seurakuntatervehdys
DESCRIPTION
Kesänumero 2015. Lappeen seurakunta 600 vuotta,Venekirkko, Asiaa rukouksesta ja paljon muuta.....TRANSCRIPT
Gospelkuoro laulaa ilolla s. 4
Lappee palaa monella tapaa juurilleen s. 6
2. kesäkuuta 2015
s. 5krista Ylä-kotolan projektina ’’vanhat nuoret’’
s. 2Pääkirjoitus: Kirkossakin on etiketti
s. 9kirkko karulla saarella on elämys
Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat | www.lappeenrannanseurakunnat.fi
s. 10älä hautaudu kesällä kotiin
SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015
PÄÄKIRJOITUS
Pitääkö kirkossa olla hiljaa?
Ihan jokainen on tervetullut kirkkoon. Kirkossa voi olla mukana vapain mielin, vaikka ei tuntisikaan tarkemmin seurakunnallista etikettiä.
Mutta onko olemassa joku käyttäytymiskoodi, jota on
syytä noudattaa? Teatterissa ja konserttisalissa yleisö ei saa häiritä esitystä, ellei itse ole osana sitä. Villiä ja vauhdikas-ta toimintaa on seurattava katsomosta muita katsojia häi-ritsemättä. Kun menemme teatteriin tai konserttiin, tulem-me vaistomaisesti noudattaneeksi monia kirjoittamattomia sääntöjä! Kirkko on yksiselitteisesti ilon, yhteyden ja kaikille tarkoi-tetun yhdessäolon paikka. Se on kuitenkin myös rukouksen tyyssija. Lämmön ja kodikkuuden ohella haluamme kokea kirkon katon alla pyhyyttä ja myös mahdollisuuden levätä Jumalan edessä. Jos hälisemme ja kuljeskelemme esimerkiksi konfirmaatio-messussa edestakaisin mielemme mukaan, ajattelemmeko silloin vain itseämme ja omia tarpeitamme? Onko urkujen soitto meille vain taustamusiikkia, joka sopivasti juhlistaa hienoa tilaisuutta? Jos kirkollinen juhla on itselleni pelkkä seremonia, kunnioitanko kuitenkin lähimmäiseni uskonnol-lista kokemusta? Erilaiset pyhät toimitukset eivät ole sulkeisharjoituksia eivätkä viihdeti-laisuuksia. Niiden tarkoitus on voi-maannuttaa meitä, jakaa iloa, mutta myös ahdistusta toinen toistemme kanssa. Kirkossa olemme pyhän Ju-malan kasvojen edessä. Kilpaillaan toinen toistemme kunni-oittamisessa siten kuin sananlasku kehottaa: ”Arvataan oma tilamme ja annetaan arvo toisillekin.” Tervetuloa kirkkoon kaikenlaisiin kesäisiin tilaisuuksiin, joihin meitä jo kovasti odotetaan.
Mikko OjanenLappeenrannan seurakunnan
kappalainen
Väliinputoajista vakkareiksiKeSÄllÄ leirikeskukset heräävät ripareiden alkaessa henkiin. Samalla isoset valmistautuvat tuleviin koitoksiin. Isosteatterin rekvisiittapakkaukset ja veisukirjat kaivetaan esille, muistel-laan leikkejä ja odotellaan ponileikin vetämistä.
RIPPIKOUlUT eli tuttavallisemmin riparit ovat kenties seura-kuntien tunnetuinta toimintaa. Jokaiselta löytyy kokemusta omasta, kaverinsa tai lapsensa riparista. Seurakunnat järjestä-vät edelleen kesän aikana useita leirejä ympäri Suomea. Myös niiden osallistujamäärät ovat pysyneet korkeina. RIPaRIn jälkeen osa nuorista jatkaa aktiivisena seurakunnassa ja sitoutuu esimerkiksi isoskoulutukseen. Usein koulutukseen innostavat riparilla vallinnut hyvä tunnelma sekä tärkeät kave-rit. Olen yksi niistä, joka riparin jälkeen lähti tutustumaan seu-rakunnan nuorisotiloihin ja jäi sille tielleen.
KIRKOn ja seurakuntien tarjoamalla nuorisotyöllä on ollut tär-keä osa minunkin elämässäni, mutta mitä sen jälkeen? Olen ensi syksynä valmistuva abiturientti ja aikani seurakuntanuo-rena sekä isosena alkaa lähestyä loppuaan. Mitä kotiseurakun-tani tarjoaa nuorille aikuisille?
nUOReT aikuiset ovat olleet vaikeasti tavoitettava ja hankala kohderyhmä sekä täällä Lappeenrannassa että muissa seura-kunnissa. Kyseinen ikäryhmä on ollut pitkään väliinputoajan asemassa nuorisotyön sekä aikuis- ja perhetyön välissä, koska seurakunnat ovat tarjonneet hyvin vähän malleja nuorten ai-kuisten tavoittamiseksi. Väliinputoaminen on aiheuttanut sen, että kolme neljästä kirkosta eroavasta on nuoria aikuisia.
VaIKKa nuorten aikuisten tilanne kuulostaa huolestuttavalta, sen korjaamiseksi on tehty satsauksia. Heitä on kutsuttu esi-merkiksi messuun, joka päättyy rentoon yhdessäoloon. Kui-tenkin meillä on edelleen tekemistä väliinputoajien tavoitta-miseksi. Tuo tehtävä kuuluu meille kaikille!
Seuraavan kirjoitusvuoron heitän arto varikselle Lappeenrannan seurakuntaan.
Joonas PaavilainenSammonlahden seurakuntaneuvoston jäsen
”Kun sinä lähetät henkesi, se luo uutta elämää.” Psalmi 104:30
”Erilaiset pyhät toimitukset eivät ole sulkeis-harjoituksia eivätkä viihde-tilaisuuksia.”
Seurakuntatervehdysπ 2.6.2015, kesä—elokuu – 48. vuosikerta
lUOTTamUShenKIlölTÄ
UUtisia
JulkaisiJa Lappeenrannan seurakuntayhtymä
PäätoimittaJa Mikko Ojanen
toimitussihteeri Marinella Ruutu puh. 040 3126 818
[email protected] 7.8.2015 mennessä.
kannen kuva Kimmo Metsälä
ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myynti neuvottelijat:
Arja Husso puh. 040 554 0038
Kaisa Heiskanen puh. 040 631 1576
Mika Björkholm puh. 044 743 4724
Maarit Vento puh. 040 554 0036
sähköPostiosoite [email protected]
Puhelinmyynti Päivi Imeläinen, puh. 040 554 0037 Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332
sähköPostiosoite [email protected]
Paino Kouvolan paino
[email protected] Kirkkokatu 10 A, PL 45 53101 Lappeenranta
toimitusneuvosto Marjatta Kupias, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen, Marinella Ruutu ja Marja Talikka
Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa.
Painosmäärä 45 406.
Seuraavan numeron julkaisupäivä on 8.9.2015. Lehteen tulevat aineistot voi toimittaa sähköpostitse os.
Gallup
Pirjo SäynätmäkiPikisaari, jossa minulla on kakkos-asun-to. Pääsen hissillä suoraan Saimaan äärel-le ja uimaan. Ykköskotini on vielä Helsingissä, jossa työskentelen taloussihteerinä.
Marja-Liisa TinganderKauppani Eleonora, koska tämä on työni ohella tarinapaikka. Asiakkaat jäävät usein juttusille ja kerto-vat, mitä missäkin päin kaupunkia par-haillaan tapahtuu.
Jari Jääskeläinen (vas.) ja Timo KorhonenEhdottomasti satama. Siellä voi nauttia vedyistä ja hyvästä kahvista. Jos aika antaa myöten, mikä on sen pa-rempaa kuin ottaa aurinkoa ja pienet neuvoa-antavat ravintolalaivalla.
Tarja LaineLinnoitus, joka henkii Lappeenrannan historiaa ja on kesällä juhlava paikka.
TeksTi Marinella ruuTu kuvaT MarjaTTa kupias
Kirkollinen vihkiminen ei välttämättä tarkoita vuoden uuvuttavaa valmistelua tai suuria hääjuhlia. Kirkossa voi mennä naimisiin tai pyytää siunausta muualla solmitulle liitolle myös pienimuotoisesti ja nopeasti.
laPPeenRannan Sammonlahden seura-kunta tarjosi avioliittoon aikoville mut-kattoman mahdollisuuden mennä nai-misiin tai saada siunauksen liitolleen: se järjesti vihkipäivän, jolloin kirkko ja papit oli varattu hääparien käyttöön ilta-päivästä aina iltaan asti.
Aivan hetken päähänpistosta ei vih-kipäivänäkään voinut mennä naimisiin, sillä kirkollista vihkimistä varten tarvi-taan todistus avioliiton esteiden tutkin-nasta. Ns. kuulutukset pitää hakea vii-meistään viikkoa ennen hääpäivää.
– Mukaan tuli kaikkiaan yhdeksän paria ympäri Etelä-Karjalaa: seitsemän paria vihittiin avioliittoon ja kahdelle muualla solmitulle liitolle haettiin kir-kollinen siunaus, seurakuntasihteeri he-lena hienonen sanoo.
Kaupan päälle seurakunta tarjosi kak-kukahvit ja tietenkin vihkiraamatun.
– Lappeenrannan seurakunnissa on myös ollut tapana antaa vastavihityil-le papin hääpuhe muistoksi, kertoi ilta-päivän aikana yhden parin vihkinyt ja toisen siunannut seurakunnan pastori tapio kilpiä.
Kirkollinen seremonia on tärkeä niin vihkimisessä kuin siunaamisessa Parit menivät sisään Sammonlahden kir-kon saliin puolen tunnin välein. Tun-nelma ei kuitenkaan ollut kiireinen tai julkinen, vaan jokainen pariskunta sai valmistautua tärkeään hetkeen joko sa-kastissa tai muussa muilta suljetussa ti-lassa.
nilla Pekkonen ja Matti Suhonen viimeistelivät kukkia ja asuja vajaan vuoden ikäisen konsta-poikansa kans-
sa sakastissa. – Vähän jännittää, Pekkonen myönsi.– Onneksi on ollut niin kiire, ettei ole
ehtinyt liikaa hermoilemaan. Häämekko oli löytynyt edellisenä
päivänä, kuulutukset haettiin pari viik-koa ennen vihkipäivää.
– Olimme hakemassa pitsaa iltapa-laksi, kun silmiini osui ilmoitus vihki-päivästä ja sanoin puolileikilläni Matil-le, että mentäisiinkö naimisiin, se olisi helppoa nyt, Pekkonen nauraa.
– Mies mietti kotimatkan ja vastasi sitten myöntävästi.
Ajatus naimisiinmenosta ei toki tullut ensimmäistä kertaa mieleen pitsajonos-sa, vaan pari oli miettinyt asiaa jo pit-kään.
