talousarvio 2014 talousarvio 2014 - kauhajoki4. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - kaikkien...

Talousarvio 2014

Taloussuunnitelma 2015 – 2017 1

Talousarvio

2014 Taloussuunnitelma vuosille 2015 - 2017

Kaupunginhallitus, 9.12.2013, § 390 Kaupunginvaltuusto, 20.12.2013 § 110

Talousarvio 2014


Sisällysluettelo Sivu

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS ......................................................................... 3 ARVOT....................................................................................................................... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle ............................................................ 7 Kaupungin kehitysnäkymiä ...................................................................................... 10 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT.................. 11

TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2014 ................................................ 11 Kansantalous ........................................................................................................... 11 Kuntien talousnäkymät vuonna 2014 ....................................................................... 11 Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja -suunnittelukaudella ...... 12 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS .......... 14

TULOSLASKELMAOSA........................................................................................... 16

Tuloslaskelma (ulkoinen) ......................................................................................... 21

RAHOITUSOSA ....................................................................................................... 22 Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen ............................. 22 Rahoituslaskelma 2012 – 2017 ................................................................................ 23 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ...................................................................... 24

Talouden tasapainottamisohjelma 2014 – 2020 ....................................................... 24 Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus .......................................................... 25

OMISTAJAPOLITIIKKA............................................................................................ 30 Konserniyhteisöjen ohjaus ....................................................................................... 30 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................. 32

KAUPUNGINHALLITUS........................................................................................... 32 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA ........................................................................... 40

SIVISTYSLAUTAKUNTA ......................................................................................... 44 TEKNINEN LAUTAKUNTA ...................................................................................... 51

RAKENNUSLAUTAKUNTA ..................................................................................... 57 INVESTOINTIOHJELMA .......................................................................................... 60 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2014 – 2017+ ................................................. 62 MAA- ja VESIALUEET ............................................................................................. 62

RAKENNUSHANKKEET .......................................................................................... 62 LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT ....................................................................... 62 SIVISTYSOSASTO .................................................................................................. 64 TEKNINEN OSASTO ............................................................................................... 68 OSAKEPÄÄOMA ..................................................................................................... 73

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2017 ......................................... 75 Täydentäviä tietoja ................................................................................................... 90 KONSERNIYHTEISÖT ............................................................................................ 91

Talousarvio 2014


KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Julkisen sektorin talous, erityisesti kuntatalous, heikkenee lähivuosina selvästi. Kunnat joutu-vat korottamaan kuntaveroja ja samanaikaisesti heikentämään palvelujen laatua. Talouden tasapainottaminen alkaa kuulua lähes jokaisen kunnan toimiin, kunnan koosta riippumatta. Kuntia patistetaan myös liitoksiin ja muuhun yhteistyöhön Verotus Lähes joka toinen kunta Suomessa , yhteensä 156 kuntaa, nostaa tuloveroprosenttiaan vuo-delle 2014. Tämän lisäksi monessa kunnassa korotetaan samanaikaisesti myös kiinteistöve-roprosentteja. Yhteensä 108 kunnassa tuloveroprosentti on ensi vuonna vähintään 21 prosent-tia. Maakunnista toiseksi korkein keskimääräinen tuloveroprosentti, 21 prosenttia, on Etelä-Pohjanmaalla. Kauhajoella olemme yhden prosenttiyksikön maakunnan keskiarvon yläpuolel-la. Tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 kaupungin talouden tasapainottamiseksi palvelurakennepaketin, jonka tavoitteena on löytää säästöjä kolmen vuoden aikana lähes neljä miljoonaa euroa. Suurin säästökohde on kaupungin henkilöstömenot, yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Verojen korottaminen on myös olennainen osa tulevaa tasapainottamista. Tasapainot-tamisen onnistumiselle on useita riskejä. Näitä ovat mm. verotuksen kasvun pysähtyminen työttömyyden lisääntymisen johdosta, valtionosuusjärjestelmän jatkuvat leikkaukset ja lakisää-teisten sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen yhä yltyvä kasvu. Riski on myös se, että vaikea taloudellisen tilanteen johdosta välttämättömiä korjausinvestointeja lykätään ja ylläpitorahoja vähennetään. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa erittäin suuriin kustannuksiin. Tasapainotta-mista olennaisesti helpottaa henkilöstövaltaisella kuntasektorilla saavutettu maltillinen palkka-ratkaisu, jonka keskimääräinen kustannusvaikutus kunta-alalla on keskimäärin 0,8 prosenttia. Valtionosuudet Hallitusohjelman (2011) ja kehysriihien (2012 ja 2013) vaikutus kuntien valtionosuuteen on merkittävä. Valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 - 2014 ja kiinteistöveron poisto tasausjärjes-telmästä vähentävät Kauhajoella tuloja asukasta kohden yhteensä 255 euroa. Eli tämän joh-dosta meillä kunnallisveron korotuspaine on 2,1 prosenttiyksikköä. Valtionosuusjärjestelmään ollaan tekemässä kokonaisuudistusta, mutta sen kunnittaiset vaikutukset eivät ole vielä tie-dossa. Organisaatiot ja uudistukset Julkinen sektori, niin valtio kuin kunnatkin, on jatkuvan muutoksen kourissa ja tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä loppua. Lokakuussa annoimme lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon väliraportista ja alkuvuodesta tulee lausuntopyyntö em. loppuraportista. Maakuntaliiton johdol-la valmistellaan omaa mallia Etelä-Pohjanmaalle. Valmistelutyössä liiton ja sairaanhoitopiirin lisäksi ovat maakunnan kaikki kunnat. Työ tehdään THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen) ohjauksessa. Tavoitteena on maakunnallinen, mahdollisesti kuntayhtymäpohjainen, sote-piiri. Marraskuussa valtuusto antoi ilmoituksen, minkä kuntien tai kunnan kanssa aiomme teh-dä kuntarakennelain vaatiman yhdistymisselvityksen. Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän kun-tien valtuustojen lausunnot olivat hyvin kirjavat. Selvitysaikataulu ratkeaa sote-ratkaisun myö-tä. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

Talousarvio 2014


KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

PERUSTEHTÄVÄ

Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueel-laan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrit-

tää ja harrastaa

VISIO 2020

Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen

seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien

verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani.

VISION TÄSMENNYS

Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa

yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoitu-neita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja.

Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjes-

tetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista.

Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkei-nojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaa-

jana.

ARVOT

avoimuus asiakaslähtöisyys,

turvallisuus, kestävä kehitys,

yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus

Arvojen tarkoitukset: Asiakaslähtöisyys

Talousarvio 2014


Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat pal-velut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tie-toja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suun-nitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät.

Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden ke-hittymistä.

Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallises-ti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmaston-muutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonva-rojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toi-

Talousarvio 2014


mialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toiminta-mallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE 2013 – 2016

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus – kuntatalouden

tasapaino

2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus

3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen

Talousarvio 2014


Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle

Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite

1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus – kuntatalouden tasapaino

• Strategian toteutuminen -> • Kehittämis- ja rakenneohjelmien täytän-töönpano

• Laadukkaat ja tehokkaat palvelut ja tarkoi-tuksenmukainen palvelurakenne kaikilla toimialoilla

-> • Optimaalinen palvelurakenne toteutuu kai-kissa toiminnoissa ja palvelumuodoissa; perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-aika- ja tukipalveluissa

• Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous

-> • Toiminta ja talous sopeutuvat taloudelli-seen asemaan

• Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen yhteisvastuullisesti

• Palvelut tuotetaan maan keskiarvoa te-hokkaammin

• Strategisesti järkevät investoinnit


• Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> •

• Kauhajoen kehittäminen alueellisena kau-pan-, teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskuksena

• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Suupohjan alueella

-> • Kestävä maankäytön suunnittelu ja aktiivi-nen maapolitiikka

• Hallinnolliset palvelut säilyvät

• Kauhajoen hyvä julkisuuskuva ja näkyvyys

-> • Viestinnän ja markkinoinnin toimintamuo-tojen tehostaminen ja konkretisointi

• Keskusta-alueen kehittäminen ja viihtyisä kaupunkiympäristö


• Seudullisten yhteisöjen strateginen johtami-nen

-> • Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakenne-muutoksiin

• Suupohjan peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin

• Suupohjan koulutuskuntayhtymän toimin-nan sopeuttaminen kuntarakennemuutok-siin

Talousarvio 2014


• Suoran kuntalaisdemokratian toteutumi-nen

• Hallinnon yksinkertaistaminen • Perussopimusten tarkastelu

• Konserniyhtiöiden strateginen johtaminen

-> • Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudel-leen järjestäminen

• Konserniohjeistuksen päivittäminen


• Hyvinvointiohjelma on osa kuntasuunnitte-lun ja talousarvion seurantaa.

-> • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen oh-jelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja si-dosryhmien yhteistyönä

• Hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja vaikuttavuuden seuranta vuosittain

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimin-noilla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia

• Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen

-> • Palvelurakenteet tukevat syrjäytymisen eh-käisemistä ja terveyserojen kaventamista


• Hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudelli-sesti vahva Kauhajoen kaupunki

-> • Valmistautuminen Kauhajoen seudun kunta-rakenteiden uudistuksiin vapaaehtoiselta poh-jalta • Kauhajoen seudun kuntaliitosjärjestelyt toi-meen valtuustokauden aikana

• Ennakkoluuloton yhteistyö yli kunta- ja maakuntarajojen

-> • Uusien yhteyksien avaaminen • Yhteistoiminta-alueiden laajentaminen

Talousarvio 2014


Strategiset painopisteet vuodelle 2014


- Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla

- Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden to-teuttaminen

- Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen

- Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano

- Kiinteistöohjelman täytäntöönpano

- Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen

- Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen


- Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu – potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maan-

hankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen


- kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovit-taminen

- LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen


- Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunni-telman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin

- Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti


- Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin

Talousarvio 2014


Kaupungin kehitysnäkymiä

Elinkeinopolitiikka Maailman laajuinen talouskriisi vaikuttaa oleellisesti edelleen myös Kauhajoen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Laskukausi heijastuu voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toi-mialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Vaikka työllisyys on pysynyt kohtuulli-sen hyvällä tasolla, koetaan tulevaisuudesta yleistä epävarmuutta. Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kun-tayhtymä. Kuntayhtymän painopistealueeksi vuodelle 2014 on valittu panostus yrityspalvelui-hin. Keskeisiä toimenpiteitä yrityspalveluissa ovat perinteisen yritysneuvonnan lisäksi mm. omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja uuden EU-rahoituskauden yritystukiasioista tiedottaminen. Suupohjan seutukunnalle on laadittu myös uusien yritysten sijoittumisen palvelupaketti ”Polku perille”, www.polkuperille.fi. Mallin pilotointi ja kehittäminen jatkuu myös koko ensi vuoden ajan.

SEK on vahvasti mukana mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n käynnistämissä seutukau-punkipiloteissa, jotka tähtäävät pienten seutujen yhteistyön ja kilpailukyvyn kehittämiseen. SEK vetää yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilottia. Pilotin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, kuituverkkojen hyödyntämistä sekä nk. resurssiviisautta. Suupohjan alueella on vahvuuksia, joita tulee hyödyntää. Eräitä näistä ovat Suupohjan valo-kuituverkon mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämi-nen. Vuoden 2014 loppuun ulottuvan Engage -hankkeen tavoitteena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa, auttaa harvaan asuttuja seutuja ymmärtämään verkon tärkeys ja toimimaan sen mukaisesti. Vaikuttaa alueelliseen lainsäädäntöön siten, että ne tukevat ym. asioiden kehitystä Leader -toimintaryhmänä toimii Isojoen, Kurikan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Yhdistys on valmistautunut ehdotukses-saan vuosien 2014 – 2020 ohjelmakaudella toteuttamaan 11,5 milj. euron hankeohjelman, josta kuntien rahoitusosuus on 20 %. Kauhajoen kaupungin arvioiduksi rahoitusosuudeksi muodostuu (37,16 %) 555.542 euroa. Kaupunki tukee omalla maankäyttö- ja kaavoitustoimillaan yritysten sijoittumista Kauhajoelle. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä väheni vuoden 2012 aikana 25 henkilöllä ja oli vuoden 2012 lopussa 14167. Vuoden 2013 aikana, 30.9.2013 mennessä väkiluku oli vähentynyt 73 hengellä. Arvion mukaan vuoden 2013 syntyvyys tullee olemaan alhaisin sitten vuoden 2007. Syntyvyys on ollut oleellisesti korkeammalla tasolla vuodesta 2008 alkaen mutta nyt radikaalisti alentunut.

Työttömyys Kauhajoella työttömyys on hieman vähentynyt vuoden 2012 lopun tilanteesta (11,5 %) syys-kuuhun 2013, jolloin työttömyys -% oli 10,1 %:a. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 651 henki-löä. Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v) määrä laski vuoden 2010 alusta vuoden 2012 alkuun saak-ka, mutta määrä on siitä lähtien ollut nouseva ja saavuttanut jo vuoden 2010 alun tason. Alhai-simmillaan pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2012 alkupuoliskolla. Työllisyyden arvioidaan pysyttelevän nykytasolla vuoden 2014 aikana, Maailman ja Euroopan

Talousarvio 2014


talouskriisi pitkittää talouden alavirettä, mutta Kauhajoella ei ole tiedossa oleellisia muutoksia työllisyystilanteeseen.

TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT

TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2014 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton Kuntataloustiedotteessa 3/2013 todetaan, että ”maan hallitus hyväksyi budjettirii-hen yhteydessä 29.8.2013 ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Esitykset on tarkoitus koota marraskuun lop-puun mennessä. Kuntaliiton Kuntataloustiedotteen 3/2013 mukaan kuntatalous kiristyy entisestään. Johdanto-kirjoituksessaan kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa, että peruspalvelubudjetin yh-teydessä laaditun painelaskelman mukaan vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksen näkymä on ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäky-mästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikutta-maan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset.

Kuntien talousnäkymät vuonna 2014 Kuntatalous vuonna 2014 Tiedotteessa todetaan edelleen, että samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehite-tään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta arvion mukaan 150 milj. €. Kuntien tulee omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. kuntien päätäntävallassa olevien verojen korotuk-set ja toiminnan kehittäminen, kuten ICT-ratkaisut. Verojen siis ennakoidaan nousevan samal-la kun erilaisin säästö ja muiden, mm. investointien ajoitustoimin tämä miljardi kootaan. Mitä ilmeisimmin valtaosa tästä kohdistuu veronkorotuksiin. Säästötoimenpiteet kohdistuvat pääosin henkilöstömenoihin. Ne ovat toistaiseksi vielä varsin maltillisia, mutta taantuman jatkuessa erilaisia henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiin joudutaan yhä useammassa kunnassa. 1990-luvun alun lamassa kunnissa tehtiin runsaasti paikallisia sopimuksia, työmarkkinajärjestöillä oli yhteinen ”selviytymiskampanja”. Nyt tällaista yhteishen-keä ei ainakaan toistaiseksi näytä löytyvän. Näiden toimien lisäksi kuntien oletetaan kehittävän pidemmällä aikavälillä tuottavuuttaan ½-prosenttiyksikköä vuodessa ja ajan mittaan tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin kaksi mil-jardia euroa.

Talousarvio 2014


Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköi-sesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi, todetaan taloustiedotteessa.

Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja -suunnittelukaudella Koska kaupungin taseeseen on syntynyt useana vuonna kattamatonta alijäämää, on talous-suunnitelmakausi laadittava ylijäämäiseksi. Koska taloussuunnitelmakauden aikana ei ole saa-tu taseen alijäämää poistumaan, on laadittu toimenpideohjelma, jona aikana alijäämä kate-taan. Kauhajoen kaupungin talouden tervehdyttämistä varten laadittiin ensimmäisen kerran palvelurakenneselvitys 2012, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2012, § 74.

Palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli saada aikaan talousohjelma, jolla kaupungin tasees-sa oleva alijäämä saadaan katetuksi suunnitelmakauden loppuun mennessä. Hyväksytty ra-kenneohjelma ei kuitenkaan yksinään riittänyt täyttämään kuntalain edellyttämää tasapaino-vaatimusta. Vuoden 2012 tilinpäätöksestä laaditussa tilintarkastuskertomuksessa ja arviointi-kertomuksessa todettiin, että kaupungilla ei ole olemassa luotettavaa tasapainottamisohjel-maa, jolla saavutettaisiin kuntalain edellyttämä talouden tasapaino. Tästä johtuen kaupungin-hallitus nimesi 1.7.2013 (§ 248) ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli jatkaa palvelurakenneselvi-tystä ja etsiä keinoja kuntalain vaatiman talouden tasapainon löytämiseksi. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa ja ohjausryhmätyön aikana pidettiin kaksi valtuustoseminaaria. Aikaansaatu palvelurakennepaketti on kolmiosainen: se sisältää toimin-nallisia ja rakenteellisia muutoksia, henkilöstöosan sekä rahoitusosan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tasapainottamisohjelman esitetyn raportin mukaisena lukuun ottamatta veroprosentin korotusta. Tuloveroprosentin korotus toteutui 0,5 % yksikköä pienempänä, kuin mitä ohjaus-ryhmän esitys oli. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 hyväksytyn palvelurakennepaketin pohjalta. Talousarvio on laadittu siten, että palvelujen ja toimintojen osalta on pohdittu pääosin ei-lakisääteisten tehtävien järjestämistä ja toimintojen sekä palve-luiden taloudellista tuottamistapaa. Palvelujen ja toimintojen säästötavoite on koko kau-pungin osalta 1.125.000 euroa kolmelle vuodelle.

Henkilöstön osalta talousarvio on laadittu, siten että tulevat eläköitymiset voidaan ottaa vas-taan mahdollisimman täysipainoisesti. Tämän lisäksi on pohdittu muita keinoja henkilöstökulu-jen pysyvään alentamiseen. Henkilöstösäästötavoite on 2.700.000 euroa kolmelle vuodel-le. Talousarvion rahoitusosa ottaa kantaa lakisääteisten palveluiden rahoittamiseen (verorahoi-tus), maksuihin ja taksoihin sekä investointien rahoittamiseen. Verorahoituksesta päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Verorahoituslisäys 2014 on 1.100.000 euroa. Investoin-tien rahoitus päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Maksuilla ja taksoilla tavoitel-laan 130.000 euron tulon lisäystä kolmen vuoden aikana. Omaisuuden myyntituottoja ei ole kirjattu talousarvioon niiden epävarmuuden johdosta (kirjanpitolain edellyttämä varovai-suuden periaate). Talousarvioehdotus perustuu 1,0 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopi-muskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus.

Kaupunginhallituksen vastuualueella euromääräisesti isoimpia toiminnallisia muutoksia

talousarviovuonna ja –suunnittelukaudella ovat mm. Elintarvikelaboratorion toiminnan järjes-täminen, ympäristötuen uudelleen määrittely sekä kuntamarkkinointiyksikön toiminnan vakiin-nuttaminen.

Talousarvio 2014


Elintarvikelaboratorion toimintojen siirtoa liikkeen luovutus-periaatteella SeiLab Oy:lle tullaan esittämään valtuuston käsittelyyn joulukuussa 2013. Laboratorion osuutta selostetaan tar-kemmin kaupunginhallituksen päävastuualueen kohdalla. Ohjausryhmän palvelurakennepaketti sisältää muutoksia ympäristötukeen, jonka osalta neu-vottelut on aloitettu jo 2013. Kuntamarkkinointiyksikköön on keskitetty kaupungin markkinointi, viestintä, matkailu ja tapah-tumat. Yksikön sisällä valmistellaan mm. Sanssinkartanon ja Hämes Havusen vuokraamista tuottavasti ulkopuoliselle toimijalle. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveyden-huollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspal-veluliikelaitoskuntayhtymältä. Hallinnollisesti yhteistoimintalautakunta muodostaa kaupungin organisaatiossa oman osastonsa. Lautakunnan tarvitsemia toimistopalveluja antaa hallinto-osaston henkilöstö. Sivistyslautakunnan tärkeimpiä muutoksia talousarviossa ovat mm. opetustoimen palvelura-kennemuutoksen viimeisen vaiheen loppuun saattaminen. 2014 aika on tarkoitus saattaa pää-tökseen kouluverkon muutokset. Opetuksen alueella toteutetaan lisäksi tuntikehyksen supis-taminen lukuvuoden 2014 - 2015 aikana. Tuntikehyksen tarkastelua jatketaan edelleen. Kau-hajoki osallistuu Etelä-Pohjanmaan yhteiseen hankkeeseen, jossa opetuksen uudistus lähtee minimituntikehyksestä. Esiopetuksessa Filppulan esikoulu otetaan käyttöön suunni-telmien mukaisesti 1.1.2014. Varhaiskasvatuksen vastuualueella päivähoidon rakenneohjelma on loppusuoralla. Aroon on valmistumassa uusi päiväkoti kesällä 2014. Toimintakauden alussa, elokuussa 2014, otetaan käyttöön palvelusetelimalli, jolla pyritään lisäämään yksityisen päivähoidon käyttöä valtuuston toiveiden mukaisesti. Palvelusetelin käyttöönotto pienentää painetta kunnallisen päivähoidon järjestämiseen. Valtuuston päätöksen mukaisesti päiväkoti Pikku-Äijä ostetaan omaksi vuoden 2013 aikana. Tämä alentaa merkittävästi päivähoidon kustannuksia/lapsi. Vuoden 2014 aikana tulee harkittavaksi se, olisiko vastaava hankintamuoto soveltuvin myös Aron uudelle päiväko-dille. Vapaa-aikasektorilla toiminnan muutokset koskevat talousarvio ja -suunnitelmakaudella palve-lutason määrittämistä. Tarjottavien palvelujen määrä, laatu ja laajuus arvioidaan niin liikunta-, kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- kuin vapaan sivistystoimenkin alueella. Teknisen lautakunnan toiminnasta suurin osa on muiden lautakuntien tukipalvelujen tuotta-mista. Teknisen lautakunnan toiminnan haasteena on tuottaa mm. puhtaus-, ruoka- ja kiinteis-töpalveluita taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa hoidettava kiinteis-tömassa kasvaa ja käytettävät resurssit supistuvat. Teknisen lautakunnan pohdittavaksi on annettu mm. se, missä määrin kaupunki tuottaa tukipalveluita itse ja missä määrin ostaa ulko-puolelta. Toiminnallisia haasteita tuovat myös päätökset kaavateiden ylläpidon laajuuden ja laadun laskusta, ulkoliikuntapaikkojen hoidon uudenlainen järjestäminen sekä oman rakenta-misen suunnittelu. Tekninen lautakunta vastaa osaltaan kaupungin palvelutuotannon ulkopuo-lella olevan omaisuuden realisoinnista.

Talousarvio 2014


TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelli-set tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityis-kohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne

Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi – se-kä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistalout-ta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsi-naisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunni-telman mukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään menoja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä tuloskortit toimielimittäin. Hallin-tokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta.

Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esite-tään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön määrän kehitys, jakautuminen toimintoi-hin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2014 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrä-tään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sito-vana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää.

Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käy-töstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunni-telmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talo-usarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.

