terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmien muutokset

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset

THL:n terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päiväWanha Satama 29.10.2013

Johtaja Taru KoivistoSosiaali- ja terveysministeriö

SOTE-uudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin

ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelujen turvaaminen kaikille Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen

vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio

– palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla– ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena

Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan

Taru Koivisto, johtaja, STMTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 29.10.2013

Keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä

(sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito)

Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita

Alueiden hallinto vastuukuntamallilla Erva-kuntayhtymä koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sosiaali- ja

terveyspalveluita



Yhteistoiminta-alue

Erityisvastuualue

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä

Kuntasosiaali-palvelut

5 kpl

20 kpl

15+1 kpl

320 kuntaa

Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)- kansallinen ohjaus

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

Yhteistoiminta-aluekuntayhtymä

(perusterveyden-huolto)



Erityisvastuualue

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

KuntaKunta Kunta

Isäntäkunta



Vastuu sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestämisestä

Ensisijainen vastuu sosiaali- ja terveysalueella– kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen– vastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut

Osavastuu voi olla perustason alueella– osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen– pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät– erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin)

ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla



Sote-alueen muodostaminen

Maakunnan keskuskaupunki– velvollisuus toimia vastuukuntana

Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta

Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta– oikeus muodostaa sote-alue ja toimia

vastuukuntana– edellytyksenä riittävä kantokyky

Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen



Maakuntien keskuskaupungit:

Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045

Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja:

Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283

Maakuntien keskuskaupungitja yli 50 000 asukkaan kaupungit:



Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos:

– kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000 ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa

– kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien alle 20 000 asukkaan kuntien vastuukuntana

– Eräitä > 20 000 asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana



Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula KirkkonummiSavonlinna KeravaNokiaKaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori

20 000–50 000 asukkaan kunnat 50 000– asukkaan kunnat

VihtiImatraSastamalaRaaheRaisioVarkausTornioJämsäKemiIisalmiHollolaHaminaSiilinjärviValkeakoski Lempäälä Äänekoski HeinolaMäntsälä

48 83347 37446 58545 52740 34939 82038 96638 04537 66737 19236 85434 54932 05631 08130 94229 89129 01828 959

28 58128 47225 76325 65224 55922 60622 54522 50722 39922 14722 02021 40321 31121 02220 88820 33420 16420 131



Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai

sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen

tai perustason alueeseen– kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne-

ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen

– muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen

Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä– jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason

vastuukunnan yhteisessä toimielimessä– perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen

toimielimeen

Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseenTaru Koivisto, johtaja, STM

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 29.10.2013

Sote-alue(laaja perustaso)

Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta

Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A–C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D–G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D–F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d §:n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei

voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A–C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

Perustason alue

Kunta E: 3000 as.

Kunta A: 50 000 as.Sote-alueenvastuukunta

Kunta C: 6000 as.

Kunta B: 15 000 as.

Kunta G: 25 000 as.

Kunta D: 20 000 as.Perustason alueen

vastuukunta

Kunta F: 8000 as.



Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet

Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa

Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus

Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio

Viranomaistehtävät



Uusi sote-palvelurakenne

Sote-aluePerustason alue

20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta?

Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)- kansallinen ohjaus

Vastuukunta

Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva)- Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät

Kunta

Sote-alue

VastuukuntaVastuukunta

Sote-alue

Sote-palvelutjärjestävä kunta

5 aluetta

Kunta Kunta

Kunta Kunta

Kunta



Jatkovalmistelu Perustuslailliset kysymykset Erityisvastuualueet Metropolialue Hankinnat ja kilpailutus Ohjaus ja valvonta Tutkimus ja kehittäminen Rahoitus Vaikutusten arviointi Uudistuksen toimeenpano



Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti julkaistu

27.6.2013 Kuntien palautteet 11.10.2013 mennessä Valmisteluryhmän loppuraportti

joulukuussa 2013 Lausunnoille tammi–maaliskuu 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Lain vahvistaminen kesällä 2014



Erityisetkuntajako-selvitykset

Kuntauudistuksen eteneminen

SelvitysvaiheToteutus-

vaihe Uudet kunnat 2015-2017 ->

Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013

Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 ->

Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 ->

Kuntien ilmoitukset selvitysalueista

30.11.2013 mennessä

Vuosi 2013 Vuosi 2016Vuosi 2015Vuosi 2014

Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä

Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017

Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 2015 ->

Metropolialueen esiselvitys

Kuntien yhdistymisselvitysten ja –

esitysten määräaika(säädetään erikseen)

Erityiset kuntajakoselvitykset(kaupunkiseudut)

Sote-järjes-tämislaki eduskuntaan



Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista,

2014–2015 Laki voimaan 1.1.2015 Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat

31.12.2016 Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

1.1.2017



Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen palvelujärjestelmän muutoksissa

parantaa elämänlaatua lisää työllisyyttä ja tuottavuutta hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon menojen

kasvua



Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö

Perustuslaki 19 §– Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla

tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä

Kuntalaki 1 §– Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja

kestävää kehitystä alueellaan

Terveydenhuoltolaki



Terveydenhuollon suorista

kustannuksista selittävät

seuraavat sairausryhmät

noin puolet

sydän- ja verisuonitaudit 17 %

mielenterveyshäiriöt 13 %

hengityselinsairaudet 11 %

tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 %

Työpanosmenetyksistä kolme

neljännestä selittyy

seuraavilla sairausryhmillä

mielenterveyshäiriöt 26 %

tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 %

vammat ja myrkytykset 16 %

sydän- ja verisuonitaudit 14 %



Terveyteen vaikuttavat tekijät

Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004



Terveydenhuoltolaki vahvistaa ja vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista



Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee pysyvät rakenteet

hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä

poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet

osaava henkilökunta hyvät toimintakäytännöt ja kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio



Terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi (11§)

Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin

Menetelmänä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)

Ennakkoarvioinnin käsikirja: www.thl.fi/iva



Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet (12§)

Kunnan on – strategisessa suunnittelussaan asetettava

paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet

– määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia



Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen seuranta ja raportointi (12§)

Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin

vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla

vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin raportoitava näistä valtuustolle vuosittain ja

valmisteltava hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa

Teaviisari (www.thl.fi/teaviisari)

www. thl.fi/hyvinvointikertomus

www.hyvinvointikertomus.fiTaru Koivisto, johtaja, STM

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 29.10.2013

https://sampo.thl.fi/launch/TedBM-report-v2_parivertailu-prod

https://sampo.thl.fi/launch/TedBM-report-v2_parivertailu-prod

Vastuut ja yhteistyö (12§)

Kunnan – on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen

vastuutahot– eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisessä– on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien

julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa

Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa Kide (THL 2010)



Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistoiminta-alueella (12§)

Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on– osallistuttava asiantuntijana

eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä – sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin

kunnissa.



Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti (36§)

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille

järjestämällä koulutusta kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja

sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja

ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä



30

Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista aina kunnalla, alueorganisaatioilla alueellinen vastuu

Kuntien hyvinvointitavoitteiden ja alueellisten

hyvinvointisuunnitelmien yhteen sovittaminen – kirjataan järjestämissuunnitelmaan



Johtamisen työvälineet käytössä?

Hyvinvointikertomus (TH-laki 12 §)– suunnittelun, seurannan ja raportoinnin väline– sisältää seurannan indikaattorit

Ennakkoarviointi (TH-laki 11§) – suunnittelun ja päätöksenteon väline– Kuntaliiton Yleiskirje 8.6.2011 8/80/2011 ja opas,

Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa

TEAviisari – avoin verkkopalvelu terveyden edistämisen aktiivisuudesta kunnassa

31



Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen haasteena

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuisia tahoja 140, joista 80 kuntaa ja 60 yhteistoiminta-aluetta (yt-alueilla mukana 230 kuntaa)

Suurin osa suomalaisista asuu yhden kunnan järjestämän sote-palvelujen alueella - yhteys kunnan muihin sektoreihin tiivistä

Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnalla edelleen - uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen siirtyy peruskunnasta suuremmille sote-alueille

Varmistettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut ja rakenteet kuntien ja sote-alueiden välillä



Palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelussa huolehdittava, että

Kunnissa, vastuukunnissa ja kuntayhtymissä vastuu ja yhteistyösuhteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat selkeitä

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu ajankohtaiseen tietoon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista

Työvälineet käytössä (mm. hyvinvointikertomus) Ennakoivan työn oltava mahdollista Eri tahoilla, missä asiakkaita kohdataan, varhain

tunnistettuihin tuen tarpeisiin on mahdollista tarttua ajoissa



WHO:n kahdeksas terveyden edistämisen maailmankonferenssi

10-14 kesäkuuta 2013 Helsingissä Järjestettiin STM:n ja WHO:n yhteistyönä Terveys kaikissa politiikoissa (Health in All Policies,

HiAP) konferenssin pääteema HiAP käytännön toimeenpano eri hallinnonaloilla Painopisteenä tarve konkreettisiin toimiin myös

terveyssektorin ulkopuolella Esimerkkejä onnistuneista lähestymistavoista Yli 800 osanottajaa 120 maasta,

ml. 26 kehitysmaasta



Painopisteenä "miten"

Miten saada terveyden merkitys nostettua esille ja otettua huomioon eri sektoreiden toimintapolitiikassa

Konkreettista tukea WHO:n jäsenmaille; miten tehdä systemaattisesti yhteistyötä muiden sektoredien kanssa

Konferenssin dokumentit

Julkilausuma

A Framework for Country Action on HiAP

Tausta-artikkelit



Uusi kirja: Health in All Policies: seizing opportunities, implementing policies

www.healthpromotion2013.org www.hiap2013.com



The Helsinki Statement on HiAP

Recommendations to national goverments for guidance in implementation of HiAP– Commit to health and health equity as a political priority– Ensure effective structures, processes and resources– Strengthen the capacity of MoH to engage other sectors of

government– Build institutional capacity and skills– Adopt transparent audit and accountability mechanisms– Establish conflict of interest measures– Include communities, social movements and civil society

Recommendations to WHO



Kiitos!

[email protected]

www.healthpromotion2013.org

terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmien muutokset

Health & Medicine

taru koivisto

sosiaali

sote

www

policies

kunta

kunnan

health