suomen joogaliitto ry...kriya-käsite tulee esiin patanjalin joogasutran toisen kirjan, sadhana...

SUOMEN JOOGALIITTO ry

OHJAAJAKIRJE 1/2020

kriyajooga – toiminnan laatu

Ohjaajakirje 1/2020 2

SISÄLLYS

Hyvät lukijat! Sinikka Tala 3

Kriya – joogatoiminnan suunta Märta Heikinheimo 4

Kriyajooga Marja Kuismin 7

Kriyajooga – tietoinen toiminta kutsuu muutokseen Antti Mäkipää 9

JOOGAHARJOITUS:

Joogamudra Anna Solin 11

JOOGAFILOSOFIA MATKASAUVANA

Samadhi Patanjalin Yoga-sutrassa Måns Broo 14

Jooganopettajiksi SJL® valmistuneet Koulutustoimikunta 18

Jooganopettajan kurssimuistio Koulutustoimikunta 19

Ohjaajakirjeen kirjoitukset ovat kunkin kirjoittajan oma näkemys asiasta, ei välttämättä sama

kuin Joogaliiton kanta.

OHJAAJAKIRJERYHMÄ:

Berit Pystynen, Espoo, [email protected], puh. 050 3508 943

Sinikka Tala, Seinäjoki, [email protected], puh. 040 0903 849

Marja Virmajoki-Tyrväinen, Joensuu, [email protected], puh. 050 3417 689

Ohjaajakirje 2/2020, teemana asanaharjoitus, ilmestyy joulukuussa.

Siihen tarkoitettu aineisto lähetetään ohjaajakirjeryhmälle 15.10.2020 mennessä.

Ohjaajakirje finns också på svenska.

Du hittar Ledarbladet på joogaliitto.fi > Intra (tunnus: ohjaajat, salasana: joogaliitto).

3 Ohjaajakirje 1/2020

Hyvät lukijat!

Kriyajooga on tämän kirjeen teema. Kirjoittajilla on ollut aikaa kypsytellä aihetta rauhassa,

näkemykset heijastavat pitkäaikaisen joogakokemuksen ja monitasoisen pohdinnan

ulottuvuuksia.

Kriya-käsite tulee esiin Patanjalin joogasutran toisen kirjan, Sadhana pada, alussa. Kirjassa

kuvataan toimintaa, joka asteittain johtaa kohti samadhia, syvenevää tietoisuutta, ykseyttä,

olemisen tilaa. On monia sanoja, joilla sutran käsitteitä tulkitaan. Joogan harjoittajalle

ymmärrys avautuu vähä vähältä viitoittamalla käsitteitä erilaisin sanoin.

Kriyajooga merkitsee toiminnan joogaa. Siihen liitetään kolme osatekijää, joita eri

tulkinnoissa määritetään kuvaamaan toiminnan laatua tai asennetta, tai ne voidaan nähdä

harjoituksina sinänsä. Kriya-käsitettä käytetään kuvaamaan myös joogassa olevia

puhdistusmenetelmiä, jotka modernissa joogassa jäävät vähemmälle huomiolle.

Joogasutran tekstit on koottu noin pari tuhatta vuotta sitten kertyneestä perinteestä. Tekstejä

on tulkittu eri aikakausina peilaten niitä kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Joogaa pidetään

menetelmänä, jonka tavoite on auttaa ihmistä elämään tietoisempana, täydemmin ja

syvemmin toteuttamaan omia mahdollisuuksiaan, elämään sovussa itsensä ja ympäröivän

maailman kanssa. Jooga on elämää varten.

Miten kriyajoogan teema palvelee meitä tänä päivänä, olosuhteissa, jotka haastavat jälleen

tarkistamaan ja arvioimaan toimintaamme ja elämämme suuntaa? Tämä kirje tarjoaa kolme

erilaista näkökulmaa. Jokainen omalta osaltaan rikastuttaa tutkimustamme, omaa

ajatteluamme.

Joogatekstien opetus ja harjoitus liittyvät yhteen, ne avaavat toisiaan. Tässä kirjeessä

harjoituksen tavoitteena on joogamudra, jota valmistellaan edeten asteittain kohti asanan

tilaa, kunnioittaen harjoituksen rakennetta.

”Joogafilosofia matkasauvana” avaa meille samadhi-käsitettä, yhtä sisäisen tien kolmesta

osatekijästä, sen ilmenemistä Patanjalin joogasutrassa. Måns Broo on kirjoittanut tekstin

äidinkielellään ruotsiksi. Alkuperäinen teksti on nähtävissä Ledarbladetissa (kts. s. 2), jonka

käännöksistä vastaa suuren kiitoksen ansaitseva kääntäjäryhmä!

Lämmin kiitos kaikille ohjaajakirjeen kirjoittajille ja toimijoille sekä teille lukijoille!

Sinikka


Märta Heikinheimo

KRIYA – joogatoiminnan suunta

Joogan tarkoitus on Joogasutran mukaan levottoman mielen hiljentäminen. Tähän jokaisella

yksilöllä on oma valmiutensa. Joillekin harvoille riittää, että istuvat alas ja sulkevat silmänsä.

Meille muille antaa mm. Joogasutra erilaisia ohjeita sovellettaviksi kehityksemme eri

vaiheissa. Jooga opettaa kehittämään tietoisuutta, jotta voi elää kokonaisvaltaisemmin.

Kriyan tausta

Kriyasta puhutaan Joogasutran toisen luvun alussa, jossa annetaan kokonaisuus, perusta

ja työskentelyalue koko joogatoiminnalle. Yksityiskohtaisemman kuvan mielen hiljentämisen

monitahoisuudesta saadaan saman luvun lopussa ja kolmannen luvun alussa, missä

avataan ihmisenä olemisen kokonaisuutta valaiseva kahdeksanosainen tie.

