suomi ja viro eu:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

24
Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä Reino Lampinen apulaisosastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö

Upload: aideen

Post on 23-Jan-2016

43 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä. Reino Lampinen apulaisosastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö. Alustuksen sisältö. yleistä liittymämaista ja liikenteestä Viron liittymissopimus ja liikenne Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Reino Lampinenapulaisosastopäällikköliikenne- ja viestintäministeriö

Page 2: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Alustuksen sisältö

• yleistä liittymämaista ja liikenteestä• Viron liittymissopimus ja liikenne• Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet• verotus ja muut kuljetusten ehdot• otsikkokysymys

Page 3: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

nykyiset jäsenmaat: 378 milj. asukasta

uudetjäsenmaat:

(pl. Romania, Bulgaria ja Turkki)75 milj. asukasta

Page 4: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

BKT/capita ($, PPP, 2001 tai 2002)

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

Page 5: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Henkilöautoja/1000 asukasta

0

100

200

300

400

500

600

700

Page 6: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

ROAD TRAFFIC DEATHS /1 MILL. POPULATION 1998

0

50

100

150

200

250

300

UK S

NL

FIN N

CH

DK D

ISL I A

IRL L B F E

EE

GR LT P

LV

Page 7: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Baltian maiden liittymisen vaikutukset

• Jäsenmaita, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, tulee laajentumisen myötä lisää.

• Itämerestä (lähes) EU:n sisämeri - Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan EU-jäsenyys luo uudelleen toimintaympäristön, joka muistetaan Hansakaupan ajoilta.

• Laajentumisen myötä unionin osuus Venäjän ulkomaankaupasta nousee merkittävästi.

• Suuri osa tästä kaupasta ja tavaravirroista tapahtuu Itämeren alueella.

Page 8: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet

Laajentuminen merkitsee – laajempia liikennemarkkinoita – uusia kasvu- ja vientimahdollisuuksia ja laajempia

kuljetusmarkkinoita suomalaisille liikennealan yrityksille – uusia liiketoimintamahdollisuuksia - suomalaisia yrityksiä on jo

sijoittautuneina Suomen lähialueen uusiin jäsenvaltioihin– suomalaisten yritysten kansainvälistymistä– liikenteen lisääntymistä Itämerellä, mutta toisaalta– merenkulun/Itämeren turvallisuuden parantamista sekä EU:n

merenkulun turvallisuutta koskevien laajojen toimenpide-pakettien noudattamista

• vähentää osaltaan vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien riskejä. 

Page 9: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Laajentumisesta seuraavat uhat

Toisaalta laajentuminen merkitsee uhkaa • ”ulosliputtaminen” = kuljetusalan yritysten etabloituminen Baltian

maihin • Virossa palkkataso vain viidennes Suomen tasosta• ”kuljetusmarkkinoiden häiriöt” = esim. kabotaasissa siirtymäajan

jälkeen

Lisääntyvän kilpailun vaikutukset näkyvät erityisesti • maantieliikenteessä (”ulosliputus” erityisesti Viroon ja

kabotaasikilpailu tulevaisuudessa; huom. verotuksen vaikutus!) • merenkulussa (ulosliputus Viroon? nyt lähinnä Ruotsiin)• lentoliikenteessä (ulosliputus Viroon esim. Aero)

Page 10: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Viron poikkeus- ja siirtymäkausipyynnöt ja liittymissopimus: 

• poikkeuspyyntöä ajoneuvoverosta ei hyväksytty• sen sijaan hyväksyttiin kabotaasin siirtymäkaudet:

–kumpikin osapuoli (vanha ja uusi jäsenvaltio) voi kieltää kabotaasin eli vapaan kansallisen tavaraliikenteen omassa maassaan kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2006, toimii vastavuoroisesti), –ilmoittaa komissiolle jatkavansa sitä kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2008), ja–jatkaa sitä vuoden ( 30.4.2009), jos vakavia häiriöitä

• muut kilpailun ehdot yhdenmukaistetaan: –ajoneuvojen tekniset vaatimukset, –painot ja mitat sekä kunnon valvonta, –ajo- ja työajat, –ajokorttivaatimukset jne.

