Muuttuva työ, -12

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluJohtamisen maisteriohjelmaMarja-Liisa TruxMarja-liisa.trux@aalto.fi

To 13.15-15.45, E-128Alkuperiodi (+ esseen kirj.)

Kurssin verkkosivu löytyy Nopasta

Päivän agenda 13.9.10 (Avaussessio)

Tänään 12.15 - n. 15.45, Jatkossa 13.15-15.45

1. Opintojakson tarkoitus ja ohjelma

2. Tutustuminen

3. Kurssin sisältö ja eteneminen:Työ käytännöllisenä toimintana

Tauko

4. Työntutkimus

5. Ohjeet valmistelutehtävään

Opintojakson tarkoitus

Ajateltu Johtamisen maisteriohjelman ensimmäiseksi kurssiksi.Pakollinen nyt ohjelmassa aloittaville, jotka erikoistuvat kehittämis- ja HR-työhön.

jatkoa: ”Tutkiva ote johtamiskäytäntöihin”.

Perustaa ohjelman muille opinnoille:

Työ kokemuksena ja tutkimuksen peruskategoriana.Kaikki muutkin kurssit käsittelevät työtä,eri muodoissaan ja eri intresseistä käsin tarkasteltuna.

Ammatilliset identiteettiprojektit ja niissä tarvittavat kulttuuriset resurssit -opinnot omaan käyttöön?

Perusoperaatioiden harjoittelu, akateemisella tasolla:lukeminen, kirjoittaminen, suullinen keskustelu.

Reflektiiviseen toimintaan harjaantuminen.

Harjoitellaan löytämään työtä koskevan tutkimuksen tuottamia kulttuurisia resursseja ja ja käyttämään niitä oman työnteon ja ammatillisen kehityksen tukena.

Miksi kurssi keskittyy työhön?

(1) Se on jokaiselle henkilökohtaisesti tavalla tai toisella tuttua ja relevanttia.Työ identiteetin (minä -käsityksen) yhtenä perustana.Tutkimustieto omaan käyttöön, kytkettynä omiin käsityksiin,kokemuksiin, toiveisiin ja huoliin.

(2 ) Tutkimuksen kategoriana se yhdistää kaikkia ohjelman osaamisalueita. Sen kautta voidaan hahmottaa, millaisia resursseja on tarjolla.

(3) Sen kautta voidaan saada elämään ’reflektiivisen ammattikäytännön’ idea.

Ammattilaiset tekevät työtä, eri aloilla, enemmäntai vähemmän reflektiivisesti – tajuten mitä tekevät ja aiheuttavat.Reflektointiin tarvitaan resursseja – joita löytyy mm. työntutkimuksesta.

(4) Sen avulla voidaan tarkastella kriittisesti myös managerialismia ideologiana.Johtokeskeinen ajattelu on vain yksi positio, josta käsin työtä, työelämääja työorganisaatioita voi tarkastella, arvioida ja kehittää.Pääosa opiskelijoista osallistuu työelämään (ainakin ensin) muussa kuinmanagerin asemassa.Hyvä johtaminen mahdotonta tuntematta sitä työtä, jota johtaa.

Kurssimuotoisesti Omatoimisesti(kirjallisten ohjeiden mukaan)

Opintojakson suorittaminen

1. Valmistelutehtävät kullekin kerralle (yht. 30 %)Arvioitavat:1A: Referaatti (10 %)1B: Reaktiopaperi (10 %)1C: Reflektiopaperi (10 %)Arvioitsija: Keijo Räsänen

2. Essee (60 %)Arvioitsija: Marja-Liisa Trux

3. Osallistuminen (10 %)LäsnäoloKeskusteluun osallistuminen Valmistelutehtävien tekeminen

1. A: Kirja-arvostelu (10 %) B: Referaatti artikkelista (10 %) C: Reaktiopaperi (10 %) D: Reflektiopaperi (10 %)

Arvioitsija: Marja-Liisa Trux

2. Essee (60 %)3. Arvioitsija: Keijo Räsänen

Arvioitaessa tekstejä vaatimustaso on molemmissa sama.

Poissaolot…

Valmistautukaa esittelemään toisenne:

Kukin esittelee lyhyesti yhden kumppanin.

Kerro kumppanistasiparas,karmein, taikiinnostavin työ tai tehtäväjota hän on ollut tekemässä jajonka hän itse haluaa tuoda esiin.

Aikaa tutustumiseen 10 min.

Kurssin peruskäsite ja ohjelman juoni:työ ’käytännöllisenä toimintana’

Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset

Ulkopuolinen kysyy: Työntekijä itse kysyy:

Kuka tekee? Kuka olen kun teen työtäni?

Miten tekee? Miten voin tehdä työni?

Mitä tekee? Mitä yritän saada aikaan ja saavuttaa työssäni?

Miksi tekee? Miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näilläkeinoin?

Peruskäsite on syntynyt vähitellen useiden kurssien ja MERI-tutkijaryhmäntoiminnan kautta. ”Täällä keksitty” lähestymistapa perustuu ns. käytäntöteorioihinja osallistuvaan tutkimukseen.

Otteita omaan tekemiseen – näkökulmia (toisten) työhön:

Taktinen: Kuinka tämän työn voi tehdä?

Poliittinen: Mitä tässä työssä voi saada aikaan ja saavuttaa?

