MustankorkeaJÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

2

Sisältö MustankorkeaOylyhyesti 31. Toimitusjohtajalta 42. Ajankohtaista 53. Mustankorkeaonkeskisuomalaistenjätteenkäsittelijä 6-84. Toimintaaohjaaympäristölupa 85. Kohokohtiavuosilta2008–2010 96. Tehokkaallatoimintajärjestelmällävarmistetaanlaadukastoiminta 107. Vierailijoitaläheltäjakaukaa 108. Henkilöstöonavainasemassa 119. Mustankorkeanalue 12-1310. Laitetaanhyväkiertämään! 1411. Mukanakehittämässäalaajatoimintaa 1512. Avointavuorovaikutustalähellejakauas 16-1714. Ympäristölähellä 18-2215. Lyhenteetjakäsitteet 23

Mustankorkea Oy lyhyesti

• alueellinenjätteenkäsittely-yhtiö• hoitaayhtiöntoiminta-alueellasyntyneidenyhdyskuntajätteidenkäsittelyä sekäedistääjätteidenkierrätystäjahyötykäyttöä• perustettuvuonna1998• omistajanaVapoOy,Jyväskylä,LaukaajaMuurame• 17työntekijää• liikevaihtonoin9,3miljoonaa€vuonna2010• asukkaitatoiminta-alueellanoin210000• kävijöitäjätteenkäsittelykeskuksessanoin92500vuonna2010

OSAKAS- JA ASIAKASKUNNAT

KuivajäteKuiva- ja biojäteKuiva- ja biojäte, puhdistamolieteBiojätePuhdistamolieteOsakaskunnatMustankorkeanjätteenkäsittelykeskus

Uurainen

Jyväskylä

Toivakka

Kangasniemi

Joutsa

Hartola

Jämsänvesiliikelaitos

Muurame

HankasalmiLieves-tuore

Petäjä-vesi

3

1. Toimitusjohta jalta

Yli kolmetoista vuotta jätteenkäsittelyä asutuksen ympäröimänä – on kiitoksen aika

MustankorkeaOyaloittitoimintansa1.1.1998,jaminäsamanaikaises-tiyhtiönensimmäisenätoimitusjohtajana.Jätteenkäsittelyä,lähinnäkaatopaikkatoimintaa, Mustankorkealla oli Jyväskylän kaupungintoimestaharjoitettujovuodesta1963lähtien.Perustettuyhtiöottinimekseen alueen paikan nimen – Mustankorkea. Perimätiedonmukaan Mustankorkea-nimi oli syntynyt siitä, että alueella joskusriehuneenmetsäpalonjäljiltäkorkeimmallekukkulalleolijäänyttör-röttämääniso,hiiltynyt,ikivanhajailmeisenitsepäinenhonka,jotaryhdyttiinkutsumaanmustankorkeaksi.

JyväskylänkaupunkioliSuomessaedelläkävijöitäbiojätteenerillis-keräilyssäjakäsittelyssä.Kaupunkialoittijokesällä1996biojätteenerilliskeräilyn ja sen kompostoinnin aumoissa Mustankorkealla.Syksyllä1998yhtiönensimmäisenätoimintavuonnaotettiinkäyt-töönsenajanmittapuunmukaannykyaikainenkompostointilaitos.Kompostoinnista aiheutuvat hajut vähenivät merkittävästi, kunsiirryttiin aumakompostoinnista laitosmaiseen käsittelyyn. Muttasekääneiolluttäysinhajutontaetenkin,kunbiojätteenmääräkas-voi 50 % kahdessa vuodessa. Vuonna 2002 kompostointilaitostajouduttiin laajentamaanja laajennustyönaikanakompostoimaanbiojätteetjapuhdistamolietteetjälleenulkonaaumoissa.Toimen-piteestä lähialueenasukkailleaiheutuiajoittain jopakohtuutontahajuhaittaa. Asukkaiden kanssa pidettiin yleisötilaisuuksia, joissaMustankorkeantapahtumiajatulevaisuudentoimiakäytiinläpijahaettiin ratkaisuja pulmakohtiin. Perustettiin asukkaiden keskuu-teen ympäristöpaneeli, jonka jäsenet raportoivat kuukausittainjätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta kokemiaan haittoja. Avoinvuorovaikutussuhde ja nopea tiedottaminen loivat lähialueenasukkaiden ja Mustankorkean välille luottamukselliset suhteet.HaluanMustankorkeanpuolestalausualämpimätkiitoksetalueenasukkaillejaasukasyhdistyksilletästähyvästäyhteistyöstä.

Tässävuosikertomuksessa toisaallakerrotaanMustankorkeanajan-kohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä. Kunhan saammeniistä valmiiksi vanhan jätetäyttöalueen sulkemistyöt, toimitetuksikotitalouksista tulevan kuivajätteen ja muun biohajoavan jätteenenergiahyötykäyttöön sekä toteutetuksi suunnitellun biologistenjätteiden yhteiskäsittelyn Jyväskylän Puhdistamo Oy:n kanssa, vai-

kutukset ympäristöön vähenevät merkittävästi. Se onkin tarpeen,silläasutusMustankorkeanympärillätiivistyyentisestään.

Uudenseudullisenjätteenkäsittelykeskuksensijoituspaikaksionmaa-kuntakaavaan vahvistettu Laukaan Mörkökorpi. Valmiudet uudellealueellesiirtymiseenvarmistunevatkuluvanvuosikymmenenaikana.Uskon, että hankkeen vastustajat tulevat vähitellen ymmärtämäänratkaisunmerkityksenkokoseutukunnanjätehuollonkannaltajanä-kemään myös sen positiiviset vaikutukset. Tänä vuonna hyväksyttyjaensivuonnavoimaantulevauusijätelakiselkiinnyttääkunnallistenjäteyhtiöidenjayksityistenjätealanyritystentoimintojajaluoosapuo-lille entistä parempia yhteistyön edellytyksiä. Mustankorkean nykyi-selläalueellaeioleenäätilaauusilleyritystoiminnoille.Uudellasijoi-tuspaikallaMörkökorvenalueellatämäonnähtävämahdollisuutenaja otettava huomioon myös alueen kaavoituksessa. Mörkökorvenjätteenkäsittelykeskuskaikkineoheistoimintoineenjauusineyrityksi-neentullaanrakentamaanuusimmanjaparhaankäytettävissäolevantekniikanmukaisesti.Toiminnanympäristövaikutukset jäävätmurto-osaan siitä, mitä ne ovat esimerkiksi tällä hetkellä Mustankorkealla.Mörkökorven alueen asukkaat voivat suhtautua tilanteeseen levolli-sesti,kutenMustankorkeanlähialueenasukkaatkintekevät.

TyöuraniMustankorkeallaonpäättymässäjaolensiirtymässäjohie-man yli-ikäisenä eläkkeelle 1.7.2011. Olen nauttinut suunnattomastityöstäni koko pitkän työurani ajan ja varsinkin näinä viimeisimpinävuosina Mustankorkean palveluksessa. Minun kohdalleni ovat on-nekseniosuneetainaerinomaiset työnantajat,parhaat työkaverit jakollegatjahyvätyhteistyökumppanit.Mustankorkeanhallitusonhie-nollatavallaantanuttoiminnallenivastuutajavapauttasekätukenutjaarvostanuttyötäni.Senvarassaolenjaksanutvaikeissakinasioissaeteenpäin.Myösjätehuollonpiirissätoimivatjärjestötovatolleetsuu-reksiavuksityössäni.Ansaitsettekaikkisiitäsuurenmoisetkiitokseni.Lämpimätajatukseniseuraavatteitämyöstyöelämänipäätyttyä.

Seuraajani,FTEskoMartikainen,aloitti työnsäMustankorkeanpal-veluksessa20.6.2011.Eskosiirtyi tehtäväänSammakkokangasOy:ntoimitusjohtajan paikalta, joten työ on hänelle entuudestaan tut-tua. Kaikkien jätehuoltoalalla toimivien joukossa Esko on korkeallearvostettu osaaja. Eskon valinta myös Mustankorkean henkilöstönjoukossa oli toivottu ja odotettu. Tiedän, että Esko tuo tullessaanuusiatuulia,ajatuksiajakehitystäMustankorkealle,sillämikäänluo-

vatoimintaeipoljepaikallaaneikätakerrueiliseen.ToivotanEskollejakokoMustankorkeanhenkilöstöllemitäparhaintamenestystäjaantoisiakehityksenvuosia.

VeikkoTissaritoimitusjohtaja1.1.1998–30.6.2011

4

Laukaan Mörkökorvesta loppusijoitusalue

Keski-Suomen1.vaihemaakuntakaavaonhyväksyttykorkeimmassahallinto-oikeudessa. Kaavassa seudullisen jätteenkäsittelykeskuk-sensijoituspaikkaonmerkittyLaukaanLievestuoreellasijaitsevalleMörkökorvenalueelleLaukaankunnanentisenkaatopaikanviereen.AlueellaonLievestuoreenKelkkamäenosa-yleiskaava,jokatulisitar-kistaa sekä laatia alueelle asemakaava. Mustankorkea on esittänytLaukaankunnallealueenkaavoittamista.

Uuden jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemus on par-haillaankäsiteltävänäaluehallinvirastossa(AVI).Päätöstäodotetaansyksyllä2011.Tavoitteenaonpäästärakentamaanuutta jätteenkä-sittelykeskusaluetta2020-luvunalussa.

Toimintoja jatkuu nykyisellä alueella

Mustankorkealla uuden loppusijoitusalueen 2. vaiheen (2,7 ha) ra-kentaminen louhosalueelle on aloitettu syksyllä 2010. Alueestanoin 0,5 ha on valmiina kesäkuun 2011 lopussa ja loput lokakuun2011 loppuunmennessä.Louhosalueellevoidaan rakentaa loppu-sijoitusaluettayhteensälähes13ha,jotenalueenkapasiteettiriittäänykyisillä jätemäärillä2020-luvun loppuun.Kun jätettätoimitetaanlähitulevaisuudessa energiana hyödynnettäväksi, loppusijoitettavajätemääräpienenee,muttatoisaaltaalueenvoimalaitoksiltatulevattuhkat lisäävät sitä. Osa toiminnoista Mustankorkealla tulee jatku-maansenkinjälkeen,kunMörkökorvenalueonotettukäyttöön.