Kriyajooga suomennetaan toiminnan joogaksi ja antaa mielestäni eräänlaisen johtolangan

koko elämälle. Tapani hahmottaa kriya tänään perustuu vuosien varrella luettuihin

joogateksteihin, kursseilla tarttuneisiin ajatuksiin ja omaan kokemukseeni. Jotta löytäisit

riittävän laajan kuvan aiheesta itsellesi, kehotan sinua tutustumaan siihen monipuolisesti.

Anna vähitellen kriyalle tilaa arkielämässäsi.

Miellän kriyan kokonaisuudeksi, johon liittyy kaikki mitä teemme tietoisuuden kehittämiseksi

oman joogamme parissa. Harjoituksen lisäksi tähän kuuluu opiskelu, jolla vähitellen pyritään

laajentamaan omaa käsitystä joogasta ja näkemään se olennaisena osana elämää. Tähän

liittyy kyky suhtautua elämän haasteisiin ja valmius tulla toimeen sekä kanssaihmisten että

itsensä kanssa. Koen joogan liittämisen arkeen peruskalliona ja uskon, että kaikki

joogatekstit on tarkoitettu asteittain omaksuttavaksi ja sovellettavaksi arkielämään. Kriya

opastaa antautumaan tekemiseensä kokonaisvaltaisesti ja olemaan läsnä siinä, missä

kulloinkin liikkuu, eli kehittämään tietoisuuttaan kaikkialla.

Kriyan sisältö

Tarkempi tutustuminen kriyaan alkaa sanskritinkielisten sanojen hahmottamisesta ja

liittämisestä omaan elämään. Kolme alaotsikkoa Tapas, Svadhyaya ja Ishvara-pranidhana


muodostavat kokonaisuuden. Oudot sanat voivat sekä inspiroida että vieraannuttaa. Ne

säilyvät työkaluina, kunnes niiden takana oleva merkitys alkaa liittyä omaan elämään.

Jokainen kriyan kolmesta alaotsikosta on sinällään itsetutkistelutehtävä. Tapas tarkoittaa

mm. motivaatiota, innostuneisuutta, eteenpäin vievää voimaa sekä paloa, joka saa

toimimaan. Svadhyaya ilmentää kykyä havainnoida ja tutkistella omaa käyttäytymistään eri

tilanteissa. Itsetutkistelu auttaa poistamaan tarpeetonta, tukeutumaan pysyvään ja

näkemään mahdollisuuksia muutokseen. Ishvara-pranidhana tarkoittaa kykyä suhtautua

tapahtuneeseen, hyväksyä oman keskeneräisyytensä, olemaan rehellisenä nykyhetkessä

ja ottamaan vastaan mitä elämä antaa odottamatta tiettyä tulosta. Se on ”kaiken jättämistä

Herran jalkojen juureen”. Etsi itsellesi lisää synonyymeja ja vivahteita sanskritinkielisten

sanojen takaa ja löydä vähitellen keino syventää omaa joogaasi sekä matolla että arjessa.

Kriya arkielämässä

Kriyan toimintaohje pätee kaikenlaisissa tilanteissa, tapahtumissa ja haasteissa.

Pintapuolisten tietojen ja taitojen kalastamisen sijaan se opastaa etenemään syvyys-

suunnassa sekä omalla joogamatolla että arjessa. Elämä antaa joka päivä tehtäviä ja

johdattaa monenlaisiin tilanteisiin työssä, perheen, suvun ja harrastusten parissa. Näihin

astumiseen jokaisella on ikiomat valmiutensa. Tehtävään tarttuminen on paljolti kiinni siitä,

millä intensiteetillä (tapas) kykenee juuri sillä hetkellä asennoitumaan asiaan ja kuinka

tietoisesti ottaa omat resurssinsa käyttöön (svadhyaya). Tapahtumaketjun lopputulos

(ishvara-pranidhana) ilmenee seurauksena omasta toiminnasta. Joskus toimintaansa voi

olla tyytyväinen ja toisinaan tuntee epäonnistuneensa. Kriya opettaa havaitsemaan, miten

suhtautuu kunkin tapahtumaketjun lopputulokseen tällä kertaa ja miten jatkaa tästä.

Joogaharjoitus etenee yleensä niin, että oma asenne alussa muovaa rytmin, sisällön ja

keskittymiskyvyn. Sitä mukaa kun itsetutkistelu syvenee, muuttuu myös harjoituksen laatu.

Oppii vähitellen ymmärtämään mikä vaikuttaa mihinkin ja näkee ketjun, eli toiminnan

suunnan. Voi kerätä kunkin tapahtumaketjun opetuksen talteen, lisätä se edellisiin,

hyväksyä itseään sellaisena, kun tässä vaiheessa on omalla matollaan ja kulkea tämän

kokemuksen rikastuttamana tietoisempana eteenpäin.


Yhteenveto

Alla olen yrittänyt tiivistää kriyan monisanaiset ja -vivahteiset selitykset ja asettanut ne

loogisesti etenevää prosessia kuvaavaan kaavioon. Tunnustan lainaavani Arvo Tavin

käyttämää mallia vuosien takaa. Se kolahti silloin ja toimii edelleen.

Tapas kuvaa asennetta elämän antamiin haasteisiin. Svadhyaya ilmentää varsinaista

toimintaa ja kykyä sen aikana turvautua itsetutkisteluun, joka auttaa ymmärtämään, että

jokainen eteen tuleva tehtävä on mahdollisuus ja että on hyvä harkita ennen kuin liian

innokkaasti ryhtyy toimimaan. Tietoisuus auttaa jokaisen vastaantulevan tapauksen tai

ihmisen kohdalla ajattelemaan ensisijaisesti kokonaisuutta takertumatta pikkuasioihin.

Ishvara-pranidhana, suhtautuminen omaan toimintaan kuvaa vaihetta, jossa voi pysähtyä

kysymään: Mitä opin tästä? Tietoisuuden laajetessa tulee toiminnan onnistuessa

mahdolliseksi ylpeyden sijasta tuntea nöyryyttä ja kun asiat eivät mene oikein hyvin voi olla

kiitollinen tästä opetuksesta. Oppii olemaan kiitollinen elämälle.