Moraalinen: Miksi tämän tavoittelu ja näillä keinoinvoi olla arvokasta tai ainakin oikeutettua?

Persoonallinen: Kuka minä voin olla, jos teen näin tätä ja näillä motiiveilla/oikeutuksilla?

Kuinka voimme puhua kustakin näistä käytännöllisen toiminnankysymyksestä ja siten lisätä ymmärrystä omasta toiminnastammeja sen edellytyksistä?

Mitä näistä kysymyksistä kertovat työtä koskevat tutkimukset?

Subjekti: Kuka?

Taktiikka: Miten?

Politiikka: Mitä?

Moraali: Miksi?

Michel de CerteauErving Goffman

Pierre BourdieuMichel Foucault

AlasdairMacIntyreCharles Taylor Dorothy Holland

Ole DreierRom Harré

Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite

Lähteitä: www.hse.fi/meri

Peruskysymys Orientaatio ja ote Konkretisointi Käytäntöteoreetikkoja

Kuinka? Taktinen Keinot de Certeau (Goffman)

Mitä? Poliittinen Tavoitteet Bourdieu (Foucault)

Miksi? Moraalinen Motiivit/ MacIntyre (Taylor) oikeutukset

Kuka? Persoonallinen Identiteetti Holland ym. (Dreier, Harré)

Käytännöllinen toiminta – kurssin käsitteellinen kehys

Kurssin juoni:

I LähtökohtiaAmmatillinen identiteettiprojektiReflektiivinen ammattikäytäntöTyö kokemuksena ja tutkimuksen kohteenaKäytäntöteoreettiset lähestymistavat työhön

II Työn taktiikka

III Työn politiikka

III Työn moraali

IV Työn subjekti – minä

Tiedän kuka olen ammattilaisena, jos tiedän

miten teen työni (työn taktiikka)

mitä pyrin työssäni saamaan aikaan ja saavuttamaan (työn politiikka)

miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin (työn moraali).

Yleistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen on löydettävä omat vastauksensa.

Kurssi voi johdattaa sellaisten resurssien lähteille, joista on apuanäiden haasteiden tiedostamisessa,vaihtoehtoisten vastausten haussa, jaratkaisujen teossa.

Kurssin ohjelman perustana seuraava ”työhypoteesi” ammatillisesta identiteetistä:

Kurssin peruskäsitteet ja -ideat:

Työ – kokemuksena ja tutkimuksen kategoriana.

’Käytännöllisen toiminnan’ käsite – väline työtä koskevan tiedon käyttöönottoon.

’Ammatillinen identiteettiprojekti’ – jokaisen oma näkökulma ja intressi.

Subjekti: vaikuttava toimija, joka on tietoinen ja myös itsestään.

’Reflektiivinen ammattikäytäntö’ – opittavissa oleva tapa tehdä työtä.

1(2)

Reflektoinnissa tarvitaan (itselle uusia) ’kulttuurisia resursseja’.Tutkimuskirjallisuus niiden yhtenä lähteenä.

Kielellä on väliä.

Lähtökohta silti myös toiminnan automaattisuus, kehollisuus ja rajallinentiedostettavuus - ei-hallittavuus.

’Käytänteet’ (practices) vievät ja muokkaavat meitä.

Siksi akateemiset (jo automatisoituneet) perusoperaatiot harjoittelun kohteena:

Lukeminen, kirjoittaminen, suullinen keskustelu.

Vähitellen vaikeutuvat tehtävät - kohden itse-reflektiota ja omasta moraalisesta horisontista valittua esseen aihetta ja kysymyksenasettelua.

Työtä koskeva tutkimus - kuinka siihen perehdymme?Metafora: vieras kaupunki, opas ilman karttaa, mielenkiintoiset paikat. Esimerkkien kautta:

Aluksi yksi työ: ravintolakokitYksi tutkimussuuntaus: käytäntöyhteisötYksittäisten tekstien kautta: vetäjän valitsemat, itse etsityt.

2

Ammatilliset asemat työorganisaatiossa

Suorittavan työn tekijä (myynti, palvelu, valmistus, kuljetus yms.)Asiantuntija (esim. kehittäminen, henkilöstö, ympäristö/yhteiskunta)

- ml. ns. ulkoistettuja toimintoja hoitavissa palveluyrityksissä työskentelevät

Konsultti/kehittäjä (sis. kehittäjä, ulkopuolinen konsultti, tutkija-kehittäjä)Johtaja (Ylin johto, liiketoimintavastuulliset johtajat, toiminnon ylin johtaja)

”Osaamisalueet”:Tietämys jostain tietystä kohteesta ja toiminnan kentästä – aktiviteetista.Taito ja halu toimia tällä kentällä.

Samalla kentällä voi toimia erilaisissa asemissa ja erilaisilla intresseillä

Kaikissa tapauksissa on kyse ’työstä’esim. ”asiantuntijatyö”, ”kehittämistyö”/”konsultointityö”, ”johtamistyö”

Ja tavallisesti myös toisten tekemän työn hallinnasta, suunnittelusta taikehittämisestä.