Jätettä energiahyötykäyttöön

Mustankorkeantavoitteenaonsaadapolttokelpoinenjäteenergia-hyötykäyttöönvuoteen2015mennessä.Silloinvoitaisiinvarmistaa,ettävaltakunnallisenjätesuunnitelmantavoitteetjaesilläollutbio-hajoavanjätteenkaatopaikkakieltovoidaantoteuttaavuoteen2016mennessä.Jätteenenergiahyödyntämisestäonsaatutarjouksetsel-laisiltajätevoimalahankkeilta,jotkaovattällähetkelläaikataulullisestilikimainsamallaviivalla.

Edellämainittujen tarjouskyselyjenohessaonsamanaikaisesti val-mistumassa Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteisselvitys jätevoimalai-toshankkeista Varkauteen ja Kiteelle. Myös Tampereelle on vireillä

jätevoimalahanke.ErityisestiVarkaudenjaTampereenhankkeitaontarkoituksenmukaistaverrataedellämainittuihintarjouksiin.Tavoit-teenaonlöytääMustankorkeantarpeisiinmahdollisimmanjoustavaratkaisusekäpoltettavanjätemääränettäajankohdansuhteen.

Biokaasuyhteistyötä kaavaillaan jätevesipuhdistamon kanssa

Keski-Suomenalueellisessajätesuunnitelmassaonyhtenävaihtoeh-tona esitetty Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemenjätevedenpuhdistamonbiokaasureaktorienhyödyntämistätulevai-suudessa Jyvässeudun biojätteiden käsittelyssä. Biojätteen esikä-sittely ja lopputuotteen valmistus tapahtuisi edelleen Mustankor-kealla.Ratkaisuolisi tällöinvaihtoehtonaMörkökorpeenkaavailulleuudelle biojätteen käsittelylaitokselle. Hankkeesta on valmistunutesiselvitys, jonka pohjalta hanketta jatketaan Jyväskylän SeudunPuhdistamoOy:n ja JyväskylänEnergiaOy:nkanssa.HankkeeseenliittyviäopinnäytetöitäonaloitettuJyväskylänyliopistolla.

Vuoden 2010 tapahtumia Mustankorkealla

Tammikuu- MustankorkeanMörkökorvenympäristöluvankuulutus- Kompostointilaitoksenkypsytyshallinvalaisimetuusittiin induktiovalaisimiksi- Kompostointimassankasteluvedenlämmitysjärjestelmä valmistui(nopeuttaakompostoitumista)

Huhtikuu- Kuivajätteenlajittelututkimusvalmistui.Tuloksetesitetäänluvussa11

Toukokuu- MustankorkeaostiVapoOy:nympäristöteknologiankoelaitoksen- Kaikkienaikojenkävijäennätysyhdenpäivänaikana: 759asiakastaja100risuntuojaaeliyhteensä860kävijää- Toukokuussajätteenkäsittelykeskusavoinnamyöslauantaisin- Mukanakoulujensiivouspäivässä,JAPAry:njärjestämä

Kesäkuu- KolmasEMAS-selontekovalmistui- Mustankorkeanloppusijoitusalueenlaajennuksen rakentaminenaloitettiinkiviaineksenmurskaustöillä

Heinäkuu- Jatkettiinloppusijoitusalueenlaajennuksenrakentamiseen liittyviäkiviaineksenmurskaustöitäjatoteutettiinrakentamiseen liittyviälouhinnanräjäytyksiä- Uudenkompostimultatuotteenkehittäminenalkoi

Elokuu- Jatkettiinloppusijoitusalueenlaajennuksenrakentamiseen liittyviäkiviaineksenmurskaustöitäjatoteutettiinrakentamiseen liittyviälouhinnanräjäytyksiä- Biokompostinkuivauskokeetaloitettiinkoetunneleissa

Syyskuu - Uudenkompostimultatuotteenmyyntialkoi- Työhygieenisetmittauksetalkoivat.Mittauksillaselvitetään työoloja.Työpaikkojenriskinarviointijatyöterveyshuollon työpaikkaselvityksetedellyttävätuseinmitattuatietoa mahdollisestaaltistumisesta

Lokakuu- Elokuussaalkaneetbiokompostinkuivauskokeet koetunneleissaloppuivat

Joulukuu- VapoOy:nhenkilöstöntyötyytyväisyyskyselytoteutettiin- Mustankorkeatukivuoden2010joulukorttirahoillaalueensa lähikouluja,jotenlähikoulujen3.–4.luokkienoppilaatpääsivät tutustumaanMustankorkeallekeväällä2011

UUSi pääTöS kielTää biOhajOavan jäTTeen kaaTOpaikkaSijOiTUkSenTodennäköisestivuoden2011aikanasaadaanvaltioneuvostonpää-tös,jokakieltääbiohajoavanjätteen(mm.biojäte,puu,paperi,pahvi,kartonki)kaatopaikkasijoituksen.Päätösvoiastuavoimaanjovuoden2011aikana,muttamitätodennäköisimminsiihentulee5vuodensiir-tymäaika, jolloin lopullinen biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus-kieltoastuisivoimaanvuonna2016.Käytännössätämätarkoittaasitä,etteimm.kotitalouksissasyntyvääkuivajätettäsaaenääsijoittaakaa-topaikalle.Mustankorkeallavuonna2010toteutetunkuivajätteenlajit-telututkimuksenperusteellabiohajoavanjätteenosuusolinoin34%.

2. ajankohtaista

5

6

Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdys-kuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrä-tystä ja hyötykäyttöä.

AsiakkainaMustankorkeallaovatmm.kotitaloudet,yritykset jayh-teisöt,rakennustyömaatja-toiminta,teollisuus,elinkeinoelämäsekätuottajayhteisöt,jotkavastaavatjoidenkinjätteidenkierrätyksestä.

MustankorkeaOy:njätteenkäsittelykeskusperustettiinvuonna1998.Alueonkuitenkintoiminutjovuodesta1963Jyväskylänkaupunginyhdyskuntajätteenvastaanottopaikkana.Alueenlaajuuson58heh-taaria.PerustamisvaiheessaJyväskyläntoimipaikanlisäksiyhtiöottihoitaakseen myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaankaatopaikat.Toimintaonniilläpäättynytjaniilleontehtyympäristö-hoidollisetsulkemistyöt.

Omistussuhteet

MustankorkeanomistajiaovatJyväskylä,Laukaa,MuuramejaVapoOy.Omistajakuntienlisäksiasiakkainaonkahdeksankeskisuomalais-takuntaa.Yhtiöntoimialueellaasuunoin210000asukasta.

Mustankorkealla on alueen yhdyskuntajätteidenkäsittelyvelvollisuus

Jätehuoltoonkansalaistenterveyteenjaelinympäristöönvaikuttavaperuspalvelujaosatoimivienyhdyskuntieninfrastruktuuria.Kuntienlakisääteinenvelvollisuusonhuolehtiayhdyskuntajätehuollonjärjes-tämisestä.MustankorkeanosakaskunnatJyväskylä,LaukaajaMuura-meovatsiirtäneetyhdyskuntajätteidenkäsittelynMustankorkealle.

Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistäyhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet jaresurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaati-mustentäyttämiseksi.

3. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä

Mustankorkea Oy:n hallitus 2010Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsenAsko Dahlbom,varatoimitusjohtaja, Teijo Liimatainen, talouspäällikkö,VapoOy,puheenjohtaja VapoOy

Jouni Aho,liiketoimintajohtaja, Satu Halonen, BusinessController,VapoOy VapoOy

Lauri Korkeala, aluejohtaja, Kari Mutka, kehitysjohtaja,VapoOy VapoOy

Ilkka Ranta, lakimies, Kauko Isomöttönen,hankejohtaja,VapoOy VapoOy

Anja Lehtonen, lakimies, Timo Lampinen, lakimies,Jyväskylänkaupunki,varapuheenjohtaja Jyväskylänkaupunki

Raimo Kinnunen,kaupunginvaltuustonjäsen, Reijo Savolin,kaupunginvaltuustonjäsen,Jyväskylänkaupunki Jyväskylänkaupunki

Markku Kemiläinen,kaupungininsinööri, Tuula Smolander,katupäällikkö,Jyväskylänkaupunki Jyväskylänkaupunki

Tapio Jauhiainen,tekninenjohtaja, Kalevi Virtanen, ympäristötoimenjohtaja,Muuramenkunta Laukaankunta

Tilikaudenliikevaihtooli9316000euroa.Tilikaudenliiketulosennentilinpäätössiirtojajaverojaoli2629000euroa.

Jätemäärät nousivat 8 % edellisestä vuodesta

Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskukseenvastaanotettiinjätteitävuo-den2010aikanayhteensä200703tonnia.Vastaanotetuistajätteistäyh-dyskuntajätteitäoli64540tonnia,maa-jakiviainesjätteitä19335tonnia,rakennusjätteitä49532tonniajatuotantotoiminnanjätteitä67295ton-nia.Vastaanotetunjätteenmääränousiedellisestävuodestanoin8%.Nousu johtuipääasiassavastaanotettavanvoimalaitostuhkanmääränkasvusta,jotavastaanotettiinnoin25%enemmänkuinvuonna2009.