Oma kokemus on joogan opiskelussa tärkein opettaja. Kriyan toimintaohje kuvaa kehitys-

prosessia ja rohkaisee jokaista vastaanottamaan elämänsä haasteita omana itsenään,

matkimatta ketään toista. Kokemus muuttuu elämän varrella ja vähitellen tulee helpommaksi

astua haasteisiin uutena, jättää vertailu ja olla avoimempi, rehellisempi, tietoisempi.

Lisääntynyt tietoisuus kiteyttää kriyan ohjeen ja antaa suunnan koko joogatoiminnalle.

Tapas

asenne

Svadhyaya

toiminta

Ishvara-pranidhana

suhtautuminen

toimintaan


Marja Kuismin

KRIYAJOOGA

Minulle esitettiin kysymys, voisinko kirjoittaa kriyajoogasta ohjaajakirjeeseen. Enpä

aavistanut seurauksia vastatessani myöntävästi. Olisi pitänyt. Koitti se päivä, kun tehtävän

aloittamista ei voinut enää siirtää. Korona-virus oli järjestänyt kohdallani niin, etten

kehdannut itsellenikään valittaa ajanpuutetta. Ego tuli ”avuksi” sillä seurauksella, että hetken

pyörittelin ajatuksia, kuten: ”eikö maailmassa ole jo sanottu ja kirjoitettu kaikki tarpeellinen

ja paljon tarpeetonta, minulla ei voi olla siihen kaikkeen mitään tarpeellista lisättävää…”

Tarina päättyy sikäli onnellisesti, että oivalsin tämän kirjoitustehtävän olevan elämän

tarjoilema kriyajoogaharjoitus itselleni.

Olen aina ollut vaikuttunut kirjoittajan, luennoitsijan tai opettajan kyvystä olla ilmaisussaan

yksinkertainen ja ymmärrettävä. Miten paljon syvällistä tutkimustyötä ja asioiden oma-

kohtaista läpikäymistä edeltääkään taito nostaa esiin olennaiset asiat! Vastaanottamani

kirjoitustehtävä on kiusallisen kirkkaana peilinä paljastanut, miten alussa olenkaan jooga-

polullani. Samalla se on nostanut esiin suuren ilon kokiessani syvästi, että tämä polku, jolla

ensiaskeleitani otan, on oikea.

Olen joskus kuullut suosituksen, että Patanjalin joogasutraa tulisi tutkia pitäytyen yhden

tulkitsijan versioon kerrallaan. En ole tätä ohjetta noudattanut. Kiinnostustani on toistaiseksi

ruokkinut mahdollisuus vertailla eri tulkintoja, joiden koen täydentävän toisiaan näennäisistä

eroista huolimatta.

Gérard Blitz on sanonut joogasutrista: Sutrat on pelkistetty muutamaan avainsanaan. Ne

auttavat meitä kasvamaan. Sutriin voi mennä sisälle vapaasti ja niitä voi käydä läpi luke-

mattomia kertoja. Sutra on työväline. Voisi sanoa, että se on kuin purulelu lapsille. Me

olemme kuin lapsia, joilla hampaat puhkeavat ja mitä enemmän pureskelemme, sitä enem-

män kutittaa. Sutra auttaa meitä etenemään – se ikään kuin auttaa hampaiden puhkeamista.

Patanjalin joogasutran toisen kirjan 1. sutrassa määritellään kriyajooga: ”Tapah-svādhyāya-

īśvarapraṇidhānāni kriyāyogaḥ”. Yhdessä tapas, svadhyaya ja ishvara-pranidhana

tunnetaan nimellä kriyajooga, toiminnan jooga. Se on joogan käytännöllinen puoli. Keinot,

joiden avulla voimme edetä kohti joogan päämäärää, ehdollistumisista vapaata tilaa.

Kriya tulee juurisanasta kr, tehdä. Kyse ei kuitenkaan ole mistä tahansa tekemisestä. Tämä

sutra kertoo erityisesti toiminnan laadulliset ehdot.


Tapas tulee juurisanasta tap, kuumentaa, puhdistaa. Periaate on sama kuin kullan kuumen-

taminen sen puhdistamiseksi. Tapas on meitä ravitsevan sisäisen tulen voimakkuus,

motivaatio, meissä oleva etsinnän palo. Myös itsekuri on usein mainittu tulkinta tapaksesta.

Svadhyaya on pyhien kirjoitusten tutkimista, sisäistä kysymysten asettelua, etenemistä kohti

syvempää tietoisuutta itsestä.

Ishvara-pranidhana käännetään usein Jumalalle omistautumiseksi, mutta se tarkoittaa myös

toiminnan laatua. Toimintaa etsimättä toiminnan hedelmiä. Syvää hellittämistä. Asenteen

muuttamista ottamisesta luopumiseen eli päinvastaiseksi tavanomaiselle tavallemme

toimia.

I.K.Taimni on sanonut, että kriyajooga on valmistavaa. Se aloitetaan joogan harjoittamisen

alkuvaiheessa. Se asettaa sadhakan pyrkimykset ja vakavuuden käytännölliseen

kokeeseen.

Toisen kirjan 2. sutrassa kerrotaan, miksi kriyajoogaa harjoitetaan: ”klesojen heikentä-

miseksi ja samadhin saavuttamiseksi.”

Toisen kirjan 3. sutrassa kerrotaan, mitä klesat ovat: avidya, tietämättömyys, tietoisuuden

puute, harha, ei-ikuisen pitäminen ikuisena; asmita, minätunne, ego; raga, kiintymys;

pitäminen; dvesa, vastenmielisyys; olla pitämättä jostakin; abhinivesa, takertuminen

elämään, kuolemanpelko. Nämä ovat kärsimyksen, kaikkien elämän vaikeuksien juurisyitä.

