2/2012

Blondi toimittaja testasi Trekin monitoimityökaluja>> Sivu 12

Liitteenä Oton ja Venlan fanijulisteet!

Vastustettiinko partiossa rasismia?>> Sivu 17

2 2/2012

Pärske 2/12Uudenmaan Partiopiirin lehti35. vuosikerta, nro 197Ilmestymispäivä 3.5.2012

JulkaisijaUudenmaan Partiopiiri ryTöölönkatu 55, 00250 Helsinkip. 09 8865 1400faksi (09) 8865 1199uusimaa@partio.fiwww.uusimaa.partio.fi

PiirinjohtajaOssi Ikonen 040 549 3191ossi.ikonen@uusimaa.partio.fi

Piirin varajohtajaKim Setälä 040 748 2615kim.setala@uusimaa.partio.fi

Vastaava päätoimittajaSamuli Reunamo, 050-4070876 samuli.reunamo@uusimaa.partio.fi

Toimitussihteeri ja ulkoasuHanna Niemi 050 446 0057hanna.niemi@partio.fi

ToimitusJaakko Haapala (SiHu)Riina Haapala (HiTy)Markus Haveri (LEV)Maija Huitu (HiTy)Emma Napari (HiTy)Johanna Korhonen (NS)

Avustajat 1/12Janne Haonperä Mikko RoininenRosa HeikkinenEetu Elo-RautaAino MättöHarri RoittoSanna AuvinenRipsa HeiskanenIiris SomervuoriPerttu Pihlajaviita

Kannen kuvaMikko Roininen

Kuvat, joiden yhteydessä ei mainita kuvaajaa, ovat peräisin piirin kuva-arkistosta.

Painos1600 kpl

PainopaikkaPainokurki Oy, Helsinki

PaperiGalerie Volume 100 gr.

Pärskeen 3/12 aineistopäivä on 13.8.2012

Aineisto toimitettava deadlineen mennessä päätoimittajalle.

Seuraava Pärske ilmestyy 13.9.2012.

2/2012

3 PÄÄKIRJOITUS Valitusvirsi: Huimahemmo avautuu4-5 LAINEILLA Huimia Pärskähdyksiä Huiman valokuvauskilpailu Tunnelmakuva 6-7 KULTTUURITUOTTEET Kvartaalin leffa: Rikkinäiset ihmiset Kvartaalin levy: Yona Kuka tämänkin keksi: Huudot8 TRENDIT Toimittajien partiotyylit Alakulttuurit partiossa: Maailmanparantajahipit11 KENTÄLTÄ Partiolaisen huone Johtajakahvila Karhu12-13 TAVARAA Pärske testaa: Suuri monitoimityökalutesti14-16 HENKILÖT Missä hän on nyt? Marjukka Aaltonen Ai kuka? Keltanokka suunnistaa partioon Kotipaikka: Uusimaa17-20 REPORTAASI Vastustettiinko partiossa rasismia?21 Paras leirimuisto22-23 ARTIKKELI Hyytävä erätaitojatkokurssi24-25 KOLUMNIT Partiopoliittinen broileri: Häkkikanalan loppu Vallan kahvassa: Unohtuiko jotain?26 Sudarisivut

RASISMINVASTAINEN VIIKKO Miten se näkyi partiossa? s. 12

ESITTELYSSÄ PÄRSKEEN TOIMITTAJIEN PARTIOTYYLITs. 8-9

3 2/2012

Onhan se ilmoittautumislomakkeen täyttäminen hirvittävän vaikeaa! On söpö

oranssi lappu, jossa joka kohdassa kerrotaan, että mitä siihen kuuluu kirjoittaa -

kuvittelisi olevan selvää, että kun kysytään ilmoittautumistunnusta, siihen ei laiteta

jäsennumeroa, mutta erityisesti sudenpentuäideille tämän ymmärtäminen tuottaa

suuria vaikeuksia. Kriittisimmät lipsahdukset löytyvät kuitenkin aina leiriläisten

lääkityksen kohdalta: 600g ibuprofeeni on vähän tujumpi migreenilääke kuin se

tavanomainen 600mg. Ehdotan, että vanhemmilta vaaditaan tästedes hyväksytysti

suoritetut luetunymmärtämis- ja oikeinkirjoitustestit sekä käsialanäyte ennen kuin

lapset päästetään ilmoittautumaan sudenpentulaumaan saati piirileirille.

Pääkirjoitus

Partiolaiset oman maineensa vihollisina

Jutustelinpa eräänä päivänä Helsingin kau-

pungin työntekijän kanssa kaupungin pro-

jektista, jossa kannustettiin nuoria harras-

tamaan enemmän. Projektin päätavoitteena

on tietysti pitää teinit poissa räkimästä met-

roasemien seiniin. Vapaaehtoisena nuoriso-

työntekijänä ja kasvattajana valpastuin tie-

tysti heti ja kysyin, kai olivat tajunneet kysyä

paikallisilta partiolippukunnilta heidän ti-

lanteestaan. Jonot olivat kuulemma olleet

niin pitkät, ettei tupaten täysiin lippukuntiin

mahdu enää ketään.

Kuulostaa oudolta. Jäsenmäärähän on alhai-

simmillaan vuosiin. Sudenpentujonot ovat

kyllä tuttuja, mutta enpä ole vähään aikaan

kuullut yläkouluikäisten jonottavan päästäk-

seen partioon. Oliko lippukunnan edustaja

tajunnut, mitä kaupungin työntekijä tarkoit-

ti? Vai eikö kaupungin työntekijä tiennyt,

mikä partiolaisten tilanne on? Miksi ei?

Juuri niitä tyyppejähän tässä tarvitaan. Lip-

pukunnat eivät pidä itsestään riittävästi

meteliä. Sen lisäksi, että häthätää kyhätty

vuosikertomus toimitetaan kunnan arkis-

toon pölyttymään, ei kunnan päättäjillä tai

nuorten kanssa työskentelevällä välttämättä

ole juuri muuta tietoa lippukunnan tapahtu-

mista.

Kattojärjestömme mukaan ”partiobrändin”

mukainen toiminta on ”innostavaa, osal-

listavaa ja voimauttavaa”. Kuulostaa eep-

piseltä. Kaupungin työntekijät tai opettajat

kuitenkaan tuskin selailevat Suomen Partio-

laisten sisäistä viestintää, joten eiköhän iske-

tä ihan itse yläkouluihimme rummuttamaan

voimauttavan erätoiminnan puolesta.

Samuli Reunamo

Huimahemmo avautuu

Valitusvirsi

4 2/2012

Huimalle lähdössä yli 2000 osallistujaa- ei-vielä-partiolaisia mukana yli 200

Uudenmaan Partiopiirin seitsemännelle pii-rileirille, Huimalle, on lähdössä yli 2000 osal-listujaa. Mukana on kaikenikäisiä partiolaisia lähes jokaisesta piirin lippukunnasta ja piirira-jojen ulkopuoleltakin.

Yli 2000 ilmoittautuneesta noin joka kymme-nes on partiolaisen kaveri, sisarus tai vanhem-pi, joka tulee leirille ”ei-vielä-partiolaisena”, eli tutustumaan siihen, mitä partio parhaimmil-laan voi olla. Osallistujien joukossa on myös ainakin yksi saksalaisten partiolaisten ryhmä.

Huiman leirilaulu on julkistettu

Huiman virallisen leirilaulun statukses-ta käytiin tiukka kilpailu, piirin kevät-kokouksessa maaliskuussa. Voittajaksi selviytyi Aura Kontion säveltämä ja sa-noittama Huimahuimalaulu.

Myös äänestyksessä niukasti toiseksi jäänyttä Jade Auloksen Leirimme Hui-ma -kappaletta tullaan leirillä kuule-maan. Virallisen leirilaulun voit käydä kuuntelemassa Huiman nettisivuilta osoitteesta www.huima2012.fi, josta löydät myös leirilaulun nuotit. Ja laulu-han menee näin...

Koonnut JANNE HAONPERÄ

Pärskähdyksiä

Edelliseen Pärskeeseen oli

päässyt vakavaa virheellistä

tietoa. Partiolaneilla oli osal-

listujia Hiiden Hittavaisten

ja Eräkamujen lisäksi Tuus-

partiosta, Sipoon Hukista,

Järvenpään Metsänkävijöistä

sekä Valkealan Kolmisoih-

dusta. Samaten kaksi ma-

kuualustakuvaa olivat väärin

päin.

Vielä ehdit ilmoittautua Huimalle!

Huiman jälki-ilmoittautuminen on käynnissä 15.5.2012 asti. Käytännössä ilmoittautuminen tapahtuu samaan tapaan kuin ennenkin. Net-tisivuilta voit tulostaa paperisen lomakkeen, jonka palautat lippukuntasi HuimaHemmolle eli Huima-yhteyshenkilölle. 18-vuotta täyttä-neet partion jäsenet voivat ilmoittautua mu-kaan myös suoraan Polussa.

Jälki-ilmoittautumisen hinnat ovat hieman korkeammat tavalliseen ilmoittautumiseen verrattuna. Yhdeksän päivän leiri maksaa 165 euroa, lyhyempi neljän päivän leiri taas 110 euroa.

Lisätietoa hinnoista ja ilmoittautumisesta löydät osoitteesta www.huima2012.fi/ilmoit-tautuminen.

