mainoksia, posti tuo mukanaan

vaalilehtisiä, vaalimökeillä riittää kahvittajia ja normaalisti epäpoliittisissakin Facebook-feedeissä alkaa näkyä vaali-konetuloksia ja merkkejä politiikkauutisoinnin lisääntymi-sestä.

Maria-Riitta Mälliselle ja Ari Reunaselle lähestyvät vaalit ovat kuitenkin business as usual, sillä heidän vaalijunansa ovat puksuttaneet tasaisesti eteenpäin jo melkein vuoden päivät. Kumpikaan ehdokas ei usko viime hetken spurttei-hin vaan jatkaa tunnollisesti ennalta laadittujen suunnitel-

mien ja aikataulujen toteuttamista.Erona esimerkiksi viime syksynä tehtyyn työhön kuiten-

kin on, että nyt kampanjoissa on siirrytty suunnitteluvai-heesta täytäntöönpanoon. Tässä vaiheessa käytettävissä olevat resurssit ovat jo selvillä ja ne on tarkkaan allokoitu. Syksyiset kampanjointikokemukset ovat antaneet oppia siitä, miten vaalityötä kannattaa kentällä tehdä ja miten omasta jaksamisesta pidetään huoli.

Priorisointi onkin tärkeää, kun ehdokas miettii omaa ajankäyttöään ja vastailee yhteydenottoihin, joita tulee sekä äänestäjiltä että erinäisiltä tahoilta, joista kaikki halu-aisivat ehdokkaasta palasen.

TEKSTI: Essi Virtanen KUVAT: Maria-Riitan ja Arin kampanjat

MATKALLA ARKADIANMÄELLE 3/4

LIPPU 1 / 2015 15

- Mainosmyyjät soittelevat jatkuvasti, Ari nauraa.

Aivan varman päälle ehdok-kaat eivät kuitenkaan ole laske-neet vaan myös uusia innovaati-oita on kokeiltu. Ruotsin mallin mukaisesti SDP:n eduskuntavaa-likampanjassa on Suomessakin pyritty korostamaan ihmisten kohtaamista ja vanhanaikais-ta jalkatyötä ─ vaikka samalla puolue onkin jatkuvasti kehittänyt näkymistään myös sosiaalisessa mediassa. Maria-Riitta on jo kokeillut ovelta ovelle -kampanjointia, jossa vaalityötä tehdään äänestäjän omassa eteisessä tai tuulikaapissa.

- Ihmiset olivat yllättyneitä, hämmentyneitä ja erittäin otettuja. Ovelta ovelle -kampanja vaatii ehdokkaalta hiukan enemmän kuin torilla kampanjointi, koska ihmiset ovat hiukan hämillään ja jokaiselle pitää asia selittää ennen kuin rentoutuvat. Mutta tämä kuitenkin on hyvä lisä kampan-jointiin ja jos useampi sitä tekisi, tulisi näkyvyyttä ja sillä taas voi voittaa vaalit.

EHDOKKUUS KYSYY ESIINTYMISTAITOJA

Tähän asti ehdokkaat ovat työstäneet kampanjoitaan pitkälti omaehtoisesti menemällä yleisötapahtumiin, jakamalla mainoksia ja kirjoittamalla mielipide-kirjoituksia. H-hetken lähestyessä mukaan tulevat myös erilaisten järjestöjen, oppilaitosten ja vastaavien järjestä-mät vaalitilaisuudet ja paneelit, joissa ehdok-kaan on pakko alistua järjestäjän asettamaan formaattiin ja keskittyä enemmän kysymyk-siin vastaamiseen kuin oman agendan määrit-telyyn.

- Pitää aina ottaa selvää, mihin on menossa, mitä odote-taan ja mitä käsitellään, Maria-Riitta toteaa.

Maria-Riitta on käynyt esittäytymässä muun muassa JHL:n maakuntatilaisuudessa ja Wanhojen Toverien tapah-tumassa. Molemmissa yleisöt olivat tietenkin kiinnostunei-ta ehdokkaasta ja tälle tärkeistä asioista, mutta ehdokas ei voi marssia tilaisuuksiin saman, valmiiksi ulkoa opetellun esitelmän kanssa. Yleisön tunteminen ja yleisöä kiinnos-tavien tulokulmien löytäminen tärkeää, jos ehdokas mielii jättää positiivisen muistijäljen. On esimerkiksi tärkeää pitää mielessä, puhuuko niin sanotusti omille vai sellaiselle ylei-sölle, jonka ei voi automaattisesti olettaa olevan kaikesta samaa mieltä ehdokkaan kanssa.

Ehdokkaat joutuvat miettimään myös yleisönsä ikära-kennetta. Siinä missä Wanhat Toverit edustavat varttu-neempaa kansanosaa, jolle karttunut elämänkokemus on jo luultavasti muovannut tietynlaisia mielipiteitä ja asen-teita, pääsee ehdokas toisinaan puhumaan myös aivan toisenlaiselle yleisölle. Ari on ehtinyt jo osallistumaan yhteen koululaispaneeliin Nakkilassa. Kokemus oli varsin hyvä eivätkä ehdokkaat syyllistyneet nuoren yleisönsä aliarvioimiseen:

- Olin iloinen, että nuorille oli annettu mahdollisuus itse esittää oikeita kysymyksiä. Vaikka ei siellä mitään kovin yl-lättävää tullut, samat asiat kiinnostavat nuoria kuin kaikkia

muitakin.Näihin vaaleihin oman lisämausteensa tuovat myös Ylen

ehdokashaastattelut, joissa kaikilla ehdokkailla on mahdol-lisuus päästä kameran eteen neljän minuutin yksilötenttiin. Maria-Riitan mielestä on hyvä, että äänestäjille tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja tutustua ehdokkaisiin ja kaikki ehdok-kaat saavat tilaisuuden päästä parrasvaloihin tavalla, joka mahdollistaa myös oman persoonan esille tuomisen, mutta hän kehottaa silti suhtautumaan haastatteluihin pienellä varauksella. Ei ole kovin reilua naureskella pienelle takelte-lulle tai sille, että ehdokas ei tiedä kaikesta kaikkea.

- Tosi harvalla kuitenkin on kokemusta kameran edessä esiintymisestä ja kuvaustilanne on varmasti jännittävä.

ASIAVAALIT?

Ehdokkaiden mukaan ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että nämä vaalit eivät jää historiaan minkään yksittäisen kysymyksen leimaamina vaan ihmisiä puhuttavat muun muassa työllisyys ja säästöt. Asialinjoilla pysyminen on nuorten ehdokkaiden mielestä demareille eduksi eikä puoleen pidä vaalien alla lähteä muuttamaan linjaa, joka on kääntänyt kannatuksen nousu-urille.

- Nyt pitää vaan uskaltaa olla omaa mieltä ja tarvittaessa sitten tarkistaa omia kantoja, kuten perhepaketin kanssa tehtiin. Todellakaan ei pidä lähteä peesailemaan gallupjoh-tajia sen takia, että oltaisiin seuraavassa hallituksessa, Ari

sanoo.Demarinuorten vaali-

tavoitteet saavat Maria-Riitalta ja Arilta kiitosta jo siitä, että sellaiset on ylipäätään laadittu ja nuo-risoliitto yrittää tosissaan kantaa kortensa kekoon nuorten äänestäjien akti-voimiseksi muun muassa lähestymällä ensimmäistä kertaa vaaliuurnille pääse-viä postitse lähetettävällä kirjeellä. Aria miellyttää, että Demarinuoret on vaalitavoitteissaan ottanut

lähtökohdaksi nimenomaan sen, että nuorille pitää tarjota aidot mahdollisuudet tavoitella itse määrittelemiään unel-mia.

VAALIVALVOJAISISSA TAVATAAN

Maria-Riitan ja Arin urakka huipentuu huhtikuun 19. päivänä, kun vaalihuoneistot illalla sulkeutuvat. Molem-mat suunnittelevat viettävänsä vaali-illan parhaimmassa mahdollisessa seurassa eli niiden ihmisten kanssa, jotka ovat olleet mukana kannattelemassa ehdokastaan tällä matkalla.

Seuraavan Lipun ilmestyessä tiedetään, miten Maria-Rii-talle ja Arille kävi ja pestään vaalien jälkipyykki. Sitä ennen jokainen ehtii kuitenkin vielä auttamaan ─ nuoret ehdok-kaat ovat laittaneet itsensä kunnolla likoon eikä varmasti ole meiltä muilta liikaa vaadittu vastata kutsuun huolehti-malla ainakin siitä, että lähipiirissämme mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan. Omat kaverit voi ohjata ensin äänestyspaikalle ja viedä sen jälkeen palkinnoksi vaikkapa kahville. LIPPU

16 LIPPU 1 / 2015

TERO SAVALA / 31 / KUORMA-AUTONKULJETTAJA / PORI

Duunari Demari, joka taistelee ihmisten ja arvojen puolesta. Mulla on takana noin 15 vuotta järjestötyötä, ja sinä aikana olen huo-mannut, että maailma ei tosiaan ole valmis ainakaan sosialidemokraatisesta näkökan-nasta katsottuna.www.facebook.com/savala.tero

HÄME

MIIA NAHKURI / 28 / PALVELUOHJAAJA, SOSIONOMI / RIIHI-MÄKI

Työni on edistää oikeudenmukaisuutta ihmisten elämässä ja koko yhteiskunnassa. Haluan lisää työtä ja reilumpia pelisääntöjä työelämään. Julkiset palvelut on asetet-tava etusijalle, ei tehdä bisnestä ihmisten hyvinvoinnilla. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus yhtä hyvään päiväkotiin, kouluun ja muihin palveluihin - taustaan katsomatta. Taistelen eriarvoistumista vastaan ja tasa-

arvon puolustajana. Toimin ajatuksella ja sydämellä, arvoja unohtamatta.www.miianahkuri.fi @MiiaNahkuri

EERO VAINIO / 28 / PÄIJÄT-HÄMEENMAAKUNTAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, HALLINTOTIETEI-DEN GRADUN VÄÄNTÄJÄ / LAHTI & HÄMEENLINNA

Morientes! Olen Eero ja ehdolla eduskun-tavaaleissa kolmatta kertaa. Politiikka on minulle intohimo; aloitin Demarinuorissa joskus 2004 ja sittemmin olen toiminut mm. SDP:n varapuheenjohtajana. Eli tiedän minne olen hakemassa ja mitä tekemään! Eduskunnassa olisin nuorten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden supersenaattori! Omia teemojani ovat mm. täystyöllisyyspolitiikka,

maksuttoman koulutuksen turvaaminen ja ilmastonmuu-toksen torjuminen.www.eerovainio.fi @eerovainio

PIRKANMAA

SANNA MARIN / 29 / SDP:N VARAPUHEENJOHTAJA, HK / TAMPERE

Suomessa tarvitaan toimimattoman talous-kurin sijaan politiikkaa, joka luo kasvua ja työtä, vähentää eriarvoisuutta ja on ym-päristön näkökulmasta kestävää. Nyt on tehtävä järkeviä investointeja, panostettava tutkimukseen ja uudistettava elinkeinora-kennetta. Samalla on huolehdittava siitä, ettei tekemämme talouspolitiikka johda tulo- ja hyvinvointierojen kasvuun. Meillä on

edelleen varaa yhteiskuntaan, jossa kaikki pysyvät samassa veneessä.www.sannamarin.net @MarinSanna