Mikä On hYöTYkäYTTöaSTe?Jätteiden hyötykäyttöasteella mitataan, kuinka paljon jätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaali-na, raaka-aineena tai energiana loppusijoituksen sijasta.

kysymys

Miksinäinisollaalueellaonvainyksijätteenkäsittelykeskus(11keskisuomalaistakuntaaja210000asukasta)?

vastaus

• Ympäristönsuojelunkannaltatoimintaonjärkevämpää suuressayksikössä• Valtakunnallisenjätepolitiikanjajätelainsäädännön ohjausvaikutus• Jätteenkäsittelykeskuksensijoittaminenvoiollahankalaa• Jätteenkäsittelykeskuksenperustaminenjaylläpitoonkallista• Jätteidenhyötykäytönlisääminenedellyttääsuurempaa volyymiä• Kustannustehokkuus• Toimintaedellyttääasiantuntevaajaammattitaitoista henkilöstöä

Jätteiden hyötykäyttöaste on 63 %

Vuonna 2010 jätteiden hyötykäyttöaste oli 63 %. Hyötykäyttöastelaski7%vuodesta2009johtuenpääasiassaloppusijoitettavienvoi-malaitostuhkienmääränkasvusta.Hyötykäyttö tarkoittaa sitä,ettäjätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineenataienergianaloppusijoituksensijasta.

7

Jätteiden käsittelyn yhteistyökumppanit:• BimuOy–jätejyräysloppusijoitusalueella• DemoliteOy–kyllästetynpuunkäsittely• EkokemOyAb–vaarallistenjätteiden (ent.ongelmajätteiden)käsittely• JL-MaanrakennusOy–hyötyjätteidenvastaanotto jarakennusjätteidenlajittelu• KuusakoskiOy–metallienjaakkujenkäsittely• MurskuOy–puujätteidenhaketus• Niska&NyyssönenOy–pilaantuneidenmaamassojenkäsittely• PaperinkeräysOy–paperin,pahvin,kartonginsekäkaupanja teollisuudenenergiajätteentoimittaminenenergiahyötykäyttöön• RudusOy-betoninjatiilenmurskausjahyötykäyttö• SER-tuottajayhteisöt(Serty,ERPFinlandry,ElkerOy)–sähkö- jaelektroniikkaromujenkäsittely

8

Kompostointilaitoksellevastaanotettiinvuonna2010biojätteitä13677tonnia ja jätevedenpuhdistamon lietteitä15285tonnia.Kom-postointilaitoksellaonelintarvikeviraston(Evira)sivutuoteasetuksenmukainen laitoshyväksyntä.Vastaanotetuista jätteistävalmistetaankompostituotetta,jotavoidaankäyttääsellaisenaanmaanparannus-aineenataimultatuotteidenvalmistuksessaseosaineena.

Lajittelupihallevastaanotettiinvuonna2010yhteensä9150tonniajätteitä. Lajittelupihalle vastaanotetaan kuivajätettä ja rakennusjät-teitä, käsittelemätöntä puuta, käsiteltyä puuta, kyllästettyä puuta,metallia,betoniajatiiltä,renkaita,vaarallisiajätteitäjasähkö-jaelekt-roniikkaromua.Lisäksisinnevoidaantuodalasia,paperiajapahvia.Vaarallisia jätteitä (ent. ongelmajätteitä) vastaanotettiin 219 tonniavuonna2010.Määräon10%enemmänkuinvuonna2009.Vaaralli-siajätteitäotetaanvastaansekäkotitalouksiltaettäyrityksiltä.Säh-kö- jaelektroniikkaromuavastaanotettiin656tonniavuonna2010,senmääräonpysynytsamallatasollajouseammanvuodenajan.

Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa valvovatviranomaiset• Jyväskylänkaupunginympäristöviranomaiset– ympäristöluvanmukaisentoiminnanvalvonta• Keski-Suomenelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus– ympäristöluvanmukaisentoiminnanvalvonta• Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirasto-myöntäätarvittaessa tarkistetuntaiuudenympäristöluvan

viimeistäänvuoden2015loppuunmennessä.Tässälupahakemuk-sessa otetaan huomioon mahdolliset toiminnassa tapahtuneetmuutokset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö jätteenkä-sittelykeskuksentoiminnoissa.

Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskuksenympäristölupaonluetta-vissaMustankorkean internet-sivuillaosoitteessahttp://www.mus-tankorkea.fi/fi/ymparisto/ymparistolupa.

4. Toimintaa ohjaa ympäristölupaMustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa ohjaa ympäris-tönsuojelulain (YSL 86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA169/2000) mukainen ympäristölupa. Jätteenkäsittelykeskuksennykyisetympäristöluvatonmyöntänytvuosina2005ja2009Keski-Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon organisaa-tiomuutostenjälkeenvuoden2010alustaympäristöluvatmyöntäätarvittaessaLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirasto.

YmpäristöluvanmukaisentoiminnanvalvonnastavastaaKeski-Suo-men elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Jätteenkäsittelykes-kuksenympäristöluvassaedellytetään,ettävalvontaviranomaiselletoimitetaanmääräajointarkkailuraportittoiminnastajatoiminnastaaiheutuvista päästöistä. Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtuvistahäiriötilanteista tulee raportoida viranomaiselle välittömästi. Val-vova viranomainen suorittaa vuosittain jätteenkäsittelykeskuksentoiminnantarkastuksen.Tarkastuksessavarmennetaan,ettäjätteen-käsittelykeskustoimiilupamääräystenmukaisesti.

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on voi-massa toistaiseksi.UusihakemusLänsi- jaSisä-Suomenaluehallin-tovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi tulee kuitenkin tehdä

9

5. kohokohtia vuosilta 2008–2010

Vuosi 2008

• Vuosi2008oliMustankorkeaOy:n10-vuotisjuhlavuosi,jonka aikanapyrittiinlisäämäänkuntalaistenjamuidensidosryhmien tietoisuuttajätteenkäsittelystä,jätteidenlajittelustajasen merkityksestä• Juhlavuosihuipentuikeväällä10-vuotisjuhlaseminaariin• Maakuntavaltuustohyväksyivaihemaakuntakaavan,jossa Jyväskylänseudunjätteenkäsittelykeskuksenuusisijoituspaikka osoitettiinLaukaanMörkökorpeen• Mustankorkeanäkyipositiivisestivenäläisessämediassa• OpastustajätteidenlajitteluunTVJyväskylänRaksa-ohjelmassa

Vuosi 2009

• JyväskylänmaalaiskuntajaKorpilahtiyhdistyivätJyväskylän kaupunkiin• Mustankorkeallatoteutettiinulkoinenauditointi,jossaei havaittuyhtäänpoikkeamaa• Mustankorkeasaipositiivisenlupapäätöksenhakemistaan muutoksistaympäristölupaan• Mustankorkeallatoteutettiinkaikkiatoimintojakoskeva ympäristökatselmusjavaaranarvioinnit• Mustankorkeallavalmistuimullanvalmistuskenttäja hyötyjäteterminaalinvarastokenttä• Ympäristöministeriövahvistivaihemaakuntakaavan Jyväskylänseudunjätteenkäsittelykeskuksensijaintipaikasta

Vuosi 2010

• Jyväskylänseuduntulevanjätteenkäsittelykeskuksen Mörkökorvenympäristölupakuulutettiin• Mustankorkeallatoteutetunkuivajätteen lajittelututkimuksentuloksetvalmistuivat• Mustankorkeallatoteutuikaikkienaikojenkävijäennätysyhden päivänaikana:759asiakastaja100risuntuojaaeli yhteensä860kävijää• Mustankorkeaostijätteenkäsittelykeskuksenalueella sijaitsevanVapoOy:nympäristöteknologiankoelaitoksen• Entiselleloppusijoitusalueellerakennettiin0,7hehtaaria pintasuojarakenteita,joihinkäytettiinkuitusavea,rengas- rouhettajapuhtaitamaa-aineksia• Nykyisenloppusijoitusalueenlaajentaminenaloitettiin kesällä2010louhinnanjapohjantasaustöidenosalta• Työturvallisuuteenliittyvättyöhygieenisetmittaukset aloitettiinvuonna2010• Kaatopaikkakaasupumppaamonkäyttöasteoli 99%vuonna2010• Mustankorkeatukivuoden2010joulukorttirahoilla alueensalähikouluja,jottakoulujen3.–4.luokkienoppilaat pääsivättutustumaanjätteenkäsittelyynMustankorkealla• Liikevaihtoolikaikkienaikojensuurin:9,3milj.€

10

Mustankorkeallaonsertifioitutoimintajärjestelmä,jokasisältääsekälaatu- että ympäristöjärjestelmät. Mustankorkean tavoitteena onhuolehtia toimintansa ympäristövastuullisuudesta sekä laadusta.Toimintajärjestelmä täyttää ympäristöasioissa ISO14001-standardinjalaatuasioissaISO9001-standardinvaatimukset.Lisäksitoimintajär-jestelmässäonvahvastimukanaturvallisuusasiat.

Henkilökunta ja ulkopuolinen arvioija mukana auditoinnissa

Toimintajärjestelmänsisäinenauditointitoteutetaankerranvuodes-sa yhtiössä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Näissä auditoin-neissaonmukanakokoMustankorkeanhenkilökunta.

Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimestavuosittain. Vuoden 2010 ulkoinen auditointi toteutettiin 22.9.2010.Auditoinnissatuliesilleyksiurakoitsijantoimintaanliittyväpoikkea-ma,jokakorjattiinvuoden2010loppuunmennessä.Arvioinninto-teuttiInspectaSertifiointiOy.

Jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa

Lakienjasäädöstenmukaisuuttaarvioivattoimintaavalvovatviran-omaisetkerranvuodessatekemässäänympäristöluvanmukaisessatarkastuksessa. Mustankorkea tekee jatkuvaa yhteistyötä viran-omaistenkanssa.

Mustankorkea Oy on vapaaehtoisesti luopunut EMAS-ympäristö-järjestelmänkäytöstä.”Koemme,ettäolemmesaavuttaneet järjes-telmän tarjoaman hyödyn ja jatkamme ympäristöasioiden hyväähoitoamyös jokäytössäolevan,sertifioidun ISO14001-ympäristö-järjestemänmukaan”,toimitusjohtajaVeikkoTissarikertoo.

6. Tehokkaalla toiminta-järjestelmällä varmistetaan laadukas toiminta

Jätteenkäsittelykeskuksessa vierailtiin ahkerasti

Vuonna2010Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskuksessavierailijoi-taoliyhteensänoin270henkilöä.Vierailijoitaonkäynytmm.Jyväs-kylänammattiopistosta,Jyväskylänammattikorkeakoulusta,Pohjoi-sen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, Keski-Jyväskylän MartoistasekäJoensuunyliopistosta.

