suomi ja viro eu:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä
DESCRIPTION
Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä. Reino Lampinen apulaisosastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö. Alustuksen sisältö. yleistä liittymämaista ja liikenteestä Viron liittymissopimus ja liikenne Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä
Reino Lampinenapulaisosastopäällikköliikenne- ja viestintäministeriö
Alustuksen sisältö
• yleistä liittymämaista ja liikenteestä• Viron liittymissopimus ja liikenne• Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet• verotus ja muut kuljetusten ehdot• otsikkokysymys
nykyiset jäsenmaat: 378 milj. asukasta
uudetjäsenmaat:
(pl. Romania, Bulgaria ja Turkki)75 milj. asukasta
BKT/capita ($, PPP, 2001 tai 2002)
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
Henkilöautoja/1000 asukasta
0
100
200
300
400
500
600
700
ROAD TRAFFIC DEATHS /1 MILL. POPULATION 1998
0
50
100
150
200
250
300
UK S
NL
FIN N
CH
DK D
ISL I A
IRL L B F E
EE
GR LT P
LV
Baltian maiden liittymisen vaikutukset
• Jäsenmaita, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, tulee laajentumisen myötä lisää.
• Itämerestä (lähes) EU:n sisämeri - Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan EU-jäsenyys luo uudelleen toimintaympäristön, joka muistetaan Hansakaupan ajoilta.
• Laajentumisen myötä unionin osuus Venäjän ulkomaankaupasta nousee merkittävästi.
• Suuri osa tästä kaupasta ja tavaravirroista tapahtuu Itämeren alueella.
Laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet
Laajentuminen merkitsee – laajempia liikennemarkkinoita – uusia kasvu- ja vientimahdollisuuksia ja laajempia
kuljetusmarkkinoita suomalaisille liikennealan yrityksille – uusia liiketoimintamahdollisuuksia - suomalaisia yrityksiä on jo
sijoittautuneina Suomen lähialueen uusiin jäsenvaltioihin– suomalaisten yritysten kansainvälistymistä– liikenteen lisääntymistä Itämerellä, mutta toisaalta– merenkulun/Itämeren turvallisuuden parantamista sekä EU:n
merenkulun turvallisuutta koskevien laajojen toimenpide-pakettien noudattamista
• vähentää osaltaan vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien riskejä.
Laajentumisesta seuraavat uhat
Toisaalta laajentuminen merkitsee uhkaa • ”ulosliputtaminen” = kuljetusalan yritysten etabloituminen Baltian
maihin • Virossa palkkataso vain viidennes Suomen tasosta• ”kuljetusmarkkinoiden häiriöt” = esim. kabotaasissa siirtymäajan
jälkeen
Lisääntyvän kilpailun vaikutukset näkyvät erityisesti • maantieliikenteessä (”ulosliputus” erityisesti Viroon ja
kabotaasikilpailu tulevaisuudessa; huom. verotuksen vaikutus!) • merenkulussa (ulosliputus Viroon? nyt lähinnä Ruotsiin)• lentoliikenteessä (ulosliputus Viroon esim. Aero)
Viron poikkeus- ja siirtymäkausipyynnöt ja liittymissopimus:
• poikkeuspyyntöä ajoneuvoverosta ei hyväksytty• sen sijaan hyväksyttiin kabotaasin siirtymäkaudet:
–kumpikin osapuoli (vanha ja uusi jäsenvaltio) voi kieltää kabotaasin eli vapaan kansallisen tavaraliikenteen omassa maassaan kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2006, toimii vastavuoroisesti), –ilmoittaa komissiolle jatkavansa sitä kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2008), ja–jatkaa sitä vuoden ( 30.4.2009), jos vakavia häiriöitä
• muut kilpailun ehdot yhdenmukaistetaan: –ajoneuvojen tekniset vaatimukset, –painot ja mitat sekä kunnon valvonta, –ajo- ja työajat, –ajokorttivaatimukset jne.