I

Aurinko nousee, niin nousen minäkin.

tuore ilma tuoksuu, niin taas tänäänkin.

Näen sinisen taivaan, hiekka humisee

nousen aistimusten laivaan, ilma kumisee.

Jännä päivä pilkehtii, osaan kokea

hauskaa ja ihanaa, haluan hokea

makuupussin vetskari juuttui, mutta aukesi

hymy lämmin lainehtii ja varpaissani uimavesi.

Päätä huimaa kun tää on niin huimaa.

Anna sen tuntua, anna sen huimaa.

Nyt on Huima, huima on tunne.

Huimasti näe, maista ja tunne.

Päätä huimaa kun tää on niin huimaa.

Anna sen tuntua, anna sen huimaa.

Kaikille aisteille seikkailu huima.

Huudetaan yhdessä nyt se on huima!

II

Tunnen tutun ystävän, lähelläni mun

iltatähdet loistaa,ehkä tänään rakastun

Joukossa ymmärrän, me kaikki ihmiset

tunnen tunteen tän, jota muutoin löydä et

Yhdessä me voitetaan, niin ystävyyden voimaa

seikkaillaan koitetaan, hymyä naurua soi maa.

Sidon huiviin solmun, ja katson tungokseen

tää hetki se on mun, tää jää mieleen.

Päätä huimaa kun tää on niin huimaa.

Anna sen tuntua, anna sen huimaa.

Nyt on Huima, huima on tunne.

Huimasti näe, maista ja tunne.

Päätä huimaa kun tää on niin huimaa.

Anna sen tuntua, anna sen huimaa.

Kaikille aisteille seikkailu huima.

Huudetaan yhdessä nyt se on huima!

HuimahuimalauluSävel ja sanat: Aura Kontio (Sipoon Hukat)

5 2/2012

Huiman alaleirit ovat Roihu, Koukku, Laine ja Vilkku

Huiman neljä alaleiriä ovat Roihu, Koukku, Laine ja Vilkku. Lisäksi Huimalla on perheleiri, joka on ristitty Pompuksi läheisten lampien mukaan.

Roihu

Kuule puiden rätinäHaista savun tuoksuNäe loimuavat liekitMaista hiiltynyt vaahtokarkkiTunne tulen lämpö

Väri: PunainenAlaleirinjohtaja: Annariikka Poikonen (HiTy)

Koukku

Koukuttavimmat muistot!Huimimmat jäynät!Päheimmät puujalkavitsit!Merirosvomaisin meininki!

Väri: VihreäAlaleirinjohtaja: Antti Reinikainen (JuVeSi)

Laine

Näe pala paratiisia keskellä Suomen metsää,kuule laineen liplatus ja maista pala paratiisia!Tätä kaikkea on alaleiri LAINE!

Väri: TurkoosiAlaleirinjohtaja: Kia Knaapila (JäMe)

Vilkku

Seisot epäröiden kolon edustalla, tä-hyillen kuumeisesti ympärillesi. ”Se ei ole vieläkään täällä…”. Pihalla on myös toinen eksynyt lammas. Kä-velet rohkeasti tervehtimään. Äkkiä näette sen, mitä olette niin hartaasti odottaneet: VILKKU välähtää aamu-hämärässä ilmoittaakseen bussin tu-losta. Tartut uutta ystävääsi kädestä ja matka on valmis alkamaan!

Väri: LilaAlaleirinjohtaja: Riikka Kasari (HiHi)

Leirin tekijöitä hemmottelee Huimalla tilausravintola Jazz.

Tarjoilua testattiin maaliskuisessa seminaarissa.

Tunnelmakuva

6 2/2012

Rikkinäiset ihmiset

Aku Louhimiehen Vuosaari on kokoelma kertomuksia

rikkinäisistä ihmisistä. Julkkikseksi haluavaa teinityt-

töä, syöpää sairastava yksinhuoltajaäitiä, koulukiusat-

tua poikaa ja monituisia muita yksinäisiä ja surullisia

hahmoja yhdistävät sama asuinpaikka, samat televisios-

sa pyörivät tosi-tv-ohjelmat, sama rakkauden ja onnelli-

suuden kaipuu. Ei Vuosaari mikään romanttinen höttö-

komedia ole, ja jos sellaista leffaelämykseltään kaipaa,

niin en voi millään suositella. Elokuvan puolivälissä tun-

tui melkein siltä, että voisi lähteä pois, koska ei kyennyt

enää seuraamaan masentavia kohtaloita, mutta yllättä-

en lopussa joutui hamuamaan nenäliinoja ihan muusta

syystä. Elokuvan katsominen ohentaa omia huolia ja

elämän- ja toivonpilkahdukset keventävät lopulta oloa.

Teksti: EMMA NAPARI

Kuva: FIRST FLOOR PRODUCTIONS

Kvartaalin leffa

Yona on puhjennut kukkaan toisella levyllään Vaikenen laulaen. Lau-

lajattaren lämmin, genrerajoille uskoton tyyli ei ole muuttunut, mutta

uusi kiekko on aiempaa harkitumpi kokonaisuus.

Eräs ystävä ihmetteli, miten tällainen kyynikko voi pitää näin paljon Yo-

nan tunteikkaista lurituksista – ehkä Yonan verrattain eleetön laulutapa

pelastaa hänet. Aloituskappale Liian aikaisin sekä Sataman usva ovat

oivia esimerkkejä siitä, kuinka kauniit sävelmät tuovat laulajan paljon

lähemmäs kuin kikkailu ja häiritsevä hönkiminen. Yonan lauluihin on

ladattu paljon laulajan omaa ja jälki maistuu aidolta.

Musiikki nojaa paljon Yonan lauluun, mutta tilaa on saanut myös or-

kesteri, joka ilottelee niin kappaleissa kuin laulujen väleihin ujutetuissa

orkesteripätkissä. Nimeämättä jäänyt instrumentaaliteema ikään kuin

saattaa kuuntelijan saumattomasti kappaleesta toiseen. Yonan persoo-

na olisi tuskin yksin yltänytkään näin hyvään albumiin; on meidän on-

nemme, että hän on löytänyt taitavia muusikoita rinnalleen.

Kvartaalin levy

Teksti: ROSA HEIKKINEN

Kuva: YONAN MEDIA-ARKISTO

Yona - Vaikenen laulaen

7 2/2012

IN OUT

Mikä Pärskeen pää-toimittajan mielestä

on juuri nyt IN ja mikä OUT?

Kaamosväsymys tekosyynä

Muut takatalvet kuin piirileirit

Huima

Kevätväsymys tekosyynä

Pitkät kalsarit

IN - OUT

Miksi huudamme?Teksti: SAMULI REUNAMO

Kuva: JAAKKO HAAPALA

Voimauttavaa huutamista.

Kuka tämänkin keksi?

Miksi kummassa partiolaiset eivät saa ta-

puttaa? Ulkomaisilla leireillä suomalaisten

keskuudessa herättää poikkeuksetta häm-

mennystä aplodien suuri määrä, joihin sit-

ten aluksi vaimeasti liitytään mukaan.

Partiolaisten huutoperinne liittyy ainoas-

taan suomalaisiin lippukuntiin ja juontaa

juurensa iltanuotioperinteistä, jotka ovat

kymmeniä tuhansia vuosia Baden-Powellia

vanhempia. Suomessakin heimot kokoon-

tuivat iltanuotiolle tarinoimaan, tuijot-

tamaan tuleen, paistamaan lihaa ja soit-

tamaan ja laulamaan yhdessä. Jokaisella

suvulla oli oma iltahuutonsa. Tietäähän

jokainen lippukuntaleirillä ollut, kuinka

voimauttavaa on huutaa yhdessä. Vielä

nykyäänkin saattavat jotkut suvut kokoon-

tuessaan huutaa omaa iltahuutoaan, ja

esimerkiksi Risto Räppääjä -kirjoista tuttu

Kullervo Vonninen huutaa neuroottisten

pelkojensa voittamiseksi Kuukkelien ilta-

huutoa.

Vanhempi keravalainen partiolainen tietää

kertoa, että vanhoihin iltanuotioperintei-

siin on kuulunut myös aplodien antami-

nen: jos ohjelman pitäjä tekee vaikkapa

taikatemppuja, on ollut täysin soveliasta

taputtaa yksittäisten temppujen jälkeen.

Huudon vetää lopuksi illan seremoniames-

tari koko esitykselle. Vasta myöhemmin on

huutaminen suosionosoituksena levinnyt

iltanuotiolta muuallekin partiomaailmaan,

kuten piirin kokouksiin ja lippukuntien

omiin juhliin.

Loska

8 2/2012

Partiotyylit

Kynä, lehtiö ja partiohuivi

Pärskeen toimituskunta kertoo partiotoimittajatyyleistään.

Olen Samuli Reunamo Keravalta. En varmaankaan näy-

tä partiotoimittajalta, partiolaiselta kylläkin. Huivi on

kaulassa toimituskokouksissa, mutta kynää ja lehtiötä

minulla ei näe, sillä käytän mp3-soitintani haastattelu-

nauhurina. Juttukeikasta riippuu, mitä laitan päälleni:

henkilöhaastattelut, jotka ovat yleensä kaupunkiolo-

suhteissa, teen arkivaatteissa eli kauluspaidasssa ja

kirpparihousuissa, metsäjutut jossakin metsään sopi-

vissa vaatteissa. Itse jutun kirjoittaminen käy vaikka

yöpukusillaan.