Mustankorkea lahjoitti joulukorttirahat lähikoulujen vierailubussimatkoihin

Aiemminjyväskyläläisetkoululaisetovatvierailleetahkerastijätteen-käsittelykeskuksessa,kunkaupunkitukivierailuja.Vuoden2009alus-tavierailujentukiloppui,jotenkoululaisiakäyvierailullahuomatta-vastivähemmän.Mustankorkeatukivuoden2010joulukorttirahoillaalueensalähikouluja,jottakoulujen3.–4.luokkienoppilaatpääsivättutustumaan nykyaikaiseen jätteenkäsittelyyn ilmaiseksi keväällä2011. Koululaisia kävi vierailulla yhteensä noin 300. Mustankorkeamaksoibussikuljetuksetvierailulle.

7. vierailijoita läheltä ja kaukaa

11

Vuonna2010MustankorkeaOy:npalveluksessavakituisessatyösuh-teessaoli16henkilöä.Määräaikaisiajakesätyöntekijöitäoli10hen-kilöä jatyösuhteenkestoolikuukaudestaseitsemäänkuukauteen.Kaksihenkilöätyöllistettiinvuokrafirmankauttapuolivuottajavaki-naistettiinsyksyllä2010.

Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilötosallistuivatvuoden2010aikanavähintäänyhteenkoulutustilaisuu-teen.Koulutuspäiviäoliyhteensä108janiidenkustannuksetilmanpalkka-jamatkakustannuksiaolivatnoin13800euroa.

Koulutuksia joihin on osallistuttu• Väkivallanuhkatyöpaikalla(4hlöä)• Jätelaitospäivät,JLY(2hlöä)• Puhejudo,MielenrauhakoulutuspalvelutOy(16hlöä)• Ongelmajätehuollonperuskurssi,EkokemOyAb(3hlöä)• Ensiapu1,SuomenPunainenRisti(12hlöä)• Esimiestyönhaasteetjaonnistumisenedellytykset(2hlöä)• Kenttäväenkoulutuspäivät,JLY(3hlöä)• Työsuojelunperuskurssi(2hlöä)• Jätehuollonympäristövaikutukset,JLY(2hlöä)• Valtakunnallisetjätehuoltopäivät,JHY(1hlö)• Vastuullinenesimies(2hlöä)• Valtakunnallisetjätteenhyötykäyttöpäivät,LUT(2hlöä)• Kunnossapidontyösuojelu(2hlöä)• Jätehuollonenergiapäivät,JLY(2hlöä)

Henkilöstötutkimuksen tuloksia sovelletaan käytäntöön

Mustankorkean henkilöstö osallistui Vapo Oy:n henkilöstötutkimuk-seenvuonna2010.Edellisethenkilöstötutkimuksettoteutettiinvuosina2008ja2005.SaatujentulostenperusteellaMustankorkeallapanoste-taanvuonna2011näkemyserojenrakentavaanjaavoimeenkäsittelyyntyöyhteisössäsekätyöympäristönjärjestykseenjasiisteyteen.

Vuonna 2010 ei tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja

Mustankorkean henkilöstölle ei aiheutunut vuonna 2010 yhtääntyötapaturmista johtuvaa sairauspoissaoloa. Työterveyshuolto teki

8. henkilöstö on avainasemassa

vuonna2010Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskuksessatyöpaikka-tarkastuksen. Työolojen vaaranarvioinnit suoritettiin loppuvuoden2009 ja alkuvuoden 2010 aikana. Vaaranarvioinneissa kartoitettiinfysikaaliset,kemiallisetjabiologisetvaaratekijät,ergonomisettekijätsekätapaturmavaarat.

MUSTankOrkean TYöSUOjelU-TOiMikUnTa v.2010: Työsuojelupäällikkö: käyttöpäällikkö Timo NissinenTyösuojeluvaltuutettu: Jarmo SalminenVaravaltuutetut: Marko Jormakka ja Miika Reili

Jätteenkäsittelykeskuksella urakoivat rakentajat:• JL-MaanrakennusOy–hyötyjätekenttienrakentaminen• Niska&NyyssönenOy–uudenloppusijoitusalueen pohjanrakennustyöt

12

3

4

5

5

6

7

88

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

Kaatopaikansisäisenvedentarkkailupisteet

Jätepenkereenläpisuotautuvienvesientarkkailupisteet

Jätevesientasausaltaat(loppusijoitusalueiltaläpisuotautuvienjätevesientasausaltaat)

Pohjavedentarkkailupisteet

Pintavedentarkkailupisteet

12

13

9. Mustankorkean alue

1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema• Saapuvatjätekuormattarkastetaan,punnitaan(tulo-ja lähtövaaka)jatiedottallennetaansähköiseentietokantaan• Tietokannanavullaseurataanjätevirtojajaasiakkaita laskutetaansenperusteella• Vastaanotossajätekuormatohjataanoikeaanpaikkaan jätelajistariippuen• Päivittäinvaaka-asemankauttakulkeekeskimäärin340jätteentuojaa• Vaakarakennuksessaonasiakaspalvelupistesekäsosiaalitilat

2. Lajittelupiha• Kotitalouksienjayritystenpienjäte-erienvastaanotto• Tavoitteenaonedistääjätteidenlajitteluajatuottaavähemmän hyötykäyttöönkelpaamatontakuivajätettä• Lajittelupihallaonmahdollisuus12erijätejakeelle:kuivajäteja rakennusjäte,käsittelemätönpuu,käsiteltypuu,kyllästettypuu, metalli,betoni-jatiilijäte,vanteettomatrenkaat,lasi,paperi,pahvi, vaarallisetjätteet(ent.ongelmajätteet)jasähkö-jaelektroniikkaromu

3. Vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajätteiden) vastaanotto ja välivarastointi• Mustankorkeallasijaitseeyksikuntienkotitalouksille maksuttomistavaarallistenjätteidenvastaanottopisteistä• Vastaanottopistekotitalousasiakkaidenpienillevaarallisten jätteidenerillelajittelupihalla• Öljyvahinkojätteillejamuillesuuremmillevaarallistenjätteiden erilleonomat,erillisetvastaanottopisteet• Vaarallisetjätteetvastaanotetaanjavarastoidaanlaatunsaja ominaisuuksiensamukaanjanetoimitetaanedelleenEkokemOyAb:lle

4. Toimistorakennus• Työhuoneetjasosiaalitilat• Neuvotteluhuone>tilavierailuryhmille, istumapaikatnoin15hengelle

5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely • Ympäristöluvanmukaisestijätteenkäsittelykeskukseenvoidaan vastaanottaajakäsitellä100000t/vuosi• Käsittelytaparatkaistaanainatapauskohtaisestiepäpuhtauksien määränjalaadunmukaan• Käsittelytapojaovat: -kiinteytys,kompostointi,huokosilmakäsittely,terminenkäsittely sekä,edellistenyhdistelmät

6. Nykyinen loppusijoitusalue• Otettukäyttöön11/2007• Pinta-ala3ha• EU-normienmukainentiivispohjarakenne

• Hyötykäyttöönkelpaamatonjäte,kuivajäte,rakennusjätesekä tuotantotoiminnanjätteetmurskataanjatiivistetään kaatopaikkajyrällä• Erityisjätteet(mm.teurasjätteetjaterveydenhuollonjätteet) sijoitetaanloppusijoitusalueenjätetäyttöönkaivettaviin monttuihinjapeitetäänvälittömästi• Asbestipitoisellejätteellesekätuhkilleonomatsijoituspaikat loppusijoitusalueella,jonnenepeitetäänvälittömästi

7. Entinen loppusijoitusalue• Käytössäv.1963–2007• Jyväskylänkaupunginalkuperäistäloppusijoitusaluetta,käytössä Jyväskylänkaupungillavuoteen1998saakka• pinta-alaonnoin28ha• EU-normienmukaisetpintasuojarakenteetontoteutettulähes kokonaan• Pintasuojarakenteissaonkäytettymm.kuitusaveajarengasrouhetta• Kaatopaikkakaasujenkeräysjärjestelmäkäytössäsuurimmalla osallaloppusijoitusaluetta

8. Hyötyjätekentät• Hyötyjätekentillevastaanotetaanjavälivarastoidaanerilleen betonijätettä,tiilijätettä,käsittelemätöntäpuujätettä,käsiteltyä puujätettä,kyllästettyäpuujätettä,vanteettomiarenkaita, asfalttijätettäjalasijätettä• Betoni-jatiilijätteetmurskataanjahyödynnetäänjätteen- käsittelykeskuksentierakenteissa• Käsittelemätönjakäsiteltypuumurskataanjaosamurskeesta hyödynnetäänkompostoinnintukiaineenajaosatoimitetaan energiantuotantoon• Renkaatmurskataanjarengasrouhettakäytetäänkaatopaikan pintasuojarakenteissa• Asfalttijätemurskataanjahyödynnetäänjätteenkäsittely- keskuksentierakenteissa• Lasijätemurskataanjahyödynnetäänloppusijoitusalueenrakenteissa

9. Lajitteluhalli• Hallissavastaanotetaanrakennusjätettäsekäkaupanja teollisuudenenergiajätettä• Rakennusjätteestälajitellaanhyödynnettävätjätteet(puu,betoni, tiilijametalli)erilleenjanetoimitetaanedelleenhyödynnettäviksi• Rakennusjätteenhyödynnyskelvotonosasijoitetaan loppusijoitusalueelle

10. Kaatopaikkakaasun pumppausasema• Kaatopaikkakaasuaimetääntalteenentiselleloppusijoitus- alueellesijoitetunkaasunkeräysputkistonavulla• KaatopaikkakaasupumpataanJyväskylänEnergianKeltinmäen lämpökeskukseenjahyödynnetäänenergiana• Vuonna2010kaasuapumpattiinnoin18GWh,jokariittää lämmittämäänreilut1000omakotitaloavuodessa

