Sisältö A

1. Klubin toiminta vuosina 1988 – 20102. Aikaisemmat klubityöt3. Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapa4. Mitä se SLOW on ?5. Työn rajaaminen6. Testaus7. ?8. Lopputulos9. Arviointi työn onnistumisesta ja jatkotoimenpiteet

sisällöksi hahmoteltiin: B kansilehti SLOWn esittely, SLOW-ajattelu, ja miten klubimme on tullut tähän asti,

miten työ on edennyt (Eila, Herkko) kysymykset ja niitä tukevat avaukset (Markus) kyselyn käyttötarkoitukset, hyödyntämistavat (Matti?) testit (Teuvo) vinkit (jokainen meistä voi keräillä omia vinkkejään) loppulausuma (?)

SLOW

HYVÄ TYOJA ELÄMÄ

VELTTOILU

KIIREKIIRE

SLOWHOWSLOWHOW

1. Klubitoiminta vuosina 1998- 2010

Klubin toiminta alkoi Laatukeskuksen BM- klubien starttipäivästä 17.11.1998.

Klubiin on kuulunut monia aktiivisia kehittäjiä vuosien varrella.Tällä hetkellä klubin toiminassa ovat mukana:

Halonen, Anri, Finpro ryHonko, Eila, TikkurilaKaikkonen, Teuvo, Business Excellence FinlandKrekola, Leena, Kuuma kuntayhtymäLeskinen, Matti, SavioMeurman, Markus, LaatukeskusPesonen, Herkko, Mactive Oy

Klubi on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa.

2. Aikaisemmat klubityöt

Prosessien kehittämismalli ja BSC, klubien paras 2001Tulevaisuusprosessi toiminnan ohjauksessa, jäi keskenProsessimittarien kehittämismalli, klubien paras 2003Helmenkalastusta oppimisverkostoissa, 2005MuutoksenHallintaPeli, klubien paras 2006Eläimellistä menoa verkossa 2007, syyhyttä saunaanLohtua kiireestä kärsiville, 2009Vastuuta vai vastuutta? Mihin yksilonä voin vaikuttaa ? Testaa yhteiskuntavastuusi!, 2010

Kaikki klubityöt ovat ladattavissa BM Klubi Helsinki IV blogistahttp://bmhki4,blogspot.com

3. Taustaa työlle, prosessimainen toimintatapaKlubin työskentelystä on muodostunut selkeä prosessimalli, jota moudatimme myös tänä

vuonna. Tähän tulisi prosessimallin kuva.

Tämä työ paljon keskustelua ja pohtimista Slow- ilmiön selvittelemisessä. Tietoa on paljon saatavilla, mutta selkeän kuvan saaminen muodostui haastavaksi. Osatekijöitä oli paljon.

4. Mitä se SLOW on ?

Ohessa työn aikana esiintulleita”määritelmiä”:

hosuminen pois kerralla hyvin / kuntoon tehdään asiat nautiskellen keskitytään oleelliseen, ei hössätä annetaan tehdä rauhassa suunnitellaan hyvin, käytetään aikaa kunnioitetaan aikaa kuunnellaan, keskustellaan kiire pois vastuullisuus, kaiken takana ei voi olla raha, eikä tehokkuus

Mikä on se juju SLOWn takana: esimerkkinä ruokailu

o nykyään syödään ajatuksella ”tankataan” (FAST-ajattelu)o ennen vanhaan (SLOW-ajattelu) kunnioitettiin ruokaa, valmistettiin se

hitaasti, raaka-aineet valikoiden, tehtiin sopiva määrä, ei heitetty ruokaa pois, syötiin maistellen ja kommentoiden, nautittiin hyvästä ruoan mausta, nautittiin seurasta

toinen esimerkki matkustaminen (turismi):o nykyään mennään nopeasti, pitkälle kohdepaikkaan (se on mahdollista

nykyvälineillä), ollaan siellä hetki ja tullaan nopeasti poiso ennen vanhaan lähdettiin matkoille harkiten, käytiin ehkä vain kotimaassa,

lähiseuduilla, jouduttiin menemään hitaasti (laiva, juna, bussi), katselemaan matkan aikana ympärille, matkustaminen jo oli sitä lomaa tai turismia, opittiin paljon ympäristöstä

kolmas esimerkki työn tekeminen (työ voi olla kotityötä tai työtä organisaatiossa, ”töissä”):

o kotityötä voi tehdä harkiten, omalla nopeudella ja omalla tavalla, suunnitellen, keskeyttäen ja jatkaen, oivaltaen parempia tapoja tehdä, kysyen muilta

o omassa remppatyössä vain sinä itse tiedät, miten hyvin työ tuli tehtyä – esim. ikkunan pokien maalaus, ne menevät peitelautojen peittoon, miten hyvin maalaus tuli tehtyä, vain sinä tiedät sen ja voit nauttia hyvin tehdystä työstä