Kuvat: Antti: RIIKKA KONTIO, Markus: EB07-ARKISTO, Riina: EETU KUPULISOJA, Samuli: HANNA KOSKIKALLIO

Olen Emma Napari Hiistulen

Tytöistä Vihdistä, tosin nyt

olen vähän helsinkiläistynyt.

Partiotoimittajatyylini ei juuri

eroa värikkäästä arkityylis-

tä, mutta partiotilaisuuksissa

ehdottomana lisänä on partio-

huivi, jossa riippuu HiTy-tyy-

liin mahdollisimman paljon

killuttimia – uusimpana lisä-

yksenä nahkainen osmonsol-

mu! Kokouksen tai juttukei-

kan luonne vaikuttaa usein

vaatetukseen, esimerkiksi

edellinen toimituskunnan ko-

kous oli Huiman viestinnän

seminaarin yhteydessä, joten

oli luonnollista ilmestyä pai-

kalle huimanoransseissa far-

kuissa. Leffa-arvostelua teh-

dessä on varmuuden vuoksi

oltava vedenkestävä ripsari

jos ollenkaan. Olennainen

osa toimittajatyyliä ovat myös

kamera ja söpö muistiinpano-

vihko.

9 2/2012

Mä olen Antti Koistinen ja tulen Si-

poon Hukista. Olen piirihallituksen

jäsen, viestintäministeri, ja vastaan

piirin viestinnästä; Pärskeeseen teen

juttuja keikkaluonteisesti.

Toimituskunnan kokouksissa ja

muissa edustan piirin Virallista

Kantaa, yritän siksi näyttää asialli-

selta ja siistiltä. Piirihuivi on tärkeä

vaatekappale, joka kertoo että mun

aatteet on mun vaatteet ja tää piiri

on mun viiri. Pukeudun arkisinkin

siististi, joten pukeutumiseen ei

tarvitse nähdä erityisponnistuksia;

partiohuivi toimii hyvin irtotakin

kanssa juttua tehdessä! Nyrkkisään-

töni on, että edustan aina jotain ta-

hoa: jos en edusta piiriä tai lippu-

kuntaa, edustan itseäni - aina on

siis syytä olla edustava!

Olen Markus Haveri Lohjan Eräveikoista. Enimmäkseen

olen tehnyt sähköpostihaastatteluja enkä vaihda vaat-

teita niitä varten. Toimituskunnan kokouksiin ja mah-

dollisille muille juttukeikoille olen yrittänyt muistaa ot-

taa mukaan partiohuivin. Muilta osin kuljen silloinkin

samoissa rytkyissä kuin muulloinkin ihmisten ilmoilla

liikkuessani.

Olen Riina Haapala Hiistulen Tytöistä. Tyylini on hyvin musta, riip-

pumatta siitä, missä olen. Tämän vuoden aikana olen tosin löytä-

nyt vaatekaappiini myös hieman oranssia ja vihreää! Suurempi osa

ovatkin erilaiset korut, mitä enemmän pääkalloja, ketjuja, niittejä ja

kirveitä, sen parempi. Vaikka teen tällä hetkellä suurimman osan

jutuista Oulusta käsin, kaivan keikan eteen sattuessa partiohuivin

kaulaani.

10 2/2012

Maailmanparantaja-hippejä?

- Päädyin Prometheus-leirille puolipakolla. En halunnut mennä

rippileirille, jolloin äitini sanoi, että jonnekin on mentävä, Hen-

ri Lepistö Keravan Eräkamuista naurahtaa.

Alun negatiivisesta asenteesta huolimatta leiri ei kuitenkaan

ollut pettymys: ihmiset olivat mukavia ja Henrin omin sanoin

leiri vaikutti angstisen nuoren itsetuntoon – positiivisesti.

Kuvitelma Prometheus-leirin käyneiden nuorten, tuttavalli-

semmin protulaisten, omasta salaperäisestä maailmasta ei

kuitenkaan taida olla täysin totta, eikä protulaisia pysty tun-

nistamaan ihmismassasta.

- Onhan se silti helpompaa mennä juttelemaan, jos huomaa

jollakulla vaikkapa protukaulakorun. Silloin tietää, että vasta-

puoli on avomielinen eikä torjuva, Henri kertoo.

Meno protulaisten keskuudessa on yleisesti ottaenkin paljon

avoimempaa ja suvaitsevampaa. Tästä taitaa myös juontaa

juurensa stereotypia maailmanparantajahipeistä.

- Partiolla on paljon oikeistolaisempi leima kuin protulla. Par-

tiolaisia pidetään suoraselkäisinä tulevina veronmaksajina,

protulaisen stereotypia on ihme friikki, jolla on rastoja ja joka

haluaa parantaa maailmaa, Henri sanoo.

Hän itse kokee olevansa ehkä hivenen lähempänä stereotypiaa

protulaisesta, muttei täysin kumpaakaan ääripäätä. Yhteisiä-

kin piirteitä hän partiolaisuudesta ja protulaisuudesta löytää:

molemmat ovat yhteisöjä, joissa ollaan ystävällisiä ja aktiivisia.

Stereotyyppisiin protulaisiin Henri ei ole liiemmin törmäillyt.

- Kaipa niitä löytyy, hän naurahtaa.

Teksti: RIINA HAAPALA

Alakulttuurit partiossa

Taidekahvila Karhu –

Teksti: PERTTU PIHLAJAVIITA

Aapo Gustav Yrjänä Sandels on maailmanmatkaaja ja suu-

ri partiovaikuttaja, joka tutustui eri kahvilaatuihin maa-

pallon eri kolkissa ennen piirileiri Lankongia vuonna 2003.

Aapon jalanjäljissä myös Huiman kahvilaväki on lähdössä

omille matkoilleen tänä kesänä.

Juodaanko Englannissa pelkästään kello viiden iltapäi-

väteet vai tarjoillaanko myös kahvia? Mitä kahvia nau-

titaan New Yorkin kahviloissa? Mitä tapahtui Bostonin

teekutsuilla? Miltä maistuukaan kahvi keskeltä Atlantin

valtamerta, Azoreilta? Entä juodaanko Kiinassa ollenkaan

kahvia?

Muun muassa näihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin

saat vastauksen tutustumalla Taidekahvila Karhun päivit-

täin vaihtuvaan erikoiskahvitarjontaan..

Tunteella ja taidolla syntyy hieno ja täyteläinen, jäljittele-

mätön Taidekahvila Karhu

Johtajakahvilan juttusarja

kahvia, musiikkia ja hyvää tunnelmaa. Sympaattisia elämän nautintoja kaikille aisteille Huimalla

11 2/2012

Oma tupa, oma lupa

Nestori Mäntysaari, vuosimallia -94, on uusmaa-

lainen partiolainen. Hänen hallitun kaaoksen

täyttämä huoneensa vaikuttaa melko normaa-

lilta nuoren miehen huoneelta. Siellä on paljon

vaatteita ja vähän tilaa. Tarkempi tutkailu paljas-

taa sieltä muutakin: ruuvimeisseleitä, säbämai-

loja, rinkan, lasketteluasun ja kirjahyllyssä lau-

tapelejä.

Kysyttäessä asiasta Nestori myöntää olevansa

harrastava ihminen. Hän on harrastanut jo nuo-

relta iältä asti niin suunnistusta, laskettelua, sali-

bandya kuin partiotakin. Koneella olo ei ikinä ole

tullut hänelle tavaksi, kuten näytöstä irti oleva

pöytäkone todistaa. Sen sijaan hän tunnustautuu

mopopojaksi, joka vapaa-ajallaan korjailee niin

omaa kuin veljensäkin ajopeliä.

Nestorin huoneen tavaranpaljous voisi joistakin

tuntua epäsiistiltä, mutta se sopii hänen elämän-

tyyliinsä. Useat aktiviteetit kun vaativat paljon

varusteita. ”Sen kun äitikin vielä ymmärtäisi”,

hän naurahtaa, tiivistäen hyvin kaikkien kotona

asuvien yleisimmän ongelman.

Vaikka hänen huoneensa tuntuukin täydeltä, ei

Nestori tunne kaipaavansa ylimääräistä tilaa.

Kaikki tavarat ovat siellä missä pitääkin ja nii-

den kanssa on oppinut elämään. Voisi sanoa, että

ne ovat hänen huoneensa sielu. Kysymys kuuluu:

Missä sinun huoneesi sielu sijaitsee?

Teksti ja kuvat: EETU ELO-RAUTA

Partiolaisen huone

ORVI SIPU

RÄHJÄYKSET 12p. 15p.

SINETTI x

NYRKKI x

SYÖMÄVÄLINEET x

MUNAUS x

ORDI 24p. 28p.

PELASTUS x x

METSÄSSÄEIMEKASTETA x x

PUVUNMERKIT x x

SUONSILMÄYS x x

POLVI x x

TÄH? x

ASENTO x

VIISODAT 10p. 10p.

KALAJUTTUJA x x

YRTTITARHA x x

PUIKKAROINTI 9p. 14p.

RITSAVIESTI x x

KARTANLUKU x x

JÄLJENNÖS x

HYLLINGIT ‐ 13p.

KORVIKE x

MURKINA x

KOMPIAINEN x

KEHPOSET 15p. 15p.

ÖLKJH x x

FROMJAPANWITHLOVE x x

YLJMÄNÖ x x

MISSMONEYPENNY x x

LEIJONA x x

70p. 95p.

