ETELÄ-POHJANMAAN TE-keskus

Länsi-Suomen suuralueen ESR -toimenpideohjelma

Länsi-Suomen alueosion luvut 1, 4, 5 ja 9

- Versio 2 - 15.8.2006 luonnos

OHJELMALUONNOSTEN KÄSITTELY - ESR johtoryhmä 19.6.2006 - ESR ohjausryhmälle kommentoitavaksi 21.6.2006 - Luonnos työministeriöön 22.6.2006 - Luonnos työministeriöön 15.8.2006 - Ohjelman hyväksymiskäsittely alkaa 15.8.2006 - Ohjelmaesitys työministeriöön 29.9.2006

2

SISÄLLYSLUETTELO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS.................................................... 5

1.1. ESR-ohjelman valmisteluprosessi ....................................................................................... 5 2. YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA........................................................................... 7 3. KAUDEN 2000-2006 KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET ......................................... 7 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT................................. 7

4.1. Talouden kehitysnäkymät (valtakunnallinen) ................................................................... 7 4.2. Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö............................................................ 7 4.3. Väestökehitys ja ikärakenne ................................................................................................ 7 4.4. Talouskehitys ......................................................................................................................... 8 4.5. Työmarkkinat ja työelämä ................................................................................................... 8 4.6. Osaaminen ja innovaatiot..................................................................................................... 9 4.7. Yrittäjyys ja yritystoiminta................................................................................................ 10 4.8. Yhteenveto ........................................................................................................................... 10

5. VAHVUUDET JA HEIKKOUDET .......................................................................................... 11 5.1. Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet.............................................. 11 5.2. Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet ............................................................ 13 5.3. Ohjelman päätavoitteet ...................................................................................................... 13

6. KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYSASIAKIRJA 2007-2013 15 7. TOIMEENPANON PERUSTEET................................................................................................ 15 8. TOIMINTALINJAT ..................................................................................................................... 15 9. ALUEELLINEN OSIO .............................................................................................................. 15

9.1. Länsi-Suomi ......................................................................................................................... 15 9.1.1. TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten

kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen ...................................................................... 15 9.1.2. TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä

syrjäytymisen ehkäisy ........................................................................................................ 20 9.1.3. TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja

palvelujärjestelmien kehittäminen ................................................................................... 24 9.1.4. TOIMINTALINJA 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa ......... 28 9.1.5. Erityisteemat...................................................................................................................... 31

10. RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 - 2013 ............................................................................... 34 10.1. Länsi-Suomen rahoituskehys ........................................................................................... 34

11. HALLINTO JA TOIMEENPANO ............................................................................................... 35 11.1. ESR:n toimeenpanon yhteensovitus- ja ohjausprosessi ...................................................... 35 11.2. Tiedottaminen ja julkisuus .................................................................................................. 35 11.3. Toimeenpano ja hallinnointi ............................................................................................... 35

12. KOORDINAATIO MUIHIN EU-OHJELMIIN ..................................................................... 35 12.1. Länsi-Suomen EAKR –ohjelma ...................................................................................... 35 12.2. Länsi-Suomen maaseutuohjelmat ................................................................................... 35

13. LIITEOSA ................................................................................................................................... 35

3

4

JOHDANTO 1. MANNER-SUOMEN ESR -OHJELMAN YLEISKUVAUS

1.1. ESR-ohjelman valmisteluprosessi Länsi-Suomen alueosion suunnittelu Manner-Suomeen laaditaan yksi ESR -toimenpideohjelma, joka sisältää neljä suuralueosiota. Länsi-Suomen suuralueosio tulee perustumaan alueen toimintaympäristön analyysiin ja siitä johdettuihin kehittämistarpeisiin. Alueosion EU-rahoituksen osuus on noin 63 M€. Suuralueosioiden suunnittelun aikataulu on erittäin tiukka. Ensimmäiset ohjelmaluonnokset tulee lähettää työministeriöön jo 22.6.2006 ja maakunnan yhteistyöryhmien ja maakunnan liittojen hyväksymät versiot ohjelmasta tulee lähettää työministeriöön 29.9.2006 mennessä. Yksityiskohtainen ohjelman suunnitteluaikataulu on liitteenä (liite 1). TE-keskusten johtajat päättivät 30.3.2006 kokouksessaan antaa Länsi-Suomen alueellisen ESR -toimenpideohjelmien valmisteluvastuun Etelä-Pohjanmaan TE -keskuksille. Länsi-Suomen NUTS II alueeseen kuuluvat WFA -maakunnat; Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Ohjelma on laadittu kumppanuusperiaatteella ottaen huomioon suunnitteluun osallistuvien alueellinen kattavuus ja sukupuolten tasa-arvo. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti nykyisen ohjelman kokemukset siten, että suunnitteluryhmien ydinjoukon ovat muodostaneet nykyisen ohjelman rahoituksesta vastaavat asiantuntijat. Sosiaalipartnerit ja yksittäisiä toteuttajatahojen edustajia on kutsuttu mukaan ohjelman sisällön täsmentyessä. Johtoryhmä Johtoryhmä organisoi ohjelman suunnittelutyön ja pitää yhteyttä eri alueisiin ja ESR -ministeriöihin. Ryhmä koostuu Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen rakennerahasto- ja maaseutuohjelman asiantuntijoista, ohjausryhmän puheenjohtajasta sekä ESR- ja EAKR -ohjelmien koordinaattoreista. Ohjausryhmä Ohjausryhmä käsittelee ohjelman suunnittelun keskeiset menetelmät ja ohjelmaluonnokset ennen maakunnan yhteistyöryhmien käsittelyä sekä tekee esityksen ohjelman rahoituksen painotuksista. Ohjausryhmässä on edustajat WFA -alueen TE -keskuksista, maakuntien liitoista, Läänin-hallituksen sivistys- sekä sosiaali- ja terveysosastolta. Kokouksiin osallistuu asiantuntijoina ESR -ministeriöiden vastuuhenkilöt ja Länsi-Suomen EAKR -ohjelman koordinaattori (liite 2). Ohjelman sisältöjä haettiin työseminaareissa Ohjelman sisällön suunnittelemiseksi järjestettiin 5 työseminaaria, vuoroin Seinäjoella ja Tampereella. Seminaareissa toimintalinjakohtaiset työryhmät työstivät ohjelman sisältöä ja kuulivat muiden työryhmien kommentteja. Työryhmät muotoilivat tekstejä myös seminaarien välillä. Työseminaareihin kutsuttiin ohjausryhmän jäsenten lisäksi ja ESR –hankkeiden valmistelijat, työministeriön toimintalinjavastaavat, maakuntien liittojen edustajat, maakuntien yhteistyöryhmien luottamushenkilöt. 5

Toimintaympäristön nykytila, haasteet ja trendit ja SWOT -analyysi Toimintaympäristön analyysi tuotettiin yhdessä Länsi-Suomen EAKR -ohjelman suunnittelutyön yhteydessä. Pirkanmaan TE -keskus terävöitti analyysiä vastaamaan paremmin ESR -rahoituksen tarpeita. Vastuutaho: Länsi-Suomessa, Reijo Kahelin Pirkanmaan liitto ja Juhani Turtiainen Pirkanmaan TE-keskus Ohjelman toimintalinjat ja suunnittelun vastuutahot Toimintalinja 1, Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Vastuutaho: Heini Günther Keski-Suomen TE-keskus Toimintalinja 2, Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Vastuutaho: Leena Ahonen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Toimintalinja 3, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Vastuutaho: Marko Muotio Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan alueellinen palveluyksikkö Toimintalinja 4, Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR -toiminnassa. Vastuutaho: Hannele Koivumäki Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Tämän ja EAKR -toimenpideohjelman kaupunkiulottuvuuden suunnittelusta vastasi Reija Linnamaa Tampereen kaupungista. Suunnitteluprosessin avoimuus ja tiedon kulku Ohjelman suunnittelun aikataulu ei salli erityisen laajaa valmistelua ja kaikkien osapuolten perusteellista kuulemista. Suunnittelussa pyritään kuitenkin noudattamaan madollisimman suurta avoimuutta seuraavasti: - Ohjelman sisältö suunnitellaan workshop-työskentelynä, jota on täydennetty toimintalinja-

työryhmien työllä. - Ohjelmaluonnoksia esitellään maakuntien yhteistyöryhmissä keväällä ja syksyllä sekä TE-

keskusten neuvottelukunnissa. - Maakuntien liitot käsittelevät alueellisen ESR -ohjelmaesityksen elo-syyskuussa. - Ohjelmaluonnokset ja tausta-aineistot ovat olleet nähtävillä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen

internet (www.te-keskus.fi/etela-pohjanmaa EU-OHJELMAT JA HANKKEET) sekä Länsi-Suomen Allianssin internetsivuilla (www.wfa.fi).

6

OSA I. TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. YHTEISÖN POLITIIKAT JA SÄÄDÖSPOHJA

Valtakunnallisessa ohjelmassa. 3. KAUDEN 2000-2006 KOKEMUKSET JA ARVIOINTITULOKSET

Valtakunnallisessa ohjelmassa. 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA, HAASTEET JA TRENDIT

4.1. Talouden kehitysnäkymät Valtakunnallisessa osiossa.

4.2. Länsi-Suomen ohjelma-alue ja toimintaympäristö Länsi-Suomen alueen toimintaympäristöä on tarkasteltu aluetta-, väestöä-, taloutta-, työmarkkinoita- osaamista ja yrittäjyyttä kuvaavien muuttujien kokonaisuutena. Toimintaympäristöanalyysi perustuu totaalitilastoista sekä ennusteista saatuun tietoon, aihealueita käsittelevään kirjallisuuteen ja julkaisuihin. Lähtökohtana on ollut Länsi-Suomen suuralueen ESR toimenpideohjelmien suunnittelua palveleva toimintaympäristökuvaus, joka noudattelee työministeriön antamia laadintaohjeita. Analyysi pohjautuu seuraavia ilmiöalueita keskeisesti kuvaavien muuttujien tarkasteluun. 1. Suuralue ja väestökehitys suuralueella 2. Talouskehitys 3. Työmarkkinat ja työelämä 4. Osaaminen ja innovaatiot 5. Yrittäjyys ja yritystoiminta Länsi-Suomen suuralueen muodostavat viisi maakuntaa (liite 3, kartta 1). Alueella on 136 kuntaa, jotka on jaettu 27 seutukunnaksi (liite 3, kartta 2). maakunnat ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta, jotka ovat vuodesta 1995 alkaen toimineet yhteistyössä. Koko alueen pinta-ala on 65 000 neliökilometriä. Eri maakunnat eivät poikkea alueosio tarkastelussa toisistaan väestötiheyden, taajama-asteen ja työpaikkaomavaraisuuden osalta lukuun ottamatta Etelä-Pohjanmaata, jossa taajama-aste oli lähes 10 % alle WFA-alueen keskiarvon. Väestötiheys vaihteli sen sijaan huomattavasti eri alueilla (Liite 4, kuvio 1) Ohjelma-alueen seutukunnista on kansallisessa päätöksenteossa määritelty haasteellisimmiksi alueiksi muut paitsi Tampereen, Vaasan, Pietarsaaren ja Seinäjoen seutukunnat. Erityisen haasteellinen on Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta, jossa Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteenohjelmaa toteutetaan erillisen, tasoltaan Pohjois-Suomen rahoitusta vastaavan rahoituksen turvin.. Tampereen ja Vaasan seutukunnat on Hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä nimennyt Länsi-Suomesta haasteellisimpien alueiden ulkopuolisina suurina kaupunkiseutuina kehitettäviksi alueiksi.

4.3. Väestökehitys ja ikärakenne Länsi-Suomen alueella asui vuoden 2005 lopussa 1,33 miljoonaa henkilöä eli runsas neljännes (25,4 %) koko Suomen asukasluvusta. Naisten osuus väestöstä oli 50,8 % kun vastaava luku koko maassa oli 51,1 %. Vuoden 2005 tilaston mukaan ulkomaalaisia Länsi-Suomen suuralueella asui yhteensä 18449, joista naisten osuus oli 49,4 % ja vastaavat luvut koko maan osalta olivat 113852, josta

7

naisten osuus oli 49,3 %. Suuralueen ulkomaalaisten osuus oli koko maan ulkomaalista 16,2 %. Länsi-Suomen alueen ulkomaalaisten osuus väestöstä kasvoi vuosina 2002-2005 keskimäärin 1,3 %. Ulkomaalaisten lukumäärä lisääntyi voimakkaimmin Pohjanmaalla, jossa tarkasteluajanjaksolla lisäystä oli keskimäärin 2,1 % vuositasolla. Vähiten ulkomaalaisten määrä kasvoi Etelä-Pohjanmaalla, missä keskimääräinen vuosilisäys oli 0,5 % (liite 4, taulukko 5). Väestön muutoskehitys on erilainen alueen eri maakunnissa. Tarkastelukauden 1995-2005 muuttotappioalueita ovat olleet Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ja vuoteen 2001 saakka myös Pohjanmaa, jossa kehitys kääntyi lievästi nettovoittoiseksi vuonna 2001. Pirkanmaa on selvästi nettomuutoltaan suurin ja väestö on kasvanut viimeisten vuosien aikana 3000-4000 vuositasolla. Keski-Suomen maakunta on myös ollut nettomuuttovoittoista aluetta koko tarkastelujakson ajalla (liite 4, taulukot 1-3). Väestön kasvuennuste noudattelee maakuntien osalta jo edellä kuvattua kehitystä ja koko suuralueen väestö tulee kasvamaan Pirkanmaan voimakkaan kasvun vetämänä 1,4 % vuoteen 2015 mennessä (liite 4, taulukko 4). Väestön ikärakenne on varsin tasainen eri maakuntien osalta ja Satakunnassa on eniten sekä nuoria että yli 64-vuotiaita (liite 4, taulukko 5). Työikäisen väestön osuus on suurin Pirkanmaalla. Vuoden 2010 ennusteen mukaan tulee ikärakenteenmuutos olemaan voimakkainta Satakunnassa (liite 4, taulukko 7).