ESIMERKKEJÄ JOHTAMISEN MAISTERIN TYÖTEHTÄVISTÄ OSAAMISALUEITTAIN

Vaihto-ehtoisetammatil-lisetorientaa-tiot

Osaamisalueet

Liiketoiminta

Kehittämis-toiminta

Henkilöstö-voimavarat ja niiden käyttö

Ympäristö- ja yhteiskuntavas-tuukysymykset

Johtaja

Konsultti

Asiantun-tija

Liiketoiminnan johtaminen

Liikkeenjohdonja strategiatyön konsultointi

Yrityssuunnitte-lu, kilpailija- sekä toimiala-analyysit, selvitystyö

Muutos-Johtaminen

Kehittämis-prosessien tukeminen ja ohjaus

Toiminnan diagnosointi,Hankevalmis-telu ja -koordi-nointi

Henkilöstö-johtaminen

Henkilöstökonsul-tointi, kehittäminen ja koulutus

Henkilöstöhallin-non erityistehtävät kuten, palkkaus, rekrytointi,koulutus, työsuhteet

Yhteiskuntavastuu- / Ympäristöjohtami-nen

Yhteiskuntavastuu- / Ympäristökonsul-tointi, toimintaympä-ristön analyysit ja viestintä

Yritys- ja toimintasuunnittelu, tuotteet, tuoteketjutja R&D, viestintä

Tietyssä asemassa toimiminen ja tietyn työn tekeminenedellyttää sopivaa ammatillista identiteettiä

”kuka minä olen, ammattilaisena”

Oma käsitys - persoonallinen identiteettiMuiden tunnistama ja tunnustama - sosiaalinen identiteetti

Identiteetti ei ole ”valintakysymys”, vaanpikemminkin ’identiteettiprojektien’ tulos (Rom Harré)

Identiteettiprojektin avaruus:Julkisesti jaettujen käsitysten/käytänteiden omaksuminen.Niiden muuntaminen yksityisyydessä sopiviksi omaan historiaan.Oman mahdollisen identiteetin julkistaminen.Yksilön ”tarjouksen”

hylkääminen (jopa stigmatisointi epäkelvoksi), taihyväksyminen

jopa osaksi julkisesti ja kollektiivisesti jaettua.

Ammatillinen identiteettiprojektiAmmatillista identiteettiä rakennettaan menemällä mukaan porukkaan, jonka harjoittamatkäytänteet sisältävät jo tiettyjä ratkaisuja käytännöllisen toiminnan peruskysymyksiin:

Kuinka ammattilainen tekee työtä?Mitä hän yrittää saada aikaan ja saavuttaa?Mikä häntä viimekädessä motivoi ja kuinka hän oikeuttaatavoitteensa ja keinonsa?Kuka ja millainen yksilö hän uskoo ja esittää olevansa?

Ammatillisessa identiteettiprojektissa työstämisen kohteena ovat ratkaisut näihin kysymyksiin.

Persoonallinen ote työhön – ja oma, erityinen identiteetti ammattilaisena.

Oman kokemuksen ja kokeilujen kautta luotu, erityinen jamuista erottuva tapa ratkaista em. haasteet. Itse-reflektion väistämättömyys.

Mahdollisuus yliopisto-opiskelijalle:

Osaako ja haluaako tässä prosessissa käyttää tietoisesti hyväkseentutkimuksen tuottamia kulttuurisia resursseja,vaikka tällainen on tietoisena pyrkimyksenä vielä harvinaista – poikkeavaa(varsinkin kauppatieteellisen koulutuksen hankkineilla)?

Koulutus (piilo-opetussuunnitelmineen) ja julkisuuden tarinat (idoleineen) vaikuttavat yksilöön joka tapauksessa, mutta voiko tätä prosessia itse (osin) hallita?

5

Kurssin idea: resursseja ammatillisiin identiteettiprojekteihin.

Tämä kurssi auttaa löytämään ja käyttämään alan tutkimuksen tuottamia resursseja.

Niiden avulla kukin voi jalostaa omaa suhdettaan työhön ja työelämään.

mitä tulen kohtaamaan tai oikeastaan olen jo kohdannut ja kokenut?mitkä on mahdollista minulle?mitä haluan ja arvostan?miten tulen toimimaan jatkossa?

kun kohtaan työssäni vaikeuksia ja ristiriitoja, pystynkö ymmärtämäänmistä ne tulevat? ymmärränkö, muiden pyrkimyksiä?

kuinka pääsen irti pakonomaisesta selviytymisestä ja pärjäämisestä?

voisinko löytää työnteolle jonkin tarkoituksen ja toimia tavoitteellisestisen hyväksi?

Ongelma: tutkimuksen tuottamien resurssien huikea määrä ja rikkaus (ks. seuraava kalvo).

Kuinka tätä rikkautta voimme nyt lähestyä?

Esimerkkien kautta.

Käytännöllisen toiminnan tulkintakehyksen avulla.