UUDENMAANPARTIOPIIRINPIIRILEIRIHUIMA2012KUTSUUKAIKKIHUIMALLEOSALLISTUVATLIPPUKUNNATKILPAILEMAANPIIRILEIRINMESTARUUKSISTAKaimo‐partiotaitokilpailuihin.

SARJAJAKOJAREITIT

Tytötkilpailevatoranssissajasinisessäsarjassa.Poika–jasekavartiotkilpailevatvihreässäjapunaisessasarjassa.

ORANSSIJAVIHREÄSARJA(TARPOJAIKÄISET)

Samansavunjäsenistäkoottuvartio,jossaon4‐6tänävuonnavähintään12‐vuottatäyttävääjäsentä.Vartiossasaaollaenintäänyksisamoajaikäkauteenkuuluvajäsen.Reitinpituusmolemmillasarjoillaonmax.8km.

SININENJAPUNAINENSARJA(SAMOAJAIKÄISET)

Samansavunjäsenistäkoottuvartio,jossaon3‐5leirilläsamoajaikäkauteenosallistuvaajäsentä.Reitinpituusonmolemmillasarjoillamax.18km.

ILMOITTAUTUMINEN

Kaimo‐partiotaitokilpailuihinilmoittautuminentapahtuusavuittainsavunjohtajantoimestaerillisenohjeenmukaisesti.

KILPAILUNSÄÄNNÖT

Kilpailuteivätolepiirinvirallisetmestaruuskilpailut.KilpailuissanoudatetaanSuomenPartiolaistenpartiotaitokilpailujensääntöjäsoveltuvinosin.KilpailijoidentuleetunteaSuomenPartiolaistenturvallisuusohjeet.

LISÄTIETOJA

KilpailunjohtajaMirjamPullinen0400526249mirjam.pullinen(ät)uusimaa.partio.fi

KISAMENOSSAMUKANA

12 2/2012

”Mitä tällä tehdään?” – suuri monitoimityökalutestiTeksti ja kuvat: EMMA NAPARI

Pärske testaa

Pärske laittoi blondin toimittajan testaamaan Trekin monitoimityökaluja. Seurauksena oli kärsineitä kynsilak-kakerroksia ja reputettuja älykkyystestejä.

Victorinox Swisstool LR Suomen Puolustusvoimat 159,00€

Sveitsiläinen saa ehdottomasti tyylipisteet. Mustaksi oksidoitu pin-

ta on kiva, tosin väriä tarttuu kyllä sormiinkin. Tummanpuhuva

ulkokuori kätkee alleen järeät pihdit, sahan, tölkin- ja pullonkor-

kinavaajat, erinäköisiä ruuvimeisseleitä, veitsen, sahanteräveitsen,

metalliviilan ja -sahan, sentti- ja tuumamitan sekä muutaman te-

rän, joiden käyttötarkoitusta en koskaan keksinyt. Victorinox toimii

tosi sulavasti, myös terien lukitussysteemi on äärimmäisen help-

potajuinen muihin verrattuna. Mukana on kestävän oloinen Nylon-

pussukka ja sievä pahvipakkaus. Aika luksusversio linkkuveitsestä.

Leatherman Leat Styles CS/TIM 39,50€

Leat Styles on oikein söpö miniletukka ja superkevyt. Sisältö on

hyvin tyttömäinen: löytyy sakset, pinsetit, kynsiviila, veitsi sekä

pullonkorkinavaaja-klipsu. Mukana tulee käyttöohje, josta uus-

avuton iloitsee. Ohje tulee myös tarpeeseen, sillä ilman sitä olisi-

vat pinsetit jääneet löytämättä. Pienen koon ja nivelten jäykkyyden

vuoksi sitä on aika hankala käyttää. Vaatii kynsiä, että saa terät

auki, mutta kynsilakat kyllä kärsivät samalla. Neiti-ihmisen selviy-

tymispakkaus kaupunkioloihin.

Gerber BG Ultimate Multi-Tool 69,90€

Valmistaja lupaa tuotteelle ”legendaarisen” elinikäisen takuun.

Mukana ei tule käyttöohjetta vaan taskukokoinen selviytymisopas,

jossa neuvotaan kaikkea ansojen virittämisestä siansorkkaan. Ger-

ber on järeä ja painava kapistus, mutta helppokäyttöinen. Terissä

tosin on lukitussysteemi, joka on sinänsä hyvä juttu, mutta jonka

käyttö vaatii hieman opettelua. Työkalusta löytyy pihdit, veitsi, sa-

halaitaveitsi, saha, erilaisia ruuvimeisseleitä, pullonkorkinavaaja,

tölkinavaaja ja sakset. Lisäksi mukana tulee tekokuituinen säilytys-

pussukka. Geber on Bear Grylls-collectionin tuote. Bear on Eng-

lannin partiolaisten keulakuva ja maailman suosituin seikkailija.

13 2/2012

Savotta Monitoimityökalu 9,90€

Mainosteksti sanoo, että hyppysissä on ”retkeilijän ja luonnossa

liikkujan perusvaruste”. Ulkomuoto on ihanan partionsininen!

Mukana tulee säilytyspussukka, jonka saa vyölle kiinni. Työka-

lu pitää sisällään pihdit, kaksi erilaista sahaterää, veitsen, risti-

ja talttapääruuvimeisselit, viilan sekä pari asiaa, joita tällainen

blondi ei ihan ymmärrä. Ihan pätevänoloinen kapine loistavalla

hinta-laatusuhteella.

Leatherman Leat Blast 89,00€

Ominaisuuksia löytyy runsaasti: pihdit, sentti- ja tuumamitta,

ruuvimeisseli poikineen, veitsi, saha, metalliviila ( joka tosin on

niin tiukassa, ettei sitä saa esiin), sakset, tölkin- ja pullonavaaja

sekä rautalankaleikkuri ainakin. Tässäkin on lukitussysteemi te-

rille, mutta helppokäyttöisempi kuin Gerberissä. Blast on hyvä

perusmonitoimityökalu, jolla on yksinkertaisen tyylikäs ulko-

muoto. Tämän kanssa kelpaisi kyllä lähteä vaikka partiotaitoki-

soihin. Mukana tulee nahkainen säilytyspussukka.

14 2/2012

Teksti: MARKUS HAVERI

Kuva: KAJ KANERVAVUORI

Vuoden 2004 Finnjamboree Taruksen johta-ja Marjukka ”Mjukka” Aaltonen haluaa, että partio kiinnostaa lapsia, nuoria ja aikuisia myös tulevaisuudessa.

Marjukka Aaltonen, avoimuuden asialla

Missä hän on nyt?

”Mjukka” Aaltosen mieleen ovat Taruk-

selta jääneet parhaiten partiolaisten kyvyt

ja taidot selviytyä erilaisissa tilanteissa,

jopa ääriolosuhteissa. Leirillä ääriolosuh-

teita aiheuttanut sadesää on muistissa

vasta kakkossijalla. ”Jos vettä olisi tullut

vähemmän, olisi myös vaikeuskertoimia

suunnitellun leiriohjelman toteuttamises-

sa ollut vähemmän. Seurasimme leiritoi-

mikunnassa tiiviisti sateiden vaikutuksia

leirin toimivuuteen ja turvallisuuteen.”

Näin jälkeenpäin tarkasteltuna Marjuk-

ka ei kuitenkaan suostu luonnehtimaan

tilanteen vaatineen varsinaista katastro-

fijohtamista. Leiriohjelmaakin peruttiin

sateiden takia loppujen lopuksi erittäin

vähän. Marjukka myöntää kuitenkin, että

varautumisessa Suomen kesään olisi ollut

parantamisen varaa. ”Monien leiriläisten

leirivarusteissa oli puutteita. Leiriläis-

ten vanhemmat lähettivät postipaketeis-

sa saappaita ja sadevaatteita. Osaamisen

taso leirirakentelutaidoissa vaihteli lippu-

kunnittain.” Marjukka on tyytyväinen sii-

hen, että Kilkkeellä ja viime vuosien pii-

rileireillä on huomioitu Taruksen oppeja.

Harrastuksen julkisuuskuvan kannalta sa-

desäästä saattoi olla hyötyäkin: ennen lei-

riä tiedotusvälineitä olivat kiinnostaneet

lähinnä aamiaistarpeiksi tilattujen juus-

toviipaleiden ja rakentamiseen käytettyjen

lankkujen määrät. Kaatosateet siirsivät

huomiota partiolaisten kykyyn pärjätä ja

kantaa vastuuta haastavissakin oloissa.

Nykyään Marjukka saa elantonsa kuntou-

tusjohtajana Kiipulasäätiössä. Marjukan

vastuualueena on erilaisten kuntoutus-

palvelujen tarjoaminen työikäisille työssä

jatkamisen ja työhön paluun tukemiseksi.

Käynnissä oleva keskustelu työurien pi-

dentämisestä sen eri vaiheissa on osa työ-

päivän arkea.

Partioharrastuskaan ei ole jäänyt taak-

se. Marjukan tämänhetkiset pestit ovat

SCOUTTI-projektin ohjausryhmän pu-

heenjohtajuus sekä Roverwayn ohjaus-

ryhmän ja SP:n luottisryhmän jäsenyys

– siis paljon kokoustamista, ohjausta,

kannustamista ja arviointia, joiden tavoit-

teena on pitää partioharrastus kiinni ajan

hermolla ja elinvoimaisena. Esimerkiksi

Uudenmaan piirin SCOUTTI-projekti pyr-

kii saamaan maahanmuuttajia mukaan

partiotoimintaan ja antamaan käytännön

partiointiin eväitä erilaisten kulttuuritaus-

15 2/2012

Ai kuka?