– Seurakunnan tarjous vaivattomas-ta vihkimisestä ilman hurjaa hössötystä sattui meille sopivaan saumaan, myhäi-lee sulhanen.
elina tanskasen isä oli aikoinaan sa-nonut tyttärelleen, että jos tämä joskus
menee naimisiin, toivottavasti hän sol-misi avioliiton kirkossa.
– Isän toive ei ollut tässä ihan päällim-mäisenä, mutta kyllä sekin mielessä on ollut, Tanskanen sanoo.
– Emme halunneet isoja häitä, mutta maistraatti tuntui vähän liian arkiselta.
Tanskasta ja hänen tulevaa miestään Sami Lähdettä oli tyttären lisäksi saat-telemassa avioon pienehkö juhlaväki.
– Kosin Elinaa jo viime kesänä, joten nyt oli hyvä aika mennä naimisiin. Olen iloinen, että seurakunta teki asian meille vaivattomaksi.
Perinteisiä häämarsseja ja suvivirsiSammonlahden vihkimaratoniin osallis-tui neljä pappia ja kaksi kanttoria.
– Päätimme kollegan kanssa soittaa vuorotellen, jotta jää aikaa keskittyä ja valmistautua kunnolla jokaiseen tapah-tumaan, Sammonlahden seurakunnan kanttori heidi kunttu kertoo.
Suosituinta häämusiikkia olivat pe-rinteiset Mendelssohnin ja Prinsessa Ruususen häämarssit. Moni oli valin-nut juhlan virreksi Suvivirren, mikä sopi hyvin keväiseen iltapäivään.
Kuntun mukaan häissä on aina muka-va soittaa.
– Ilmassa on onnea ja iloa. MarjaTTa kupias
VIhKImaRaTOnIT KaSVaTTaVaT SUOSIOTaan
Yhdeksän paria sanoi tahdon 15.5.15 sammonlahdessa
Elina ja Sami Lähde.
Nilla Pekkonen ja Matti Suhonen menossa naimisiin.
Marjatta Kupias
Marjatta Kupias
Kimmo Metsälä
”Olen iloinen, että seurakunta teki asian meille vaivattomaksi.”
saMi lähde
Mikä on kesän paras paikka Lappeenrannassa ja miksi?
3
SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015
Seurakunnan palvelukSeSSa
NUORETMUSIIKKI
Maallinen veli
Joutsenon seurakunnan nuorekas Gospelkuoro on heittäytymässä kohti yhä vain suurempia haasteita. Kuninkaallista vilkutusta ja encoreja on jo harjoiteltu Lontoon St. Mary’s Rotherhithen kirkossa pidettävää kesäkuista konserttia varten.
TaMMIkuuSSa 2014 perustet-tu nuorten, nuorten aikuisten ja muuten vain nuorekkaiden Gospelkuoro on lyhyessä ajas-sa kasvanut 20-jäseniseksi lau-luryhmäksi.
– On ilahduttavaa, että kuoro on verrattain nopeasti kehit-tynyt tähän mittaan ja kuulos-taa jo nyt näin hyvältä, kuoron-johtaja, kanttori toni Pussinen hehkuttaa.
Energiaa kuplivalle kuorol-le oli selkeästi tilausta niin lau-lajien, yleisön kuin paikallisen tapahtumatarjonnan näkökul-masta sen kasvusta, tasosta ja konserttien suosiosta päätellen.
GOSpelkuOrO aMMenTaa perus-sykkeensä ja atmosfäärinsä ra-pakon takaa, amerikkalaisesta gospelista ja soulmusiikista.
Kuoron ohjelmisto on sekoi-tus suomen- ja englanninkie-lisiä hengellisiä lauluja, klassi-sia sävellyksiä sekä suomipopin helmiä. Virsiä repertuaarissa on harvemmin.
– Tällä hetkellä laulamme paljon meneviä englanninkie-lisiä gospelbiisejä, koska suo-malaiset eivät osaa tehdä sel-laisia. Nyt harjoiteltavana on ollut elokuvasta Egyptin prinssi tuttu When you belive, kuoron miesvahvuuteen kuuluva Matti Martikainen kertoo.
– Amerikkalaiseen tyyliin kuuluvat glitterkaavut meiltä vielä puuttuvat, Pussinen let-kauttaa.
MOnIpuOlISen OHJelMISTOn ja myös yleisöön tarttuvan valo-voimaisen meiningin lisäksi se-kakuoron vahvuutena ja erityis-
laatuisuutena on sen jäsenten laaja ikähaitari.
Vaikka kuoron perustajat, Oskari uotinen, Matti Marti-kainen ja Juuso rautio ovat nuoria aikuisia, ei kuoro profi-loidu enää täysin nuorisokuo-roksi.
– Eri-ikäisistä laulajista syttyy kuoroon hyvä henki ja tunnel-
ma, apteekista kuoroon bongat-tu Petteri väätänen kertoo.
Juuri ikärakenteen takia kenen tahansa on helppo tulla mukaan kuoroon.
– Esimerkiksi jonkun pari-kymppisen miehen on vähän huono mennä laulamaan kirkko-kuoroon, jossa keski-ikä on yli 60 vuotta, Martikainen arvioi.
Kuoron miehet ovat yksi-mielisiä siitä, että Toni Pussinen johtaa kuoroa sopivan rennolla otteella, mutta osaa tarvittaessa antaa tiukkaakin palautetta.
– Nimenomaan, Tonilla on ihan selkeä visio, mihin se meitä ohjaa. Hän haastaa sopivasti, tosin huomaamme välillä astu-vamme ansoihin, Väätänen nau-
raa.– Tavoitteet ovat kuiten-
kin saavutettavissa. Toni tie-tää kyllä, mihin me pystymme, Juuso Rautio tarkentaa.
Kuoron miesjäsenistä Väätä-nen on ainut, joka on kulkenut seulan eli koelaulun kautta kuo-roon.
– Perustajapoppoo oli niin laadukasta, että jonossa seuraa-ville on pitänyt vastaavasti jär-jestää pääsykokeet, Pussinen myöntää.
Koska porukka on vain pa-rantunut, kynnys kuoroon mu-kaan pääsemiselle on vastaavas-ti noussut. Pussinen kannustaa kuitenkin yrittämään, jos ryh-män henki tuntuu omalle.
– Lauluäänen lisäksi motivaa-tio ja heittäytymisen taito rat-kaisevat, Pussinen selventää.
lOnTOOn reISSun lisäksi kuoro valmistautuu esiintymään syk-syllä Joutsenon seurakunnan uuden kirkkoherran, tero kal-pion, virkaanasettamistilai-suudessa sekä konsertoimaan jouluna omassa kotikirkossa yh-dessä Lauritsalan seurakunnan Luukaskuoron kanssa.
Paitsi intoa ja kyvykkyyttä kuorossa arvostetaan myös us-kallusta rikkoa musiikillisia raja-aitoja. Mutta vaikka Virsivisan yhteydessä uutisoitiin rapin so-pivan hengelliseen musiikkiin, kuoron pojat eivät ainakaan ihan heti lämpene kyseiselle kompille.
– Se pitää vain kääntää seuraa-viin pikkujouluihin tiernapoika-sovitukseksi, Väätänen maalai-lee.
Marinella ruutu
LauLaJakSi JOutSenOn GOSPeLkuOrOOn?Joutsenon Gospelkuoroon voi pyrkiä mukaan seuraavan ker-ran syksyllä 2015. Lisätiedot Toni Pussinen, puh. 040 3126 711, [email protected] harjoittelee torstaisin klo 18–19.30 Joutsenon seura-kuntakeskuksessa, Penttiläntie 5. Joutsenon Gospelkuoro on myös Facebookissa, facebook.com/joutsenongospelkuoro.
kuOrOT
Joutsenon gospelkuorossa rakastetaan vauhdikasta menoa
Petteri Väätäsen (ylhäällä vas.), Matti Martikaisen ja Juuso Raution on pitänyt kuorossa niin harjoituksissa kuin esityksissäkin syntyvä rento ja lämminhenkinen tunnelma.
Kimmo Metsälä
Kuoronjohtaja Toni Pussisella on selkeä näkemys kuoron tyylistä ja tavoitteista. Pussinen osaa olla napakka, mutta samalla myös rento, laulajat kiittelevät.
rISTISanOJa. Ristin sanoja. Sa-noja rististä. Sanoja sieltä sun täältä. Nuorten aikuisten sano-ja ja ajatuksia uskosta, toivosta ja rakkaudesta sekä kristittynä elämisestä.
Vuoden 2015 alussa kokoon-tui Lappeenrannan seurakun-tayhtymän nuorten aikuisten tiimi pohtimaan toimintaa ja te-kemistä isoskoulutusiän ylittä-neille nuorille. T-messut, RIS-TIx4-illat, leirit… Mitä vielä?
Mistä nuoren aikuisen tavoittaa vuonna 2015?
Blogit ja blogimaailma ovat tällä hetkellä kovassa suosios-sa muoti-, ruoka- ja matkustus-aiheineen, mutta voisiko näiden lisäksi blogissa olla myös kristil-listä sisältöä? No voi!
Huhtikuussa avattua Ristisa-noja -blogia kirjoittavat seura-kuntayhtymän nuoret työnteki-jät ja muut nuoret ja nuorekkaat vapaaehtoiset. Blogin kirjoitus-
ten aiheet voivat olla kirjaimel-lisesti mitä tahansa maan ja tai-vaan väliltä – nuoren naispapin tyylivinkeistä rakastavan Tai-vaan Isän huolenpitoon.
Myös lukijat voivat ottaa osaa blogiin kommentoimalla tekstejä tai esittämällä postaus-toiveita. Ensimmäisen kuukau-den aikana Ristisanoja -blogissa on vierailtu jo yli 500 kertaa.
anna nieMelä, Krista Ylä-Kotola
nuOreT aIkuISeT
Sanoja ristiin rastiin
Ristisanoja -blogia pääset lukemaan ja kommentoi-maan osoit-teessa www.ristisanoja.blogspot.fi
”Eri-ikäisistä laulajista syttyy kuoroon hyvä henki ja tunnelma.”
Petteri väätänen
Kunnia olkoon Herralle Herra, ilman sinua emme olisi mitä olemme.Sinä valitsit meidät,osoitit meille paikkammeja opastit meitä.Ilon päivinä riemuitsit kanssamme.
KUNNIA OLKOON SINULLE HERRA
Arjen vastatuulessa purnasimmeja käänsimme sinulle selkämme.Mutta sinä pidit peräsintävakaalla kädellä.Sinä annoit meille anteeksi,koska tiesit,että me emme tienneetmitä olimme tekemässä.
SUURI ON ARMOSI HERRA
Kun rajuilma nousija hätä oli suuri,sinuun me turvasimme.Yhdessä reivasimme purjeitaja valitsimme väylän,sillä tiesimme,että ellet sinä kestä,emme mekään.
TUTKITUT OVAT TIESI HERRA
Nimeltäsi olet sinä kutsuttu.Herra, sinä olet iäti.Jo isoisillemme sinä olit herra,isillemme työnantaja.Meille sinä olet yrittäjä.