Talousarvio 2014


Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoit-teisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutos-esityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Tuloslaskelma-, rahoitus- sekä investointiosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosa Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja – menot (ilman sisäisiä eriä) nettoarvio Muut rahoitustulot ja – menot nettoarvio

Rahoitusosa Antolainat nettoarvio sekä lainanotto ja lyhennykset nettoarvio Investointiosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueiden nettomenot. Tehtäväalueet ovat seuraavat:

Kiinteä omaisuus

Talonrakennus (talonrakennus on valtuustoon nähden sitova hankkeittain/netto)

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Arvopaperit ja osuudet Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat

Kiinteistöjen ostot Irtaimen omaisuuden hankinta on sitova toimialoittain. Toimialat ovat seuraavat:

Hallinto-osasto

Yhteistoimintalautakunta

Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta Muut määrärahojen käyttöä sitovat ohjeet

Erityisperustelut ovat sitovia valtuustoon nähden

Talousarvio 2014


TULOSLASKELMAOSA Toiminta Kauhajoen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 – luvun ongelmallinen. Tulojen ja me-nojen epätasapaino on jatkunut pitkään ja kaupungin monista tasapainottamispyrkimyksistä huolimatta kaupungin taloutta ei ole saatu kasvu-uralle, vaan alijäämää on kertynyt vuosien kuluessa paljon ja kaupungin velkamäärä on koko ajan lisääntynyt. Kauhajoen kaupungin ta-louden tunnusluvut ovat heikot; kriisikunnan tunnusmerkistö on täyttynyt ensimmäisen kerran tilinpäätöksessä 2012.

KRIISIKUNNAN TUNNUSMERKIT TP 2010 TP 2011 TP 2012

Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 €-3 994 -7 312 -11 955

Kumulatiivinen yli/alijäämä €/as-280 -515 -844

Vuosikate ilman harkinnanvaraista

negatiivinen 1 551 -1 116 -1 775

Jos vero% on >

0,5 % maan keskimääräisestä vero% 2,03 1,83 1,75

Jos taseessa on alijäämää -3 994 -7 312 -11 955

Täyttyy jos oma lainakanta €/as

/lainakanta keskimäärin

on > 1,5 1,53 1,74 2,03

Täyttyy jos omavaraisuusaste on < 50 % 45 40 33,51

Täyttyy, jos suhteellinen

velkaantuneisuus > 50 % 45 49 54,04 Kaupungin talouden tasapainottamista hankaloittaa ennen kaikkea valtionosuusrahoituksen leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu. Toimenpideohjelma on laadittu siten, että lakisääteisten palveluiden (mm. lasten päivähoito, opetus, sosiaali- ja terve-yspalvelut) kustannusnousu kompensoidaan verotulo- ja valtionosuusrahoituksella. Muihin kustannuspaineisiin vastataan palvelurakenneselvityksen toimenpiteillä. Investointien rahoitus pyritään järjestämään siten, että Kauhajoki ei velkaantuisi enempää. Näillä toimenpiteillä talo-us saadaan kuntalain edellyttämään tasapainoon 2020

Talousarvio 2014


Talousarvion 2014 keskeiset luvut ovat

1000 euroa TP 2012 TA 2013

+muutos TA 2014 Ta13–Ta14 muutos %

ulkoiset+sisäiset

Toimintatuotot 50 286 49 890 49 424 -0,9 %

Toimintakulut -128 252 -130 374 -128 474 -1,5 %

Toimintakate -77 839 -80 300 -78 866 -1,8 %

Verotulot 40 610 42 478 44 785 5,4 %

- kunnallisvero 33 971 36 544 38 264 4,7 %

- yhteisövero 4 224 3 178 3 118 -1,9 %

- kiinteistövero 1 936 2 756 3 402 23,4 %

Valtionosuudet 36 196 34 815 35 439 1,8 %

Rahoitustuotot/-kulut 758 4 549 2 349 -48,4 %

Vuosikate -275 1 541 3 707 140,6 %

Poistot -4 330 -4 141 -4 112 -0,7 %

Yli-/alijäämä -4 698 -610 -405 11,3 %

Kertynyt alijäämä -11 955 -12 319 -12 970 5,3 %

Nettoinvestoinnit 6 884 6 931 4 926 -28,9 %

Lainamäärä 31.12. 52 456 61 227 62 425 2 %

Talousarvion laadinta perustuu alijäämän kattamisvelvoitteelle, jonka täyttämiseksi suunnitte-lukausi on pidennetty neljäksi vuodeksi jo vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä. Toimintatuotot Kokonaisuudessaan kaupungin toimintatuotot pienenevät 0,9 %. Toimintatuottojen kehitys on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suuren osan toimintatuotoista muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien maksuosuudet, jotka ohjataan yhteistoimintalautakun-nan kautta Llky:lle. 2014 talousarviossa ei ole esitetty erikseen tulona omaisuuden realisoin-nista mahdollisesti saatavia tuloja. Toimintakulut Talousarvion toimintakulut sisältävät kaupungin kaikkien omien kulujen lisäksi myös Suupoh-jan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, (LLKY), osalta kaikkien osakaskuntien perusturvan kulut. LLKY:n palvelujen ostot erikoissairaanhoitoa myöten tapahtuvat Kauhajoen yhteistoimin-talautakunnan kautta. Toimintakulut ovat 128,5 miljoonaa euroa jossa laskua tämän vuoden talousarvioon (sisältää muutosbudjetin) on 1,5 %. Talousarvio on haasteellinen ja on selvää, että toimintavuoden 2014 aikana joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelurakenneselvityksen toimenpi-teiden toteutumiseen. Talousarvion toimintakate laskee 1,8 %. Toimintakatteen lasku saadaan aikaan sisällyttämällä palvelurakenneselvityksen toimenpiteet talousarvioon. Kaupungin oman toiminnan menoja hillitään opetustoimen ja päivähoidon palveluverkkoratkai-sun ja muiden rakenteellisten muutosten avulla. Samalla tehdään toimenpiteitä toiminnallisten kulujen alentamiseksi kaikilla sektoreilla.

Talousarvio 2014


Verotulot Kunnallisvero Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 11.11.2013 veroprosenteista talousar-viovuodelle 2014. Kunnallisveroprosentti on 22,00 %. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän yhteensä 38,26 miljoonaa euroa jolloin kasvu olisi 4,7 %. Talouden tasapainottamisen edellytys on, että suunnittelukauden ja toimenpideohjelman aika-na verotulokertymä selvästi kasvaa. Tasapainotusohjelmaan on laskettu 0,50 % -yksikön kun-nallisveron korotus vuodelle 2015, 2016 ja 2018. Yhteisövero Verotulojen ennustetaan pysyvän yhteisöverojen osalta lähes entisellään. Yhteisöveron tuo-toksi vuodelle 2014 on arvioitu 3,1 miljoonaa euroa, jossa on hienoista laskua vuodesta 2013. Kiinteistöverot Kiinteistöveroja on korotettu vuodelle 2014; yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (entinen), vakituinen asuinrakennus 0,65 % (+0.10), muu asuinrakennus 1,20 % (+0,10), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 2,10 % (+0,7), yleishyödyllisen yhteisön vero 0,00 % ja rakentama-ton tontti 3,0 %. Kiinteistöveron kasvuksi arvioidaan 23,4 % ja verotuloa kertyvän 3,4 miljoo-naa euroa. Valtiolle maksettavien verotuskustannusten ennakkotieto vuodelle 2014 on 325.000 €. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtion-osuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Kauhajoella valtionosuutta ennustetaan kertyvän yhteensä 35,44 miljoonaa euroa. Tasapaino-tusohjelmassa valtionosuuskasvuksi on arvioitu vuosittain kaksi prosenttia. Valtionosuusleik-kaukset leikkaavat valtionosuutta Kauhajoen osalta 2014 noin kolme miljoonaa euroa. Kasvu valtionosuuksissa johtuu valtionosuuslaskennan pohjana olevien laskennallisten kustannusten noususta. Valtionosuuksien kasvu ei riitä kattamaan kunnan lakisääteisten velvoitteiden kus-tannusten kasvua. Kauhajoelle tulevat valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen perus-teella ja niitä on tarkistettu mm. päivitetyillä väestö- ja oppilastiedoilla. Talousarvion varauk-sessa on huomioitu mahdollinen oppilasmäärien alentumisesta johtuva palautus. Rahoitustuotot ja – kulut Korkomenot ja muut rahoituskulut kasvavat lainamäärän lisääntymisestä johtuen. Korkotulot sisältävät antolainoista ja talletusvaroista saatavat korkotulot. Pääosan rahoitustuotoista muo-dostavat Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osingot. Vuosikate Vuosikate on talousarviovuonna 3,71 miljoonaa euroa. Vuosikate on 91,0 % poistoista.

Talousarvio 2014


Poistot Tuloslaskelmassa poistojen määrä on laskettu uudistuneiden poisto-ohjeiden mukaisesti. Ta-lousarvion poistot ovat 4,11 miljoonaa euroa. Tulos Kaupungin tulos muodostuu poistojen jälkeen 0,41 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Suunnitte-lukaudella tärkein tehtävä on toteuttaa palvelurakenneuudistus, joka mahdollistaa talouden tasapainon saavuttamisen. Investoinnit Investointiohjelman loppusumma on talousarviovuonna 4,93 miljoonaa euroa. Investointeja voidaan rahoittaa omaisuuden myynnillä. Pääpaino investoinneissa on päiväkodin rakentami-sessa ja terveyskeskuksen peruskorjauksessa. Kaupunki osallistuu Ely-keskuksen kanssa 50 %:n rahoituksella kantatie 67:n alitukseen ja kantateiden 67 ja 44 risteysjärjestelyjen rakenta-miseen. Lainat Kaupungin peruspalvelujen historiallisen suuret investoinnit ja tulorahoituksen riittämättömyys ovat johtaneet siihen, että velkamäärä on kasvanut viime vuosina erittäin nopeasti. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Kuitenkin palvelu-tuotannon ylläpitämiseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseksi on investoitava vuosittain. Lainoitusta joudutaan käyttämään investointien rahoitukseen vielä useita vuosia, vaikka inves-tointitarve vähenee suurimpien kohteiden valmistuttua. Lyhytaikaista lainaa tarvitaan pitkäai-kaisen lainan lyhennysten hoitamiseen. Riittämätön toiminnan kassavirta aiheuttaa jatkuvan velkaantumisen kierteen, jota on erittäin vaikea kontrolloida riippumatta lainasalkun rakentees-ta tai mahdollisista suojauksista. Suurin rahoitustarve kohdistuu suunnitelmakaudella vuodelle 2015, jolloin rahoitettavaksi ajoit-tuu investointiohjelma sekä kuntatodistusten jälleenrahoitus. Kaupungin rahoitustarve on voi-makkaasti kytköksissä kaupungin tuottojen ja kustannusten kehitykseen. On välttämätöntä, että talouden (tulos ja toiminnan kassavirta) tasapainottamisessa onnistutaan. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Kauhajoki on etsinyt aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituskeinoja investointien rahoittamiseen. vuoden 2014 aikana ratkaistaan mm. Aron päiväkodin ja Aron koulun rakentamisen rahoitta-minen sijoitusomaisuudella. Valtuuston päätöksen mukaisesti sijoitusomaisuudella rahoitetta-villa investoinneilla tulee olla käyttötalouden kustannuksia alentava vaikutus, sillä sijoitusomai-suutta realisoitaessa omaisuudesta saatavat rahoitustulot pienenevät samassa suhteessa.

Talousarvio 2014


KAUHAJOEN KAUPUNKI TP 2012 TA 2013 MUUTOS TPe 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 41 323 750 40 350 793 1 073 750 41 424 543 41 235 203

Maksutuotot 1 257 768 1 305 650 195 000 1 500 650 1 233 570

Tuet ja avustukset 1 219 123 1 326 724 0 1 326 724 1 369 697

Muut toimintatuotot 6 485 097 5 372 728 265 000 5 637 728 5 585 280

TOIMINTATUOTOT yhteensä 50 285 738 48 355 895 1 533 750 49 889 645 49 423 750 50 361 913 51 561 191 52 401 210 53 431 286 54 328 025 55 241 752

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 127 276 184 190 184 190 184 190 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000 170 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -24 327 332 -24 644 544 -27 000 -24 671 544 -24 316 628

Palvelujen ostot -93 913 079 -93 713 944 -2 648 834 -96 362 778 -95 628 815

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 820 486 -3 526 222 -100 000 -3 626 222 -3 507 137

Avustukset -2 425 249 -2 245 130 -200 000 -2 445 130 -1 999 000

Muut toimintakulut -3 766 320 -3 268 730 0 -3 268 730 -3 022 560

TOIMINTAKULUT yhteensä -128 252 467 -127 398 570 -2 975 834 -130 374 404 -128 474 140 -131 020 784 -133 573 770 -134 986 040 -136 434 406 -138 466 686 -140 534 537

T o i m i n t a k a t e -77 839 453 -78 858 485 -1 442 084 -80 300 569 -78 866 200 -78 734 871 -81 516 579 -82 414 830 -82 833 121 -83 968 662 -85 122 785

Verotulot 40 610 004 42 478 000 42 478 000 44 785 000 46 719 625 48 936 214 50 648 981 53 236 696 55 099 980 56 752 979

Valtionosuudet 36 196 077 34 015 000 800 000 34 815 000 35 438 800 36 047 576 36 308 052 37 034 213 37 774 897 38 530 395 39 301 003

Rahoitustuotot ja -kulut 758 110 49 000 4 549 000 2 349 000 6 710 000 -1 040 000 -1 120 000 -1 200 000 -1 280 000 -1 360 000

Korkotuotot 41 304 47 000 47 000 47 000 44 000 44 000 44 000 44 000 44 000 44 000

Muut rahoitustuotot 1 840 366 1 285 000 4 500 000 5 785 000 3 605 000 8 085 000 415 000 415 000 415 000 415 000 415 000

Korkokulut -1 120 066 -1 270 000 -1 270 000 -1 300 000 -1 400 000 -1 480 000 -1 560 000 -1 640 000 -1 720 000 -1 800 000

Muut rahoituskulut -3 494 -13 000 -13 000 -3 000 -19 000 -19 000 -19 000 -19 000 -19 000 -19 000

V u o s i k a t e -275 261 -2 316 485 3 857 916 1 541 431 3 706 600 10 742 330 2 687 687 4 148 364 6 978 472 8 381 713 9 571 198

Suunnitelman mukaiset poistot -3 724 826 -4 141 300 -4 141 300 -4 111 740 -4 400 000 -4 450 000 -4 500 000 -4 500 000 -4 500 000 -4 500 000

Kertaluontoiset poistot -605 149 0 0 0

Arvonalentumiset -92 518 0 0 0

Vyörytykset 0 0 0 0

T i l i k a u d e n t u l o s -4 697 754 -6 457 785 3 857 916 -2 599 869 -405 140 6 342 330 -1 762 313 -351 636 2 478 472 3 881 713 5 071 198

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 54 429 0 0 0

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 990 000 1 990 000 0 0 Taloussuunnitelma

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -4 643 325 -6 457 785 5 847 916 -609 869 -405 140 6 342 330 -1 762 313 -351 636 2 478 472 3 881 713 5 071 198 3 823 241

TASEEN ALIJÄÄMÄ 31.12. -11 954 898 -12 564 767 -12 969 907 -6 627 577 -8 389 890 -8 741 526 -6 263 054 -2 381 341 2 689 857 Asukasluku

Taseen alijäämä/asukas -891 -920 -470 -595 -620 -444 -169 191 14100

Talousarvio 2014


Tuloslaskelma (ulkoinen)

KAUHAJOEN KAUPUNKI

ulkoinen TP 2012 TA 2013 TAmuutos

TA 2013

+ muutos TA 2014

Muutos

TA+m 2013-

TA 2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 38 528 319 37 854 535 1 073 750 38 928 285 38 841 966 -0,22

Maksutuotot 1 257 693 1 305 650 195 000 1 500 650 1 233 570 -17,80

Tuet ja avustukset 1 219 124 1 326 724 0 1 326 724 1 369 697 3,24

Muut toimintatuotot 4 040 965 3 419 565 265 000 3 684 565 3 608 450 -2,07

TOIMINTATUOTOT yhteensä 45 046 101 43 906 474 1 533 750 45 440 224 45 053 683 -0,85

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 127 276 184 190 184 190 184 190 0,00

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -24 327 332 -24 644 544 -27 000 -24 671 544 -24 316 628 -1,44

Palvelujen ostot -90 980 440 -91 271 485 -2 648 834 -93 920 319 -93 258 608 -0,70

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 820 396 -3 524 222 -100 000 -3 624 222 -3 507 137 -3,23

Avustukset -2 412 499 -2 245 130 -200 000 -2 445 130 -1 999 000 -18,25

Muut toimintakulut -1 472 162 -1 263 768 0 -1 263 768 -1 022 700 -19,08

TOIMINTAKULUT yhteensä -123 012 829 -122 949 149 -2 975 834 -125 924 983 -124 104 073 -1,45

T o i m i n t a k a t e -77 839 452 -78 858 485 -1 442 084 -80 300 569 -78 866 200 -1,79

Verotulot 40 610 004 42 478 000 42 478 000 44 785 000 5,43

Valtionosuudet 36 196 077 34 015 000 800 000 34 815 000 35 438 800 1,79

Rahoitustuotot ja -kulut 758 110 49 000 4 500 000 4 549 000 2 349 000 -48,36

Korkotuotot 41 304 47 000 47 000 47 000 0,00

Muut rahoitustuotot 1 840 366 1 285 000 4 500 000 5 785 000 3 605 000 -37,68

Korkokulut -1 120 066 -1 270 000 -1 270 000 -1 300 000 2,36

Muut rahoituskulut -3 494 -13 000 -13 000 -3 000 -76,92

V u o s i k a t e -275 261 -2 316 485 3 857 916 1 541 431 3 706 600 140,46

Suunnitelman mukaiset poistot -3 724 827 -4 141 300 -4 141 300 -4 111 740 -0,71

Kertaluontoiset poistot -605 149 0 0 0 0

Arvonalentumiset -92 518 0 0 0 0

Vyörytykset 0 0 0 0 0

T i l i k a u d e n t u l o s -4 697 755 -6 457 785 3 857 916 -2 599 869 -405 140 -84,42

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 54 429 0 0 0

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 0

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 1 990 000 1 990 000

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -4 643 326 -6 457 785 3 857 916 -609 869 -405 140 -84

Taseen yli-/alijäämä 31.12. -11 954 899 -18 412 684 -12 564 768 -12 969 908 3,22

Valtuustoon nähden sitovat

Tuloslaskelmaosan tunnusluvut

Toimintatuotot %:a toimintakuluista -36,58 -35,66 -36,03 -36,25

Vuosikate %:a poistonalaisista investoinneista-3,59 -21,57 22,65 41,65

Vuosikate %:a poistoista -8,82 -55,94 37,22 90,15

Vuosikate €/asukas -19 -164 109 262

Kertynyt yli-/alijäämä €/asukas -844 -1300 -887 -916

Asukasluku 14167 14167 14167 14167

Talousarvio 2014


RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmasta siirtyvästä vuosikatteesta, arvioi-duista satunnaisista eristä, investointien valtionosuuksista, käyttöomaisuuden myyntituloista sekä antolainojen lyhennyksistä. Näillä tuloilla katetaan tulevia investointeja ja antolainojen lisä-yksiä. Vuosikate ja muut rahoitustulot eivät riitä rahoitustarpeen kattamiseen, joten talousarviovuonna sekä taloussuunnittelukaudella joudutaan mm. investointien rahoitus kattamaan lainanotolla.

Lainananto / antolainojen lyhennykset Toiminta-ajatus: Kaupunki voi harkinnan mukaan antaa lainaa konserniyhtiöille sekä yleis-hyödyllisille yhteisöille. Tavoitteet: Julkisiin palveluihin rinnastettavia palveluja tuottavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa voidaan tukea antamalla tarvittaessa lainaa. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää em. antolainaa ja päättää sen ehdoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. (Hallintosääntö 5 §, 12 mom). Kaupunginvaltuusto voi myöntää erillisellä päätöksellä takauksia konserniyhteisöjen lainoille. Takauksen vastavakuudeksi tulee saada yhtiön kiinteään omaisuuteen kohdistuvat pantit.

Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Lainarahoitusta käytetään, jos hankkeiden toteuttaminen katsotaan toiminnan kannalta välttä-mättömäksi ja rahoitusta ei saada muutoin järjestettyä. Lainarahoituksella katetaan ensisijaisesti tuloa tuottavia investointeja. Muista hankkeista etusijalle asetetaan peruspalveluja tukevat sekä elinkeinoelämän kehittymistä ja toimintaedellytyksiä edistävät sekä kuntalaisten asumisviihtyi-syyttä tukevat hankkeet. Lainat otetaan pääasiassa tarjouskilpailun kautta. Lainojen korkoriskiä pyritään minimoimaan lainasalkkua hajottamalla sekä kiinteisiin että vaihtuviin korkoihin tai sitomalla laina mahdollises-ti johdannaissopimuksella. Lyhytaikaista rahoitusta käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Tilapäislainaa voidaan ottaa enintään 20 milj. euron määrään saakka. Lyhytaikainen rahoi-tus hoidetaan ensisijaisesti kuntatodistusten kautta. Pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan talousarviovuonna yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Talousarvio-lainalla rahoitetaan talousarviovuoden investointiohjelma.