4.4. Talouskehitys Länsi-Suomen talous on kasvanut kaikilla päätoimialoilla tarkasteluajanjaksolla 2003 – 2005 ja voidaan todeta, että muutos osoittaa Länsi-Suomen alueen päätoimialojen liikevaihdon kehityksen olleen vuosina 2000-2005 suotuisa. Trendi nousee lievästi poisluettuna Satakunnan teollisuuden selvä negatiivinen liikevaihdonkehitys (liite 4, kuvio 2). Länsi-Suomen suuralue on monipuolisen teollisuuden ja yrittäjyyden aluetta. Kaikki teollisuuden alat ovat edustettuina ja suuralueen eri maakunnat ovat erikoistuneet klustereittain. Alueella on vahva kansainvälinen teollisuus erityisesti Tampereen seudulla, jossa on mm. koneenrakennuksen, prosessiteollisuuden automaation, metsäkoneiden ja nostolavalaitteistojen maailman markkinajohtajayrityksiä. Länsi-Suomen bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2003 oli hieman alle EU:n 25 jäsenmaan keskimääräisen luvun. Kun EU25:n indeksi (pps) oli 100, oli Länsi-Suomen vastaava luku 99,3. Koko Suomen vastaava indeksi oli 112,9. Vuosien 2001-2003 asukasta kohti lasketun arvonlisäyksen keskiarvo oli Länsi-Suomessa 99,2 verrattaessa sitä EU25:een. Jos vertailu tehdään EU15:n kanssa, oli Länsi-Suomen keskiarvoindeksi 91,1. (liite 4, taulukot 8-9). Kuntatalous on heikompi kuin koko maassa keskimäärin parametrien (verot, lainakanta, ylijäämä) ja parempi kuin maana keskiarvo tilikauden tuloksen, omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta (liite 4, kuviot 3-4) Länsi-Suomen alueen elinkeinorakenne on varsin homogeeninen. Alkutuotannon osuus on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja jalostus vahvinta Satakunnassa sekä Pirkanmaalla ja palvelut selvästi suurimpina Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa (liite 4, kuvio 5). Alueen työpaikat päätoimilohkoittain noudattavat elinkeinorakenteen mukaista jakoa (liite 4, kuvio 6).

4.5. Työmarkkinat ja työelämä Kaikki toimialat huomioon ottaen työllisten määrä on Länsi-Suomen alueella kasvanut 3 %:lla ajanjaksolla 2000-2005. Työllisten määrä oli vuonna 2005 selvästi suurin palvelusektorilla, jossa oli

8

työssä yhteensä 373 300 henkilöä eli 67,1 % koko työllisestä työvoimasta. Päätoimialalohkoittain tarkasteltuna on palvelu osuus suurin, jossa työllisten määrä oli runsaat 337 300 henkilöä eli 63,1 % kaikista työllisistä. Työllisten määrä väheni tarkasteluajanjaksolla 2000-2005 maataloudessa ja teollisuudessa keskimäärin 8 % ja kasvoi palveluissa runsaat 14 %. Maakuntakohtaiset työllisyysasteet vaihtelevat jonkin verran ja vain Pohjanmaalla on päästy yli 70 % tasolle (liite 4, taulukko 10). Työllisyysasteeseen työllisten määrän nousu vaikutti 1,2 %. Länsi-Suomen alueella voimakkaimmin kasvanut palvelusektorin työllisten määrä lisääntyi tarkasteluajanjaksolla 30 300 henkilöllä. Eniten työllisten määrä laski maa- ja metsätaloudessa (12 000 henkilöä). Toteutunut työllisyysaste vaihteli tarkastelujaksolla 1995-2005 maakunnittain varsin paljon. Alhaisin oli 57 % (Keski-Suomi) ja korkein 68,1 % (Pirkanmaa). Länsi-Suomen suuralueen työllisyysaste oli alimmillaan vuonna 1995 (60,3 %) ja korkeimmillaan vuonna 2005 (66,6 %). vastaavat luvut valtakunnan tasolla olivat 61,1 % ja 68 % (liite 4, kuvio 7). Vaikka työllisyysaste on kohonnut ja erityisesti työllisten määrä on selvästi lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla, ei työttömien määrät ole vähentyneet samassa suhteessa. Samoin työttömyysaste on tosin laskenut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, mutta lasku on hidasta ja tasoltaan vaatimatonta. Työttömyysaste laski Länsi-Suomen suuralueella tarkasteluajanjaksolla 1995-2005 enemmän selvästi (7,7 %) kuin koko maassa (7 %). Koko maassa tilanne oli parantunut selvästi enemmän ja vastaava luku oli koko maan osalta 6,2 % (liite 4, kuvio 8). Työttömyysaste on ohjelma-alueella saavuttanut koko maan keskimääräisen tason vuonna 2005. Länsi-Suomen alueen työttömyysaste oli vain 0,2 % korkeampi kuin koko maassa. Kesäkuussa 2006 oli Länsi-Suomen suuralueen työttömyysaste 9,7 % ja koko maan työttömyysaste 9,6 %. Maakunnista korkein työttömyysaste oli Keski-Suomessa (12 %) ja alin on ollut Etelä-Pohjanmaalla (6,7 %) ja Pohjanmaalla (6,8 %). Naisten ja miesten osuudet työvoimataseessa ovat muuttuneet tarkastelujaksolla siten, että naisten osuus työttömistä on vähentynyt 3 %. Sen sijaan työllisissä heidän määränsä on nousu 1,4 % (liite 4, kuvio 9). Työttömyyden rakenne on kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana ja sekä nuorten että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat lähteneet selvään laskuun. Samoin yli 50-vuotiaiden määrä on kehittynyt suotuisaan suuntaan (liite 4, kuvio 10). Länsi-Suomen alueella oli huhtikuussa 2616 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa (liite 4, kuvio 11). Kaupunkiseudut tulevat selkeästi esille työmarkkinoiden toiminnassa. Suuralueiden työmarkkinoiden valtavolyymit keskittyvät keskuskaupunkiseudulle. Työttömyyden ongelma on tällöin haasteellinen jo pelkästään työttömyyden suhteellisen kasautumisen näkökulmasta. Kaupunkiseudun työttömyys on selvästi korkeampi kuin sen ympäristöalueen ja suuralueen vastaavat luvut (liite 4, kuvio 12).

4.6. Osaaminen ja innovaatiot Maakunnallisten innovaatiorakenteiden ydin muodostuu oppilaitosinfrastruktuurin, koulutuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan pohjalle. TEKESin rahoituksella on suuri merkitys alueellisen osaamisen lisäämisessä ja kehittämisessä. uusi osaamiskeskusohjelma tulee osaltaan määrittämään kehityssuunnat. TEKESIN tutkimus- ja kehittämisrahoituspanostus indikoi hyvin alueen osaamisinfrastruktuuria ja kuvaa alueellisen osaamisintensiteettiä. Länsi-Suomen alueella on TEKES-rahoitus jakautunut €- ja hankelukumääräisesti selvästi Pirkanmaan alueelle (liite 4, kuvio 13). Kuviosta 13 käy myös selvästi ilmi, että hankerahoitus on €-intensiivistä erityisesti Pirkanmaalla. Muiden alueiden % -osuus hankekokonaisuudesta painottuu tasaisesti hankelukumäärien ja €-panosten suhteen. Koko maan TEKESIN tutkimus- ja kehitysrahoituspanoksesta tuli vuonna 2005 Länsi-Suomen alueelle €-määräisesti 27,5 % ja hankelukumäärästä 22,2 % (liite 4, kuvio 14). 9

TEKESIN rahoituksen kehitys on vuosina 2000 – 2005 ollut nousujohteinen erityisesti Pirkanmaalla. Hankelukumääräisesti on trendi on nouseva Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muissa maakunnissa on kehitys pysynyt samantasoisena tarkastelujaksolla (liite 4, kuvio 14). Rahoitus per asukas on vuonna 2005 ollut jopa kuusi kertaa suurempi eniten saaneella alueella verrattuna vähiten saaneeseen (liite 4, kuvio 15). Osaamisen toimen keskeinen tarkastelukohde on väestön koulutus. Pirkanmaan ylittää ainoana maakuntana koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa (liite 4, taulukko 11).

4.7. Yrittäjyys ja yritystoiminta Länsi-Suomen ohjelma-alueella toimii n. 62 000 yritystä, joissa on yhteensä yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Yrityskannan muutos on ollut nettomääräinen eli aloittaneita uusia yrityksiä on ollut enemmän kuin lopettaneita (kuvio 16, liite 3). Yritystoiminnan aktiviteettia implikoi hyvin avointen työpaikkojen määrä. Länsi-Suomen alueella työvoiman kysyntä kasvoi erittäin voimakkaasti tarkasteluajanjaksona 2000 – 2005 (liite 4, kuvio 17). Työvoiman kysyntä kasvoi voimakkaimmin Pirkanmaalla, mutta kysynnän muutos on ollut kaikissa Länsi-Suomen alueen maakunnissa erittäin suotuisa ja WFA-alueen avointen työpaikkojen määrän kokonaiskasvu oli peräti yli 51 %:a. Naisten osuus yrittäjistä on Länsi-Suomen suuralueella 2 % korkeampi kuin koko maan vastaavaa lukua. Yrittäjien määrästä naisten osuus on kuitenkin selvästi miehiä pienempi kaikissa suuralueen maakunnissa. Suurin ero on Etelä-Pohjanmaalla vaikka siellä naisten osuus yrittäjistä olikin selkeästi korkeampi kuin muissa maakunnissa. Tasaisin naisten ja miesten välinen ero oli Keski-Suomessa (liite 4, kuvio 18).

4.8. Yhteenveto Länsi-Suomen suuralue on hyvin lähellä maan keskiarvoa monien keskeisten tarkasteltujen eri ilmialueiden osalta. Väestön tiheys taajama-aste eivät poikkea koko maan luvuista. Väestön tiheys on itse asiassa koko maan keskiarvoa korkeampi. Väestön määrän kehitys on tosin koko maata hitaampaa. Ulkomaalaisväestön osuus on selvästi pienempi kuin koko maassa. Poikkeuksen muodostaa Pohjanmaan maakunta, jossa ulkomaalaisten suhteellinen osuus ylittää maan keskiarvon. Teollisuus- ja palveluliiketoiminta ovat kehittyneet suuralueella nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Rakentamistoiminta ja kaupan ala näyttävät kasvaneen liikevaihdoltaan Länsi-Suomessa koko maata hitaammin. Suuralue on vahvasti teollistunut ja vientiteollisuudella on keskeinen asema jo siitä syystä, että pelkästään Tampereen seudulla on ainakin 15 yritystä jotka ovat maailman markkinajohtajia. Kuntatalous on alijäämäisempi kuin koko maassa. Samoin verotulot ovat alhaisemmat kuin keskimäärin maassa. Tilikauden tulos oli sen sijaan suurempi per asukas kuin koko maassa. Lainaa yhtä kuntalaista kohden oli myös vähemmän kuin maan keskiarvo. Työllisyyden ja työmarkkinoiden toiminta ei poikennut maan keskiarvosta. Länsi-Suomen suuralueen sisällä eri maakunnissa on suuriakin eroja sekä työllisyys- että työttömyysasteessa. Naisten työllisyys on parantunut suhteellisesti miehiä enemmän. Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat tärkeä osa Länsi-Suomen suuralueen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä.

10

5. VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Länsi-Suomen kehittämisstrategian lähtökohtana on alueen nykytila, jota osittain on kuvattu yllä alueanalyysissa. Kuvausta täydentää seuraavassa alueen vahvuuksien ja heikkouksien sekä uhkien ja mahdollisuuksien erittely. Alueen omista lähtökohdista on strategian perustaksi tehty arvio ohjelmakauden 2000 - 2006 kokemuksista ja tuloksista. Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia muodostaa valtakunnalliset tavoitteet, joihin alueellisella strategialla ja toimenpideohjelmalla vastataan. Kansallisessa strategiassa keskitytään erityisesti yritystoiminnan edistämiseen, tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työpaikkojen luomiseen. Länsi-Suomen strategian taustalla on EU:n koheesiostrategia ja Lissabonin strategiassa esitetyt tavoitteet EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi, innovaatioiden, yrittäjyyden ja tietoon perustuvan talouden kehittämiseksi sekä uusien parempien työpaikkojen luomiseksi. Alueen strategia ilmenee vahvuuksien ja menestystekijöiden painottamisessa, heikkouksien poistamisessa ja uhkien torjumisessa. Perustana on usko omiin kykyihin, omiin henkisiin ja aineellisiin resursseihin, joita täydentävät EU:n kautta tulevat ja kansalliset lisäpanostukset. Strategian ydin on yritysten ja työpaikkojen lisääminen sekä toimivien yritystoiminnan kilpailuedellytysten parantaminen.

5.1. Alueen heikkoudet ja vahvuudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet - Toimiva innovaatio-, tutkimus- ja

koulutusjärjestelmä

- Vähäiset julkiset satsaukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan

- Vahva klusteroitunut perusteollisuus - Työttömyys - Hyvät liikenteelliset edellytykset - Vahva riippuvuus muutamasta teollisesta

suuryrityksestä - Monipuolinen energiatuotanto - Teollisten pk-yritysten vähäisyys - Monipuolinen kulttuuritarjonta ja -perinne - Alueelliset erot väestökehityksessä ja

ikärakenteessa - Julkiset palvelujärjestelmät - Rakennetyöttömyys Mahdollisuudet Uhat - Vahvojen kansainvälisten klustereiden

kehittäminen - Maaseudun väestön voimakas väheneminen ja

väestön ikääntyminen - Tutkimus- ja kehittämistoiminta, uudet

innovaatiot - Koulutuksen tarjonnan ja kysynnän epäsuhta

- Yrittäjyyden edistäminen - Globaalit ympäristö- ja muut tekijät - Kansainvälistyminen - Kuntatalouden heikkeneminen - Energia-alan vahvistaminen - Asuinympäristön viihtyisyyden heikkeneminen- Työperusteinen maahanmuutto - Kulttuurin kehittäminen ja