Herra, työnantaja, yrittäjä,palkkasi olet sinä ansainnut.
KIITOS JA YLISTYS SINULLE HERRA
Nuorisotyönohjaaja Krista Ylä-Kotola huomasi, että isosiästä ulos kasvaneille ”vanhoille nuorille” ei ole juurikaan omaa toimintaa seurakunnassa. Hän ryhtyi tuumasta toimeen ja nyt nuoret aikuiset tapaavat toisiaan kahviloissa ja messuissa. Oma leirikin on suunnitteilla.
On vaIkea uskoa, että tämä ulospäin suuntautuva ja naura-vainen nuori nainen oli teini-iässä ujo ja kuunteli mieluum-min muita kuin oli itse äänessä.
– Muutos tapahtui, kun osal-listuin rippileirille ja tapasin mukavia ikätovereita, joista tuli heti kavereitani, krista ylä-ko-tola muistelee.
– Myös ohjaajat ja isoset oli-vat tosi kivaa porukkaa. Jo lei-rin aikana huomasin ujouteni hellittävän ja tajusin, että tässä yhteisössä olisi kiva olla pidem-päänkin.
Rippikoulun jälkeen Kris-ta osallistui isoskoulutukseen, joka oli hänen mielestään ”huip-pua”.
– Isostoiminnan myötä seu-rakunnasta tuli minulle tärkeä paikka, Krista muistelee.
Harrastuksesta tuli työ jo kesken opintojen– Opiskellessani sosionomin tut-kintoa paikallisessa ammatti-
korkeakoulussa hain sijaiseksi seurakuntayhtymään, tyttötyö-hön, ja tulin ilokseni valituksi.
Valmistuttuaan puolen vuo-den kuluttua Krista siirtyi nuo-risotyöhön ja tällä hetkellä päi-vät täyttyvät rippikouluista, isosleireistä ja nuorten iltapäi-vä- ja iltatoiminnasta.
Lappeen seurakunnan tilois-sa Valtakadulla on keskiviikosta perjantaihin nuorille tarkoitettu Parkki, jonne tullaan lukemaan läksyjä tai ihan vain viettämään aikaa.
– Välillä pelataan ja lauletaan yhdessä, pidetään raamista ja käydään kirkossa. Autan myös läksyjen teossa ja muissakin murheissa, jos niitä tulee eteen, Krista kertoo.
Perjantaisin viiden maissa Parkki muuttuu nuortenillaksi, jossa tehdään ruokaa ja järjeste-tään itse ohjelmaa.
Mitä isostoiminnan jälkeen?Seurakunta kulkee ihmisen mu-kana kehdosta hautaan.
– Kirkon tarjoamaan toimin-taan tulee kuitenkin katkos isostoiminnan jälkeen, jolloin ei
oikein ole paikkaa, missä tapaisi samanikäisiä ja -henkisiä nuoria, Krista kuvailee.
Asiaan on herätty Lappeen-rannan seurakuntayhtymässä ja Krista on yhdessä kahden nuo-ren papin, anna niemelän ja tapio kilpiän, kanssa muka-na projektissa, jossa ideoidaan tekemistä ”vanhoille nuorille” kuten Krista tätä vertaisjoukko-aan nimittää.
– Olemme muun muassa pitä-neet nuorille aikuisille T-messu-ja. ”T” tarkoittaa paitsi sitä, että juomme tilaisuuksissa teetä, myös tekemistä: messuun osal-listuvat nuoret aikuiset huoleh-tivat itse ohjelmasta ja hartaus saattaa poiketa paljonkin tutus-ta kaavasta. T-messuissa soite-taan, tanssitaan ja lauletaan.
T-messujen lisäksi nuoret ai-kuiset tapaavat RISTIx4 –tilai-suuksissa, jotka pidetään kahvi-lassa.
– Ristin iltoja on kaikkiaan neljä ja ne ovat tavallaan riparin kertauskursseja, Krista sanoo.
– Teemoja ovat olleet muun muassa ”Usko ja epäilys” ja ”Vas-tuu”. Näissä illoissa voi myös suorittaa rippikoulun.
Krista haaveilee myös entis-ten nuorten leiristä.
– Olisi tosi kiva kokoontua vaikkapa vain yhdeksi yöksi juttelemaan, kehittämään uusia toimintamuotoja ja verestämään isosaikojen vanhoja hyviä muis-toja jonnekin leirikeskukseen, hän tuumii.
Marjatta KuPias
Nuorten aikuisten asiallaKrista Ylä-Kotolan työhuoneessa vallitsee harkittu epäjärjestys.
Marjatta Kupias
laSTu MiKa KolehMainen
”Autan myös läksyjen teossa ja muissakin murheissa.”
Krista Ylä-Kotola
Juhlat pidetään 15.–16.8.2015:• Iltanuotio Päihänniemessä 15.8., venekuljetus• Juhlakirkko Lauritsalan kirkossa 16.8., pääjuhla seurakuntakodis-sa, Kauppalankatu 1.
Siniveljissä on jäsenenä noin 100 eri-ikäistä partiopoikaa. Yli seit-semänvuotiaita partiolaisia otetaan mukaan lippukuntaan syksyn toimintakauden alkaessa elokuussa.
Ilmoittautuminen venekyytiin ja lauantain iltaohjelmaan Olli Kui-valaiselle, [email protected] tai puh. 050 541 9766.Lisää Siniveljistä: www.lappeenrannanseurakunnat.fi
Meripartiolippukunta Siniveljien pääkoulutusalus on reilu 100-vuotias m/s Pelle.
SeurakunTayHTyMäSSä TOIMII 10 lIppukunTaa
Siniveljien meripartiolippukunta täyttää 75 vuotta
Olli Kuivalainen
Kimmo Metsala
Kimmo Metsälä
54
Lappeen Marian kirkon uusien liturgisten tekstiilien kolmannen eli vihreän värisarjan käyttöönotto tapahtuu kesäkuun puolessa välissä. Tekstiilien keskeisin symboli on vilja, mutta kasukassa nähdään myös lehmus toivon ja elämän merkkinä.
Sunnuntai 14.6. on otollinen pyhä somistaa kirkkotila vihre-ällä. Arkikristillinen elämän, toi-von ja kasvun väri viestii paitsi alkavasta kesästä ja luonnon he-räämisestä, myös kyseisen päi-vän evankeliumitekstin mukai-sesti Jeesuksen seuraamisesta, hengellisestä kylvöstä ja kor-juusta.
Tekstiilien suunnittelija ja to-teuttaja, taiteilija Helena Vaari on tunnettu maalauksellisista ja symbolisesti rikkaista taide-tekstiileistään, jotka hän valmis-taa keskiaikaiseen perinteeseen pohjautuvalla kirjonta- ja appli-kaatiotekniikalla. Tyylilleen us-kollisena Vaari on luonut myös vihreään värisarjaan runsaas-ti kristinuskon sekä paikallisen historian ja elämänmuodon ver-tauskuvia.
Puu täynnä sydämiä Vaari kertoo, että alttarivaat-teessa eli antependiumissa esi-tetyt, eri kasvun vaiheissa ole-vat viljapellot kuvaavat ihmisen elämänkaarta.
– Viljateema toistuu myös messukasukassa eli ehtoollisju-malanpalvelusta johtavan papin vaatteessa sekä saarnastuolin kirjatelinettä verhoavassa kirja-liinassa.
Kasukan selkäosaa koristaa puunsyinen risti, jota ympäröi-vät karjalanruusun kirkkaan-punaiset kiulukat ja piikkinen varsi muistutuksena Jeesuksen kärsimystiestä fyysisine koet-telemuksineen. Ristin keskeltä
nousee toivon merkki, elämän-puu lehmus, sydämenmuotoisi-ne lehtineen.
Myös stolaan, jota papit käyt-tävät liturgisissa toimituksissa, kuten vihkimisessä, Vaari on va-linnut aiheeksi ristin. Sen esi-kuvana on Kauskilasta löydetty rautakautinen koru.
– Sijoitin ristin stolassa sydä-men kohdalle: usko lähtee sieltä.
Tekstiilien kullanväriset silk-kilangat ja -kankaat toistavat Lappeen kirkon sisustuksessa niin maalipinnoissa kuin koris-te-elementeissä runsaasti käy-tettyä tehosteväriä.
Kirkkotekstiilit julistavat ja juhlistavatKaikkiaan kuudesta tilatusta vä-risarjasta on ennen vihreää otet-tu käyttöön kaksi huomattavasti harvemmin kirkossa esillä ole-vaa tekstiilikokonaisuutta.
Viime adventtina kirkko sai harvinaisen sinisen ja pääsiäi-senä valkoisen, Kristus-juhlissa käytettävän värisarjan.
Vaari muistuttaa, että kirk-kotekstiilit kuuluvat osana ju-malanpalvelukseen aivan kuten puhe, musiikki, kukat ja koko kirkkotila.
– Ne ovat kirkon kaunistajia, jumalanpalveluksen arvon ko-hottajia ja esteettisen tehtävän-sä lisäksi myös käyttötekstiilejä.
Liturginen väri vaihtuu kirk-kovuoden ajankohdan mukaan, ja jokainen niistä viestii kuva-ai-heiden ohella kunkin pyhän sa-nomasta.
– Kuten Gustav Aulen aika-naan hienosti muotoili, symbo-lit, niin värit kuin kuvat, ovat kristinuskon äidinkieltä.
SeurAkuntAterVeHdyS kesäkuu 2015SeurAkuntAterVeHdyS kesäkuu 2015 JUHLAVUOSIJUHLAVUOSI
Via CruCiS -mieS, ohjaaja-näytte-lijä Arto Myllärinen pulppuaa tyytyväisyyttä. Yli 200 teatte-riproduktiota ympäri maailmaa tehnyt Myllärinen on sydämes-sään herkistynyt saavuttuaan jälleen juurilleen toteuttamaan rippiseurakuntansa Lappeen juhlavuoden näytelmää.
Keskiajasta liikkeelle lähtevä teatterielämys kuvaa Lappeen paikallishistoriaa autenttisille tapahtumille uskollisena.
– On kiva kirjoittaa historiaa oikein, vaikka ulostuonti onkin värikästä, Myllärinen kuvailee.
– Uskon, että toteutus kos-kettaa myös tämän päivän ih-mistä, vaikka ei historiaa rakas-taisikaan, hän jatkaa.
Nimi lienee enne, sillä ”Ilon lapset” -produktiossa sykkii päällimmäisenä ilo ja toivo. Työstäessään käsikirjoitusta Myllärinen pohti tämän ajan uh-kakuvia ja päätyi korostamaan näytelmässä toivoa kristinuskon
ydinsanoman mukaisesti. Koh-taukset ovat ohjaajan mukaan raikkaita, karjalaisella huumoril-la höystettynä.
– Maailma on niin täynnä pi-meyttä, ettei sille pidä antaa yh-tään enemmän tilaa, Myllärinen maalailee.