Talousarvio 2014


RAHOITUSLASKELMA

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTATP 2012 TA 2013 TA muutos

TA 2013

+muutos TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Tulorahoitus

Vuosikate -275 261 -2 316 485 3 857 916 1 541 431 3 742 300 11 102 312 2 197 961 3 829 512

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -367 161

* -642 422 -2 316 485 3 857 916 1 541 431 3 742 300 11 102 312 2 197 961 3 829 512

Investoinnit

Pysyvien vastaavien investoinnit -8 820 045 -7 170 438 242 180 -6 928 258 -4 925 670 -5 724 070 -6 613 535 -6 533 600

Rahoitusosuudet investointeihin 0 162 000 -162 000 0

Pysyvien vast.hyödykk.luovutustulot 2 302 495 468 068 -310 910 157 158

* -6 517 550 -6 540 370 -230 730 -6 771 100 -4 925 670 -5 724 070 -6 613 535 -6 533 600

Toiminnan ja investointien

nettorahavirta -7 159 972 -8 856 855 3 627 186 -5 229 669 -1 183 370 5 378 242 -4 415 574 -2 704 088

0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0

Antolainauksen muutokset 0

Antolainasaamisten lisäykset -37 763 -50 000 50 000 0 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000

Antolainasaamisten vähennykset 288 200 85 000 -35 000 50 000 85 000 85 000 85 000 85 000

* 250 437 35 000 15 000 50 000 35 000 35 000 35 000 35 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 8 000 000 7 600 000 8 000 000 15 600 000 4 100 000 7 200 000 5 600 000 5 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -3 671 682 -3 443 242 -3 443 242 -4 288 700 -4 488 700 -4 688 700 -4 888 700

Lyhytaikaisten lainojen muutokset 3 150 000 4 665 097 -8 000 000 -3 334 903 1 337 070 -8 124 542 3 469 274 2 557 788

* 7 478 318 8 821 855 0 8 821 855 1 148 370 -5 413 242 4 380 574 2 669 088

Oman pääoman muutokset 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 0

Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset -21 466 0

Vaihto-omaisuuden muutos 27 872 0

Saamisten muutos 1 162 886 0

Korottomien velkojen muutos -213 132 0

* 956 160 0 0 0 0 0 0 0

Rahoituksen nettorahavirta 8 684 915 8 856 855 15 000 8 871 855 1 183 370 -5 378 242 4 415 574 2 704 088

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 524 943 0 3 642 186 3 642 186 0 0 0 0

Rahoituslaskelma 2012 – 2017

Talousarvio 2014


TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65 §:n 2 mom:n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuuston on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukau-della katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). (7.4.2000/353). Kirjanpidollisia tasapainottamistoimenpiteitä ovat alijäämän kattaminen edellisten tilikausien ylijäämästä, muista omista rahastoista ja peruspääomasta. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 4,64 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 talousarvio laadit-tiin jo lähtökohtaisesti alijäämäiseksi. Alijäämäksi arvioitiin 6,46 miljoonaa euroa. Talousarvio laadittiin rehellisesti esittäen se, mikä talouden tilanne todella oli. Tiedossa oli, että 2012 hyväk-sytyn palvelurakenneselvityksen keinot pääsevät vaikuttamaan vasta toimintavuoden aikana – ja näin ollen tulos edelleen heikkenee. Talousarviossa todettiin, että kuntalain edellyttämälle tasolle ei toimenpideohjelmakaudella päästä. 2012 hyväksytyn palvelurakenneselvityksen mu-kaisesti talouden tasapainottamiseen piti palata toimintavuoden 2013 aikana vielä uudestaan. Näin tapahtuikin ja uusi laajennettu ohjausryhmä nimettiin 1.7.2013. Ohjausryhmä otti työssään kantaa jo vuoden 2013 talousarvioon ja toimintaan sekä kuntalain edellyttämään tasapainottamisvelvoitteeseen. Ohjausryhmän valmistelun perusteella kaupun-ginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2013 toimenpiteitä, joilla on tasapainottava vaikutus jo toi-mintavuoteen 2013. Toimenpiteiden jälkeen muutetun talousarvion mukaan tilinpäätöksestä 2013 ennakoidaan enää 0,36 miljoonaa euroa alijäämäistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisikun-nan tunnusluku ”alijäämä/asukas” ei ylitä raja-arvoa 1000 euroa/asukas. Kuntalain velvoitteeseen viitaten taloussuunnitelmassa ja tasapainottamisohjelmassa olisi va-rauduttava alijäämän kattamiseen vuosien 2014 - 2017 aikana. Alijäämää ei saada poistetuksi taseesta talousarvion ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä tasapainottamisohjelmalla vuoden 2017 loppuun mennessä. Suunnittelukausi on kuitenkin ylijäämäinen. Tämän vuoksi ohjaus-ryhmä on esittänyt kaupunginvaltuustolle osana palvelurakenneselvitystä, että se määrittäisi alijäämän kattamiskauden 2020 asti. Kauhajoen kaupungin talous saadaan tasapainoon talous-suunnittelukaudella 2017 mennessä ja kertyneet alijäämät saadaan katettua vuoteen 2020 mennessä. Talouden tasapainottaminen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisten kustannusten alentamisel-la ja tulokertymän lisäyksillä. Investoinneista toteutetaan vain kiireellisimmät, jotka ovat toimin-nallisesti välttämättömiä ja taloudellisesti kannattavia.

Talouden tasapainottamisohjelma 2014 – 2020 Valtuusto päättää kuntalain kunnan taloutta koskevan 8 luvun 65 §:n mukaan talouden tasapai-nottamisohjelman hyväksymisestä taloussuunnitelmakaudella tai yksilöidyn toimenpideohjelman mukaisesti valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kuntalain mukaan ”Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).”

http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@ebt-link;pt=333587?root=IDMATCH(id,7.4.2000%2F353)

Talousarvio 2014


Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjausryhmän laatiman talouden tasapainotusohjellman talousar-vio ja taloussuunnitelman pohjaksi 11.11.2013

Palvelurakennepaketin lähtökohtana on 2012 hyväksytty ensimmäinen palvelurakenneselvitys. Sen tavoitteena oli selvittää Kauhajoen kaupungin taloudellinen asema, tutkia palvelurakenteen muutos ja arvioida talouden kehitys lähitulevaisuudessa. Selvityksessä arvioitiin lisäksi kaupun-gin sopeutumiskykyä, tasapainon saavuttamisen tarvetta, suuruusluokkaa ja sitä, onko tasapai-no löydettävissä nykyisessä kunnassa. Ohjausryhmä aloitti työnsä käymällä läpi aiemman selvi-tyksen ja se päivitettiin muuttuneiden asioiden osalta. Paketista mm. poistettiin valmistelussa mahdottomiksi todetut toimenpiteet. Nyt valmistunut palvelurakennepaketti on ajoitettu edellisen tapaan kolmelle vuodelle. Ohjaus-ryhmä seuraa säännöllisesti paketin toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta raportoi-den valtuustolle. Hyväksytty paketti päätettiin liitettää harkinnanvaraisen valtionosuuden hake-muksen liitteeksi. Palvelurakennepaketti jaettiin kolmeen osaan: palvelut ja niiden tuottaminen, henkilöstö ja ra-hoitus. PALVELUT JA RAKENTEET Talouden tasapainotuksen lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa osittain palvelutarjonnan su-pistamista, palvelujen uusia järjestämistapoja sekä palvelujen laajuuteen ja laatuun puuttumista. Painopiste palvelujen supistamisessa on erityisesti ei-lakisääteisissä palveluissa. Ei-lakisääteisiä palveluita ovat mm. erilaiset avustukset, hankkeet, markkinointi, tapahtumat, osa vapaa-aika-, nuoriso- ja kulttuuripuolen palveluista, musiikki- ja kansalaisopisto, erilaiset tukipal-velut jne. Pääpaino asetettiin toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa – näin kuntalaisille palvelu-jen heikentymisenä näkyvä vaikutus on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Toimintoja yhdis-tetään esim. tapahtumien järjestäminen ja viestintä. Toisissa palveluissa etsitään tuotettavan palvelutason minimi. Osaa kunnan ei-lakisääteisistä tehtävistä tarjotaan ulkopuolisille toimijoille hoidettavaksi. Näin palvelurakennetta saadaan taloussuunnittelukaudella pienemmäksi siten, että se voidaan hoitaa pienemmällä henkilöstömäärällä (eläköityminen). Kokonaissäästötavoite palveluiden ja toimintojen osalta on yhteensä 1.125.000 euroa kolmen vuoden aikana. HENKILÖSTÖ Kauhajoen kaupungin henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa taloussuunnittelukaudella 54 henkilöä. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää täysimääräisesti eläköityminen hyväksi. Tä-män lisäksi tulee tapauskohtaisesti tarkasteltavaksi määräaikaisten työsuhteiden määrä. Eläköi-tymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan sopeuttamalla palveluita. Haaste eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntämiseen tuo se, että luonnollista poistumaa tapahtuu sellaisissa tehtävissä, joiden täyt-täminen sisäisesti on erittäin haastavaa tai mahdotonta. Näin ollen palvelujen sopeuttamisen kautta saattaa tulla harkittavaksi irtisanomisia ja työtehtävien osa-aikaistamisia. Useimmilla osastoilla tulee tapahtumaan työtehtävien uudelleen järjestämistä – ja onkin todennäköistä, että työtehtävät saattavat muuttua osittain tai kokonaan.

Talousarvio 2014


Palveluita ja toimintoja sopeuttamalla aikaansaatavat henkilöstösäästöt ovat luonteeltaan pysy-viä ja niiden aikaansaamiseen tulee kaikilla hallintokunnilla pyrkiä. Pysyvien henkilöstösäästöjen lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoisia säästö-keinoja sekä mahdollisesti lomautuksen. Kertaluontoisten henkilöstösäästökeinojen määrä riip-puu siitä, kuinka hyvin luonnollinen poistuma ja palveluiden uudelleen järjestäminen onnistuvat. Kertaluontoisia säästökeinoja henkilöstökuluissa ovat mm. lomautus, lyhytaikaisista sijaisuuksis-ta tinkiminen jne. Yt -neuvotteluissa on neuvoteltu mm. paikallissopimuksen tekemisestä loma-rahojen vaihtamiseksi osittain vapaaksi, mutta pääsopijajärjestöt eivät ole sitä hyväksyneet, joten vaihtoehto ei ole käytettävissä. Henkilöstösäästöjen kohdentuminen ja keinot selviävät, kun kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen väliset yhteistoimintamenettelylain mukaiset neuvottelut on käyty. Yhteistoimintamenettely on käynnistetty jo ensimmäisen palvelurakenneselvityksen aikana, nyt henkilöstösäästötavoite ja aikataulu täsmennetään. Henkilöstökulujen säästötavoite kolmelle vuodelle on 2.700.000 euroa. RAHOITUS Kaupungin rahoitustarve jakautuu palvelujen rahoittamiseen, investointien rahoitukseen sekä kaupungin palvelutuotannon kannalta toissijaisen omaisuuden realisointiin. Palvelujen rahoittaminen tapahtuu verotulo- ja valtionosuusrahoituksella sekä palvelujen myyn-nistä saatavilla maksuilla ja taksoilla. Lakisääteisten palvelujen rahoittamisessa avainasemassa on verorahoitus. Verorahoitus pääte-tään kunnissa vuosittain. Verorahoitus koostuu kolmesta erästä, joista kunnan omassa päätös-vallassa ovat tuloveroprosentti ja kiinteistöverot. Yhteisöveroa kunnalle kertyy pääsääntöisesti paikallisten yritysten verotettavasta tulosta, valtakunnallisen ohjauksen kautta. Suurimmat haas-teet tasapainoisen talouden ylläpitämisessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustan-nukset, jotka johtuvat pääasiassa valtionhallinnon kunnille lisäämistä velvoitteista sekä palvelu-tarpeen kasvusta. Ohjausryhmä linjasi, että tähän rahoitustarpeen kasvuun on oikeudenmu-kaisinta vastata verorahoituksella. Verorahoituksen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Kaupun-ginvaltuusto päätti korottaa tuloveroa 0,5 %-yksikköä vuodelle 2014. Tuloveron lisäksi tarkistet-tiin kiinteistöveroja. Talousarvio on laadittu näiden korotusten pohjalta. Maksujen ja taksojen tarkistuksilla kerätään 130.000 euron tulon lisäystä kolmen vuoden aika-na. Kauhajoen kaupunki on velkaantunut voimakkaasti suurten, palvelurakenteen kannalta olen-naisten investointien myötä. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Kauhajoki on etsinyt aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoituskeinoja investointien rahoittamiseen. Kaupunginvaltuusto päätti, että sijoitusomaisuudella voidaan rahoittaa investointeja. Rahoitetta-va investointi tulee olla toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus ja sen tulee olla satsaus omiin kuntalaisiin. Sijoitusomaisuudella rahoitettavat kohteet päätetään tapauskohtaisesti talo-usarviokäsittelyn yhteydessä.

Talousarvio 2014


Sijoitusomaisuuden realisoinnin lisäksi kaupungin tulee realisoida omaisuutta, joka ei ole palve-lutuotannon käytössä. Realisoitavaa omaisuutta ovat mm. leirintäalue, viemäriverkosto, kau-pungin omistamat Kiinteistö Oy Kauhajoen Logistian osakkeet jne. Omaisuuden realisoinnille ei ole palvelurakenneselvityksessä laskettu arvoa kirjanpitolain edellyttämää varovaisuuden peri-aatetta noudattaen. Toteutuessaan myynnit helpottavat osaltaan talouden tasapainottamista.

Talousarvio 2014


Palvelurakennepaketti Säästötavoite / € 2 014 2 015 2 016

Henkilöstösäästötavoite 2 700 000

Toimistotyön tehostaminen 26 000 19 500 4 500 1 000

Avustusten karsiminen 455 000 235 000 215 000 5 000

Luottamushenkilöiden talkookokoukset 24 000 8 000 8 000 8 000

Ensisijainen toimielin 1 kpl/vuosi

Kuntayhtymien ja yhdistysten

jäsenyydet ja maksuosuudet 167 000 83 000 84 000 0

Kuntamarkkinointi 141 000 77 000 63 000 0

Toimintojen uudelleen järjestäminen

ja laadun/laajuuden arviointi 2 361 300 1 124 450 1 068 000 182 000

Elintarvikelaboratorio lakisääteiselle tasolle. 170 000 20 000 150 000

Kouluverkkomuutoksen loppuun saattaminen 338 600 216 450 121 900

Tuntikehyksen supistaminen 178 000 74 000 104 000

Päivähoidon rakenneohjelman loppuunsaattaminen 383 100 178 500 187 000 32 000

Pikku-Äijän hankkiminen omaksi - vuokrasäästö 310 000 310 000

Aron päiväkoti omaksi 156 000 65 000 91 000

Kirjastotoimen järjestely 128 600 0 68 600 60 000Kansalais- ja musiikkiopiston sekä

kulttuuritoimen hallinnon järjestäminen 60 000 60 000

Liikuntatoimen uudelleenjärjestely 262 000 80 000 117 000 65 000

Nuorisotoimen järjestelyt 35 000 12 500 22 500

Teknisen sektorin järjestämisvastuun tarkastelu 340 000 168 000 146 000 25 000

Luottamushenkilöorganisaation, osastojen

johtamisen uudelleentarkastelu 513 000 233 050 276 500 120 000

Maksut ja taksat 130 000 95 000 35 000 10 000

Vuokrat

Käyttömaksut

Lupamaksut

YHTEENSÄ 1 875 000 1 754 000 326 000

Henkilöstösäästö sisältyy tarkasteltaviin

toimintoihin ja tarkentuu yt-menettelyn

aikana

Talousarvio 2014


Rahoitus Taloussuunnittelukauden päättyessä vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostuu 4,15 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma, verotulo- ja valtionosuuskehitys huomi-oiden kaupungin taloussuunnitelma on ylijäämäinen 2017. Taseeseen kertynyt alijäämä saa-daan katettua 2020 loppuun mennessä. Investoinnit Uuden koulukeskuksen rakentamisen yhteydessä on sitouduttava siihen, ettei opetus- ja kult-tuuritoimen alueella ylläpidettävien toimitilojen kokonaismäärä kasva. Tämä tarkoittaa, että Sanssin koulun Tuunaisen siipi poistetaan lämpimänä tilana käytöstä ja puretaan aikanaan. Muut koulukäytöstä poistuvat rakennukset myydään. Päivähoidon rakenneuudistuksen yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan päivähoitopalvelut voidaan järjestää kustannustehokkaimmin lisäämällä päiväkotipaikkoja pienten yksiköiden si-jaan. Perhepäivähoito ja yksityiset päivähoitopalvelut säilytetään edelleen merkittävänä osana päivähoitopalveluja. Haja-asutusalueiden päivähoitopalvelut toteutetaan pääsääntöisesti perhe-päivähoitona yksittäisiä ryhmäkoteja lukuun ottamatta. Koulujen ja muiden tilojen rakentaminen ja peruskorjaus (esim. Aron koulu) on mitoitettava tule-vien oppilasmäärien ja sen tarvitseman alueellisen palvelurakenteen mukaan. Tiloista, joita ei tarvita tai niiden peruskorjaaminen on toiminnallis-taloudellisesti kannattamatonta, on myytävä, vuokrattava tai tilat on purettava. Olemassa olevien tilojen monikäyttöisyyttä on edistettävä. Voimassa olevia tilojen käyttökorvauksia tarkistetaan ja ulotetaan koskemaan kaikkia kaupungin omistamia liikunta-, harrastus- ym. tiloja. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitel-makauden aikana. Toimitilojen rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti yksityistä rahoi-tusta. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella.

Talousarvio 2014


OMISTAJAPOLITIIKKA Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointi-tapoja on arvioita kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteutta-mista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella ta-valla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on määriteltävä taloudel-lisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että erityistä harkintaa noudattaen tulevaisuudessa yksittäisiä investointeja voidaan rahoittaa realisoimalla sijoitusomaisuutta. Fortum Oyj:n osakkeiden omistus Kauhajoen kaupunki omistaa Fortum Oyj:n osakkeita yhteensä 1.138.240 kpl. Osakkeet tuotta-vat rahoitustuottoina vuosittain osinkoa, joka oli vuonna 2013 1,00 € osakkeelta eli 1.138.240 euroa. Kaupungin Fortum omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa noin 16,1 miljoo-naa euroa. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään antanut kaupunginhallitukselle valtuudet myydä Fortum Oyj:n osakkeita enintään 300.000 kappaletta päiväkoti Pikku-Äijän ostamiseksi. Osakekauppa tulee tehdä vuoden 2013 aikana. Myytävien osakkeiden määrä riippuu myyntihetken osake-kurssista. Osinkotulo 2014 pienenee vastaavasti. Talousarviossa on huomioitu pienenevä osin-kotulo. Neste Oil Oyj:n omistus Kauhajoen kaupunki omistaa myös Neste Oil Oyj:n osakkeita 142.280 kpl, jotka tuottivat vuonna 2012 osinkoa 0,45 € osakkeelta eli 64.026 euroa. Neste Oil -osakkeiden markkina-arvo oli vuo-den 2012 lopussa 1,39 miljoonaa euroa. Sijoitussalkku Hajautetusti osake- ja korkorahastoihin sijoitetun rahoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 3,91 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa voidaan tulouttaa vuosit-tain kaupunginhallituksen päätöksellä. Irtaimen omaisuuden myynti Hallintokunnilla on oikeus irtaimen omaisuuden myyntiin hallintosäännön määräysten mukaises-ti. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniyhteisöjen on otettava huomioon ja toteutettava kaikessa toiminnassaan kaupunginval-tuuston vahvistamat strategiset tavoitteet ja päämäärät. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan kannattavuudesta ja tehokkuudesta huolehditaan. Samoin niiden päätöksenteossa otetaan huomioon koko konsernin etu. Omistajapolitiikalla vai-kutetaan siihen, että pääomasijoituksille, maa- ja kiinteistöomaisuudelle saadaan riittävä tuotto ja että kaupungille ja kaupunkilaisille tuotetaan hyvälaatuisia ja edullisia palveluja. Kauhajoen kaupungin konserni- ja tytäryhteisöjen sekä osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoittei-den toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan toimintoja uudestaan.

Talousarvio 2014


Tavoitteet 1. Valtuusto määrittelee omistajana tuloutustavoitteet:

- Kaupunki maksaa Kauhajoen vesihuolto Oy:lle, joka hoitaa myös jätevesilaitosta, kau-punginhallituksen elinkeinojen vastuualueelta laskennallista toimintatukea, jolla katetaan laitoksen erityisistä elinkeinopoliittisista tai ympäristöllisistä syistä laskennallisia kustan-nuksia alhaisempia palveluhintoja. Tuella katetaan myös ns. hulevesien käsittelyä ja sa-devesiviemäreiden ylläpitoa.

2. Konserniyhtiöiden ja kaupungin toimintojen yhteensovittaminen - yhteisöjen ja kaupungin toiminnot tulee järjestää siten, että saavutetaan synergiaetua;

mm. on toteutettava tietojärjestelmien, laitteistojen ja henkilöstön joustava yhteiskäyttö ja tarvittaessa siirtyminen organisaatiosta toiseen

3. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tuloksellisuus ja kannattavuus - Tytäryhtiöille ei aseteta tuloutustavoitetta – toiminnan tulee olla kannattavaa

4. Toiminta-avustukset - Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta lentokentän ylläpitäjänä on päättynyt, kun lento-

kentän ylläpito on siirretty yksityisen toimijan vastattavaksi. Yhtiön toiminta lakkautetaan osakeyhtiölain edellyttämin toimenpitein.

5. Kaupungin omaisuuden omistajastrategian toteuttaminen - maa- ja kiinteistöomaisuuden käyttö on kaupungin strategian mukaista

6. Kuntayhtymien toiminnan ohjauksen sekä seurannan kehittäminen, erityisesti - Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä - Suupohjan koulutuskuntayhtymä - Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - palvelujen hinnoittelun ja palvelurakenteen selvitykset ja toimeenpano

7. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n - palvelujen hinnoittelun tulee edistää tietojärjestelmien tehokasta alueellista hyödyntämis-

tä ja seudun yhteisten tukipalvelujen tehostumista taloudellisesti ja toiminnallisesti Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus ja seuranta Kaupungin konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastaa kaupunginhallitus sekä konsernijohto, johon kuuluvat viranhaltijat määritellään konserniohjeessa. Konserniyhteisöjen päätettäväksi tulevia asioita on ennen päätöksentekoa oleellisilta osin esitel-tävä kaupunginhallitukselle ohjeistuksen antamista varten. Tällaisia asioita ovat konserniyhtei-sön oleelliset muutokset tytäryhteisön ääni- ja päätösvallassa, merkittävät muutokset tytäryhtei-sön liiketoiminnassa ja toimialassa sekä valmisteilla olevat merkittävät investointihankkeet. Em. asioista on annettava tietoja myös kaupungin toimintakertomuksessa siltä osin kuin ne eivät ilmene konsernitilinpäätöksestä. Konserniyhteisöjen tulee raportoida kaupunginvaltuustolle toiminnastaan kolme kertaa vuodes-sa. Kaupungin edustajien konserniyhteisöjen hallinnossa tulee raportoida kaupunginhallitukselle / ao. lautakunnalle vähintään kolme kertaa vuodessa.

Talousarvio 2014


KÄYTTÖTALOUSOSA

KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuk-sena.

Kaupunginhallituksen strate-giset menestystekijät


2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen

Strategiset tavoitteet 2014-2017

Toimenpiteet vuodelle 2014 Avainmittarit

Asiakas/ palvelutaso

1. Palvelutoiminnan ja päätöksen-teon tehokkuus ja vaikuttavuus

2. Hyvä maine ja imago 3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja

vireys

1. Tavoitteiden saavuttaminen; Palvelurakenneselvityksen täy-täntöönpano

2. Myönteinen viestintä ja hallittu

tiedottaminen 3. Liike- ja teollisuustonttien riittä-

vä tarjonta

1. Seuranta ja raportointi Rakenneuudistuksen palve-

lutasovaikutusten arviointi 2. Viestintäsuunnitelman oh-

jeistus päivitetty 3. Maanhankinnan, kaavoituk-

sen ja markkinoinnin toteu-tuminen

Toteutuminen

Prosessi/

4. Palvelujen tuottaminen ja järjes-täminen optimaalisella tavalla omassa ja konserniyhteisöjen toiminnassa

5. Elinkeinojen kehittyminen ja

kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen

5.1 Toisen ja korkea-asteen koulu-tuksen säilyttäminen ja edistä-minen

6. Konsernin toiminnan ohjaus ja hanketyön hallinta

7. Terveyden ja hyvinvoinnin edis-

täminen 8. Alueellisen yhteistyön tiivistämi-

nen

4. Palvelurakenteen optimointi yksikkökustannuksia alentavalla tavalla

5. Elinkeinopoliittisilla toimilla,

kuten maankäyttö ja hankkeet, tuetaan työllisyyden pysyvyyttä ja kasvua

5.1 Hanketoimin esitetään Sööpä-rin koulutilojen ja SAIn toiminto-jen jatkumista ja kehittymistä

6. Ohjeistuksen mukainen edusta-jien ohjeistaminen

7. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin panostetaan ennal-ta ehkäisevin toimenpitein 8. Yhteistyö- ja yhdistymisneu-

vottelujen toteuttaminen

4. Palvelurakenneuudistuksen johdosta muuttuneet toimin-tatavat

5. Työttömyysaste on alle 9 %.

Nuorten työttömyysaste on vuoden 2013 tasoa alhai-sempi.