Keltanokka suunnistaa partioonEn osaa tehdä merimiessolmua, en osaa pystyttää telttaa enkä edes omista rinkkaa.

Tässä olivat lähtökohtani, kun aloitin partion puoli vuotta sitten – 21-vuotiaana! Olin

melko yllättynyt siitä, että partioon voi liittyä aikuisiällä ja vailla minkäänlaisia par-

tiotaitoja. En tosin liittynyt partioon opiskellakseni erilaisia erätaitoja, vaan ihmisten

takia. Siskoni on harrastanut partiota useita vuosia ja olen seurannut partiotoimintaa

sivusta lähes koko ikäni. Olen aina fiilistellyt partiossa ja partiolaisissa sitä, että heillä

on niin yhteisöllinen näkökulma toteuttaa asioita. Partioleirillä oman edun tavoittelu

ja itsekäs käytös eivät vaan toimi. Ehkäpä leirielämä ja sen mukanaan tuoma kollektii-

visuus onkin ihmiselle luontaisin tapa toteuttaa elämää, eläväthän kaikki alkuperäis-

kansatkin ikään kuin leirissä.

Jotta voi olla leiri, tarvitaan lauma, jonka jäsenet huolehtivat toisistaan. Juuri tämä oli

minunkin intressini liittyä partioon, kaiken tämän ylikorostuneen individualismin ja

häikäilemättömyyden keskellä ihminen kaipaa omaa laumaa. Olen nyt ollut mukana

järjestämässä ensi kesän piirileiriä Huimaa ja pakko todeta, että on muuten Huima

yhteishenki ja huikea leiri tulossa. Järjestäjät laittavat yhteensä tuhansia (ehkä jopa

kymmeniätuhansia) tunteja omaa vapaa-aikaansa järjestääkseen parhaan piirileirin

ikinä, eikä kukaan nettoa pennin pyörylää. Olen huomannut, että partiossa henkinen

pääoma on ”kovempaa kamaa” kuin taloudellinen pääoma ja tämä saa oloni onnelli-

seksi. Valttikortti partiossa lienee joukkovoima ja yhteisen hyvän tavoittelu.

Huimalla nähdään kestääkö tämän keltanokan kantti eräolosuhteissa. Takaan huimat

naurut niille, jotka näkevät minut veistämässä kiehisiä! Huima tulee olemaan en-

simmäinen oikea partioleirini. PS. Mä en oo koskaan käynyt riu’lla enkä sytyttänyt

nuotiota.

Aino Mättö

tojen sopivaan huomioimiseen. SCOUT-

TI-projekti on jatkoa muutaman vuoden

takaiselle Kulttuurikarkelot-projektille.

”Haluamme, että partio on nuorten vahva

puolestapuhuja. Miksi siihen eivät sisältyi-

si myös maahanmuuttajat? Lapset ja nuo-

ret tarvitsevat kavereita, välittäviä aikuisia

ja eväitä aikuisuuteen. Maahanmuuttaja-

taustaiset jäsenet myös haastavat meitä

arvioimaan toimintaamme: olemmeko

oikeasti avoimia kaikille? Kun Suomesta

perhe muuttaa ulkomaille, on partiohar-

rastuksen jatkuminen helppo tapa tutus-

tua uuden maan tapoihin. Miksi emme

tekisi itse samalla tavoin, kun Suomeen

muuttaa perhe?”

Hieman huolestuneena Marjukka kertoo

SCOUTTI-projektin aikana tulleen esiin,

että osalla lippukunnista on ongelmia tai

ainakin haasteita lippukunnan perustoi-

minnan pyörittämisessä. ”Jos perusteet

eivät ole kunnossa, eivät maahanmuuttajat

eivätkä sen puoleen suomalaisetkaan löy-

dä partiosta itselleen harrastusta.” Mar-

jukka toivoo partioliikkeeltä Uudellamaal-

la ja muualla maassa ennen kaikkea kahta

asiaa: partion kiinnostavuuden lisäämistä

nykyisten ja uusien jäsenien keskuudessa

sekä aikuisuuden merkityksen kirkasta-

mista partiossa. ”Aikuisen läsnäoloa tarvi-

taan, mutta nuorille pitää antaa tilaa teh-

dä, kokeilla ja ottaa vastuuta ikäkauteensa

sopivalla tavalla. Partio-ohjelmaan tullut

luotsi on minusta loistava asia näiden

seikkojen kannalta. Luotseja on vain vielä

liian vähän, tai luotsin roolia ei ole vielä

kunnolla sisäistetty.” Itse Marjukka ha-

luaa aikuisena partiolaisena pitää partio-

laisten ääntä myös partion ulkopuolisissa

verkostoissa ja säilyttää kiinnostuksensa

ja innostuksensa harrastustaan kohtaan.

”Ihailen Kata Jouhkia, joka oli aina aidosti

valmis kuulemaan, mitä partiossa tapah-

tuu.”

16 2/201216 3/2011

Kotipaikka: Uusimaa

”Jaalassa Jalo elämä, kalavelet kahlenpuolen.” Terveisiä täältä Uu-

denmaan Partiopiirin reunalta. Täällä piirin reunamilla toimii lip-

pukunta Jaalan Jalopeurat. Jaala sijaitsee Kouvolan ja Heinolan

välimaastossa. Asukkaita siellä on noin 2000, kesäisin jopa 6000–

7000. Lippukuntamme ei ole jäsenmäärältään suuri, tällä hetkellä

meillä on kaksi kymmenen partiolaisen sudenpentulaumaa. Toi-

mintamme on tällä hetkellä aktiivista, kun ajatellaan, että vuosi

sitten keväällä lippukunta oli lopetusuhan partaalla. Vuosi sitten

tulin mukaan partiotoimintaan. Heti kevätkokouksen jälkeen huo-

masin olevani lippukunnanjohtaja. Tosin minulta ei kysytty mitään.

Keväällä 2011 kävin akelakoulutuksen ja otin vastuulleni sudarit.

Siitä se sitten lähti…

Sijaintimme piirin suhteen on kiinnostava, kun piirihallitus on

kaukana täältä ja toiminta on keskittynyt Keski-Uudellemaalle.

Vaikka Suomi on pieni maa, etäisyydet huomaa, kun lähtee kou-

lutuksiin ja tapahtumiin. Kevätkokoukseenkin matkaa kertyi pari

sataa kilometriä suuntaansa. Tosin piirin tuki ja palvelut ovat olleet

mielestäni laadukasta. Syksy kun alkoi, päätin laittaa toiminnan

uusiksi ja muokata lippukunnan toiminnasta sellaista, jossa partio-

laiset viihtyvät. Siinä olen saanut tukea piiriltä ja muilta pidemmän

ajan partiossa olleilta. Henkilökohtaisesti en ole saanut kokea Ky-

menlaakson Partiopiirin toimintaa, koska olen sen verran ”nuori”

partiolainen, että tulin suoraan Uudenmaan partiopiirin jäsenek-

si. Täytyy myöntää että näin ”kymenlaaksolaisena” on hienoa olla

uusmaalainen.

Tuleva kevät ja kesä ovat toimintaa täynnä, varsinkin kun aloitam-

me laavun rakentamisen lippukuntamme käyttöön. Lisäksi ensi

kesänä on Huima-piirileiri, jonne meiltä lähtee sudareita, tulevia

seikkailijoita ja pari tarpojaa. Täytyy tunnustaa, että minua ainakin

huimaa koska tämä on minulle ensimmäinen suuri leiri.

Piirin reunaltaTeksti ja kuvat: HARRI ROITTO

17 3/2011

Reportaasi

Vastustettiinko partiossa rasismia?

Teksti: HANNA NIEMI

Kuvat: ANTTI KOISTINEN ja TIINA ALAPETERI

”Olen työtön. Syrji minua.” ”Olen blondi. Syrji minua.” ”Olen kukkahattutäti. Syrji minua.” Siis mitä? Joukko partiolaisia kä-veli huivit kaulassa Lohjan Prisman aulassa kädessään erilaisia tauluja, joissa pyydettiin syrjimään. Osa ohikulkijoista pysähtyi katsomaan, osa käveli ohi kuin mitään ei tapahtuisi. Lopulta partiolaiset muodostivat ympyrän, jonka keskellä luki ”rasis-mista vapaa alue” ja käänsivät taulunsa: ”Vastustan rasismia!”. Huomiota herättämättömiä peukalon nostoja, hyväksyviä kat-seita ja vienoja hymyjä. Ja hetkessä kaikki oli ohi.Flashmobia, paneelitilaisuuksia, rasisminvastaisia leikkejä koloilloissa – tätä kaikkea tehtiin rasisminvastaisella viikolla partiossa.

Otto Malkakorpi esittelee kuvaa

unelmien lippukunnasta.