”Ilon lapset” esitetään kolme kertaa Lappeen perinteisen ko-tiseutupäivän yhteydessä 26.7. lähellä Kauskilan ensimmäistä
kirkonpaikkaa. Hytin VPK-talon pihalle rakentuu kesän sykkees-sä historiallinen miljöö.
– Syksyllä esitys nähdään si-sätiloihin sovitettuna, lyhennet-tynä versiona Lappeen kirkossa, ohjaaja lupaa.
Myllärinen on saanut hou-kuteltua kutsumaansa ”iestove-ruuteen”, näyttelijöiksi ja taus-tatoimijoiksi, mittavan joukon paikallisia taitajia. Hytin kylä-
läiset ovat keskeisesti mukana niin näytelmän puitteiden val-mistelijoina kuin itse toteutuk-sessa. Produktion valmistelu-työryhmässä ovat vaikuttaneet Myllärisen ohella emeritus-kirkkoherrat Jukka Lehtinen ja Jorma taipale. Lehtinen on luvannut taipua myös näytte-lijäksi sen lisäksi, että näytel-mään sisällytetään hänen teks-tejään.
Teatteriproduktion musiikki-ryhmää vetävät savitaipalelai-nen Sanna Pulkkinen ja lap-peenrantalainen Antti taipale. Pulkkinen debytoi ”Ilon lapsis-sa” myös näyttelijänä. Näytelmän rooleissa nähdään lisäksi Outi kokko-Muhonen, Sami Vesa-koivu, Ani Hassinen, tiia kin-nunen, Sami kääriä ja Mylläri-nen itse.
– Vain pari ammattilaista tulee kaukaa, kuten esimerkik-si Vilja riutamaa Suomen Kan-sallisoopperasta.
Myllärinen korostaa näytel-mässään myös musiikin vaikut-tavuutta tunnelmien luojana ja ihmisten perustarpeiden tulk-kina. Esityksen aikana kuullaan esimerkiksi Myllärisen oma suo-sikkilaulu, ”Uskaltaisinko olla onnellinen”. Osa musiikista on lainaa ohjaajan aiemmista to-teutuksista, mutta joukossa on myös esimerkiksi näytelmää var-ten laadittu uusi virsi.
Näytelmän käsikirjoitus on viittä vaille valmis, mutta vilk-kaana karjalaisena Myllärinen malttaa vaieta kliimaksista.
– Yksi pääosan esittäjistä itki, kun kerroin puhelimessa loppu-kohtaukseen tekemästäni rat-kaisustani.
– Kuten hyvään elokuvaan, myös hyvään näytelmään tarvi-taan kaksi asiaa, rakkaus ja kuo-lema.
eLÄmÄn LeiPÄÄ 600 VuOtta
Lappeen seurakunnan syntymäpäiväjuhlallisuudet jatkuvat Savinen Lappeen kukko kiekaisi seurakunnan 600-vuotisjuhlavuoden aloituksen merkiksi adventtina 2014. Teemalla ”Elämän leipää” kulkevan juhlavuoden vietto ei hiljene kesälläkään, vaan keskellä kauneinta suvea julkistetaan esimerkiksi Lappeen juhlakirja ja tuodaan teatteriproduktio ”Ilon lapset” Hytin historiallisiin maisemiin. TeksTiT Marinella ruuTu
Lappeen juhlajulkaisu on pian saatavilla
LaPPeen marian KirKOSSa kes-kiviikkona 5.8. julkistettava ar-tikkelikokoelma ”Läpi kuuden vuosisadan – Lappeen seura-kunta 1415–2015” kuljettaa lu-kijaa seurakunnan historian al-kujuurilta aina nykyhetkeen asti kuuden pääluvun jaksoissa.
– Teos ei ole johdonmukai-nen historiakirjoitus, vaan kes-
kittyy käsittelemään tiettyjä valittuja teemoja, Lappeen Koti-seutuyhdistyksen puheenjohta-ja Jorma taipale kertoo.
K o t i s e u t u y h d i s t y k s e l -le uskottu kirjaprojekti käyn-nistettiin jo vuonna 2012 varojen keruun vuoksi. Pit-käjänteinen taustatyö teet-ti tulosta, sillä juhlajulkaisun kirjoittajakaarti koostuu merkit-tävistä suomalaisista kirkkohis-torian, yleisen historian ja arkeo- logian asiantuntijoista.
Lappeen varhaista historiaa,
sen seurakunnallista elämää ja identiteetin kehittymistä sekä maalaisseurakunnan suhdetta kasvaneeseen kaupunkiin tar-kastelevat esimerkiksi Helsin-gin yliopiston yleisen kirkkohis-torian emeritusprofessori Simo Heininen, arkeologi, filosofian tohtori Ville Laakso, kirjahis-torian professori tuija Laine, teologian tohtori, dosentti esko M. Laine sekä paikallishistorian asiantuntija Anu talka.
Kirjailija Laila Hirvisaaren kuvaus sotaorvon evakkomat-
kasta on teoksen omaelämä-kerrallisinta ainesta. Kirjoittaji-na itsensä likoon ovat laittaneet myös monet Lappeen seurakun-nan aiemmat ja nykyiset työnte-kijät.
Juhlajulkaisussa on haluttu antaa oma tilansa myös konk-reettisemmille historian ker-rostumille. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti Esimerkiksi Linnoituksessa sijainneita var-haisia kirkkorakennuksia sekä nykyisin käytössä olevia hauta-usmaita. Artikkelikokelmassa
on mukana myös Soile rinnon ansiokas, nykyisen Lappeen kir-kon rakentamis- ja muutosvai-heita sekä kahtamoisen taide-aarteita esittelevä osuus.
Juhlakirjan voi hankkia jo en-nakkoon Lappeen kotiseutu-juhlassa 26.7. Julkistamistilai-suuden jälkeen teosta myydään Lappeen seurakuntatoimistossa (Valtakatu 38, 2. krs.), ja seura-kuntayhtymän keskusrekiste-rissä (Kirkkokatu 10 B). Sen voi myös tilata suoraan Kotiseutu-yhdistykseltä hintaan 40 euroa.
Toivo ei kuole koskaan
Lappeenrannan tunnus lehmus koristaa myös kirkkotekstiilejä Juhlavuosi-
kalenteri Laulu- ja hartaushetki seurakunnan 600-vuotis-syntymäpäivänä, torstai-na 25.6. klo 18 Kauskilan kappelinmäellä Hytissä.Juhlakirjan julkaisemi-nen keskiviikkona 5.8. klo 14 Lappeen Marian kirkossa, Valtakatu 35. Juuret Lappeella – Lap-peen kotiseutupäivä sun-nuntaina 26.7. Klo 10 kotiseutumessu Lappeen Marian kirkossa, Valtaka-tu 35, keskiaikainen ”Ilon lapset” -näytelmä klo 13, klo 15.30 ja klo 18 Hytin VPK-talolla, Hytintie 88. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tiedustelut ja istu-mapaikkavaraukset enna-kolta Lappeen seurakun-tatoimisto, puh. 040 3126 602. Klo 15.30 alkavaan näytökseen on linja-auto-kuljetus Lemiltä ja Savi-taipaleelta, hinta 5 euroa/ henkilö. Kuljetus muihin näytöksiin noin klo 11.30 ja klo 17.15 Lappeen kir-kolta. Linnoituksen historiavii-konlopun kaupunkimessu sunnuntaina 9.8. klo 16.Laurinpäivän ehtoollis-messu maanantaina 10.8. klo 18 Kauskilan kappe-linmäellä.
Teatteriproduktion keskeisimmät toteuttajat, Arto Myllärinen, Sanna Pulkkinen, Ani Hassinen, Outi Kokko-Mu-honen ja Antti Taipale, katsastivat toukokuussa Hytin tilukset, joille historiallinen maisema ”Ilon lapsien” myötä rakentuu.
Sanna Pulkkinen
Uusi antependiumi on suurempi kuin vanha, jolloin liturginen väri näkyy selkeästi viimeiseen kirkonpenkkiin saakka.
Juhlien juhla
”Sijoitin ristin stolassa sydämen kohdalle: usko lähtee sieltä.”
Helena Vaari
”On kiva kirjoittaa historiaa oikein, vaikka ulostuonti onkin värikästä.”
arTo Myllärinen
Lappeen seurakunnan radioitu 600-vuotisjuhlajumalanpalvelus täytti kaksoiskahtamoisen lähes ääriään myöten helatorstaina 14.5. Paitsi seurakunnalle, myös koko kaupungille tärkeä juhlapäivä tiivisti sen vuosisatoja jatkuneen työn merkityksen, jonka tarkoituksena on ollut kantaa siunausta paikallisten arkeen. Lappeen kirkkoherra Mika Leh-tola uskoo juhlavuoden yhdistä-vän kaupungilaisia seurakuntaan entistä vahvemmin. – Historian voima voi olla rohkai-semassa kirkkoa ja sen jäseniä katsomaan eteenpäin luottavai-sin mielin, Lehtola sanoi.
Jokaiseen onnistuneeseen juhlaan kuuluvat jatkot! Ne vietettiin siihen mitä luonte-vimmin sopivassa paikassa eli vanhassa pappilassa, Lappeen Ruustinnassa. Jatkoilla vieraili myös kaupun-gin tervehdyksen juhlames-suun tuonut kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Puheessaan Jarva osoitti arvostusta seura-kunnan vahvaan mukanaoloon lappeenrantalaisessa elämässä tässä ja nyt.
Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkovieraat saivat nauttia keittolounasta vehreässä, jos-kin kevätsateen kastelemassa Kirkkopuistossa. – Ukko syö soppaa, virnisteli yksi juhlavieraista. Koleassa kelissa nautittu kup-pi kuumaa lämmitti lähes 300 juhlavierasta.
Marjatta Kupias
Marjatta Kupias
Marinella Ruutu
Juhlamessussa saarnannut Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kehotti arvostamaan historiaa, mutta muistutti, ettei menneisyys ole kirkon oikea suunta. – Lukittujen ovien kristillisyys ja sisäänpäin kääntyminen uhkaavat kirkkoamme, piispa arvioi. – Kirkkoa ei ole tarkoitettu arkistoimaan sitä, mitä joskus on ollut, vaan rakentamaan tulevaisuutta, hän linjasi.
Marinella Ruutu
Helena Vaari
76
SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015
Kädet ristiin
SANOMASANOMA
Elämänlanka
Kesän Kynnys on oikea juhlien kulta-aika. Koulujen kevätjuhlat, valmistujaiset ja lakkiaiset kokoavat yhteen riemuitsevia juhli-joita. Kalenterit täyttyvät kesähäistä ja muista perhejuhlista.
Juhlavaa on elo myös kirkossa. Toukokuussa vietettävät hela-torstai ja helluntai ovat erityisiä merkkipäiviä kirkon vuosikier-rossa.