11. Kompostointilaitos • Otettukäyttöönvuonna1998,laajennettuvuonna2002• Elintarviketurvallisuusviraston(Evira)hyväksymäkompostointilaitos• voidaankäsitelläbiojätettä14000tonnia/vuosija puhdistamolietettä20000tonnia/vuosi• Puhdistamolietejabiojätekäsitelläänlaitoksessakompostoimalla neerillääntoisistaan• Yhteensälaitoksessakompostoidaanvuodessanoin29000 tonniabiojätettä,kaupanjaelintarviketeollisuudenbiojätettä sekäjätevedenpuhdistamojenlietettä

12. Jälkikypsytyskenttä• Kompostointilaitoksessatapahtuvankäsittelynjälkeen kompostimassajälkikypsytetäänhyötykäyttöönsoveltuvaksi kompostiksijälkikypsytyskentällä• Kentänkokoonnoin4ha• Valmiinkompostinlaatuvarmistetaanlaboratoriossa,jossa tutkitaanmassanhygieenisyysjasensisältämätravinteet

13. Mullan valmistus• Valmiinkompostinjoukkoonsekoitetaanhiekkaasekäturvetta jamassaseulotaan• Valmista,ravinteikastamultaakäytetäänjamyydään viherrakentamiseen

14. Konehalli • VapoOy:naiemminomistama,vuonna2001käyttöönotettu ympäristöteknologiankoelaitos• KoelaitoksellatoimiaiemminvuokrallaJyväskylänyliopisto• SiirtyiMustankorkeanomistukseenvuoden2011alusta• Konehallinyhteydessäkompostoinninvaratunnelijärjestelmä

15. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat• Lietteidenvastaanottoaltaisiinotetaanvastaanerotuskaivo- lietteitäteollisuudestajaravitsemusliikkeistäsekä hiekanerotuskaivojenlietteitä• Käsittelyaltaatmahdollistavatlietteidenhyötykäytön,kunneste suodatetaanjajohdetaanviemäriinsekäkiintoainekompos- toidaanjahyödynnetäänloppusijoitus-alueellamaanrakennus materiaalina

16. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali• Hyötyjätteidenkäsittelyterminaaliinvastaanotetaankotitalouksien, toimistojen,kirjapainojen,kauppaliikkeidenjateollisuudentuot- tamaakeräyspaperia,-kartonkiaja-pahviasekäenergianahyö- dynnettävääjätettä• Käsittelyterminaalissahyötyjätteetlajitellaanomiinryhmiinsä, puhdistetaan,paalataanjatoimitetaanteollisuudenraaka- aineeksisekäenergiahyötykäyttöön

17. Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka

14

10. laitetaan hyvä kiertämään!

Mustankorkean toimitusjohtaja Veikko Tissari kertoi vuonna 2010jäävänsä eläkkeelle seuraavana vuonna. Pitkän ja ansiokkaan uranmyötäympyräsulkeutuujaonaikalaittaahyväkiertämään.

VeikonuraalkoihänenvalmistuttuaaninsinööriksiLappeenrannanteknillisen opiston yhdyskuntatekniikan linjalta vuoden 1969 huh-tikuussa. Opinnoista puuttui vielä pari kuukautta harjoittelua, jotahän meni suorittamaan kotipaikkakuntansa Rantasalmen kunnantekniseen toimistoon. Työt jatkuivat siellä tuuraten kunnanraken-nusmestaria ja rakennustarkastajaa, japarinkuukaudenharjoitteluvenyikin10kuukaudentyörupeamaksi.

Kunta oli Veikon mielestä kiva työpaikka. Kaikki ihmiset tunsivattoisensajailmapiiriolijokapuolellalämminhenkinen.Veikkosiirtyikuitenkinmaaliskuussavuonna1970HelsinkiinOyVesi-HydroAb:npalvelukseensuunnitteluinsinööriksi.Työtehtävätolivatvesiteknilli-selläyleissuunnitteluosastolla,vastuualueinapääasiassavesihuollonyleissuunnittelu,vesijohto-ja,viemäriverkostot,vedenottamot,jäte-vedenpumppaamotjapuhdistamot.

VeikkooliHelsingissäkolmevuottasuunnitteluinsinöörinäkunnesLappeenrantaanperustettiinyrityksenaluetoimisto.Veikkonimitet-tiinsinne28-vuotiaanatoimistopäälliköksi.Lappeenrantakiinnosti,silläsilloinentyttöystävä,nykyinenMerja-vaimo,opiskelimyössiellä.Hemenivätnaimisiinvuoden1973lopussa.Merjavalmistuiinsinöö-riksivuoden1976alussa jasiirtyiVesihallitukseenHelsinkiin töihin.VeikkojäivieläLappeenrantaan.Kesällävuonna1977VeikkomuuttiMerjanperässätakaisinHelsinkiinVesi-Hydronpääkonttoriin.

Veikko työskenteli Vesi-Hydrossa yhteensä 9,5 vuotta, kunnes siir-tyi Salaojakeskus ry:n palvelukseen alueinsinööriksi Ahvenanmaaja ruotsinkielinen etelärannikko vastuualueenaan. Veikko oli mie-lissään, että hänen ruotsinkielentaitonsa kehittyi tuona kahdenvuodentyöaikana.AhvenanmaaoliVeikonmielestämyöskaunistaseutuakäydätyömatkoillajaoppiasamallaruotsinkielistäkulttuuria.

Salaojakeskukselta Veikko siirtyi vuonna 1981 SuunnittelukeskusOy:nKuopionaluetoimistoon.HänenvaimonsasiirtyiVesihallituk-sestaKuopionvesi- jaympäristöpiiriin.KuopionSuunnittelukeskusoliVesi-Hydronkilpailija,muttatätäsuurempitoimija.VeikkoviihtyihyvinKuopiossatyönkuvanaanvesihuoltosuunnittelunvetäminen.

Työtehtävät olivat samoja kuin Vesi-Hydrossakin. Kuopiossa Suun-nittelukeskuksenpalveluksessaVeikkooliyhteensä5,5vuotta,kun-nesKeski-Suomikutsui.

Veikko haki Jyväskylästä ensin vesihuoltopäällikön virkaa. Veikkoa eikuitenkaan valittu, vaan paikka täytettiin talon sisältä. Tästä johtuenkaupungiltavapautuivesihuoltoinsinöörinvirka,jotasieltäkehotettiinhakemaan. Veikko valittiin vuonna 1986 Jyväskylän kaupungin vesi-huoltoinsinöörinvirkaan,jotahänhoitineljävuotta.Vaimosiirtyiomas-sa organisaatiossaan vastaavasti Keski-Suomen ympäristökeskukseen.SuunnittelukeskusperustialuetoimistonJyväskyläänjasaineuvoteltuaVeikonsinnevesihuoltopuolensuunnittelupäälliköksivuonna1990.

Lamatulipian1990-luvunalussajasenäkyierityisenvoimakkaastimyös konsulttitoimistoissa. Työaikaa lyhennettiin ja epävarmuuttaoli ilmassa. Vapon tytäryhtiö Mustankorkea Oy perustettiin loka-kuussavuonna1997.Veikkohaki toimitusjohtajanpaikkaa jaaloittiMustankorkeallatoimitusjohtajanavuoden1998alussa.

Veikkoonkiitollinensiitä,ettäonsaanutollamukanamonenlaises-sa työyhteisössä. Hän on viihtynyt erityisen hyvin Mustankorkeanpalveluksessajakokee,ettähenkilökuntaonloistoporukkaajaMus-tankorkeanhallitustyötäkannustavajaarvostavaesikunta.Insinöö-rityövuosiaVeikolletuleetasaan42vuottaja2kuukautta,kunhänjääeläkkeelle1.7.2011.

Veikollaonhyvämieli jatkaaelämäänsämuiden rakkaidenharras-tuksienparissa,vaikkakokeekin,ettäonikäväjättäähyvättyökave-rit.Näitä rakkaitaharrastuksiaonpaljon;hän laulaamm.kolmessakuorossa, toimii aktiivisesti sukuseurassa, rotareissa ja Jyväskylänkonserttisalinhanketukiyhdistyksessä.KeväällähänetvalittiinMies-kuoroSirkkojenuudeksipuheenjohtajaksi.Hyväenergia jatkaasiiskulkuaan,nytvainerikohteissa.

Mustankorkean kehittämishankkeet

Kuivajätteen lajittelututkimusMustankorkea Oy tilasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilas-työnä kuivajätteen lajittelututkimuksen keväällä 2010. Tavoitteenalajittelututkimuksessa oli selvittää jätteenkäsittelykeskukseen tule-vienkotitalouksienkuivajätekuormienkoostumusta(erijätejakeidenmääriä sekä prosentuaalisia osuuksia). Tuloksia voidaan hyödyntääMustankorkean toiminnan suunnittelussa, lajittelun ja kierrätyk-sen kehittämisessä, tiedottamisessa, loppusijoitukseen päätyvänjätteen laadun määrittämisessä sekä jätteen energiahyötykäytönsuunnittelussa.

Tarkastelunkohteenalajittelututkimuksessaoli11erijätejaetta,jotkaedustavatyleisimpiäasumisessasyntyviäjätteitä(kuivajäte,biojäte,kierrätettävämuovi,paperi,keräyskartonki,pahvi,lasi,metalli,teks-tiilit,ongelmajätteetsekäsähkö-jaelektroniikkaromu).KierrätettävämuovitarkoittaapantillisiaPET-pulloja.Tekstiileihinlajiteltiinkäyttö-kelpoisetjapuhtaatvaatteet.

Jätteidenkeräysalueinaolisekähaja-asutusalueettätaajama.Taajamas-sakerättiinkuivajätettäsekäkerrostalo-ettäomakoti/rivitaloalueilta.

Taajamankerrostaloalueelta kerätyissä kuivajätekuormissa oli huo-mattavasti vähemmän biojätettä, kuin muilla alueilla (eli haja-asu-tusalueella ja rivi/omakotitaloalueella). Kierrätettävää muovia eliPET-pullojaeilöytynytyhdestäkääntutkitustakuivajätekuormasta.