5.1 Sööpärin tiloihin saatu jatkotoimintaa ja SAIn ope-tus tukee yritystoimintaa

6. Konserniohjauksen toteutus, seuranta ja raportointi uudis-tettu

7. Sosiaali- ja terveydenhuol-

lon kustannusten kasvu alentunut

8. Lain edellyttämät neuvotte-lut aloitettu

Toteutuminen

Talousarvio 2014


Henkilöstö/ johtaminen

9. Esimiesten strateginen johta-misosaaminen

10. Aktiivinen ja oppimista kannus-tava henkilöstöpolitiikka ja hou-kutteleva työyhteisö

9. Esimieskoulutus strategisesta johtamisesta

10. Henkilöstöohjeistuksen päivi-

tys

9. Henkilöstökoulutusta 2 pv /hlö säästötavoitteet huomi-oiden

10. Työnvaativuuden arviointi –järjestelmää sovelletaan käytännössä

Toteutuminen

Talous

11. Kaupungin toiminnallinen talo-us on tasapainoinen ja suunni-telmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää

12. Kaupungin talous toimii kestä-

vällä tavalla siten, että verotus- ja velkaisuusaste on alle maan kes-kiarvon

11. Talouden tasapainottamisoh-jelman toteuttaminen taloussuun-nitelman mukaisesti

12. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoeh-don mukaisesti. Omaisuuden realisointi kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla

11. Talousarviovuoden tilinpää-tös on toteutunut taloussuunni-telman mukaisesti.

12. Keskeiset talouden tunnus-

luvut ovat parantuneet. Vel-kamäärän kasvu pysähtyy.

Toteutuminen

HALLINTO-OSASTO TP 2012 TA 2013

TA

MUUTOS

TA 2013

+MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 428 114 788 239 -190 000 598 239 463 717

Maksutuotot 54 501 51 610 51 610 53 250

Tuet ja avustukset 130 747 144 710 144 710 143 000

Muut toimintatuotot 643 939 289 000 289 000 275 500

TOIMINTATUOTOT yhteensä 1 257 301 1 273 559 -190 000 1 083 559 935 467 944 822 954 270 963 813

161

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 588 109 -1 888 596 -1 888 596 -1 781 724

Palvelujen ostot -2 643 193 -2 475 131 -2 475 131 -2 327 500

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -124 664 -117 360 -117 360 -76 780

Avustukset -597 721 -519 810 -250 000 -769 810 -304 000

Muut toimintakulut -687 037 -334 030 -334 030 -391 190

TOIMINTAKULUT yhteensä -5 640 725 -5 334 927 -250 000 -5 584 927 -4 881 194 -4 930 006 -4 979 306 -5 029 099

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -4 383 263 -4 061 368 -440 000 -4 501 368 -3 945 727 -3 985 184 -4 025 036 -4 065 286

Suunnitelman mukaiset poistot -349 292 -360 300 -360 300 -353 540 -360 300 -360 300 -360 300

Kertaluontoiset poistot -38 342 0

Arvonalentumiset -92 518 0

Vyörytykset 922 758 884 400 884 400 887 230 884 400 884 400 884 400

0

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -3 809 797 -3 537 268 -440 000 -3 977 268 -3 412 037 -3 461 084 -3 500 936 -3 541 186

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN

Talousarvio 2014


Hallinto-osasto Päävastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilauta-kunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Ajantasaista tiedottamista lisätään kaupungin omilla nettisivuilla mm. ajankohtaisista, valmisteil-la olevista asioista sekä julkaistaan esityslistat sähköisesti ennen kokousta, lisäksi kaupungin-valtuuston kokoukset lähetetään internetin välityksellä suorina lähetyksinä. Kehitetään ja laa-jennetaan asiankäsittelyjärjestelmän mahdollistamaa sähköistä kokouskäytäntöä ulottamaan kaikkiin toimielimiin. Sähköisten menetelmien helppokäyttöisyyttä edistetään. Hallinto-osaston toimesta annetaan opastusta ja koulutusta edelleen muille osastoille hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa. Hallintopalvelujen rakennet-ta ja palveluketjuja kehitetään ja uudistetaan koko organisaatiossa. Avustukset kohdennetaan yhteisöille, joiden toiminta kohdistuu laajoihin väestöryhmiin ja avus-tuksen käyttötarkoitus edistää kaupungin palvelurakenteen kehittymistä kustannustehokkaasti. Avustuksia kohdennettaessa tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla yhteisö voisi myös tu-kea kaupungin palvelutoimintaa. Kaupunki osallistuu harkintansa mukaan yhteisöinvestointien kuntarahoitukseen määrärahojen puitteissa. Kaupunki kuuluu jäsenenä ainoastaan sellaisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden toiminta edis-tää kaupungin, elinkeinoelämän tai asukkaiden palvelujen kehittymistä ja toimeliaisuutta. Kuntamarkkinoinnissa parannetaan kaupungin ilmettä ja erityisesti sähköisten tietoverkkojen kautta tapahtuvaa näkyvyyttä. Vähäisten resurssien takia kuntamarkkinoinnin tavoitteena tulee olla hyvä tuloksellisuus suhteessa panostuksiin. Markkinointia suoritetaan yhteistyössä kaupun-gin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta suoritettava markkinointi-panostus määritetään alueellisen ja valtakunnallisen näkyvyyden perusteella. Viestintä- ja markkinointimenetelmiä parannetaan vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi. Asiakaspalvelusta saatavat palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään.

Talous- ja henkilöstöpalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Talous- ja henkilöstöpalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalvelut sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhtei-söille ja kuntayhtymille jo vuodesta 2010 lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksi-

Talousarvio 2014


köiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoi-mikunnan toiminta. Hallinto-osaston henkilöstöön kuuluva työnsuunnittelija vastaa työllistämisen järjestämisestä LLKY:n sosiaalityön kanssa yhteistyössä. Työllistämisen tavoitteena on erityisesti pitkäaikais-työttömyyden katkaisu sekä nuorisotakuun toteuttaminen, jossa kaikki alle 30-vuotiaat pyritään yhteistoimin saamaan toimenpiteiden piiriin eri toimijoiden kanssa ja siten kiinnittämään nuoret opintoihin tai työelämään. Työllistämisperiaatteita selvitetään tarkemmin työllistämistä koskevassa luvussa. Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupungin-valtuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousar-viossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnallisverotus: Ostetaan kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevat palvelut valtiolta. Määrä-raha perustuu verohallinnon ennakkoilmoitukseen. Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta v. 2011 hankittua asianhallintajärjestel-mää hyödynnetään kokonaisvaltaisesti yhä laajemmin käytön osaamisen lisääntyessä.

Henkilöstöhallinnon alueella jatkuu työhyvinvointitoiminta, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaeh-toiseen kuntoutumiseen. Tyky -toimintaa varten varataan vuodelle 2014 n. 14.800 €. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Työllisyystyöt Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen

Toiminta-ajatus: Kunnille valtion budjetin kaksi huomattavinta työllisyyskohtaa ovat kuntakokeilu ja nuorten yh-teiskuntatakuu. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeis-tään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toimeenpano-ohjelma on laadittu vuoden 2013 aikana. Työllistämisvaroin palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia henkilöi-tä sekä jo työelämästä syrjäytyneitä henkilöitä. Työllistämis- / aktivointitoimia varten on varattu työllisyysmäärärahaa vuoden 2013 tasolla, jolloin voidaan työllistää palkallisesti 85 %:n työajalla 17 henkilötyövuotta sekä lisäksi työkokeilijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia yh-teensä 10 henkilötyövuoden ajan. Bruttomeno on noin 360.000 €, johon saadaan työllistämistu-kea n. 129.000 €, joten nettokustannukseksi muodostuu noin 225.000 €. Työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) on noin 50 - 60 henkilöä. Kyseiset henkilöt eivät ole oikeutettuja työttömyysetuu-teen (ovat tulottomia) ja he eivät ole oikeutettuja kuin osaan työllistymistä tukevista toimenpiteis-tä. Heidän kohdallaan suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpi-teitä ei ole kovin todennäköistä. Työllistämisen lisäksi sosiaali- ja terveysviranomaiset selvittävät vaikeimmin työllistettävien osalta terveydellisiä asioita sekä eläkemahdollisuuksia. Tulottomuuden aiheuttavia syitä on useita (viiden kuukauden työssäolovelvoite, kolmen kuu-kauden työssäoloehto, työvoiman ulkopuoliset henkilöt). Näin ollen myös tulottomien henkilöi-

Talousarvio 2014


den takaisin työttömyysetuuden piiriin saamiseksi on olemassa erilaisia mahdollisuuksia. Aina eivät työnantajalle maksuttomat vaihtoehdot riitä. Jotta tuloton henkilö on oikeutettu kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin, tulee hänet työllistää vähintään kolmen kuukauden ajaksi (vähintään 18 h / vko). Opiskelevien ja koululaisnuorten työllistämiseen on varattu erillinen määräraha. Työllistämisen toteutuksesta vastaa nuorisopalvelut. Tavoitteena on turvata kesätyöhön halukkaille nuorille lyhytaikainen kesätyöpaikka. Summa sisältyy nuoriso- ja liikuntatoimen talousarvioon. Aktivointitoimista vastaa perusturvaosasto (peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), jota muut hal-lintokunnat avustavat varaamalla työkohteita työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille. Nuorisotyöllisyyden kehitys Kauhajoella v. 2011 – 2013, arvio 2014

Kohderyhmä 2011 * 2012 * 8/2013 2014

Alle 25 -v 112,0 109,0 125 125

Alle 25 -v, % 16,7 14,7 18,9 18,9

Yli vuoden työttömänä olleet 52 75 84 84

Yli vuoden, % 7,8 10,1 12,7 12,7

Kokon. Työttömyys hlöä 670 744 663 663

Kokon. Työttömyys, % 10,1 11,6 10,2 10,2

*) hlö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia

yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku kaikista työttömistä työnhakijoista

alle 25-vuotiaiden prosenttiluku nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä

tilanne 20.11.2013 o työttömät alle 25-v. 133 hlöä o työttömät 25 – 29-v. 58 hlöä

Toimenpideohjelma Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v. 2014

Henkilöä Päivää Selitys

Nuorisotakuun alaiset nuoret

-

- alle 25 -vuotiaat

- 25-29 -vuotiaat

Perusopetus

- yhteishaku 168

yhteishaun piirissä keväällä 2014

Kaupungin työllistämistoimet

- työkokeilu 5

Jakson kesto 1 – 6 kk. Työaika 1 – 5 pv / vko, 4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa.

- palkkatuki 5

Työaika vähintään 85 % alan normaalista koko-naistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteis-työssä TE-toimiston kanssa.

- kuntouttava työtoiminta 10

Jakson kesto 3 – 24 kk. Työaika 1 – 5 pv / vko, 4 – 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa.

Nuorisopalvelut

- etsivän nuorisotyön kontaktit 70 / 60 /

60

kontaktit / tavoitetut / toimenpiteet

Talousarvio 2014


- kesätyöseteli nuorille 130

Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toi-menpiteillä. Kehittäminen Elinkeinoelämän kehittämistä, sen vireyttä ja kilpailukykyä, edistetään kaupungin omin toimenpi-tein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla sekä yhteistyössä alu-eellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle paikkakunnalla. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitel-makauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan kaupunginvaltuuston erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Palvelurakenneohjelman mukaisesti Sanssinkartanoa tarjotaan yksityiselle toimijalle vuokratta-vaksi. Tavoitteena on kiinteistön nettokulujen poistuminen. Jos vuokraus ulkopuoliselle toteutuu, henkilöstöresurssi (osa-aikainen, 60%) siirretään muihin tehtäviin. Avustukset ulkopuolisille yhteisöille jäädytetään pääosin toistaiseksi.

Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2013 Ts 2014

Ruokamessut (maksavat asiakkaat) Sanssinkartano (vuokrataan ulkopuoliselle) Sanssinkartanon kävijät, muut Hämes-Havunen Nummijärvi Camping (vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle)

12 500 3 000 2 000 1 200

11 000

13 000 4 500 2 500 1 000

11 000

Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2014 Esimies: hallintojohtaja

Sanssinkartanon emäntä; Sanssinkartano ja Hä-mes-Havunen 60 %, messut 40 %; Messupäällikkö; messut 66 %/ matkailu 34 %

Elintarvikelaboratorio Vastuualueen esimies: Kemisti Riitta Laurila Toiminta-ajatus/Perustehtävä: Kauhajoen elintarvikelaboratorio edistää laadukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamista sekä puhtaan elin- ja asuinympäristön ylläpitämistä tarjoamalla niihin innovatiivisia työkaluja ja ratkaisuja.

Talousarvio 2014


Kehittäminen Tavoitteena on laboratorion toiminnan jatkuminen ja palvelujen säilyminen edelleen Kauhajoella vuoden 2014 jälkeenkin. Laboratorion toiminta ulkoistetaan kuitenkin siten, että liiketoiminta siirretään liikkeen luovutusperiaatteella ulkopuoliselle toimijalle 1.5.2014 alkaen. Etsitään edelleen keinoja kiinteistökustannusten pienentämiseksi, koska liikkeen luovutuksessa laboratoriotoiminta vuokraa vain osan rakennuksen tiloista. Jäljelle jääviin tiloihin etsitään vuok-ralaisia. Laboratorion kiinteistö siirtyy teknisen osaston alaisuuteen vapaiden tilojen osalta. Henkilöstösuunnitelma: Liikkeen luovutuksen yhteydessä mm. osa henkilöstöstä siirtyy 1.5.2014 uudelle työnantajalle, osa jää kaupungin palvelukseen. Henkilöstön osalta käydään yt -menettelyn mukaiset neuvotte-lut. Toiminnan laajuus Tavoite TP 2012 Tavoite 2013 Tav. 2014 (30.4.

saakka) Näytteitä kpl 4 000 4 400 1 500

Tutkimuksia kpl 17 000 18 700 6 200

Toimintakate/jäämä Tilikauden tulos Liikevaihto/hlö Myydyt asiantuntijapalvelut, h

-124 880 - 182 650

49 000 750

-110 967 -165 857

49 720 1500

-36 000 -55 300 16 500

500 Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2014 0

Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki

Perustehtävä Maatalouspalvelut on maataloushallinnon palveluyksikkö, joka toteuttaa valtiovallan maaseutu-hallintoa Kauhajoella sekä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueella. Tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa kansallisten ja EU tukien vastaanotto-, käsittely- ja päätöstehtävät Visio Etelä-Pohjanmaan johtava maatalousalue Strategiset menestystekijät Elinkeinopolitiikan onnistuneisuus Yhteistyönorganisointi Aktiivinen maaseutupolitiikka Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Edistämme myös aktiivisesti sukupolven-vaihdoksia, johon on EU ajan parhaimmat rahoitusmahdollisuudet. Suupohjan alueella uusi lainsäädännön edellyttämän laajuinen, maaseutupalvelujen järjestämis-tapa aloitettiin vuoden 2013 alusta lukien. Maatalouspalvelut järjestetään Kauhajoen toimesta isäntäkuntamallilla. Yhteistoimintakuntia ovat Isojoki, Karijoki, Teuva ja Kauhajoki Maaseutuhallinnossa on maaseutupäällikkö, maaseutuasiamies, kolme maaseutusihteeriä ja kaksi palvelusihteeriä.

Talousarvio 2014


Toiminnan laajuus

Tavoite Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Ts 2017

Maatiloja Sukupolvenvaihdoksia Viljeltyä peltoa

535 5

22000

510 5

22000

480 5

22000

460 5

22000

440 5

22000

Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2014

*7 7 6 (1.5 alkaen)

6 6

Talousarvio 2014


YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi

Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille sosi-aali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut

Lautakunnan strategiset me-nestystekijät

1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuus ja vaikuttavuus

Valtuustoon nähden sitovat mittarit Toimintakate

Strategiset tavoitteet vuosille 2014 - 2016

Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa kos-keva mittari (vain oleellisin, 0 - 3 kpl)

Asia-kas / palve-lutaso

1. Laadukkaiden, vaikutta-vien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten perus-palvelutason palvelujen saatavuuden/ saavutetta-vuuden turvaaminen

2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

3. Monialainen yhteistyö

1.1 Hoito-, hoiva- ja sosiaali-takuun (määräajat) noudatta-minen 1. 2 LLKY:n suorittamien asiakastyytyväisyys-kyselyjen tulosten käsittely lautakunnassa

2.1 Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen painottaminen

2.2 Kuntien ja sote-alueen tavoitteiden yhteensovittami-nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä

3.1.Lasten, nuorten ja lapsi-perheiden poikkitoiminnallinen johtoryhmä aloittanut toimin-tansa

1.1 Määräajat toteutuvat 100 % 1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä 2.1 Laitossijoitusten ja ympä-rivuorokautisen avuntarpeen väheneminen 2.2 Hyvinvointikertomuksessa valittujen indikaattori-arvojen paraneminen 3.1 Toimii kyllä/ei

Pro-sessi

1. LLKY:n toimintojen stra-teginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa /sitoutuminen palveluraken-neselvityksen toimenpiteisiin 2. Tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen

1.1 Yhdessä sovittujen toi-menpiteiden toteuttami-nen LLKY:n jk/yht.toim.ltk 2.1 Mallin käyttöönotto, tuot-teistus 2.2 Palvelusopimuksen kehit-täminen

1.1 Yhteiset neuvottelut 2.1 SoTe-palvelut tuotteistet-tu, tilaaminen tuotteistettujen palvelujen perusteella, toteu-tunut kyllä/ei 2.2 Tilaaminen muutosblogien avulla

Talousarvio 2014


TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS

TA 2013

+MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 35 939 350 35 261 676 1 263 750 36 525 426 36 458 336

Maksutuotot 0


Muut toimintatuotot 18 307 0

TOIMINTATUOTOT yhteensä 36 719 287 36 051 676 1 263 750 37 315 426 37 283 336 38 365 419 39 474 555 40 264 046

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 087 391 -1 089 410 -132 000 -1 221 410 -1 282 625

Palvelujen ostot -83 114 115 -83 860 296 -2 728 834 -86 589 130 -86 219 665

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -417 -850 -850 -860

Avustukset 0


TOIMINTAKULUT yhteensä -84 205 110 -84 955 806 -2 860 834 -87 816 640 -87 508 400 -89 696 110 -91 938 513 -93 685 344

T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -47 485 822 -48 904 130 -1 597 084 -50 501 214 -50 225 064 -51 330 691 -52 463 958 -53 421 299

Suunnitelman mukaiset poistot 0

Kertaluontoiset poistot 0

Arvonalentumiset 0

Vyörytykset -4 414 -4 150 -4 150 -4 700 -4 700 -4 700 -4 700

0

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -47 490 236 -48 908 280 -1 597 084 -50 505 364 -50 229 764 -51 335 391 -52 468 658 -53 425 999


YHTEISTOIMINTA-

LAUTAKUNTA

Henki-löstö / johta-minen

1.Strategisen suunnittelun ja hyvinvointijohtamisen kehit-täminen

1.1 Koulutus ja perehdytys

1.1 Toteutunut kyllä/ei

Talous

1. Talouden hallinta (Yhteistoiminta-alueen re-sursseihin mitoitettu talous)

1.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja ta-louden kehitystä säännöl-lisesti

1.1. Budjetin pitävyys

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi

Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien an-tamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelu-jen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymäl-le maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lauta-kunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa.

Talousarvio 2014


Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdolli-suudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoi-dettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vas-tuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Tilaaja-tuottajamalli voi toteutua vasta tuotteistamisen jälkeen. Liikelaitoskuntayhtymässä toiminnot on jaettu viiteen palvelualueeseen; sosiaalipalvelut, hoito ja hoiva, ympäristötoimi ja sisäiset tukipalvelut sekä erikoissairaanhoito. Liikelaitoskuntayhtymän perustehtävänä on

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäris-töterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteis-toiminta-alueen asukkaille. Palvelualueiden perustehtävät ovat seuraavat: Sosiaalipalvelualueen perustehtävä: Lapsiperheiden, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen liikelaitos-kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuote-taan asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisevästi kuntien palvelutarpeiden mu-kaisesti. Hoidon ja hoivan perustehtävä: Hoidon ja hoivan palvelualueen perustehtävänä on tuottaa, kehittää ja turvata oikea-aikaiset ja vaikuttavat terveys- ja avopalvelut liikelaitoskuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja yhdenvertaisesti painopis-teenä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta. Ympäristöpalvelualueen perustehtävä: Viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elin- ja toimintaympäristön turvaaminen sekä ihmisille että eläimille, luonnon arvoja kunnioittaen, asiantuntevasti, laadukkaasti ja lainmukaisesti Sisäisten tukipalveluiden alueen perustehtävä On toteuttaa Llky:n hallinto-, talous- ja tukipalveluita, johtaa henkilöstöstrategiaa hyvällä henki-löstö- ja talouspoliittisella valmistelulla, päätöksenteolla ja toimeenpanolla, johtaa liikelaitoskun-tayhtymän henkilöstö- ja talouspolitiikan toteuttamista, valmistella hankinnat, sopimukset, talo-ussuunnitelma, osavuosikatsaus sekä tilinpäätös sekä huolehtia henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluiden tuottamisesta Llky:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkait-tensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan pal-veluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalais-ten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvin-vointikertomus. Uusi sosiaalihuoltolaki-luonnos sisältää myös hyvinvointiraportointia ja –kertomusta koskevat määräykset.

Talousarvio 2014


Terveydenhuoltolaki antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita terveysasema joko oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä heti lain voimaantulosta alkaen ja koko maassa vuodesta 2014 alkaen. Asiakkaan valinnanvapauden lisäksi laki vahvistaa mm. perusterveydenhuoltoa sekä määrittää potilastietojen liikkuvuutta, ensihoidon järjestämistä sekä hoitotakuun täsmentämistä. Ensihoito siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin toiminnaksi.

Kotikuntalaki muuttui vuoden 2011 alussa. Laitoshoidossa olevat ja asumispalveluissa tai per-hehoidossa asuvat voivat valita vapaammin kotikuntansa. Henkilö, joka asuu tai on hoidossa kotikuntansa ulkopuolella, voi valita kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoito tai asuminen arvioidaan kestävän vä-hintään vuoden tai se on kestänyt jo yli vuoden. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä henkilö voi pyytää palvelutarpeen arviointia ja palveluiden järjestämistä myös muualla kuin kotikunnassa. Henkilö voi siis hakeutua toiseen kuntaan ja palveluiden piiriin. Kustannukset jäävät kuitenkin aiemman kunnan vastuulle.

Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuonna 2013, minkä mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu- tai opis-kelupaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal-veluista ns.vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on parantaa 1) ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; 3) iäkkään henkilön mahdollisuutta saada tarpeitaan vastaavia tukea ja palveluita silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 vaiheittain. Uudistuksen tavoitteena on: Vahvistaa sosiaalihuollon yleislain, Sosiaalihuoltolaki (sisältölaki) asemaa Edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta Vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympä-

ristöissään Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin ehkäisemiseen ja

varhaiseen tukeen Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa

ja omassa palveluprosessissaan Vahvistaa sosiaalityötä Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen Ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina

Syksyllä 2013 päättyneen ELLA eli Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut – kehittämishankkeen päätavoitteena oli monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtäväs-sä työssä sekä erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevät monia-laiset rakenteet perheiden palveluissa. Kuntien ja Llky:n edustajista koostuva INNO -työryhmä, joka koostuu lapsiperhepalveluissa toimivista sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen toimiala- ja keskijohdosta, on esittänyt kunnille lasten, nuorten ja lapsiperheiden poikkihallinnollisen johto-ryhmän perustamista sekä matalan kynnyksen perhekeskustyyppisen mallin suunnittelua Llky:n kanssa.