18 2/2012

Rajojen ylityksiä ja unelmalippukuntia

Flashmob oli osa Rajoja ja rajanylityksiä-kurssia, joka oli pilottikurs-

si partion moninaisuudesta. Flasmob suunniteltiin heti ensimmäisenä

kurssi-iltana ja suunnitelmat lentelivät neliäänisesti lauletusta Finlan-

dia hymnistä, aina kylttien kanssa kaupassa kävelemiseen ja huutoon

”Vastustan rasismia”. Huiman blogista voi käydä katsomassa tarkem-

min, mihin ratkaisuun lopulta päädyttiin.

Viikonlopun aikana aivot laitettiin todella töihin, kun mietittiin muun

muassa suomalaisia ja partiolaisia kuvaavia arvoja ja ennakko-oletuk-

sia, syrjintää ja rasismia erilaisten lehtileikkeiden avulla sekä piirrettiin

kuva niin uhka- kuin unelmalippukunnasta. Uhkalippukunnalle tehtiin

muutoksen resepti, joka vie kohti unelmien lippukuntaa. Motivaation,

keskustelun ja kuuntelun sekoittaminen keskenään sekä johtajien liotus

yhteishengessä ovat reseptin tärkeimpiä tekijöitä, unohtamatta tausta-

tukea, rohkeutta ja avoimuutta. Reseptistä tuli kaikkien kurssilaisten

mielestä toimiva. Eräs kurssilainen totesi, että reseptiä oli hauska teh-

dä, mutta se sai samalla myös ymmärtämään, mitä kaikkea lippukun-

nan pyörittäminen vaatii johtajilta.

19 2/2012

Barometrejä ja peruna-aktiviteetteja

Rasisminvastaisella viikolla järjestetyissä koloilloissa rasisminvastaisuus näkyi monel-

la tapaa. Porvoon Polunlöytäjien samoajaryhmä hyödynsi ”Tuutsä mun kaa?” -vihkon

harjoitteita ja keskustelivat KAMU-barometrin tiimoilta erilaisista aiheeseen liittyvis-

tä väittämistä. Ryhmä innostui aiheesta sen verran, että päätti mennä kevään aikana

vierailemaan maahanmuuttajaluokkaan kertomaan Huimalle järjestettävästä monikult-

tuurisesta leirivierailusta. – Aiomme vielä myöhemmin keväällä tehdä myös vihkossa

olevien reseptien ruokia sekä pelata Aliasta monikulttuurisuussanastolla, kertoi ryh-

mänvetäjä Janica Kärpänoja.

Samoihin aikoihin toisella puolella Uudenmaan aluetta Inkoon Samoilijoiden seikkai-

lijat tekivät Pertti peruna -aktiviteettia, joka puolestaan kuuluu partio-ohjelman Maa-

ilma-aktiviteettiin. Seikkailijat pohtivat aktiviteetin avulla erilaisuutta. Jokainen seik-

kailijoista keksi omalle perunalleen nimen sekä ominaisuuksia, jotka sitten esiteltiin

muulle ryhmälle. Tämän jälkeen pohdittiin sitä, kuinka kaikki ovat erilaisia ja omalaa-

tuisia ja jokaisen vahvuuksista ja heikkouksista huolimatta kaikki ovat samanarvoisia.

Jonna Korhonen ja Susanna Kaarlampi juonsivat

paneelitilaisuuden Lohjalla. Panelisteina Maikki

Arola, Abdiaziz Godah ja Toni Väänänen.

20 2/2012

Mitä rasisminvastaisen viikon jälkeen?

Suvaitsevaisuuden edistäminen ja rasismin-

vastaisuus eivät ole pelkästään yhden vii-

kon juttu. Rajoja ja rajanylityksiä-kurssille

on mahdollista päästä myös myöhemmin

keväällä, kun se järjestetään Mikkelissä 3.-

5.5. Sen jälkeen tosin kurssin jatkosta ei ole

tietoa. – Kurssia suunnitellessa ja vetäessä

huomasin, että aiheen käsittely partiossa on

erittäin tärkeää ja kurssin jatkumisesta pyri-

tään pitämään kiinni, toteaa Tiina Alapeteri,

joka toimi kurssin toisena kouluttajana.

Myös Lohjan Nummitytöt ovat miettineet

asian edistämistä pidemmällä tähtäimellä.

Useissa paneelitilaisuuden puheenvuorois-

sa tuli esille, että kaupungin päättäjien olisi

ehdottomasti pitänyt olla paikalla. – Kutsut

lähetettiin myös valtuutetuille, kertoo Jonna

Korhonen Lohjan Nummitytöistä. – Perästä

kuitenkin kuuluu, sillä lähetämme koosteen

keskusteluista valtuutetuille. Lisäksi lippu-

kunta järjestää toukokuun aikana kaikille

avoimia partiokokouksia, johon kuka ta-

hansa voi tulla tutustumaan. – Kokoukset

järjestetään poikkeuksellisesti Lohjan Moni-

toimikeskus ry:n tiloissa keskustassa, jolloin

esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten per-

heiden on helppo tulla tutustumaan toimin-

taamme, Jonna jatkaa.

Suvaitsevaisuuden edistäminen kuuluu osak-

si perus partio-ohjelmaa ja aktiviteettien löy-

tämiseksi Suomen Partiolaisten Avaus-hanke

on tuottanut Avaimet avoimuuteen-vihkon,

johon on koottu eri ikäkausien aktiviteetteja

avoimuuden edistämiseen liittyen. Kokouksi-

en suunnittelussa voi lisäksi käyttää apunaan

SCOUTTI-projektin kokoamaa kansainväli-

syyskasvatusleikkejä ja -harjoitteita täynnä

olevaa opasta.

SCOUTTI-projektin tuottama

opas lippukunnille kansainväli-

syyskasvatusleikkeihin ja –har-

joitteisiin.

Rajoja ja rajanylityksiä-kurssin osallistujat laativat reseptin siihen, miten

lippukuntaa johdatella muutokseen kohti avoimuutta. Yksinkertainen

tämä resepti ei ole, mutta ainekset ovat kyllä kaikille tuttuja. Siksi tämän

taikinan osaa vaivata ihan jokainen.

SCOUTTI-projekti jatkuu?

Piirihallitus on päättänyt, että SCOUTTI-pro-

jekti saa jatkoa. Tällä hetkellä piirinjohtaja

on koonnut työryhmän, joka tulee työstä-

mään projektisuunnitelman piirihallituksen

linjausten pohjalta. Yksi linjauksista on se,

että jatkoprojektissa lippukunnat tulevat saa-

maan suuremman roolin.

Mikäli sinä haluat vaikuttaa jatkoprojektin

sisältöön, ota pian yhteys piirinjohtajaan (yh-

teystiedot sivulla 2).

Partio + monikulttuurisuus = Avainnippu

Jos vielä mietit mitä ihmettä monikulttuurisuus partiossa oikein tarkoittaa OIKEASTI,

niin älä mieti enää. Mene ja katso! Monikulttuurisuusprojektit ovat koonneet tuhdin

paketin kättä pidempää monikulttuurisuustoiminnan toteuttamiseksi partiossa. Tar-

jolla on vinkkejä ja linkkejä sekä ohjelmasta poimittuja osuuksia. Kokonaisuus löytyy

ohjelma.partio.fi-sivuilta.

21 2/2012

Sanna Auvinen Hiistulen Tytöistä muutti Pohjan-

lahden toiselle puolelle, liittyi Mariebergs Scout-

kåriin ja seikkaili viime kesän ruotsalaisten par-

tioystäviensä kanssa ympäri Skandinaviaa.

Jo sana ”leiri” herättää partiolaisessa nostalgisia

tunteita, mutta entäs kun sekaan heittää Norjan

valloituksen, maailmanjamboreen asiaankuu-

luvine raksa- ja purkuleireineen sekä tunturi-

vaelluksen Ruotsissa? Yhteen putkeen. Nämä

41 leiriyötä muodostuivat kokemukseksi, josta

lapsenlapseni saavat aikanaan kuulla niin kau-

an kuin tekohampaat suussani pysyvät. Mukaan

mahtui 30 yötä putkeen samassa (omassa) tel-

tassa, muttei suinkaan samassa paikassa, muu-

tama yö jamboreelaisten jälkeensä jättämistä

teltanosista kasatussa teltassa ja jokunen pie-

nessä (!) punaisessa jamboreemökissä, joka oli

vahingossa jäänyt lukitsematta. Yhden yön keik-

koja matkan varrella oli niin yöjunassa kuin tut-

tujen sohvilla ja lattioilla. Telttatetristä tuli myös

pelattua, kun 12 henkilöä tahtoi kylmässä tun-

turissa mahtua seitsemän hengen tiipiitelttaan

nukkumaan. Selkäni kiitti kun pääsi halaamaan

omaa sänkyä, mutta muulle kropalle jäi kova ikä-

vä kesän kokemuksia.

41 yötä partioseikkailua

Paras leirimuisto

Teksti: SANNA AUVINEN

Kuva: ROBERT “PIRRE” PIIRAINEN

Sanna ja Torbjörn “Tobbe”

Farm tunturissa

22 2/2012

Järvi-Suomen Partiolaisten, Pääkaupunki-

seudun Partiolaisten ja Uudenmaan Par-

tiopiirin yhteinen erätaitojatkokurssi jär-

jestettiin Mäntyharjulla 3.- 5.2. pakkasten

paukkuessa yli kolmenkymmenen. Ret-

kellä oli parisenkymmentä kurssilaista ja

suurehko karvahatullinen staabi. Jo ennen

retkeä oli kolmasosa ilmoittautuneista pe-

runut – liekö syy pakkasessa vai missä?