Lajittelututkimuksentulostenmukaannäytteetsisälsivätnoin58%oikeaa, kaatopaikkasijoitukseen kuuluvaa kuivajätettä. Loput (noin42%)jätteistäolisimahdollistahyödyntäätaitoimittaaongelmajät-teidenkeräykseen.Paperiajakeräyskartonkialajittelututkimuksessalajitelluissakuivajätteissäoliyhteensä14%.

Kuivajätepussinsisällöstäbiohajoavienjätteiden(biojäte,keräyskar-tonki,pahvi,paperi)osuusoli25–45%.Suurinosaonbiojätettäeliruoantähteitä,kukkienosiajakäsipyyhepaperia.

Tutkimuksessaselvitettiinmyös,minkäverrankuivajätepussinsisäl-löstäsoveltuisienergiajätteeksi.Kuivajätepussinsisällöstäneljännes(eli noin 25 %) on energiahyötykäyttöön kelpaavaa jätettä. Loput

11. Mukana kehittämässä alaa ja toimintaa

kuivajätepussin sisällöstä tulisi lajitella hyötykäyttöön, ongelmajät-teiksijakuivajätteeksiloppusijoitukseen.

Entisen loppusijoitusalueen monitorointiMustankorkeatilasivuoden2010alussaRambollFinlandOy:ltäen-tisenloppusijoitusalueentarkkailuohjelmantulostentulkinnanvuo-sien 2000 – 2009 väliseltä ajalta. Raportin tavoitteena on kehittäätulosten tarkastelua ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonai-suudentarkasteluaympäristökuormituksenvähentämiseksi,vesienkäsittelytarpeenpienentämiseksi jakaatopaikkakaasunenergiapo-tentiaalinhyödyntämisenlisäämiseksi.Raportissaesitetyttoimenpi-teetarvioidaanjatoimenpiteistälaaditaantoteutusohjelma.

Kompostointimassan kasteluveden lämmitysLoppuvuodesta2007onotettukäyttöönjärjestelmä,jossaentisenloppusijoitusalueen läntisestä suotovesien tasausaltaasta pumpa-taan vesi kompostointilaitokselle kompostimassan kasteluvedeksi.Tämän lisäksi tammikuussa 2010 otettiin käyttöön lämmitysjärjes-telmä, jossa kasteluvettä lämmitetään kompostoinnissa syntyvällähukkalämmöllä lämmityspiirin kautta. Kasteluveden lämmitys no-peuttaakompostointiprosessiavarsinkinkylminävuodenaikoina.

MUiSTaThan lajiTella!Kuivajätteen lajittelututkimuksen mukaan taajama- ja haja-asutusalueiden jätteissä olin n. 40 % sellaisia jä-teaineksia, mitä olisi voinut lajittelemalla kierrättää tai hyödyntää uudelleen ja näin vähentää loppusijoitusta.

Mustankorkean kanssa yhteistyössä toimivat järjestöt:• Alueenympäristöjärjestöt• Lähialueenasukasyhdistykset• Alueenomakotiyhdistys• JAPAry

Muut yhteistyökumppanit: • Jätehuoltoyhdistys–järjestääkoulutuksiajakoordinoiyhteistyötä• Jätelaitosyhdistys–kerääjatuottaakoottuatietoaSuomen jätehuollosta,järjestääkoulutuksiajakoordinoiyhteistyötä• Koulutjaoppilaitokset–vierailevatjätteenkäsittelykeskuksella, myösoppilaitoksissavierailtiinMustankorkealta,opiskelijoiden projektejajaopinnäytetöitäsekäyhteisiätutkimus-ja kehityshankkeita• Tiedotusvälineet–kertovatasukkailleajankohtaisista asioistajätteenkäsittelyynliittyen -mainoksiaSuur-Jyväskylänlehdessä,Sirkka-lehdessä,Kukkulan Kaiku-lehdessä,TiedonjyvässäsekäJyväskylänalueen RakentajanABC:ssä

15

Ramboll Finlandin Kai Sormunen:Avoin yhteistyö on kaikkien etu

Kansainvälinensuunnittelu-jakonsultointiyritysRambollonmukanaerilaisissaMustankorkeanjätteenkäsittelynkehittämishankkeissa,ym-päristötarkkailuissaja-raportoinneissa.ProjektipäällikköKaiSormusel-leyhteistyöMustankorkeankanssaonolluttuttuajokolmenvuodenajan.”Tarkkailemmeesimerkiksijätteenkäsittelykeskuksenkaatopaik-karakenteiden toimintaa ja ympäristön pohjavesiä sekä ympäristö-kuormitustalähialueillajakauempana”,Sormunenkertoo.Rambollillaonmyösmuitasamankaltaisiaasiakkaita,kuinMustankorkea.

EsimerkiksivesienvelvoitetarkkailuissaRambollinasiantuntijatehdot-tavat toimenpiteitä saamiensa tuloksien perusteella. ”Olemme am-mattiylpeitäsiitä,ettätarkkailutjaniidenraportointihoidetaanhyvinjaavoimesti.Seonkaikkienosapuoltenetu.”,Sormunentiivistää.

Kaatopaikkakaasujen keräämisellä hallitaan hajuhaittoja

Sormunen arvioi, että haju on jätteenkäsittelykeskuksen lähinaapu-reillevarmastisehaastavin jätteenkäsittelyn lieveilmiö.Kaatopaikka-kaasujenkeräämiselläjakompostointilaitoksenkäytönoptimoinnillavoidaankuitenkinhallitahajuhaittojamittavasti.Mustankorkeallake-rätäänkinkaatopaikkakaasuajasehyödynnetäänkaukolämmöntuo-tannossajasitäkauttalämpöenergianamm.talojenlämmityksessä.

”Mitä enemmän kaikki lajittelevat, sitä enemmän kaikki hyötyvät”

Ennakkoluuloja jätteenkäsittelyä kohtaan esiintyy vieläkin. Sormu-nenmainitseeesimerkiksiurbaaninlegendan,ettäbiojätejamuutlajitellut jätteet sekä kuivajäte menisivät lajittelusta huolimattajätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikan jätetäyttöön. ”Tämä har-haluulo ei pidä paikkaansa. Kyllä lajitellut jakeet hyödynnetään,esimerkiksi valmistamalla biojätteestä mullan raaka-ainetta. Mitäenemmän kansalaiset ja yritykset lajittelevat ja kierrättävät, sitävähäisempääonkaatopaikkasijoittaminen. Jasitäenemmänkaikkihyötyvät”,Sormunentoteaa.

12. avointa vuorovaikutusta lähelle ja kauas

Ympäristökuormitusta tarkkaillaan

Jätteenkäsittelykeskusten ympäristökuormitukseen liittyy pelkoja.”Useinpelätään,ettähaitta-aineitapäätyysuurinapitoisuuksinavesis-töihintaiettälokitjarotatpitävätpitojaalueella”,Sormunenkuvailee.”Rottienjalokkiensuhteenvoitodeta,ettämitävähemmänruokajä-tettäonkuivajätteenseassa, sitävähemmänhaittaeläimetviihtyvätalueella”.Jätteidenlajitteluonsiisavainasia.Jätteenkäsittelykeskuksenkäytöstäpoistettujenloppusijoitusalueidenvesistökuormituksenvä-hentämisessä on olennaista tiiviit pintarakenteet, mitkä kattavat jolähes täysin Mustankorkean käytöstä poistetut loppusijoitusalueet.Pintarakenteet rajoittavat sadeveden pääsyä jätetäyttöön ja vähen-tävätympäristökuormitustajajätevedenpuhdistamollejohdettavienvesienmäärää.Käytössäolevillaloppusijoitusalueillaontiiviitpohjara-kenteet,joillaympäristökuormitustavähennetäänjavesienhallinnanrakenteidentoimintaavoidaanparemmintarkkailla.

Jätteestä energiaa

Tänäpäivänäjätteenkäsittelykoostuujoosinhallituista,nykytekno-logiaahyödyntävistäprosesseista.Tulevaisuudessajätteidenproses-sointijauudelleenhyödyntäminenkorostuvatentisestään.Kysymysjätteenpoltosta jakaa mielipiteitä. ”Jätteenpolttoon liittyy varovai-suuttajuurisiksi,ettäpolttorajoittaamateriaalikierrätyksenkehitty-mistä.Perusteltuaontoimiasiten,ettäjätteidensekämateriaali-ettäenergiasisältöäpyritäänhyödyntämäänesim.biokaasuteknologiantavoinjahyödyntämälläjäljellejäävämuuhunhyödyntämiseenkel-paamatonosuusenergiantuotannossa”,Sormunenvalaisee.

Jätesuunnitelma ja lainsäädäntö puoltavattehokkaampaa lajittelua

Valtakunnallisenjätesuunnitelmanmukaanvuonna2016ontavoit-teena, että jätteenkäsittelykeskukseen tulevasta jätteestä loppusi-joitettaisiin vain 20 %. Sormunen arvioi, että lainsäädäntö meneevuosina 2015-2016 mahdollisesti siihen, että biohajoavia jätteitä,joitaonedelleensyntypaikkalajitellussakuivajätteessä, eisaakaanenää loppusijoittaa ”kaatopaikalle”,vaankaikki se tuleehyödyntääesimerkiksibiopolttoaineidenkutenbiokaasuntaibioetanolinval-mistuksessa tai jätteenpolton tavoin. Lähitulevaisuudessa loppu-sijoitus kaatopaikoille tulee vähenemään. ”Tehokas syntypaikkala-

16

Kai Sormunen• ProjektipäällikköRambollFinlandOy• Väitösympäristötieteistä• TehnytjätteidenkäsittelyntutkimuksiaJyväskylänyliopiston Bio-jaympäristötieteidenlaitoksella• Ollutmukanatutkimus-jakehittämishankkeissauseiden jätteenkäsittelykeskustenkanssa

Keltinmäen asukasyhdistyksen Leena Laurila:Ymmärrys lisää myönteisyyttä

KeltinmäenasukasyhdistyksenpuheenjohtajaLeenaLaurilallaonpit-käkokemusyhteistyöstäMustankorkeaOy:nkanssa.LaurilaonasunutKeltinmäessäjo80-luvulta.Asukasyhdistysontoiminut38vuottajajäseniä on lähes 100. Keltinmäen Keidas -kiinteistö on asukasyhdis-tyksen tyyssija. Keitaassa kokoonnutaan erilaisten teemojen äärelle;milloin kirpputorin, askartelun tai kahvittelun, milloin taas joulu- taikevätjuhlienmerkeissä.Asukasyhdistyksentoimintaanosallistuueri-laisiajäseniä;iäkkäitä,nuoria,työssäkäyviä,työttömiäjalapsiperheitä.