Jos todella ymmärrämme, miksi elämässä on ongelmia, tiedämme myös, miten voimme

päästä niistä eroon. Meissä on kaksi havainnoimisen tasoa. Toinen on avidyan peittämä,

avidyan vääristämä. Toinen on syvällä sisällämme ja vapaa avidyasta. Kriyajoogaa

harjoittamalla voimme tulla tietoisemmiksi avidyan vaikutuksista omassa elämässämme ja

heikentää niitä. Emme voi muuttaa sitä, mistä emme ole tietoisia!

Kriyajooga poistaa esteitä selkeämmän havaitsemisen tieltä. Se on puhdistamista fyysisellä,

psyykkisellä ja mentaalisella tasolla. Kaikilla tasoilla. Mitä puhdistetaan? Sitä, mikä on

ylimääräistä, mitä ei enää tarvita, mikä ei ole todellista itseämme. Joogan ehdotus on ottaa

vastaan elämä hetki hetkeltä, sellaisena kuin se on. Ilman ennakkoluuloja ja odotuksia,

pelkoja ja takertumisia.

Tärkeimmät lähteet: Gérard Blitzin luento v.1986, T.K.V. Desikachar: RELIGIOUSNESS IN YOGA Lectures on Theory and Practice, I.K. Taimni: Joogan tiede


Antti Mäkipää

KRIYAJOOGA – TIETOINEN TOIMINTA KUTSUU MUUTOKSEEN

Tee jotain – tietoisesti! Siinä lausahdus, joka nousi avaimeksi ymmärtää kriyajoogan eli

toiminnan joogan sisältöä ja sen tulkintaa ryhmämme SJL-opettajaopintojen viimeisessä

etätehtävässä.

Kun oppaaksi kutsuu Patanjalin joogasutrat, kriyajooga viittaa kahdeksanosaisen tien

niyaman (noudattaminen, suhde itseen) kolmeen viimeiseen osaan. Ne ovat tapas

(motivaatio, polte), svadhyaya (pyhä lukeminen, itsetutkiskelu) ja ishvara-pranidhana

(korkeimmalle antautuminen, syvä hellittäminen). Nämä kolme toiminnan laatua ovat tämän

näkökulman raamina. Kriyajoogan ulottuvuudet ilmentävät myös sitä, kuinka pitkällä kukin

harjoittaja on tiellään. Kriyajooga -käsite esiintyy muissakin merkityksissä (mm. puhdistau-

tuminen, harjoitussarjat, tantra).

Kriyajooga on joogan harjoittajan syvenevää etenemistä tiellään. Siihen sisältyy ehkä

ratkaisevat vaiheet siitä, tuleeko joogasta pysyvä tekijä harjoittajan elämässä (Taimni).

Kriyajoogassa yhdistyvät harjoittamisen ulottuvuudet ja portaat kokonaisvaltaiseksi ja

käytännölliseksi elämää muuttavaksi prosessiksi.

Lähtökohtana motivaatio (tapas)

Minulle ymmärrettävin merkitys käsitteelle tapas on syvä motivaatio toimia. Se sisältää syyn,

joka kutsuu meitä joogan harjoittamiseen. Yksityiskohtien tasolla se voi ilmetä myös

vaikkapa asanan ja muun harjoituksen sinnikkäänä ja kärsivällisenä hienovaraistamisena.

Joogassa toiminta tapahtuu paljolti itsesäätelyn kautta elämän eri tasoilla. Käsitteeseen

tapas viitataan myös ankaruutena ja itsekurina.

Haluaisin kokea tapaksen omasta ytimestä kumpuvana kipinänä ja uppoutumisena toteuttaa

sitä, mitä jooga tarjoaa olemassaolon päämäärien saavuttamiseksi. Jooganopettajalle

ymmärrys motivaation ulottuvuuksista on erityisen tärkeää, koska hänen toimintansa voi

heijastua harjoituksiin osallistujien motivaatioon.

Motivaation kokeminen korostetusti ankaruutena ja itsekurina (kuten joogan historian

juurilla) voi myös altistaa itselle hyvän ja sopivan toiminnan tunnistamisen hämärtymiselle.

Tämän ymmärtämiseen tarvitaan valppautta. Onhan ristiriitaista kuulla joogan harjoittajan

kärsivän ”joogaburnoutista” tai saaneen fyysisiä vaurioita sopimattomista harjoituksista.

Tutkivassa joogakirjallisuudessa riittää esimerkkejä tästä (mm. Remski; Singleton).


Svadhyaya – tekstien ja itsetukiskelun kautta kohti tietoisuuta

Svadhyaya kutsuu syventämään tietoisuutta teksteistä omaksuttuna (huom. Patanjalin

aikana mm. ulkoa opettelemalla) sekä itsetutkiskelun (myöhemmin korostunut merkitys)

oivalluksina ja tuloksena (mm. Taimni; Broo; Tavi). Juuri tietoisuuden kasvattamisen kautta

jooganharjoittaja voi löytää luontevimman toimintatapansa. Mielestäni on tärkeää ymmärtää

joogatekstit ja muu rikastuttava sisältö niiden kulttuurisessa kontekstissa ja rinnalla yrittää

ymmärtää niiden universaaleja ulottuvuuksia myös tekstien omilla ehdoilla. Koen, että

syvien tai ”pyhien” tekstien lukeminen on jo mentaalinen tila, joka kutsuu. Mantrat, resitointi

tai rukouksenomaisuus johdattavat lähemmäksi kolmatta elementtiä ishvara-pranidhanaa.

Ishvara-pranidhana – antautuminen ja mysteeri

Ishvara-pranidhana johtaa suurten kysymysten äärelle: minkä huomaan hellitän, mille

antaudun ja mihin minä uskon, hyväksynkö toimintani tulokset sellaisenaan? Yksinkertaisin

ja neutraalein tulkinta ishvara-pranidhanalle on syvän hellittämisen ja irtipäästämisen

kokemus. Joogakäsitykseni jättää absoluutin, universaaliuden tai jumaluuden kokemisen ja

nimeämisen hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Siinä on tilaa mysteereille, asioille, joilla on

lupa olla verhon takana. Ishvara-pranidhanaa haluan lähestyä kasvattamalla herkkyyttä

ymmärtää sen signaaleja ja ilmentymiä.