Tutkimuksia käsitellään luonnollisten peruskysymysten yhteydessä.

kuinka – työn taktiikkamitä – työn politiikkamiksi – työn moraalikuka – työn subjekti

ORGANISAATIOT JA JOHTAMINEN:Oppiaineita - tutkimusaloja - perinteisiä tieteenaloja

Strateginenjohtaminen(Strat. Mgt)

Johtaminen(Mgt)

Henkilöstö-johtaminen(HRM)

Työelämänsuhteet(IR)

Organisaatio-teoria /-käyttäyt.(OT/OB)

Organisaationkehittäminen(OD, HRD)

Ympäristö-johtaminenOrganisaatio-viestintä, Yrittäjyys, IB

Liikkeenjohtotutkimus(Mgt Studies) Kriittinen liikkeenjohto-

tutkimus (CMS)Organisaatiotutkimus(Organization Studies)

Kultuurien tutkimus(Cultural Studies)

(Kasvatustiede; Education)

Liiketal. tiet. tutk.(Business Studies)

Kansantaloustiede(Economics)

Valtio-oppi(Politology)

Sosiologia(Sociology)

Sosiaalipsykologia(Social Psychology)

Filosofia Historia

Psykologia Antropologia Kielitiede

(Poliittinentaloustiede)

Ammattitaidon kehittäminen 2005, Organisaatiot ja johtaminen, HKKK (Keijo Räsänen 2.2.05/1.11.05)

Sukupuolitutkimus(Gender Studies)

Johtamisopit ja työntutkimus

Yritysjohtaminenkin on työtä, mutta johtamisopit käsittelevät työtä johdonintresseistä käsin – ja usein välttävät sanaa työ.

Nyt oletamme, että osallistujat jo tuntevat johdon ajattelutapaa ja johtamis-oppeja – ns. managerialistisen näkökulman työhön ja työorganisaatioihin.

On olemassa myös kriittistä liikkeenjohdontutkimusta (Critical ManagementStudies)

Johto ymmärretään yhtenä toimijana muiden joukossa.Työtä – johdon ja muiden – tutkitaan eri näkökulmista, eikäsitouduta vain auttamaan johtoa hallintapyrkimyksissä ja asemanturvaamisessa.Ymmärretään työ – myös johtamistyö – poliittisena ja moraalisenatoimintana, eikä vain neutraalina teknisenä kysymyksenä.

Jos koet, että et tunne johtamisoppeja vielä riittävän hyvin,lue Greyn kirjaatai Watsonin kirjaa (ks. seuraavat kaksi kalvoa).

Työ -09/kr

Lähde: Watson (2002) Organizing and managing work, Fig. 1.3, s. 23 (KR:n muuntamana).

Työn, organisaation ja johtamisen kriittinen tutkimus ja opiskelu

Miksi me organisoimme ja johdamme työtä niin kuin teemme?

- Tunnistetaan että työkäytänteet ovat osa yhteiskuntaa ja sen historiaa- Tunnistetaan että työn organisointi tapahtuu ihmisten välisen kilpailun, kyseenalaistamisen ja vastakkain- asettelujen [sekä yhteistyön] kontekstissa

Miksi me ajattelemmeorganisoinnista ja johtamisestakuten teemme?

- Tunnistetaan että johtamisideat eivät ole neutraaleja, teknisiä sääntöjä ja periaatteita, vaan niillä on poliittista [ja moraalista] merkitystä- Tunnistetaan että omat tekstimme [ja kannanottomme] eivät voi olla neutraaleja – meidän on tiedostettava, mille kannalle asetumme

Resursseja [näkemyksiä, käsitteitä, ideoita, oivalluksia, tarinoita, herkkyyttä…]työtä, organisointia ja johtamista koskeviin [taktisiin, poliittisiin ja moraalisiin]valintoihin.

Grey, Chris (2005)A very short, fairly interesting and reasonably cheap book about

studying organizations.London: Sage.

Kriittisen liikkeenjohtotutkimuksen (CMS) näkökulmasta kirjoitettukatsaus keskeisiin organisaatio-oppeihin, tutkimusperinteisiin ja kysymyksenasetteluihin.Käsittelee tutkimustiedon ja johtamistyön (sekä sen muotien)moniulotteista suhdetta.

Apuna kurssilla minikäsikirjana

- perehtymisessä oppialaan, jos se on vielä outo ja uusi- esseen aiheen ja lähteiden etsinnässä- tarjoten ns. toisen mielipiteen ja tavan jäsentää kenttää- älyllisen mielenkiinnon herättäjänä.

Räsänen, Keijo Ja Trux Marja-Liisa (2012)Työkirja: ammattilaisen paluu.Helsinki: Kansanvalistusseura.

Sivistyneille (kirjoja lukeville) ammattilaisille kirjoitettu yleistajuinenjohdatus työhön käytännöllisenä toimintana. Perustuu täällä kehitettyyn teoriaan ja noudattaa kurssin Muuttuva työ etenemistapaa.Työntutkijoille tarjoaa uudenlaisen, kokoavan lähestymistavan klassisiin tutkimuksiin työstä. Opiskelijoille helppolukuinen, mutta ei kevyt johdantokirja työntutkimukseen.

Apuna kurssilla minikäsikirjana

-perehtymisessä teoreettiseen viitekehykseen-esseen aiheen ja lähteiden etsinnässä-suomenkielisen terminologian lähteenä-nopeatempoisen kurssin aiheiden avaajana-etnografisten esimerkkien tarjoajana Löytyy

laitokseltakin

Reflektointi ja ’reflektiivinen ammattikäytäntö’

Schön (1983, 1987): “reflective practice” - reflektiivinen ammattikäytäntö

- Tekninen rationaliteetti ei riitä monimutkaisten ongelmien ratkaisuun.

- Standardisointi ei toimi “arkipäivän spontaanissa, intuitioon perustuvassa “työn suorittamisessa (Schön, 1983, p. 49).

- Tämän vuoksi on kehitettävä monipuolisempi joukko taitoja, jotka perustuvatreflektointiin - tietoisuuteen itsestä ja omasta toiminnasta.