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1794765

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1794765

Talousarvio 2014


SIVISTYSLAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Sivistysjohtaja Eija Liikamaa

PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elin-ikäiselle oppimiselle.

STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis yhteistyö Kuntatalouden tasapaino Konsernin ja kuntayhtyminen toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina

Strategiset tavoitteet vuo-sille 2014 - 2017

Toimenpiteet vuodelle 2014 Ko. näkökulmaa koskeva mittari

Asiakas / palve-lutaso

Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasva-tuspalvelujen järjestäminen: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, var-hainen ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki

Varhaiskasvatusyksiköissä on lapsen kehitystason mu-kainen ja toimiva kasvuympä-ristö sekä ajanmukainen ja asiantunteva henkilöstö

Esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämi-nen

Laadukas ja tavoitteellinen perusopetus ja lukiokoulutus

Varataan riittävästi laadukkai-ta päivähoitopaikkoja päivä-hoidon rakenneohjelman mu-kaisesti Varhaisen ja erityisen tuen yhtenäistäminen perusope-tuksen kolmiportaisen tuen malliin Edetään päivähoidon raken-neohjelman mukaisesti. Toteutetaan päivähoidon kou-lutusta täydennyskoulutusvel-voitteen mukaisesti. Järjestetään laadukasta esi-opetusta ja ap/ip toimintaa talousarvion puitteissa Yhtenäiskoulupedagogiikan työn jatkaminen ja kehittämi-nen. Oppimistulosten seuraaminen Laadukkaiden oppimis- ympä-ristöjen monipuolinen käyttö ja kehittäminen

Toteutunut (kyllä /ei) Rakenneohjelman to-teutumisaste ( %) Valtakunnallinen ja paikallinen oppimistu-losten arviointi Oppilaiden sijoittumi-nen perusopetuksen jälkeiseen jatkokoulu-tukseen (%)

Talousarvio 2014


Lukiokoulutuksen kolmisar-jaisuuden säilyminen ja veto-voimaisuus

Oppilashuoltotyön kehittämi-nen ja jalkauttaminen

Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen kou-lujen toiminnassa

Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Monipuoliset ja tasa-arvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut (yleinen kulttuuritoimi, nuori-so- ja liikuntapalvelut, kirjas-toja tietopalvelut, kansalais-opisto, Panula-opisto). Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain kolmen vuo-

Sähköinen lukio Lukion maakunnallinen mark-kinointi Lukion liikuntalinjan profiloi-tuminen Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen oppilashuolto-työssä Koululääkäripalveluiden teho-kas käyttö syrjäytymisen eh-käisemisessä ja terveyserojen kaventamisessa OPS 2016 mukaisen arvo-kyselyn suorittaminen Turvallisuussuunnitelmat, ter-veyden ja hyvinvoinnin suun-nitelmat otetaan käyttöön Kuntalaisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin sekä elämän-laadun lisääminen huomioi-den eri ikäryhmät - Kulttuurin terveysvaiku-

tusten huomioiminen hy-vinvointiohjelmassa

- Liikunnan kehittämis-suunnitelman 2011-2020: Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki, toimenpideoh-jelma

- Nuorisotyön erityistarpei-den huomioinen ja kehit-tämissuunnitelman aloit-taminen

- Lasten ja nuorten tavoit-teellinen taideopetus: TPO yleinen yhtenäinen OPS

- Kulttuurikeskus Sanssi kansalaisopiston ja kult-tuurin käytössä

- Ajantasaisten kirjastopal-veluiden turvaaminen (lu-kutaito)

Elämänlaatupalvelut järjestä-vät asiakas-tyytyväisyyskyselyt

Käytössä (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä / ei) Asiakirjakokonaisuu-det:Toteutuneet (kyllä /ei) Huomioitu (kyllä /ei) Toteutunut (kyllä/ei) Huomioitu (kyllä / ei) Toiminnot % Kulttuurikeskus Sans-sissa Aukiolotunnit, käyttä-jämäärät

Talousarvio 2014


den välein Moniammatillinen ja kehittyvä yhteistyö

Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen:

Toimiva- ja vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien kans-sa Sosiaalisen median käytön tehostaminen koulutuksen avulla Sähköisen viestinnän lisää-minen - Wilma käytössä - Läsnä -atk-sovellus väli-

neeksi päivähoidossa olevien lasten ja henkilös-tön läsnäoloseurantaan

- Sähköinen asiointi eri pal-veluissa

Suoritettu (kyllä / ei) Käytössä (kyllä/ei) Käyttöaste (%)

Prosessi Kustannustehokkaat ja laa-dukkaat päivähoito-, järjes-telmät

Kuntien, kuntayhtymien ja eri hallintokuntien yhteistyö Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen Tieto- ja viestintäteknologian käytön ajanmukaistaminen opetuksessa ja hallinnossa

Päivähoidon rakenneohjelman toteuttaminen: - I-vaihe: Päiväkoti Pikku-

Äijän toiminnan sisään ajaminen ja yhteisen pe-dagogiikan kehittäminen

- II vaihe: Uuden Aron päi-väkodin käyttöönotto ke-sällä 2014 sekä ryhmisten lakkauttaminen mahdolli-suuksien/palvelun kysyn-nän mukaan

- III-vaihe: Perhepäivähoi-tajien rekrytoiminen mah-dollisuuksien ja tarpeiden mukaan sekä yksityisen päivähoidon lisääminen.

- Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmän muuttaminen palvelusete-litoiminnaksi

Lasten, nuorten ja lapsiper-heiden palvelujen (INNO) joh-toryhmään kuuluminen ja toi-mintojen kehittäminen Aloitetaan Aron koulun raken-tamisen suunnittelu Oppilashallinto-ohjelmien käy-tön laajentaminen Reitti- Gis karttaohjelman käy-tön kehittäminen

Kokoontumiskerrat

Talousarvio 2014


Aloitetaan OPS-2016 pro-sessi esi ja perusopetukses-sa

Alakoulun palveluverkon tii-vistäminen Koulukeskuksen toimintakult-tuurin muodostaminen ja johtamisjärjestelmän sisään ajaminen

Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköis-täminen Lukiokoulutuksen valmistau-tuminen uudistuviin ylioppi-laskirjoituksiin

Nuorisotyön ohjaus- ja palve-luverkosto

Etsivä nuorisotyö

Kansalaisopiston, Panula-opiston ja yleisen kulttuuri-toimen yhteistyön tiivistämi-nen ja toiminta-alueiden yh-denmukaistaminen

Kirjastotalon muutostöiden Liikuntapaikkojen rahoitus-suunnitelma vuosille 2015-2017 (ELY/OKM)

Koulupäivän liikunnallistami-nen;toiminnan jatkaminen ja kehittäminen

Virkun virkistysuimalan asia-

Esi- ja perusopetuksen OPS – työn aloittaminen aloittaminen yhtenäisen esi- perusopetuk-sen periaatteella Alakoulun palveluverkkouu-distuksen toimeenpano

E-tiedon lähteillä hanke Lukion langaton verkko Lukion valmistautuminen säh-köisiin yo-kirjoituksiin Toiminnan vahvistaminen - työryhmät (koordinoiva ja

NuKuTe/työkalu) Työparitoiminnan jatkaminen: okm:n myöntämä avustus, yhteistyö LLKY Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnon yhdistämi-sen valmistelu. Kansalaisopistotunnustelut aloitetaan Teuvan kanssa. Kirjastojärjestelmä Auroran päivitys Kirjasto- ja tietopalveluiden viestintäsuunnitelman valmis-telu sekä TietoHoiva-kirjaston mobiilikotipalvelun kehittämi-nen hankkeen turvin

Rahoitussuunnitelman laadin-ta: >700.000€ hankkeet (avustusta haetaan) sekä tie-dot vähint. 20.000€ -hankkeista

Liikkuva koulu -hanke ja sii-hen liittyvät koulutukset Virkun virkistysuimalan kulut-tajaturvalain mukainen turval-

Oppilashallinto-ohjelmien käyttöaste (%) Hankkeen eteneminen (valmiusaste %) Toimiva ja ajanmukai-nen langaton verkko (kyllä/ei) Kokoukset (lkm) kyllä/ei Päivitetty (kyllä /ei) Päivitetty (kyllä/ei) Liikuntapaikkojen pe-rustamishankkeiden yhteenveto -lomake

Talousarvio 2014


kasturvallisuus

Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen

lisuus- ja asiakirjatarkistus Nykyisten kansainvälisten hankkeiden jatkaminen talo-usarvion puitteissa

Suoritettu (kyllä/ei)

Henki-löstö / johtami-nen

Henkilöstön kouluttautuminen

Yhteisen opetushenkilöstön käyttö

Työhyvinvoinnin lisääminen

Esimieskoulutuksen lisäämi-nen Työnohjauksen käytäntöjen selkeyttäminen

Henkilöstörakenteen jatkuva tarkastelu

Päivähoidon henkilöstön täy-dennyskoulutusvelvoitteen toteuttaminen

OPS 2016 -koulutus Opetushenkilöstön tarkoituk-senmukainen rekrytointi TYHY-toiminnan ohjeen mu-kainen toiminta ja PAREE -hanke

Sisäiset sekä toimialakohtai-set koulutukset

Kaupungin talouden tasapai-nottamisohjelman mukaiset toimenpiteet

Kehityskeskustelut (%)

Talous Toiminnan sopeuttaminen talous- ja palvelurakennesel-vityksen mukaiseksi

Tulojen osuuden lisääminen toimintakatteesta Ulkopuolisen kehittämisrahoi-tuksen hankkiminen

Koulukuljetuskustannusten tehostaminen

Rakenneohjelmien mukaiset toimenpiteet Maksut ja taksat tarkistetaan Projektirahoituksen vastuu-henkilöt Toteutetaan kustannusvertai-lua paikallisella ja valtakun-nallisella tasolla Koulukuljetussäännön päivi-tyksen käyttöönotto

Tarvittavat vastuuhen-kilöt nimettyinä (kyl-lä/ei) Käytössä / ei

Talousarvio 2014


SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS

TA 2013

+MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 432 684 373 125 373 125 396 000

Maksutuotot 1 078 632 1 097 870 200 000 1 297 870 1 007 150


Muut toimintatuotot 174 820 170 800 170 800 186 200

TOIMINTATUOTOT yhteensä 1 904 123 1 917 409 200 000 2 117 409 1 893 327 1 946 936 1 936 583 1 930 831

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -16 807 477 -16 977 469 120 000 -16 857 469 -16 675 293

Palvelujen ostot -5 332 790 -4 701 950 80 000 -4 621 950 -4 524 513


Avustukset -1 682 301 -1 607 000 50 000 -1 557 000 -1 627 000

Muut toimintakulut -2 359 124 -2 305 419 -2 305 419 -1 969 620

TOIMINTAKULUT yhteensä -26 891 114 -26 451 549 250 000 -26 201 549 -25 587 623 -25 843 499 -26 050 247 -26 258 649

T o i m i n t a k a t e -24 986 991 -24 534 140 450 000 -24 084 140 -23 694 296 -23 896 563 -24 113 664 -24 327 818

Suunnitelman mukaiset poistot -1 447 283 -1 642 300 -1 642 300 -1 591 350 -1 642 300 -1 642 300 -1 642 300

Kertaluontoiset poistot -279 787 0

Arvonalentumiset 0

Vyörytykset -645 981 -624 490 -624 490 -625 710 -624 490 -624 490 -624 490

0

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -27 080 255 -26 800 930 450 000 -26 350 930 -25 911 356 -26 163 353 -26 380 454 -26 594 608


Toiminnan laajuus

Tavoite TP 2012 TA 2013 TA 2014

Päivähoitolasten määrä

- oma toiminta - kaupunkilisä

460

63

500

54

500 70

Esiopetuksen oppilasmäärä 137 125 130

Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä

115 120 120

Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmäärä

851 860 864

Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 – oppilasmäärät

483 474 453

Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä

80 130 * 140*

Lukion opiskelijat 200 200 230

Kansalaisopiston opetustunnit 8 800 8 800 8800

Panula-opiston opetustunnit 7 500 7 400 7300

Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät

10 000 12 000 10 000

Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h)

300 000 3 400

300 000 3 300

300 000 3300

Nuorisotalon kävijät, kohdatut 22 543 30 000 30 000

Virkistysuimala-urheilutalon kävijät - uimala - urheilutalo

100 227 64 840 35 387

110 000 110 000

Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaa-ajankäyttö

57 300 16 200 41 100

30 000 50 000

Sivistyksen sairauslomat / henkilö 9 9 9

Koulutuspäivät yhteensä 720 750 750

Talousarvio 2014


* Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrässä TA 2014

–luvussa on mukana muissakin kuin koulukeskuksessa olevien erityisen tulen piirissä olevien oppilaiden lukumäärä.

Sivistyksen hallinnon toimintaa tarkastellaan uudelleen. Työtehtävien järjestelyillä on saavutettu säästöjä jo vuoden 2013 aikana, mutta järjestelyä jatketaan tulevalla talouskaudella. Hallinnon käyttökuluja karsitaan vähentämällä tarvikeostot minimiin ja kiinnittämällä entistä enemmän huomiota paperitulosteiden käyttöön ja kopiointiin. Kaikkia sivistyksen avustuksia karsitaan ja kartoitetaan mahdollista avustusten muuttamista vastikeperusteiseksi. Opetuksen ja koulutuksen toimintakatteen säästöt on pyritty kohdistamaan niin, ettei käytännön opetustoiminnan laatu vaarannu. Seutukunnalliseen opetussuunnitelmaan siirtymistä on enna-koitu tuntikehysleikkauksella jo vuonna 2013 ja tarkoituksena on saavuttaa tuntikehyksen valta-kunnallinen minimitaso. Opetusmateriaalikustannuksia ja tarvikehankintoja on pienennetty ja vain kaikkein tarpeellisin hankitaan. Avustajaresurssia on jo leikattu vuoden 2013 aikana ja sii-hen pyritään myös vuonna 2014. On kuitenkin huomioitava se, että oppilaiden oikeus kolmipor-taiseen tukeen on lakisääteinen. Lukion osalta oppilasmäärä pysynee vuoden 2013 tasolla, mikä aiheuttaa kustannusten pienen kasvun henkilöstömenoissa. Kasvuun vastataan vähentämällä kurssitarjontaa. Lukiokoulutuk-sen kehittäminen taloudellinen tilanne huomioiden on haastavaa, mutta kilpailukyvyn ylläpitämi-seksi erittäin tärkeää. Varhaiskasvatuksen palvelurakenteen kolmannen vaiheen suunnittelu ja toteuttaminen on aloi-tettu syksyllä 2013. Palvelujen tuottamisen uudistaminen aiheuttaa kustannusten nousua mm. sähköisten palvelujen ohjelmien hankintojen vuoksi. Kustannukset kuitenkin laskevat, kun pal-velujärjestelmä on saatu toimivaksi. Yksiköiden vähentäminen pienentää henkilöstökuluja, kun Aron päiväkoti saadaan käyttöön. Palveluseteli mahdollistaa perheiden suoran kontaktin yksityi-siin päiväkoteihin, jolloin yksityisen päivähoidon järjestämiseen käytetyt resurssit säästyvät. Kaupungilla on kuitenkin valvontavastuu myös yksityisen päivähoidon osalta. Kirjasto- ja tietopalveluille on tehty aineistomäärärahaleikkaus ja taksojen korotus. Panula-opiston ja kansalaisopiston taksoja tullaan korottamaan ja kuluja pyritään vähentämään tiiviillä yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Yleisen kulttuuritoimen yhteistyömuotoja kaupungin eri toi-mijoiden kanssa lisätään, jolloin saadaan karsittua päällekkäisiä toimia ja tehdään säästöjä. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa kartoitetaan uusia toimintamuotoja, joilla saadaan säästöjä. Kol-mannen sektorin kanssa tehtyä yhteistyötä on lisättävä mm. ulkourheilualueiden hoidon ja jär-jestämisen saralla. Virkun virkistysuimalan aukioloaikoja tarkastellaan uudelleen ja kaikkien tak-sojen korotus tehdään viimeistään uuden toimintakauden alussa. Koko sivistystoimen tulosalueen kiinteistökuluissa on tapahtunut nousua uusien toimitilojen käyttöön oton vuoksi. Tähän nousuun vastataan laskemalla kiinteistö- ja tilapalvelujen laadun ja määrän tasoa sekä mietitään mahdollista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Talousarvio 2014


TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle

Teknisen lautakunnan strategi-set menestystekijät

1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Talouden tasapaino 3. Maankäytöllinen kehittäminen elinkei-

nojen ja kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

1. Henkilöstömäärä 2. Toimintakate 3. Nettoinvestoinnit

Strategiset tavoitteet vuosille 2014 - 2017 Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa kos-keva mittari (vain oleel-lisin, 0 - 3 kpl)

Asia-kas /

palve-lutaso

1. Yhdyskuntara-kenteen kehit-täminen

2. Tehokas palve-

lutoiminta

1.1. Osayleiskaava 2035 rakennemallin hy-väksyminen

1.2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laati-minen taajamaa ympäröiville, rakenne-mallissa osoitetuille rakentamispaineisille alueille

1.3. Äijälän alueen kunnallistekniikan raken-taminen

1.4. Tonttien lohkominen Äijälän alueella 1.5. Rakennusjärjestys, uudistaminen yhteis-

työssä rakennusvalvonnan kanssa

2.1. Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujen järjestäminen 2.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossa-pito 2.3.Ruoka-puhtaus,-ja varikkopalvelujen järjestäminen 2.4. Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 2.5. Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä

ajantasainen tiedottaminen

1.1.. Hyväksytty ja vahvis-tettu 1.2.. Hanke aloitettu 1.3..Toteutuma/ määräraha 1.4. kpl 1.5. Valmis 2014 loppuun 2.1..Suunnittelukoh- teiden määrä 2.2. Vuosittaisten kunnos-sapitotoimien määrä 2.3..Suoritemäärät esim. ateria/ vuosi 2.4..Suoritemäärät ha 2.5..Asioiden lyhyt käsitte-lyaika, tyytyväinen asia-kas, reklamaatioiden mää-rä/ käsittely

Pro-sessi

1. Kestävä maan-käytön suunnit-telu

1.1.Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjel-ma 2014-2016 1.2.Maapoliittinen ohjelma 1.3.Asemakaavojen muutokset ja laajennuk-set kaavoitusohjelman mukaisesti

1.1..Laadittu 01/2014 1.2.Jatketaan laadintaa 1.3. Toteuma

Talousarvio 2014


2. Ydinkeskusta-alueen kehit-täminen

3. Kiinteistöoh-jelman täytän-töönpano

4. Energiatehok-kuutta koske-van toiminto-suunnitelman toteuttaminen

5. Uusiutuvien energiamuoto-jen käyttöön-oton valmistelu

1.4. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 2.1. Keskustan kehittämishankkeen tulokset, keskustakortteleiden yleiskaavamitoitus 3.1.Kiinteistöjen myynnin jatkaminen ja uusien kohteiden valmistelu myytäviksi 3.2. Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta 4.1.Määrärahojen puitteissa tehdään energia-tehokkuutta parantavia investointeja 4.2.Energian säästötoimet osaksi jokapäiväis-tä toimintaa 5.1.Tuulivoimakaava Mustaisnevalle ja Riutta-kallion alueelle 5.2. Tuulivoimakaavan valmistelu Vöyrinkan-kaalle ja mahd. muille tuulivoima-alueille

1.4.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa 2.1..Toteutunut 3.1. Tavoite €, kiinteistö-menojen vähennys €. Kiinteistömassa lisäänty-nyt 3.2..Energiansääst. tavoite. 4.1. Määrärahojen puit-teissa. 4.2. Tietoiskut ja seuranta. Tehdään jatkumona.

5.1.Vahvistettu vuoden 2014 aikana 5.2..Käynnistetään

Henki-

löstö/ joh-tami-nen

1. Toimiva palve-lurakenne

2. Työhyvinvoin-

nin lisääminen

1.1. Tasapainottamisohjelman mukaisten toi-menpiteiden täytäntöönpano

1.2.Henkilöstön koulutus ja työmenetelmien kehittäminen, palvelun tuottamismallien vertai-lu ja kokeilu 2.1.Henkilöstön motivointi ja kannustaminen 2.2.Työntekijät voivat mahdollisuuksien mu-kaan vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön 2.3. Yhteishengen kohottaminen 2.4.Kehityskeskustelut 2.5. Varhaisen tukemisen malli 2.6.Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteis-työ

1.1. Ohjelman mukaisesti toteutus ja sitoudutaan joka tasolla 1.2.. Määrärahojen puit-teissa, säästötavoitteet palvelutuotannossa 2.1..Koulutustilaisuu- den järjestäminen. 2.2..Tehtäväkuvien läpi-käynti. 2.3.TYHY-päivän järjes-täminen. 2.4 Käydään 2.5..Käytetään 2.6..Järjestetään tilaisuus

Talo-us

1. Tasapainotta-misohjelmaan sitoutuminen

2. Strategisesti järkevät inves-toinnit

1.1. Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin

2.1.TK avohoito-osaston peruskorjaus jatkuu 2.2.Aronpäiväkodin rakentaminen 2.3.Aron koulun suunnittelemisen aloitus

1.1..Jatkuva seuranta, tulot, menot ja toimintaka-te 2.1 Toteuma hankkeittain ja kokonaisnettoinvestoin-tien toteuma.