kulttuuriympäristöjen parantaminen - Koulutusmahdollisuudet

11

Länsi-Suomen innovaatio- ja koulutusjärjestelmässä korostuvat eri maakunnissa toimivat yliopistot sekä yliopisto- ja teknologiakeskukset. Niiden tutkimus- ja kehittämistulosten välittäjinä elinkeinoelämään toimii useita erilaisia organisaatioita, joiden määrä on sinänsä vahvuus mutta voi olla myös heikkous, ellei niiden keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa saada koko alueella toimivaksi. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa tapahtuu runsaasti myös yrityksissä, vaikkakin siinä suhteessa on alueen sisällä maakunnittain vaihtelua. Vahvaa osaamiskulttuuria tukevat toisen asteen ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulut ja toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä. Erityisesti metalli- ja teknologiateollisuuden, mekaanisen puunjalostuksen sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden klusteroitunut toimintatapa on Länsi-Suomelle tyypillistä. Myös meriklusteri on alueella vahva. Näillä aloilla on myös muutamia vahvoja kansainvälisiä suuryrityksiä, vaikkakin niiden vähäisyys ja liian vahva riippuvuus niistä luo riskejä globalisoituvassa toimintaympäristössä. Monipuolinen energia-alan teollisuus ja energiatuotanto ovat alueen vahvuuksia. Globaalit ympäristö- ja muut tekijät muodostavat energian saatavuudessa oman uhkatekijän. Toisaalta Länsi-Suomessa on osaamista myös vaihtoehtoisessa energiatuotannossa ja alue on potentiaalista bioenergian tuotantoaluetta. Länsi-Suomen aluerakenne perustuu vahvoihin maakuntakeskuksiin ja niitä ympäröiviin maaseutualueisiin, joissa on omat alakeskukset. Yhdyskuntarakenteeltaan alue on liikenteellisesti selkeä maakuntakeskusten muodostaessa logistiset solmukohdat. Yhdyskuntarakenteessa on maaseutualueiden väestön vähetessä myös uhkatekijänä sen muodostuminen hajanaiseksi ja siten palvelutuotannon ongelmat. Alueen liikenteellistä vahvuutta tukevat meriyhteydet ja useat elinkeinoelämän kannalta merkittävät satamat, jotka palvelevat koko Suomea. Kehittyvissä kansainvälisissä lentoyhteyksissä on vielä puutteita. Tietoliikenteen perusyhteydet ovat koko alueella kunnossa, mutta niin julkisia kuin yksityisiäkin panostuksia tarvitaan yhteyksien nopeuden lisäämiseen. Työttömyys on alueella edelleenkin koko maan keskiarvoa korkeampaa ja koko alueen suurimpia heikkouksia. Länsi-Suomessa useissa seutukunnissa työttömyys on luonteeltaan rakenteellista, johon on vaikea pelkästään kehittämistoimin vaikuttaa. Länsi-Suomen menestyminen perustuu mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yrittäjyyden edistäminen, valmiit vahvuusalat ja verkostomainen kehittämistoiminta yhdessä luovat perustan, jota täydentävät uuteen teknologiaan perustuvat kasvuhakuiset yritykset ja uusien toimialojen, erityisesti palveluyrittäjyys ja hyvinvointialat, työllistävyys. Palvelutuotannossa uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä työelämän muiden innovaatioiden edistäminen luovat merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Alueen työttömyyden ollessa korkea ilmenee myös pulaa osaavasta työvoimasta. Tätä korjataan sekä koulutuksen kehittämisellä mm. oppimisympäristöjen osalta että toimimalla aktiivisesti työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteena on toimia alueen työikäisen väestön määrän turvaajana. Koko Suomessa väestön keskittyminen asutuskeskuksiin lisääntyy. Vaikka Länsi-Suomen kokonaisväestö onkin kasvanut ja ennusteiden mukaan kasvaa myös tulevaisuudessa, on todellisena uhkatekijänä maaseudun väestön väheneminen ja väestön ikääntyminen. Asuinympäristön viihtyisyyden heikkenemisen taustalla ovatkin haja-asutusalueiden vähenevälle väestölle tarjottavien palvelujen väheneminen ja toisaalta kasvukeskuksissa lisääntyvän liikenteen tuomat ongelmat.

12

5.2. Länsi-Suomen visio 2015 ja strategiset tavoitteet Länsi-Suomi on vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun kansainvälisesti vetovoimainen alue. Suomen kansallisessa strategiassa alue- ja rakennepolitiikan toteutuksen tärkeimpinä kilpailutekijöinä pidetään osaamista, alueiden erikoistumista ja verkostoitumista, yrittäjyyden edellytyksiä, työmarkkinoiden toimivuutta, liikenne- ja viestintäyhteyksiä, asumista ja ympäristöä sekä kulttuuri-, liikunta-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluja. Alueen kilpailutekijänä pidetään myös väestömäärää, koska suuret väestökeskittymät tarjoavat vahvan kysyntäpohjan monipuoliselle elinkeinoelämälle ja muodostavat laajat työmarkkinat. Kansallisen strategian mukaan alueiden kilpailukykyisyys voi pohjautua vahvaan erityisosaamiseen, osaamisen keskittymiseen tuottavasti, alueen saavutettavuuteen, toiminta- ja elinympäristön laatuun ja toimivuuteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Erityyppisten yritysten hyvä toimintaympäristö ja osaavan työvoiman hyvä elinympäristö ovat kilpailukyvyn tärkeä ulottuvuus. Länsi-Suomessa nämä kansallisen strategian lähtökohdat on pääosin tunnistettu. Alueen vahvuuksiksi on mielletty mm. toimiva koulutusjärjestelmä, vahva perusteollisuus, hyvät liikenteelliset edellytykset ja monipuolinen energiahuolto. Yritystoiminnan ja tutkimuksen keskeisiä haasteita ovat uusien kasvuyritysten synnyttäminen ja olemassa olevien klustereiden kehittäminen. Länsi-Suomessa haasteeseen vastataan erityisesti jo nykyisellään vahvoissa elintarvikkeen, metalli- ja teknologiateollisuuden, metsän, energian, mekaanisen puunjalostuksen sekä median ja ict:n klustereissa. Näiden kehittäminen edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä erityisesti teknologia-alojen koulutusketjujen toimivuuteen. Erilaisten innovaatioiden kaupallistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoimintaan panostaminen sekä järjestelmien ja ihmisten joustavuuden takaaminen mahdollistavat sekä uusien kasvuyritysten syntymistä että nykyisten yritysklustereiden säilyttämistä. Samaan tähtäävät myös kansainvälisen liiketoiminnan ja alihankintakulttuurin kehittäminen. Menestystä koulutuksesta voidaan Länsi-Suomessa saavuttaa kehittämällä koulutuksen ja työelämävastaavuutta, lisäämällä korkeakoulujen yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, varmistamalla koulutuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta ja kasvattamalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa.

5.3. Ohjelman päätavoitteet Kokemukset rakennerahastokaudelta 2000-2006 Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman alueella, joka siis ei täysin vastaa tämän toimenpideohjelman aluetta, on tällä ohjelmakaudella päästy positiivisiin tuloksiin. Vielä 1990-luvun viimeisinä vuosina alueen bruttokansantuote kasvoi selvästi hitaammin kuin koko maassa, mutta vuosina 2000 - 2003 keskimäärin hieman nopeammin. Ohjelma-alueen tuotanto kasvoi vuodesta 1999 vuoteen 2003 saman verran kuin Uudellamaalla eli 12 % koko maan kasvun ollessa yhden prosenttiyksikön alhaisempaa.

13

Myös väestökehitys on kuluvalla ohjelmakaudella kääntynyt Länsi-Suomessa positiiviseksi ja muuttotappio muuttovoitoksi. On kuitenkin huomattava, että ohjelma-alueen sisäiset erot ovat tässäkin suhteessa erittäin suuret. Käynnissä olevalla rakennerahastokaudella on Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa käynnistynyt vuoden 2004 loppuun mennessä yli 4 600 hanketta. Yli puolet niistä on kohdentunut yritystoiminnan aktivointiin ja yritysten kehittämiseen. Yritysrahoitus on kohdistettu tuotannolliseen toimintaan, jonka investoinnit ovat parantaneet yritysten kilpailukykyä. Yritystoiminnan tukeen kohdistunut toimintalinja yhden rahoitus on koettu tulokselliseksi. Tätä toimintalinjaa ovat täydentäneet osaamisen ja teknologian kehittämisen hankkeet. Näissä innovatiivisissa hankkeissa on saavutettu vaikuttavuutta yritysten kilpailukyvyssä kohonneen osaamisen sekä verkostojen ja teknologian siirron kautta. Niin ikään kakkostoimintalinjan rahoitus on vaikuttanut liike-elämän tarvitsemien palveluiden tarjontaan ja laatuun sekä samalla näiden palveluyritysten muodostumiseen. Välittäjäorganisaatioiden suuresta määrästä huolimatta korkeakouluilla on ollut vaikeuksia löytää aitoa yrityskytkentää hanketoimintaansa. Sen sijaan ammattikorkeakoulut ovat lisänneet hanketoimintaansa ja ovat keskeisesti mukana ohjelman osaamistavoitteiden toteuttamisessa koko ohjelma-alueella. Infrastruktuuri-, vetovoima- ja ympäristöhankkeet sekä syrjäytymistä torjuvat hankkeet ovat olleet lukumäärältään selvästi vähäisempiä, vaikka vetovoimaisuutta kohottavien hankehakemusten määrä onkin ollut suhteellisen suuri. Infrastruktuurihankkeiden suoraa vaikuttavuutta mm. työpaikkojen tai yritysten syntyyn on vaikea arvioida, koska toteutetut hankkeet ovat pikemminkin mahdollisuuksia luovia ja kansallista palveluiden tuottamisjärjestelmää parantavia. Vaikka ohjelma-alueen yrityskanta ja alueella sijaitsevien toimipaikkojen lukumäärä onkin kasvanut hitaammin kuin koko maassa keskimäärin, on yritysten henkilöstön kasvu ollut lähes samantasoista kuin koko maassa. Uusien työpaikkojen osalta jäätäneen kuluvalla kaudella noin 90 prosenttiin tavoitteesta, joka oli 35.000 uutta työpaikkaa. Vajausta on syntymässä erityisesti uusien naistyöpaikkojen luomisessa, koska yritystuet ovat perinteisesti kohdistuneet miesvaltaisille teollisuudenaloille.. Kokonaisuudessaan asetettua uusien työpaikkojen tavoitetta on ohjelmakauden aikana arvioitu selvästi ylimitoitetuksi. Säilytettyjen työpaikkojen osalta tavoite 2 -ohjelman arvioidaan toteutuvan selvästi tavoitteita paremmin. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman väliarvioinnissa on ohjelman toteutuksesta saadun kokemuksen pohjalta kiinnitetty huomiota tulevan rakennerahastokauden toimintoihin. Arvioinnin mukaan on mm. varmistettava ESR- ja EAKR -rahoituksen toimiva strateginen johdonmukaisuus ja täydentävyys maakuntatasolla. Maakunnallisen hankkeistuksen tulee perustua priorisoituihin ohjelmallisiin kokonaisuuksiin ja niiden tulee kytkeytyä tiiviimmin maakunnan kehittämisstrategiaan. Laaditussa arviossa korostetaan, että alueilla on edelleen tarvetta vahvistaa osaamis- ja innovaatiorakenteitaan sekä tarvelähtöisesti lisätä koulutustarjontaansa. Sen sijaan kansallisten perusinfrastruktuurin ja peruspalvelujen sekä yksilöiden subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien menojen rahoitusta tulee jatkossa voida siirtää kansalliseen rahoitukseen. Yritysten toimintaedellytysten edistäminen, uusien yritysten synnyttäminen ja pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ovat jääneet ohjelman toteutustoimissa vaatimattomiksi samalla kun puolestaan on panostettu osaamisen kehittämiseen, tutkimukseen sekä yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön. Etelä-Pohjanmaan aluekehitys on kärsinyt yliopistotasoisen koulutus- ja tutkimusorganisaation puutteesta, jota on ohjelman avulla korjattu rakentamalla EPANET -verkoston kautta koulutuksen tarjontaa ja tutkimusta. Tulokset ovat olleet positiivisia, joten toimintaa tulee jatkaa ja kehittää.

14

OSA II. ESR-STRATEGIA 6. KANSALLINEN ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKAN VIITEKEHYSASIAKIRJA 2007-2013 OSA III. MANNER-SUOMEN ESR -TOIMENPIDEOHJELMA 7. TOIMEENPANON PERUSTEET

Valtakunnalliset perusteet. 8. TOIMINTALINJAT

Valtakunnalliset toimintalinjat. 9. ALUEELLINEN OSIO

9.1. Länsi-Suomi

9.1.1. TOIMINTALINJA 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Suomen elinkeinoelämä elää rakennemuutosta, jossa painopiste on siirtymässä tuotantoyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan tavoitteena verkottunut talous. Työn tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen talouskasvun ja hyvinvoinnin tekijänä on haaste tilanteessa, jossa globalisaatio ja teknologiakehitys vauhdittavat muutoksia työn organisoinnissa ja johtamisen tavoissa ja synnyttävät uusia osaamisvaatimuksia kaikilla aloilla ja työntekijäryhmissä. Väestön ikääntyminen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen tuovat lisähaasteita haasteen työorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen. Tuottavuuskehityksen turvaaminen muutostilanteessa edellyttää organisaatioiden kykyä uudistua käyttääkseen, hyödyntääkseen ja synnyttääkseen uusia teknologisia ja muita innovaatioita. Pk-yritysten liiketoiminnan ja osaamisen johtamisen haasteet tulevat tulevina vuosina olemaan entistä suurempia. Yritysten menestyminen tulee riippumaan niiden kyvystä ymmärtää ja hyödyntää kasvun, tuottavuuden ja arvonmuodostuksen nopeasti muuttuvia vaatimuksia ja malleja. Tämän kehityksen varmistaminen edellyttää yritysten liiketoiminnan kehittämistavoitteista lähtevää osaamisen turvaamista läpi linjan; ennakoivaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä rekrytointivaiheista lähtien työssä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Lisäksi korostuvat organisaatioiden kyky joustavuuteen ja luovan työotteen tukemiseen sekä kyky hyödyntää erilaisia asiantuntijaverkostoja kehittämisen tukena. Osaamisen systemaattista kehittämistä soveltavien työorganisaatioiden määrä on tutkimusten mukaan Suomessa edelleen varsin pieni. Kynnys omaksua uudenlaisia toimintatapoja on korkea eivätkä tuloksellisetkaan mallit leviä automaattisesti. Vain pienellä osalla yrityksistä on resursseja henkilöstönsä systemaattiseen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Varsinkin pk–yrityksissä henkilöstön kehittämisen voimavarat ovat niukkoja. Koulutus- ja kehittämistoiminnan kirjo on laaja eivätkä palvelut usein tavoita riittävässä määrin kaikkia yrityksiä. Omaehtoisen ja ennakoivan henkilöstön