Kennison and Misselwitz’s (2002, 239): reflektoinnin yksi määritelmä

”Reflection is the purposeful contemplation of thoughts, feelings, and happeningsthat pertain to recent experiences.”

”With thoughtful consideration,onechallenges one’s initial thinking and the feelingsembedded in a meaningful experience.”

SIIS: OMIEN SPONTAANIEN REAKTIOIDEN TUTKIMISTA

Reflektointi on prosessi, jossa kyseenalaistetaan, täydennetään, rikastetaan ja syvennetäänniitä kulttuurisia resursseja - eli tulkintakehyksiä,joiden avulla tulkitaan omia kokemuksia ja reaktiotapojasekä määritetään toimintamahdollisuuksia.

Reflektointi tuottaa parhaimmillaanparempaa itsetuntemusta,

uusien toimintamahdollisuuksien tiedostamista käytänteiden uudistamisyrityksiä.

Reflektointi voi ollayksilöllistä, toisten tukemaa

tai organisoitua, kollektiivista toimintaa.

Reflektointiin tarvitaan uusia resursseja,jotta on mahdollista tunnistaa ja tajutatoisin tuntemisen, ajattelun ja tekemisen mahdollisuuksia.

Reflektiokäytänteisiin mukaan uusien resurssien hankinta ja käyttö!

Kielityövälineiden joukossa perustavaa laatua,

tuottaa todellisuutta, eikä vain kerro siitä,

ei-neutraalia poliittisesti ja moraalisesti.

Erilaiset (ammatilliset) kielet ’kulttuuristen resurssien’ keskeinen osa

Antavat kyvyn ilmaista, tulkita ja luoda kokemuksia,sekä toimia mielekkäästi erilaisissa tilanteissa.

Yksi äärettömän rikas lähde: tutkimuskirjallisuus (eri aloilla).

Haasteena opetella löytämään ja käyttämään tätäresurssien lähdettä.

Harjaantuminen keskusteluun, lukemiseen ja kirjoittamiseen.

”Oma ajattelu” on näiden operaatioiden suorittamista.

Hyvä lähde, jonka avulla voit varmistaa ymmärryksesi:

Tiuraniemi, J. (2002). Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. Teoksessa: Niemi P. & Keskinen E. (toim.) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, Turku, 165-195. http://www.tiuraniemi.fi/Ammaref.pdf

Löytyy myös googlella (kirjoittaja, avainsana)

Esimerkki reflektoinnista

Edellä lukusuositus, jonka noudattamista ei kontrolloida. Kysy itseltäsi:

Kuinka toimin tällaisen suosituksen suhteen?

Miksi toimin näin?

Voisinko toimia toisin? Miten?

Subjekti: Kuka?

Taktiikka: Miten?

Politiikka: Mitä?

Moraali: Miksi?

Michel de Certeau

Pierre Bourdieu

AlasdairMacIntyre

Dorothy Holland

Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite

Lähteitä: www.hse.fi/meri

Kurssin ohjelman perustana seuraava oletus:

Tiedän kuka olen ammattilaisena, jos tiedän

miten teen työni (työn taktiikka)mitä pyrin työssäni saamaan aikaan ja saavuttamaan (työn politiikka)miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin (työn moraali).

Yleistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen on löydettävä omat vastauksensa.

Kurssi voi johdattaa sellaisten resurssien lähteille, joista on apua vastaustenhakemisessa.

Käsittelemme näitä käytännöllisen toiminnan ratkaisuja yksi kerrallaan,päätyen kysymykseen ”kuka minä saattaisin haluta olla ammattilaisena”.

… jatkuu tauon jälkeen …

Työn tutkiminen

Mitä tutkiminen on?

Miten tunnistat tutkimuslähteen?

Tutkimuksessa asetettavien kysymysten tyypit

Millainen työntutkimus erityisen relevanttia?

Käytäntölähtöinen ja –teoreettinen

Osallistuva tutkimus (eri muodoissaan) ja tutkiva työote

Tiedon monet muodot tunnustava tutkimus

Tutkimuslähteet: mistä ne löytyvät ja tulevat?

Artikkeli

KonferenssipaperiTyöpaperi

Tutkija (-ryhmä)

Tutkimusprojekti

Tutkimusyksikkö

Yliopiston laitos

Tutkimus- jaoppiala (discipline)

Tutkijaverkosto(tutkimusala/-suuntaus)

Seura

Konferenssi

Lehti

Yliopisto Yliopistot

(Tutkimuksenrahoittajat)

Haku- ja e-lehtipalvelut/KirjastotKirja(Kustantajat)

(Oppi-kirja)

kr/2.2.05

Tutkimuskysymysten tyyppejä(Kalleberg 1995; ks. myös Räsänen & Mäntylä 2001)

Seuraavassa ’se’ viittaa tutkittavaan ilmiöön/tutkimuskohteeseen(kuten esim. käytänne, toiminta, toimija, tieto, prosessi rakenne, kulttuuri, …)

I Konstatiiviset kysymykset ja tutkimustehtävät

Mikä se on? Käsitteellistäminen

Miten se on Kuvaaminen(muuttunut yli ajan) ?

Miksi se on (muuttunut) niin? Selittäminen

II Kriittiset kysymykset ja tutkimustehtävät

Kuinka hyvä se on?

