1S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku12.5.2016

Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa

Tutkimus perustoimeentulotuen Kela-siirron merkityksestä sosiaalityön asiakkaiden saamaan palveluun

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 2

Tämä esityksen sisältö• Sosiaalityön asiakkaiden näkemyksiä palveluista• Aktivointipolitiikan laajentuminen• Sosiaalityö ja sosiaalihuolto muutoksessa• Miten perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat ohjautuvat

sosiaalityön palveluihin Kela-siirron jälkeen?• Tutkimuksen johtopäätökset• Lisätietoja

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 312.5.2016

Asiakkaiden asema ja odotukset

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 4

Asiakkaat eivät aina saavuta helposti sosiaalityötä• Sosiaalityö ei läheskään aina tavoita kaikkein heikoimmassa

asemassa olevia ihmisiä, jotka tarvitsisivat palveluita.• Asiakkaaksi tulon käytännöt ovat varsin monimutkaisia ja

tietoa on vaikea saada. Asiakkaat esimerkiksi kyselevät usein tietoja etuuksista toisiltaan.

• Useimmiten sosiaalityöhön pääseminen edellyttää asiakkaan omaa aktiivisuutta.

• Kolmannen sektorin tarjoama apu, kuten vertaistuki ja leipäjonot, on osittain korvannut sosiaalityöltä haettua tukea.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 5

Asiakkaat toivovat vaivattomasti lähestyttäviä palveluita ja välittämistä• Asiakkaiden näkökulmasta onnistuneen palvelun osatekijöitä

ovat – oma pitkäaikainen työntekijä– yhteydenoton helppous– matala kynnys palveluun pääsemiseksi– mutkaton palvelu, vältetään byrokratiaa sekä asioiden ja

asiakkaan siirtämistä muille viranomaisille– ennustettavasti maksettavat etuudet– läpinäkyvä päätöksenteko

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 6

Perustoimeentulotuen Kela-siirto lisää tasapuolisuutta mutta voi johtaa vaikeuteen löytää oikeaa palvelua• Asiakkaat odottavat Kela-siirron lisäävän tuen hakijoiden

tasapuolista kohtelua palvelussa.• Asiakkaat odottavat, että perustoimeentulotuen siirtäminen

Kelan vastuulle vähentää tuen hakemiseen liittynyttä häpeää.• Asiakkaat odottavat siirron edistävän päätösten ja

perustoimeentulotuen maksamisen ennustettavuutta.• Jäykät toimintatavat ja kaavamaiset tulkinnat tukien

myöntämisessä saattavat johtaa asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun perustoimeentulotukea alennetaan kaavamaisesti, jos asiakas kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapalvelusta.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 712.5.2016

Aktivointipolitiikan laajentuminen

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 8

Aktivoinnin näkökulma vahvistunut

• Työllistymistä edistävät palvelut ovat nykyisin laaja kokonaisuus kunnissa

• Sosiaalityössä painottuvat aktiivitoimet ja toimeentulotukityö • Kuntouttavan työtoiminnan volyymi on kasvanut,

toimintamuodot ovat monipuolistuneet, myös ”säilyttävää” toimintaa

• Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen suhde on vielä epäselvä

• Työttömien aktivointi ja työllistäminen ovat keskeisiä tehtäviä myös kolmannella sektorilla

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 912.5.2016

Sosiaalityö ja sosiaalihuolto muutoksessa

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 10

Sosiaalityö hakee paikkaansa 1/2• Vain osa tuesta ja sen tarvitsijoista kohtaa, tai kohtaaminen

on ohutta, esimerkiksi toimeentulotukivajeen hoitamista. Osa asiakkaista syrjäytyy sosiaalityön palveluista tai jäävät pyörimään pohjimmaisiin järjestelmiin. Palveluja on, mutta ongelmana on saada asiakkaalle oikeat palvelut.