Helatorstai ja helluntai menevät kuitenkin helposti sekaisin ihmisen ajatuskulussa. Juhlat ovat sekä nimiltään että ajankoh-diltaan läheisiä. Kutsumanimet paljastavat myös varsin vähän näiden pyhien sisällöstä. Helatorstai ja helluntai liittyvät kuiten-kin olennaisesti toisiinsa ollen kiinnekohtia Jumalan ihmeiden ketjussa.
Helatorstain ihme on Jeesuksen taivaaseen astuminen. Tuon ihmeen jälkeen maailma ei kuitenkaan jäänyt oman onnensa no-jaan, vaan Jumala lähetti tänne Pyhän Hengen opastamaan, yl-läpitämään uskoa ja kulkemaan ihmisen rinnalla. Tätä ihmettä juhlimme helluntaina. Pyhän Hengen kautta Jumala vaikuttaa ja elää keskuudessamme joka hetki. Kun huomioimme vielä pää-siäisen tapahtumat ja tyhjän haudan, voimme todeta näiden ke-vään juhlapyhien suorastaan huutavan Jumalan rakkautta ihmi-siä kohtaan.
Pyhän Hengen vuodattaminen maan päälle oli rakkauden teko. Pyhä Henki on jotain, joka meissä kaikissa on yhteistä ja jonka kautta saamme joka päivä turvautua Jumalaan ja Kristuk-sen sovitustyöhön. Pyhä Henki myös ohjaa meitä Jeesuksen sa-nojen mukaisesti rakastamaan toisiamme. Olemmehan Henges-sä yhtä.
Helluntain evankeliumi todistaa väkevästi Jumalan isänrak-kaudesta: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.
Tässä on meille suuri rakkauden sanoma ja ihme, jota kelpaa juhlistaa elämän jokaisena päivänä.
Olkoon kesäsi siunattu, täynnä iloa ja onnea.
Sari rajala Lappeenrannan seurakunnan teologiharjoittelija
Rakkauden ihmeRukous muistuttaa materialistisessa maailmassa elämän muiden ulottuvuuksien olemassaolosta.
LAPPeenrAnnAn seUrAKUnnAn kappalainen Mikko Ojanen kuvaa rukousta tapaamiseksi Ju-malan kanssa: rukous on poh-jimmiltaan syvältä kumpuavien pyyntöjen ja kiitosaiheiden jättä-mistä Jumalalle.
– Triviaalit kysymykset, kuten kadonneiden autonavainten löy-tyminen, on hyvä sulkea pois mielestä, ettei rukouksen mer-kitys hämärry. Rukous ei ole tai-vaallinen some, jossa pyörii hir-veä määrä erilaisia asioita.
– Yksisuuntaisen yhteyden si-jaan rukous vaatii myös pysähty-mään ja kuuntelemaan, mitä sa-nottavaa Jumalalla on.
Luonteva osa elämää Eläkkeellä oleva luokanopettaja kaisu häkkinen muistaa tarkas-ti hetken, jolloin rukous muut-tui hänelle vanhemmilta opittua tapaa syvällisemmäksi ja henki-lökohtaisemmaksi.
– Isäni kaatui sodassa ja koska olin isän tyttö, ajattelin, että myös minun pitää päästä taivaa-seen. Rukoilin 8-vuotiaana itsek-seni, että Jeesus, tule vain minun sydämeeni.
Vuosikymmenten jälkeenkin rukous on Häkkiselle jokapäi-väistä kanssakäymistä Jumalan kanssa, kanava purkaa asioita.
– Rukoilen aamuisin johdatus-ta päivään ja huomioin rukouk-sessa lähimmät ihmiseni.
Olosuhteista ja mielialasta johtuen rukoileminen ei aina ole helppoa.
– Ne hetket ovat vaikeita, kun Jumala ei vastaa siten kuin toivoi-si. Silloin sanon, että ”en ymmär-rä sinua, mutta luotan sinuun”.
Yhdessä vai yksin?Rukouksen yhteisöllinen puoli tulee esiin seurakuntien viikoit-taisissa jumalanpalveluksissa. Synnintunnustus on katumusru-
kous. Ehtoollisen jälkeen seuraa kiitosrukous. Virret ovat laulet-tuja rukouksia.
Uskontunnustuksen jälkeen luettava esirukous on kristilli-sen lähimmäisenrakkauden il-maus, jonka sapluunana voi pitää Isä meidän -rukouksen teemoja esimerkiksi kotimaan, kirkon ja vaihtelevasti eri kansanryhmien puolesta rukoilemisesta.
Myös omaa mieltä raskautta-vat asiat voi pyytää huomioita-vaksi esirukouksessa ottamal-la yhteyttä jumalanpalveluksen toimittavaan pappiin tai seu-rakunnan suntioon. Esirukous-pyynnön voi jättää myös kirkon eteisessä olevaan postilaatik-koon.
Mikko Ojanen muistuttaa, että rukous sitouttaa meidät pyyntöi-himme sisältyviin tehtäviin.
– Jos esimerkiksi toivomme köyhille parempaa toimeentuloa, miten voimme itse palvella asian edistämiseksi?
Haurasta hiljentymistäSairaalaympäristössä rukous on
usein esirukouksen kaltainen, potilaan omaa tilannetta sanoit-tava ja hänen perhettään kosket-tava ilmaus.
Johtavan sairaalapastori ari riuttaskorven mukaan yhteisen keskustelun päätteeksi pyyde-tyn rukouksen taustalla on ajatus siitä, että Jumala näkee ja kuu-lee.
Rukoilemisen perimmäinen tarkoitus on myös varjella elä-män muita kuin materialistisia ulottuvuuksia.
– Rukous tuo konkreettises-ti Jumalan läsnäolon elämään. Kun rukoilen, minulla on toivo, sairaalapastori urpo vartiainen
uskoo.Vartiaisen tukkimiehen kirjan-
pito kertoo, että noin kerran vii-kossa joku potilas esittää hänelle selvän rukouspyynnön.
Vaikka rukoileminen on sai-raalapastoreiden mielestä hyvin luontevaa sitä toivoville poti-laille, he kokevat rukouksen muuttuneen luonteeltaan hau-raammaksi, enemmänkin hiljen-tymiseksi.
– Jumalalle ei haluta esittää tiettyjä toimintamalleja, vaan ru-kous on ennen muuta ihmisen ja hänen asiansa kantamista Juma-lan tietoon.
Paljon rukousta, paljon siunausta Lauritsalan seurakuntakodil-la joka toinen viikko tapahtuvaa kahden tunnin mittaista määrä-tietoista rukoilemista voisi kut-sua rukousmaratoniksi, niin pitkä on kyseisessä ajassa huomi-oitavien asioiden lista.
Kansan Raamattuseuran käyn-nistämän, rukouksen talo -nimel-lä kulkevan palvelun tavoitteena
on nostaa esiin rukouksen vai-kuttavuutta ja mahdollisuuksia.
– Tämä on merkittävää työtä toisten ihmisten hyväksi, Lau-ritsalan vastuuhenkilöistä kaksi, Maria repo ja Saara kettunen, korostavat.
Rukoushetki alkaa yhteisellä ryhmäosuudella, jossa lauletaan hengellisiä lauluja sekä luetaan psalmi ja Isä meidän -rukous.
Aloituksen jälkeen osallistujat jakaantuvat rukoilemaan kolmen hengen ryhmiin. Talo hiljenee kokemusten jakamiseen varat-tuun loppuyhteenvetoon.
Ryhmissä rukoukseen sulje-taan ensin osallistujien henkilö-kohtaiset pyynnöt, joista edetään muistamaan toistuvampia aihei-ta, kuten omaa seurakuntaa, ko-tikaupunkia, Suomea sekä koko maailmaa koskettavia huolia.
Vetäjät saavat rukouspyyntöjä tekstiviestein, sähköpostilla sekä arkipäivän kohtaamisten yhtey-dessä. Vaitolo pyyntöjen esittä-jistä on taattu.
— Työmme on hyvin luotta-muksellista emmekä missään olosuhteissa paljasta heidän hen-kilöllisyyttään, Maria Repo ja Saara Kettunen alleviivaavat.
marinElla ruutu
Rukous voi pelastaa arjessa
Saara Kettusen (vas.) ja Maria Revon mielestä luterilainen kirkko keskittyy paljon toimitusten hoitamiseen, jolloin muu hengellinen elämä jää helposti huomioimatta. Siksi he haluavat tehdä näkyväksi Jumalan mahdollisuudet ihmisten arjessa.
”Rukous ei ole taivaallinen some, jossa pyörisi hirveä määrä erilaisia asioita.”
mikko ojanEn
Tiesitkö? Erilaisia rukouksia löy-dät verkkopalvelu Kappe-lista, www.evl.fi/kappeli/rukouksia.Rukouksen talo toimii koko kesän ajan parillisil-la viikoilla (10.6., 24.6., 8.7., 22.7., 5.8., 19.8.) klo 14–16 Lauritsalan seura-kuntakodilla, Kauppalan-katu 1. Rukouksen talon sähkö-postiosoite on [email protected].
HenKiLÖstÖUUtiset
kiinteistöpalvelutToimistosihteeri eeva Pylkkö siirtyi eläkkeelle 1.5.2015.
Joutsenon seurakunta:anja nousiainen työskente-lee vs. lähetyssihteerinä vuo-den 2015 loppuun.
Lappeenrannan seurakunta:ritva Saarikivi-kakkonen hoitaa seurakuntapastorin vi-ransijaisuutta 19.7.2015 saak-ka.
Lauritsalan seurakunta:Jarmo kannela aloitti Lau-ritsalan seurakuntakeskuk-sen ja kirkon vahtimestarina 1.3.2015.
Saimaa on eteläkarjalaisille tärkeä ja rakas osa elämää. Vesi on elämän edellytys ja merkittävä symboli myös kirkolle. Kallio puolestaan kuvastaa pysyvyyttä ja lujuutta. Siksi kallioinen karu saari keskellä suurta järveä on ihanteellinen paikka hiljentyä.
Vesi JA VeneiLy ovat tuttuja ele-menttejä myös Sammonlahden kirkkoherralle Juha eklundille ja Lappeenrannan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diako-nille ari tuomikoskelle, jotka ovat ideoineet kesäkuussa Sai-maan Ilkonsaaressa toteutettavan Venekirkon.
– Tarkoitus ei ole siirtää sun-nuntain jumalanpalvelusta saa-reen, vaan tarjota vaihtoehto niil-le seurakuntalaisille, jotka ovat liikkeellä vesillä, Eklund selittää.
– Tuomme saareen messussa tarvittavat perusvälineet, alttarin ja ehtoollistarvikkeet. Risti saa-ressa jo on.
Risti on entinen Konnunsuon
vankilan kirkon kattoristi, joka kävi tarpeettomaksi, kun vankila suljettiin. Luonnon voimasta ker-too se, että risti on jo kertaalleen kaatunut myrskyssä, mutta se nostettiin uudelleen pystyyn.