o organisaatiotyössä (onko se FAST-työtä?) aina joku on viisaampi kuin sinä, työ annetaan ja aikataulu myös, teet käskettynä, haluaisit tehdä omalla tavallasi, hyvin, omalla ripeydellä – se ei käy, mitä, miten ja aikataulu ovat annettuja tekijöitä, ei tarvitse tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, riittää kun tekee riittävän hyvin, kunhan primääritarkoitus saadaan aikaan (esim raportti: ei sen tarvitse olla hyvän näköinen, riittää, kun siinä on pari keskeistä asiaa)

johtopäätös, yllä olevissa vilahtelee sanoja:o FAST = nopeasti, tehokkaasti, tärkeintä on lopputulos, pelkistetty tarkoitus, ei

tekemineno SLOW = hitaasti, nautiskellen, omalla nopeudella, havainnoiden, oppien,

harkiten, tärkeintä on tekeminen ja myöskin hyvä tai parempi lopputulos

Pohdittaessa SLOW-ilmiön määritelmiä todettiin, että ilmiöllä on selkeä yhteys hyvän johtamisen kriteereihin.

Päädyttiin siihen, että SLOW on selvittämisen arvoinen ja siitä saatava hyöty.

Kehittyminen SLOW-ajatteluun

C:\A2011\BM\Kehherkko.pesonen@kolumbus.fi ©

0500-6377215.4.2011

Valtakunnan tasolla, ”maan tapa”, kulttuuri

Toimialalla

Omassa työorgani-saatiossa

Asuinpiirissä

Perheen tasolla

Yksilö yksin,omissa

puuhissaan

Tännevoi yksilövähitellenuittaaSLOW-ajatuksia !

Kuka voisikäynnistääSLOW-ajattelunkehittymisentuonne ?

helppoa

vaikeutuu

vaikeata

YksilönmahdollisuusvaikuttaaSLOW-ajattelunjuurtumiseen

Vinkit SLOW-ajattelu toteuttamiseksi:Ohessa ajatuksia eri tasoilla, siis noissa asioissa voit toteuttaa SLOW-ajattelua

1. Itse, omassa toiminnassa autolla ajo ruoan laitto, syöminen omassa työhuoneessa ikkunan pokien maalaamisessa

2. Perhepiirissä matkustaminen illanvietto yhdessä lätkämatsiin

3. Taloyhtiössä, asumisyhteisössä talkoot + tarjoilu as.oy:n kokoukset tervehtiminen, small talk kaupassa käynti

4. Työpaikalla, oma tiimi, ryhmä keskustelut visiosta, tavoitteista ymv työtavat, säännöt työajan ulkopuolella tapaaminen

5. Työpaikalla, yhtiötasolla kokoukset, viikkopalaverit visioiden ym ymmärtäminen hyvinvointiin liittyvät kysymykset kiire, tekemättömät työt, anna aikaa suunnitella ja toteuttaa

6. Toimialalla (esim IT-ala) kilpailun voittaminen SLOW-ajatuksilla kiireen poistaminen, ajan arvostaminen tehdään hyvin, ei nopeasti, alan nosto

7. Valtion (Suomen) tasolla keskitytään oleelliseen (esim. tulot miinus menot = velkaa) tehdään suunnitelma ja toteutetaan se hyvän olon aikaansaaminen halukkaille, yhteisöllisyys

5, Työn rajaaminen

Tutustuttuamme eri slow-osa-alueisiin totesimme, että kaikilla oli yhteisiä piirteitä.Teimme niistä seuraavan yhteenvedon:

- Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys- Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen- Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin- Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään

tapaan toimia- Työn /tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu- Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt- Onnistuneet kokemukset- Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta- Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys- Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja

palautumiselle

Kun työtyytyväisyyden ja työelämässä koetun yleisen hyvinvoinnin taustalla on tiettyjä yksilöön, organisaatioon ja johtamiseen, päädyimme vertaamaan näitä yhteisiä piirteitä IIP- standardin kriteereihin.Investors in People ( IIP ) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli, jonka tarkoituksena on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään. IIP- sertifikaatti on merkki hyvästä johtamisesta ja siitä, että henkilöstöön panostatetaan ja kuunnellaan.

Samoja asioita olivat esiintymisjärjestyksessä:- onnistuneet kokemukset ( 23 kertaa)- avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys ( 20 kertaa)- työn/tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu ( 19 kertaa)- riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta ( 16 kertaa)- myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen ( 16 kertaa)- keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään

tapaan toimia ( 10 kertaa)- hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt( 8 kertaa)- ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin ( 3 kertaa)- terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja

palautumiselle ( 3 kertaa)- eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys ( 2 kertaa)

Näistä muodostettiin kysymyssarja, joka päätettiin testata.

6. Testaus

7. ??

8. Lopputulos

9. Arviointi työn onnistumisesta ja jatkotoimenpiteet