TERHI STEVANDER / 29 / TERVEYDENHOITAJA, KANSAN-EDUSTAJAN AVUSTAJA / VANTAA

Perheen äitinä ja terveydenhoitajana koen ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja tasa-arvon kaikista lähimpänä sydäntäni. Hyvin-voivassa Suomessa ihmiset voivat hyvin. Tällä hetkellä maamme väestöstä yli 13 % elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella, tuloluokkien väliset eliniänodotteet poikke-avat toisistaan kymmenillä vuosilla. Työttö-mänä on yli 350 000 henkilöä. Olen hyvin

huolissani tästä tilanteesta ja siksi olen ehdolla kansan-edustajaksi.https://terhistevander.wordpress.com/

VARSINAIS-SUOMI

NELLI BARAN / 30 / BIOINSINÖÖRI / TURKU

Politiikka on työväline vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Suomi saadaan jälleen jaloil-leen luomalla kasvua työllisyyden ja viennin lisäämisen keinoin, investoimalla rakenteel-lisiin uudistuksiin ja kehittämällä koulutusta.Työnkuva elää murrosvaihetta Suomessa. Suomalaisessa työelämässä on panostettava hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja tasa-arvoon. Rakenteet on uudistettava, sillä työssä on

Suomen tulevaisuus. Työ on hyvinvointivaltion peruskivi.www.nellibaran.fi @NelliBaran

MARI-ELINA KOIVUSALO / 28 / EDUSKUNTARYHMÄN RYHMÄ-AVUSTAJA /TURKU

Kaupunginvaltuutettu, lähtöisin sosialide-mokraattisesta yrittäjäperheestä. Ei puhuta vain leikkauslistoista, vaan muistetaan, että hyvinvointivaltion säilymisessä keskeistä on talouskasvu ja työllisyysasteen nosto. Tämän varaan rakennetaan laadukas kou-lutus ja hyvinvointipalvelut. Harmaa talous ja veroparatiisit on saatava kuriin. Lapsiin ja koulutukseen tulee satsata. Suomella ei

ole varaa antaa kenenkään syrjäytyä tai toisaalta hukata osaamispotentiaalia.www.mari-elina.fi @MEKoivusalo

SATAKUNTA

ARI REUNANEN / 30 / VASTUUKOORDINAATTORI, FM / EURA

Tärkein ohjenuorani on, että olen isänä oppinut ymmärtämään mitä tarkoittaa tärkeimmistä asioista huolehtiminen. Tästä pidän kiinni – joka päivä. Urheilijana olen tottunut työskentelemään tinkimättömästi. Eduskunnassa työskentely on antanut itsel-leni jo valmiiksi taidot toimia kansanedusta-jan työssä. Minulle nämä ovat välineitä, jotta voin olla mukana rakentamassa maailmaa,

jossa jokaisella on vapaus tavoitella onnea lähtökohdista riippumatta.www.arireunanen.fi @AriReunanen

LIPPU 1 / 2015 17

ILMARI NURMINEN / 24 / KUNTA- JA ALUEJOHTAMISEN

OPISKELIJA /SASTAMALA & TAMPERE

Muutama vuosi sitten haastattelin sataa Koukkuniemen vanhainkodin asukasta ja laadin tutkimuksen siitä, millainen koti Koukkuniemi on. Kolmannes haastatelluis-ta asukkaista koki, ettei pääse riittävästi ulos. Joka neljättä käytiin katsomassa hyvin harvoin – tai ei koskaan. Tutkimus pysäytti minut. Minusta se on yksi tarina siitä, miten Suomi on muuttunut eriarvoisemmaksi. On-

neksi eriarvoisuutta vastaan voi kuitenkin taistella. Haluan rakentaa entistä oikeudenmukaisempaa, välittävämpää ja inhimillisempää Suomea politiikan avulla. Toimintani perustuu aitoon välittämiseen toisista.www.ilmarinurminen.fi @ilmarinurminen

INNA ROKOSA / 22 / FILOSOFIAN YLIOPPILAS / TAMPERE

Toimin politiikassa inhimillisen elämän puolesta vastavoimana koville arvoille. Eri-tyisesti lasten ja nuorten asiat ovat lähellä sydäntäni.Sosiaali- ja terveydenhuollossa on oltava riittävästi resursseja ihmisten auttami-seen ja tukemiseen. Maksuton koulutus on jokaisen perusoikeus. Myös pienyrittäjien asema, työhyvinvointi ja ympäristöasiat ovat

työlistallani. Kulttuurin määrärahoja ei saa enää leikata, jotta henkisen pääomamme arvo säilyy.www.innarokosa.fi @innarokosa

KAAKKOIS-SUOMI

ANNA-KRISTIINA MIKKONEN / 30 / PÄÄSIHTEERI, YTM / SAVONLINNA

Olen kolmekymppinen aktiivinen vaikut-taja. Teen työtä sydämellä, lujalla tahdolla ja ammattitaitoisella otteella. Koulutus luo tasa-arvoa ja työ hyvinvointia. Maksuton ja laadukas koulutus kaikille luo mahdollisuuk-sia yhteiskunnassa toimimiseen. Minulle tärkeitä arvoja ovat: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus ja avoimuus. Politiikka on minulle yhdessä tekemistä paremman arjen

ja huomisen luomiseksi.www.annakristiinamikkonen.fi @AKMikkonen

NINNI TAAVITSAINEN / 31 / LASTENVALVOJA, YTM / KOTKA

Mielestäni politiikan tulee ensisijaisesti tähdätä oikeudenmukaisen yhteiskuntaan. Suomessa asuvilla tulee olla työtä ja mah-dollisuus hyvään elämään. Yhteiskunnan tulee rakentua siten, että veroja maksetaan kantokyvyn mukaan ja kaikkein heikoimmis-ta pidetään huolta. Tärkeimpänä lähtökoh-tana on se, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus menestyä ja valtion tulee

huolehtia siitä, että tämä mahdollisuus toteutuu. Suomessa pitää kiinnittää yhä vahvemmin huomiota lasten ja lapsi-perheiden pärjäämiseen ja koulutukseen.www.ninnitaavitsainen.fi

MIKKO VALTONEN / 27 / ALUEASIAMIES, INSINÖÖRIOPISKE-

LIJA / LAPPEENRANTA

Olen erittäin aktiivinen nuori ammattiyhdis-tysliikkeen työntekijä, opiskelija ja poliitikon alku. Poliittista ajatteluani ohjaa yhteisvas-tuu ja tasa-arvo. Jokaisesta ihmisestä tulee huolehtia ja kaikille pitää tarjota tasaver-taiset mahdollisuudet elää sekä menestyä. Laadukas koulutus takaa Suomen kärkipai-kan osaamisen huippumaana ja aukoton turvaverkko kantaa ihmisen yli vaikean ajan.

Työ on meille jokaiselle turvaa ja työllä Suomi nousee taas!www.mikkovaltonen.fi @ValtonenMikko

JOONAS HONKIMAA / 25 / OPISKELIJA, YTK / KOUVOLA

Arvoni olen omaksunut sosialidemokraatti-sesta aateperinnöstä. Vakaa pyrkimykseni on kuitenkin pysyä ajan hermolla. Siksi kysyn itseltäni useasti seuraavaa: ”Mitä tarkoittaa tehdä ’sosialidemokratiat’ tässä ajassa?” Tärkeitä asioita politiikassa minulle ovat ihmisten toimeentulo, reilu työelämä ja julkiset palvelut.www.joonashonkimaa.net

@JoonasHonkimaa

SAVO-KARJALA

EVELIINA REPONEN / 26 / JÄRJESTÖSIHTEERI, MAISTERI-OPISKELIJA FM JA YTM / JOENSUU

Uskon valittamisen sijaan vaikuttamiseen ja yhdessä tekemiseen. Politiikka kaipaa nuorta ääntä, aitoa aktivismia sekä osallistavampaa demokratiaa. Meidän tulee tehdä politiikkaa, jossa ihminen ja ympäristö laitetaan aina en-nen taloutta ja kyseenalaistetaan kapitalistis-ta valtarakennetta. Paremman sosiaaliturvan ja tasa-arvoisemman arjen lisäksi tarvitaan reilumpaa työelämää, eettisempää markkina-

taloutta, aitoa yhteisöllisyyttä sekä rohkeaa vasemmisto-laista politiikkaa.eveliinareponen.fi @evereponen

VAASA

MATIAS MÄKYNEN / 24 / OIKEUSTIETEEN YO, POLIITTINEN SIHTEERI / VAASA

Olen Vaasan kaupunginvaltuutettu ja oikeus-tieteen opiskelija. Luonteeltani olen ulos-päinsuuntautunut tekijä. En tyydy puhumaan ja valittamaan vaan mietin aina, mitä voisin tehdä kohtaamalleni ongelmalle. Vuodet kau-punginhallituksessa ja puolueen luottamus-tehtävissä ovat opettaneet minusta taitavan vaikuttajan. Tiedän, miten maailmaa muute-taan. Nyt on aika muuttaa Suomen suunta.

Tarvitaan uutta talouspolitiikkaa, parempaa koulutusta ja reilumpaa työelämää.www.matiasmakynen.fi @matiasmakynen

18 LIPPU 1 / 2015

Tätä et tiennyt ehdokkaistamme!Vaalien alla ehdokkaita on piinattu jos jonkinlaisilla vaalikonekysymyksillä. Myös Lippu kantoi kortensa kekoon ja keräsi kovaa faktaa alle 32-vuotiasta SDP:n eduskuntavaaliehdokkaista (N=25). Kissa vai koira? Miten he kuorivat banaanin? Mieluisin hallituskumppani?

2. Poliittinen esikuvani on…

TOP3

1. Erkki Tuomioja2. Tarja Halonen3. sekalainen seurakunta muita tunnettuja demareita, esimerkiksi Tommy Tabermann, Jutta Urpilainen, Lauri Ihalainen, Raimo Sailas, Olof Palme ja Väinö Tanner

Bubbling under: Äiti Teresa, Sokrates ja Bill Clinton

1. Olen ensisijaisesti...oman kotikuntani asukas(ts. esim. kuopiolainen) 20%suomalainen 36%eurooppalainen 20%maailmankansalainen 24%

3. Avaan banaanin…

Banaanin voi avata joko kärjestä (josta kädelliset sukulaisemmekin sen avaavat) tai vaihtoehtoisesti kahvasta, joka yhdistää yksittäisen banaanin terttuun. Vastaajien enemmistö, 72 %, suosii kahvalähestymistapaa. Yksi vastaajista ilmoitti, että ei avaa banaania lainkaan (syö sen kenties kuorineen).

4. Kuinka monta kokousta normiviikolla? Niin sanotuille normaaleille ihmisille kokous ei ehkä ole ensisijainen sosiaalisen kanssakäymisen muoto, mutta nuoret ehdokkaamme kyllä ravaavat niissä kiitettävästi. Kysyttäessä kuinka moneen kokoukseen ehdokkaat osallistuvat itselleen tyypillisen viikon aikana peräti 20 % ilmoitti kokoustavansa vähintään seitsemän kertaa viikossa, siis keskimäärin jokaisena viikon päivänä!

En yhteenkään 0%1 12%2-3 40%4-6 28%7 tai enemmän 20%

LIPPU 1 / 2015 19

7. Sijoittuminen poliittisella kartalla

Internetin politiikkatesteistä tuttu Nolanin kartta on eräs tapa mallintaa poliittisia vaihtoehtoja ja niiden keskinäisiä suhteita. Kartta on perinteistä vasemmisto─oikeisto -janaa monipuolisempi, sillä se muodostuu kahdesta akselista, jotka ovat ta-loudellinen toimintavapaus ja henkilökohtainen vapaus. Nuori demariehdokas on Nolanin kartan mukaan keskimäärin arvoliberaali sosialisti.