Toimiessa tapahtuu

Kriyajoogaan sisältyy näkemys tietoisen toiminnan elämää muuttavasta prosessista. Sitä

kuvataan usein niin, että asiat tavoittelemisen sijasta tulevat joogan harjoittajaa kohti.

Joogayhteisöjen sisällä kuvauksissa korostuvat ihanteelliset muutokset. Tutkivia julkaisuja

lukiessa ilmenee hyvin, että vastaan voi tulla myös ”joogailmiöitä”, joihin on oikeus pettyä

(myyttejä, joogahistorian ristiriitaisuus, vahingollisia auktoriteettisuhteita ja harjoituksia,

ylikaupallistumista). Oman sisimpämme kautta toimien turvaamme sitä, että vastaan-

otettaviksi valikoituvat harjoittajan matkaa suotuisasti kantavat asiat harjoitusta syventäen

ja joogan esteitä poistaen. Monikerroksisena ja monen asian sulautumana jooga kutsuu

toimimaan ja löytämään sen olennaisen: viisautta, terveyttä, luovuutta ja kirkastumista,

jossa on hyvä matkata ja ehkä lopulta löytää perille.

Lähteinä on käytetty SJL-opettajakoulutuksen syventävien opintojen kurssisisältöjen ja kommenttien lisäksi

lähdetekstejä mm. seuraavilta tekijöiltä: IK Taimni, Måns Broo, Arvo Tavi, Mathew Remski, Mark Singleton ja

Matti Rautaniemi.

Kirjoittajan s-posti: [email protected]

mailto:[email protected]


Anna Solin

JOOGAHARJOITUS, Joogamudra

1. Harjoitus alkaa selinmakuulla tarkkaillen. Jalkapohjat alustaan keskelle vierekkäin,

kämmenet vatsan päälle. Kuunnellaan hengitystä. S: vasen käsi yläkautta pään taakse U:

oikea polvi painaa oikealle hengityksen loppuun saakka. S: polvi palaa keskelle U: polvi

vatsan päälle, tartutaan kämmenillä polvesta. S: oikea jalkapohja alustaan, välihengitys S:

vasen käsi pään taakse U: toista oikealla polvi sivulle ja vatsan päälle kuten edellä. Sama

toisella puolella ja lopuksi jää selinmakuulle jalkapohjat alustalla vierekkäin.

2. S: käsivarret yläkautta pään taakse lattialle. U: vie polvet sivulle jalkapohjat vastakkain,

viivy. S: polvet palaavat keskelle U: polvet vatsan päälle, kämmenet polvien päälle. S:

isovarpaat yhdessä, avaa polvet sivulle ja loitonna niitä kunnes käsivarret ojentuvat

kokonaan, lopuksi vie polvet yhteen. U: vedä polvia kohti rintaa, vatsa vetäytyy. Jatketaan

liikettä, vapautetaan lantion jännityksiä. Lopuksi tuo jalkapohjat alustalle ja kädet vartalon

viereen. Ojenna hyvin selkäranka lantiosta kaularankaan.

3. Konttausasennossa avaa polvia ja anna isovarpaiden koskettaa toisiaan. Tee asteittaista

kissaliikettä. Jatka kissaa polvet avattuna niin, että kyynärpäät ovat nyt kämmenien kohdalla

ja kyynärvarret maassa eteenpäin. Ojenna jälleen käsivarret ja tuo kämmenet lähemmäksi

lantiota. Samalla vie pakarat kohti jalkateriä. Etsi sellainen käsien asento, että rinta avautuu

hyvin. Havainnoi, kuinka asento syntyy vähitellen. Tarkkaile, ettet kaarra lannerankaa,

mennään kohti ojennusta. Pää löytää paikan selkärangan jatkeena. On vain kevyt

hengityksen liike.

Kyykkyasentoon, vatsa reisien päällä, pää painaa, käsivarret rennot. Nosta lantio ylös. Jalat

pehmeästi koukussa ylävartalo, käsivarret rentona. Ojenna jalkoja useamman U:n avulla. S:

selkä pyöreänä seisomaan. Kuuntelu. Hengitys asettuu.

4. Avaa jalat hieman olkapäitä leveämpään haara-asentoon. Vie käsivarret selän taakse

pakaroiden päälle ja laita sormet ristiin kämmenpohjat alaspäin. S: kierry oikealle, oikea

jalkaterä kääntyy oikealle, vasen mukailee. U: oikea polvi koukistuu, S: ojenna selkärankaa

ja anna kierron täydellistyä, rinta kohti polven ja varpaiden linjaa. U: selkä suorana vatsa ja

rinta oikean reiden päälle, jalka pysyy koukussa, käsivarret selän takana nousevat ylöspäin.

S: palaa ylös ja keskelle, myös jalkaterät kääntyvät eteenpäin. Tee vuorotellen oikealle ja

vasemmalle 3 kertaa. Lopuksi jalkaterät lantion leveydelle kävellen päkiöillä ja kantapäillä.

Ojennus. Käännä jalkaterät sisäänpäin isot varpaat yhteen ja anna polvien lähestyä toisiaan.


Käsivarret tiiviisti vartalossa kiinni. U: hidas kallistus eteenpäin selkäranka ojennuksessa,

säätele kallistusta rauhassa. Sitten kevyt päänliike S ylös ja U alas liikettä pienentäen, pää

asettuu hyvin, katse alaviistoon S: anna käsivarsien irrota vartalosta taaksepäin, käännä

kämmenpohjat taaksepäin, harota sormia — linnunsiivet. Pidä olkapäät alhaalla, rinta

avoimena. Aisti hengityksen liike ja ilmavirta siipien alla.

