Virtsainkontinenssi

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

1

Virtsaelinten anatomiaa• Virtsaelimet• Virtsaelinten tarkoitus on

johtaa virtsa pois munuaisista ja kehosta. Elimet on yleensä jaettu ylempiin ja alempiin virtsateihin.

• Ylemmät virtsatiet käsittävät munuaiset, munuaisaltaan ja kaksi virtsajohdinta.

• Alemmat virtsatiet käsittävät rakon ja virtsaputken.

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

21. Munuaiset 2. Virtsajohdin3. Virtsarakko 4. Virtsaputki

VIRTSANPIDÄTYSKYKY EDELLYTTÄÄ

Normaalia • virtsarakon ja –putken

sekä tukielinten rakennetta ja

hermostollista säätelyä

• normaalia aivotasoista estotoimintaa

Normaalia • virtsaputken

sulkumekanismin toimivuutta, • virtsarakon

venyvyyttä ja toimivuutta• terveitä virtsateiden

seinämiä

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

3

KÄSITTEITÄ• normaali diureesi

noin 1.5-2 l/vrk• polyuriadiureesi yli 2

l/vrk• oliguriadiureesi 100-

400 ml/vrk• anuriadiureesi alle

100 ml/vrk• dysuria

• hematuria • pollakisuria• nykturia• retentio urinae• residuaalivirtsa

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

4

VIRTSAINKONTINENSSI

• Tahatonta virtsaputken kautta tapahtuvaa virtsankarkailua• on objektiivisesti todettavissa• aiheuttaa sosiaalista, psyykkistä tai hygieenistä ongelmaa

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

5

VIRTSANKARKAILUN LUOKITUS

• Ponnistus- eli stressi-inkontinenssi• Pakko- eli urge inkontinenssi• Sekatyyppinen inkontinenssi• Ylivuotoinkontinenssi• Jälkitippuminen

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

6

• Virtsankarkailu ponnistelujen yhteydessä on enimmäkseen naisten vaiva

• Virtsaa karkaa esimerkiksi yskittäessä, painavia esineitä nostettaessa tai fyysisen harjoittelun yhteydessä.

• Ponnistaessa paine vatsan alueella kasvaa. Jos lantionpohjan lihakset ovat heikentyneet, voi virtsaputki tällöin siirtyä pois paikoiltaan. Tämän seurauksena virtsaputkessa oleva virtsaputken sulkijalihas, jonka tehtävänä on pidätellä virtsaa, ei toimi.

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

7

Ponnistus eli stressi inkontinenssi

• Lantiopohjan lihakset ja sulkijalihas voivat heikentyä ja mahdollisesti vaurioitua raskauden ja synnytyksen aikana.

• Vaihdevuosien yhteydessä estrogeenin määrä laskee. Estrogeenin vajaus haurastuttaa limakalvoja lisäten virtsankarkailun riskiä.

• Joissain tapauksissa miehet voivat potea stressi-inkontinenssia. Tällöin se voi johtua eturauhasongelmaa korjaavan operaation seurauksena tai selkävammasta.

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

8

Yliaktiivinen rakko / Pakkoinkotenssi

• Sekä miehet että naiset voivat potea yliaktiivista rakkoa. Virtsarakko, joka on lihas, supistuu hallitsemattomasti lähettäen aivoille viestejä virtsaamistarpeesta, jota ei oikeasti ole.

• Tiheä virtsaamistarpeen tunne ja useasti vessassa käynti ovat yleiseimmät yliaktiivisen rakon oireita. Useat tätä potevat henkilöt kärsivät myös kiireellisestä virtsaamistarpeesta, joka on niin voimakkaasta ettei sitä voi pidätellä. Tällöin rakko äkkiä odottamattomasti tyhjenee.

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

9

Sekainkontinenssi

• Stressi-ja pakkoinkontinenssin yhdistelmää kutsutaan sekainkontinenssiksi.

• Usein toinen vaivoista määräävämpi, jolloin hoito kohdistetaan eniten epämukavuutta aiheuttavaan vaivaan.

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

10

Ylivuotoinkontinenssi

• Ylivuotoinkontinenssi on lähes ainoastaan miesten vaiva. Rakon puutteellisesta tyhjentymisestä kärsivät miehet voivat poteta tätä vaivaa. Rakon täyttyessä voi esiintyä virtsankarkailua. Karkailua voi esiintyä ponnistelujen yhteydessä. Pientä karkailua voi esiintyä jatkuvastikin.

Ylivuotoinkontinenssin aiheuttaja on useimmiten laajentunut eturauhanen. Se voi myös johtua sairaudesta kuten MS-taudista tai diabeteksestä. Selkäydinvamma voi myöskin johtaa tämän tyyppiseen ongelmaan. pi

rkko

.abd

elha

mid

@sa

voni

a.fi

11

VIRTSANKARKAILUN VAIKUTUKSET• kehoon kohdistuvat rajoitukset• elämänlaadun heikkeneminen• epämukavuus• psyykkiset ongelmat• itsekunnioituksen menetys• taloudelliset vaikeudet• sosiaalinen eristäytyminen

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

12

HOITOTYÖN TAVOITTEENA• Potilas uskaltaa tuoda

virtsankarkausongelmansa esille• Potilaan oireiden luonne ja

syy selviävät• Potilaan

virtsanpidätyskyky paranee/palautuu

• Potilas • ymmärtää, mihin

hoitomenetelmillä pyritään• motivoituu

hoitomenetelmien käyttöön• osaa toteuttaa

oman osuutensa hoidosta

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

13

TULOHAASTATTELUTILANNE• ongelman

olemassaolo• aikaisempi hoito;

tuloksellisuus• haitta-aste;

selviytyminen sen kanssa

• alempien virtsateiden muut oireet

• aikaisemmat / nykyiset sairaudet, hoito ja lääkitys• ravinto- ja

juomatottumukset• vatsantoiminta• seksuaalitoiminnot

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

14

AUTTAMISMENETELMIÄ• käyttäytymistekniikat

ja virtsaamistoimintojen harjoittelu• rakkovalmennus• lantiolihasharjoitukset

• lääkehoito

• kirurginen hoito• apuvälineet

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

15

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

Yleisimmät WC:ssä käyttämisen tavat

WC:ssä käytön muoto KuvausAikataulun mukainen(Scheduled toileting)

Asukkaan vieminen WC:hen tai asettaminen astialle säännöllisin väliajoin riippumatta siitä, onko hänellä virtsaamisen tarvetta

Yksilöllinen, säännöllinen(Habit training)

Asukkaan käyttäminen säännöllisesti WC:ssä hänen omiin tapoihinsa perustuvan mallin mukaisesti

Johdateltu(Prompted voiding)

Säännöllinen yhteydenotto asukkaaseen, jolloin tarjotaan mahdollisuutta WC:ssä käyntiin. WC:ssä käytetään vain mikäli asukas kannustavan johdattelun jälkeen haluaa käydä virtsalla.

16

YKSILÖLLISET APUVÄLINEVALINNAT• potilaan ikä ja sukupuoli• liikkumiskyky ja itsenäinen selviytyminen• virtsankarkailun tyyppi ja vaikeusaste• potilaan toiveet

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

17

APUVÄLINEET• imukykyiset apuvälineet/vaipat

• virtsaa keräävät apuvälineet

• hälytysalustat

pirk

ko.a

bdel

ham

id@

savo

nia.

fi

18