8. Mieluisin hallituskumppani

Jos nuorilta demariehdokkailta kysy-tään, vaalien jälkeisen hallituspoh-jan perustukset ovat jo selvillä – vain punamulta kelpaa. Kolmesta muusta suuresta puolueesta nuorille ylivoimai-sesti mieluisin hallituskumppani on keskusta (92 % vastaajista piti keskus-taa miellyttävämpänä hallituskump-panina kuin kokoomusta tai perussuo-malaisia).

10. Kissat vai koirat?

koiraihminen 72%kissaihminen 28%

9. Poliittiset pähkinät

JAA!Minun Suomeni on kansainvälinen (JAA 100%)Yhtenäinen toinen aste (JAA 64%, EI 28%, POISSA 8%)Ydinvoima (JAA 48%, EI 40%, POISSA 12%)Yksikanavainen terveydenhuolto (JAA 80%, EI 12%, POISSA 8%)EU-jäsenyys on ollut Suomelle hyvä asia (JAA 92 %, POISSA 8%)Kaikille yhteinen kansalaispalvelus (JAA 56%, EI 44%)Uskonnon opetus korvattava katsomusaineella (JAA 80%, EI 20%) EI!Viinit maitokauppaan! (JAA 48%, EI 52%)NATO (JAA 8%, EI 92%)Äänioikeus 16-vuotiaille (JAA 20%, EI 76%, POISSA 4%)Palveluseteli (JAA 24%, EI 72%, POISSA 4%)Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuuSuomessa tarpeeksi hyvin (JAA 8%, EI 92%)

6. Hymytytöt ja –pojat

minulle on myönnetty Hymytyttö-palkinto 8%minulle on myönnetty Hymypoika-palkinto 12%minulle ei ole myönnetty kumpaakaan 44%tällaisia palkintoja ei pitäisi myöntääkouluissa lainkaan 48%

5. Kun lasi on puolillaan, se on…

puoliksi täynnä 76%puoliksi tyhjä 24%

+. Lisäksi nuori demariehdokas keskimäärin…… on 165,6cm pitkä.… hänen lempiaineensa peruskoulussa oli historia tai yhteiskuntaoppi.… ei kehtaa myöntää olevansa kovin paheellinen (mainituista salatuista paheista rajuin oli tupakointi, lässyimmästä päästä taas olivat telkkarin katsominen ja suklaa).… on omasta mielestään huumorintajuinen, iloinen, vastuullinen ja ahkera.… ei ole mikään suuri kulinaristi (keittiöbravuureina mainittiin muun muassa syöminen, lounasseteli ja nakkipitsa).… on sitä mieltä, että nuoria pitäisi kuunnella päätöksenteossa nykyistä enemmän.

20 LIPPU 1 / 2015

KESKI-SUOMI

HANNA HUUMONEN / 26 / OPISKELIJA, RYHMÄLIIKUNNAN OHJAAJA / JYVÄSKYLÄ

Minulle tärkeintä on tasa-arvo, hyvinvointi ja ihmisoikeudet. Kaikilla suomalaisilla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus päästä sujuvasti terveydenhuollon piiriin. Köyhyys poistetaan luomalla työpaikkoja. Työpaikko-ja luodaan mahdollistamalla pk-yritysten ku-koistava toiminta. Lasikattoja tulee murtaa määrätietoisesti. Suomessa on tunnustetta-va kolmas sukupuoli ja taattava yhtäläiset

oikeudet kaikille sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille.www.hannahuumonen.fi @HannaHuumonen

JASMINE SALORANTA / 22 / YLIOPPILAS, ELÄKELÄINEN / JYVÄSKYLÄ

Vapaaehtoistyötä, vertaistukea, hallitustoi-mintaa, liikuntaa ja kirjoittamista sekä ne tärkeimmät, läheiseni. Erilainen tavallinen elämä, joka sai minut ehdokkaaksi vaaleihin. Haluan näyttää, että kaikki on mahdollista. Haluan edistää hyvinvoivaa Suomea. Ta-savertainen ja turvallinen elämä on jokai-sen ihmisen oikeus. Elämästä on tehtävä elämisen arvoinen taustoihin katsomatta.

Tehdään yhdessä reilua politiikkaa! www.jassueduskuntaan.fi @japukka (Instagram)

OULU

INKA HOKKANEN / 28 / MYYNTINEUVOTTELIJA, SAIRAAN-HOITAJAOPISKELIJA / KUUSAMO

Arjessa olen huomannut eriarvoisuu-den kasvaneen. Olen huolissani alueiden eriarvoistumisesta. Me Pohjois-Suomessa haluamme elää ja yrittää, tarvitsemme elinvoimaisia hankkeita ja investointeja, pysyäkseen osana tasa-arvoista Suomea.Tarvitsemme työtä ja koulutusta. Tärke-ää minulle on ihmisten välinen tasa-arvo. Jokaisella on syntyessään olemassa jakama-

ton ihmisarvo ja jokaiselle on löydyttävä jokin rooli, paikka yhteiskunnassa. Taistelen syrjäytymistä vastaan.www.facebook.com/inkaehdolla

HENRI KYLEN / 27 / SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN PÄÄLLIKKÖ / OULU

Digitaalinen, esteetön, välittävä ja yhdenver-tainen tulevaisuus on mun juttu. Henkilön tausta ei saa vaikuttaa mahdollisuuksiin tai asemaan yhteiskunnassa. Yksikään lapsi tai nuori ei saa pudota yhteiskunnan sivurai-teelle.Haluan helpottaa pienyrittäjien työtä ja toimeentuloa, ja turvata heidän selustansa sosiaaliturvan parantamisella. Harmaan

talouden ja veronkierron kitkeminen asettaa kaikki yrittäjät samalle viivalle.www.henrikylen.fi @henrikylen

ASKO ALASALMI / 30 / HUOLTOMIES, TYÖSUOJELUVALTUU-TETTU / SIIKALATVA

Huoltomies eduskuntaan. Olen tottunut työssäni siihen, että asiat hoidetaan. Sään-nöllisellä huolenpidolla saadaan paras tulos. Tämä pätee myös politiikassa.Kasvua ei synny työtahtia kiristämällä. Uudet työpaikat syntyvät hyödyntämällä vahvuuksiamme, korkeaa osaamista. Perus-teollisuus täytyy säilyttää vahvana, sillä se on Suomen talouden selkäranka.

www.alasalmi.info @askoalasalmi

PÄIVI IIVONEN / 27 / ASIANTUNTIJA, PIENYRITTÄJÄ / RAAHE

Olen ollut aktiivinen toimija jo nuorena, ja toiminut mm. opiskelijapoliittisissa järjes-töissä. Minulle tärkeitä teemoja ovat etenkin nuorten tulevaisuus, työntekijöiden asema, yrittäjyys, terveys- ja hoivapalvelut sekä eläinten oikeudet. Lyhyesti: Olen toiminnan nainen, jolla on aito halu vaikuttaa. Pyrin edesauttamaan näkyviä ja todellisia uudis-tuksia.

www.iivonenpaivi.fi @PaiviIivonen

MIIKKA-AUKUSTI HEISKANEN / 27 / VIESTINNÄN OPISKELIJA, PORTSARI / OULU

Olen pitkään tehnyt töitä nuoria aikuisia koskevien kysymysten parissa. Ehdokkaana painotan eritoten joustavaa opiskelijaelä-mää, jonka aikana ja jälkeen työelämään osallistuminen on mahdollisimman nopeaa ja helppoa. Tämä tarkoittaa pätkätöistä ja alipalkkauksesta eroon pääsemistä. Palvelu-alojen AY-aktiivina haluan myös uudistuksia Suomen elintarvike- ja ravintolalainsäädän-

töön. Poliittisella kartalla sijoitun hyvin vasemmalle hieman liberaalina.http://heiskanen.d-blog.fi/ @Miikka_Aukusti

LAPPI

JANNE OLSEN / 30 / SOSIONOMI / TORNIO

Olen torniolainen 30-vuotias perheenisä ja kaupunginvaltuutettu. Ammatiltani olen sosionomi (AMK) ja olen luonut työurani so-siaalialan eri tehtävissä. Eduskuntavaaleissa erityisiä teemojani ovat lapsiperheet, nuoret / nuoret aikuiset sekä ikäihmiset. Pidän tär-keänä ennaltaehkäisevän työn kehittämistä ja siihen satsaamista iästä riippumatta. Kan-salaisten hyvinvointi ennen kaikkea!

Facebook: Janne Olsen

LIPPU 1 / 2015 21

Demokratia on parhaimmillaan vaalien aikana. Tämä kannattaa kirjoittaa ylös, sillä kampanjaviikoilla asia unohtuu aivan varmasti. Vaalikampanjan rakentamisvaiheessa pintaan nostetaan väkisin gallupit. Pääministerit ja muut päälliköt leivotaan mielipidemittauksissa. Näiden listojen pohjalta media jakaa puheenvuoroja. Jos ei ole gallupkärjessä, sananvalta jää kapeammaksi.

Itse vaalipäivää lähestyttäessä kansan-vallan juhlaa vääristää yksi tai kaksi älyttömyyttä. Joku onnistuu villitse-mään väen teemalla, jolla ei välttämättä

ole valittavan toimielimen kanssa mitään teke-mistä. Tai jos päätöksen tekemisen valtaa on, vaihtoehdot eivät oikeasti ole tarjolla. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset äänes-tyttivät kansaa Kreikan tukipaketista. Tai siis olivat äänestyttävinään. Ei perussuomalaisilla oikeasti ollut reipasta ja railakasta mielipidettä, jonka perusteella olisimme marssineet ulos EU:sta tai eurosta.

Seuraavat vaalit voisivat kuitenkin mennä vähän paremminkin. Näyttää siltä, että vies-tinnän ja viestin palikat menevät samoin päin. Mielikuvat ja asiat tukevat toisiaan. Pääministeri

Stubb aloitti hyvin, meidän kannaltamme. Hän otti ja moitti konsensusta. Sanoi, että rikki on ja kokoomus ei enää ala. Jos työmarkkinajärjestöt sopivat eläkepaketista – tai jostain muusta paketista – ei sopu kelpaa kokoomukselle. Vastak-

kainasettelun aika on tullut!Hyvä. Meistä demareista syyte konsensushenkisyy-

destä irrottaa tunnustuksen ilman kovistelua. Olemme syyllisiä yhteistyöhakuisuuteen. Kysymme parin mil-joonan palkansaajan järjestöiltä ja kysymme nämä pal-kansaajat työllistävien yritysten järjestöltä, mitä niiden mielestä pitää tehdä. SDP:n mellakka- ja autonkaato-

osastot ovat sen verran vajaalukuisia ettei epäkon-sensusmaista tuttu katujen kutsu meitä koukuta.

On se pääministeri hiukan koettanut vaalituot-teen takaisinvetoa, mutta kyllä sitä tahnaa on hankala saada takaisin tuubiin.

No, sitten tämä melkein-pääministeri-Sipilä. Olen jossakin sanonut, että liikemies–Sipilän idolisointi on kuin ihanassa Italiassa, jossa ajateltiin Berlusconin hoitavan maan raha-

asiat, kun on kerran omatkin hoitanut. Sipilä ei näytä Berlosconilta ja uskon, että muutkin henki-lökohtaiset ominaisuudet erottavat enemmän kuin yhdistävät.