15

kehittämisen avulla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa myös työhyvinvointiin ja tätä kautta työelämän vetovoimaisuuteen varsinkin iäkkäimmän työvoiman keskuudessa. Tutkimusten mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on myös vähäistä. Tämän johdosta kehittämisohjelman kohteeksi on valittu erityisesti pk-yritysten ja yritysverkostojen kasvuhakuisuuden lisääminen ja kansainvälistymään pyrkivien yritysten osaamisen kehittäminen. Pysyvä yrityksen kilpailuetu edellyttää ennakointitiedon hyödyntämistä yrityksen vision ja toimintastrategian määrittelyssä sekä tämän tulevaisuuteen suuntautuneen näkemyksen pohjalta tehtyjä käytännön pitkäjänteisiä kehittämistoimia koko organisaatiota koskien. Johtamisosaamisen ja osaamisen johtamisen merkitys kasvavat niin yrityskohtaisesti kuin verkostoissa ja kohdistuvat koko arvonmuodostusketjun kokonaisuuden ja prosessien ymmärtämisen. Strategisen johtamisen, verkostojohtamisen sekä kumppanuuksien hallinnan merkitys korostuvat. Globalisaation eteneminen ja yleinen tietoyhteiskuntakehitys tulee asettamaan yrityksille ja niiden henkilöstölle erityisiä osaamishaasteita. Tämä kehitys korostuu ennen kaikkea kasvuyrityksissä ja yritysten verkostoissa (klustereissa). Väestön ikääntyminen ja sen keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin aiheuttaa rakennemuutoksen erityisesti palvelualoille, mutta myös murrosvaiheissa olevien yritysten toiminnan kehittämiseen (alkava yrittäjyys, omistajanvaihdokset jne.). 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi II Sisältöosa 3. Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on parantaa organisaatioiden, erityisesti pk-yritysten kykyä hallita nopeaa muutosta ja turvata näin työorganisaation osaaminen muutostilanteissa. Pyrkimyksenä on saada aikaan ennakoinnin hallintaan perustuvaa strategiaosaamista sekä edelleen yrityksissä liiketoiminnan tavoitteista lähtevää ja suunnitelmallista johtamisosaamista yhdistettynä koko henkilöstöä koskevien osaamisvoimavarojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla haasteeksi ja kilpailukykytekijäksi nousee kohdemarkkinoiden tuntemus, kyky ennakoida tulevia toimintakonsepteja ja kysyntää. Tähtäimenä on rakentaa pysyviä, työorganisaatioissa ja niiden toimintaympäristössä elämään jääviä toimintatapoja henkilöstövoimavarojen ja osaamisen suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Julkisten toimijoiden kehittämisinstrumenttien yhdistämisellä (EU ja kansalliset) pyritään laadukkaiden ja joustavien kehittämispolkujen aikaan saamiseen tavoitteena ohjelmakauden yli ulottuvien pysyvien rakenteiden ja prosessien vakiinnuttaminen kehittämistoiminnassa. Suuralueella edistetään aktiivisesti hyvien mallien levittämistä ja soveltamista käytännön toimintaan. Uusimpien työelämäinnovaatioiden hyödyntämistä kokeillaan paitsi työyhteisöjen kehittämisessä, myös uusien teknologioiden käytössä ja soveltamisessa sekä organisaatioiden kehittämisessä tukemaan työssä jaksamista ja työssä pysymistä, tässä yhteydet mm. valtakunnalliseen ESR -ohjelmaan sekä Tykes -ohjelman menetelmäkehitysprojekteihin. Kehittämistarpeiden tunnistamisessa avainasemassa ovat yrityksiä ja toimipaikkoja lähellä olevat järjestöt ja muut toimijat. Tieto- ja viestintäteknologian innovatiivinen ja tehokas hyödyntäminen tulee korostumaan kilpailutekijänä (tuottavuus) kaikilla toimialoilla ja kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Erityisesti liike-elämää palvelevissa ns. KIBS -palveluissa tieto- ja viestintäteknologialla on nähty olevan tärkeä merkitys. Toiminnan tehostumisen lisäksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen mahdollistaa

16

uusia palvelu-, järjestelmä- ja prosessi-innovaatioita sekä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialoilla. Haasteena tulee olemaan myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen esim. luova toimiala. 4. Rahoitettavan toiminnan sisältö Rahan ja toimijoiden määrät huomioiden Länsi-Suomen suuralueohjelma painottaa muutamia valintoja. Kehittämispanokset tullaan suuntaamaan pääsääntöisesti pk-yritysten liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen tasa-arvonäkökulma huomioiden. Tasa-arvoperiaatteen toteuttaminen näkyy mm. erityisryhmille suunnattujen kehittämistoimien muodossa, mm. naisyrittäjyyden tukeminen, ikäjohtamisen edistäminen sekä sellaisten henkilöryhmien kouluttaminen, jotka eivät yleensä ole päässeet osallistumaan koulutukseen. Kehittämisen kohteena on liikkeenjohdollisista strategioista ja tavoitteista lähtevä osaamisen kehittäminen esim. alkava yritystoiminta, kasvuvaiheen yritysten, klustereiden, verkostojen ja globaaleille markkinoille pyrkivien yritysten koko ja henkilökuntaa tai työorganisaatiota. Ennakointitietoa käytetään alueellisten toimialakokonaisuuksien (klusterien) kehittämiseen tarve- ja kysyntälähtöisesti ja työelämää kehitetään proaktiivisesti yritysten muutostarpeiden pohjalta. Oppiminen liitetään osaksi yritysten kehittämis- ja muutostilanteita. Suuralueella etsitään mm. klusterianalyyseihin perustuvia koko aluetta koskevia kehittämisen painopisteitä, joista yhtenä nähdään jo tässä vaiheessa bioenergian ja uusiutuvan energiantuotannon ympärille kehittyvän yritystoiminnan edistäminen. Toimintalinjassa voidaan tukea myös alueen kannalta merkittäviä valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan linkittyviä toimenpiteitä. Suomalaisen yrityspalvelujärjestelmän uudistamistyöhön liittyvä alueellinen kehittäminen voidaan myös sisällyttää tämän toimintalinjan sisältöön Länsi-Suomessa – lisäksi pyritään hyvien käytäntöjen levittämiseen (esim. yritysneuvontaosaamisen ja verkostomaisen hautomotoiminnan kehittäminen koko suuralueella). Sisältö: • Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen ja yritysneuvontapalveluihin liittyvä osaamisen

kehittäminen; alkavat yritykset, omistajanvaihdokset, hautomotoiminta, esimerkiksi verkostomainen toimintatapa ja erikoistuminen hautomopalveluiden järjestämisessä tai muissa yrityspalveluissa (alueelliset/ suuraluetason verkostot).

• Uusien yrittäjyyden muotojen vahvistaminen, yrittäjyyden edistäminen mm. rakennemuutosaloilla, esim. palvelualojen tilaaja - tuottajamallien kehittäminen.

• Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa toteutettavan yrittäjyyden tukeminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen (ammatinharjoittajat, franchise-yrittäjyys, verkostoyrittäjyys, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset).

• Palveluyritysten ja uusien luovien toimialojen ml. kulttuuriyrittäminen liiketoimintaosaamisen ja muun kilpailukyvyn kehittämisen valmennusohjelmat.

• Mikroyrittäjyyden kasvun ja osaamisen tukeminen. • Omistajanvaihdosten tukeminen kehittämispalveluilla. Tavoitteena murroksesta uuteen kasvuun. • Pk-yritysten liiketoimintaan ja resursseihin soveltuvien henkilöstökoulutusmallien ja –muotojen

(yhteisrahoitus), rakentaminen, koulutuksen järjestämisen joustavoittaminen (sisällöt, menetel-mät, toteutuspaikat).

• PK -yritysten henkilöstön, työssä olevan ja rekrytoitavan, osaamistason nostaminen vastaamaan liiketoiminnan nykyisiin ja muuttuviin vaatimuksiin.

• Henkilöstöosaamisen ja osaamisen johtamisen vahvistaminen pk-yrityksissä ja toimipaikoilla; paremmat valmiudet pysyvään henkilöstön kehittämiseen, neuvonta sekä henkilöstön

17

kehittämisen osaajien valmentaminen, palvelumallien rakentaminen henkilöstön kehittämisen tueksi ulottuen hanketoiminnan ulkopuolelle pysyväksi toiminnaksi.

• Yhteys muihin palveluihin ja toimiin, verkottuminen, hyvien mallien levittäminen ja pysyvien kehittämispolkujen rakentaminen yli alue- ja hallintorajojen.

• Pk-yritysten ja yritysverkostojen tuottavuuden, kilpailukyvyn kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisen elementtejä:

• Pk-yritysten liiketoimintaan perustuvien kehittämistarpeiden analysointi yritysanalyysien ja muiden kartoitusten avulla ml. verkostojen ja klustereiden analysointi, ennakointirakenteiden ja ennakointitoiminnan kehittäminen sekä ennakointitiedon hyödyntämismekanismien käyttöönotto.

• Kehittämis- ja johtamisohjelmat, joissa otetaan huomioon mm. uudet liiketoimintamallit, uudistuvat toimintatavat (esim. verkostot, ikäjohtaminen, monikulttuurisuuden haasteet), tuotteisiin liittyvät palvelut, uudet palvelukonseptit sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen.

• Innovaatioiden sekä teknologiaan pohjautuvien uusien palvelusovellusten kehittämisosaamisen vahvistaminen.

• Tieto- ja informaatioteknologioiden sekä muun edistyneen teknologian käyttöönottoa edistetään auttamalla yrityksiä teknologian tuottaman hyödyn oivaltamiseen sekä tuottamalla valmennusta tiedon soveltamiseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnan eri osa-alueilla ml. järjestelmien käyttöönoton edellyttämä yritysten henkilöstön asenne- ja muu valmennus.

• Rekrytointimallien kehittäminen aloilla, joilla on työvoimapulaa. 5. Kohderyhmät • mikro- ja pk-yritykset sekä niiden koko henkilöstö • yrittäjiksi aikovat ja ammatinharjoittajat • oppilaitosten sekä korkeakoulujen opetushenkilöstö ja opiskelijat • pk-yritysten johto ja avainhenkilöt • julkisen sektorin henkilöstö, yhteisöt ja yhdistykset • neuvonta-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö • suuryritykset verkostoituneena pk-yritysten kanssa III Toimeenpano-osa 6. Rahoituskehykset 2007 - 2013 7. Indikaattorit 8. Toimintalinjan toimeenpanosta vastaavat organisaatiot Rahoittajina toimivat TE-keskukset ja lääninhallitukset, kunnat sekä yksityiset. Yhteistyökumppaneita ja mahdollisia toteuttajatahoja ovat mm. yritysverkostot ja pk-yrityksiä lähellä olevat yksityiset tai julkiset tahot kuten yrittäjä- tai työmarkkinajärjestöt, yrityskehitysorganisaatiot, TE-keskukset, lääninhallitukset, työvoimatoimistot ja koulutusorganisaatiot. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kanssa yhdistäen osaamista ja rahoitusinstrumentteja joustavien mallien rakentamiseksi. Ohjelman toteuttaminen perustuu mm. klusterikohtaisiin ennakointiselvityksiin ja sidosryhmäverkostojen kautta tuleviin tarvetietoihin alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. 9. Tukijärjestelmät Valtakunnallisesta ohjelmasta. IV Täydentävyysosa

18

10. Lisäarvo kansallisille politiikoille 11. Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia) Toteuttaa suoraan Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan liittyviä kehittämistavoitteita. Sisältää yhteydet hallituksen strategia-asiakirjaan, yrittäjyyden politiikkaohjelman sekä maaseutuohjelman tavoitteisiin.

19

9.1.2. TOIMINTALINJA 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy

I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Noin puolet työttömistä arvioidaan kuuluvan ns. laajaan rakenteelliseen työttömyyteen. Samanaikaisesti ikäluokkien vanhenemisen myötä poistuma työelämästä kasvaa ja työelämään tulevien ikäluokat pienenevät. Ikääntyneiden työttömien osuus kasvaa myös. Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia koetaan eri tavoin eri toimialoilla ja alueilla, kuitenkin pääsääntöisesti pahenevana ongelmana, paikoin jopa kriittisenä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle, ongelmia esiintyy jo nyt metalli- ja rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Nämä seikat huomioiden myös rakenteellisen työttömyyden piiristä tulee saada työvoimaa avoimille työmarkkinoille sekä edistää tämän kohderyhmän ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Ammatillisen segregaation lieventämisellä voidaan joillakin aloilla vähentää työvoiman saatavuusongelmia sekä lisätä työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Vaikka koulutustaso nousee, vailla ammatillista koulutusta olevia on edelleen paljon sekä nuoria että aikuisia. Yksilöllisiä, räätälöityjä, henkilökohtaisia, oikealla tavalla tuettuja ja riittävää ohjausta sisältäviä, työelämän tarpeet huomioivia työvoimakoulutuksen ja tutkinnon suorittamismahdollisuuksia on kehitettävä. Ammatillista koulutusta tulee kehittää niin, että tunnistetaan ja vahvistetaan jo hankittua osaamista, tuetaan uuden oppimista räätälöidyin, yksilöllisin ratkaisuin. Nuorisotyöttömyys on edelleen korkealla, vaikka koulutus- ja yhteiskuntatakuu onkin parantanut tilannetta. Suurin osa työttömistä nuorista tulee koulutuksen nivelvaiheista. Osasyynä on myös ohjaus- ja neuvontajärjestelmän hajanaisuus ja toimimattomuus. Ilman toimenpiteitä nivelvaiheessa nuorisotyöttömyyttä ei voida laskea riittävästi. Myös työpajatoimintaa on edelleen kehitettävä. Väestö keskittyy entistä enemmän maakuntakeskuksiin ja tyypillisiä kaupunkityöttömyyden ongelmia esiintyy myös Länsi-Suomen kaupungeissa. Suurena ryhmänä on yksipuolisen, yleensä teollisen työkokemuksen omaavat ikääntyneet työnhakijat. Ongelmallisia ryhmiä ovat myös vaikeimmat syrjäytymisvaarassa olevien nuoret, huumeiden käyttäjät, sosiaalisista ongelmista kärsivät, perheongelmien kasautuminen sekä maahanmuuttajat, jotka eivät ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Maaseudun rakennetyöttömyyden ongelmaa kuvastaa työtilaisuuksien puute ja kulkuvaikeudet. Haasteena ovat myös maaseudun elinvoimaisena pitäminen sekä yhtäläiset mahdollisuudet eri alueilla. Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille on toteutettu ohjelmakaudella 2000-2006 mm. polkuhankkeita, joissa on kehitetty erilaisia malleja työnhakijan tilanteen edistämiseksi kohti työmarkkinoita. Näistä on saatu hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Kohderyhmän osalta on päästävä entistä enemmän vahvaan integraatioon työelämään ja työpaikalle. Tätä vahvaa integraatiota työelämään kohderyhmälle soveltuvaksi kehitetään yhteistyössä työnantajien kanssa myös työyhteisöjä ja niiden vastaanottavuutta tukien. 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi 20