Suomelle ja Virolle tärkeät hankkeet
• Pohjoinen ulottuvuus• Itämeren moottoritie• Rail Baltica
C orrid o r I
C o rrid o r II
C o rrid o r VI
Nord icTria ng le
C orrid o r IXA
Tra nsp ort C orrid ors in the Ba ltic Sea Area
Ba ltic Se a M otorwa y
Merten moottoritiet
• tulli- ja hallinnollisten tarkastusten yksinkertaistaminen, elektroninen raportointi satamille
• satamien varustelu, ml. taustayhteydet (hinterland connections), vapaa pääsy raiteille
• purjehduskelpoisuuden ylläpito läpi vuoden, erityisesti Itämerellä
• ehdotus/tarjouspyyntö vähintään kahdelta jäsenvaltiolta
Itämeren moottoritien Suomen ja Viron yhteiset painopisteet
• jäänmurto• öljyvahinkojen torjunta• VTMIS (alusliikenteen hallinta- ja
informaatiojärjestelmä)• tiedonsiirron ”moottoritie” (TEDIM)
Average winter Extremely severe winterAverage winter Extremely severe winter
Vendor Purchase Transport Manufacture TransportTransport TransportPort Port/warehouse
Manufacturer Sell/Store
Physical movement and handling of goods
Challenge:
still today lack of compatibility of processes and standards leading to confusion in industries
isolated projects do not always succeed
Need:
to define and agree to a new mutually and widely agreed logistics processes and standards platform based on existing models
Who:
Baltic Sea area wide collaboration of main players (industries, logistics service providers, officials) under Tedim umbrella
How:
By selecting focused application areas, developing new process models and implementing pilot systems as proof-of-concept
Application integration and information exchange (planning, monitoring, reporting)
Mission: Improvement of logistics productivity and competitiveness by simultaneous actions of developing both physical and information infrastructure within Baltic Sea area
Baltic Sea Information Motorways
Kuljetusmuotojen työnjako
• Itämeren moottoritie on myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu tavarankuljetuksille EU:n markkinoille.
• Suomesta meriteitse vietävän tavaran määrä vastaa joka päivä noin 13.000 rekka-autollista, joista noin 5.000 rekka-autollista vastaava määrä menee keskeisille EU-markkinoille.
• Ilman meritietä nämä kuljetukset ohjautuisivat pääasiassa Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan.
Rail Baltica
• Varsova – Kaunas (2010)• Kaunas – Riika (2014)• Riika – Tallinna (2016)
• tutkitaan standardiraidevälin toteutettavuutta (Puolassa käytössä – suunnitelma ainakin Kaunasiin saakka)
Uudet jäsenvaltiot rautatiemaita
• Suomen rautateiden tavaraliikenne
10,107 mrd.tonnikilometriä/v• Viron 8,102 mrd.tkm/v• väkilukusuhteella (5,2 / 1,4 milj. asukasta)
muunnettuna Viron rautatietavaraliikenne on kolminkertainen Suomeen verrattuna!!
• silti Suomi nyt EU15:n kolmanneksi paras
Kuorma-autoliikenteen verotus
• Virossa nyt lievä vuotuinen verotus ja EU-vaatimustason (= minimin) täyttävä polttoaineverotus
• 1.5.2004 Viro ottaa käyttöön EY:n ns. vinjettidirektiivin mukaisen vuotuisen veron (= 20 – 40 % Suomen verotasosta)
• vinjettidirektiivin muutosehdotus voi aiheuttaa paineita: jäsenmaa voi alentaa tai luopua vuosiverosta, jos korvaa sen tietullilla jos Viro alentaa tai poistaa vuosiveron, intressi rekisteröidä kuorma-auto Viroon ja ajaa Suomessa
Dieselin polttoaineverot 1999-2000
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
Englan
tiIta
liaIrla
nti
Hollan
ti
Saksa
Ransk
a
Ruots
i
Tans
ka
Suom
i
Belgia
Viro
Kreikk
a
Luxe
mbu
rg
Latvi
a
Portu
gal
Liettu
a
Eu
roa
/lit
ra
Laajentumisen vaikutus logistiikkaan
• Tavaravirtojen kasvaessa toimivan logistiikan merkitys kasvaa.
• Tavaravirrat hakeutuvat markkinoille niitä reittejä pitkin, jotka ovat nopeita, kustannustehokkaita ja luotettavia.
• Kysymys ei ole pelkästään perinteisestä transito-liikenteestä, vaan yhä enemmän siitä, mitkä logistiikan alueelliset keskukset pystyvät käsittelemään tavaravirtoja tehokkaasti ja nopeasti ja lähettämään ne logistiikkakeskuksista eteenpäin eri markkina-alueille.
Otsikkokysymys: muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä
Viron liittymisellä Euroopan unioniin:
• ei suoraa vaikutusta logistiikkaan (vrt. BSIM)• myöskään transitoliikenteeseen ei suoraa vaikutusta • Virolla nyt palkkatasoetu ja tehokkuustappio Suomeen
verrattuna• ajan mittaan Virosta tulee tasa-arvoinen kumppani:
logistinen tietotaito, investoinnit verkkoihin ja terminaaleihin, vero-, palkka- ym. taloudelliset ehdot tasaantuvat