Onneksi löytyi rohkeita uhkaamaan kyl-

myyttä.

Kurssi alkoi uusmaalaisten osalta tunnin

myöhästymisellä pahoista liikenneonnet-

tomuuksista johtuneiden ruuhkien vuoksi.

Mäntyharjulle päästyämme jakaannuimme

leirivartioihin, vaikka pimeydessä emme

tunnistaneetkaan toisiamme. Kun oli vaih-

dettu lämpimiä vaatteita päälle, rakennel-

tiin majoitteita, joissa jäädyttiin seuraava

yö. Yllättäen lauantai-sunnuntai yönä oli

tungosta kaminallisessa pj-teltassa.

Lauantaipäivä valkeni sulatellen jäätynei-

tä voileipiä, ja karu totuus nukkumakave-

reista paljastui valoisassa aamussa. Tämän

jälkeen lähdettiin vartioittain pitkälle hiih-

tolenkille ahkioiden kanssa. Eräs vartio

otti lisätuntumaa hiihtämiseen pienoisen

suunnistusvirheen takia, joka teetti mat-

kaan reilusti kilometrejä lisää. Rasteilla

oli ohjelmassa opastusta pukeutumiseen,

hiihtoon, ahkioon, suuntimen käyttöön ja

sokerina pohjalla harjoitus hukkuvan pe-

lastamisesta jäistä.

Illalla leiriin päästyämme aloimme tehdä

nuotioruokaa ja inuiiteilta opittuja lumi-

majoitteita (quinzee). Rohkeimmat yö-

pyivät näissä seuraavana yönä. Yö saapui

kirkkaan taivaankannen valaistessa lei-

riä, jossa aherrettiin viimeisiä polttopuita

yötä varten. Onneksi kaminateltassa oli

ahdasta, sillä sinä yönä oli erityisen kylmä

(- 35°C).

Sunnuntaina olivat vielä viimeiset kou-

lutussetit, joihin kuului lumikenkäilyä,

geokätköilyä ja suksien huoltoa. Tässä

vaiheessa oli muutama retkeläinen jo aika

jäässä, mutta onneksi retkestä selvittiin il-

man suurempia paleltumia. Tämän jälkeen

otettiin ryhmäkuva ja saatiin todistukset.

Viimeisenä oli retken suurin haaste: miten

saada autot käyntiin? Akuista, puukoista,

taltoista ja aggregaateista oli tässä touhus-

sa apua. Viimeinenkin vartio pääsi lähte-

mään kotiin kolme tuntia myöhässä… Kyl-

läpä autoissa väsytti ja lämmitti!

Kurssilla opimme, kuinka tärkeä asia läm-

pö on puhumattakaan termospulloista,

rasvan syömisestä yllin kyllin ja hyvistä

makuupusseista. Reissun hyytävyydestä

huolimatta se oli huimaava kokemus! Kii-

tos kaikille.

P.s. Pirkka-niksinä: Talvella ei tarvitse rip-

siväriä, sillä kauniin valkoisen värin saa

hengittämällä.

Hyytävä erätaitojatkokurssiTeksti: IIRIS ”IRKKU” SOMERVUORI ja RIPSA ”PIPPURI” HEISKANEN

Kuva: JUHA NURMI

Artikkeli

Lauantain rasteille saavut-

tiin intoa puhkuen.

23 2/2012

Vielä hymyilyttää ennen tietoa jäätyneistä autoista

24 2/2012

Partiopoliittinen broileri

Avoin partio. Mitä se on? Eikö partio ole lähtökohtaisestikin avoin-

ta, ilman etuliitteitä ja erillisiä linjauksia avoimuudesta? Ilmeisesti

ei, sillä partioneuvosto on hyväksynyt Suomen Partiolaisten Moni-

muotoisuuslinjauksen täsmentämään erityisesti sitä, mitä on avoin

partio ja miten siihen päästään.

Monimuotoisuuslinjaus ja avoimuuteen eteneminen on meistä

erinomainen juttu. Mikään haluttu muutos ei tapahdu itsestään,

vaan aina on tehtävä työtä. Toivottavasti mahdollisimman moni on

linjaukseen päässyt tutustumaan, ja ottanut sen omakseen. Löy-

dätte sen Suomen Partiolaisten verkkosivuilta.

Avoimuus tarkoittaa sitä, että kaikki arvopohjamme hyväksyvät

halukkaat otetaan mukaan. Minulle ja monelle muulle avoimuus

tarkoittaa myös tiedon jakamisen avoimuutta, meillä partiossa eri-

tyisesti yhteisessä päätöksenteossa, eli politiikassa. Politiikkahan

on yhteisistä asioista päättämistä.

Politiikka on saanut yhteiskunnassamme vääränlaisen kuvan jon-

kinlaisena harvojen ja valittujen tehtävänä, mutta sitähän se ei ole.

Me kaikki olemme aina silloin tällöin poliitikkoja, kun valitsemme

päättäjiä edustamaan itseämme - edustuksellinen demokratia toi-

mii, kun säännöllisin välein koko kansa osallistetaan poliitikoiksi,

osallistetaan päättämään yhteisistä asioista.

Pärskeen viimeisimmässä päivityksessä vuonna 2010 käyttöön

otettu juttupaikka on ollut foorumi, jolla keskusjärjestön päätök-

sentekoa seuranneet ovat päässeet välittämään nimettömänä huo-

lensa partioliikkeen etenemisestä. Kiitos kirjoituksista!

Tällä juttupaikalla pidettävä Partiopoliittinen broileri -kolumnisarja

on päätetty lopettaa. Päätökseemme ei liity mitään dramatiikkaa

eikä lehmänkauppoja saati kabinetinhämyistä kähmintää. Tahdom-

me näyttää suunnan avoimuuteen, ja avata rivimme kansalle. Jat-

kossa tällä paikalla alkaa vieraskynä-palsta, jolla nähdään uusmaa-

laisten partiojohtajien kannanottoja yhteisen aattemme asioista.

Ajatus kaikille avoimesta partiosta on erinomainen visio, mutta se

vaatii töitä meiltä kaikilta. Kaikki mahtuvat mukaan, joten ryhdy-

tään talkoisiin!

Antti Koistinen Samuli Reunamo

viestintäministeri Pärskeen päätoimittaja

Häkkikanalan loppu

25 2/2012

Unohtuiko jotain?

Minulla on ollut etuoikeus seurata Huimaa sen alkutaipaleelta

lähtien. Siitä asti, kun se oli vielä tarina parhaasta leirimuistos-

ta. Nyt lähes me kaikki olemme menossa hankkimaan lisää lei-

rimuistoja Huimalta! Ja me voimme tarjota niitä myös sellaisille,

joille ei ole kertynyt vielä yhtäkään.

Leirimuistojen lisäksi leiriltä jää toivottavasti myös kokemuksia,

jotka innostavat ottamaan partioharrastuksen takaisin tai ihan

uudeksi osaksi arkea. Haluan, että Huima tarjoaa helpon tavan

tulla lähemmäksi partiota ja niitä, jotka eivät vielä ole partiossa.

Kyllä, tarkoitan rekrytointia.

Piirileirin tekemistä on voinut vain ihailla, kun erilaisia listoja ol-

laan koottu. Myös näistä ei-vielä-partiolaisista tai sellaisista teki-

jöistä, joilla ei ole leiripestin lisäksi muita pestejä. Nyt olisi tärke-

ää, että nämä listat otetaan käyttöön ja niitä tutkitaan erinäisissä

yhteyksissä. Voisiko leiriltä löytyä uusi kalustonhoitaja takaisin

paikkakunnalle muuttaneesta lippukuntalaisesta? Vai lähtisikö

partiosta taukoa pitänyt kouluttaja tekemään akelakoulutusta?

Miksei! Partioleiri, jos mikä on paikka, jossa meistä moni on alt-

tiina uusiille haasteille. Tarvitaan rohkeaa lähestymistä jätskin tai

tuoreen kahvin varjolla.

Leiripesti on yksi parhaimmista tehtävistä partiossa. Kestää sovi-

tun ajan ja tavoite on selkeä. Voisiko myös lippukuntapesti olla?

Johdan seikkalijajoukkuetta kaksi vuotta ja tavoitteena on käydä

joka kausi kahdesti metsäretkellä ja menestyä partiotaitokisoissa.

Tai miksei piiripestikin: järjestän Takatalven, johon osallistuu 50

uusmaalaista. Samalla tarjoat parhaita leirimuistoja.

Partiossa on tilaa kaikille ja jokaiselle oman näköinen pesti, jota

hoitaa omalla tavallaan. Meillä ei ole henkilöitä instituutioina,

vaan jokaista kohdellaan tavallaan, eikä ole oletettuja odotuksia.

Kyse ei ole ainoastaan vapaaehtoisen valinnasta, vaan myös teh-

tävän tarjoamisesta. Tarvitaan rohkeutta puhua muille, jakaa aja-

tuksia mahdollisuuksista ja keksiä uusia mahdollisuuksia. Kuten

muussakin toiminnassa, ideat saavat lentää ja rajoja saa rikkoa,

muuten kehitys loppuu.

Joten ei unohdeta ketään Huiman jälkeen vaan otetaan ne uudet

ja vanhat partiolaiset mukaan jo leirillä! Jokainen ihminen voi olla

partiolainen, jos osaa ojentaa käden muiden avuksi, sehän riittää.