Ristin lisäksi Ilkonsaaressa, jota kutsutaan myös Skiittasaa-reksi, on jo kolme tsasounaa, ja tarkoituksena on rakentaa niitä vielä neljä lisää. Ilkon risti ja tsa-sounat muistuttavat kävijöitä ekumeenisesta yhteistyöstä.
Kirkkokahvit nokipannusta Venekirkko pidetään sunnuntai-na 14.6. klo 12, satoi tai paistoi.
– On hyvä muistaa, miten vähän me voimme vaikuttaa luonnon liikkeisiin, Eklund poh-tii.
– Vesi voi joskus olla ihmisen omaan kokoonsa pienentävä, uh-
kaavakin elementti. Jos tuuli on kova tai vihmoo sadetta, teem-me suojan alttarille ja äänentois-tolaitteille.
Rantautuminen ulkoilmajuma-lanpalvelukseen on helppoa, sillä virkistysaluesäätiö on rakentanut saareen sekä vene- että laivalaitu-rit.
– Maihin tulleille seurakunta-laisille tarjotaan ehtoollinen, ja kirkkokahvit keitetään nokipan-nussa nuotiolla, Eklund suunnit-telee.
Venekirkon ehtoollis- ja kirk-kokahvitarvikkeet viedään Il-konsaareen seurakuntayhtymän omalla veneellä. Muulloin vene on tarkoitettu päihde- ja erikois-nuorisotyön asiakkaiden virkis-tykseen ja kuntouttamiseen.
marjatta kupias
sUnnUntAin JUMALAnPALVeLUs rAKennetAAn KALLiOLLe
Veneellä kirkkoon
Päihde- ja vankilatyön diakoni Ari Tuomikoski uskoo toiminnan olevan parasta terapiaa.
Ilkon risti muistuttaa ekumeenisesta yhteistyöstä ja vankilasielunhoidosta.
Marinella Ruutu
Marjatta Kupias
Marjatta Kupias
”Maihin tulleille seurakuntalaisille tarjotaan ehtoollinen.”
juha Eklund
KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO
Alan ammattitaitoista palveluawww.nyberg.f
Kauppakatu 41puh. (05) 451 344953100 LAPPEENRANTA
Saimaantie 6puh. (05) 453 420054100 JOUTSENO
KESKUSTAN
FYSIOTERAPIA• FYSIOTERAPIA • LYMFATERAPIA• HIERONTA • VYÖHYKETERAPIA• KUNTOUTUKSEN KOTIKÄYNNIT
05 451 4844VALTAKATU 37 C 24, LAPPEENRANTA
WWW.KESKUSTANFYSIOTERAPIA.FI
Hautaustoimisto ja KuKKaKauppa
Tolvanen OyLuotettavaa palvelua jo vuodesta 1928
Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 [email protected]
HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPAKAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604
www.mirjaminkukka.com
Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus
TURVAPUHELIMET & tekniset apuvälineet
044 358 6611
• MYYNTI • VUOKRAUKSET
• ASENNUKSET • HUOLLOT
KarelianTELEPART OyLeirikatu 22, Lappeenrantawww.kareliantelepart.f
• Lähetys alkaa 24. kesäkuuta ja päättyy 27. heinäkuuta.
• Ohjelmaa suviseuroista ja opistoseuroista.
• Arkipäivisin vanhoja saarnoja klo 12 ja 20.
• Katso tarkemmat ohjelmatiedot verkko- sivuiltamme: srk.f tai suviseurat.f
• Antoisia kuuntelutuokioita!
kesäseuraradio
SRK
107,1 MHzLappeenranta
98,9 MHzMikkeli
94,4 MHzKouvola
Palvelemmenyt myös
kauppakeskusIsoKristiinassa!
Kauppakatu 24, 53100 Lprp. 050 34 11 493
ark. 10-18, la 10-16, su 12-15IsoKristiina p. 050 3411 495
Lämpimästi tervetuloa!
www.laurankukkapuoti.f i
• Hautakivet• Kaiverrukset
Kivikokko OyMentulantie 17,
53400 Lappeenranta,puh. 458 1874, 0400 909 084,
fax 458 1942www.hautakivi.com
LauritsalanKartanossa
Rauhallinen jatyylikäs ympäristö
Muisto-tilaisuuksille
Tilaisuustoteutetaanaina Teidäntoiveitannenoudattaen.
Yhteydenototp. 050 301 6676.
98
SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015 TAPAHTUMATTAPAHTUMAT
heitätpä sitten vapaalle tai puurrat kesän työtehtävie-si parissa, seurakunnat tarjoa-vat kesäkuukausina erilaisille viikkorytmeille sopivan tapahtu-makattauksen.
Tulevat tilaisuudet löydät tämän infopaketin lisäksi kes-kiviikon Lappeenrannan Uuti-sista, perjantain Etelä-Saimaas-ta tai verkosta, osoitteista www.lappeenrannanseurakunnat.fi ja www.facebook.com/lappeenran-nanseurakunnat. Käy tutustumassa ja tule paikan päälle viihtymään!
LapsiLLe ja perheiLLe
Leikkimökkikirkon avajaiset sunnuntaina 7.6. klo 10Leikkimökkikirkko sijaitsee Kirkkopuistossa, Lappeen kir-kon vieressä, osoitteessa Valta-katu 35.Lasten pyhäkouluSunnuntaisin 7.6.–9.8. leikki-mökkikirkossa. Juhannuksena pyhäkoulua ei ole.kirkkomuskarit — tiistaina 2.6. ja 9.6. klo 10 Joutsenon seurakuntakeskukses-sa, Penttiläntie 5— torstaina 4.6. ja 11.6. klo 9.30 ja 10.30 Lappeen seurakuntasa-lissa, Kirkkokatu 10— perjantaina 5.6. ja 12.6. klo 9.30 ja 10.30 Sammonlahden kirkolla, Hietakallionkatu 7Kirkkomuskarissa lauletaan, soi-tetaan, liikutaan ja kuunnellaan. Tervetuloa suoraan ryhmään ilman ennakkoilmoittautumista. Kirkkomuskari on ilmainen. Lisätiedot kanttori Marjo-Riitta Lehtonen, puh. 040 3126 612, [email protected] perheen iloinen ke-säpäivä perjantaina 24.7. klo 9.30–15.30 Kesärannassa,
Jänheentie 300. Leiripäivä on tarkoitettu lapsiperheille sekä isovanhemmille, kummeille ja perhepäivähoitajille yhdessä las-ten kanssa. Päivä sisältää muka-vaa ohjelmaa, lämpimän aterian, välipalan sekä mahdollisuuden saunomiseen ja uintiin. Leiripäivään liittyvät tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 12.6. mennessä sähköpostilla [email protected] tai puheli-mitse 040 3126 855. Osallistujat otetaan ilmoittautu-misjärjestyksessä. Päivä on osal-listujille ilmainen. heinäkerhot Heinäkerhot on tarkoitettu vuo-sina 2005–2008 syntyneille lap-sille. Kerhoissa pelataan, ulkoil-laan, askarrellaan ja retkeillään. Kerhoja järjestetään viikolla 31, 28.7.–31.7., klo 9–11 ja 13–15 Lauritsalan seurakuntakodin päi-väkerho- ja nuorisotilassa, Kaup-palankatu 1 sekä Lappeenrannan seurakuntakeskuksen päiväker-hotilassa, Koulukatu 10. Kerhot ovat ilmaisia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Lapsella tulee kerhoon osallistu-essaan olla mukana paperi, josta löytyvät huoltajan yhteystiedot.Lisätiedot Lappeenrannan seura-kuntayhtymän lapsityö, puh. 040 3162 855,[email protected].
se on tauon paikka – poikkea tiekirkkoon Lappeen Marian kirkko, valtakatu 35Avoinna 1.6.–16.8. maanantais-ta sunnuntaihin klo 10–18.Lounasmusiikit keskiviikkoisin 3.6.–26.8. klo 12–12.30. Alkukesästä Lappeenrannan mu-siikkiopiston kesäsoittajat päivit-
täin klo 12 (ei ke).Lauritsalan kirkko, kauppalan-katu 1Avoinna 1.6.–9.8. klo 10–18. Opas palvelee kirkkovieraita. Sammonlahden kirkko, hieta-kallionkatu 7Avoinna 8.6.–9.8. ma, ke, to-pe klo 12–18, ti 10–20, la 12–17 ja su 9–15. Suljettu 19.6. Opas paikalla.
Music, MusicLounasmusiikit Lappeen Mari-an kirkossa, valtakatu 35— 3.6. Lappeenrannan kirkko-kuoron seniorit ja seurakunta-kuoro johtajanaan Jarkko La-vaste sekä Sammonlahden seurakunnan seurakuntakuoro ja Tavikset-kuoro johtajanaan Heidi Kunttu— 10.6. Hanna Tapionlinna, laulu, Marjo-Riitta Lehtonen, säestys — 17.6. Juho Silventoinen, pa-suuna, Anu Piutula-Heinonkos-ki, säestys — 24.6. Isä Mauri Patronen, laulu, Jarkko Lavaste, säestys— 1.7. Olli-Pekka Paakkonen, sello, Heidi Kunttu, säestys— 8.7. Seda Margarjan, viulu, Irma Pylsy, piano — 15.7. Jarkko Yli-Annala, urut — 22.7. Marina Niittymäki, laulu, Johanna Sientola, säestys— 29.7. Sami Junnonen, huilu — 5.8. Meretta Söderlund, kan-tele — 12.8. Aino Pyrhönen, urut, Eeva Pyrhönen, viulu— 19.8. Sergei Slovachevski, sello — 26.8. Ilona Jokinen, sopraa-no, Toni Pussinen, säestysIltamusiikki tai musiikillinen ehtoollinen tiistaisin 16.6., 30.6., 14.7., 28.7., 11.8. ja 25.8. klo 18 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionkatu 7. Kesto noin 30 minuuttia.yhteislaulutilaisuus ”Soi kun-niaksi Luojan” sunnuntaina 5.7.
klo 16 Lappeenrannan kesäteat-terilla.konsertti su 23.8. klo 18 Laurit-salan kirkossa, Kauppalankatu 1.Emmi Kaijansinkko, sopraa-no, Päivikki Nykter, viulu, Pinja Hasu, piano. Vapaa pääsy, ohjel-ma 10 €. konsertti ke 26.8. klo 19 Jout-senon kirkossa, Penttiläntie 1. Ilona Jokinen, sopraano ja Toni Pussinen, urut.
eikun saunaanLappeenrannan ja Imatran seu-dun kuurojen ja huonokuu-loisten kesän saunaillat tors-taisin 4.6., 2.7., 6.8. ja 3.9. klo 17.30–20.30 Imatralla Päiväran-nassa, Päivärannantie 7. Sau-namaksu 2 € ja iltapala 4,50 €. Ilmoittautumiset Maija-Liisa Ku-roselle sähköpostilla [email protected] tai tekstiviestillä 040 5220706 aina viikkoa aikai-semmin.Joutsenon seurakunnan sau-naillat 8.6., 22.6., 6.7., 20.7., 3.8., 17.8. ja 31.8. Hinkanran-nassa, Rantatie 540. Saunat klo 17–18.30 ja hartaus klo 18.30.