Sipilä on kuitenkin uinut itse verkkoon. Oulus-sa, puheenjohtajaseminaarissa Sipilä erottautui koko muusta katraasta sanomalla, että maata voi johtaa kuin yritystä. Sen jälkeen hän on Financial Timesille kertonut ihan samaa: uusi hallitus on maan johtoryhmä, jossa on 12–14 ministeriä, jotka raportoivat hänelle.

Hyvä. Ensinnäkin: sosialidemokraattiset ministerit raportoivat puolueelle ja kansalaisille. Asiat tehdään niin kuin sovitaan, eikä niin kuin toimitusjohtaja käskee. Toiseksi ─ ja tässä tulee se kohta, joka yhdistää mielikuvat ja tosiasiat oikein ─: Suomi ei ole yritys! Suomea ei johdeta omista-jien edun mukaan. Ja jos Suomeen sijoitettu pää-oma ei tuota tarpeeksi, sitä ei pilkota eikä myydä eniten tarjoavalle. LIPPU

DEMARIT PÄRJÄÄVÄT, SILLÄ TULEVAT VAALIT RATKAISTAAN ASIAPOHJALTATEKSTI: Tytti Tuppurainen, SDP:n vaalipäällikkö

MARIA-RIITTA MÄLLINEN / 28 / JATKO-OPISKELIJA, FM / ROVANIEMI

Olen tutkijanalku ja ikuinen maailman-parantaja. Rakastan retkeilyä ja runoja: lumikengät heilahtavat usein jalkaan ja matkustellessa runosuoni sykkii. Tavoitte-len inhimillisempää arkea kaikille, siis ei nollatuntisopimuksille ja koulukiusaamiselle vaan jokaiselle mahdollisuutta kouluttautua ja tehdä omaa unelmaduunia. Parasta poli-tiikkaa on se, jonka ansiosta jokainen pysyy

kelkan kyydissä.www.mariariitta.net @mariariitta

MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI / 24 / OPISKELIJA / ROVANIEMI

Olen nuori demari Lapista. Minulle tärkeintä on, että yhteiskunta antaa jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden pärjätä elämäs-sä, riippumatta ihmisen lähtökohdista. Kiinnostuin politiikasta neljä vuotta sitten, kun viime vaalien aikaan olin työttömänä Rovaniemellä ja mietin, että mitä elämälläni tekisin. Lähdin opiskelemaan ja päädyin mukaan Demarinuorten toimintaan. Ensi

vaalikaudella pitää ratkaista nuorisotyöttömyys ja parantaa koulutusjärjestelmää.www.mikkel.fi @nakkalajarvi

22 LIPPU 1 / 2015

Mistä ajatus Turku-Pietari-yhteistyöhön lähti liikkeelle? Suomen Demarinuorten delegaatio tutustui pietarilaisiin tovereihin Saksan Dort-mundissa vuonna 2013 pidetyssä Worker’s

Youth Festival -tapahtumassa. Silloin syntyi ajatus yhteis-työtapaamisesta, ja sitä lähti edistämään pietarilaisten osalta erityisesti Aleksandr Beliaev. Elokuussa 2014 Arthur Lomarainen ja kouvolalainen Sami Sirén tapasivat Alek-sandrin uudelleen Pietarissa, ja Turun-vierailun aikataulu lyötiin lukkoon.

Suomen osalta tapahtuman järjestivät yhteistyössä Turun Demarinuoret ja Turun kansainvälinen sosialide-mokraattinen yhdistys, ja tapahtuman koordinaattoreina toimivat Arthur Lomarainen ja Juuso Suutari. Venäjän delegaatioon vuorostaan kuului viisi Venäjän sosialidemo-kraattisen nuorisoliiton jäsentä Pietarista.

Vaikka Venäjän ja Euroopan suhteita kiristääkin Uk-rainan kriisi, on hyvien naapuriyhteyksien ylläpitäminen tärkeää erityisesti suomalaisille jo pitkän yhteisemme rajammekin takia. Parhaimmillaan kosketus länsimaiseen oikeusvaltioon ja demokratiaan myös tukee Venäjän kan-salaisyhteiskuntaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Erityisesti kontakti Venäjän oppositioon, kuten tässä tapauksessa sosialidemokraatteihin, voi vaikuttaa positiivisesti maan oloihin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että suomalaisten ei kannata yrittää kertoa ulkomaalaisille miten heidän tulisi toimia, vaan ennemmin esitellä suomalaisia toimintatapoja esimerkkeinä, ja antaa muiden tehdä omat valintansa siitä, mitä esimerkkejä he haluavat jäljitellä ja mitkä hylätä.

Vierailu ei ollut vain yksisuuntaista tiedonvälitystä suo-malaisilta venäläisille, vaan myös suomalaiset osallistujat saivat erittäin hyödyllistä näkökulmaa ja lisätietoa sekä Venäjän oloista ja poliittisesta tilanteesta että venäläis-

Turussa pidettiin marraskuun alussa paikallisten ja pietarilaisten nuorten sosialidemokraattien tapaaminen, jonka tarkoituksena oli luoda jatkuvia suhteita ja yhteistyötä kahden naapurimaan nuorisotoimijoiden välille. Turku ja Pietari ovat olleet pitkään ystävyyskaupunkeja, ja molempia kaupunkeja yhdistää asema maansa kulttuurillisena keskuksena ja entisenä pääkaupunkina, joten yhteistyö myös poliittisten nuorisojärjestöjen kesken tuntui varsin luonnolliselta. Tapaamisessa opittiin uutta − puolin ja toisin.

VENÄJÄLLÄ EI OLE HELPPOA OLLA DEMARITEKSTI: Arthur Lomarainen ja Juuso Suutari

LIPPU 1 / 2015 23

ten asenteista Ukrainan kriisiin. Erityisesti pietarilaisten nuorten esittämä katsaus Venäjän opposition ongelmiin ja kohtaamaan poliittiseen syrjintään ja väkivaltaan oli pysäyttävä kokemus Suomen demokraattisen kansalaisyh-teiskunnan kasvatille.

SUOMEN TULKINNAT UKRAINAN KRIISISTÄ KIINNOSTIVAT

Vierailu kesti neljä päivää, ja tiiviiseen ohjelmaan kuului muun muassa vastaanotto Turun kaupungintalolla kaupun-ginvaltuuston puheenjohtajan Seppo Lehtisen vieraana, tutustuminen turkulaiseen valtuustotoimintaan, vierailu paikallisella työväentalolla sekä eduskuntavaaliehdokas Nelli Baranin katsaus sosialidemokraattiseen naistoimin-taan. Työväentalolla kuultiin myös poliittinen tilannekatsa-us Turun SDP:n puheenjohtajalta Toni Eklundilta.

Venäläiset majoittuivat Ruissalossa sijaitsevassa Metal-liliiton ao1:n mökissä, jossa myös osa ohjelmasta järjestet-tiin. Virallisen ohjelman päätyttyä mökillä oli mahdollisuus jatkaa poliittisen keskustelun, saunomisen ja vapaamman illanvieton muodossa, ja ennen lähtöään pietarilaiset pääsi-vät nauttimaan myös turkulaisesta yöelämästä.

Ennen saapumista Turkuun vierailtiin myös puoluetoi-mistolla Helsingissä, ja kuultiin puoluesihteeri Reijo Paa-nasta, ulkoministeri Erkki Tuomiojaa sekä Demarinuorista pääsihteeri Miikka Lönnqvistia ja tiedottaja Iida Vallinia. Yhteisenä kielenä käytettiin englantia, ja venäläiset vieraat kyselivät innokkaasti lisätietoja suomalaisilta poliitikoilta ja järjestötoimijoilta. Erityistä kiinnostusta herätti ulkomi-nisteri Tuomiojan katsaus Ukrainan kriisin tilanteeseen ja EU−Venäjä-suhteisiin. Kysymykseen ”mihin uutislähteisiin Suomen ulkoministeriö luottaa?” Tuomioja vastasi ”ei mi-hinkään, vaan kaikki on tarkistettava perusteellisesti”.

Ohjelmaa järjestettäessä kiinnitettiin huomiota siihen, että venäläisille vieraille annettiin laajasti tietoa Suomen poliittisesta järjestelmästä kaikilla eri tasoilla: kunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myös ammattiyhdis-tysliikettä käytiin läpi kahden puhujan voimin: eduskun-tavaaliehdokas ja Raision valtuuston puheenjohtaja Janne Laulumaa esitteli suomalaista ay-liikettä laajemmin, JHL:n Roby Mountrakis puolestaan kertoi oman ammattiliittonsa ja sen demarinuorten toiminnasta. Lisäksi Nuorten kotkien kansainvälistä solidaarisuustoimintaa esitteli pitkän linjan sosialidemokraatti ja Venäjän-kävijä, itse Tuomo ”Nallevaa-ri” Saarinen.

PUOLUE MENI, VAIN NUORISOJÄRJESTÖ JÄI

Pietarilaiset nuoret esittelivät suomalaisille myös omaa organisaatiotaan ja sen toimintaa, sekä oman maansa poliittista tilannetta. Osa vieraista oli ollut ehdokkaina Pietarin duuman eli paikallisen valtuuston vaaleissa aikai-semmin syksyllä, joten heillä oli tuoretta ja omakohtaista kokemusta siitä, miten Venäjän poliittista järjestelmää ei voi missään nimessä pitää demokraattisena. Vieraiden kokemuksen mukaan järjestelmällinen ja räikeä vaalivilppi

oli näissäkin vaaleissa arkipäivää eikä opposition edustajilla ollut käytännössä mitään mahdollisuutta menestyä Putinin hyväksymiä ehdokkaita vastaan.

Venäjän sosialidemokraattien osalta tilannetta hanka-loittaa entisestään se, että Neuvostoliiton entisen johtajan Mihail Gorbatsovin vuonna 2001 perustama sosialide-mokraattinen puolue lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Virallisesti lakkauttamisen syyksi annettiin ”liian pieni jäsenmäärä”. Pietarilaiset vieraat edustivat siis poliittista nuorisojärjestöä, jonka emopuolue oli lakannut olemasta. Tämän vuoksi he eivät voineet vaaleissa edustaa omaa puoluettaan vaan joutuivat asettumaan toisten puo-lueiden ehdokkaiksi. Puolueista riippumattomia ehdokkaita ei ole mahdollista Venäjän vaaleissa asettaa.

Tapahtuma oli kaikille osanottajille – niin venäläisille kuin suomalaisillekin – erittäin antoisa ja täynnä poliittisia keskusteluja. Käytännön järjestelyt sujuivat yllättävänkin kivuttomasti, mistä suuri kiitos erityisesti Turun Demari-nuorille ja sen puheenjohtajalle Kati Saariselle, sekä kaikille puhujavieraille ja muille yhteistyötahoille. Aloite yhteistyös-tä poiki myös jatkoa, sillä vuoden 2015 aikana on tarkoitus jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä kutsumalla pietarilaisia nuoria sosialidemokraatteja jälleen vieraaksi Turkuun. Toiveissa on, että tapaamisesta saataisiin jokavuotinen perinne, ja että aikanaan päästäisiin vierailemaan myös toiseen suuntaan, Turusta Pietariin. LIPPU

”Meidän vierailumme Suomeen oli erittäin mukava. Saimme tilaisuuden päästä juttelemaan puoluejoh-don kanssa ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa. Saimme tilaisuuden nähdä, miten toimii todellinen sosialidemokraattinen puolue valtiossa, jossa on yksi maailman korkeimmista elintasoista. Kaikki kuule-mamme puhujat ja heidän aiheensa olivat mielenkiin-toisia, ajankohtaisia ja meille opettavaisia.