Talousarvio 2014


TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA MUUTOS

TA 2013

+MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 523 362 3 927 753 3 927 753 3 917 150

Maksutuotot 18 010 7 570 7 570 24 570


Muut toimintatuotot 5 648 031 4 912 928 265 000 5 177 928 5 123 580

TOIMINTATUOTOT yhteensä 10 297 390 8 964 651 265 000 9 229 651 9 163 020 8 954 650 9 044 197 9 089 418

124 718 181 190 181 190 181 190 180 000 180 000 180 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -4 575 714 -4 434 469 -4 434 469 -4 297 616

Palvelujen ostot -2 784 959 -2 635 967 -2 635 967 -2 506 387

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 980 286 -2 543 501 -100 000 -2 643 501 -2 633 500

Avustukset -145 227 -118 320 -118 320 -68 000


TOIMINTAKULUT yhteensä -11 186 318 -10 340 488 -100 000 -10 440 488 -10 144 603 -10 195 326 -10 246 303 -10 328 273

T o i m i n t a k a t e -764 211 -1 194 647 165 000 -1 029 647 -800 393 -1 060 676 -1 022 106 -1 058 855

Suunnitelman mukaiset poistot -1 928 252 -2 138 700 -2 138 700 -2 166 850 -2 138 700 -2 138 700 -2 138 700

Kertaluontoiset poistot -287 019

Arvonalentumiset

Vyörytykset -264 996 -248 720 -248 720 -248 720 -248 720 -248 720 -248 720

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -3 244 478 -3 582 067 -3 417 067 -3 215 963 -3 448 096 -3 409 526 -3 446 275


Päävastuualueen esimies: Tekninen johtaja Harri Virtanen Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekni-nen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleis-suunnitteluun osallistumisesta. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaa edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymi-en tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää Ajankohtaisina asioina esille nousseet ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toiminta-suunnitelmineen kaupungissamme kuuluu myös tekniselle lautakunnalle. Energian säästöön tähtääviä toimia tehdään kiinteistöillä vuosibudjetin mukaisesti. Osana talouden tasapainot-tamistoimenpiteitä energian säästöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Uusien rakennus-ten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmas-ta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Kaupunginhallitus on 19.8.2013 hyväksynyt Kauhajoen kaupungin osallistumisen seutukau-punkiverkostopilottiin Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi 8.3.2013 Kauhajoen ja Kurikan kaupungit koordinoimaan seutukaupunkipilottia. SEK toimii hakemuksen vetovastuullisena tahona. Pilotin yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä kaupunkien energiaomavaraisuutta sekä materiaalien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tavoitteena on parantaa seutukaupunkien kykyä toteuttaa kestävää ja älykästä kasvua eri

Talousarvio 2014


pilotointikohtein ja kehitysalustoin. Tarkoitus on käynnistää mukana olevissa kunnissa omia pilottihankkeita. Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Kaupunki on myös mukana Energiaomavarainen Suupohja hankkeessa. Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työnteki-jöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiak-kaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palve-luja halutaan ostaa. Käydyissä neuvotteluissa on saatu asiakkailtamme hyväksyntä jonkin as-teiseen laadun laskuun puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluissa. Käyttäjäpalvelut hoidetaan jat-kossa vähentyvin resurssein. Palvelujen määrää ja laatua lasketaan asiakkaan kanssa tehtävi-en palvelusopimusten kautta. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilös-töresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Toimitilapalveluissa vuodelle 2014 tehdään henkilötyövuosien vähennystä seuraavasti: puh-tauspalvelut 2,5 htv., ruokapalvelut 2-3 htv. Kunnallistekniikan työnjohtajan osa-aikaeläkkeen sijaisuutta ei täytetä vuonna 2014. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa. Muita säästötoimenpiteitä taloudentasapainottamiseksi on tieavustusten vähentäminen, kaava-teiden kunnossapidon hoidon laadun ja laajuuden laskeminen, ulkoliikunta-alueiden hoidon ta-son ja laajuuden lasku, ostopalvelujen vähentäminen, teknisen sektorin järjestämisvastuun tar-kastelu erityisesti kiinteistöpalveluissa, toimistotyön tehostaminen hankintoineen ja kokonaisuu-tena kaupungin tilojen käytön tehostaminen. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava suunnitelma, joka esitetään kartalla. Osayleiskaavalla on olennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleis-kaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Vuonna 2014 kaavoituksen tavoitteena on hyväksyä osayleiskaava 2035 rakennemalli. Ohjaus-ryhmä päätti ehdottaa hallitukselle, että osayleiskaavatyön lopputuote muutetaan oikeusvaikut-teisesta osayleiskaavasta oikeusvaikutuksettomaksi rakennemalliksi. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa valmistellaan tuulivoimayleiskaavoja Mustaisne-valle ja Riuttakallion alueelle. Edellä mainitut kaavat on tarkoitus saada vahvistettua vuoden 2014 aikana. Vöyrinkankaan mahdollinen tuulivoimayleiskaavoitus aloitetaan vuoden 2014 ai-kana. Omaisuusmassaa hoidetaan vähentyvien resurssien rajoissa. Talouden tasapainottamiskeinona metsätilojen myyntiä jatketaan. Osa metsäomaisuudesta on luovutettu yhteismetsäkäyttöön. Kiinteistöstrategiassa on luokiteltu kaupungin omistamat kiinteistöt käyttötarkoituksen mukaises-ti ja tekniset arvot on laskettu. Tavoitteina ovat tehokas ja taloudellinen käyttö sekä yhtenä ta-voitteena kiinteistöjen hallinnassa pidetään, että kaupunki luopuu niistä kiinteistöistä, metsä-palstoista ja asunto-osakkeista, jotka eivät ole ydintoimintojen ja strategisten tavoitteiden mu-kaisten toimintojen kannalta välttämättömiä myöskään pidemmällä aikavälillä. Myyntitoimia te-hostetaan ja myynneissä käytetään myös ulkopuolista välittäjätahoa.

Talousarvio 2014


Teknisen osaston talousarvio v. 2014 on osastolle asetettujen säästötavoitteiden mukainen. Investoinnit vuosille 2014 - 2017+ Kauhajoen kaupungin investointiehdotus supistuu talonrakennuksen osalla keskittyen kaupun-gin perustehtäviä ja niiden menestyksellistä järjestämistä tukevien hankkeiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Hankkeet ovat koulu-, päiväkoti- ja rakentamisineen sekä terveyskeskus kiin-teistön perusparannuksena erittäin vahvasti tulevaisuuteen ja peruspalveluiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tulevat hankkeet varmistavat käyttäjilleen turvalliset ja terveelliset opetus- ja toimitilat. Kohteiden rahoitus- ja toteutusvaihtoehdot tutkitaan huolella ja kohteita ei välttämät-tä rakenneta enää kaupungin omaan taseeseen. Vaihtoehtoina ovat leasing ja vuokratut tilat ja myöhemmin mahdollinen kaupungin suorittama lunastus. Kaupungin isoin tulevaisuuden investointihanke on Aron koulun hanke. Koulu on kiinteistönä tullut elinkaaressaan täydellisen peruskorjauksen tai purkamisen vaiheeseen. Mikäli kuntotutki-mus osoittaa rakennuksen kunnon heikoksi, on tarkoituksenmukaisinta, että vanha rakennus-kanta puretaan ja rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä tarpeenmukainen uusi koulura-kennus. Rakentamisen alustava kustannusarvio on 7,2 miljoonaa euroa. Hankkeelle haetaan valtionosuutta. Hanke on tarkoitus aloittaa keväällä 2014 kuntotutkimuksin ja laatia hankkeesta hanke- ja esisuunnitelmat, varsinainen toteutus olisi vuosina 2015 - 2016. Varhaiskasvatuksen palveluiden toiminnallisen muutoksen mahdollistavat päiväkotihankkeet on otettu osaksi investointiohjelmaa. Uuden päiväkodin rakentaminen Aronkylän alueelle valmistuu kesäkuussa 2014. Tämä kohde ei aiheuta investointimenoa, sillä se toteutetaan kuntarahoituk-sen leasing-rahoituksella. Uusien päiväkotihankkeiden toiminnallisena ja taloudellisena tavoit-teena on mm. siirtyä pois vaikeasti johdettavasta ja kalliista ryhmäperhepäiväkotimallista. Päi-väkotien lisänä säilyy palveluverkossa edelleen perinteinen päivähoito, jolloin perheiden erilai-set tarpeet hoitojärjestelyjen suhteen tulevat huomioiduksi. Muita sivistysosaston investointihankkeita ovat Sanssin koulun Koiviston siiven vesikaton korja-us ja yläkoulun M-osan talotekninen sähkökaapelointi. Terveyskeskuksen laboratoriotilojen laajennus ensivaste ja vastaanottotiloineen valmistui syk-syksi 2013. Avohoito-osaston peruskorjaustoimenpiteet tehdään kuntotutkimuksissa sekä työ-terveystarkastuksissa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi. Peruskorjaustoimet käynnistettiin 2013 syksyllä laajennuksen käyttöönoton jälkeen ja hanke valmistuu syksyksi 2014. Hankkeen budjetti on n. 1.500.000 € vuodelle 2014. Helppiksen, kehitysvammaisten asuntolan korjaustoimet toteutetaan Aluehallintoviraston teke-män työsuojelutarkastuksen pohjalta. Kustannusarvio toimenpiteelle on 80.000 €. Kiireellinen investointikohde on Sanssin palvelukodin yhdyskäytävät vesikaton korjaus 150.000 €. Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Uusien alueiden katu-jen rakentamiskohteena on Äijälän kaava-alue. Kaupunki osallistuu Ely-keskuksen kanssa 50 %:n rahoituksella kantatie 67 alituksen ja kanta-teiden 67 ja 44 risteysjärjestelyiden rakentamiseen.

Talousarvio 2014


Tievalaistuksen ikääntyminen aiheuttaa sellaisia alueellisia korjaustarpeita, joita ei voida hoitaa kunnossapitovaroin. Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen energiatehokkaa-seen peruskunnostukseen. Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan Äijälän alueella. Puhdistamoa kuormittavien vuotovesien poistamiseksi laajennetaan sadevesiviemäriverkostoa

sekä jatketaan viemäriverkoston saneerausta.

Talousarvio 2014


RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuualueen esimies: Rakennustarkastaja Esa Alapiha

Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsitte-lee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentami-seen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta

Rakennuslautakunnan strategiset menestys-tekijät

Asiakaslähtöiset ja kus-tannustehokkaat perus-palvelut

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Talousarvio

Strategiset tavoit-

teet vuosille 2014 - 2017

Toimenpiteet vuodelle 2014

Ko. näkökulmaa kos-keva mittari (vain oleel-lisin, 0 - 3 kpl)

Asiakas / palveluta-so

Asiakaslähtöiset, jous-tavat ja tehokkaat pro-sessit

Palvelujen tarkoituk-senmukainen järjes-tämistapa. Oman palvelutoiminnan kehittäminen.

Kaupungin positiivista mainetta parannetaan aktiivisella tiedotuksella Ollaan mukana järjes-tettävissä tapahtumissa

Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä. Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö. Lupakäsittelyn joustavuus ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen

Prosessi /

Rakennusvalvonnan pääprosessit ovat: - lupavalmistelu - tarkastus - rakennetun ympäris-tön valvonta

Nykyaikaiset tieto-järjestelmät Tiedotuksen paranta-minen Lupa-, ilmoitus- ja val-vontaprosessien kehit-tämisen jatka-minen

Maa-aineksien ottamis-toiminnan valvonnan ja tietojärjestelmän kehittä-minen Kehitetään kotisivuja ja tehostetaan tiedotusta. Rakennusjärjestyksen päivitystyön loppuun saat-taminen Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus käyttöön

Hyödynnetään sosiaalista mediaa tiedottamisessa Lupakäsittelyn joustavuus Kuntarekisteriohjelman ja aineistojen muutokset

Henkilöstö / johtami-nen Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito

Henkilöstön hyvä val-mius strategian toteut-tamiseen.

Riittävä resurssimitoitus Työnjaon seuraaminen ja päivityksen toteuttaminen.

Rakennusvalvonnan tieto-jen päivittäminen osallis-tumalla koulutuksiin

Talousarvio 2014


Henkilöstön osaami-sen kehittäminen. Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henki-löstö

Henkilökohtaisten koulu-tustarpeiden huomioimi-nen. Kehityskeskustelut käy-dään kerran vuodessa

Töiden oikea mitoitus. Projektihenkilön työ-panoksen käyttö maa-aineslupien ja valvonnan suorittamiseen jatkuu

Talous Talouden hallinta

Tarkoituksenmukainen taksa

Kiinteistöverokertymä ja keskeneräiset raken-nushankkeet

Maksut ja taksat kus-tannusten nousun mu-kaisesti ajan tasalle

Toiminta suunnitellaan siten, että toimintakate saavutetaan; edellyttää, että resursseja voidaan panostaa myös maa-aines asioihin Taksojen tarkistus, taso-korotus ja elinkustannus-indeksin huomioiminen Keskeneräisten hankkei-den loppuunsaattaminen

Toimintakate talousarvion mukainen, korkeat eläke-maksut verottavat toimin-takatetta Lupamaksujen katta- vuu-den parantaminen Kiinteistöjen verotusarvon kasvu

Talousarvio 2014


RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013

TA

MUUTOS

TA 2013

+MUUTOS TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 240 0

Maksutuotot 106 624 148 600 -5 000 143 600 148 600

Tuet ja avustukset 773 0

Muut toimintatuotot 0 0

TOIMINTATUOTOT yhteensä 107 637 148 600 -5 000 143 600 148 600 150 086 151 587 153 103

2 397 3 000 3 000 3 000

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -268 640 -254 600 -15 000 -269 600 -279 370

Palvelujen ostot -38 022 -40 600 -40 600 -50 750


Avustukset 0


TOIMINTAKULUT yhteensä -329 211 -315 800 -15 000 -330 800 -352 320 -355 843 -359 402 -362 996

T o i m i n t a k a t e -219 176 -164 200 -20 000 -184 200 -200 720 -205 757 -207 815 -209 893

Suunnitelman mukaiset poistot 0

Kertaluontoiset poistot

Arvonalentumiset

Vyörytykset -7 366 -7 040 -7 040 -8 100 -8 100 -8 100 -8 100

TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -226 543 -171 240 -20 000 -191 240 -208 820 -213 857 -215 915 -217 993


Talousarvio 2014


INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOHJELMA 2014 - 2018+ Toteutus v.2017 ja myöh.

2014 2015 2016 2 017 2018+

Rahoitus yhteensä (brutto) 4 925 670 5 724 070 6 613 535 6 533 600 6 910 600

Investointien rahoitusosuudet: 0 0 0 0 0

Omaisuuden myynti (tasearvot): 0

Investoinnit netto: 4 925 670 5 724 070 6 613 535 6 533 600 6 910 600

Rivi

nro

Hanke

KPKustannusarvio 2 014 2 015 2 016 2 017 2018+

MAA- JA VESIALUEET

1 9020 Maan hankinta 330 000 130 000 50 000 50 000 50 000 50 000

2 9025 Metsätilojen perusparantaminen 50 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000

Maa- ja vesialueet yhteensä: 140 000 60 000 60 000 60 000 60 000

Rakennushankkeet

3 TALONRAKENNUS

4 LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt:

5 9137 Sanssin palvelukoti 2 680 000 195 000 30 000 2 455 000

16 9142 TK:n avohoito-osaston peruskorjaus (työ aloitettu 2013) 1 870 000 1 600 000

22 9180 Hammashoitola (peruskorjaus) 935 000 935 000

28 9475 Kehitysvammaisten asuntola Helppis 80 000 80 000

32 9180 Aron neuvola 12 000 12 000

34 9475 Kuja-Kokko / Kuja-Koto 40 000 40 000

LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: 1 915 000 42 000 0 0 3 390 000

40 Sivistyksen kiinteistöt:

41 9117 Aronkylän uusi päiväkoti (rakennustyö aloitettu 2013) 2 540 000 Rahoitus kuntarahoituksesta

43 9180 Filppulan päiväkoti 50 000 50 000

45 9210 Filppulan koulu 25 000 25 000

47 Koulukeskus, M-,J- ja L- rakennusosat 2 430 000 130 000 1 000 000 1 300 000

51 9206 Sanssinkoulu 670 000 210 000 460 000

64 9220 Pukkilan koulu 12 000 12 000

78 9235 Hyypän koulu 30 000 30 000

81 9200 Aron uusi koulurakennus (valtionavustushaku) 7 200 000 100 000 2 700 000 4 400 000

85 9475 Aninkoulu iso puoli 590 000 40 000 550 000

88 9280 Lukio 2 520 000 20 000 100 000 2 400 000

92 9375 Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) 550 000 550 000

101 9320 Vapaa-aikakeskusalue 786 000 99 000 288 000 35 000 324 000 40 000

124 9360 Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Sivistys yhteensä: 644 000 4 110 000 4 555 000 4 294 000 1 360 000

Talousarvio 2014


Rivi

nro

Hanke

KPKust.arv. jäljellä 2 014 2 015 2 016 2017+ 2017+

125 9380 Kaupungintalon korjaustyöt 332 000 105 000 45 000 70 000 112 000 0

134 9395 Teknisen keskusvarasto, peruskorj. ja pesuhalli+var 287 000 287 000

139 9385 Linja-autoasema 285 000 285 000

142 9475 Rewellin kiinteistö 119 000 119 000

146 9475 Mäkipanulan piharakennus; säilyttävä korjaus 20 000 20 000

147 9450 Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen 400 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000

149 9475 Paloasema 160 000 160 000

152 9475 Opintola (vanha kunnantalo) 140 000 140 000

155 9475 Pienet investointihankkeet 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000

157 9485 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu 150 000 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

Tekninen yhteensä: 315 000 275 000 280 000 741 000 782 000

158 Elintarvikelaboratorio 10 000 10 000

Elinkeinopalvelut yhteensä: 10 000 0 0 0 0

Talonrakennus yhteensä: 2 884 000 4 427 000 4 835 000 5 035 000 5 532 000

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

181 9600 Katujen rakentaminen 1 425 000 285 000 285 000 285 000 285 000 285 000

182 9605 Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus 550 000 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000

183 Muut pitkävaikutteiset menot 490 000 490 000

184 9620 Puistojen rakentaminen 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

185 Kauppakeskuspuisto 0

186 9640 Ympäristöhankkeet 345 000 25 000 20 000 100 000 100 000 100 000

187 Jokirantapuisto 440 000 260 000 90 000 90 000

188 9700 Tievalaistus 215 000 55 000 40 000 40 000 40 000 40 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 985 000 475 000 815 000 645 000 645 000

Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: 3 869 000 4 902 000 5 650 000 5 680 000 6 177 000

189 MUUT KONEET JA KALUSTOT

197 9835 Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät 530 000 180 000 230 000 120 000

202 9840 Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat 250 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000

204 9850 Teknisen irtaimisto 462 600 147 600 105 000 70 000 70 000 70 000

Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: 377 600 155 000 350 000 240 000 120 000

213 9880 Osakepääomaan

215 Muut, erikseen päätettävät osakepääomat 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

Yhteensä: 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000

216 9885 SAI investointiosuus 374 875 107 070 107 070 53 535 53 600 53 600

217 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

218 9920 Viemäriverkostot 2 332 000 412 000 480 000 480 000 480 000 480 000

Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: 412 000 480 000 480 000 480 000 480 000

Kaikki investoinnit yhteensä, menot: 4 925 670 5 724 070 6 613 535 6 533 600 6 910 600

Talousarvio 2014


INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2014 – 2017+ MAA- ja VESIALUEET Maan hankinta

Varaudutaan maan hankintaan. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 130 000 € 2015 50 000 € 2016 50 000 € 2017 50 000 € 2018+ 50 000 €

Metsätilojen perusparantaminen Metsätilojen lähinnä ojitushankkeista ja metsätiehankkeista aiheutuvat kunnan maanomistajakustannusosuudet sekä omien kunnostushankkeiden kustannuk-set. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 10 000 € 2015 10 000 € 2016 10 000 € 2017 10 000 € 2018+ 10 000 €

RAKENNUSHANKKEET LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) toimii osakaskuntien omis-tamissa tiloissa vuokralla. Jokainen kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen kor-jauksista. Ensivastetilat (ambulanssi) vuokrataan sairaanhoitopiirille.

Sanssin palvelukoti Sanssin palvelukodin peruskorjaus, rakennus on peruskorjausiässä ja tarvitsee toimenpiteitä. Yhdyskäytävän vesikatossa on ilmennyt vesivuotoa, jonka korjaus ja muutostyö on tarpeen toteuttaa pikaisesti, myös sadevesiviemäröinnin rakentaminen.

Kaupunginhallituksen ehdotus 2014 195 000 € 2015 30 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 2 455 000 €

Talousarvio 2014


Terveyskeskuskiinteistön peruskorjaus ja laajennus Terveyskeskuksen, Sanssin palvelukodin ja Vihermaan peruskorjauksen hanke-suunnitelma 26.8.2003 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.10.2003, § 52. Terveyskeskuksen laboratorion, yhteispäivystyksen ja ensihoidon tilojen laajen-nuksen hankesuunnitelma 26.1.2012 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.4.2012, § 27. Terveyskeskuksen laboratorion, laboratorion yhteispäivystyksen ja ensihoidon ti-lojen laajennus sekä B-rakennusosan saneerauksen esisuunnitelma 13.8.2012 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.8.2012, § 223. Terveyskeskuksen yhteispäivystyksen ja laboratorion laajennus on valmistunut vuonne 2013, myös laajennuksen yhteyteen valmistui sairaanhoitopiirin tarvitse-mat ensihoidon tilat. Avohoito-osaston peruskorjaus toteutetaan vuosina 2013 ja 2014. Avohoito-osaston peruskorjaukselle on haettu valtionavustusta ja se voi olla maksimissaan 25 % hyväksytystä kustannusarviosta. Kustannusarvio:

Avohoito-osaston peruskorjaus 1 870 000 €

Irtokalustus peruskorjaus 120 000 € Yhteensä: 1 990 000 € Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 1 600 000 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Hammashoitola

Hammashoitolakiinteistössä 1-kerroksen peruskorjaus. Rakennusosa on peruskorjauskorjausiässä. Kustannusarvio 935 000 €

Kaupunginhallituksen ehdotus 2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 935 000 €

Helppis, kehitysvammaisten asuntola (tiililäntie)

Aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen asuntolaan 7.10.2013 Tarkastuskertomuksessa on kehotus sisäilmaselvityksen tekeminen sekä mah-dollisten ongelmien poistaminen 31.5.2014 mennessä. Tarkastuskertomuksessa on myös toimintaohjeita mm. työhuoneiden lämpötilan alentaminen (kesäaikana), rakennuksen ilmavaihdon tehostaminen, työntekijöi-den sosiaalitilojen rakentaminen, yhden väliseinän kunto tulee selvittää ja piha-alueelle tulee rakentaa aidattu ulkoilualue.

Talousarvio 2014


Rakennuksessa on huonekohtainen paloilmoitin järjestelmä, hälytystä mahdolli-sesta tulipalovaarasta ei mene rakennuksen ulkopuolelle. Turvallisuuden lisäämi-seksi on tarkoituksenmukaista, että järjestelmään lisätään paloilmoitinkeskus jos-ta saadaan ilmoitus lähtemään palolaitokselle. Kustannusarvio 80 000 €

Kaupunginhallituksen ehdotus 2014 80 000 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Aron neuvola:

Aron neuvolan pintavedet menevät jätevesiverkostoon, pintavesiputkiston raken-taminen pois jätevesiverkostosta on toteutettava vuoden 2016 mennessä. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 0 € 2015 12 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Kuja-Kokko / Kuja-Koto asuntola

Rakennuksessa on tarpeen toteuttaa perusteellinen kuntotutkimus. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 40 000 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

LLKY:n rakennushankkeisiin liittyvä irtaimisto: LLKY varaa nämä omaan budjettiin

Terveyskeskus peruskorjaus 120 000 €

Hammashoitola 70 000 €

Sanssin palvelukoti 60 000 €

SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus päiväkodit

Valtuusto on kokouksessaan 16.5.2011 hyväksynyt päivähoidon rakenneohjel-man vuosille 2011 – 2014. Rakenneohjelman pohjatyönä on laajasti arvioitu eri-laisia vaihtoehtoja toteuttaa varhaiskasvatuksen järjestäminen Kauhajoella.

Talousarvio 2014


Aron alueen päiväkoti:

Aron alueen päiväkotipalvelut on tarkoitus tuottaa uudessa rakennettavassa 4-ryhmäisessä päiväkodissa. Päivähoitopaikkojen riittävän määrän turvaamiseksi sekä kaupungin talouden ta-sapainottamisen osana Aron uusi päiväkodin rakentaminen alkaa syksyllä 2013 ja päiväkoti on tarkoitus ottaa käyttöön 2014 Uusi päiväkoti rakennetaan koulun läheisyyteen, nykyiselle urheilukentälle, tämä mahdollistaa koulun, päiväkodin ja neuvolatoiminnan yhteistyön, tilojen yhteiskäy-tön sekä eri toimialojen henkilöstön joustavan käytön. Päiväkodin rakentamisen rahoitus on päätetty toteuttaa leasing-rahoituksella, ra-kentamisen rahoitusta ei varata investointibudjettiin. Kustannusarvio:

Rakentaminen 2 540 000 € (leasing-rahoitus)

Irtaimisto 180 000 € Yhteensä: 2 720 000 €

Filppulan päiväkoti:

Filppulan päiväkodin vesikate on palahuopakate (alkuperäinen) Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämi-seksi vesikaton uusimista esitetään toteutettavaksi 2015. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 0 € 2015 50 000 € 2016 0 € 2018 0 € 2018+ 0 €

Filppulan koulu Filppulan koulurakennus korjattiin 2013 Leikkipihan rakentamisen loppuunsaattaminen toteutetaan kesän 2014 aikana, leikkivälineitä siirretään mm. Äijön koululta Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 25 000 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Kauhajoen keskuskoulu Koulukeskuksen vanhimpien rakennusosien peruskorjaukset ovat toteuttamatta. Peruskorjaamatta ovat vanha liikuntasalin (J-osa) sekä auditorio (L-osa), näissä rakennusosissa ei ole mm. ilmastointilaitteissa lämmön talteenottoa ja auditorion lattiassa on vanha kokolattiamatto. Myös M-osan talotekninen sähkökaapelointi on tarkoitus saattaa samaan tasoon kuin viereinen uudisrakennus.