Alusta saakka yhteistyötä Mustankorkean kanssa

Laurila kiittelee pitkäaikaista yhteistyötä Mustankorkean kanssa:”Olemme saaneet kaikki nämä vuodet ajantasaista tietoa Mustan-

korkeantoiminnasta,tapahtumistajaajankohtaisistaasioistamm.KukkulanKaiku-julkaisunkautta.”Mustankorkeajärjestäämyöskes-kustelutilaisuuksiaerityisesti lähiasukkaitakoskevissaasioissa. Asu-kasyhdistysonmyösvieraillutMustankorkeallauseaanotteeseen.

”Olemme saaneet kaikki nämä vuodet ajantasaista tie-toa Mustankorkean toiminnasta, tapahtumista ja ajan-kohtaisista asioista”

Avoin vuorovaikutussuhde kuin isossa perheessä

Laurilaonnopeantiedottamisenlisäksierityisentyytyväinenavoi-meenvuorovaikutukseenMustankorkeankanssa.”Kunlähialueidenasukkaatovatantaneetpalautettaesimerkiksihajusta,lisääntynees-täliikenteestätaimelusta,seonotettuMustankorkeallahyvinvas-taanjareagoitusiihenvälittömästi”.

Laurilakokee,ettäMustankorkealleuskaltaakertoasuoraansekäne-gatiivisistaettäpositiivisistaasioista. ”Yhteistyömmeon läheistä jainhimillistä. Voisipamelkein luonnehtia,ettämeilläonhyvätvälit,kutenisossaperheessä”,Laurilanauraa.

Hajuraportteja seurataan

Hajupaneeli tarkkailee Mustankorkean lähialueiden asukkaidenhajuhavaintoja. Laurilan mukaan hajuhavainnot eivät ole vuosienmyötäainakaanmenneetpahempaansuuntaan.”Keväällä2010oliparinviikonjakso, jollointuoksahtivoimakkaammin.Tietyntyyppi-nen raskas ilmanala aiheuttaa joskus ylimääräisiä hajuja, mutta nemenevätainaohi”.

Väliaikainen haju tai kolina ei useinkaan häiritse, jos syy ymmärretään

Laurilanmielestätietoudenlisääminenonavainasemassa,kunpu-hutaanjätteenkäsittelystäjaasenteista.Moniasiakuntuntuuolevanvieläluulonvarassa.”Kunymmärretään,mistähajutaikolinajohtuu,siihensuhtaudutaanmyönteisemmin.Ihminenonitseaiheuttanutjätteet,janiistätuleemyöshuolehtia.Kuivajätteenmääräävoimmejokainen hallita lajittelemalla ja kierrättämällä. Sillä tavalla hajutkinsaadaanvähenemään”,Laurilakorostaa.

Terveisinä Mustankorkealle Laurila lähettää: ”Jatkakaa vain samaan malliin”.

Leena LaurilaKeltinmäenasukasyhdistysry:npuheenjohtaja

17

jittelu vähentää jo nyt merkittävästi loppusijoitusta kaatopaikoilla,mutta lisää laitoskapasiteettia tarvitaan asetettujen tavoitteidensaavuttamiseksi”,kertooSormunen.

Jäteosaaminen on vientituote, mutta sitä tarvitaan myös kotimaassa

SuomessaonSormusenmukaanjätteenkäsittelynhuippuosaajia,jaympäristöosaaminenon jo joillakinaloillamenestynytvientituote.Sormunen peräänkuuluttaa osaamisen hyödyntämistä myös ko-timaassa: ”Poliittinen päätöksenteko ei ole kannustanut riittävästitämän osaamisen kotimaiseen hyödyntämiseen. Tulevaisuudessatilannevoikuitenkinollatoinen.”

Kierrätysteollisuusonjotätäpäivääjasetuleelisääntymään.Raaka-aineidenhinnannousuvoiSormusenmielestä johtaamyössiihen,että vanhojen loppusijoitusalueiden materiaalisisältöä aletaan li-sääntyvissä määrin hyödyntää. Nyt jo kyseistä menetelmää hyö-dynnetäänriskikaatopaikkojenkunnostuksessa.Esimerkiksientisenjätetäytönmonetmateriaalit,kutenmetallit,muovit,betoni-jatiili-jätteetsekäpuhtaatmaa-aineksetovatvieläuseitavuosikymmeniähyödynnettävissä, ja vain pieni osa jätetäytöstä voi edellyttää uu-delleenloppusijoitusta.”Jäteontulevaisuudessaarvostettuaraaka-ainetta”,Sormunenpovaa.

18

Ympäristöstähuolehtiminenonmeilletärkeää.Kehitämmetoimin-taamme,edistämmejätteidenhyötykäyttöäjaseuraammetoimin-tammeympäristövaikutuksiajatkuvasti.

Mustankorkean ympäristötavoitteet vuosille 2010 – 2012

Ympäristöohjelmassa vuosille 2010 – 2012 tullaan jatkamaan sa-mojen teemojen ympärillä kuin aiemmin eli tavoitteet nivoutuvatturvallisenjatoimivantyöympäristönkehittämisenjajätteenkäsitte-lytoimintojen kehittämisen ympärille. Lisäksi tullaan panostamaanhenkilöstönjaasiakkaidenympäristötietoisuudenlisäämiseenjajul-kisuuskuvankehittämiseen.

1. Tavoitteena on jatkaa kehitystyötä jätteenkäsittelyprosessien parantamiseksi.Vuoden 2010 aikana tehtiin useita kokeita, joissa jatkokäsiteltiinkotitalouksien jätettä, joka tällä hetkellä päätyy loppusijoitukseen.Kokeidentavoitteenaoliselvittääkotitalouksienkaatopaikkajätteenkoostumusta sekä toimittaa koeluontoisesti prosessoitua jätettäenergiahyötykäyttöön.

2. Työturvallisuusasioihin panostetaan edelleen voimakkaasti. Vuonna2009tehdyissävaaranarvioinnissaesiinnousseilleriskikoh-teilleonlaadittutoimenpiteetjatoteutusaikataulutjahankkeitavie-dääneteenpäinyhdessähenkilöstönkanssa.

3. Vaarallisten jätteiden varastoinnin kehittäminen siir-tyi toteutettavaksi 2010 – 2012 ympäristöohjelmassa. Vuoden 2010 aikana Mustankorkea hankki omistukseensa alueellatoimivanVapoOy:nympäristöteknologiankoelaitoksenelinykyisenkonehallin.Konehalliinonsiirrettytyökoneidenhuolto- jasäilytys-tiloja janäinollenvanhatvapautuvattilatsaneerataanvaarallistenjätteidenkäsittelyävarten.

4. Kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän tehostamisen todentaminen siirtyi toteutettavaksi 2010 – 2012 ympäristöohjelmassa. Syksyllä 2010 aloitettiin kompostointilaitoksen työhygieeniset mit-taukset, joilla saadaan selville, onko rakennusteknisellä hankkeellapäästy tavoitteisiin eli ilmanvaihdon parantamiseen ja työskente-

13. Ympäristö lähellä

lyolosuhteiden kehittämiseen. Mittauksia on laajennettu vuonna2011myösvaarallistenjätteidenvarastoon,hyötyjäteterminaaliinjatuhkanloppusijoitusalueelle.

Ympäristöä tarkkaillaan säännöllisesti

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnanympäristövai-kutuksiaseurataanjatkuvastiasiantuntijoidentekemienympäristö-tutkimustenjahenkilökunnantekemäntarkkailunavulla.

Poikkeamat käsitellään ja raportoidaan

Sekä henkilökunnan tekemät normaalista toiminnasta poikkeavathavainnot että sidosryhmiltä (esim. asiakkaat, jätteenkäsittelykes-kuksennaapurit)tulevatyhteydenototjahavainnotkirjataanjakäsi-telläänsähköisessäpoikkeamakannassa.Sillähallitaanerityyppistenpoikkeamien ja palautteiden käsittelyprosessi. Vuonna 2010 Mus-

MUSTankOrkean MerkiTTäväTYMpäriSTönäkökOhDaT

Mustankorkealla on arvioitu ympäristönäkökohtien merkittä-vyyttäasteikolla0-2:0=eimerkittävä,1=vaikutusei-kiireellinentaivähäinen,2=vaikutuskiireellinentaimerkittävä.

Seuraavassaonesiteltymerkittäväteli2-tasonnäkökohdat:

- Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen -> työskentelyolosuhteiden ja ”yhteisen työpaikan” kehittäminen ja ympäristöriskeihin varautuminen

- Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen -> kompos-toinnin ja ongelmajätehuollon kehittäminen, hyötykäyt-töasteen nostaminen ja kaatopaikkakaasun keräyksen tehostaminen

- Ympäristötietoisuuden lisääminen ja julkisuuskuvan kehittäminen -> tiedotuksen ja valistuksen kehittäminen

tankorkeansähköiseenpoikkeamakantaankirjattiin28poikkeamaa,joistasuurinosaolihajuilmoituksia(sekäulkopuolisten ilmoituksiaettäomiahavaintoja)jaepäpuhtaitavastaanotettujahyötyjätekuor-mia.PoikkeamatkäsitelläänMustankorkean johtoryhmässä jahen-kilöstöpalavereissa.PoikkeamattoimitetaantiedoksimyösMustan-korkeanvalvovilleviranomaisille.