Kaksi tapausta jäivät matkalta erityisesti mieleeni:

Asuimme upeassa Ruissalossa Metalliliiton mökillä. Kävin aamuisin lenkillä, ja yhtenä aamuna tajusin, että unohdin mökin oven auki. Mökin ympärillä ei ol-lut aitausta eikä mikään muuria, joka estäisi rosvoja. Kuitenkaan mitään pahaa ei käynyt, koska Suomessa köyhillä ei ole tarvetta varastaa saadakseen rahaa ruokaan. Sosialidemokraattisessa yhteiskunnassa työttömät saavat tukea. Näin ihmisten väliset tuloerot tasaantuvat ja ryöstelemisen tarve poistuu. Rikolli-suuskin vähenee. Suomi on hyvä esimerkki tästä.

Viimeisenä yönä kävimme tutustumassa paikalli-seen yökerhoon, jonka jälkeen kävimme syömässä kebabia. Myyjä unohti tarjota ostoksista kuittia ja yksi meidän suomalaisista ystävistämme huomautti asiasta. Suomessa on laki, jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada maksusta kuitti ja myyjällä taas on velvollisuus antaa sellainen. Kuitti todistaa, että ra-haa ei mene kassan ohi ja verot tulevat maksetuiksi. Verot taas menevät opetukseen, terveydenhuoltoon, joukkoliikenteeseen ja infraan. Positiivisesti yllätyin, että aamuviideltä, kotimatkalla yökerhosta kansalai-nen ajattelee tämän lain noudattamisesta!”- Sergei Troshin

“VIERAIDEN KOKEMUKSEN MUKAAN JÄRJESTELMÄLLINEN JA RÄIKEÄ VAALIVILPPI

OLI NÄISSÄKIN VAALEISSA ARKIPÄIVÄÄ EIKÄ OPPOSITION EDUSTAJILLA OLLUT

KÄYTÄNNÖSSÄ MITÄÄN MAHDOLLISUUTTA MENESTYÄ PUTININ HYVÄKSYMIÄ EHDOKKAITA

VASTAAN.”

24 LIPPU 1 / 2015

90-luvulla Venäjällä lastentarhantädin palkka saatettiin maksaa rahan sijasta hedelmäsäilykkeinä - jos maksettiin ollenkaan. Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti sekasorron vuosikymmenen, jolloin rahan arvo romahti, massatyöttö-myys kukoisti ja yhteiskunta ympäriltä käytännössä haihtui pois.

90-luku oli myös se vuosikymmen, jolloin Venäjää py-rittiin demokratisoimaan. Kyse oli kuitenkin pikemminkin valtion omaisuuden yksityistämisaallosta, josta hyötyivät harvat ja valitut. Tämän vuoksi uskoa demokraattiseen päätöksentekoon ja vaaleilla valittuihin poliitikkoihin ei edelleenkään ole. Älykkyyden merkkinä pidetään sitä, ettei usko kehenkään.

Pitkän sekasorron ja kurjuuden jälkeen Putin nousi presidentiksi ja maan elintaso nousi kohisten. Uusi yhteis-kuntajärjestys on luonut turvaa ja vakautta. Vaikka Puti-nin aikainen talouskasvu johtuu enemmän öljyn hinnan kehityksestä kuin presidentin itsensä toimista, ovat ajat tavallisille venäläisille huomattavasti paremmat. Se, että palkka maksetaan ajallaan, on olennaisempaa kuin se, että maa on edelleen vakavasti riippuvainen ailahtelevista raaka-ainemarkkinoista.

Putin on antanut venäläisille kaksi heidän eniten kaipaa-maansa asiaa: vakautta ja vaurautta. Vaikka yhteiskunnan kehitys ei kaikilta osin miellytäkään kansalaisia, ei parem-paakaan vaihtoehtoa presidentiksi ole nähtävillä.

Kniivilän kirja myös osoittaa, kuinka nopeasti asiat Venä-jällä nyt muuttuvat. Pakotteet ja ruplan kurssin romahdus laittavat miettimään uudestaan, asettuuko Putin ehdolle myös vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tai tuleeko hän valituksi. LIPPU

mitä näemme, syömme ja luemme. Varsinaisia kuvajourna-listeja meistä tulee, kun lisäämme päivityksemme yhtey-teen kuvan tai kaksi. Kun päivityksemme perään naputte-lemme vielä hashtagin, liitämme kommenttimme osaksi laajempaa keskusteluketjua ja vuorovaikutuksen verkostoa.

Kaikesta päätellen voisi luulla, että elämme monella tapaa sananvapauden kulta-aikaa. Näin ei kuitenkaan ole, jos tarkastelemme sanavapauden tilaa globaalisti.

Sananvapaus on maailmassa harvinainen etuus. Maa-pallon seitsemästä miljardista asukkaasta vain yksi miljardi elää yhteiskunnissa, joissa sananvapaus on edes tyydyttä-vällä tasolla turvattu. Suurimmalle osalle maailman väes-töstä sananvapaus ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Sananvapauden puolustaminen vaatii rohkeutta, sillä se ei aina ole helppoa. Aasiassa moni ilmaisunvapauden puolesta kampanjoinut aktivisti istuu kotiarestissa. Venäjäl-lä valtapuolueen kritisointi voi johtaa pitkään vankeustuo-mioon.

Suomessa sananvapauden tila on hyvä. Kuulumme siihen miljardiin maailman väestöstä, jotka saavat nauttia ilmaisunvapaudesta ja sen mukanaan tuomasta vapaasta tiedonvälityksestä. Olosuhteitamme ei kuitenkaan tule ottaa itsestäänselvyytenä.

Paitsi eurooppalaisen yhteiskuntapolitiikan, myös EU:n jäsenvaltioiden on otettava vahvemmin kantaa sananva-pauden puolesta globaalisti. Kauppaneuvottelujen, asekau-pan ja valtioidenvälisen diplomatian on entistä selkeämmin painostettava sananvapautta eteenpäin alueilla, joissa se ei vielä riittävällä tasolla toteudu. Jokainen maailman kansalainen ansaitsee päästä aidon sananvapauden piiriin. LIPPU

VENÄJÄ, VENÄJÄ JAVENÄJÄTEKSTI: Petra Peltonen

Kniivilä, Kalle (2014): Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö Into Kustannus Alkuperäisteos: Putins folk – Rysslands tysta majoritet 240 s.

Puolustusministeri Jyri Häkämies herätti vuonna 2007 kohun, kun hän määritteli Suomen keskei-simmiksi turvallisuushaasteiksi Venäjän, Venäjän ja Venäjän. Tämän jälkeen olemme hämmästel-

leet ainakin itänaapurimme demokratiakehitystä, kansa-laisyhteiskunnan surkastumista ja useampia sotatoimia Venäjän rajamailla.

Kalle Kniivilän vuonna 2014 julkaistu kirja Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö valottaa tavallisten venäläis-ten ajatusmaailmaa. Miksi Venäjä tuntuu kulkevan väärään suuntaan? Miten Putin voi olla niin suosittu? Miksi homo-propagandalaki hyväksyttiin?

Harva parikymppinen suomalainen käsittää, että vielä

SANANVAPAUS TARVITSEE PUOLUSTAJANSATEKSTI: Eemeli Peltonen, järvenpääläinen kaupunginval-tuutettu ja Demarinuorten liittohallituksen jäsen

Hyvälle yhteiskunnalle on löydettävissä monenlai-sia mittareita. Taloudellisen kasvun, ekologisen kestävyyden ja kapeiden tuloerojen rinnalle on helppoa nostaa sananvapaus keskeiseksi

yhteiskunnan hyvinvoinnin mittariksi. Sananvapauden tila yhteiskunnassa kertoo paljon paitsi kansalaisten vapaudes-ta, myös valtion kyvystä sietää kritiikkiä sekä vaihtoehtoisia mielipiteitä.

Toimittajien sanotaan olevan maailman parasta seu-raa. Toimittajat kun tietävät maailman asioista juuri sen verran, että pystyvät rupattelemaan vaivatta aiheesta kuin aiheesta. Siinä missä asiantuntijat tietävät vähästä paljon, toimittajat tietävät paljosta vähän.

Toimittajat muodostavat myös yhden yhteiskunnan tär-keimmistä ammattikunnista. Ilman toimittajia ei olisi vapaa-ta tiedonvälitystä, avointa demokratiaa tai kansalaisilleen vastuullista hallitusta. Voidaan oikeutetusti väittää, että toimittajat ylläpitävät ja säilyttävät sananvapautta silloin-kin, kun oma huomiomme on jossakin aivan muualla.

2000-luvun valtava muutos tiedonvälityksessä on tehnyt tavallaan meistä kaikista toimittajia. Twitterin ja Facebookin välityksellä välitämme eteenpäin eheitä tekstikokonaisuuk-sia arjessamme kohtaamistamme asioista, sekä arkipäiväi-sistä ajatuksistamme. Raportoimme väsymättömästi siitä,

KOLUMNI

LIPPU 1 / 2015 25

OUT:

Pellavahousut

Pellava on kesävaatteisiin soveltuva huokoinen materiaali, eikä siksi sovellu oikein talvikäyttöön. Suoraan sanottuna en edes usko että kovin moni käyttää pellavapöksyjä talvel-la, mutta kun joukossamme elää aika vilkkaita veijareita, on järkevää mainita, että pellavahousut ovat tähän vuodenai-kaan pannassa.

Sooloilu

Soolona lentäminen ei ole vaalien lähestyessä lainkaan suotavaa, vaan nyt pitää pelata joukkuepeliä. Jokainen ehdokas on vain niin vahva kuin miten vahva kampanja kullakin on. Puhumattakaan siitä, että jokaisen ehdokkaan yksilökampanjan tulema muodostaa listan tuloksen, mikä on oikeastaan se, millä on merkitystä.

Toppahousut

Leuto talvi mahdollistaa kevyemmän vaatetuksen. Tilan-teesta on otettava kaikki irti ja siksi ei pidä pukeutua liian raskaasti. Toppahousut ovat tyylittömin talvivaatekappale, jonka käytön kyllä vähän ymmärtää, jos on kylmä. Muutoin ei. Anonyyminä pysyttelevä allekirjoittanut ei ole muuten tainnut omistaa toppahousuja yli viiteentoista vuoteen.

IN:

Teemallinen kampanjavaatetus

Kampanjoidessa tulee näyttää siltä, että on kampanjoi-massa. Yhdenmukaisesta vaatetuksesta ei välttämättä saa automaattisesti papukaijamerkkiä, mutta pisteitä siitä kyllä ropisee. Ulkoisen vaatetuksen lisäksi on syytä muistaa myös päällysvaatteiden alla oleva vaatetus.Vain amatöörit lähtevät torille seisomaan liian kevyissä kengissä ja ilman, että on tykkejä jalassa.

Vaalikuume

Jokaisen itseään kunnioittavan demarin tulisi tässä vai-heessa olla vähintäänkin 37,5 asteen vaalikuumeessa, siis vähintään. Tosidemareilla on oikeastaan tässä vaiheessa peliä vaalihinkuyskä ja vaalilepra. Edellämainitut taudit ai-heuttavat maanista kampanjointia, jännitystärinää ja hullua ajatustyötä, tunne on kuin olisi muurahaispesä aivoissa. Hiihtoasusteet

Lajinmukainen pukeutuminen on kaikki kaikessa, ja hiihto on kaikin puolin hieno laji. Nyt on viimeiset hetket näyttää hyvältä talvella trikoissa, ja tästä on otettava kaikki irti. Hiihdossa mennään aina perinteisellä, kelloa vastaan ja verenmaku suussa. Samaa strategiaa kannattaa hyödyntää myös vaalityössä, paitsi vähemmällä verenmaulla.