Talousarvio 2014


Kaupunginhallituksen ehdotus 2014 130 000 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 1 000 000 € 2018+ 3 000 000 €

Sanssin koulu Sanssin koulun Tuunaisen siipi esitetään purettavaksi, rakennusosa on ollut te-hottomassa käytössä pitempään. Tehtyjen kuntotutkimuksien mukaan rakennusosaa ei voi käyttää sellaisenaan il-man perusteellista peruskorjausta. Koiviston- sekä Terijoen siivet ovat olleet koulukeskuksen väistötiloina ja vapau-tuivat muuhun käyttöön vuoden 2013 aikana. Rakennusosien jatkokäytön selvittämiseksi sekä tulevan korjauksen suunnittelun pohjaksi, on syytä toteuttaa rakennuksen perusteelliset kuntotutkimukset, myös hankesuunnittelu aloitetaan (2015) Koiviston siiven vesikatto on uusimisen tarpeessa, rakennuksen kunnon turvaa-miseksi esitetään vesikaton uusimista. Myös Terijoen siiven vesikaton maalaus on ajankohtainen tulevina vuosina. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 210 000 € 2015 460 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Pukkilan koulu

Pukkilan koulun pintavedet menevät jätevesiverkostoon, pintavesiputkiston ra-kentaminen pois jätevesiverkostosta on toteutettava vuoden 2016 mennessä. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 0 € 2015 12 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Hyypän koulu

Jätevesien puhdistusjärjestelmä on rakennettava vuoteen 2016 mennessä. Hyypän koulussa jätevesijärjestelmä toteutetaan joko omana tai sitten yhteis-hankkeena Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 0 € 2015 30 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Talousarvio 2014


Aron koulun peruskorjaus

Aron koulu on kiinteistönä tullut elinkaaressaan täydellisen peruskorjauksen tai purkamisen vaiheeseen. Rakennus on osittain sellaisessa kunnossa, että sen korjaamisen tarkoituksenmukaisuutta on verrattava purkamiseen ja uuden raken-tamiseen. Mikäli kuntotutkimus osoittaa rakennuksen kunnon heikoksi, on tarkoituksenmu-kaisinta, että vanha rakennuskanta (kaikki) puretaan ja rakennetaan pitkälle tule-vaisuuteen tähtäävä tarpeenmukainen uusi koulurakennus. Koulurakennuksen mitoituksessa otetaan huomioon kouluverkkoselvityksen mu-kainen tarve. Myös neuvolan tarvitsemat tilatarpeet rakennetaan tässä vaihtoehdossa koulun yhteyteen, tässä vaiheessa neuvolatilojen rakentaminen on vielä ratkaisematta.

Rakentamisen alustava kustannusarvio on 7,2 milj.€ (ilman neuvolatiloja) Irtaimiston kustannusarvio 230 000 €

Hankkeelle haetaan valtionosuutta.

Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 100 000 € 2015 2 700 000 € 2016 4 400 000 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Aninkoulu (iso rakennus)

Rakennuksen kunnon selvittämiseksi sekä tulevan korjauksen suunnittelun poh-jaksi esitettään rakennuksen perusteellista kuntotutkimusta 2014, sekä peruskor-jausta 2015


2014 40 000 € 2015 550 000 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Lukion peruskorjaus

Lukion loppuosa odottaa peruskorjausta. Rakennuksen ns. luokkaosa on jo ylit-tänyt peruskorjausiän. Luokkakohtaisia ilmastointikoneita on tarpeen asentaa kahteen luokkaan ennen varsinaista peruskorjausta Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 20 000 € 2015 0 € 2016 100 000 € 2017 2 400 000 € 2018+ 0 €

Talousarvio 2014


Kirjaston muutostyöt Kirjaston sisäinen laajennus ja ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmän rakentami-nen. Laajennukselle haetaan valtionosuutta. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 550 000 € 2018+ 0 €

Vapaa-aikakeskusalue

Vapaa-aikakeskuksessa tehtäviksi ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. varastohal-lin rakentaminen, urheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston pa-rantaminen, huoltorakennuksen kunnostus, jääurheilukentän suoja-aitauksen ra-kentaminen, jalkapallokenttä, kuntoradan laajennus, squash-tilan muutos, urhei-lusalin ilmastointikoneen uusiminen,. Muita ovat mm. harjoituskentän muutostyöt ja tulostaulu Virkussa mm. kuntosalin ja kahvion ilmastoinnin tehostaminen ja osin uusiminen, uimavesikäsittelyjärjestelmän parantaminen ym. Lisäksi esitetään myös pienhankemäärärahaa 20 000 € / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 119 000 € 2015 308 000 € 2016 55 000 € 2017 344 000 € 2018+ 60 000 €

Sivistystoimen irtaimistojen jakosummat:

Irtaimisto 50 000 € / vuosi

Aron päiväkoti 2014 180 000€

Kirjasto 2017 40 000 €

Aron koulu 2016 230 000 €

Lukio 2017 80 000 €

Kaupunginhallituksen ehdotus 2014 230 000 € 2015 50 000 € 2016 280 000 € 2017 170 000 € 2018+ 50 000 €

TEKNINEN OSASTO

Kaupungintalon korjaustyöt Kaupungintalon ikkunapuitteet sekä vesipellitykset (myös tiilitippalistat) ovat kun-nostuksen tarpeessa, osa ikkunapelleistä ei ole rakennusohjeen mukaisesti ra-kennettu. Kolmannen kerroksen länsipuolen ikkunoista on tullut tuulisella säällä vesi sisälle, jonka takia nämä ikkunat pitää uusia, samoin auloissa olevat puiset kiinteät ikkunat ovat uusimisen tarpeessa. Ulkoseinä sammaloituu pohjoispuolella, joka aiheuttaa seinään ylimääräistä kos-teuskuormaa. Valtuustosalin äänentoiston ja akustiikan parantaminen / nykyai-

Talousarvio 2014


kaistaminen on tulevien vuosien välttämättömiä hankkeita sekä myös hissin pe-ruskorjaus sekä vesikaton korjaustoimenpiteet.


2014 105 000 € 2015 45 000 € 2016 70 000 € 2017 112 000 € 2018+ 0 €

Teknisen osaston keskusvarasto Keskusvaraston peruskorjaus sekä varastohallin rakentaminen.

Kaupunginhallituksen ehdotus:

2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 287 000 €

Linja-autoasema kiinteistö Linja-autoaseman etelänpuolen ikkunat sekä ikkunoiden alapuolinen seinärunko on uusimisen tarpeessa, myöskään ilmastointikoneessa ei ole lämmön talteenot-toa


2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 285 000 €

Rewellin kiinteistö Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa sekä rännivesikaivo-jen rakentaminen sekä ulkoseinän pinnoittaminen.


2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 119 0000 € 2018+ 0 €

Mäki-Panulan ulkorakennuksen säilyttävä korjaus

Kiinteistön vesikatto sekä seinäpinta ovat uusimisen tarpeessa, lisävaurioiden es-tämiseksi esitetään toteutettavaksi ns. säilyttävää korjausta. Perusteellinen korjaus toteutetaan kun on tiedossa rakennuksen lopullinen käyttötarkoitus.


2014 0 € 2015 20 000 € 2016 0 €

Talousarvio 2014


2017 0 € 2018+ 0 €

Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen

Kasvavassa kiinteistöjen energiakustannuksissa kiinnitetään huomiota rakennuk-sien energiakulutuksen säästämistoimenpiteisiin. Toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. valaistuksen ohjauksia, kiinteistöautomatii-kan nykyaikaistamista ym. vastaavia toimenpiteitä, jotka edesauttavat pienentä-mään kasvavia energiakustannuksia. Toimenpiteet kohdennetaan suuria energiatarpeita käyttäviin kiinteistöihin esim. Ullantien neuvola (ilmastointi) Kaupunginhallituksen ehdotus:

2014 80 000 € 2015 80 000 € 2016 80 000 € 2017 80 000 € 2018+ 80 000 €

Paloasema

Paloaseman laajennus sekä jätehuollon uudelleenjärjestely. Kaupunginhallituksen ehdotus:

2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 160 000 € 2018+ 0 €

Opintola

Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa, hankesuunnitelman laatiminen on syytä käynnistää uusien tilatarpeiden selvittämiseksi.


2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 140 000 € 2018+ 0 €

Tekninen muut

Pienhankkeet :

Rakennusten ennalta arvaamattomiin korjauksiin tulee varautua, korja-ustoimenpiteet toteutetaan teknisen johtajan päätöksellä, määrärahan va-raus mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisien vahinkojen tmv. korja-ustoimenpiteiden toteuttamiseen.

Eri kiinteistökohteiden suunnittelu:

Kaupunki omistaa merkittäviä kiinteistöjä joiden jatkokäytön (raken-nushankkeen) valmistelu / hankesuunnittelu sekä myös kuntotutkimukset on tehtävä hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi, myös mahdolliset uusi-en rakennushankkeiden valmistelu.

Talousarvio 2014


Kiinteistöt joissa on tulevina vuosina toiminnan muutoksia mm. Opinto-la (vanha kunnantalo), Sanssinkoulu, Aninkoulu.


2014 130 000 € 2015 130 000 € 2016 130 000 € 2017 130 000 € 2018+ 130 000 €

Teknisen osaston irtaimiston hankinta

Määräraha on teknisen osaston perustoimintojen välttämättömiin laite- ja varus-tehankintoihin ja olemassa olevan varustuksen uusimiseen. Toimitilapalvelujen eri kiinteistöjen kiinteistönhoito-, ruokahuolto- ja siivoustehtä-vien hoitamiseksi tarvittava laite- ja varustehankintojen määrärahavaraukset ovat teknisen lautakunnan vastuulla. Erityisesti keittiölaitteiden uusinta tuo suuria yk-sittäisiä kustannuksia. Kaupunginhallituksen ehdotus:

2014 147 000 € 2015 105 000 € 2016 70 000 € 2017 70 000 € 2018+ 70 000 €

ELINKEINOPALVELUT Teollisuus- ja toimitilojen rakentaminen Mahdollisten teollisuustilojen pohjatyöt tms.

Kaupunginhallituksen ehdotus: 2014 0 € 2015 0 € 2016 0 € 2017 0 € 2018+ 0 €

Talousarvio 2014


KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen

Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Näin saadaan pitkällä tähtäimellä parannettua katuverkoston kuntoa ja liikenneolosuh-teita. Kaupunki osallistuu 50 %:lla kantatie 67 alituksen sekä kantatie 67 ja 44 ris-teyksen rakentamiseen. Perusparannuskohteet perustuvat tehtyyn katujen kunto-tutkimukseen. Uusien alueiden katujen rakentamiskohteena on Äijälän kaava-alue. Kaupunginhallituksen esitys:

2014 985 000 € 2015 285 000 € 2016 285 000 € 2017 285 000 € 2018+ 285 000 €

Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus

Katujen päällystyskohteita ovat mm. teollisuusalueen teistä Moottoritie ja Teolli-suustien pintaus, huonokuntoisimpien teiden ja kevyenliikenteen väylien päällys-täminen. Lisäksi varataan määräraha päällystysosuuteen kun asukkaat päällystävät asun-tokatunsa teknisen lautakunnan päättämän periaatteen mukaisesti. Kaava-alueella on paljon päällysteitä, jotka normaaleilla kunnossapitotoimilla ei ole hallittavissa, joten määrärahaa varataan päällysteiden peruskorjauksiin eri kohteisiin. Kohteet valitaan katujen kuntokartoituksen pohjalta. Kaupunginhallituksen esitys:

2014 110 000 € 2015 110 000 € 2016 110 000 € 2017 110 000 € 2018+ 110 000 €

Puistojen rakentaminen

Leikkikenttien välineistö on vielä osaksi vanhaa ja täten on riskejä välineiden ai-heuttamille onnettomuuksille. Talousarvioon varataan määräraha kalusteiden ja leikkivälineiden uusimiselle. Lisäksi leikkikenttien muita varusteita joudutaan li-säämään ja rakentamaan. Kaupunginhallituksen esitys:

2014 20 000 € 2015 20 000 € 2016 20 000 € 2017 20 000 € 2018+ 20 000 €

Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha Aron mainospilonin siirtoon mahdolli-sesti toteutuvan kt 67 alikulun tiealueelta.

Talousarvio 2014


Kaupunginhallituksen esitys: 2014 25 000 € 2015 20 000 € 2016 20 000 € 2017 360 000 € 2018+ 190 000 €

Tievalaistus

Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen peruskunnostukseen. Peruskorjauksen yhteydessä lamput vaihdetaan hyötysuhteeltaan parempiin energiaa säästäviin lamppuihin. Näin voidaan vaiheittain varautua siihen että ny-kyisten elohopealamppujen valmistus loppuu vuonna 2015. Kaupunginhallituksen esitys:

2014 55.000 € 2015 40.000 € 2016 40.000 € 2017 40 000 € 2018+ 40 000 €

OSAKEPÄÄOMA

Kaupunginhallituksen esitys: Määrärahavaraukset sopimuksiin perustuen seuraavasti: - muu varaus 20.000 €

2014 20 000 € 2015 20.000 € 2016 20.000 € 2017 20.000 € 2018+ 20.000 €

Suupohjan koulutuskuntayhtymän rakennus- ja laiteinvestoinnit Ammatillisen koulutuksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä vält-tämättömiin laiteinvestointeihin, kuntaosuus. Kaupunginhallituksen ehdotus

2014 107 070 € 2015 107 070 € 2016 53 535 € 2017 53 600 € 2018+ 53 600 €

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET

Viemäriverkostot Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan Äijä-län alueella. Viemäri verkoston vuotovesien vähentämiseksi laajennetaan hulevesiverkostoa. Vanhoilla alueilla on paljon vielä kiinteistöjä jotka ovat liittäneet salaoja- ja kattove-

Talousarvio 2014


siä jätevesiviemäriverkostoon. Näille kiinteistöille tulee olla mahdollisuus eriyttää perus- ja hulevedet jätevedestä ja johtaa ne hulevesiverkostoon. Lisäksi jatketaan viemäriverkoston saneerausta. Kaupunginhallituksen esitys:

2014 450 000 € 2015 480 000 € 2016 480 000 € 2017 480 000 € 2018+ 480 000 €

Talousarvio 2014


HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 – 2017 Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaati-maan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskoh-

teet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoi-mapulan ehkäisyssä. Paree -hanke jatkuu edelleen. Henkilöstölle on jaettu 10 euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä kolme kpl vuonna 2013. Niitä on lunastettu 527 kpl 27.11.2013 mennessä. Setelin arvo pidetään ennallaan. Varhaisen tukemisen -mallia hyödynnetään, kun seurataan henkilöstön jaksamista työssään. Henkilöstölle tehtiin marraskuussa 2011 työtyytyväisyyskysely. Tarkoitus on järjestää vastaava kysely kahden vuoden välein, joten seuraava kysely tehdään vuonna 2014. Henkilöstöhankintaa varten kaupungilla on käytössään Kuntarekry –ohjelma, joka helpottaa hakumenettelyä sen eri vaiheissa. Kauhajoen kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen on tehty palvelurakenneselvitys, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.11.2012. Kaupunginhallitus nimesi 1.7.2013 ohjausryh-män, jonka tehtäväni oli jatkaa palvelurakenneselvityksiä ja etsiä keinoja kuntalain vaatiman talouden tasapainon löytämiseksi. Henkilöstösäästötavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuo-sien 2014 – 2016 aikana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toi-menpiteitä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lomau-tuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Johtoryhmä harkitsee kaikkien vapautuvien virkojen ja toimien täytön. Tapauskohtaisesti tutki-taan, voidaanko täyttää sisäisesti. Sijaiskuluja pyritään vähentämään rajoittamalla sijaisten palkkaamista ja erityisesti 1 – 3 pv kestävissä sijaisuuksissa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää, vaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnan järjestämisen kannalta välttämätöntä. Toimistotoimintojen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden (SPK ja LLKY) kanssa. Luonnollinen poistuma sekä kaupungilla, Suupohjan seutupalvelukeskuksella että liike-laitoskuntayhtymässä on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti sisäisillä työjärjestelyillä. Kauhajoen kaupungin palveluksessa on 638 henkilöä 31.12.2013. Vakinaisia työntekijöitä on 475 ja määräaikaisia työntekijöitä 163 henkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia on 53, op-pisopimuksella työskenteleviä 1 ja työllistämistuella palkattuja 22 työntekijää. Sijaisia on 20 ja tilapäisiä työntekijöitä 67. Teknisellä osastolla on 11 vakinaista tuntipalkkaista työntekijää. Osa-aikaisesti työskentelee 75 henkilöä, ja sivutoimisesti 4 henkilöä. Virkoja on täyttämättä 39 kpl ja toimia 3 kpl.

Talousarvio 2014


Henkilöstömäärältään suurin on sivistysosasto 72,0 %, toiseksi suurin on tekninen osasto 22,5 %,hallinto-osastolla on 5,3 % ja yhtestoimintalautakunnassa on 0,2 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärät, niiden lisäykset ja vähennykset on laskettu 31.12. tilanteen mukaan.

2013 2014 2015 2016 2017

HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 514,63 499,6 493,6 485,3 484,3

400,00

420,00

440,00

460,00

480,00

500,00

520,00

540,00

Hen

kil

öä

Henkilöstö yhteensä v. 2013 - 2017

Hallinto-osasto; 27,455,33 %

Yhteistoimintalautakunta; 1,3

0,25 %

Sivistysosasto; 370,3871,97 %

Tekninen osasto; 115,5

22,45%

Henkilöstö viroissa ja toimissa 31.12.2013

Talousarvio 2014


Eläkkeelle Vuonna 2013 neljä työntekijää on jatkanut tai jatkaa kaupungin palveluksessa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Tilapalvelut: 1 apuemäntä (eläkeikä 2013, eläkkeelle 1.2.2014), 1 tilahuoltaja (eläkeikä 2012, jatkaa edelleen) Sivistys:1 koulunkäyntiohjaaja (eläkeikä 2011, jatkaa edelleen), 1 liikuntatyöntekijä (osa-aikaeläkkeelle 1.2.2014) Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa, tai on jo saavuttanut v. 2011 1 henkilöä v. 2012 1 henkilöä v. 2013 2 henkilöä v. 2014 17 henkilöä v. 2015 11 henkilöä v. 2016 23 henkilöä Yhteensä 55 henkilöä

Talousarvio 2014


Nimike 2014 2015 2016 2017 Yht. Vastuualue

Apuemäntä 1 1 Tilapalvelut

Erityisluokan opettaja 1 1 2 Sivistys

Erityisopettaja 1 1 Sivistys

Henkilöstösihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Kansalaisopiston rehtori 1 1 Sivistys

Keittäjä 2 1 1 4 Tilapalvelut

Kemisti 1 1 Elinkeinopalvelut

Kiertävä perhepäivähoitaja 1 1 Varhaiskasvatus

Kiinteistöpäällikkö 1 1 Tilapalvelut

Kirjastonhoitaja 1 1 2 Sivistys

Kirjastovirkailija 1 1 Sivistys

Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Sivistys

Koulunkäyntiohjaaja 1 1 Sivistys

Kunnossapitopäällikkö 1 1 Tekninen

Laitoshuoltaja 2 1 3 Tilapalvelut

Lastenhoitaja 1 1 2 Varhaiskasvatus

Lastentarhanopettaja 2 2 Varhaiskasvatus

Lehtori 1 2 1 4 Sivistys

Liikuntatyöntekijä 1 1 Sivistys

Luokanopettaja 3 1 2 1 7 Sivistys

Mittaustyönjohtaja 1 1 Tekninen

Palvelusihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Palvelusihteeri 1 1 Sivistys

Palvelusihteeri 1 1 Tekninen

Perhepäivähoitaja 3 1 1 4 9 Varhaiskasvatus

Päivähoidon avustaja 1 2 3 Varhaiskasvatus

Ravitsemistyöntekijä 1 1 Tilapalvelut

Ryhmäperhepäivähoitaja 3 3 Varhaiskasvatus

Talonmies 1 1 Tilapalvelut

Tilahuoltaja 1 1 1 3 Tilapalvelut

Toimistosihteeri 1 1 Hallinto-osasto

Työnjohtaja 1 1 Tekninen

Työpäällikkö 1 1 Tekninen

Valvoja 1 1 Tekninen

Viikkolevon tekijä 1 1 Tilapalvelut

21 11 23 12 67 Vuosina 2014 - 2017 eläkeiän saavuttaa 67 henkilöä; eniten, 22 henkilöä on sivistyksen henki-löstöä, joista opetushenkilöstöä on 14, päivähoidon henkilöstöä 20, joista perhepäivähoitajia on 9 ja tilapalvelujen henkilöstöä 15.