Paluu seisoma-asentoon. Kuuntelu ojennuksessa ja kompensaatio kissa seisten.

5. Selinmakuu, lepo. Koukista polvet ja aseta jalkaterät vierekkäin lähelle pakaroita. Oikea

reisi tiukasti vasemman reiden päälle, korjaa vasen jalkapohja aivan keskelle. Käsivarret

vartalon vieressä, kämmenpohjat alaspäin. U: auta selkäranka ojennukseen jalkapohjan

työnnöllä, lopuksi niska pitenee, vatsa vetäytyy hyvin sisään. S: lantion nosto U: viipyminen

2S: nosta asteittain 2U: tarkkailu. S: selkä palaa nikama nikamalta, maassa ojennus. Pidä

jalkojen asento, avaa hieman käsivarsia. U: polvet painuvat pehmeästi oikealle, kasvot

kiertyvät vasemmalle, viivy 3 hengitystä. Lopuksi U:n jälkeen pidä vatsa sisään vedettynä ja

tuo polvet ja pää keskelle. S: selkäranka ojentuu. Pidä edelleen jalkojen asento. U: tuo

polvet vatsan päälle ja tartu kämmenillä polvien takaa. Viivytään 3 hengitystä. Laske vasen

jalkapohja maahan ja sen jälkeen oikea sen viereen. Tehdään toiselle puolelle ja viivytään

hetki jalkapohjat matolla vierekkäin lähellä pakaroita.

6. U: polvet sivuille jalkapohjat vastakkain, rentouta hyvin. S: polvet keskelle, jalkapohjat

lantion leveydelle. Siirry istumaan jalat eteenpäin. Oikea nilkka vasemman nilkan yli. Kävele

pakaroilla taaksepäin, etsi istuinkyhmyt ja ojenna hyvin selkäranka. Kämmenet vastakkain

rinnan eteen. S: ojennus keskellä U: kierry oikealle S: palaa keskelle, ojennus U: kierry

vasemmalle. Toistetaan kerran. U: pyöristy eteenpäin, kädet jalkojen päälle, viipyminen ja

paluu. Vasen nilkka oikean yli, tehdään kierrot kuten edellä, ensin vasemmalle ja

pyöristytään lopuksi keskelle.

7. Selkä ojennettuna tuo jalkapohjat vastakkain mahdollisimman lähelle itseä. Vasen nilkka

oikean yli, asetu risti-istuntaan. Käsivarret selän takana, oikea käsi tarttuu vasemmasta

ranteesta peukalolla ja keskisormella. Vasemman käden peukalo ja etusormi yhdessä.

Kaikki muut sormet ojennettuna. S: pidennä rankaa U: kallistu ojentuneena eteenpäin S:

kevyt venytys U: jatka kallistusta S: ojennus U: anna selän pyöristyä kohti maata. Keskity

käsimudraan. Viivy asennossa, aistit vetäytyvät, suuri hiljaisuus. Hidas paluu S: nouse

puoleen väliin U: ojenna selkäranka S: nouse pystysuoraksi U: ojennus ja välihengitys.

Käsien avulla siirrä oikea nilkka vasemman yli. Käsivarret uudelleen selän taakse ja taas

oikea käsi tarttuu vasemmasta. Tee toinen joogamudra kuten edellä.


Paluun jälkeen annetaan aikaa kuuntelulle, ensin risti-istunnassa, sitten jalat ojennettuna ja

avattuna. Kompensaationa enkeliliike.

8. Lopuksi viedään selkä alustaan tukien käsillä pään takaa, tietoisesti. Savasana. Istuma-

asento. Vastaanotto. Joogan tila.


JOOGAFILOSOFIA MATKASAUVANA

Måns Broo

Samādhi Patañjalin Yoga-sūtrassa

Samādhi on Patañjalin Yoga-sūtran ehdottomasti keskeisimpiä käsitteitä. Kirjoituksessani

tuon esiin, kuinka tämä käsite ymmärretään ja kuinka sitä käytetään tekstissä, sen alusta

loppuun, niin sūtrissa kuin siinä kommentaarissa, jonka perinteisesti sanotaan olevan

Vyāsan kirjoittama. Tämä kommentaari on kaikkien myöhäisempien klassisten

kommentaarien perusta ja useimpien nykyisten tutkijoiden mukaan sen katsotaan olevan

autokommentaari, toisin sanoen Patañjalin kommentaari omaan teokseensa. Vaikka tämä

ei pitäisikään paikkaansa, sillä on suuri merkitys Patañjalin filosofian oikein ymmärtämiseksi.

Mitä samādhi siis on? Sūtran 1.1 kommentaarissaan Vyāsa määrittelee joogan samādhiksi.

Kielitieteilijä Pāṇinin (n. 300 eKr) mukaan sana yoga voidaan johtaa kahdesta verbijuuresta

yuj-a (Dhātupāṭha 4.68) tai yuj-i (7.7), jotka tarkoittavat ”syventyä” ja ”iestää, yhdistää”.

Monessa muussa joogaperinteessä sanaa tulkitaan jälkimmäisen juuren mukaan ja näin

saatetaan esimerkiksi sanoa, että ”jooga on yksilöllisen ja korkeimman itsen yhdistämistä”

(Gautamīya-Tantra 32.9). On tärkeä huomata, että tämä ei ole Patañjalin käsitys joogasta.

Patañjalin mukaan samādhi ja jooga ovat synonyymejä, molemmat tarkoittavat

syventymistä.