• Sosiaalityöllä on vaikeuksia kohdentaa toimintaansa. Tämä liittyy oman roolin löytämiseen toimijana, monenlaisten ja -tasoisten ongelmien olemassaolosta ja yhteistyökuvioiden selkiytymättömyydestä. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi organisaatioihin liittyvät rakenteet, johtaminen sekä työntekijöiden vapausasteiden puute työnsä suuntaamisessa.

jatkuu

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 11

Sosiaalityö hakee paikkansa 2/2• Toimistokeskeisyydestä halutaan irti, mutta jalkautumiselle ei

ole luotu sisältöjä. Sosiaalityössä on jääty odottamaan, mitä Kela-siirto tuo tullessaan. Sosiaalityön sisällölle, menetelmille työtavalle on suuri kehittämistarve.

• Sosiaalityö on kunnissa järjestetty hyvin eri tavoin. Tarpeiden arviointiin on lukuisia erilaisia malleja/tapoja, eivätkä ne aina ole kovin systemaattisia. Asiakkaiden ohjaus toimeentulotuen ja sosiaalityön välillä vaihtelee.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 12

Sosiaalityö hoitaa työttömyyden seurauksia 1/2• Sosiaalityössä pyritään tukemaan yksilöitä olemassa olevissa

olosuhteissa, ei muuttamaan sosiaalisia ongelmia aiheuttavia rakenteita.

• Sosiaalityö reagoi asiakkaiden erilaisiin ja yllättäviin tilanteisiin korjaavasti. Esimerkiksi työttömyyden seurauksia hoidetaan aktivointitoimenpiteillä. Tavoitteelliseen työskentelyyn ja ratkaisujen hakemiseen asiakkaille on niukalti edellytyksiä.

• Sosiaalityön johto seuraa toimeentulotuen käsittelyaikoja, asiakasmääriä, kustannuksia ja kuntakohtaisia tietoja työmarkkinatuen saajista.

jatkuu

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 13

Sosiaalityö hoitaa työttömyyden seurauksia 2/2• Sosiaalityön aika ja resurssit eivät riitä uusien työmuotojen

suunnitteluun ja toteuttamiseen (jalkautuva työ, rakenteellinen sosiaalityö), joilla seurausten sijaan voitaisiin pureutua ongelmien syihin.

• Kolmas sektori on ottanut vastaan sosiaalityöltä viimesijaisuuteen liittyviä tehtäviä, kuten välittömän avun tarjoamisen köyhille.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 1412.5.2016

Miten perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat ohjautuvat sosiaalityön palveluihin Kela-siirron jälkeen?

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 15

Tilanteet, joissa toimeentulotuen asiakkaat voivat tarvita sosiaalityön palvelua• Perustoimeentulotuki ei riitä asiakkaan taloustilanteen

korjaamiseen. Asiakkaalla voi olla myös täydentävän ja/tai ehkäisevän toimeentulotuen tarvetta.

• Asiakkaan perustoimeentulotukea alennetaan esimerkiksi työstä kieltäytymisen vuoksi, jolloin tuen tarve kasvaa.

• Asiakkaalla on kiireellisen toimeentulotuen tarve. Kiireellisen tuen tarpeeseen johtuvat syyt on aina hyvä selvittää asiakaskohtaisesti.

• Kelan virkailija tunnistaa asiakkaalla olevan sosiaalityön tarvetta. Asiakas on ohjattava kunnan sosiaalityön palveluun.

• Asiakas tunnistaa itse sosiaalityön tarpeensa. Asiakas hakeutuu kunnan palveluohjeiden mukaisesti sosiaalityön palveluun tai tarvearviointiin.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 16

Asiakkaan ohjaaminen sosiaalityön palveluun• Kunnissa on vielä epäselvyyttä siitä, miten asiakkaat ohjataan

Kelasta sosiaalityön palveluihin. Tutkimushetkellä yhteisiä käytäntöjä kuntien ja Kelan välillä ei oltu vielä tehty.