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN

Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen

näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IDA TALVINEN

”Oma ehdokas on jo selvillä, hän on porilainen Petteri Lahti. Olen myös mukana tekemässä hänen kampanjaansa ja aion osallis-tua hänen vaalitilaisuuksiinsa. Päädyin Petteriin, koska hän on ensinäkin loistava tyyppi ja toisekseen hänen kampanjansa rakentuu minulle tärkeän hyvin-vointiteeman ympärille.”

NINA KARJALAINEN

”Ehdokas on todellakin selvillä, sillä olen Miikka-Aukusti Heis-kasen vaalipäällikkö ja teemme yhdessä hänen kampanjaansa! Tunnen ja tiedän Miken hyvin, sillä meitä yhdistää vahva tausta ammattiyhdistysliikkeessä ja sen aihepiirin kysymykset kiinnosta-vat meitä molempia.”

JANINA KERTTULA

”Minunkin ehdokkaani on Miikka-Aukusti. Ehdokkaan ja hänen mielipiteidensä tuntemi-nen on minulle tärkeää, joten oli helppo lähteä jo entuudestaan huipputyypiksi tietämäni Miken taakse.”

KIRSI NIEMI

”Ehdokkaani on Hanna Huu-monen. Meillä on samanlainen arvomaailma ja monet Hannalle tärkeistä teemoista ovat läheisiä myös minulle. Pidän Hannas-sa myös siitä, että hän on niin aktiivinen eikä suostu hyssytte-lemään halutessaan parantaa maailmaa.”

ONKO OMA EHDOKAS JO LÖYTYNYT? MILLÄ PERUSTEELLA VALITSET EHDOKKAAN?

26 LIPPU 1 / 2015

alueensa merinäköalaksi. Yksi Etelä-Afrikan suurimmista townshipeista, eli slummeista on, Kapkaupungin Khayelit-sha. Nimi on xhosaa ja tarkoittaa uutta kotia. Khayelitsassa asuu virallisen tiedon mukaan yli 390 tuhatta ihmistä, Ocean View’ssa puolestaan 13 500 ihmistä. Koko Kapkaupungin väkiluku on 3,74 miljoonaa. Puhuttaessa slummeista on Ocean View pieni ja helposti hallittava yhteisö. Vertailuna todettakoon, että pääkaupunkimme Helsingin väkiluku on 622 tuhatta.

Vaikka rotuerottelun päättymisestä on aikaa yli kak-sikymmentä vuotta, ovat sen aiheuttamat arvet syvällä eteläafrikkalaisessa elämässä. Suurimmassa osassa rotuerot-telun synnyttämistä slummeista väestöstä yli 90 prosenttia on edelleen joko mustia tai värillisiä - riippuen siitä, mikä väestönosa alueelle aikanaan on eristetty. Köyhyys on Etelä-Afrikassa suuri ongelma ja etenkin slummeissa rikollisjen-gien toiminta kukoistaa. Nuorelle, joka syntyy slummiin, ei tulevaisuudessa ole mitään. Jengien luoma yhteisö antaa turvaa ja aseman maailmassa, jossa muuten on täysin yksin, ilman tulevaisuutta. Monelle slummissa asuvalle Kapkaupun-gin maamerkki Table Mountain on täysin vieras. Kun synnyt slummiin, elät slummissa.

NÄKEMÄTTÄ PARAS?

Turistille Kapkaupunki näyttäytyy sellaisena, kuin sen haluaa nähdä. On liian helppo matkustaa lentokentältä ho-tellin taksilla rikkaiden valkoisten alueelle, nauttia auringosta merenrannalla ja shoppailla rikkaalle väestölle ja turisteille tarkoitetuissa ostoskeskuksissa. Todellisuus moottoritien varrella sijaitsevista hökkelikylistä jää näkemättä.

Etelä-Afrikka, Nelson Mandelan sateenkaarivaltio, on kiilannut ykköseksi suurimpien tuloerojen maana. Seuraukset näkyvät eteläafrikkalaisten elämässä rikkaasta köyhään. Tuloerot eivät ole kenenkään etu.

Osallistuin marraskuussa 2014 nuorten ay-aktii-vien globaalikouluun eli YGAPiin (Young Global Awarness Program). Kurssi järjestettiin aurin-koisessa sateenkaarivaltiossa Etelä-Afrikassa.

Suurimman osan kurssista olin Kapkaupungissa, mutta muutaman päivän ajaksi pääsin tutustumaan myös toisen-laiseen Etelä-Afrikkaan, kun matkustimme ruotsalaisen toverin kanssa Ceresiin tutustumaan Women On Farms -järjestön toimintaan.

Odotin matkalta paljon. Vastassa tulisi olemaan täysin erilainen kulttuuri, johon voisin viedä mukanani terveisiä hyvinvointivaltio Suomesta. Etelä-Afrikan on sanottu muut-tavan vierailijaa ja hieman ylimielisesti odotin muuttuvani paremmaksi ihmiseksi kohdattuani kurjuutta, jollaista Suo-messa ei tunneta. Matka maailman toiselle laidalle muutti minua, mutta toisin kuin ajattelin.

Kun nyt kolme kuukautta matkan jälkeen mietin ko-kemaani on todettava, että päällimmäisenä mielessäni on eteläafrikkalainen asenne elämään. Puutteen ja sorron keskellä elävien ihmisten elämänasenteessa on paljon opit-tavaa, jos on samanlainen perusvalittaja kuin minä.

LAILLISESTA ROTUEROTTELUSTA NYKYPÄIVÄN SLUMMEIHIN

Etelä-Afrikka on kaunis maa, jolla on surullinen historia. Vuodesta 1948 aina vuoteen 1991 Etelä-Afrikassa vallit-si apartheid-politiikka eli laillinen rotuerottelu. Ihmiset jaoteltiin asuinalueille ihonvärin pohjalta. Mustat, valkoiset ja värilliset asutettiin omille alueilleen ja valtaosa kansasta joutui jättämään kotinsa.

Yksi erottelun aikana syntyneistä alueista on Ocean View. Yhteisön jäsenet olivat joutuneet jättämään kotinsa meren rannalla ja nimesivät uuden rantaviivattoman asuin-

AY-TOIMINTAA AURINGON ALLATEKSTI JA KUVAT: Milla Granlund

LIPPU 1 / 2015 27

Tuloerot luovat rikollisuutta, ja rehellisyyden nimissä on sanottava, että en ole koskaan elämäni aikana pelännyt henkeni puolesta yhtä paljon kuin eksyttyämme väärälle kadulle. Minne tahansa ympärilläni katsoin, näin nuorten miesten muodostamia porukoita. Tiesin, että täällä minun ei pitäisi olla ja minulla on laukussani jotain, jonka nuo nuoret haluavat. Toisaalta koin oloni monta kertaa tur-vallisemmaksi kulkiessani totaalisen köyhyyden keskellä hökkelikylässä kuin ostoksilla turistirysässä.

Köyhyyden ymmärtää Kapkaupungissa hyvin, kun tar-kastelee ympäristöään realistisesti ja tiedostaen. Yhtäällä ihmiset elävät kalleuksien keskellä, ostavat merkkivaatteita ja nauttivat kulinaristisista elämyksistä. Toisaalla ihmiset avaavat ovensa turisteille saadakseen edes muutaman ran-din (1 ZAR = 0,08 EUR). Meillä, joiden elämässä hyvinvointi ja tasa-arvo ovat arkipäivää, puhutaan tuloerojen kasvusta hyvänä asiana. On vaikea ymmärtää, kuinka yhteiskun-tarauhan järkkyminen, väkivalta ja kurjuus voisivat olla positiivisia asioita.

VAHVA KANSAINVÄLINEN TYÖVÄENLIIKE AY-TOIMINNAN SEL-KÄRANKANA

Taistellessamme työntekijöiden oikeuksista Suomessa, on maailmanlaajuinen vahva ay-liike keskiössä. Globaalissa maailmassa työt on yhä helpompi siirtää halvan työvoi-man maihin ja toisaalta me kulutamme tuotteita, joiden lähtömaassa ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Taistelemalla työntekijöiden oikeuksien puolesta maan jo-kaisessa kolkassa rakennamme vahvaa pohjaa kotimaiselle työlle, kun tuotannon siirtäminen kolmansiin maihin ei ole taloudellisesti kannattavaa. Toisaalta meillä kuluttajilla on vastuu siitä, mihin kulutamme ja mitä vaadimme tuottajilta. Kuluttamisen lopettaminen ei ole ratkaisu, vaan meidän on luotava painetta maahantuojiin, jotta nämä vaativat lähtömaahan inhimilliset työolot sekä palkan, jolla tulee toimeen.

Työskentelen itse ruoan ja viinin parissa ja olin tyyty-väinen päästyäni seuraamaan Women on Farmsin pro-jektia Kapkaupungin ulkopuolella. Vuonna 2012 farmeilla työskennelleet naiset aloittivat lakon ja vaativat itselleen parempaa korvausta työstä. Lopputuloksena useat työnte-kijät saivat lähtöpassit työstään. Maaseudulla asuville tämä tarkoittaa samalla asunnon menettämistä. Vierailimme erään lakon alullepanijan luona. Tämä nainen kertoi, ettei

saa enää mistään töitä, sillä tilalliset ajattelevat hänen tietä-vän vaikeuksia. Lähtiessämme takaisin majapaikkaamme näimme viinitiloilta slummiin saapuvia työntekijöitä. Ihmi-set oli lastattu lava-autojen kyytiin kuin lampaat. Etupenkil-lä istui kuljettaja. Työntekijöitä ei hyttiin oteta. Niiden, jotka eivät lava-autojen kyytiin mahtuneet, oli liftattava kotiin. Rikollisuuden täyttämässä maassa kyytiä kuitenkin harvoin saa. Raskasta työtä riistopalkalla tekevien työpäivät veny-vät yli puolen vuorokauden mittaisiksi heidän kävellessään kilometritolkulla töihin ja takaisin kotiin.

KORRUPTION TÄYTTÄMÄ MAA

Oikeuksiensa puolesta on vaikea taistella korruption

täyttämässä maassa. Maatilojen lakkoa edelsi Marikanan kaivostyöläisten aloittama työtaistelu parempien palkko-jen puolesta. Taisto vaati usean kaivostyöläisen hengen ja lakon alullepanijat joutuivat oikeuden eteen syytettyinä tapoista. Tapahtumien filmatisointi paljastaa kuolemien taustalla olleen vastapuolen ja mielenosoittajien toimineen rauhanomaisesti. Elokuvaa ei kuitenkaan ole esitetty jul-kisesta ja harvalla työläisellä on mahdollisuus Internetistä sitä katsoa.

UUTTA TOIVOA

Etelä-Afrikka on kaunis ja vieraanvarainen maa. Histori-

an taakka luo synkän varjon kulttuurin ja kansan ylle, mutta tulevaisuudessa on aina toivoa. Etelä-Afrikka muutti minua ja antoi paljon. Se näytti, mihin pitkin Eurooppaa nousussa oleva asenneilmapiiri voi johtaa ja kuinka yhteiskuntarauha on lopulta pienestä kiinni. Etelä-Afrikka näytti, että muutos on mahdollinen. Tarvitaan vain lujaa tahtoa sekä vahva rintama.