II Sisältöosa 3. Tavoitteet Esr-toimenpiteiden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja purkaa rakenteellista työttömyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Työmarkkinoilla on samanaikaisesti rakenteellisen työttömyyden kanssa yhä enemmän ongelmia työvoiman saatavuudessa. Tavoitteena on, että yksilöllisten ratkaisujen kautta myös rakenteellisen työttömyyden piiristä saadaan työvoimaa avoimille työmarkkinoille aloille, joissa avautuu paljon työmahdollisuuksia. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tulee kehittää samoin kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Myös työorganisaatiot tarvitsevat tukea, että ne pystyvät paremmin vastaanottamaan syvempää ohjausta tarvitsevia työnhakijoita. Työnhakijoitten ja työpaikkojen parempi kohtaanto edellyttää usein sekä ammatillista että myös alueellista liikkuvuutta. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten työllistyvyyden lisääminen on edelleen yksi keskeistä tavoitteista ja edellyttää osaltaan koulutuksen nivelvaiheisiin panostamista. Tavoite on, että nuorten ikäryhmissä (15 – 24) kaikki nuoret ovat joko koulutuksessa, työssä tai myönteisessä aktiivitoimenpiteessä nivelvaiheet huomioiden. Nuorella tulee olla alueensa työmarkkinoita vastaavaa osaamista, arjenhallinnan valmiudet ja sosiaaliset valmiudet sekä muut taidot toimia työmarkkinoilla. Työpajatyyppistä toimintaa tulee edelleen kehittää ja laajentaa niiden palvelutarjontaa. Myös aikuisten sijoittumista työpajoihin tuetaan, huomioiden esimerkiksi kaupunkiseutujen työttömyysongelmat, kuten maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset. 4. Rahoitettavan toiminnan sisältö Välityömarkkinoiden kehittäminen Rakennetyöttömiin lukeutuvat työttömät työnhakijat tarvitsevat usein erilaisia palvelukokonaisuuksia paluussaan avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen edistämiseksi interventiomahdollisuuksia tulee olla erilaisia ja yksilöllisiä (tarvittaessa melko järeitä ja pitkäkestoisia). Alueella tulee olla tarjolla erilaisia tuettuja työ- ja harjoittelupaikkoja, välityömarkkinoita, joihin sekä työvoiman palvelukeskukset että työvoimatoimistot voivat sijoittaa asiakkaitaan. Näiden työpaikkojen löytämiseksi tarvitaan usein työnetsijäpalveluja. Luodaan uusia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia välityömarkkinoille. Työttömän työnhakijan sijoittumista ja integroitumista työpaikkaan tuetaan työvalmentajan palveluilla. Välityömarkkinoiden kehittämisessä tulee huomioida mahdollisuudet edelleen sijoittamiseen sekä sen kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kokonaisuudessaan välityömarkkinoiden kehittämisessä tavoitellaan laajaa tulkintaa mm. niin, että välityömarkkinat luovat lisää mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville avointen työmarkkinoiden lisäksi ja oheen voi liittyä muita tarvittavia palveluita, kuten koulutusta ja kuntoutustoimenpiteitä. Työpajatoimintaa laajennetaan kaikenikäisille huomioiden erityispalveluja tarvitsevat kohderyhmät. Tulee huolehtia myös siitä, että työnantaja ja koko työyhteisö saa riittävän tuen vastaanottaa tukea tarvitsevia työnhakijoita. Työyhteisöt tarvitsevat eri tavoin räätälöidysti toteutettua yhteistyötä, koordinointia ja valmennusta sekä ohjausta. Uudenlaisten yhteistyömallien, palvelujen ja työllisyyskumppanuuksien hyödyntäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä tuetaan siten, että viranomaistyötä täydentäviä palvelukokonaisuuksia on tarjolla myös seuduilla, joilla ei ole työvoiman palvelukeskusta. Kehitetään työllistymistä edistäviä toimintamalleja työllistyvän työ- ja toimintakyvyn tasapainoon saattamiseksi suhteessa

21

tulevan työtehtävän vaateisiin. Toimenpiteinä voivat olla mm. kuntoutus, koulutus, työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu työpaikoilla, tukityö sekä työvoimapalveluja täydentävät palvelut. Työelämäläheisten mallien kehittämistä on edelleen jatkettava, hyödyntäen esimerkiksi malleja, joissa työssä oppiminen ja ammatillinen koulutus on yhdistetty sekä tuettua ammatillista työvoimakoulutusta. Oleellista on, että henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen voidaan panostaa niin, että työnhakija saa riittävät valmiudet siirtyä työhön, työmarkkinoille, koulutukseen tai muutoin asiakkaalle löytyy pitkäkestoinen/pysyvä ratkaisu. Verkostoyhteistyötä syvennetään, tavoitteena on mahdollisimman laaja kumppanuus vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kumppanuus edesauttaa myös hyvien käytäntöjen leviämistä. Nuorten työllistyvyyden edistäminen, koulutukseen sijoittumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ammatillisen koulutuksen päättäneiden rekrytointijärjestelmiä kehitetään eri tahojen yhteistyönä. Tuetaan varhaisen puuttumisen malleja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi luomalla eri rahoittajaviranomaisten yhteistyöllä vaihtoehtoiset ja yksilölliset koulutusväylät. Joustavaa tutkintojen täydentämis- ja laajentamismahdollisuuksien kehittämistä edistetään. Tuetaan toimintamalleja jotka ehkäisevät peruskoulun keskeyttämistä ja mahdollistavat toiminnallisen opetuksen sitä tarvitseville. Kokeillaan uudenlaisia toimenpiteitä ammattikouluttamattomien työttömien nuorten aktivoimiseksi koulutukseen tai työelämään. Työpajatoimintaa tai vastaavan tyyppistä toimintaa kehitetään kokonaisuudeksi, joka sisältää erilaisia oppimis- ja osaamisympäristöjä. Ohjelmakaudella on tärkeää eri viranomaisten moniammatillinen yhteistyö, joustava työnjako ja rahoituksen kohdentaminen siten, että se palvelee laajoja kokonaisuuksia ja että palvelutoiminta tavoittaa kaikilla alueilla palveluja tarvitsevat nuoret. 5. Kohderyhmät • Vaikeasti työllistyvät työnhakijat, kuten vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt • Nuoret, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen • Maahanmuuttajat • Heikosti koulutetut ja vailla ammatillista koulutusta olevat • Työyhteisöt (osana vaikeasti työllistettävien toimia) III Toimeenpano-osa 6. Rahoituskehys 2007 - 2013 7. Indikaattorit Kuten Manner-Suomen ohjelmassa 8. Toimintalinjan toimeenpanosta vastaavat organisaatiot Rahoittajat: Työvoima- ja elinkeinokeskukset, työvoimatoimistot, lääninhallitukset, kunnat, ja yksityinen sektori Yhteistyökumppanit: Kuten Manner-Suomen ohjelmassa (ei luetella kaikkia, vaan ” järjestöt”) 9. Tukijärjestelmät

22

IV Täydentävyysosa 10. Lisäarvo kansallisille politiikoille Esitetään, että opintososiaaliset etuudet rahoitetaan kansallisesti. 11. Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia)

23

9.1.3. TOIMINTALINJA 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Työmarkkinoiden toiminnan suurimmat haasteet tulevat olemaan sopeutuminen kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, työvoiman ikääntymiseen ja työvoiman tarjonnan niukkenemiseen sekä vaikeasti ennakoitaviin rakennemuutostilanteisiin. 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi II Sisältöosa 3. Tavoitteet Länsi-Suomen osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä kehitetään kysyntälähtöisesti vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Tämä edellyttää alueellisen ennakointitoiminnan vakiinnuttamista osaksi kaikkien palvelujen tuottajien normaalia toimintaa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tiivistetään. Työelämälähtöisen oppimisen malleja kehitetään erityisesti pk-yritysten ja niiden henkilöstön tarpeista lähtien. Koulutuspalvelut ja niitä tukevat ohjaus- ja neuvontapalvelut rakennetaan siten, että ne huomioivat joustavasti opiskelijan kulloisenkin elämäntilanteen ja aikaisemmin hankitun osaamisen ja mahdollistavat osaamisen elinikäisen vahvistamisen. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista edistetään kehittämällä telematiikkaan ja virtuaalisuuteen perustuvia oppimisympäristöjä. Koulutusorganisaatioiden erityisesti pk- ja mikroyrityksille tarjoamia kehittämispalveluja vahvistetaan yksityistä palvelutarjontaa täydentävällä tavalla. Innovaatiotoimijoiden verkostoitumista niin kunkin maakunnan sisällä ja maakuntarajojen yli kuin kansainvälisestikin tuetaan. Tavoitteena on rakentaa Länsi-Suomen innovaatiotoimijoista sellainen verkosto, joka kykenee yritysten kanssa samaa kieltä puhuen siirtämään yritysten käyttöön niiden tarvitsemaan tietoa ja osaamista ja edistää osaamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan syntymistä. Hankerahoituksella käynnistettyjen ja tuloksellisuutensa osoittaneiden innovaatiotoimijoiden toiminnan rahoitus tulee saada vakiinnutettua. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan siten että niillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kestävää kehitystä, tuetaan ikääntyvien pysymistä työelämässä, mahdollistetaan ulkomaisen työvoiman integroituminen länsisuomalaisille työmarkkinoille. 4. Rahoitettavan toiminnan sisältö Ennakointi Tavoitteena on jo ohjelmakauden alussa juurruttaa ennakointitoiminta kaikkien työelämän toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien pysyväksi toiminnaksi. Alueellisessa ennakoinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettavaa ennakointitietoa. Omaa ennakointitiedon hankintaa tarvitaan vain siinä tapauksessa, että sitä ei ole saatavissa valtakunnallisista järjestelmistä. 24

Länsi-Suomen omassa ennakointitoiminnassa keskitytään alueen merkittävimpien klustereiden ja potentiaalisten kasvuklustereiden ennakointiin. Ennakoinnin kaksi isoa haastetta ovat tuotetun ennakointitiedon tulkinta ja ennakointitiedon hyödyntäminen. Toimintaympäristöä kuvaava tieto jalostetaan ennakointitiedoksi ydinklustereiden johtavien yritysten ja työmarkkinajärjestöjen, TE-keskuksen, maakunnan liitojen, lääninhallituksen sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyöelimissä. Länsi-Suomen alueella huolehditaan eri maakunnissa tapahtuvan ennakointitoiminnan yhteensovittamisesta. Ennakointitiedon hyödyntämistä tuetaan kussakin organisaatiossa niiden omalla koulutustoiminnalla ja ottamalla ennakointinäkökulma yhdeksi hankkeiden valintakriteeriksi. Elinikäistä oppimista tukevien työelämälähtöisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen Koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistetaan lisäämällä yritysten osuutta koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutusta suunnataan painotetusti rekrytointiongelmista kärsiville toimialoille. Koulutuspalvelujärjestelmiä kehitetään oppilaitosten, työnantajien, yritysten henkilöstön sekä elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Järjestelmiä kehitetään sekä henkilökohtaisten että sähköisten palvelujen tuottamiseen. Palvelujen kehittämisellä tuetaan tällä hetkellä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien – pk- ja mikrotyritysten henkilöstö, ikääntyvät ja ikääntyneet, heikosti koulutetut ja maahanmuuttajat – työllistymistä ja työssä pysymistä. Toiminnalla edistetään myös sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Pk- ja mikroyritysten henkilöstön osallistumista osaamisensa kehittämiseen tuetaan kehittämällä oppilaitosten ammatillisia henkilöstökoulutuspalveluita ja suuntaamalla yhteiskunnan tukemia yksityisiä palveluja tälle kohderyhmälle. Koulutuksen toteuttamisessa lisätään koulutuksen räätälöintiä opiskelijan aikaisemman osaamisen, työhistorian ja henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaan. Koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämiseksi opetushenkilöstön omaa ammatillista osaamista sekä työelämätietämystä vahvistetaan kehittämällä opettajien työelämään perehdyttämismenetelmiä ja kouluttamalla työpaikkaohjaajia. Uutta teknologiaa hyödynnetään sellaisten oppimisympäristöjen luomiseksi, jotka mahdollistavat työn ja koulutuksen joustavan yhteensovittamisen. Rakennemuutokseen vastaaminen Rakennemuutokseen vastaamisessa yksi vaikeimmista asioista on muutosten ennakointi. Ennakoivan tiedon saanti tulossa olevista rakennemuutoksista silloin, kun tiedon antaminen ylipäätään on mahdollista, edellyttää syvää luottamusta viranomaisten ja yritysten välillä. Riittävä luottamuspääoma taas syntyy vain pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena. Lyhytkestoisilla ESR-projekteilla sitä ei juurikaan voida rakentaa. Kun rakennemuutosten ennakointi on liki mahdotonta, on rakennemuutokseen vastaamisessa keskityttävä yhtäältä niiden ennaltaehkäisyyn ja toisaalta niiden jälkihoitoon. Ennaltaehkäisyssä ydin on se, että työmarkkinoille ei synny sellaisia työvoiman saatavuuteen tai osaamiseen liittyviä pullonkauloja, jotka pakottavat yritykset vastoin niiden omaa halua supistamaan toimintaansa tai siirtämään sitä muualle. Rakennemuutosten ennaltaehkäisemiseksi kehitetään ennakointimenetelmiä ja käynnistetään yrityslähtöisten proaktiivisten koulutusmallien tuotekehityshankkeita sekä monistetaan jo kehitettyjä malleja laajempaan käyttöön.

25

Työelämän segregaation purkaminen ja maahanmuuttajien tehokas integroiminen työelämään osaltaan ennaltaehkäisevät työvoima- ja osaamiskapeikoista syntyvää rakennemuutoksen uhkaa. Rakennemuutosten jälkihoitoon kehitetään eri elinkeino- ja koulutusviranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen sekä rahoituslaitosten ja verottajan yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla voidaan tehokkaasti palvella niin rakennemuutoksen kohteeksi joutuneita ihmisiä kuin käynnistää uutta yritystoimintaa. Innovaatioympäristöjen ja –verkostojen kehittäminen Länsi-Suomen innovaatioverkosto koostuu alueen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista sekä erilaisista teknologia- ja osaamiskeskuksista. Innovaatioverkosto kattaa varsin hyvin alueen pääklusterit ja edustaa joillakin kärkialoilla kaikilla mittareilla arvioituna huippuosaamista. Ohjelmakaudella vahvistetaan innovaatiotoimijoiden keskinäistä verkottumista tukemalla asiantuntijavaihtoa eri toimijoiden välillä. Kunkin toimijan oman osaamisen syventämistä vahvistetaan. Tiedon ja osaamisen siirtymistä innovaatiotoimijoilta yrityksiin tuetaan kehittämällä sellaisia toimintamalleja, joilla yritykset pääsevät nykyistä vahvemmin vaikuttamaan innovaatiotoiminnan suuntaamiseen. Kun alueellinen kehittämisrahoitus tulee pienenemään aikaisemmasta, on Länsi-Suomessa kyettävä hyödyntämään aikaisempaa paremmin kansallisia ja EU-tason kilpailtavia rahoituslähteitä. Erityisen haastavaa on pääsy EU:n tutkimuksen puiteohjelmien rahoituksen piiriin. Jo pelkän hyvän hakemuksen teko on iso haaste. Innovaatiotoimijoiden osaamista EU-hakemusten teossa tullaan vahvistamaan. Hakemuksissa kannustetaan usean toimijan yhteisiin hakemuksiin. Merkittävä osa Länsi-Suomen innovaatiotoimijoista on käynnistänyt toimintansa alueellisella rahoituksella. Ainakin osan toimintaa joudutaan vielä jonkin aikaa jatkamaan ohjelmarahoituksella. Tavoitteeksi asetetaan parhaimpien innovaatiotoimijoiden saaminen ohjelmakauden aikana pysyvän rahoituksen piiriin. 5. Kohderyhmät • Aikuiset, erityisesti pk- ja mikroyritysten henkilöstö, ikääntyneet ja ikääntyvät sekä

maahanmuuttajat • Koulutus- ja työvoimapalveluorganisaatioiden henkilöstö • Työpaikkaohjaajat ja perehdyttäjät yrityksissä • Yliopistot ja yliopistokeskukset sekä niiden verkostot ja tutkimushenkilöstö • Teknologiakeskukset ja muut alueelliset innovaatiotoimijat sekä niiden verkostot ja henkilöstö • Yritykset ja yrityspalveluorganisaatiot • Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöt • Maakunnan liitot III Toimeenpano-osa 6. Rahoituskehys 2007 -2013 7. Indikaattorit Samat kuin nykyisissä ohjelmissa. Listaa voisi kuitenkin supistaa. Indikaattoreiden tulisi palvella kaikkia hallinnonaloja yhtäläisesti. Indikaattorit tulee määritellä täsmällisesti. Projektien toimenpiteiden vaikuttavuus tulee arvioida oikealla aikajänteellä. Indikaattoreiden tulee tuottaa tietoa hankkeiden välittömistä vaikutuksista.