Page 11: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Suomelle ja Virolle tärkeät hankkeet

• Pohjoinen ulottuvuus• Itämeren moottoritie• Rail Baltica

Page 12: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä
Page 13: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

C orrid o r I

C o rrid o r II

C o rrid o r VI

Nord icTria ng le

C orrid o r IXA

Tra nsp ort C orrid ors in the Ba ltic Sea Area

Ba ltic Se a M otorwa y

Page 14: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Merten moottoritiet

• tulli- ja hallinnollisten tarkastusten yksinkertaistaminen, elektroninen raportointi satamille

• satamien varustelu, ml. taustayhteydet (hinterland connections), vapaa pääsy raiteille

• purjehduskelpoisuuden ylläpito läpi vuoden, erityisesti Itämerellä

• ehdotus/tarjouspyyntö vähintään kahdelta jäsenvaltiolta

Page 15: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Itämeren moottoritien Suomen ja Viron yhteiset painopisteet

• jäänmurto• öljyvahinkojen torjunta• VTMIS (alusliikenteen hallinta- ja

informaatiojärjestelmä)• tiedonsiirron ”moottoritie” (TEDIM)

Page 16: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Average winter Extremely severe winterAverage winter Extremely severe winter

Page 17: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Vendor Purchase Transport Manufacture TransportTransport TransportPort Port/warehouse

Manufacturer Sell/Store

Physical movement and handling of goods

Challenge:

still today lack of compatibility of processes and standards leading to confusion in industries

isolated projects do not always succeed

Need:

to define and agree to a new mutually and widely agreed logistics processes and standards platform based on existing models

Who:

Baltic Sea area wide collaboration of main players (industries, logistics service providers, officials) under Tedim umbrella

How:

By selecting focused application areas, developing new process models and implementing pilot systems as proof-of-concept

Application integration and information exchange (planning, monitoring, reporting)

Mission: Improvement of logistics productivity and competitiveness by simultaneous actions of developing both physical and information infrastructure within Baltic Sea area

Baltic Sea Information Motorways

Page 18: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Kuljetusmuotojen työnjako

• Itämeren moottoritie on myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu tavarankuljetuksille EU:n markkinoille.

• Suomesta meriteitse vietävän tavaran määrä vastaa joka päivä noin 13.000 rekka-autollista, joista noin 5.000 rekka-autollista vastaava määrä menee keskeisille EU-markkinoille.

• Ilman meritietä nämä kuljetukset ohjautuisivat pääasiassa Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan.

Page 19: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Rail Baltica

• Varsova – Kaunas (2010)• Kaunas – Riika (2014)• Riika – Tallinna (2016)

• tutkitaan standardiraidevälin toteutettavuutta (Puolassa käytössä – suunnitelma ainakin Kaunasiin saakka)

Page 20: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Uudet jäsenvaltiot rautatiemaita

• Suomen rautateiden tavaraliikenne

10,107 mrd.tonnikilometriä/v• Viron 8,102 mrd.tkm/v• väkilukusuhteella (5,2 / 1,4 milj. asukasta)

muunnettuna Viron rautatietavaraliikenne on kolminkertainen Suomeen verrattuna!!

• silti Suomi nyt EU15:n kolmanneksi paras

Page 21: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Kuorma-autoliikenteen verotus

• Virossa nyt lievä vuotuinen verotus ja EU-vaatimustason (= minimin) täyttävä polttoaineverotus

• 1.5.2004 Viro ottaa käyttöön EY:n ns. vinjettidirektiivin mukaisen vuotuisen veron (= 20 – 40 % Suomen verotasosta)

• vinjettidirektiivin muutosehdotus voi aiheuttaa paineita: jäsenmaa voi alentaa tai luopua vuosiverosta, jos korvaa sen tietullilla jos Viro alentaa tai poistaa vuosiveron, intressi rekisteröidä kuorma-auto Viroon ja ajaa Suomessa

Page 22: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Dieselin polttoaineverot 1999-2000

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

Englan

tiIta

liaIrla

nti

Hollan

ti

Saksa

Ransk

a

Ruots

i

Tans

ka

Suom

i

Belgia

Viro

Kreikk

a

Luxe

mbu

rg

Latvi

a

Portu

gal

Liettu

a

Eu

roa

/lit

ra

Page 23: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Laajentumisen vaikutus logistiikkaan

• Tavaravirtojen kasvaessa toimivan logistiikan merkitys kasvaa.

• Tavaravirrat hakeutuvat markkinoille niitä reittejä pitkin, jotka ovat nopeita, kustannustehokkaita ja luotettavia.

• Kysymys ei ole pelkästään perinteisestä transito-liikenteestä, vaan yhä enemmän siitä, mitkä logistiikan alueelliset keskukset pystyvät käsittelemään tavaravirtoja tehokkaasti ja nopeasti ja lähettämään ne logistiikkakeskuksista eteenpäin eri markkina-alueille.

Page 24: Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Otsikkokysymys: muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Viron liittymisellä Euroopan unioniin:

• ei suoraa vaikutusta logistiikkaan (vrt. BSIM)• myöskään transitoliikenteeseen ei suoraa vaikutusta • Virolla nyt palkkatasoetu ja tehokkuustappio Suomeen

verrattuna• ajan mittaan Virosta tulee tasa-arvoinen kumppani:

logistinen tietotaito, investoinnit verkkoihin ja terminaaleihin, vero-, palkka- ym. taloudelliset ehdot tasaantuvat