Globaalikoulu järjestetään jälleen loppuvuodesta 2015. Suosittelen jokaista hakemaan mukaan. Kurssilla pääsee kokemaan jotain ainutlaatuista. Etelä-Afrikka jätti jälkensä sydämeeni, jossa tulee aina olemaan paikka kurssikave-reilleni. LIPPU

28 LIPPU 1 / 2015

Ugandassa ja Keniassa kertomaan kohtaamistaan tai teke-mistään solidaarisuusteoista. Myös äärimmäisessä köy-hyydessä elävät ihmiset tukevat ja auttavat toisiaan, myös hyvin luovasti ja lukuisin eri keinoin, Nuikka pohtii.

NICARAGUAN PALKINTOMATKALLA TUTUSTUTAAN SOLIDAA-RISUUDEN TYÖHÖN

Kuka tahansa voi osallistua kampanjaan tekemällä tai bongaamalla solidaarisuusteon tai kertomalla itselle tehdystä solidaarisuusteosta videon, kuvan, tekstin tai pe-rinteisen postikortin muodossa. Solidaarisuusteot kootaan kampanjasivustolle (www.solidaarisuusteot.fi), jolla voi myös tutustua muiden tekoihin Suomesta ja maailmalta. Tällä hetkellä järjestö on kerännyt ihmisiltä lähes 2 000 solidaarisuustekoa.

Solidaarisuus täyttää ensi syksynä 45 vuotta, minkä kun-niaksi kaikkien vuonna 2015 solidaarisuustekonsa jakanei-den ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan matka Nicaraguaan. Onnekas voittaja pääsee tutustumaan läheltä

Solidaarisuuden kehitysyh-teistyöhön suomalaisen mat-katoimiston Jaakkola Toursin järjestämällä matkalla loppu-vuodesta 2016. Tavoitteena on, että solidaarisuustekoja on kertynyt 5 000 vuoden loppuun mennessä.

- Suomessa solidaarisuus-tekoja ja yhdessä tekemistä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Tekemällä

ihmisten välisen tuen ja ilahduttamisen näkyväksi voimme synnyttää uutta välittämistä ja suvaitsevaisuutta, Nuikka innostaa.

Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden Solidaarisuusteot-kampanja haastaa kaikki mukaan todistamaan, että valtaosa maailman ihmisistä on solidaarisia. Tavoitteena on kerätä 5 000 solidaarisuustekoa Suomesta ja maailmalta.

Solidaarisuuden kaksikielinen kampanja – Solidaa-risuusteot / Insatser för solidaritet – kannustaa ihmisiä tekemään, näkemään ja jakamaan arjen solidaarisuustekoja. Solidaarisuustekoja ovat kaikki

käytännön teot, joita ihmiset tai yhteisöt tekevät tukeak-seen tai ilahduttaakseen toisiaan.

- Solidaarisuudella on pitkä kokemus oikeudenmukai-suuden ja tasa-arvon edistämisestä köyhissä ja hauraissa maissa. Solidaarisuusteot-kampanjalla tuomme näkyväksi sen, että ihmiset auttavat toisi-aan ja tekevät toisilleen hyvää kaikkialla maailmassa, niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Köyhyys ei vähennä välittä-mistä, eikä suvaitsevaisuus ole kadonnut Suomesta, Solidaari-suuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka painottaa.

Kampanja haluaa levittää suvaitsevaisuuden ilmapiiriä sekä lisätä ymmärrystä ja uteli-aisuutta muiden arkea ja kulttuureja kohtaan.

- Tiedotusvälineitä seuraamalla köyhistä maista voi syntyä masentava tai lohduton kuva. Kannustamme ihmisiä myös kumppanimaissamme Nicaraguassa, Somalimaassa,

SOLIDAARISUUSTEOT-KAMPANJAINNOSTAA IHMISIÄ TUKEMAAN TOISIAAN

TEKSTI: Emilia Rogriguez, viestintäassistentti, Solidaarisuus KUVAT: Anna Autio

LIPPU 1 / 2015 29

UGANDALAISTEN VILJELIJÖIDEN SOLIDAARISUUSTEKOJA NÄYTTELYSSÄ

Solidaarisuus järjestää Helsingin Lasipalatsin aukiolla

16.3.−12.4.2015 ja Tovi-näyttelytilassa 16.3.–22.3. Anna Aution valokuvanäyttelyn ”Solidaarisuusteot: Naisvoimaa Ugandan osuuskunnista”. Näyttely kertoo kuvin ja tarinoin ugandalaisten pienviljelijöiden arjen solidaarisuusteoista.

Solidaarisuus paransi Ugandan pienviljelijöiden toi-meentuloa osuuskuntia vahvistamalla Myanzin alueella. Ganyanan naisten tuottajaosuuskunta perustettiin vuon-na 2010 kahdeksantoista naisen voimin. Viime vuonna osuuskuntaan kuuluu jo yli 30 naista. Hankkeessa vahvis-tettiin osuuskunnan naisten osallistumista ja taloudellista asemaa. He saivat koulutusta sekä viljelytekniikoista että markkinoinnista.

PIENVILJELIJÄT OVAT TOISTENSA TUKENA NIIN MAANVILJE-LYSSÄ KUIN HENKILÖKOHTAISISSA SURUISSA.

- Kun menetin poikani vuonna 2012, osuuskunnan jä-senet osallistuivat hautajaisten kustannuksiin. He lohdut-tivat minua, surivat kanssani, valmistivat ruokaa surijoille ja tiskasivat puolestani. Tunsin, että minulla on todellisia ystäviä ja sisaria, kertoo 39-vuotias seitsemän lapsen äiti Edith Nakafeero.

63-vuotias pienviljelijä Aidah Naku on parantanut ihmi-siä ja saanut kiitokseksi ugandalaisen perinneasun.

- Autoin naista, jonka käsi oli turvonnut. Hieroin paikal-

lisia yrttejä hänen käteensä, ja käsi parantui. Myös hänen naapurinsa vauvalla oli ongelmia jalan kanssa. Annoin vauvan äidille sopivia yrttejä jalkaan hierottavaksi, ja vauva oppi kävelemään. Kiitokseksi sain gomesin eli ugandalaisen perinneasun. Aina kun kävelen heidän talonsa ohi, lapsi kutsuu minua jajaksi eli isoäidiksi. Tulen siitä iloiseksi.

Jaa solidaarisuustekoja suvaitsevaisen maailman puoles-ta kampanjasivustolla: www.solidaarisuusteot.fi

Solidaarisuus tekee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja toimeentuloa sekä kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitysyhteis-työtä Nicaraguassa, Ugandassa, Somalimaassa ja Keniassa. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoitta-minen ry:n jäsen. Lue lisää: www.solidaarisuus.fi

30 LIPPU 1 / 2015

Vaalitunnelmaan virittäytyminen alkoi jo marraskuussa Demarinuorten ja ammattiliit-tojen Kohti vaalivoittoa -seminaarissa. Jyväskylässä järjestetyssä seminaarissa puhuttiin muun muassa lasten ase-masta ja uuden työn haasteista sekä otettiin yhteen väittelykil-pailussa. Demarinuorten vuosi starttasi Tampereen tam-mikuisilla Aktiivipäivillä, kun osastojen ja piirien uudet toimijat saivat oppia yhdistystoimin-nan aakkosista. Stadin Demarinuoret vierailivat loppuvuo-desta Yleisradiossa tutustumassa uutistoi-mitukseen sekä elokuva- ja sarjatuotantoon. Tammikuussa uusi piirihallitus poseerasi järjestäytymiskokouksen jälkeen ryhmä-kuvassa ja eduskuntavaaliehdokas Nasima Razmyar osallistui Helsingin kuvataidelukion vaalipaneeliin.

LIPPU 1 / 2015 31

Lounaissuomalaiset vierailivat tammikuussa Brysselissä, kun Turun Demarinuorten Kuuluuko ääni -projekti huipen-tui kauan odotettuun opintomatkaan. Matkalla käväistiin Naton päämajassa, europarlamentissa, Finunionisilla ja Suomen EU-suurlähetystössä. Lisäksi tavattiin paikallisia demarinuoria ja syötiin belgialaisia vohveleita. (Kuvat: Juuso Suutari) Itä-Suomen piirin nimi muuttui Savo-Karjalan Demari-nuoriksi. Vuoden lopussa piirissä tempaistiin verenluovu-tuksella ja käytiin porukalla katsomassa Joensuun kaupun-ginteatterin Working Class Hero. Alkuvuodesta on tehty vaalitöitä, kuvissa Kuopion vaalistartti.

32 LIPPU 1 / 2015

2. MITÄ ODOTAT PUHEENJOHTAJAVUODELTASI?

W: Edessä on vaalivuosi ja tekemistä riittää. Odotan innolla vaalitohinaa ja uuden piirihallituksemme näyttöjä, meillä on nimittäin kasassa hyvä tiimi. Tavoitteenamme on viedä eduskuntavaalit maaliin ja järjestää edellisiä vuosia enemmän tapahtumia!

N: Odotan, että tänä vuonna saisimme järjestettyä toimintaa ja tapahtumia alueellamme. Tavoitteina minulle puheenjohtajana ja koko piirihallituksella on siis alueen el-vyttäminen, tapahtumien järjestäminen ja uusien jäsenten löytäminen.

L: Odotan kiireistä vuotta vaalien tiimoilta. Hyvän vaalimenestyksen lisäksi piirin tavoitteena on saada uusia toimijoita mukaan eri puolilta piiriä ja kasvattaa jäsenmää-rää reilusti.

3. MILLAISTA TOIMINTAA PIIRISI JÄRJESTÄÄ NYT KEVÄÄLLÄ?

W: Kevät menee eduskuntavaalien parissa, mutta toki vaalikiireiltä ehditään myös muuhun. Helmikuussa järjes-timme mm. vierailun Ukrainan suurlähetystöön ja peli-illan. Tapahtumien on tarkoitus olla sellaisia, että niihin on mah-dollisimman helppoja tulla mukaan.

N: Meillä on tarkoituksena järjestää maaliskuussa nuor-ten ehdokkaiden vaalipaneeli. Olemme myös suunnitelleet sekä keväälle että syksylle koulutusta ja vapaamuotoisem-paa toimintaa.

L: Jalkaudumme eri puolille piiriä, tänä vuonna paino-pistealueemme ovat Sodankylä ja Ii. Lisäksi järjestämme toukokuussa opintomatkan Brysseliin.

+. LIISA, MILLAISIA VINKKEJÄ ANNAT UUSILLE PUHIKSILLE?

L: Kukaan ei ole täydellinen, joten apua ja neuvoja kannattaa kysyä rohkeasti sekä oman piirin toimijoilta että muista piireistä. Jos työtaakka tuntuu raskaalta, delegoi tehtäviä ja priorisoi hoidettavat asiat tärkeysjärjestykseen. Tärkeää on pitää hyvä keskusteluyhteys piirin työntekijän kanssa, jotta olette molemmat selvillä toistenne tekemi-sistä: näin asiat tulevat hoidettua ettekä tee päällekkäistä työtä. LIPPU

Demarinuoret toimii alueellisesti kahdeksan piirijärjestönsä kautta. Piirien moottoreita ja kivijalkoja ovat puheenjohtajat, joiden toimenkuva ei rajoitu pelkkään kokousnuijan heilutteluun. Puhikset ideoivat, koordinoivat, innostavat ja ovat ensimmäisenä näppylähanskat kädessä, kun messuständi kaipaa kokoamista.