Millä arvoperustalla (tai mistä intresseistä käsin)sen hyvyyttä arvioidaan?

Tutkimustehtävää voidaan nimittää esim. dekonstruktioksi tai ideologia-/kulttuurikritiikiksi.

Välttämättä ei luoda ja ehdoteta omaa, uutta arvoperustaa,vaan identifioidaan toisten esittämiä/noudattamia (erilaisia)arvoperustoja

(Vrt. kauppatieteellisten tekstien valtavirran kyseenalaistamaton perusta:on palveltava kilpailukykyä/tehokkuutta/kannattavuutta/voitontekoa… siis sijoittajien/omistajien vaurastumisvauhdin kiihdyttämistä)

III Konstruktiiviset kysymykset

Kuinka se voisi olla?

Kuinka sen pitäisi olla?

Miten se voidaan muuttaa?

(Kannattaako muutosyritykseen ryhtyä?)

Tutkimustehtävä voi olla ’toimintatutkimuksellinen’ ja kaksinainen:Kohteen kehittäminen ja sitä kautta uuden (konstatiivisen, kriittisen taikonstruktiivisen) tiedon tuottaminen (a) intervention kohteesta ja/tai(b) interventiosta itsestään.

Osatehtäviä esim.: olemassa olevien/olleiden vaihtoehtojenetsintä ja vertailu; uusien vaihtoehtojen keksiminen/kuvittelu;vaihtoehtojen arviointi; intervention toteuttaminen.

(Vrt. kauppatieteellisen valtavirran into/pakko tuottaa suoraan ratkaisujaannettuihin ongelmiin)

Konstatiiviset tehtävät & tulokset

Kriittiset tehtävät & tulokset

Konstruktiiviset tehtävät & tulokset

Tehtävien keskinäinen riippuvuus

Yhden tehtävätyypin tuottamat tulokset vaikuttavat tavoitteisiin muissa.

Esim. konstruktiivinen työ tyhjän päällä (tehotonta) ilman tuloksia konstatiivisesta jakriittisestä tutkimuksesta (tai vain uusintaa vallitsevia uskomuksia ja käytänteitä).

I Konstatiivisia kysymyksiä…..

II Kriittisiä kysymyksiä…

III Konstruktiivisia kysymyksiä….

Esimerkki: Keksi ja muotoile

opiskelutyylejä koskevia tutkimuskysymyksiä

?

Esimerkki: opiskelutyylit

Konstatiiviset kysymykset

Mitä opiskelu on?Miten he opiskelevat?Miksi he opiskelevat niin?

Kriittiset kysymykset

Mikä on hyvää opiskelua?Millä arvoperustalla opiskelun hyvyyttä arvioidaan(tai voidaan arvioida/pitäisi arvioida)?

Konstruktiiviset kysymykset

Kuinka he voisivat opiskella?Kuinka heidän pitäisi opiskella?Kuinka heidän opiskeluaan voidaan muuttaa?Kannattaako ryhtyä muuttamaan heidän opiskeluaan?

Johtamistyö Henkilöstötyö Kehittämistyö Muut asiantuntijatyöt- ympäristöasiat- yhteiskuntavastuuasiat

Työnsosiologia- työn muodot- ammatit ja professiot- tuotantomuodot- stratifikaatio/sosiaalinen liikkuvuus- elämänkerrat- etnomedologia- prakseologia

Työelämän suhteet (IR)- työsuhteiden muodot- työmarkkinat- neuvottelujärjestelmät

Työpsykologia- työn vaatimukset- motivaatio- palkinta- yksilön hyvinvointi- uutta: subjektiviteetit

Antropologia- työn etnografiat- käytäntöteor.

Kasvatustiede- koulutus- oppiminen työssä- käytäntöteor. suuntaukset (CHAT)

TYÖNTUTKIMUS

Organisaatiotutkimus- klassiset koulukunnat (taylor., HR, ST)- uusi mikrotason tutkimus- practice-based studies

Sosiaalipsykologia- identiteetit- vuorovaikutus- merkitykset- tunteet

Naistutkimus- kokemukset- oikeudenmuk.

Kulttuurintutkimus-diskurssit, narratiivit- työkulttuurit

Tieteentutkimus- käytäntöteoriat (ANT)

Mva työ -09/kr

Prosessiteorioista käytäntöteorioihin

Prosessiteorioissa tutkitaan tapahtumia ja tulemia

Esim.”Yritys kansainvälistyi ja sen kannattavuus heikkeni.””Yrityksen henkilöstömäärä pieneni ja työn tuottavuus kasvoi.”

Väitteet esitetään passiivimuodossa (tapahtui) tai tekijänä abstrakti toimijakategoria(”yritys saneerasi”).

Käytäntöteorioissa tutkitaan mitä ihmiset yrittävät saada aikaan arjessaan, ja miten:

Esim.”Yrityksen G johtaja Ä yritti perustaa tehtaan ulkomaille, muttahän kohtasi seuraavia vaikeuksia…”

”Toimitusjohtaja X määräsi henkilöstöjohtajan Y irtisanomaan100 ihmistä tehtaasta ja henkilöstöjohtaja suostui siihen.Talouspäällikkö Ö laski, että työn tuottavuus kasvoi välittömästi irtisanomistenjälkeen 10%.”