Tehdään jo pian leirimuistoja!

Vallan kahvassa

Teksti: KIM SETÄLÄ

Kuva: MIKKO ROININEN

26 2/2012

Sudarisivut

1. Olet lippukuntasi hallituksen kokouksessa. Kuinka avaat kokouk-

sen arvokkaasti, mutta jämäkästi?

a) Huudat ”Kaikki hiljaa!!!” ja taot nuijallasi pöytään.

b) ”Ystävät…”

c) ”Mikä boogie?”

2. Tarkoituksenasi on yhteistyössä lippukunnan sihteerin kanssa

kyhätä kokoon vuosiseloste. Mistä saat kaiken tiedon, mitä siihen

tarvitset?

a) Soittelette koko päivän kavereillenne tivaten, oliko sillä yhdellä

retkellä 5 vai 6 tarpojaa.

b) Valistuneilla arvauksilla.

c) Huolellisesti kootuilla pöytäkirjoilla, joista tapahtumien päivä-

määrät ja niiden osallistujaluvut näkyvät selkeästi.

3. Viikkoa ennen kesäleiriä paljastuu, että ohjelmaa ei ole, ruokalis-

taa ei ole tehty eivätkä vanhemmat tiedä, mihin aikaan lähdetään ja

mistä. Miten toimit tässä tilanteessa lippukunnanjohtajan ominai-

suudessa?

a) Otat vastuun kaikesta ja nakitat luottotyyppisi katsomaan jotain

järkevää ohjelmaa www.ohjelma.partio.fi:stä ja alat itse kokiksi. Öi-

sin on aikaa raapia kokoon vanhempien sähköpostiosoitteita ja lähe-

tellä infomaileja.

b) Karjut leirinjohtajalle puoli tuntia ja lupaat puhisten tehdä voita-

vasi.

c) Öö, emmätiiä, voisin mä ehkä tehdä jotain, tai jotain…

4. Johtajiston keskuudessa paljastuu harvinaisen ikävä kiusaamista-

paus. Mitä teet ensimmäisenä?

a) Tarkistat yhdistyksen säännöistä, millaisin edellytyksin henkilö on

mahdollista erottaa lippukunnasta.

b) Kerrot osapuolille, että aika parantaa haavat.

c) Soitat kummallekin osapuolelle sopiaksesi ajan kummankin kans-

sa keskusteluun.

Laskepas itsellesi pisteet:

1. a) 1 b) 2 c) 0

2. a) 1 b) 0 c) 2

3. a) 2 b) 1 c) 0

4. a) 1 b) 0 c) 2

0--3 pistettä:

Onneksi olkoon! Johtamistyylisi on

“hällä väliä”, eli kaikki kuitenkin

järjestyy jotenkin. Eli joku muu kui-

tenkin hoitaa. Jos ryhdyt lippukun-

nanjohtajaksi, ajautuu lippukunta ka-

tastrofaaliseen tilaan.

4--5 pistettä:

Tässä on meillä hyvinkin mukiin-

menevä lippukunnanjohtajanalku.

Vaikka saatat hajota valtavan vastuu-

taakan alle, hoidat lopulta kuitenkin

hommasi. Asiat järjestyvät, mutta nii-

tä voisi järjestää myös ajoissa.

6-8 pistettä:

Joko sinulla ei ole elämää tai sitten

olet hullun tiedemiehen WOSMin pi-

meissä kellareissa luoma ”Täydellinen

partiolainen” -projektin mutantti. Kal-

taisesi soveltuvat piiritoimintaan lois-

tavasti, tervetuloa!

Pärske testaa: olisiko sinusta lippukunnanjohtajaksi?

Teksti: SAMULI REUNAMO

27 2/2012

Rajoja ja rajanylityksiä-koulutus

Henkilötiedustelu-roolipeli

SCOUTTI-piste

Maailman musiikin disco

Konfliktin keskeltä-roolipeliOut of the box-laakso

-kansainvälinen kahvilailta

Uudenmaan Partiopiiri ry

Töölönkatu 55

00250 Helsinki

.D711

Reitin pituus 5-9 km. Päiväkilpailu lauantaina. Huomaa! Turkoosiin sarjaan otetaan enintään kymmenen ensiksi ilmoittautunutta vartiota eikä siinä kilpailla piirinmestaruuksista.Oranssi ja vihreä sarja: Kilpailuvartiona on saman lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on neljästä kuuteen 12-15-vuotiasta jäsentä. Vartion jäsenten yhteen-laskettu ikä saa olla korkeintaan 56 vuotta (4 jäsentä), 70 vuotta (5 jäsentä) tai 82 vuotta (6 jäsentä). Kilpailutehtävät suunnitellaan vartioille, joissa on viisi jäsentä. Reitin pituus 5-9 km. Päiväkilpailu lauantaina.Sininen ja punainen sarja: Kilpailuvartiossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 68 vuotta. Kukin kilpailuvartion jäsen kuuluu johonkin UudPp:n lippukuntaan ja kilpailuvartion tulee edustaa sellaista UudPp:n lippukuntaa, johon vähintään yksi kilpailuvartion jäsen kuuluu. Reitin pituus 12-20 km. Yli yön kestävä kilpailu.Ruskea ja harmaa sarja: Kilpailuvartiossa kolme vähintään 18-vuotiasta jäsentä. Yläikärajaa ei ole. Kukin kilpailuvartion jäsen kuuluu johonkin UudPp:n lip-pukuntaan ja kilpailuvartion tulee edustaa sellaista UudPp:n lippukuntaa, johon vähintään yksi kilpailuvartion jäsen kuuluu. Reitin pituus 25-30 km. Yli yön kestävä kilpailu. Molempien sarjojen harmaa ja ruskea sisällä ratkotaan lisäksi erikseen vaeltajaikäkauden mestaruus niiden vartioiden kesken, joiden kaikki jäsenet ovat kilpailuvuonna 18 - 22 vuotiaita.Viime vuoden voittajat: oranssi sarja: Kumiankat/Kirkkonummen Metsänkävijät, vihreä sarja: Karhu/Kirkkonummen Metsänkävijät, punainen sarja: Kabel/Järven-pään Metsänkävijät, sininen: Lilla Rosa/Kirkkonummen Metsänkävijät, ruskea Puluset/Kirkkonummen Metsänkävijät, ja harmaa: Lassi ja Leidit/Keravan Korvenpojat.Ilmoittautuminen ja osanottomaksu: Kilpailun turkoosiin sarjaan (rajoitettu osallistujamäärä) saa ilmoittautua vasta 1. kesäkuuta alkaen. Muihin sarjoihin voi alkaa ilmoittautua heti. Kilpailuun ilmoittaudutaan vartioittain viimeistään 21.8.2012 joko piirin verkkosivujen kautta osoitteessa: https://spfs.clubonweb.com/book/hor-isontti2012 vartiojohtajan ilmoittautumistunnuksella tai sähköpostiosoitteeseen: horisontti2012@uusimaa.partio.fi. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 1.9.2012 saakka. Osanottomaksu on sinisessä, punaisessa, ruskeassa ja harmaassa sarjassa 65 €/vartio ja jälki-ilmoittautumismaksu 70 €/vartio. Turkoosissa, oranssissa ja vihreässä sarjassa osanottomaksu on 50 €/vartio ja jälki-ilmoittautumismaksu 70 €/vartio. Osanottomaksu on maksettava ilmoittautumisen kanssa samanaikaisesti Rajamäen Metsänkävijöiden tilille FI8310263500106622. Kilpailusta poisjääneen vartion osanottomaksua ei palauteta, mutta lippukunnalla on oikeus asettaa tilalle toinen vartio.Tehtäväluettelo: Tehtäväluettelo julkaistaan 31. toukokuuta 2012 piirin verkkosivuilla ja Horisontti 2012 -verkkosivuilla.Lisätietoja: Lisätietoja Horisontti 2012 -verkkosivuilla: www.rame.partio.net/horisontti.php. Lisätietoja antaa myös järjestelysihteeri Petteri Pavas, puhelin: 040-508 9265, sähköposti: horisontti2012@uusimaa.partio.fi.

Horisontti 2012Uudenmaan Partiopiirinpartiotaitojen syysmestaruuskisatAaltojen loisketta harjulla? Onko meri noussut Rajamäelle?Suuntaa katseesi horisonttiin, saavu merelliselle matkalle,nouda elämys, kokemus konttiin!

Rajamäen Metsänkävijät kutsuvat kaikkiUudenmaan partiolaiset syysmestaruuskilpailuihin8. - 9. syyskuuta 2012 Nurmijärven Rajamäelle

Säännöt: Kilpailussa noudatetaan Uudenmaan Partiopiirin (tässä myöhemmin: UudPp) mestaruuskilpailujen sääntöjä, jotka ovat voimassa 1.8.2012 alkaen. Osallistujilla tulee olla vuoden 2012 SP:n jäsenmaksu maksettuna.Sarjajako: Tyttövartiot kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa. Poika- ja sekavartiot kilpailevat turkoosissa, vihreässä, punaisessa ja harmaassa sarjassa. Osanottajien iät lasketaan kilpailuvuoden loppuun mennessä saavutettuina ikinä.Turkoosi sarja: Kilpailuvartiossa 4-6 seikkailijaa, eli 10-12-vuotiasta jäsentä. Lisäksi mukana tulee olla 1-2 yli 15-vuotiasta saattajaa.