Vyāsa sanoo myös, että samādhi voi tapahtua kaikissa mielentiloissa. Mieli voi olla levoton

(kṣipta), turtunut (mūḍha), häiriintynyt (vikṣipta), keskittynyt (ekāgra) tai pysähtynyt

(niruddha). Levoton mieli kuuluu intohimon laadun (rajo-guṇa) alaisuuteen ja liikkuu

kohteesta toiseen. Turtunut mieli on sakeuden laadun (tamo-guṇa) alainen ja kiinnostunut

lähinnä nukkumisesta. Vaikka syventymistä tai samādhia voi esiintyä kaikissa näissä

viidessä mielentilassa, vain kahden viimeisen mielentilan syventymistä voidaan sanoa

joogiseksi syventymiseksi, koska muissa mielentilat sekoittuvat syventymiseen eivätkä

johda ymmärrykseen ja vapautumiseen. Keskittyneen mielen syventymistä sanotaan

kohteelliseksi syventymiseksi (saṃprajñāta-samādhi) ja pysähtyneen mielen syventymistä

kohteettomaksi syventymiseksi (asaṃprajñāta-samādhi).


Sūtrassa 1.17 Patañjali mainitsee neljä erilaista kohteellista syventymistä helpoimmasta

vaikeimpaan. Näille kaikille on yhteistä se, että mieli tiedostaa jonkin kohteen.

Ensimmäisellä, tarkastelevalla (vitarka) tasolla keskittynyt (ekāgra) mieli on niin syventynyt

tarkastelemaan jotain fyysistä kohdetta, kuten kuvaa tai ääntä, että se unohtaa oman

itsensä. Seuraava on pohtiva (vicāra) taso, jossa mieli syventyy hienojakoisiin kohteisiin,

kuten ajatuksiin tai käsitteisiin. Kolmannella tasolla mieli syventyy autuuteen (ānanda) tai

tyyneen iloon, joka kumpuaa kirkkauden laadun (sattva-guṇa) läpäisemästä kehosta ja

mielestä. Neljännellä ja viimeisellä tasolla mieli syventyy puhtaaseen itsetuntoon (asmitā)

vailla muita kohteita tai tunteita. Itsetunto ei ole puruṣa itse, vaan häiriö (2.3), mutta se on

puruṣan lähin vastine prakṛtin maailmassa. Vyāsan mukaan ensimmäinen taso sisältää

kolme seuraavaa, toinen taso kaksi seuraavaa ja kolmas neljännen. Vain neljäs taso on

täysin itsenäinen.

Hieman myöhemmin (1.41–46) Patañjali kutsuu tätä syventymistä myös

”uppoutuneisuudeksi” (samāpatti), ehkäpä viitaten johonkin toiseen sen aikaiseen

joogaperinteeseen, jossa käytettiin tätä ilmaisua, sekä myös ”siemenelliseksi

syventymiseksi” (sabīja-samādhi) korostaakseen, että mieli kaikissa näissä syventymisen

muodoissa nojaa jokseenkin konkreettiseen ”siemeneen” tai kohteeseen.

Seuraavassa sūtrassa (1.18) Patañjali kuvaa kohteetonta syventymistä. Kun joogan

harjoittaja on päässyt itsetunnon kohteellisen syventymisen tasolle, hän on tietoinen vain

itsetunnosta, ”minä olen”. Erottelukyvyn avulla hän ymmärtää puruṣan olevan erillinen myös

siitä ja hän harjoittaa takertumattomuutta ja mielen täydellistä pysäyttämistä. Tästä seuraa

kohteeton syventyminen (asaṃprajñāta-samādhi). Siinä mieli ei ole tietoinen mistään, ja

puruṣa itse nousee esille. Tässä syventymisessä, toisin kuin aiemmissa, ei ole mitään

ulkoista kohdetta, joten sitä sanotaan myös siemenettömäksi syventymiseksi (nirbīja-

samādhi, 1.51). Aiempien tekojen ja kokemusten takia mielestä kuitenkin vielä löytyy

painautumia (saṃskāra), eli tämä tila ei ole pysyvä, vaan painautumat käynnistävät pian

mielen toiminnot uudestaan.

Patañjali palaa samādhiin heti toisen luvun alussa, kun hän kirjoittaa, että toiminnan jooga

(kriyā-yoga) johtaa samādhiin (2.2). Samaa sanotaan Jumalalle omistautumisesta (īśvara-

praṇidhāna) myöhemmin samassa luvussa (2.45); yhteistä näille tietenkin on, että Jumalalle

omistautuminen sisältyy molempiin. Samādhi toisin sanoen ei ole jotain, jota meillä


sattumoisin on tai ei ole: se on kaikenlaisen joogan harjoituksen välitavoite. On kuitenkin

tärkeä ymmärtää, että samādhi ei Patañjalille ole perimmäisin tavoite. Tästä syystä

kohtaamme samādhin seuraavan kerran kuuluisan kahdeksanosaisen joogan polun

yhteydessä myöhemmin toisessa luvussa (2.29); tässä samādhi on viimeisin sisäinen

harjoitus, mutta siitä huolimatta harjoitus (anuṣṭhāna).

Kolmannen luvun alussa (3.3) Patañjali vihdoin antaa meille samādhin suoran määritelmän:

”Ja kun siinä vain kohde loistaa esille, kuten omaa olemusta ei olisi, on syventymistä”. (tad

evārtha-mātra-nirbhāsaṃ svarūpa-śūnyam iva samādhiḥ). ”Siinä” viittaa mieleen,

kahdeksanosaisen joogan kolmen viimeisen osan näyttämöön. Syventyminen tai samādhi

on toisin sanoen mietiskelyä, joka on niin syvää, että mietiskelijä kokonaan unohtaa kaiken

muun, jopa oman itsensä, ja on tietoinen ainoastaan mietiskelynsä kohteesta – joko ulkoinen

kohde tai todellinen itse (puruṣa). Ulkoiset kohteet ovat kuitenkin kolmannen luvun keskeisiä

aiheita. Tämä luku tarjoaa lukijalle todellisen kirjon ihmeellistä tietoa ja voimaa, jota erilaisiin

kohteisiin syventynyt mieli lahjoittaa harjoittajalle.