Väitteet esitetään aktiivimuodossa, ja tekijänä joku konkreettinen, nimetty toimija(yksilö tai porukka).

Lawrence & Suddaby (2005):

- “… the tradition of the sociology of practice(Bourdieu, 1977; 1993; de Certeau, 1984; Giddens, 1984;Lave & Wenger, 1991).

- This tradition understands practices as“embodied, materially mediatedarrays of human activitycentrally organized around shared practical understanding” (Schatzki, 2001: 2).

- Thus, studies of practice focus onthe situated actions of individuals and groupsas they cope with and attempt to respond to the demands of their everyday lives (de Certeau, 1984).

- Practice theory and research are most easily understood in contrast to process-oriented studies:

as Brown and Duguid (2000: 95) argue, to focus on practice is to focus on the “internal life of process”.

Whereas a process-oriented theoryarticulates a sequence of events that leads to some outcome,

a practice theory describesthe intelligent activities of individuals and organizationswho are workingto effect those events and achieve that outcome.”

Lawrence, T. & Suddaby, R. (2006) Institutions and Institutional Work.In: S. Clegg, C. Hardy, W.R. Nord & T. Lawrence (eds.) Handbook ofOrganization Studies, London: Sage. (2nd Edition).

1. Esitetään perusteltuja ja yleisistä uskomuksista poikkeavia näkemyksiä(mm. myyttien tai ideologisten fraasien purku).

2. Näytetään, että tärkeät käytänteet tai aktiviteetit ovat muuttumassa -tai säilyvät entisellään muutospuheista huolimatta.

3. Osoitetaan, että jokin tavallinen käytänne on ristiriidassa jonkin periaatteentai arvon kanssa.

4. Ehdotetaan uusi tulkintakehys jollekin mielenkiintoiselle ja ajankohtaiselletilanteelle.

5. Identifioidaan uusi ilmiö, ongelma tai aktiviteetti, johon sekä tutkimuksen ettäammattilaisten kannattaa paneutua.

Mitä johtajat voivat saada tutkijoiden teksteistä – yksi (amer.) näkemys (vrt McGahan 2007; vapaasti suomentanut ja tulkinnut kr)

MCGAHAN, ANITA M. (2007) ACADEMIC RESEARCH THAT MATTERS TO MANAGERS: ON ZEBRAS, DOGS, LEMMINGS, HAMMERS, AND TURNIPS.

Academy of Management Journal 50:4, 748–753.

McGahanin väitteet koskevat vain julkaisujen merkitystä tutkimustiedon ”välittämisessä”ammattilaisille

- ei ota huomioon koulutusta, konsultointia, toimintatutkimusta, tutkivaakehittämistä tai muuta tutkijoiden asiantuntijatyötä – ja yhteistyötä.

Tämän kurssin lähestymistapa – kriittisen reflektiivinen, tutkiva työote:

Tutkimusteksteistä kulttuurisia resursseja kunkin käytännöllisen toiminnanperushaasteen käsittelyyn: taktinen kuinka, poliittinen mitä, moraalinen miksi, ja henkilökohtainen kuka.

vrt. tavallinen tapa ymmärtää ”käytännönläheisyys”

- Käytännöllisessä toiminnassa syntyneen/syntyvän tajun artikulointia,kyseenlaistamista, rikastamista ja syventämistä näiden(kin) resurssienavulla.

Korostetaan ammatinharjoittajan omaa taitoa löytää ja käyttää näitä resursseja.

KR suomentanut ja muokannut seuraavasta lähteestä:Yoland Wadsworth (1998) What is Participatory Action Research? Action research international Paper 2, Figure A. http://www.scu.edu.au/schools/gcm/ar/ari/p-ywadsworth98.html

Toimintatutkimus (AR) prosessina

Reflektointi

Kysymyksenasettelu

Kenttätyö

Analysointi

(1)

Toiminta

Kehittely

Mistä ”tutkivassa työotteessa” on kysymys?

Sen voi ymmärtää ns. toimintatutkimuksen idean avulla,vaikka refleksiivinen työnteko ei olisikaan varsinaista tutkimusta(ks. seuraavat kalvot).

Voidaan ajatella, että kaikkien mielenkiintoisinta ja relevanteinta”tutkimustietoa” syntyy tutkimalla omia tekemisiä, omaa työtä ja senedellytyksiä – kutsuttiinpa tätä tutkimiseksi tai ei.

Osallistuvan tutkimuksen muodot tuottavat tietoa, joka voi olla relevanttiatyönteon ja ammatillisen identiteetin kannalta.

Esim.etnografiat (joissa tutkija tekee osallistuvaa havainnointia taiharjoittaa havainnoivaa osallistumista)

autoetnografiassa tutkitaan jotain asiaa (kulttuuria)oman tekemisen/elämän kautta

toimintatutkimus, erilaisissa muodoissaankehitetään toimintaa ja tämä tuottaa uutta ymmärrystä(ks. konstruktiiviset kysymykset edellä)

Reflektiivinen, tutkiva ote työhön (AR prosessin muunnelmana) 2

Suunnittele kuinkaetsit vastauksia

Etsi intensiivisestivastauksia(hankkimalla lisä-kokemuksia/aineistoa)

Reflektoi:(Tarkistaja kyseenalaistaarvauksia, analysoimallakokemuksia/aineistoa)

Kehitteleja kokeileuusia tapojatoimia

(Muuttunut)toiminta

Toiminta

Pysähdy ja reflektoinykyistä toimintaa

Nosta esiin kysymys

Nosta esiin kysymys

Pysähdy ja reflektoinykyistä toimintaa

Tutkivia kysymyksiä työstä (vrt. Kalleberg 1995):

Mitä ja miten teemme? (kuvaus)Miksi teemme tätä ja näin? (sis. perustelut/ulkoiset selitykset)

Kuinka hyvää työtä teemme?Mikä on hyvää/huonoa työtä?Millä perusteilla työtä arvioimme? (arviointi, kritiikki)

Mitä ja miten voisimme tehdä?Mitä ja miten meidän pitäisi tehdä?Kuinka voimme muuttaa työtämme?(Kannattaako työtä muuttaa?)