Talousarvio 2014


2014 2015 2016 2017

Tilapalvelut 8 3 3 1

Tekninen 1 4 6

Sivistys 6 6 8 2

Varhaiskasvatus 6 1 6 7

Elinkeinopalvelut 1 0

Hallinto-osasto 2 1

0

5

10

15

20

25

Hen

kilö

äArvio vanhuuseläkeiän täyttävien määrästä vastuualueittain vuosina

2014 - 2017

Hallinto-osasto Talouspäällikön työpanos jakautuu 1.1.2014 alkaen 30 % yhteistoimintalautakunnalle ja 70 % talous- ja henkilöstöpalveluihin. Sanssinkartanon emäntä ja messupäällikkö sijaistavat toisiaan. Messupäällikön tehtävästä kol-masosa kirjataan kaupungin tapahtumien järjestelykuluihin (mm. rakentajamessut ym. tapahtu-mat). Tehtäviin kuuluu myös Hämes-Havusen markkinointi, joka on siirtynyt 1.1.2013 alkaen kaupungin omaksi toiminnaksi. Tavoitteena on sekä ruokamessujen että Sanssinkartanon toi-mintakatteiden alentaminen. Elintarvikelaboratorion osalta tehdään lain edellyttämät toiminnan uudelleenjärjestelyt 1.5.2014 alkaen. Toiminta siirtyy Seilab Oy:lle. Henkilöstöstä uuden yhtiön palvelukseen siirtyy kolme laboranttia ja toimistosihteeri. Toimistosihteerin työpanoksesta Kauhajoen kaupunki ostaa 25 %. Kemisti jää eläkkeelle 1.5.2014 alkaen. Kaksi osa-aikaista laitoshuoltajaa siirtyy toimitilapalvelu-jen työntekijäksi, joista toinen jää eläkkeelle 1.6.2014 alkaen. Yhden osa-aikaisen laborantin tilannetta selvitetään vielä. Tavoite edellyttää järjestelyjä, joilla toiminta saadaan taloudellisesti kannattavaksi. Sivistysosasto Varhaiskasvatus Päivähoidon rakenneohjelman II vaiheen mukaisesti uusi Aron päiväkoti otetaan käyttöön kesäl-lä 2014. Päiväkoti kasvaa yhdellä kotiryhmällä. III-vaiheen mukaan perhepäivähoitajia rekrytoi-daan eläkkeelle jäävien tilalle mahdollisuuksien mukaan sekä otetaan käyttöön päivähoidon palveluseteli 1.8.2014 lukien. Näiden toimenpiteiden jälkeen päiväkoti Kerttulin ja kolmen ryhmäperhepäiväkodin (Lehmus, Metsätähti ja Tähkä) toiminta voidaan lakkauttaa. Muutokset vaikuttavat henkilöstörakenteen siten, että yksi ryhmäperhepäivähoitajan toimi voidaan lakkauttaa 1.8.2014 lukien, kuusi määrä-aikaista työsuhdetta (1 lto, 4 lh, 1 rpp) tulee päättymään kokonaan ja yksi vakituinen lastentar-

Talousarvio 2014


hanopettajan toimi aloitetaan Aron päiväkodissa. Lakkautettavista yksiköistä vakituinen henki-löstö siirtyy ammattiaan vastaavaan työhön vastuualueen muihin yksiköihin. Varhaiskasvatuksen hallinnossa tehdään yhteistyötä Isojoen kunnan kanssa. Mahdollinen pal-velujen myyminen ja ostaminen tulee vähentäm ään varhaiskasvatuksen alue-esimiesten työpanosta 0,4 henkilötyövuodella. Sivistyksen hallinto Sivistyksen hallinnon uudistusta jatketaan vuoden 2014 aikana . Perusopetus ja lukiokoulutus Opetushenkilöstön vähennykset voidaan hyödyntää eläköitymisten kautta, pienentämällä tunti-kehys minimiin ja suurentamalla opetusryhmäkokoja sekä karsimalla valinnaisia oppiaineita. Perusopetus /Kauhajoen koulukeskuksen yläkoulu Yläkoulun tuntikehys ja kurssitarjonta tarkistetaan kevään 2014 aikana. Lukiokoulutus 2014 Lukion kurssitarjontaa tullaan karsimaan ja opetusryhmien kokoa suurentamaan. Perusopetus/alakoulut/erityinen tuki 2014-15 Eläköitymisen kautta vähenee yksi luokanopettajan virka mamu opetuksesta. Perusopetus/alakoulut/erityinen tuki 2015-16 Erityisluokanopettajan viran täyttöä on tarkasteltava oppilasmäärän mukaan. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualue Liikuntatyöntekijä on jäämässä osa-aikaeläkkeelle 1.2.2014 alkaen ja vanhuuseläkkeelle 1.1.2015 alkaen. Liikuntatyöntekijän työpanos on jakautunut 40 % Virkkuun (hallimestarin sijai-suus) 40% ulkoliikunta-alueiden hoitoon ja 20 % luottamusmiestehtävien hoitoon. Jos osa-aikaeläke toteutuu, työpanos jakaantuu ulkoliikunta-alueiden hoitoon ja luottamusmiestehtävien hoitoon. Erityisliikunnan suunnittelijan työpanosta on 35 % yleishallintoon kaupungin hyvinvointihank-keessa. Vastaavasti liikuntapalveluiden hallintoa erityisliikunnan osalta korvataan vastaavan liikunnanohjaajan-ohjaajan työpanoksella 35 % Virkusta. Opetus- kulttuuriministeriön rahoittamaan Etsivän nuorisotyön hankkeeseen on saatu rahoitus 60.000 € kahden henkilön palkkaamiseen ajalle 1.9.2012 - 31.7.2013. Hankkeeseen on saatu jatkoa ja lisärahoitusta ajalle 1.8.2013 - 31.7.2014. Kaupungin osuus hankkeelle on n. 20.000 €/vuosi. Panula-opisto ja kansalaisopisto 2014 Kulttuurisihteerin tehtävät muuttuvat yleishallinnon alaisuuteen vuoden 2014 alussa. Panula-opisto ja kansalaisopisto 2015 Yhden henkilön eläköityessä opistojen hallinnot yhdistetään 1.8.2015 alkaen. Kirjasto ja tietopalvelut 2015 Yhden henkilön eläköityessä kirjaston henkilöstömäärä arvioidaan uudelleen.

Talousarvio 2014


Tekninen osasto Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työnteki-jöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiak-kaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palve-luja halutaan ostaa. Käyttäjäpalvelut hoidetaan jatkossa vähentyvin resurssein. Palvelujen määrää ja laatua laske-taan asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Toimitilapalveluissa vuodelle 2014 toteutetaan henkilötyövuosien vähennystä seuraavasti: puh-tauspalvelut 2,5 htv., ruokapalvelut 2-3 htv hyödyntäen eläköitymistä ja määräaikaisten työsuh-teiden päättymistä. Toimitilapalveluissa 1 -3 päivän sijaisuudet hoidetaan siirtämällä henkilöstöä suuremmista yksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilös-töresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Kunnallistekniikan työnjohtajan osa-aikaeläkkeen sijaisuutta ei täytetä vuonna 2014. Sijaisuus on ollut täyttämättä toukokuun alusta 2011. Edelleen puisto/ulkoilualueiden määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät syyskuun loppuun mennessä vuonna 2014. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa syyskuusta 2013 alkaen toistaiseksi. Tasapainottamispaketissa on yhtenä keinona ns. MBO toiminta (management buy out). Tekni-nen osasto / toimitilapalvelut tutkii yhtenä talouden tasapainottamiskeinona erilaisia toteutta-mismahdollisuuksia palvella asiakkaitaan, sekä tehdä omalle hallinnonalalle tilapalveluja. Työllistäminen Työllistämisen tavoitteena on työllisyyden edistäminen tarjoamalla työnhakijoille määräaikaisia työjaksoja. Mahdollisia toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ sekä muut työ- ja elinkeinotoimiston mahdollistamat työllistymistä edistävät palvelut. Suunnitelmat tehdään ja tavoitteet laaditaan jokaisen työllistettävän henkilön tarpeet yksilöllisesti huomioiden. Kaupungin yhteisistä työllistämisvaroista palkataan palkkatukityöhön pitkäaikaistyöttömiä sekä työelämästä syrjäytymisuhan olla olevia henkilöitä yhteistyössä kaupungin ja Suupohjan perus-palveluliikelaitoskuntayhtymän sekä mahdollisuuksien mukaan muiden työllistävien tahojen kanssa. Kaupungin palveluksessa olevan työnsuunnittelijan palveluja ja työpanosta myydään myös LLKY:lle.

Talousarvio 2014


KAUHAJOEN KAUPUNKI Kaupungin virat ja toimet 2013

VIRAT JA TOIMET

V = Virkasuhteinen Vakanssit Täyttämättä

(Sisältää kaikki työ- ja virka-suhteiset, myös määräaikaiset, ei sijaisia) T = Työsuhteinen Virat Toimet Virat Toimet

HALLINTO-OSASTO

Yleinen hallinto

Kaupunginjohtaja 1

V 1

Hallintojohtaja 1

V 1

Hallintosihteeri 1

V 1

Kaupunginjohtajan sihteeri 1

T

1

Arkistosihteeri 1

V 1

Toimistosihteeri 2

T

2

Liikuntatyöntekijä (plm.) 0,2 20 % T

0,2

Erityisliikunnan suunnittelija (Pa-ree) 0,35 35 % T

0,35

Monistamo

Toimistosihteeri 1 T 1

Maataloustoimisto

Maaseutupäällikkö 1

V 1

Maaseutuasiamies 1

V 1

Maaseutuasiamies 1 60 % V 1

Palvelusihteeri 2

T

2

Maaseutusihteeri 2

V 2

Elintarvikelaboratorio

Kemisti 1 0,65 % V 1

Laborantti 2

T

2

Laborantti 1 T

3

2

Laborantti 1 60,8 % T

1

Toimistosihteeri 1

T

1

Laitoshuoltaja 0,5 50 % T

0,5

Matkailu

Emäntä 1

T 1

Sööpärin kampuksen kehittämi-nen

Projektipäällikkö 0,7

T 0,7

Ruokamessut

Messupäällikkö 1

T

1

Talous- ja henkilöstöpalvelut

Talouspäällikkö 0,7

V 0,7

Henkilöstösihteeri 1

V 1

Talousarvio 2014


Työnsuunnittelija 1

T 1

HALLINTO-OSASTO 27,45 11,7 17,75 0 2

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA

Peruspalvelujohtaja 1

V 1

Talouspäällikkö 0,3 V 0,3

YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA 1,3 1,3 0 0 0

SIVISTYS

VARHAISKASVATUS

Toimistosihteeri 1,93 T 1,93

Varhaiskasvatusjohtaja 1

V 1

Kiertävä erit.lastentarh.opettaja 2 T 2

Erityislastentarhanopettaja 1 T 1

Varhaiskasvatuksen alue-esimies 4

V 4

Varhaiskasvatuksen alue-esimies 0 V 1 1

Lastentarhanopettaja 16

T 16

Lastentarhanopettaja 1 50 % T 1

Vastaava lastentarhanopettaja 5

T 5

Lastenhoitaja 37

T 37

Lastenhoitaja (oppisop.) 1

T 1

Lastenhoitaja 1 50 % T 1

Lastenhoitaja 1 78,40 % T 1

Päivähoidon avustaja 8

T 8

Päivähoidon avustaja 1 50 % T 1

Kiertävä perhepäivähoitaja 3

T 3

Kiertävä perhepäivähoitaja 1 50 % T 1

Perhepäivähoitaja 40

T 40

Perhepäivähoitaja (oppisop.) 0

T 0

Ryhmäperhepäivähoitaja 8

T 8

Ryhmäperhepäivähoitaja 2 50,0 % T 2

Varhaiskasvatus yht. 134,93 6,00 129,93 1,00 0,00

Muu sivistystoimi

Sivistysjohtaja 1

V 1

Opetuspäällikkö 1

V 1

Kehityspäällikkö 0

V 1

1

Osastosihteeri 1

V 1


Koordinaattori 1 T 1


Koulusihteeri 4

T 4

Opistosihteeri 2 T 2

Oppilasasiain sihteeri 1 V 1

Koulukuraattori 3 T 3

Lukiokoulutuksen rehtori 1

V 2 1

Perusopetuksen rehtori 3

V 3

Kansalaisopiston rehtori 1

V 1

Musiikkiopiston rehtori 1

V 1

Apulaisrehtori 1

V 1

Perusopetuksen luokanopettaja 44 V 57 13

Perusopetuksen luokanopettaja 1 62,50 % V 1

Päätoiminen tuntiopettaja 13

V 13

Talousarvio 2014


Päätoiminen tuntiopettaja 1 79,20 % V 1


Esiluokanopettaja 1

V 1

Päätoiminen tuntiopettaja 1

V 1



Erityisopettaja 7

V 7

Erityisluokanopettaja 9

V 12 3

Perusopetuksen lehtori 33

V 46 13

Perusopetuksen lehtori 1 97,08 % V 1

Perusopetuksen lehtori 1 79,17 % V 1

Oppilaanohjaaja 1 V 1

Lukiokoulutuksen lehtori 11

V 16 5

Koulunkäyntiohjaaja 9

T 9

Koulunkäyntiohjaaja 2 50,00 % T 2









Koulunkäyntiohj.-iltapäivätoim.ohj. 1 84,97 % T 1

Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1

T 1

Aamu- ja iltapäivätoim.ohjaaja 1

T 1

Ilatapäivätoiminnanohjaaja 1

T 1

Kansalaisopiston opettaja 3

V 3

Musiikkikoulun opettaja 4 V 5 1

Musiikkikoulun opettaja 1 89,87 % V 1








Kansalaisopiston yhdysmies 2 14,0 % T 2

Sivutoiminen tuntiopettaja 4 V 4

Kirjastotoimenjohtaja 1

V 1

Kirjastonhoitaja 2

T 2

Kirjastovirkailija 6

T 6

Vapaa-aikatoimenjohtaja 1

V 1

Kulttuurisihteeri 1

T 1

Palvelusihteeri 1

T 1

Erityisliikunnan suunnittelija 0,65 65,0 % T 0,65

Vastaava nuorisotyöntekijä 1

T 1

Nuoriso-ohjaaja 2

T 2

Erityisnuorisotyöntekijä 1

T 1

Etsivä nuoristyöntekijä 2

T 2

Vastaava uinninvalv.-liikunnanohj. 1

T 1

Uinninvalvoja-ohjaaja 3

T 3

Liikuntatyöntekijä 0,8

T 0,8

Muu siv.toimi yht. 235,45 0 201 71,45 37 0

Sivistyst. Yht 370,38 0,00 207,00 201,38 38,00 0,00

Talousarvio 2014


TEKNINEN

Ympäristöjohtaja 0

V 1 1

Tekninen johtaja 1

V 1

Työpäällikkö 1

V 1

Kunnossapitopäällikkö 1

V 1

Kiinteistöpäällikkö 1

V 1

Suunnittelupäällikkö 1

V 1

Työnjohtaja 1

T 1

Työnjohtaja 1 50 % T 1

Valvoja 1

T 1

Kaavasuunnittelija 1

T 1

Kaavoittaja 1 80 % V 1

Mittausteknikko 0

T 1 1

Rakennustarkastaja 3

V 3

Projektityöntekijä 1

T 1

Palvelusihteeri 2

T 2

Suunnittelija 1

T 1

Projekti-insinööri 1 30 % T 1

Osastosihteeri 1

V 1

Asuntosihteeri 1

V 1

Toimistosihteeri 1

T 1

Siivoustyönjohtaja 1

T 1

Siivoustyönohjaaja-tilahuoltaja 1

T 1

Ruokapalvelupäällikkö 1

T 1

Ravitsemustyönjohtaja 1

T 1

Emäntä 1

T 1

Apuemäntä 2

T 2

Ruokapalveluvastaava 1

T 1

Keittäjä 23

T 23

Keittiöapulainen 3

T 3

Ravitsemistyöntekijä 4

T 4

Ruoka-autonkuljettaja 1

T 1

Kouluhuoltaja 5

T 5

Tilahuoltaja 24 T 24

Tilahuoltaja 1 78,43 % T 1

Tilahuoltaja 1 50,0 % T 1

Laitoshuoltaja 0,5 25 % T 0,5

Laitoshuoltaja 1 50 % T

1

Laitoshuoltaja 5

T 5

Talonmies 3

T 3

Talonmies 1 30,2 % T 1

Kiinteistönhoitaja 2

T 2

Hallimestari 1

T 1

Vastaava liikuntapaikkamestari 1

T 1

Liikuntapaikkamestari 1 T 1

Laitosmies 2

T 2

Laitosmies 1 50 % T 1

Talonmiehen viikkoleposij. 1 21,40 % T 1




Varastonhoitaja 1

T 1

Tekninen yht 115,5 13,0 104,5 1,0 1,0

Muutokset yhteensä

HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 514,63 233,0 323,6 39,0 3,0

Talousarvio 2014


LIITTEET

Taloussuunnitelman ja vuotuisen talousarvion valmistelu- ja käsittelytapa

Valtuusto - määrittelee kaupungin perustehtävän, vision, arvot sekä strategiset menestystekijät - hyväksyy päävastuualueiden (kaupunginhallituksen ja lautakuntien) tuloskortit sisältäen

perustehtävän, kriittiset menestystekijät, strategiset tavoitteet sekä talousarviovuoden tu-lostavoitteet

- määrittelee talousarviovuoden tavoitteet hyväksyen tavoitteisiin sidotut määrärahat - päättää vakinaisesti perustettavista viroista ja myöntää määrärahat vakinaisen työsuhteen

perustamiseen - myöntää vastuualueille määrärahat nettomääräisinä ja hyväksyy hankekohtaisesti määrä-

rahat investointihankkeisiin - päättää yksityisen kuntalaisen avustamisen perusteista, jos meno on valtionosuuden ul-

kopuolista menoa - antaa muita mahdollisia toiminnallisia velvoitteita. Valtuuston vahvistettua talousarvion ja taloussuunnitelman Kaupunginhallitus päättää: - antaa hallintokunnille ohjeet lopullisen vuotuisen käyttösuunnitelman laatimisesta ja talo-

usarviomäärärahojen jaosta - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion alaistensa tulosalueiden

osalta - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron alaistensa vastuu-

alueiden välillä siten, että ao. tukiyksikölle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarvioita aliteta. Tehdyt siirrot perusteluineen on esi-tettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talo-usarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

- valtuustoon nähden sitovan määrärahan muodostavat rahoitusosassa korko- ja muiden rahoitusmenojen ja antolainojen yhteismäärä

- kaupunginhallitus voi kokonaismäärärahan puitteissa päättää antolainan myöntämisestä ja tarvittaessa lainan ottamisesta kaupungille

Lautakunta: - antaa johtokunnille ohjeet lopullisen käyttösuunnitelman laadinnasta ja myönnettyjen mää-

rärahojen jakamisesta eri menokohdille ottaen huomioon kaupunginhallituksen antamat yleisohjeet

- hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion niiden lukujen osalta, joi-den toiminta ei ole johtokuntien toimialueella

- käsittelee yhteisöjen hanke- ja toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa siltä osin kun käsittely ei kuulu johtokunnalle

- käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä lautakunnassa käsiteltäviä lukuja koskevat kylä-toimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

- päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron vastuualueiden vä-lillä siten, että ao. palvelulohkolle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarviota aliteta. Tehdyt siirrot on perusteluineen esitettävä val-tuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuo-den kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

Talousarvio 2014


Johtokunta päättää: - laatii lopullisen käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion myönnettyjen määrä-

rahojen puitteissa ja ottaen huomioon annetut ohjeet - käsittelee yhteisöjen toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen ja lautakunnan an-

tamien ohjeiden puitteissa - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä hallinnonalaa koskevat kylätoimikuntien ja vas-

taavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

Talousarvio 2014


Lisätietoa

Talousarvio 2014


Talousarvio 2014


Täydentäviä tietoja

TP 2011 TP 2012 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

Asukasluku 31.12. 14 191 14167 14167 14167 14167 14167

- nettomuutos - 0 0 0 0

Työvoiman määrä 6 618 *6472 6472 6472 6472 6472

Työttömyysaste (*lokakuu 2013) 10,1 12,3 8,0 8,0 8,0 8,0

Työpaikkaomavaraisuus (2012) *100,4 101 101 101 101 101

Tuloveroprosentti 21,00 21,00 22,00 22,50 23,00 23,00

Kiinteistöveroprosentit

- yleinen 0,70 0,80 0,90 0,90 0,90 0,90

- vakituinen asuinrakennus 0,35 0,45 0,65 0,65 0,65 0,65

- muu asuinrakennus 0,85 1,00 1,20 1,20 1,20 1,20

- rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

- yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toimintatuotot, milj. euroa 49,3 50,29 49,42 50,36 51,56 52,40

Toimintakulut, milj. euroa -124,1 -128,25 -128,47 -131,02 -133,53 -134,99

Toimintakate milj. euroa -74,5 -77,84 -78,87 -81,52 -82,41 -82,83

Verotulot milj. euroa 40,0 40,61 44,79 46,72 48,94 50,65

Valtionosuudet milj. euroa 34,9 36,20 35,44 36,05 36,31 37,03

Vuosikate milj. euroa 0,08 -275 3,71 10,74 2,69 4,15

Poistot milj. euroa -3,7 -3,8 -4,11 -4,4 -4,45 -4,50

Investoinnit milj. euroa 8 8,82 4,93 5,72 6,61 6,53

Investointien tulorahoitus % 0,8 -4,2 76,0 194,0 33,2 58,6

Lainamäärä per 31.12. milj. euroa 44,9 52,46 61,28 62,43 57,01 61,39

Lainakanta euroa/asukas 3 169 3700 4406 4024 4334 4522

Toimintamenot euroa/asukas 8 343 9 038 9 069 9 248 9 429 9 528

Verotulot euroa/asukas 2 820 2862 3 161 3 298 3 454 3 575

Valtionosuudet euroa/asukas 2 462 2551 2 502 2 544 2 563 2 614

Vuosikate euroa/asukas 6 -19 262 758 190 293

Talousarvio 2014


KONSERNIYHTEISÖT Konserniyhteisöjen yhteistavoite: yhteisöjen on raportoitava Kauhajoen kaupungille vähintään 3 kertaa vuoden aikana. Kaupungin edustajat yhtiöissä raportoivat valtuustolle ja kaupunginhallitukselle 3 kertaa vuo-dessa. Konserniyhtiöiden raportin tulee sisältää

Toimitusjohtajan katsaus

Tuloslaskelma ao. ajalta ja arvio talouden loppuvuoden kehityksestä

Selvityksen henkilöstön määrästä Kaupungin konserniyhtiöt ja niiden toimitusjohtajat ovat:

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy / Heikki Vesala

Kauhajoen Tennishalli Oy / Hannu Törrönen

Kauhajoen Vesihuolto Oy / Pekka Mäkinen

Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali / Kari Männistö

Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus / Tarja Pienimäki

Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot / Tuomas Kuusinen

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy / Antti Niemi-Aro

Talousarvio 2014


Kauhajoen Lentokenttä Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014

Kaupungin omistusosuus 94,00 % 100,00 % Henkilöstö -

Tulot / Liikevaihto 1 128 Menot 66 122 Tilikauden tulos -67 250

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014

Kaupungin omistusosuus 100 % 100 % 100 %

Henkilöstö 9 9 9

Tulot / Liikevaihto 4 294 708

4 381 000

Menot

-3 288 000

Poistot

-660 000

Tilikauden tulos 62 700

433 000

Kauhajoen Tennishalli TP 2012 TA 2013 TA 2014

Kaupungin omistusosuus 93 % 93 % 93 %

Henkilöstö - - -

Tulot / Liikevaihto 21 347 Menot 18 782 Tilikauden tulos 2 565

Kauhajoen Vesihuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014

Kaupungin omistusosuus 82,50 % 82,50 % 82,50 %

Henkilöstö 13 13 13

Tulot / Liikevaihto 2 533 842 2 624 005 2 720 147

Menot 2 402 580 -2 581 820 -2 620 311

Poistot

-114 700 -57 364

Tilikauden tulos 131 262 -72 515 42 472

Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali TP 2012 TA 2013 TA 2014


Henkilöstö - - -

Tulot / Liikevaihto 32 024 Menot -46 450 Tilikauden tulos -14 426

Talousarvio 2014


Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus TP 2012 TA 2013 TA 2014


Henkilöstö - - -

Tulot / Liikevaihto 283 386

527 300

Menot -282 322

-527 635

Tilikauden tulos 1 064

-335

Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot TP 2012 TA 2013 TA 2014


Henkilöstö - - -

Tulot / Liikevaihto 2 472 043

2 365 700

Menot -2 472 072

-1 398 555

Poistot

-781 738

Tilikauden tulos 29

185 407

Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014


Henkilöstö 37 36 36

Tulot / Liikevaihto 2 287 662 2 295 776 2 597 203

Menot -2 276 085 -2 608 445 -2 588 342

Tilikauden tulos -11 577 -12 469 8 861

talousarvio 2014 talousarvio 2014 - kauhajoki4. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - kaikkien...

Documents