hautausMaa- kierroksetViime vuosina kaupunkimme hautausmaat ovat olleet suosit-tuja opastuskohteita. Tämä kesä tarjoaa yhteensä kuusi kierrosta seuraavasti:— ke 3.6. klo 18–19.30 Lepolan hautausmaa, Lepolankatu 11 A— su 7.6. klo 16.30–18 Lappeen-rannan sankarihautausmaa, Val-takatu 35— su 14.6. klo 16.30–18 Lap-peenrannan Vanha hautausmaa, Kauppakatu 73— su 12.7. klo 16.30–18 Lepolan hautausmaa— su 19.7. klo 16.30–18 Vanha hautausmaa— su 2.8. klo 16.30–18 Ristikan-kaan hautausmaa, Lavolankatu 17
hartauDet ja juhLat Lappeenrannan hautausMaiLLahautausmaapäivä tiistaina 2.6. Joutsenossa. Hartaus klo 9 Joutsenon siunauskappelissa, Lappeentie 1.hautausmaahartaus sunnun-taina 28.6. klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21.Iltahuuto – sankarihautausmaa-juhla maanantaina 6.7. klo 19 Lappeenrannan sankarihautaus-maalla. Veljespapit Antti Vanha-nen ja Jorma Taipale.hautausmaahartaus sunnun-taina 19.7. klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21.Lepolan hautausmaahartaus sunnuntaina 19.7. klo 18 Lepo-lan kappelissa, Lepolankatu 11. Timo Rosqvist ja Sauli Ruskee-pää, Lappeen kirkkokuoro.hautausmaahartaus sunnun-taina 16.8. klo 14 Lepoharjun hautausmaalla, Ilottulantie 21.
Muut kesÄ- tiLaisuuDetSäkkijärvijuhla — hengellinen tilaisuus lauantaina 6.6. klo 17.30 Ylämaan kirkossa, Kos-
kentie 1. Timo Rosqvist ja Sauli Ruskeepää.Säkkijärvijuhlan juhlamessu sunnuntaina 7.6. klo 10 Ylä-maan kirkossa. Saarna rovasti Jukka Lehtinen, liturgi rovas-ti Jouko Kyyrö ja kanttori Sauli Ruskeepää. Messussa esiintyy Ylämaan kirkkokuoro johtaja-naan Johanna Sientola.Juhannusjuhla perjantaina 19.6. klo 18 alkaen Kesäran-nassa, Jänheentie 300. Lipun-nosto, klo 18.30 Kansanlaulu-kirkko ja noin klo 20 kokko. Mahdollisuus paistaa omia makkaroita.Kappalainen helena vartiaisen ja Minna koistisen lähtöjuh-la sunnuntai 28.6. Joutsenossa. Messu klo 10 Joutsenon kirkos-sa, Penttiläntie 1. Messun jäl-keen juhla seurakuntakeskuk-sessa, Penttiläntie 5.ylämaan kotiseutupäivän sa-najumalanpalvelus su 9.8. klo 10 Ylämaan kirkossa, Kosken-tie 1. Anni Paukkala ja Johanna Sientola. Jumalanpalveluksen jälkeen Ylämaan kotiseutupäi-vän Elojuhla Hujakkalan seuro-jen talolla. Perinnejumalanpalvelus 1960-luvun tapaan ja kirkkoherra Osmo Kontisen lähtöjuhla sun-nuntai 16.8. klo 10 alk. Jout-senon kirkossa, Penttiläntie 1. Messun jälkeen juhlatilaisuus ja tarjoilua.
Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntien kesä 2015
MONELTA ON ehkä jäänyt huo-maamatta viereisen kuvan muistokivi Laitilan hautaus-maalla. Se sijaitsee kirkosta sankarihaudalle johtavan käy-tävän varrella, vasemmalla, tuhkapensasaidan ja kukkien ympäröimänä.
Muistokivellä lepää Laiti-lan seurakunnan ja Laitila-Nui-jamaan ystävyystoimikunnan laskema kukkalaite talvisodan päättymisen 75-vuotisjuhlassa 13.3.2015.
Nuijamaan seurakunta pys-tytti muistokiven yli 40 vuot-ta sitten, 1970-luvun alkupuo-lella, niiden 33 nuijamaalaisen muistoksi, jotka menehtyivät evakossaoloaikana Laitilassa esimerkiksi sairauksiin tai hen-kisiin kärsimyksiin. Osa heistä on haudattu Laitilan multiin.
Satojen nuijamaalaisten evakkotaival pysähtyi kuukau-siksi Laitilaan, jolloin lukuisat laitilalaiset tarjosivat kodin ko-dittomille. Samalla solmittiin suhteita, jotka ovat kestäneet kymmeniä vuosia ja ulottuvat
aina näihin päiviin asti. Sekä Laitilan että Lappeen
seurakuntien ystävyystoimikun-nat vaalivat edelleen 75 vuoden takaisten tapahtumien muistoja ja niihin liittyviä perinteitä.
Kysymyksessä on eräänlai-
nen ”sivujuonne” sotavuosien valtavirrasta. Sen kokeneisiin tapahtuma jätti kuitenkin jäl-kensä: evakkotaival ei unohdu koskaan.
Seppo porkka
MUISTOJA EVAKOSTA
Muistokivessä on teksti ”Talvisodan evakkotaipaleella määränpäänsä saavut-taneiden nuijamaalaisten muistolle”. Evakossa menehtyneiden nimet on kaiverrettu kiveen.
Seppo Porkka
SAIMAAN SYÖPÄYHDISTYKSEN, Lappeenrannan seurakuntayh-tymän ja Armilan kuntoutuskes-kuksen saattohoitoyksikön (os. 4) yhteistyössä järjestämä su-ruryhmä alkaa 2.9. Sururyhmä kokoontuu syyskaudella viisi kertaa joka toinen viikko klo 17–18.30 Saimaan Syöpäyhdis-tyksen Lappeenrannan neuvon-
tapalvelun tiloissa, os. Kauppa-katu 40 D/ Maakuntagalleria.
Ryhmään ilmoittautumi-nen on nyt käynnissä ja päättyy 19.8. Ilmoittautua voi suoraan sururyhmän toiselle vetäjäl-le, Saimaan Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajalle, numeroon 0400 728 192. Hän kertoo tar-kemmin myös syksyn aikatau-
lusta. Neuvontahoitajan työpari-na toimii sairaalapappi.
Kahdeksan hengen sururyh-mä on tarkoitettu syöpään tai johonkin muuhun sairauteen kuolleen aikuisille läheisille. Omaisen tai ystävän kuolemasta on oltava aikaa vähintään kolme kuukautta. Osallistujia yhdistää kuoleman tuoma suru ja ryh-
män kautta saatava vertaistuki. Jokaista läsnäolijaa sitoo vaiti-olovelvollisuus.
MENETYKSESSÄ
Syksyn sururyhmään voi nyt ilmoittautua
ARMI AUTTAA
Mikä ihmeen lehmuspappi? KESÄLLÄ Lappeenrannassa, leh-musten kaupungissa, saattaa törmätä lehmuspappiin, joka liikkuu keskustan katuvilinäs-sä, istuu puistonpenkillä, osal-listuu välillä tapahtumiin ja on aina valmis palvelemaan kans-sakulkijoita heidän avuntarpeis-saan. Onpa kyseessä tien kysy-minen, kompastumisesta tullut haava tai juttuseuran tarve, leh-muspappi on käytettävissä.
Lehmuspapin tunnistaa par-haiten vaaleanvihreästä paidas-
ta ja rintamerkistä. Hänellä on myös reissuvihko (eli kaupun-gin ja seurakuntien esitteitä ja karttoja), sauva (sateenvarjo) sekä opetuslapsen mieli. Ylei-sesti ottaen lehmuspapin varus-tus on raamatullisen ohjeistuk-sen tapaan yksinkertainen.
Itse asiassa lehmuspappi ei välttämättä edes ole pappi. Heitä on nimittäin monta edus-taen erilaisia seurakuntatyön ammattilaisia, kuten pappe-ja, diakoneja ja nuorisotyönoh-
jaajia. Yhteistä kaikille on, että jokainen tehtävään ryhtynyt viettää haluamansa pituisen rupeaman päivästään kohda-ten elämää sellaisena kuin se tulee vastaan kaupungin kes-kustan kaduilla ja puistois-sa.
Lehmuspapilla on kän-nykkä, jonka puhelinnu-mero on 040 3126 506. Hänet saattaa nähdä kau-pungilla 8.6. alkaen aina elokuun puoliväliin asti.
Talvisodan jäljet
Sanna Krook
Onko kipua niskassa tai selässä?Onko turvotusta jaloissa?Stressaako, väsyttääkö?Onko tiedossa tekonivelleikkaus?Onko alaraajoissa ongelmia?Siinä tapauksessaparas tulla kunnon hoitoon!
Tietäjänkatu 2 53100 Lappeenranta
Varaa aika helposti netissä!www.fysiowire.fMeillä voit käyttää/maksaa Omaishoitajien palveluseteleillä.
Kävelykeppi,nelijalkainen
28,-
Family Center , Hyrymäenkatu 2,53550 Lappeenranta, puh. 010 505 4600 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16 www.hobbitti.f
159,-
Ora rollaattorishampanja
Hyvän Olon matkat Fuengirolaan, Espanjan aurinkorannikolle
Kun matkustaminen
vaatii erityis-järjestelyitä
Viikon matka alk. 1195 €/hlö10 hlön tilausryhmälle matka sovitusti.
Bienvenidos a Costa del Sol!
Loistavaa palautetta saaneet Hyvän Olon matkat onsuunniteltu erityisesti senioreiden tarpeisiin.Matkoilla on mukana Fysio-Eskolan fysioterapeutti.
Lisätiedot ja varaukset: Vastuullinen matkanjärjestäjä MatkaVekka Lappeenranta 0201204332- voit lähteä yksin, mutta matkalla et ole yksin!
Helppoa ja turvallista!Henkilökohtaiset hoidot, ohjatutaamulenkit, venyttelyrentoutus-ryhmät, ohjausta, neuvontaa,yhteinen illallinen ja retkipäivä.