26

8. Toimintalinjan toimeenpanosta vastaavat organisaatiot Länsi-Suomen lääninhallitus, TE-keskukset, maakuntien liitot. 9. Tukijärjestelmät Hallintoviranomaisten eri tukimuodot (esim. starttiraha, NOSTE ym.) IV Täydentävyysosa 10. Lisäarvoa kansallisille politiikoille 11. Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia)

27

TOIMINTALINJA 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR -toiminnassa I Perusteluosa 1. Toimintaympäristön haasteet Työperäinen maahanmuutto Koko Länsi-Suomen alueella on pula osaavasta työvoimasta metalli- ja rakennusalalla, myös tulevaisuudessa pulaa tulee olemaan mm hoitoalalla. Pirkanmaan alueella on n 8 500 maahanmuuttajaa. Mäntän alueella on rekrytointihanke Petroskoin alueelta. Nuoria ja koulutettuja pyritään rekrytoimaan Suomeen. Etelä-Pohjanmaan alueella on maahanmuuttajien rekrytointihanke metalliteollisuuteen. Kaiken kaikkiaan yritysten kansainvälistymisen haasteet on nähtävä laaja-alaisesti, ja erilaista tukea ja keinoja on oltava tarjolla myös Suomessa toimiville pk-yrityksille. Hyvien käytäntöjen etsiminen muista jäsenmaista ja soveltaminen ja juurruttaminen Suomeen ja suomalaisten hyvien käytäntöjen vieminen ja levittäminen muihin maihin Kuluvalla ohjelmakaudella on käynnissä Länsi-Suomen alueella yhteensä 14 Equal-yhteisö-aloitehanketta. Hankkeet kattavat kaikki toimenpidekokonaisuudet lukuun ottamatta 5.5.1. Rahoittajina toimivat työministeriö (10), opetusministeriö (3) ja sosiaali- ja terveysministeriö (1). Toimenpidekokonaisuuksilla on tavoitteena tukea erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ja vaikeasti työllistettävien työelämäkynnyksen ylittämistä. Hankkeilla on kansalliset kehittämiskumppanuudet ja hankkeet tekevät yhdessä kansallista teematyötä hyvien käytäntöjen levittämisessä. Hankkeilla on myös kansainväliset kehittämiskumppanuudet muista jäsenmaista. Kumppaneita tulee olla vähintään kaksi ja ne on valittu jäsenmaiden vastaavista hankkeista. Hankkeet ovat käynnistyneet vuoden 2005 alussa ja ne kestävät vuoden 2007 loppuun. Kansainvälinen yhteistyö keskittyy hankkeen keskivaiheeseen ja se on päättymässä kevään 2007 aikana. Moni kehittämiskumppanuus on päässyt hyvään vauhtiin kun se jo päättyy ja paljon jää vielä tekemättä. Käytätettävissä olevilla varoilla tätä yhteistyötä ei voida jatkaa, eikä uudella ohjelmakaudella ole vastaavaa yhteisaloiteohjelmaa. Toteuttajatahojen ja alueiden viranomaistahojen välinen yhteistyö vaatii lisää aikaa ja resursseja, jotta toiminnasta saadut hyvät käytännöt saadaan valtavirtaistettua jäsenmaiden välillä ja vietyä alueiden päättäjien ja politiikkaohjelmien ja strategioiden tietoisuuteen. 2. Arvioinneissa saadut kokemukset ja arviointi II Sisältöosa 3. Tavoitteet Työperäinen maahanmuutto Työperäisen maahanmuuton kasvaessa on tavoitteena olla avuksi isoissa rekrytoinneissa ja luoda tätä varten viranomaisverkostoja ja toimintamalleja. Samanaikaisesti on tarpeellista selvittää olemassa olevat ohjaus-, koulutus- ja kotoutumispalvelut ja tehdä niistä palvelukokonaisuuksia työnantajien ja kuntien avuksi. Tarpeen mukaan kokeillaan uudenlaisia palvelu- ja koulutusmalleja, jotka on suunniteltu ja resursoitu yhdessä työnantajien kanssa nimenomaan työperusteisesti Suomeen muuttavien tarpeisiin. Työnantajien mukaan ottaminen kehitystyöhön on välttämätöntä, jotta toimintamallit ovat työpaikkalähtöisiä, ja samanaikaisesti yritysten työkulttuurit kehittyvät myönteisesti vastaanottamaan ulkomaisia työntekijöitä. Olemassa olevia järjestelmiä on kyettävä

28

hyödyntämään aiempaa tehokkaammin, ml. kansainvälinen harjoittelu, työlupajärjestelmä, Eures-neuvojaverkosto etc. Myös Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen kehitetään. Ensin on välttämätöntä kartoittaa tämänhetkinen tilanne ja toimintamallit, minkä pohjalta voidaan käynnistää uusien menettelytapojen luominen yhdessä oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Hyvät käytännöt Tavoitteena on olemassa olevien jo syntyneiden kehittämiskumppanuuksin yhteistyön jatkaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen ja vaikuttaminen alueelliseen päätöksentekoon (policy making) ja työllisyys- ja muiden strategioiden laatimiseen. Toimijatahoina ovat hanketoteuttajat, kohderyhmän edustajat, alueelliset viranomaiset ja päättäjätahot. Toisena kiinnostavana kohteena on jo hyvin alkanut kumppanuusyhteistyö OECD Leed Forum ohjelmassa: jäsenmaiden, myös uusien jäsenmaiden, ja eri kumppaneiden yhteistyö kolmessa teemassa (Employment, Social Issues and Economic Development). 4. Rahoitettava toiminta Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvä yhteistyö Kartoitetaan työperäisen maahanmuuton tilanne ja tarpeet Länsi-Suomen alueella ja kokeillaan alueen lähtökohdista käsin uusia palvelumalleja yhteistyössä työhallinnon, työnantajien, kuntien ja järjestöjen kanssa. Luodaan yhteistyöverkosto avustamaan suurissa rekrytointitarpeissa. Kehitetään työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää verkostotyötä eri toimijoiden välillä. Kehitetään valmistuvien ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointiin liittyviä yhteistyömalleja ja kehitetään tarvittaessa uusia työkaluja. Hanketoiminnan avulla tulisi laatia seudullisia tai työssäkäyntialueiden kattavia työllisyysstrategioita, joissa huomioitaisiin erityisesti maahanmuuttajien kotouttamistarpeet. (VR) Olennaisia toimijoita työhallinnon lisäksi ovat työnantajat, joiden sitoutuminen myös taloudellisesti esim. erilaisten koulutusten järjestämisessä tulee varmistaa. Muita yhteistyökumppaneita ovat työmarkkinajärjestöt, oppilaitokset, kunnat sekä erilaiset järjestöt. Hyvien käytäntöjen etsiminen muista maista ja soveltaminen ja juurruttaminen Suomeen Hankkeisiin valitaan teemoja, joilla poikkihallinnollista merkitystä, vastaavat rakennetyöttömyyden purkuun, sosiaalisen pääoman kartuttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kansainväliset kehittämiskumppanit valitaan hyvien yhteistyökokemusten, samansuuntaisten intressien perusteella siten, että ne hyödyntävät parhaiten Länsi-Suomen alueen yhteisiä tavoitteita. Vastavuoroisesti tehdään yhteenveto Suomessa tapahtuvasta kansallisesta teematyöstä ja valtavirtaistetaan se kansallisille kumppaneille. Toimintamalleina mm. seminaarit, työkokoukset ja yhteiset nettisivut/keskustelupalstat sekä julkaisut.

29

5. Kohderyhmät • Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät kehittämistyön kohderyhmiä ovat Länsi-Suomen

alueelle muuttavat ulkomaiset työntekijät sekä heidän perheensä, työnantajat ja työyhteisöt, viranomaisverkosto laajasti sekä oppilaitokset.

• Maahanmuuttaja hankkeiden toiminta koostuu viranomaisverkostojen luomisesta yhdessä

rekrytoivien yritysten kanssa. • Valtavirtaistamishankkeiden kohderyhminä ovat Equal -hankkeiden kansalliset ja kansainväliset

kehittämiskumppanuudet, policy makerit sekä kohderyhmien edustajat. III Toimeenpano-osa 6. Rahoituskehys 2007 – 2013 7. Indikaattorit • Vaikutukset kansallisiin politiikkaohjelmiin 8. Toimintalinjan toimeenpanosta vastaavat organisaatio • TE-keskukset 9. Tukijärjestelmät • Eri kumppanuusverkostot, viranomaistahot, tyhjömarkkinaosapuolet, kolmas sektori IV Täydentävyysosa 10. Lisäarvo kansallisille politiikoille Toiminnan kautta kehitetään uusia toimintamalleja työllisyydenhoitoon, syrjäytymisen ehkäisyyn, päätöksentekoon ja eri strategioihin 11. Yhteydet Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan (Lissabonin strategia) Toimintalinja toteuttaa Lissabonin strategian suuntaviivaa 17, ”työn laadun ja tuottavuuden sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpano”, suuntaviivat 18 - 20 ”…..työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen järjestelmien nykyaikaistaminen” ja suuntaviivat 21-22 ”työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn kehittäminen”. Hankekokonaisuudet toteuttavat hallituksen politiikkaohjelmaa, rakennetyöttömyyden purkaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

30

9.1.4. Erityisteemat A) Länsi-Suomen kaupunkiulottuvuus Tätä kuvausta laadittaessa on hyödynnetty tilastoaineistoa, keväällä 2006 valmistunutta suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuutta ja myös EU-komission asiakirjaa ”Koheesiopolitiikka ja kaupungit: kaupunkien osuus alueiden kasvussa ja työllisyydessä”. Länsi-Suomesta suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuuden kohdealueina mainitaan Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan kaupunkiseudut. Näiden lisäksi Seinäjoen ja Porin seuduilla on maakuntiensa keskusseutuina samantyyppisiä haasteita. Kaupunkiseudut kehityksen vetureina ja kehittämiskohteina Länsi-Suomen suuret kaupunkiseudut ovat tärkeässä roolissa alueen taloudellisessa kehityksessä, kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisessa sekä uuden osaamisen sekä tiedon luomisessa ja välittämisessä. Innovatiivinen yritystoiminta on keskittynyt kaupunkiympäristöihin ja uusi korkean teknologian tuotanto pääasiallisesti yliopistojen ja osaamiskeskittymien ympärille. Länsi-Suomen kaupunkiseudut ovatkin avainasemassa tavoiteltaessa Lissabonin strategian kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia päämääriä. Samalla kun kaupunkiseuduille on keskittynyt merkittävä määrä osaamista ja työpaikkoja, on erityisesti suurten keskuskaupunkien työttömyysaste Länsi-Suomen keskiarvoa korkeampi1 ja sosiaaliset haasteet suurempia. Vaikka yleinen talouskehitys vaikuttaa merkittävästi työllisyyskehitykseen ja kaupunkien sosiaalisten ongelmien muutoksiin, on oikein kohdennetuilla toimenpiteillä usein huomattaviakin paikallisia sosiaalisia ja työllistäviä vaikutuksia. Kaupunkiseudut kansainvälisen kilpailukyvyn keskuksina Länsi-Suomen suuret kaupungit ovat kansainvälistymisen keskuksia, tarkasteltiinpa niitä sitten alueen yritysten kansainvälistymisen, investointien suuntautumisen, tutkimustoiminnan kansainvälistymisen tai ulkomaalaisten määrän suhteen. Kansainvälisyys liittyy keskeisesti yritystoimintaan ja innovaatioympäristöjen rooliin osaamisen edistäjänä. Ohjelmarahoituksen kohdentamisessa tulee ottaa huomioon kaupunkiseutujen keskeiset klusterit sekä laajemmin panostaa osaamiseen, innovatiivisuuteen, erikoistumiseen sekä innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista myös maakuntakeskuksissa. Tässä työperäisen maahanmuuton edistämisellä on tärkeä rooli. Tarkoituksena on korvata työmarkkinoilta poistuvaa työvoimaa ja vahvistaa osaamispohjaa ja siten turvata talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Monikulttuurisuus ja alkuperästä riippumaton yhdenvertaisuus ovat myös tärkeitä kilpailu- ja houkuttelevuustekijöitä edistettäessä työperusteista maahanmuuttoa. Monikulttuurinen työyhteisö ja toimintaympäristö voivat olla myös merkittävä innovatiivisuuden kasvualusta. Suuret kaupunkiseudut tarjoavat riittävän houkuttelevan ja monipuolisen elinympäristön ulkomaalaisille huippuosaajille. Kansainväliset huippuosaajat arvostavat kaupunkeja, jotka tarjoavat houkuttelevia asuin- ja elinympäristöjä sekä ovat suvaitsevaisia ja avoimia uusille ajatuksille. Kaupunkiympäristöt ovat otollisia sekä tieteelliselle että taiteelliselle luovalle toiminnalle, joka syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Kilpailukykyisyys edellyttää myös ulkomaalaisten

1 Esimerkiksi Länsi-Suomen suurimmassa kaupungissa Tampereella vuoden 2005 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 12,6 %, kun koko Länsi-Suomen osalta työttömyysaste oli tuolloin 8,9 %. Työttömyysaste oli vuonna 2005 Vaasassa 10,2 %.