Patañjali aloittaa neljännen ja viimeisen luvun (4.1) muistuttamalla, että joogan mystisiä

täydellistymiä (siddhi) voi saavuttaa eri menetelmin, joista syventyminen on vain yksi, mutta

vain syventymisestä syntyneet täydellistymät ovat vapaita tekojen vaikutuksista

(karmāśaya, 4.6).

Viimeisen luvun lopussa Patañjali esittelee vielä yhden syventymisen tason, hyveiden pilven

syventymisen (dharma-megha-samādhi) joka, kuten hän kirjoittaa, ”tulee sille, jolla on

täydellinen erottelukyky eikä edes mielenkiintoa ylevyyteen”. ”Ylevyys” viittaa tässä

erottelusta (viveka, 3.54) syntyvään, kaikenkattavaan tietoon. Sekin sisältää kuitenkin idean

siitä, että ”minä tiedän”. Kun harjoittaja luopuu kiinnostuksesta jopa tähän, hän saavuttaa

täydellisen erottelukyvyn. Nyt hänen mielensä on täysin liikkumaton. Tätä kohteettoman

syventymisen (asaṃprajñāta-samādhi) tilaa kutsutaan tässä teknisellä termillä hyveiden

pilven syventymiseksi (dharma-megha-samādhi). 1900-luvun kommentaattorin

Hariharānanda Ᾱraṇyan mukaan nimi tulee siitä, että tästä syventymisestä korkein hyve eli

lopullinen erillisyys sataa itsestään alas harjoittajan päälle. Mahāyāna-buddhalaisuudessa,

johon Patañjali oli ilmeisen hyvin perehtynyt, hyveiden pilvi on kymmenes ja viimeinen taso

(bhūmi) matkalla kohti buddhatilaa. Sen nimi tulee siitä, että tuleva buddha tässä tilassa


avokätisesti ja erottelematta levittää hyveitä ympärilleen, kuten sadepilvi antaa sateen

ryöpytä sekä pelloille että kivikoille.

Onnea tuottavan hyveiden pilven myötä jätämme tällä kertaa Patañjalille jäähyväiset. Tämä

matka hänen kirjaansa on osoittanut, että toisin kuin tietyissä myöhemmissä

joogaperinteissä samādhi ei Patañjalin määritelmän mukaan ole joogan lopullinen

päämäärä (joka hänelle on kaivalya, puruṣan erillisyys prakṛtista, sen lopullinen

vapautuminen), vaan moniulotteinen sisäinen, syvästi meditatiivinen harjoitus – harjoitus,

joka korkeimmissa tai hienojakoisimmissa muodoissaan eittämättä on vaikea hallita, mutta

joka siitä huolimatta on meille kaikille avoin.

Tekstin on ruotsin kielestä kääntänyt Annika Törn-Raiskila, Måns Broon suomen- ja ruotsinkielisen joogasutran tulkintojen mukaan.

Lue lisää: Broo, Måns: Joogan filosofia, Patanjalin Yoga-sutra. Gaudeamus 2019

Broo, Måns: Patanjalis Yoga-sutra. Bokförlaget Nya Doxa 2019


JOOGANOPETTAJIKSI SJL® VALMISTUNEET Jooganopettajien syventävät opinnot S XXIII

Kouluttajat: Ritva Kuure, Sinikka Tala ja Tuija Aaltonen

Autio, Sirpa Kiihtelysvaara

Francke, Päivi Lempäälä

Heikkinen, Sirpa Kajaani

Ikäheimo, Sari Kajaani

Junttila, Timo Helsinki

Knuth-Lehtola, Sisko Espoo

Kozelj, Marja Leena Hämeenlinna

Kuuskoski, Katri Helsinki

Manninen, Tuula Onttola

Mattila, Miia Kokkola

Mikkilä, Mari Palokka

Mäenpää, Kaija-Leena Lapua

Mäkipää, Antti Helsinki

Nikula, Kirsti Lahti

Piitulainen, Sari Espoo

Riihitupa-Andersson, Marianne Ruotsi

Salminen, Seppo Rautila

Seppälä, Astrida Jaala

Suominen, Eva Turku

Tella, Paula Helsinki

Tyllinen, Elma Askola

Virtakangas, Merja Kauhava

Vähämäki, Terttu Nurmo


JOOGANOPETTAJAN KURSSIMUISTIO

(tilanne 12.05.2020)

Perusopinnot:

7.–14.8.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P3)

Tarja Haapala, Ritva Kuure ja Ulla-Maija Rönkä


Merja Lindström, Seija Rimola


Ritva Kuure, Jenny Söderström ja Hanna Pohjola

30.11.–7.12.2020 Jooganopettajien perusopinnot (P4)

Tarja Haapala, Pirkko Talja ja Annika Törn-Raiskila

Syventävät opinnot:

20.–26.7.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXVI/3)

Minna Lahdenperä, Sinikka Tala ja Pauli Talvitie

13.–19.11.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXV/4)

Sirpa Immonen, Terttu Komulainen ja Karin Sillander

14.–20.12.2020 Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXIV/4)

Antti Sipinen, Iia Lappalainen ja Ulla-Maija Rönkä

SXXIX/1 on siirretty pidettäväksi ensi vuonna 10.–16.5.2021

3-vuotinen täydennyskoulutus:

30.7.–2.8.2020 Jooga ja Zazen (T XVII/3)

Eeva Koistinen, Erkki Koistinen ja Hilla Saarinen

26.–29.11.2020 Ihmeellinen ihminen (T XIX/2)

Kerttu Kelomaa-Sulonen ja Merja Lindström

Lyhyet täydennyskoulutuskurssit:

9.–13.12.2020 Yinjooganopettajakoulutus (TXX/2)

Sina Varhee, Sirpa Immonen ja Päivi Romo

Kurssikalenteri kokonaisuudessaan löytyy Joogalehdestä ja verkossa joogaliitto.fi

Euroopan Joogaunioni: europeanyoga.org

suomen joogaliitto ry...kriya-käsite tulee esiin patanjalin joogasutran toisen kirjan, sadhana...

Documents