19.-26.9.2015 ja3.-10.10.2015Suorat Finnair lennot Helsinki - Malaga Kuljetus Lappeenrannasta Helsinkiinjärjestyy. Apua myös lentokentälläliikkumisessa.
www.suomenkotileipomo.f
Kalervonkatu 63, 53100 Lappeenrantap. 05 451 7291Kahvio avoinna ma-pe 6.30-17.00
Harapaisentie 7, 53500 Lappeenrantap. 044 705 2892Avoinna ma-pe 7.00-15.00
Kontiontie 2 a(Karjalantien ja Hakalin kadun kulma),53300 Lappeenrantap. 050 381 4915Avoinna ma-pe 7-15
Standertskjöldinkatu 2,53200 Lappeenranta,Vanha kaukaan Teboilp. 050 593 3705Avoinna ma-pe 6.30-16.00la useimmiten auki
Yksilöllistä, jokaiselle asiakkaalleräätälöityä palvelua.Avustus- ja hoivapalvelutPerus- ja lääkehoitoAsiointipalvelu
Avustus ja HoivaTuija OyKangastuvankatu 8 as. 553500 LAPPEENRANTA
05 3496 [email protected]
• Lasten fysioterapia• Neurologinen fysioterapia• Ikääntyvien fysioterapia• Vauvahieronta • Hieronta • Koti- käynnit
0400 658 292Avoinna sopimuksen mukaan
www.ensiaskel.f Ainonkatu 31, Lappeenranta
KOTISIIVOUSJATKUVALLA SOPIMUKSELLA
TAI KERTALUONTOISESTIKotisiivous voidaan sopia tapahtuvaksiviikoittain, kerran kahdessa viikossa,
kuukausittain tai muutoin sovituin aikavälein.Kotisiivous voi olla myös kertaluontoista.
Siivouksen ajankohta sovitaan aikataulujesi mukaan – toimimme joustavasti.
Kotipellonkatu 13, Lappeenranta Puh. 050 330 3878
Harjukatu 34 B 12, 53300 Lappeenranta
Soita 044 208 [email protected]
- hoivapalvelu kotiin- asiointiapu- virkistys- muisti- kuntoutus
- kristilliset arvot- palvelu- seteli- yrittäjä
Persoonallinenpikkuputiikki
Oksasenkatu 8p. 451 2195
1110
SeurakuntatervehdyS kesäkuu 2015Paikallista
antti O. arposen muistolleTieTokirjailija, toimittaja antti Olavi arponen menehtyi syövän uuvuttamana 30.3.2015. Hän oli syntynyt Sippolassa 3.5.1950.
Antti oli monen maallisen toimen ihminen: järjestömies, ur-heilutietäjä, kunnallispoliitikko, kirjailija, urheiluseura-aktiivi, historioitsija ja perheenisä. Ehkä kaikkein lähimpänä hänen in-tohimoaan kirjoittamiseen oli urheiluhistorioitsijan työ, jota hän jatkoi eläkkeelläkin.
Urheiluhistorioitsijana Antti O. oli hyvin tuottelias. Hän ehti kirjoittaa elämänsä aikana 67 urheiluaiheista kirjaa joko yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Antti palkittiin monilla Urheilukir-ja -palkinnoilla ahkerasta ja asiantuntevasta työstään. Viimeisin niistä oli Urheilutoimittajain Liiton Antille myöntämä Elämän työ -palkinto, jonka hän sai vain muutama päivä ennen poisme-noaan.
Kunnallispoliitikon uran Antti aloitti 1990-luvulla Taipalsaa-rella, josta siirtyi Lappeenrantaan 1997. Hän vaikutti lähes 15 vuotta kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Seurakunnan luottamuselimissä Antti edusti yhteisen kirkkoneuvoston jä-senenä 2003–2006, seurakuntaneuvoston varajäsenenä 2011–2014 ja Seurakuntatervehdys -lehden toimitusneuvostossa syksystä 2012 tammikuuhun 2015. Hän kirjoitti myös vuonna 2013 ilmestyneen Lappeenrannan seurakunnan 100-vuotishis-toriikin, Vuosisata uskoen – toivoen – rakastaen.
Antti oli yksi nopeimpia tuntemiani toimittajia. Kun muut vielä virittelivät papereitaan ja koneitaan kilpailupaikalla, hä-nellä oli juttu jo valmiina.
Neljä ja puoli vuotta kestäneestä sairaudestaan Antti kertoi hyvin avoimesti ja halusi siten välittyvän tiedon hyödyttävän muita vastaavassa elämäntilanteessa eläviä. Antti oli muutenkin mutkaton ja reilu kaveri ihmisiä kohtaan: hän kuunteli.
Anttia jäivät kaipaamaan Merja-vaimo, lapset ja lastenlapset, muut läheiset sekä suuri joukko toimittajakavereita ja ystäviä.
Keijo MartiKainen
Keijo Martikainen (oik.) luovutti Antti O. Arposelle Urheilutoimitta-jain Liiton myöntämän Elämän työ -palkinnon vain muutama päivä ennen hänen poismenoaan.
Merja Arponen
kaupunki kouluttaa toistakym-mentä nuorta oppaiksi, jotka liikkuvat seitsemänä päivänä viikossa ympäri Lappeenrantaa tarjoamassa apua ja neuvoja elo-kuun loppuun asti.
Sähköpyörät eivät valikoitu-neet kesäoppaiden kulkuneu-voksi sattumalta.
– Lappeenranta on tunnettu Saimaasta, Venäjän läheisyydes-tä ja mukavista ihmisistä, sanoo kaupungin matkailuneuvonta-koordinaattori tuula Paakko-nen sanoo.
– Sen lisäksi Lappeenranta on juuri valittu vuoden 2015 pyöräilykunnaksi, ja kaupungin strategian keskeisenä tavoittee-na on pyöräilyn edistäminen ja päästöjen vähentäminen, Paak-konen jatkaa.
Kesä-Lappeenrannasta naut-timinen ei vaadi suuria inves-tointeja. Kattavan pyöräilyreit-tiverkoston lisäksi kaupunki tarjoaa pienen budjetin matkus-tajille muun muassa vaelluksia, melontaa, liikennepuistoajelua sekä käyntiä Hiekkalinnassa.
– Hiekkalinnan tämän vuo-den teemana on ”Heros” – san-karit, ja luvassa on sankareita ja sankaritarinoita niin saduista kuin tosielämästäkin, Paakko-nen kertoo.
– Hiekkalinnalle pääsee käte-västi kaupunkia kiertävällä ka-tujunalla.
Ei mikä tahansa järviLappeenrantalaisten kannattaa olla todella ylpeitä Saimaasta. Yhdysvaltalainen Wall Street Journal -lehti nimittäin rankka-
si Saimaan viime kesänä maail-man viiden vaikuttavimman jär-ven joukkoon.
Paakkosen mukaan elämä siirtyy kesäisin Saimaan rannal-le, satamaan ja saaristoon.
– Kaikki pääsevät nauttimaan vedestä, sillä satamasta lähtee risteilyjä Saimaalle, kanavalle ja aina Viipuriin asti. Veneitä voi vuokrata myös omaan käyttöön ja lähisaarissa on hyviä leiri- ja nuotiopaikkoja.
– Vedestä ja auringonotosta voi nauttia myös lähes keskellä kaupunkia sijaitsevassa Mylly-saaren uimalassa.
Kulttuuria vanhassa miljöössä Paikkakuntalaisille vilkas raja ja kaupunkikuvaan kuuluva venä-jän kieli ovat arkea. Sen sijaan muualta tulevalle raja on ekso-tiikkaa.
Paakkonen kehottaa histo-riasta kiinnostuneita suuntaa-maan vanhaan Lappeenrantaan eli Linnoitukseen, johon Lap-peenrannan kaupunki perustet-tiin vuonna 1649.
– Linnoitus on jo itsessään lo-puttoman mielenkiintoinen mu-seoineen, portteineen ja muku-lakivikatuineen, hän sanoo.
– Uuteen kukoistukseen kun-nostettu Kehruuhuone tuo tar-jontaan lisäväriä, sillä nyt meillä on keskellä vanhaa kaupunkia tilat, joissa voi järjestää konsert-
teja, teatteri- ja runoiltoja, tans-seja ja seminaareja.
Linnoituksessa sijaitseva ke-säteatteri täydentää Kehruu-huoneen tapahtumia. Teatteri-esityksiä tarjoaa myös keskellä kaupunkia oleva Tasihin talo pi-hapiireineen. Tänä kesänä pihal-la esitetään kolme näytelmää, kaksi lapsille ja yksi aikuisille.
Opastettuja kierroksia ja piipahdus vanhaan raatihuoneeseen Mikäli Lappeenrannasta halu-aa saada tarkempaa tietoa, kan-nattaa osallistua opastetuille kaupunkikierroksille, joille voi mennä ilman ennakkoilmoittau-tumista.
– Kierroksia vetävät koulute-tut oppaat kolmella eri kielellä eli suomeksi, englanniksi ja ve-näjäksi, Paakkonen kertoo.
Hän haluaa muistuttaa vielä yhdestä ainutlaatuisesta ra-kennuksesta. Lappeenrantaan vuonna 1829 valmistunut raati-huone on Suomen vanhin pui-nen raatihuone.
– 1800-luvun alussa julkiset rakennukset piti rakentaa ki-vestä, mutta Lappeenrannalla ei ollut siihen varaa, Paakkonen kertoo.
– Niinpä köyhä kaupunki sai erikoisluvan puiseen yksiker-roksiseen raatihuoneeseen.
Normaalisti raatihuone on kaupungin juhla- ja edustustila, mutta tänä kesänä se avaa oven-sa myös yleisölle. Raatihuoneel-le pääsee tutustumaan pienes-tä maksusta 6.6., 21.–25.7. ja 28.7.–1.8. klo 11–15.
Marjatta Kupias
Lisätietoawww.gosaimaa.com www.visitlappeenranta.fi
aaMukaHVilla
lappeenranta on kaiken ikäisten kesäkaupunki
Tuula Paakkonen iloitsee Lap-peenrannan matkailuinfon uusista tiloista toukokuus-sa avatussa kauppakeskus Iso Kristiinas-sa. Kesällä matkailijoita palvelee myös Hiekkalinnan infopiste.
jÄÄHYVÄiSeT
Marjatta Kupias
Lappeenrannassa voi kesäaikaan törmätä seurakuntien lehmuspapin lisäksi myös sähköpyörillä kulkeviin kaupunkioppaisiin.
”Uuteen kukoistukseen kunnostettu Kehruuhuone tuo tarjontaan lisäväriä.”
tuula paaKKonen
sEURaaVa sEURakUNtatERVEHDYs Syksyn saapuessa seurakunnat tarjoavat jälleen mielenkiintoi-sen lukupaketin paikkakuntalaisille, kun tämän vuoden neljäs Seurakuntatervehdys ilmestyy tiistaina 8.9.2015. Syysnumerossa tutustutaan esimerkiksi erityisnuorisotyönoh-jaajan työpäivään, kerrotaan loppusuoralle edenneestä verkko-hankkeesta ja katsastetaan seurakuntayhtymän talouden tila ja kirkollisverojen käyttö.Tiedotuslehden näköisversion löydät Lappeenrannan seurakun-tayhtymän verkkosivuilta, www.lappeenrannanseurakunnat.fi/seurakuntatervehdys. Samassa osoitteessa voit lukea myös aiem-min julkaistuja numeroita.
Seuraathan lehteä myös Facebookissa, www.facebook.com/seurakuntatervehdys. Tämän kesänumeron risut ja ruusut voit lä-hettää toimitussihteeri Marinella Ruudulle, [email protected].
Siunattua kesää!
12