31

opiskelijoiden määrän lisäämistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa huomioiden osaavan työvoiman tarve ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen. Työvoimapula ja samanaikainen korkea työttömyys suurten kaupunkiseutujen haasteena Suurten kaupunkiseutujen samanaikainen työvoimapula ja korkea työttömyys muodostavat yhdessä todellisen uhan taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle. Tulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuus yritysten kilpailutekijänä ja myös julkisen sektorin toimintakyvyn mahdollistajana korostuvat entisestään. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat suhteellisesti suurimpia työikäisen väestönmuuttotappioalueilla, määrällisesti ongelmat kasautuvat kasvukeskuksiin. Väestön huoltosuhde heikkenee syrjäseuduilla mutta esimerkiksi hoivapalveluiden määrällinen tarve kasvaa voimakkaasti kasvukeskuksissa. Työvoimapulan torjumiseksi kasvuseuduilla on parannettava työttömien työmarkkinavalmiuksia ja osaamistasoa, lisättävä työperusteista maahanmuuttoa ja ikääntyvään työvoimaan kohdistuvia työvoimapoliittisia toimia sekä tiivistettävä työllisyystoimijoiden yhteistyötä. Vaikka monilla kaupunkiseuduilla on syntynyt paljon osaamisintensiivisten alojen työpaikkoja, on työttömyysaste pysynyt näillä seuduilla korkeana, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdanneet. Erityisesti keskuskaupunkien haasteena onkin pitkittynyt työttömyys, johon liittyy usein sosiaalisia ja köyhyyteen liittyviä ongelmia. Viime vuosina alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysasteet ovat laskeneet tasaisesti. Myös työttömyyden kestot ovat lyhentyneet. Silti nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen koskee erityisesti suuria kaupunkeja. Työttömien nuorten uhkaavaa syrjäytymiskehitystä tulee torjua varhaisella puuttumisella. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien erityishaasteena ja ympäröiviä kehyskuntia korkeampien työttömyysasteiden yhtenä selittäjänä on työttömien muutto keskuskaupunkiin: suuria kaupunkeja pidetään potentiaalisena työpaikan tarjoajana vaikka muutettaessa työpaikkaa ei olisikaan. Esimerkiksi Tampereella vuosien 1998 – 2003 aikana työttömien nettomuutto on ollut keskimäärin noin 400 työtöntä vuodessa, mikä on valtakunnallisesti merkittävä määrä. Yhteisöllisyyden edistäminen edellyttää suurissa kaupungeissa erityistoimia Sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on negatiivista kun tietyillä alueilla koetaan, ettei asukkailla ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää kykyjään, osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Muun muassa työttömyyden, maahanmuuton ja alhaisten koulutustason ongelmat ovat keskittyneet Suomessa suurimpien kaupunkien lähiöihin. Kaupunkirakenteen kestävä kehitys, tasapainoisen kasvu ja sosiaalisen koheesion edistäminen edellyttävät, että sosiaalista syrjäytymistä ehkäistään erityistoimin. Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyssä kohderyhmiä ovat muun muassa peruskoulunsa päättävät tai opintonsa keskeyttävät nuoret sekä maahanmuuttajat, joilla on puutteellinen kielitaito. Pääkaupunkiseudulla toteutetussa URBAN -yhteisöaloiteohjelmassa ja mm. Tampereen Hervannassa toteutetuissa pienhankkeissa on saatu hyviä kokemuksia osallistavista lähestymistavoista, jossa ympäristön parantaminen ja kaupunginosan omanarvon tunnon kohottaminen esimerkiksi kulttuuritoiminnalla ovat olleet keskeisiä. Erityisesti maahanmuuttajien osallistuminen lähidemokratiaan edistää sitoutumista lähiyhteisöön ja laajemmin yhteiskuntaan. Yhteisöllisyyteen liittyy kiinteästi aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen ja kansalaistaitojen oppiminen. Osallisuuden edistäminen ehkäisee osaltaan sosiaalista syrjäytymistä. Erilaisten osallistumiskanavien kautta tapahtuva hallinnon ja kuntalaisten välinen vuorovaikutus täydentää edustuksellista demokratiaa ja yhdistää kansalaisyhteiskunnan osaksi päätöksentekoa.

32

Tässä kaupunkiulottuvuustarkastelussa on nostettu esille keskeisiä kaupunkiseutujen ja keskuskaupunkien haasteita. Tämän ohjelman kaikkien toimintalinjojen painotukset ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia myös Länsi-Suomessa. Sekä ESR- että EAKR -rahoituksen hyödyntämistä edellyttäviä teemoja ovat kaupunkiseutujen osalta muun muassa kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, johon yhdistyy kansainvälisen vetovoiman lisääminen koskien niin yrityksiä, investointeja, tutkijoita ja opiskelijoita sekä kärkiklustereiden, osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Lisäksi kaupunkiseutujen rooli osaamisintensiivisen yritystoiminnan, kulttuurin ja palvelujen keskuksina edellyttää, että näiden alojen kehittämistä tuetaan rakennerahastovaroin. Yhteisöllisyyden edistäminen on kaupunkiseutujen kehittämisessä teema, johon tulisi käyttää ohjelmavaroja. Erityisen tärkeää on yhteisöllisyyden edistäminen haasteellisissa lähiöissä. Kuvaus rahoitettavasta toiminasta Erityisesti isoissa kaupungeissa on suuresta rakenteellisesta työttömyydestä huolimatta paljon erityisalojen osaamista edellyttäviä avoimia työpaikkoja ja jatkuva osaavan työvoiman tarve. Työpaikat ja osaajat eivät siis kohtaa kaupunkiseuduilla ja kohtaamattomuusongelman arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa muun muassa eläköitymiskehityksen myötä. Kaupunkiseuduilla kohtaamattomuusongelmaa tulisi lieventää muun muassa seuraavin toimenpitein: • työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointitiedon hyödyntäminen • koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen, räätälöityjen koulutusten lisääminen • toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoiman kehittäminen • kansallisen työvoiman liikkuvuuden edistäminen • työperäisen maahanmuuton edistäminen • maahanmuuttajien ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen • pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen, keinojen etsiminen työurien pidentämiseen ja

työssä jaksamiseen. Vaikeasti työllistyvien työllistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy yhdistyy rakennetyöttömyyden purkuun. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tulee kehittää toimenpiteiden porrasteisuutta, jolloin tavoitteena on työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla tai muun elämänhallinnan kehittyminen. Kaupunkiseudulla vaikeasti työllistyvien työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi vaikuttaa muun muassa seuraavin toimenpitein: • räätälöityjen erityispalvelujen edelleen kehittäminen; kaupunkien tarjoamien palvelujen

rajapintojen selkiyttäminen kehittämällä palveluohjausta ja yksilösuunnitelmiin perustuvaa asiakastyötä

• välityömarkkinoiden kehittäminen verkostoyhteistyössä eri toimijoiden kanssa, erityisesti kolmannen sektorin pienten toimijoiden osallistumisen edistäminen

• monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen, erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen • verkostomuotoisen ja ostopalveluna toteutettavan työpajatoiminnan kehittäminen • työelämäläheisten ja –lähtöisten oppimisympäristöjen kehittäminen • ”nuorten työelämään saattaminen”; nuorten koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen ja

nivelvaiheen palvelujen kehittäminen kumppanuusyhteistyössä • maahanmuuttajien työllistymispalvelujen kehittäminen, integrointi kantaväestön

työvoimapalveluihin. Kohderyhmät

33

10. RAHOITUSSUUNNITELMA 2007 - 2013

10.1. Länsi-Suomen rahoituskehys Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman kautta WFA –alueelle tuli 2000 – 2006 ESR rahoitusta noin 66,7 M€. Suunnitteluseminaarissa 10.8.2006 hahmoteltiin toimintalinjojen rahoituksellista jakautumista eri toimintalinjoihin:

% TL 1 x TL 2 x TL 3 x TL 4 x

Rahoituksen jakautuminen eri toimintalinjoihin määritellään sitten, kun tiedetään mitä toimenpiteitä rahoitetaan kansallisesti ja mitä valtakunnallisesta osiosta. Kaupunkiulottuvuuteen kohdistuvat toimet kuvataan erikseen, mutta kehittämishankkeiden tulee soveltua em. toimintalinjojen sisään. Rahoituksen jakautuminen rahoituslähteittäin ja alueittain Alue ESR Kansal-

linen Kunta (7 %)

Yksityi-nen

Yhteensä

Valtakunnallinen osio 58,5 58,5 9,0 126,0 Länsi-Suomen suuralue 58,5 58,5 9,0 126,0 Saarijärvi - Viitasaari 7,5 7,5 2,0 17,0 Varaus äkillisiin rakenne-muutostilanteisiin (3 %)

4,0 4,0 0,5 8,5

Teknillinen tuki (4 %) 5,0 5,0 - - 10,0 Yhteensä 133,5 133,5 20,5 287,5 Alue ESR Kansal-

linen Kunta (7 %)

Yksityi-nen

Yhteensä

Etelä-Pohjanmaa 25,2 25,2 3.9 54,3 Keski-Suomi 32,7 32,7 4,9 70,3 Pirkanmaa 25,2 25,2 3,9 54,3 Pohjanmaa 25,2 25,2 3.9 54,3 Satakunta 25,2 25,2 3,9 54,3 Yhteensä 133,5 133,5 20,5 287,5

Arvio on laadittu ”tasajakoperiaatteella” kokonaiskuvan saamiseksi. Rahoituksen toimintalinja-kohtainen ja maakunnittainen jako tule tapahtumaan myöhemmin yhdessä työministeriön kanssa.

34

11. HALLINTO JA TOIMEENPANO

11.1. ESR:n toimeenpanon yhteensovitus- ja ohjausprosessi

11.2. Tiedottaminen ja julkisuus

11.3. Toimeenpano ja hallinnointi 12. KOORDINAATIO MUIHIN EU-OHJELMIIN

12.1. Länsi-Suomen EAKR –ohjelma Länsi-Suomen suuralueen yhteiset teemat a) Kaupunkiulottuvuus b) Kärkiklustereiden kehittäminen

Teeman tavoite on parantaa alueen innovaatiojärjestelmän toimivuutta valittujen kärkiklustereiden kehittämiseksi

c) Innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemassa keskitytään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä ammatillisen koulutuksen innovaatioiden kehittämiseen.

d) Kansainvälisen vetovoiman lisääminen Teemassa edistetään eri kansainvälisten toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista, kehitetään alueiden välistä yhteistyötä, parantamalla tiedonvälitystä, selvittämällä mahdollisuuksia ja vaihtamalla kokemuksia alueiden välillä.

e) Hyvinvointipalvelujen kehittäminen

12.2. Länsi-Suomen maaseutuohjelmat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa (esitys 3.8.2006) korostetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja työssä jaksamista. 13. LIITEOSA - Länsi-Suomen ESR toimenpideohjelman suunnittelun aikataulu 2006 - Ohjausryhmän kokoonpano

35

36

Liite 1

Etelä-Pohjanmaan Euroopan TE-keskus sosiaalirahasto 15.8.2006 Länsi-Suomen ESR toimenpideohjelman suunnittelun aikataulu 2006

Aika Tehtävät 4.5. Ohjausryhmän kokous. Nimetään työryhmät, niiden vastuu henkilöt ja sovitaan suunnittelun

aikataulu 13.4. Ohjelman suunnittelutyön kuvaus työministeriöön 10.5. Ohjelman suunnittelun työseminaari Seinäjoella

Työministeriön opastus ohjelman suunnittelutyöhön ja ministeriöiden linjauksia 22.5. Ohjelman suunnittelumenettelyn esittely

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmälle 23.5. Ohjelman suunnittelumenettelyn esittely

Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmälle 30.5. Ohjelman suunnittelun työseminaari Tampereella

- Toimintalinjojen alustukset 7.6. Ohjelman suunnittelumenettelyn esittely

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmälle

8.6. Ohjelman suunnittelumenettelyn esittely Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmälle

12.6. Ohjelman suunnittelun työseminaari Seinäjoella - Eri ohjelmien yhteensovittaminen EAKR-, maaseutu-, osaamiskeskus-, aluekeskus- ohjelmien kanssa, kaupunkiulottuvuus, otetaan sosiaalipartnerit mukaan

13.6.

Ohjelman suunnittelumenettelyn esittely Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmälle

Ohjausryhmän kuuleminen Ohjelmaluonnos, toimintaympäristön analyysi ja toimintalinjojen alustavat sisällöt

19.6. Johtoryhmä Ohjelmaluonnos, toimintaympäristön analyysi ja toimintalinjojen alustavat sisällöt

22.6. Ohjelmaluonnos työministeriöön 17.7. Työministeriön palaute ohjelmaluonnokseen (22.6.2006) 10.8. Ohjelman suunnittelun työseminaari Tampereella

- Kansallisen ja alueellisen ohjelman täydentävyys sekä ohjelman viimeistely 15.8. Ohjelmaluonnos lähetetään työministeriöön alueosioiden ja valtakunnallisten osioiden

yhteensovittamiseksi 15.8. Ohjelmaluonnoksen hyväksymiskäsittely

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakunnan liitolle hyväksyttäväksi 17.8. Ohjelmaluonnoksen hyväksymiskäsittely

Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakunnan liitolle hyväksyttäväksi

22.8. Ohjelmaluonnoksen hyväksymiskäsittely Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakunnan liitolle hyväksyttäväksi

23.8. Ohjelmaluonnoksen hyväksymiskäsittely Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakunnan liitolle hyväksyttäväksi

23.8. Ohjelman ennakkoarviointiseminaari Seinäjoella 28.8.

Ohjelmaluonnoksen hyväksymiskäsittely Pohjanmaa maakunnan yhteistyöryhmälle ja maakunnan liitolle hyväksyttäväksi

5.9. Ohjelman suunnittelun työseminaari Seinäjoella 29.9. Ohjelmaesityksen lähettäminen työministeriöön

37

Liite 2 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO

Taho Jäsen Varajäsen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Raimo Harjunen - Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto

Leena Ahonen Hannele Koivumäki

Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, yritysosasto

Antti Jussi Oikarinen Kari Välimäki

Etelä-Pohjanmaan liitto Kirsi Ollikkala Timo Urpala Keski-Suomen TE-keskus Lauri Hiltunen Heikki Aurasmaa Keski-Suomen TE-keskus, työvoimaosasto

Eija Haatanen Arja Tuohimetsä

Keski-Suomen TE-keskus, yritysosasto

Heini Günther Janne Nummi

Keski-Suomen liitto Pirjo Peräaho Rauli Sorvali Pirkanmaan TE-keskus Riitta Varpe Matti Honkonen Pirkanmaan TE-keskus, työvoimaosasto

Markku Kaunisto Matti Peltola

Pirkanmaan TE-keskus, yritysosasto

Erkki Lydén Jukka Ojala

Pirkanmaan liitto Jukka Alasentie Marko Mäkinen Pohjanmaan TE-keskus Kaj Suomela - Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto

Kristin Sundqvist-Strandin -

Pohjanmaan TE-keskus, yritysosasto

André Österholm -

Pohjanmaan liitto Varpu Rajaniemi (Marja-Riitta Vest) Satakunnan TE-keskus Markku Gardin - Satakunnan TE-keskus, työvoimaosasto

Juhani Sundell Maija Saari

Satakunnan TE-keskus, yritysosasto

Anne Jortikka Marja Karvonen

Satakunnan liitto Pentti Kuikka Tuula Telin Länsi-Suomen lääninhallitus sivistysosasto

Marko Muotio Marja-Terttu Hautanen-Jokela

Länsi-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveysosasto

Irmeli Perälä Lea Liukku

Työministeriö Päivi Laatikainen Tiina Pesonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Anna-Liisa Levonen Sirpa Alitalo Sisäasiainministeriö Pasi Rantahalvari - Opetusministeriö Minna Partanen - EAKR -ohjelman koordinaattori, Pirkanmaan liitto

Reijo Kahelin -

ESR -ohjelman koordinaattori, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, siht.