Vuoden vaihteessa valta vaihtui useimmissa pii-rijärjestöissä. Uusina piiriensä puheenjohtajina aloittivat muiden muassa Wiking Vuori Helsingin piiristä ja Nina Peltonen Kaakkois-Suomesta.

Pohjois-Suomen puheenjohtaja Liisa Komminaho sen sijaan aloitti jo toisen puheenjohtajavuotensa. Lippu teki kolme kysymystä kolmelle puheenjohtajalle selvittääkseen millai-sin suunnitelmin uusi vuosi on otettu piireissä vastaan.

1. MILLAISIA HAASTEITA PIIRILLÄNNE ON?

W: Haasteet ovat monelle nuorisojärjestölle tutut: talous ja toimijoiden ehtiminen. Piirin taloudessa on tehty paljon raskaita ratkaisuja viime vuosina, mutta mielestäni tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Piirin toiminnassa on monessa muussakin touhussa aktiivista porukkaa ja puheenjohtajan tehtävänä on motivoida kaikkia tekemään yhdessä hommia myös piirin eteen.

N: Suurimmat haasteet piirissämme on aktiivisten jä-senten vähyys. Meillä on rekisterissä paljon jäseniä, mutta heistä todella pieni osa on mukana toiminnassa aktiivisesti.

L: Vaalien lisäksi tämän vuoden toimintasuunnitelmas-samme isoja kokonaisuuksia ovat vuosijuhlat ja strategian päivittäminen. Välimatkat ovat meille ikuinen haaste, mutta piirin aktiivit ovat jo tottuneet matkustamaan.

KEVÄT PITÄÄ PUHEENJOHTAJAT KIIREISINÄ TEKSTI Lipun toimitus

LIPPU 1 / 2015 33

VAALIRISTEILYLLÄ KUULTUA:ENEMMÄN VAI VÄHEMMÄN TYÖTÄ, TURVAA JA TASA-ARVOA?

Demarinuoret nostatti helmikuussa vaalikuumetta järjestämällä Uusi toivo -vaaliristeilyn. Työ ja hupi olivat reissulla hyvässä tasapainossa, sillä ennen laivalla siirtymistä osallistuttiin tiukkaan vaaliseminaariin, jossa pohdittiin muun muassa ovatko sosialidemokratian ideat ajan tasalla ja miten puolueen viestistä tehdään taas puhuttelevaa.

”Kuinka moni on ollut kokouksessa, jossa päätetään tehdä jotain, mutta jossa ei päätetä kuka sen te-kee?” Lähes jokaisen paikallaolijan käsi nousi vas-tauksena Demarinuorten puheenjohtajan, risteilyi-

säntänäkin kunnostautuneen Joona Räsäsen kysymykseen.Tällä kertaa vastuunjako ei tuottanut ongelmia, sillä

jokainen paikallaolija rekrytoitiin tasapuolisesti tekemään jäsenhankintaa, keräämään nimiä Operaatio Vakiduunin kansalaisaloitteeseen ja pu-humaan politiikkaa. Viimeksi mainittuun tehtävään saatiin kannustusta kansanedusta-ja Maria Guzeninalta, joka kehotti olemaan rehellinen ja tarvittaessa paljastamaan myös omia heikkouksia. ”Ku-kaan ei halua kuulla ylätason jargonia siitä, miten olen teh-nyt lakialoitteita tai puhunut seminaarissa. Pitää laittaa persoona peliin ja nivoa oma tarina yhteen puolueen saar-nan kanssa.”

SDP:n terveiset seminaariin toi Antti Lindtman, joka tiivisti kevään vaaliasetelman kolmeen kysymykseen. Ensinäkin, kaikki kertovat haluavansa lisää työpaikkoja, mutta halutaanko niitä lisää enemmän vai vähemmän? Jos vastaus on enemmän, ei tavoitetta saavuteta kilpailemalla siitä, kuka uskaltaa esittää röyhkeimmän leikkauslistan, jonka toimeenpaneminen supistaa BKT:ta ja kotimaista kulutusta. Vaikka taloustilanne pakottaakin syynäämään kriittisesti rakenteita ja kaikkia menoeriä, valtiolla täytyy silti olla myös rohkeutta lähteä mukaan projekteihin, jotka elvyttävät ja lisäävät työllisyyttä – ”ihmisille on aivan sama, mille sektorille ne työpaikat syntyvät, kunhan syntyvät.”

Entä haluammeko enemmän vai vähemmän työelämän tasa-arvoa? Säännöllisin väliajoin keskusteluun nousevat esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen ja halu mak-saa nuorille työntekijöille työehtosopimuksen minipalkkaa vähemmän sillä verukkeella, että polkupalkat helpottaisivat

työllistymistä. ”Kun talous on pitkään lirissä, alkaa elinkei-noelämän viesti siitä, että turvaa vähentämällä syntyy lisää työtä, mennä läpi. Uskovat he siihen oikeasti vai käyte-täänkö tässä hyväksi kriisitietoisuutta omien tavoitteiden saavuttamiseksi?”, Lindtman muotoili. ”Selvitysten mukaan pk-yrityksille suurin syy olla palkkaamatta lisätyövoimaa on kysynnän vaihtelu, ei työelämän sääntely.”

Kolmannen vaalien keskeisen kysymyksen pitäisi Lindt-manin mukaan olla, halutaanko ylipäätänsä enemmän vai vähemmän tasa-arvoa. Jos vastaus on enemmän, veroja on jatkossakin maksettava kantokyvyn mukaan ja hyvinvoin-tipalvelut järjestettävä niin, että ei synny rakenteita, jotka edelleen polarisoivat hyvinvointieroja. ”Esimerkiksi Ruotsin mallissa raha seuraa potilasta ja eniten hyötyvät ne, joilla on muutenkin mahdollisuuksia valita.”

Vaaliseminaarin paneeliosiossa oli pedattu varma voitto demarille, sille panelisteiksi oli kutsuttu neljä nuorta demariehdokasta: Mia Nahkuri Hämeestä, Inna Rokosa Pirkanmaalta, Mikkel Näkkäläjärvi Lapista ja Nasima Raz-myar Helsingistä. Ihan pelkäksi selkään taputteluksi paneeli ei mennyt. Ehdokkaita tenttaamaan saapui Antti Rinteen valtiosihteeri Esa Suominen, joka ei

todellakaan päästänyt panelisteja helpolla vaan pakotti nämä reflektoimaan niin ehdokkuuttaan, puoluevalintaan-

sa kuin myös SDP:n syvintä olemusta.

Vaikka maailma tai puolue ei vielä tässä paneelissa tullutkaan aivan valmiiksi, päästiin keskus-telussa silti oikeiden asioiden äärelle. Myös oma porukka sai kritiikkiä siitä, että itsemääritte-lyä ja kyseenalaistamista ei aina harjoiteta niin paljon kuin pitäisi. Esimerkiksi arvo- ja intressipuo-lueen ei tarvitse olla toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, ay-liikkeen kanssa on tehtävä yhteistyötä niin, että se on koko

yhteiskunnan etu. Ehdokkaat olivat ilahduttavan samanmielisiä siitä, että

säilyttääkseen relevanssinsa aikana, jona perinteiset puo-lueet eivät enää voi nojata pelkästään ylvääseen historiaan ja luokkatietoisuuteen, on SDP:nkin yhtäältä profiloiduttava arvojen kautta ja toisaalta pysyttävä kärryillä esimerkik-si siitä, mitä uusi työ ja muuttuva työelämä merkitsevät. Muutosvastarinta ja teknologisen kehityksen vastustaminen eivät ole olleet historiallisesti kestäviä strategioita eivätkä nuoret ehdokkaat alistuisi niihin nytkään – unohtamatta kuitenkaan, että muutokset eivät ole kivuttomia ja yksi SDP:n olemassaolon keskeisin tarkoitus on yhä parantaa nimenomaan niiden, jotka uhkaavat jäädä jalkoihin yhteis-kunnan suurissa mullistuksissa, oloja. LIPPU

TEKSTI: Essi Virtanen KUVA: Demarinuoret

LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki

PUHEENJOHTAJA Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

PÄÄSIHTEERI Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi

POLIITTINEN SIHTEERI Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi

TIEDOTTAJA Iida Vallin 044 307 2281 iida.vallin@demarinuoret.fi

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

HELSINKI Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Teppo Suontakanen 040 933 0309, teppo.suontakanen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Wiking Vuori, 044 566 9767, wiking.vuori@gmail.com

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT): Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Räsänen, 044 523 4937, taina.räsänen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eemeli Peltonen, 050 557 9092, eemeli.peltonen@jarvenpaa.fi

LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAIS- SUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku, (02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nelli.baran@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Berhan Ben Ahmadi, 040 326 0157, berhan.ben@gmail.com

LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT) Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Henna Kuivalainen, 040 679 2270, henna.kuivalainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eetu Kinnunen, 050 545 3173, eetu.j.kinnunen@gmail.com KAAKKOIS-SUOMI Toimisto: Kalevankatu 13 B, 45100 Kouvola, Järjestösihteeri: Ilona Pilli, 046 574 4820, ilona.pilli@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Nina Peltonen, nina.peltonen@nuva.fi

SAVO-KARJALA (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT) Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Eveliina Reponen, 040 933 0309 eveliina.reponen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Joakim Kärkäs, joakimkarkas@gmail.com

POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT) Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28 4 krs., 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Liisa Komminaho, 044 019 8790, liisa.komminaho@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob@storbjork.fi

Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

KV-TYÖRYHMÄ Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Mikkel Näkkäläjärvi (mikkel.nakkalajarvi@gmail.com) ja häneen voit olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii Demarinuorten talouspäällikkö Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi).

Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi. Jäseniä ovat: Tomi Kontkanen, Milla Granlund, Kai Alajoki, Jenni Lang, Jenna Vertanen ja Ermin Zec.

TASA-ARVOTYÖRYHMÄ Työryhmä toimii tasa-arvoasiantuntijana Demarinuorissa. Toiminnasta voi kysyä lisää puheenjohtajalta Maria Feodorowilta, mariafeodorow@hotmail.com, 040 370 0618. Työryhmän sihteerinä toimii Elisa Selinummi, elisa.selinummi@demarinuoret.fi.

Jäsenet: Miika Kautto, Sonja Kekkonen, Serveh Khalili, Eetu Kinnunen, Roby Mountrakis, Elisa Penders

TURVALLISUUSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ

Demarinuorten turvallisuuspoliittinen työryhmä pyrkii kartoittamaan Suomen turvallisuuspolitiikan tulevaisuutta sosialidemokraattisesta näkökulmasta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jani Kokko (kokkojani@suomi24.fi).

Jäseniä ovat: Kari Katajainen, Esko-Jaakko Lehti, Tino Aalto, Simo Rissanen, Eemeli Peltonen ja Petra Peltonen.

34

4 HUHTIKUU

8.-14.4. Ennakkoäänestys 19.4. Eduskuntavaalit

5 TOUKOKUU

22.-24.5. Kevätpäivät

7 HEINÄKUU 30.7.-2.8. Demarinuorten ja SONK:in kesäleiri

Liityn jäseneksi demarinuoriin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista

Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista

Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero

Syntymäaika

Sähköpostiosoite

(Vanha osoite)

(Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY

TUNNUS 5005170

00003 VASTAUSLÄHETYS

demarinuoret maksaa

postimaksun

TULEVAT TAPAHTUMAT

60x130mm_Lippu_ekvaalit.indd 1 20.2.2015 14:31:23

Auto- ja Kuljetusalan

Työntekijäliitto ry

John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki

(09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.fi

Vieraile osoitteessa akt.fi