(uudistaminen,säilyttäminen)

3

Millaista on käytännöllisen toiminnan kannalta relevantti tutkimustieto?

Kannattaa hakea tutkimuksia, joissa tieto ja tietäminenymmärretään monimuotoisina (ks. seuraavia kalvoja).

Yksi tärkeä vihje on se, että tutkimuksen kohteena onihmisten toiminta (action), eikä käyttäytyminen (behavior).

Näissä tutkimuksissa lähdetään siitä, että tutkimuksen kohteenaolevassa maailmassa elävät ymmärtävät itsekin jotain tekemisistään – vaikka eivät osaa aina sanoittaa kokemuksiaan ja osaamistaan.

Näistä lähtökohdista tutkija tunnustaa aina tekevänsä osallistuvaatutkimusta – ei esitä olevansa jossain tutkittavan maailman ulkopuolella(paikassa, josta voi tehdä neutraaleja päätelmiä).

Tutkija voi silti esittää käytännöllisestä toiminnasta erilaisen tulkinnankuin muut.

Kokemuksellinen tieto(experiential)

Esittävä tieto(presentational)

Toiminnallinen tieto(practical, skill)

Väitetieto(propositional)

Tiedon muotojen pyramidi(ks. Heron 1996)

Heron, J. (1996) Co-operative inquiryresearch into the human condition.London: Sage.

13.9. Avaus Kurssin tarkoitus ja toteutus’Työ’ käytännöllisenä toimintana ja peruskategorianaTyöntutkimus

VT: kokkien työ20.9. Alan tutkimus… (jatkuu)

Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt – yksi tulkintakehysReferaatti (1A)

27.9. Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt… (jatkuu)

Työn taktiikka: keinoja, tekniikkaa ja taitojaReaktiopaperi (1B)

4.10. Työn taktiikka… (jatkuu)Työn politiikka: tavoitteet ja valta

Reflektiopaperi (1C)11.10. Työn politiikka… (jatkuu)

Työn moraali: motiivit ja oikeutuksetVT

18.10. Yhteenveto: minä, työntekijä [työn subjekti]Essee: suunnitelmatPäätös

Essee (2)1.11. Esseen palautus klo 23.59

Kurssin ohjelma: temaattinen eteneminen ja kirjalliset tehtävät

Toistuva sykli kunkin teeman käsittelyssä:

Opettaja puhuuOpiskelijat lukevat

Opiskelijat kirjoittavat(Opettaja puhuu)

Opiskelijat keskustelevat (ryhmissä)Keskustelemme yhdessä.

Vähitellen vaikeutuvat kirjoitustehtävät:

Kullekin kerralle kirjallinen raportti luetun pohjalta.

Erityisesti (arvioitavat):referaatti

reaktiopaperireflektiopaperi

essee.

Tutkimuksen tuottamat kulttuuriset resurssit omaan käyttöönharjoittelemalla lukemista, kirjoittamista ja keskustelua.

Työskentelytapa

PP-kalvot ja valmistelutehtävät löytyvät (jälkikäteen)kurssin noppasivulta

Kannattaa lukea kalvopaketti ennen kuin ryhtyy tekemäänseuraavaa valmistelutehtävää.

Jos päädyt sittenkin omatoimisuoritukseen, ilmoita pikimmiten:

marja-liisa.trux@aalto.fi

Jos tulet mukaan kurssimuotoiseen opiskeluun ja joudutpakottavista syistä olemaan poissa, niin kerro tästä sähköpostilla(esim. poissaolo sairauden takia ei vaikuta pisteisiin).

Kokoonnumme torstaisin klo 13.15- !!!!!valmistautuneena.

Valmistelutehtävä torstaiksi 20.9.12

Luettavana teksti ravintolakokin työstä.

Tästä saamme yhteisen esimerkin työstä.

Tarina myös tuo esiin sen, mihin tarvitaan ns. kulttuurisia resursseja.

Saman työn voi tulkita - ja kokea - monin eri tavoin ja tulkinnoilla on väliä.

Vastaa ohjeissa esitettyihin kysymyksiin, kirjallisesti.

Mahdollisuus tutkailla sitä, mitä retoriikkoja itse tulee käyttäneeksi.

Työskentelemme valmistelutehtävän pohjalta ensi torstaina.

Varaa aikaa tekstin lukemiseen – ja aloita ajoissa.

Tämä ja muut kurssin tekstit eivät ole talousdiskurssin täyteainetta ”liiketoiminnasta, johtamisesta, strategiasta jakilpailukyvystä”. Niissä on ajatusta, ja ne kannattaa lukea ajatuksella.