Pekka Rinta-Jouppi -

38

Liite 3

Kartta 2. Länsi-Suomen suuralueen kunnat

Kartta 1. Länsi-Suomen suuralue

39

Liite 4

0

20

40

60

80

100

120

Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa Keski-Suomi

Satakunta WFA- alue Koko maa

Väestötiheys henk./km2 Taaja-aste-% Työpaikkaomavaraisuusaste-%

Kuvio 1. Länsi-Suomen alueen väestötiheys, taajama-aste ja työpaikat Tilastokeskus: Väestö 31.12.2004; Työpaikat: 2003; Taajama-aste VAL 2000 Taulukko 1. LÄNSI-SUOMEN VÄKILUKU 1999-2005 MAAKUNNITTAIN 1996 2000 2001 2002 2003 2004 2005* Satakunta 239 413 233 918 232 653 231 801 231 225 230 702 229 966Pirkanmaa 440 424 450 794 454 400 457 593 460 869 464 976 468 986Keski-Suomi 262 120 263 886 264 762 265 078 266 082 267 182 267 902Etelä-Pohjanmaa 199 836 195 615 194 542 194 105 193 954 194 076 193 812Pohjanmaa 174 291 173 228 173 083 173 006 173 111 173 435 173 627Länsi-Suomi yhteensä 1 317 215 1 317 441 1 319 440 1 321 583 1 325 241 1 330 371 1 334 293 KOKO MAA 5 171 302 5 181 115 5 194 901 5 206 295 5 219 732 5 236 611 5 255 580Lähde: Tilastokeskus * ennakkotieto

40

Liite 4 Taulukko 2. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS 1999-2005, absoluuttinen 1996-2000 2000-20012001-20022002-20032003-2004 2004-2005* Satakunta -1 374 -1 265 -852 -576 -523 -736Pirkanmaa 2 593 3 606 3 193 3 276 4 107 4 010Keski-Suomi 442 876 316 1 004 1 100 720Etelä-Pohjanmaa -1 055 -1 073 -437 -151 122 -264Pohjanmaa -266 -145 -77 105 324 192Länsi-Suomi yhteensä 340 1999 2143 3658 5130 3922 KOKO MAA 9813 13786 11394 13437 16879 18969Lähde: Tilastokeskus * ennakkotieto Taulukko 3. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTIEN VÄKILUVUN MUUTOS 1999-2005, muutosprosentit 1996-2000 2000-20012001-20022002-20032003-2004 2004-2005* Satakunta -0,6 -0,5 -0,4 -0,2 -0,2 -0,3Pirkanmaa 0,6 0,8 0,7 0,7 0,9 0,9Keski-Suomi 0,2 0,3 0,1 0,4 0,4 0,3Etelä-Pohjanmaa -0,5 -0,5 -0,2 -0,1 0,1 -0,1Pohjanmaa -0,2 -0,1 0,0 0,1 0,2 0,1Länsi-Suomi yhteensä 0,0 0,2 0,2 0,3 0,4 0,3 KOKO MAA 0,2 0,3 0,2 0,3 0,3 0,4Lähde: Tilastokeskus * ennakkotieto Taulukko 4 LÄNSI-SUOMEN VÄESTÖENNUSTE 2005 2010 2015 Satakunta 229 966 226 998 224 985 Pirkanmaa 468 986 481 555 / 482 055 493 484 / 494 208 Keski-Suomi 267 902 270 667 / 270 000 273 260 / 275 000 Etelä-Pohjanmaa 193 812 190 784 189 298 Pohjanmaa 173 627 172 020 171 834 Länsi-Suomi 1 334 293 1 342 024 1 352 861 KOKO MAA 5 255 580 5 309 656 5 365 531 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, trendilaskelma / ao maakunnan liiton väestöennuste

41

Liite 4 Taulukko 5. Länsi-Suomen suuralueen ulkomaalaiset 2005

asukasluku ulkomaalaiset ulkom. %-osuusSatakunta 229966 1863 0,8Pirkanmaa 468986 8168 1,7Keski-Suomi 267902 3344 1,2Etelä-Pohjanmaa 193812 1061 0,5Pohjanmaa 173627 4013 2,3WFA alue 1334293 18449 1,4Koko maa 5255580 113852 2,2Lähde: Väestörekisterikeskus

Taulukko 6. Väestön ikärakenne 2004 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-Etelä-Pohjanmaa 15014 19856 123209 18457 13676 3864Satakunta 15891 21704 149660 23449 15617 4381Keski-Suomi 20105 26155 176829 23971 15990 4132Pirkanmaa 34892 43733 310567 40642 27557 7585Pohjanmaa 13436 17829 110981 15451 11700 4038WFA-alue 99338 129277 871246 121970 84540 24000Koko maa 398826 515734 3491111 450525 297340 83075 Taulukko 7. Väestön ikärakenne 2010 ennuste 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-Etelä-Pohjanmaa 14994 17688 120536 18945 13621 5000Satakunta 15493 18905 145139 25659 16301 5501Keski-Suomi 20886 23890 177523 26233 16735 5400Pirkanmaa 36774 41035 319585 45462 28971 9728Pohjanmaa 13661 15825 109903 16978 11201 4452WFA-alue 101808 117343 872686 133277 86829 30081Koko maa 405114 466413 3514295 506711 313242 103881

42

Liite 4

-4

-2

0

2

4

6

8

Sata Pirkanmaa K-Suomi Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa WFA Koko maa

Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut

%-m

uuto

s

Kuvio 2. Länsi-Suomen alueen päätoimialalohkojen liikevaihdon kehitys vuosina 2000-2005. Taulukko 8. Bruttokansantuote asukasta kohti 1996-2003 Bkt/asukas vuoden 2000 hinnoin, euroa 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Satakunta 16598 18088 18401 18754 19037 19649 19957 19787Pirkanmaa 17591 18905 19317 19956 20549 21841 21959 22795Keski-Suomi 16508 16971 17731 18388 18810 19318 19587 19606Etelä-Pohjanmaa 12963 13961 14243 14522 15773 15511 16026 16065Pohjanmaa 17637 18670 19189 19917 21414 20885 20459 20595Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, 4.10.2005 Taulukko 9 Arvonlisäys vuosina 1996-2003 Arvonlisäys vuoden 2000 hinnoin 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003* Satakunta 91,0 93,7 91,2 89,9 86,6 88,6 88,3 86,1Pirkanmaa 96,4 97,9 95,7 95,7 93,5 98,4 97,2 99,2Keski-Suomi 90,5 87,9 87,9 88,2 85,6 87,1 86,7 85,3Etelä-Pohjanmaa 71,0 72,3 70,6 69,6 71,8 69,9 70,9 69,9Pohjanmaa 96,7 96,7 95,1 95,5 97,4 94,1 90,5 89,6 LÄNSI-SUOMI 90,4 91,1 89,4 89,2 87,9 89,6 88,7 88,5KOKO MAA 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito, 4.10.2005

43

Liite 4

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Koko maa

WFA-alue

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Keski-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Omavaraisuus-% Suhteellinen velkaaantuneisuus-%

Kuvio 3. Länsi-Suomen suuralueen kuntatalouden omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2005

-500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

WFA- alue

Koko maa

Verotulot per as. Tilikauden tulos Laina per as. Yli- tai alijäämä per as.

€-määrä

Kuvio 4. Länsi-Suomen suuralueen verotulot-, lainakanta-, yli- tai alijäämä ja ja tilikauden

tulos per asukas 2005

44

Liite 4

0 10 20 30 40 50 60 70

Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

WFA-alue

Koko maa

Alkutuotanto Jalostus Palvelut

Kuvio 5. Länsi-Suomen alueen elinkeinorakenne 2003

0 10 20 30 40 50 60 70

Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

WFA-alue

Koko maa

Alkutuotanto Jalostus Palvelut

Kuvio 6. Länsi-Suomen alueen työpaikat päätoimilohkoittain 2003

45

Liite 4

58

60

62

64

66

68

70

72

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Koko maaWFA

% Työllisyysasteen muutos 1995 - 2010

Kuvio 7. Työllisyysasteen muutos Länsi-Suomen suuralueella 1995 – 2010

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Koko maaWFA

% Työttömsyysasteen muutos 1995-2010

Kuvio 8. Työttömyysasteen muutos Länsi-Suomen suuralueella 1995 – 2010

46

Liite 4 Taulukko 10 Työllisyysaste maakunnittain 1996 ja 2000-2005, työllisten prosenttiosuus 15-64 -vuotiaista

1996 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Pohjanmaa 61,3 64,2 64,8 65,1 65,8 66,1 66,8 Keski-Suomi 57,7 61,0 62,8 62,2 62,5 61,2 61,5 Pirkanmaa 60,4 67,5 68,0 67,8 66,1 67,9 68,1 Pohjanmaa 64,3 68,7 70,5 70,1 68,9 69,6 70,5 Satakunta 60,2 64,6 64,7 65,2 65,9 64,6 66,2 Länsi-Suomi 61,2 65,9 66,9 66,8 66,2 66,5 67,1 Koko maa 61,9 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68,0

Lähde: Tilastokeskus, StaFin tietokanta, 18.5.2006 Taulukko 11. Työttömyysaste maakunnittain 1996 ja 2000-2005, vuosikeskiarvot

1996 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Etelä-Pohjanmaa 14,8 10,4 9,1 8,9 7,8 7,7 6,5 Keski-Suomi 18,9 12,0 11,7 11,9 11,5 12,1 11,8 Pirkanmaa 16,5 10,4 9,3 9,6 10,1 8,8 8,9 Pohjanmaa 11,3 8,0 7,1 6,4 6,6 6,9 6,1 Satakunta 15,7 10,9 10,3 9,4 9,1 10,0 9,0 Länsi-Suomi 15,8 10,5 9,7 9,5 9,4 9,2 8,9 Koko maa 14,6 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4

Lähde Tilastokeskus, StatFin -tietokanta, 18.5.2006

40

42

44

46

48

50

52

54

%-o

suus

2000 2005Alue

Länsi-Suom en alueen työllisten ja työttöm ien naisten osuus 2000 ja 2005

Työttöm ätTyö llise t

Kuvio 7. Naisten osuus työllisistä ja työttömistä työvoimataseessa vuosina 2000 ja 2005

47

Liite 4

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

%-M

UU

TOS

Alle 25 vuotiaat Yli vuoden työttömänä olleet Yli 50 vuotiaat

Työttömyyden rakenne

Länsi-Suomen alueen rakenteellisen työttömyyden kehitys 2004-2006uutos 2004 - 2006

Kuvio 8. Työttömyyden rakenteellinen kehitys Länsi-Suomen alueella vuonna 2004-2006

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Luku

mää

rä

P irkanm aa E te lä -P ohjanm aa P ohjanm aa K eski-S uom i S a takunta W F AA lue

Länsi-Suom en alueen ulkom aalaiset työttöm ät työnhakijat huhtikuussa 2006

Kuvio 9. Länsi-Suomen alueella huhtikuussa 2005 työttömät olleet työnhakijat

48

Liite 4

0 5 10 15

Vaasa

Tampere

Jyväskylä

Kaupunkiseutualue Te-keskus-alue WFA-alue Koko maa%

Kuvio 10. Kaupunkiseutu-ulottuvuus Länsi-Suomen suuralueen työttömyydessä

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

%-osuus

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Alu

e

Länsi-Suomen TEKES-rahoitus tutkimus- ja kehityshankkeisiin 2005

Yhteensä kpl

yhteensä €

Kuvio 11. TEKESIN tutkimus- ja kehityshankerahoitus maakunnittain Länsi-Suomen alueella 2005

49

Liite 4

Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus Länsi-Suomen alueella 2000-2005

05

10152025303540455055606570

2000 2001 2002 2003 2004 2005

Alue

%-o

suus

Etelä-Pohjanmaa summa Etelä-Pohjanmaa kplKeski-Suomi summa Keski-Suomi kplPirkanmaa summa Pirkanmaa kplPohjanmaa summa Pohjanmaa kplSatakunta summa Satakunta kpl

Kuvio 12. TEKESIN tutkimus- ja kehityshankerahoituksen kehitys maakunnittain Länsi- Suomen alueella 2000 - 2005

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

€-määrä per asukas vuodessa

Satakunta

Pirkanmaa

Keski-Suomi

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

WFA:n keskiarvo

Koko maan keskiarvo

Tekesin rahoitus per asukas vuositasolla 2000 - 2005

2000 2001 2002

2003 2004 2005

Kuvio 13. Tekesin rahoitus per asukas vuositasolla Länsi-Suomen suuralueella

50

Liite 4 Taulukko 12. Tutkinnon suorittaneet 1996 ja 2000-2004, prosenttiosuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Kaikki korkea-asteen tutkinnot yhteensä 1996 2000 2001 2002 2003 2004Satakunta . . 19,3 19,6 20,0 20,4 20,8Pirkanmaa . . 23,2 23,6 24,2 24,8 25,2Keski-Suomi . . 21,6 22,1 22,6 23,1 23,6Etelä-Pohjanmaa . . 18,0 18,3 18,6 19,0 19,4Pohjanmaa . . 21,9 22,3 22,8 23,2 23,6Länsi-Suomi 21,3 21,6 22,2 22,6 23,1Koko maa . . 23,3 23,7 24,2 24,6 25,0 Korkeakoulututkinnon suorittaneet yhteensä 1996* 2000 2001 2002 2003 2004Satakunta 9,7 7,4 7,9 8,4 8,9 9,4Pirkanmaa 12,5 10,7 11,3 12,1 12,9 13,5Keski-Suomi 11,7 9,5 10,1 10,8 11,5 12,2Etelä-Pohjanmaa 8,5 6,2 6,6 7,1 7,6 8,1Pohjanmaa 11,6 9,6 10,1 10,7 11,2 11,8Länsi-Suomi 9,1 9,6 10,3 10,9 11,5Koko maa 12,9 10,8 11,4 12,0 12,7 13,3Lähde: Tilastokeskus *) Koulutusluokitus muuttunut. Vuoden 1996 lukuja ei voi verrata myöhempiin

4600

4800

5000

5200

5400

5600

5800

6000

Luku

mää

rä

2003 2004Vuosi

Aloittaneet ja lopettaneet yitykset Länsi-Suomen alueella 2003-2004

Aloittaneet

Lopettaneet

51

Liite 4 Kuvio 14. Länsi-Suomen alueella vuosina 2003-2004 aloittaneet ja lopettaneet yritykset

0 10 20 30 40 50 60 70 80

%-muutos

Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

WFA- alue

Alu

e

Työvoiman kysynnän muutos 2000 -2005 työvoimatoimistojen avointen työpaikkojen vuosikeskiarvona

Kuvio 15. Avointen työpaikkojen määrän kehitys Länsi-Suomessa 2000 – 2005

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0

Pirkanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Satakunta

WFA- alue

Koko maa

Yhteensä Naiset Miehet

%-osuus

Kuvio 16. Länsi-Suomen suuralueen yrittäjien % -osuus työllisestä työvoimasta 2005

52