• Huolta on herännyt siitä, lisääntyykö asiakkaiden putoaminen palveluiden väliin, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan. Osa toimeentulotuen asiakkaista ei välttämättä enää asioi sosiaalityössä, vaikka siihen olisi tarve.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 1712.5.2016

Tutkimuksen johtopäätökset

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 18

Sosiaalipalveluita on uudistettava asiakkaiden ehdoilla• Toimeentulotuen Kela-siirto edellyttää sosiaalityön uudistumista• Palvelujen käyttäjillä on kokemusta, tietoa ja näkökulmia, jotka

pitäisi ottaa lähtökohdaksi uudistuksia suunniteltaessa– esim. asiakasraadit, kolmas sektori vahvemmin mukaan

• Palvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi– työmarkkinoille siirtyminen ei voi olla ainoa tavoite– sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuodot– vertaistuki kolmannella sektorilla

• Asiakaslähtöisyys on osoitettava läpi kunnallisen sosiaalihuollon. Prosessit on kuvattava palvelulupauksena, jonka toteutumista seurataan kunnan hyvinvointikertomuksessa.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 19

Sosiaalityön yhteistyörakenteiden uudistaminen• Sosiaalihuoltolain (2014) mukaista tarvearviointia on kehitettävä

niin, että arviointi tehdään asiakkaiden tarpeiden perusteella, ei organisaation asiantuntijuuden perusteella. Sen vuoksi tarpeiden arviointia ei voi tehdä vain yhden ammattikunnan toimesta vaan tarvitaan eri ammattikunnista koostuneet asiantuntijat. Tarvearvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemiseen on luotava yhtenäiset käytännöt.

• Työllisyyspalvelujen yhteys sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluihin on varmistettava myös jatkossa palvelurakenteiden muuttuessa.

• Palveluissa on irtauduttava sektorilähtöisyydestä ja organisaatiokeskeisyydestä– sisällöllinen yhteistyö työllisyyspalvelujen, terveyspalvelujen, kolmannen

sektorin yms. kanssa

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 20

Vaikuttavat sosiaalityön menetelmät• Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on kehitettävä

sosiaalityön välineeksi – asiakkaan kohtaaminen ja palvelutarvearvio– yhdistäminen muihin palveluihin – jalkautuvan työn kehittäminen

• Sosiaalityön on tuotava esille sen tehtävät yhteiskunnallisena toimijana. Sosiaalityön tehtävät eriarvoisuuden poistamisessa, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa ja yhteiskuntarauhan turvaamisessa on tuotava esille.

• Kunnissa on osoitettava selkeät resurssit sosiaalityössä tapahtuvaan ja muuhun sosiaalisten ongelmien poistamiseen tähtäävään työhön.

• Vaikuttavuustiedon kerääminen on integroitava sosiaalityön asiakasprosessiin tietojärjestelmien kautta.

• Suoriteperustaisen seurannan ohella tarvitaan myös muunlaista seuranta- ja arviointitietoa.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 21

Mikä tutkimus?• THL tutki sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja

etuuksien tilannetta kunnissa ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2015-2016.

• Tutkimuksessa koottiin tietoa palvelujen käyttäjiltä, sosiaalityön ammattilaisilta ja esimiehiltä sekä kolmannen sektorin toimijoilta.

• Tutkimuksen kohteena olivat:– aikuissosiaalityön rakenteet– sosiaalityön orientaatio, menetelmät ja yhteiskunnallinen tehtävä– työttömien aktivoinnin organisointi ja suhde sosiaalityöhön– kolmannen sektorin asema

• Hankkeen toinen osa tehdään, kun perustoimeentulotuen Kela-siirto on toteutunut vuosina 2017-2018.

12.5.2016

S. Blomgren, J. Karjalainen, P. Karjalainen, M. Kivipelto, P. Saikkonen, P. Saikku 22

Lisätietoja:Lähde:

Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto, Paula Saikkonen ja Peppi Saikku. Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 4/2016. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-647-6 (painettu). ISBN 978-952-302-648-3 (verkko)

Lisätiedot:

Minna Kivipelto Pekka Karjalainentutkimuspäällikkö erikoistutkijaTHL THLpuh. 029 524 7760 puh. 029 524 7055etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi

Aiheesta aikaisemmin:

Kuntien huolehdittava paljon apua tarvitsevien palveluista toimeentulotuen Kela-siirrossa (THL:n tiedote 18.1.2016)

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan – miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? (Päätösten tueksi -julkaisu 1/2016, 18.1.2016)

12.5.2016