Vesien laatua seurataan

MustankorkeanjätteenkäsittelykeskussijaitseeKymijoenvesistöalu-eeseenkuuluvallaSuur-Päijänteenalueella,tarkemminsanoenKöh-niönjärven valuma-alueella. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuseisijaitsepohjavesialueella.

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseeseen vaikuttaavoimakkaastisadanta.Senmukanamuuttuvatmyösviemäriinjoh-dettavan jäteveden määrä sekä haihdunta- ja maastoon johdettupuhdasvesi.Mitäenemmänsataa,sitäenemmänsyntyyviemäriinjohdettavaajätevettäjamaastoonjohdettavaapuhdastavettä.

SeUrannan TUlOkSena On havaiTTU,että pinta-, vesistö- ja pohjavesien bakteeripitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia, jopa alle uimavesiohjearvojen.

Pintavedet

Jätteenkäsittelykeskuksen lähellä olevien, jätteenkäsittelykeskuk-sesta poispäin viettävien ojien veden laatua on seurattu useastatarkkailupisteestä. Koska jätteenkäsittelykeskus sijaitsee mäellä, eipintaveden vertailunäytettä voida ottaa virtaussuunnassa kaato-paikka-alueenyläpuolelta.

Kaatopaikkavesienvaikutuspintavesienlaatuunnäkyikaikissaojatark-kailupisteissä vesien kohonneina kloridi- ja typpipitoisuuksina sekäsähkönjohtavuutena. Kuitenkin vesien fosforipitoisuudet ovat olleetpääosinvarsinalhaisia.Kaatopaikanvaikutuspintavedenlaatuunonollutselvempipohjoisosanojassa,kuinmuissapintavedentarkkailu-pisteissä.Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskuksenympäristönvesis-tövesienlaatuaonseurattukolmessa0,5–2,0kmetäisyydelläsijaitse-vassapurossa.Näissäpuroissakaatopaikkavesienvaikutusonselvästivähäisempikuinkaatopaikanreuna-alueenojissa.

Pohjavedet

Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan vii-destätarkkailupisteestäkolmekertaavuodessa.Kaatopaikkavesienvaikutus (veden kohonnut kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus) onnäkynyt selvästi kahdessa pohjavedentarkkailupisteessä, jotka si-jaitsevatentisenloppusijoitusalueenreuna-alueilla.Pohjoispäädys-sä olevan pohjavedentarkkailupisteen veden sähkönjohtavuus jakloridipitoisuus ovat kuitenkin laskeneet 2000-luvun alusta. Tämäkuvastaakaatopaikkavesienvaikutuksenselväävähenemistä.Mus-tankorkeaeisijaitsepohjavesialueella.

Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on järjestetty niin, ettäpuhtaat pintavedet (sadevedet) ja alueen ulkopuoliset vedet pi-detään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Loppusijoitusalueensuotovedetelikaatopaikkavedet,käsittely- javarastokenttienvalu-mavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaankäsittelyynJyväskylänSeudunpuhdistamoOy:njätevedenpuhdis-tamolleNenäinniemeen.

Jätteenkäsittelytoiminnoille on toteutettu vaatimusten mukaisetpohjarakenteet sekä vesien johtamis- ja talteenottojärjestelmät.Näillärakenteillavarmistetaan,etteivätkäsittelyävaativatjätevedetvalupoisjätteenkäsittelykeskuksenalueelta.

Käsittelyyn johdettavat jätevedet

Jätetäytönsuotovesiäentiselläloppusijoitusalueellatarkkaillaanvii-destämittakaivosta.Suotovesiensähkönjohtokyky,kloridipitoisuusja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Käytöstä poistetun ja suljetunentisen loppusijoitusalueen suotovedet johdetaan tasausaltaankautta jätevedenpuhdistamolle. Pilaantuneiden maamassojenkäsittelykentän valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmänkauttajakompostoinninjälkikypsytyskentänvalumavedetsuoraanjätevedenpuhdistamolle. Nenäinniemeen jätevedenpuhdistamollejohdettavienjätevesienlaatuajamääräätarkkaillaanpuhdistamollejohtavanviemärinkaivosta.

Vuonna2010jätevedenpuhdistamollejohdettiinjätevettäyhteensä86858m3elinoin238m3/päivä.Puhdistamolleaiheutunuttyppi-kuorma vastasi noin 7 200 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä(asukasvastineluku, AVL). Jätevedenpuhdistamolle johdettavan ve-den laatu vaihtelee varsin paljon vesimäärien vaihtelun vaikutuk-sesta. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesiä muodostavanvaluma-alueenkokoonnoin43hehtaaria.

Mustakorkean jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamollejohdettavan veden keskimääräinen typpipitoisuus on yli viisinker-tainen (Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesienkeskipitoisuuteenverrattuna),fosforipitoisuusonnoinkolmanneksen(Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesienkeskipi-toisuuksista) jaBOD7-arvoon lähes samansuuruinenNenäinniemenpuhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Ke-miallinen hapenkulutus (CODCr) oli vajaan neljänneksen suurempikuinNenäinniemenjätevedenpuhdistamolletulevienjätevesienkes-kipitoisuus.Tarkemmattuloksetonesitettyviereisessätaulukossa.

MikSi veSiä Tarkkaillaan?

Vesiä tarkkaillaan, jotta mahdollisia jätteenkäsittelys-tä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan seurata ja reagoida tuloksiin. Vesistä tutkitaan esimerkiksi seu-raavia asioita:

Kiintoaine(≥2,0µmpartikkelit):kuvaapohjalietteenmuodostu-mista.Vedessäolevakiintoaines(mm.hiekka,biomassa,levät,bak-teerit)hajoaavesistössäjakuluttaanäinvedessäolevaahappea.

Biokemiallinen hapenkulutus (BOD7) kuvaa vesien bioha-joavanorgaanisenaineksenmäärää.Vedessäolevabiohajoavaorgaaninenaineshajoaavesistössäjakuluttaanäinvedessäole-vaahappea.

Kemiallinen hapenkulutus(CODCr,CODMn) kuvaavedessäole-vien orgaanisten (kemiallisesti hapettuvien) aineiden määrää.Vedessä oleva biohajoava orgaaninen aines hajoaa vesistössäjakuluttaanäinvedessäolevaahappea.Sekuvaamyösvesienhumusleimaisuutta.Jätevedet,jotkasisältävätorgaanisiaaineita,lisäävätCODMn-arvoa.VedenCODMn-arvotvaihtelevatsateisuu-denmukaan.

Ravinteet(typpi(N)jafosfori(P)):Vedessäolevatravinteetjoh-tavat vesieliöstön liikakasvuun ja populaatiomuutoksiin. Tämäedesauttaa rehevöitymistä. Ammoniumtyppi (NH4) hapettuuvedessänitraatiksi jakuluttaahappivarojahapettuessaan.Fos-forionuseinsisävesissäminimiravinnetekijä.

Sähkönjohtokyky tarkoittaa veden tai liuoksen kykyä johtaasähkövirtaa. Kuvaa epäsuorasti veteen liuenneen aineen mää-rää.YksikkönäonmS/melimillisiemenspermetri.pH kuvaavedentailiuoksenhappamuutta.pH<7hapan,pH=7neutraali,pH>7emäksinen.LuonnossapHonuseimmitenvälillä5–7,tämänulkopuolellaselviävätvainharvateliölajit.

Kloridit(Cl-)vaikuttavatvedensuolapitoisuuteen.Liiankorkeas-tasuolapitoisuudestavoiseurataesim.kasvienjamikro-organis-mienvedensaanninheikkenemistätaimyrkytysoireita.

Patogeenit (terveydelle haitalliset mikrobit, esim. Escherichiacoli):mahdollistavattartuntatautienleviämisenvedenvälityksellä.

19

aikana kuusi hajuhavaintoa, jotka voitiin kohdistaa Mustankorkeantoiminnoistaaiheutuneiksi.HajuhavainnotonkirjattuMustankorke-ansähköiseenpoikkeamakantaan.

Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähen-tämiseksi ja minimoimiseksi. Vuoden 2010 tammikuussa otettiinkäyttöön jo aiemmin esitelty kompostointiprosessin kasteluvedenlämmitysjärjestelmä. Jätteen loppusijoitusalueella hajuhaittoja eh-käistäänesimerkiksipeittämälläloppusijoitusaluettamaa-aineksilla.Loppusijoitusalueella hajua aiheuttavat jätetäyttöön kuivajätteenmukanapäätyvätbiohajoavat jätteet (biojätteet,pahvit,paperit japuujätteet).Neeivätpääsetiiviissäjätetäytössäkompostoitumaan,vaanhapettomissaolosuhteissanealkavatmädäntyäjatuottaakaa-topaikkakaasuasekähaiseviayhdisteitä.Tähänonhelpointavaikut-taakotonalajittelemallahyötyjätteeterilleenkuivajätteestä.

Ympäristöpaneeli seuraa ja raportoi

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen vapaaehtoi-sistaasukkaistaonkoottuympäristöpaneeli,jokaseuraajaraportoikonsultille mahdollisia jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia hait-toja,kutenhajua,melua,pölyäjaroskaantumista.Vastauksetkäsit-teleejaraportoiMustankorkealleulkopuolinenasiantuntija,jokaolivuonna2010JyväskylänyliopistonYmpäristöntutkimuskeskus.

Vuonna 2010 ympäristöpanelisteja oli 21 henkilöä. Panelistien ko-koonpanoonuusiutunut jokauanmukanaolleidenjäädessäpois.Panelistienlukumääräonollut16-31henkilöävuosina2002–2010.Panelistienmääräolikorkeimmillaanvuonna2003.

Hajuhavaintojenmääräkuvataanhajuhavaintopäivinä,jolloinyksitaiuseampi ympäristöpaneelin jäsenistä on kokenut jätteenkäsittely-keskuksentoiminnastaaiheutuviahajuhaittoja.Vuoden2010aikanahajuhavaintopäiviäoli80eli26päivääenemmänkuinvuonna2009.

Merkittävimmät mahdollisia hajuhaittoja aiheuttavat toiminnot Mus-tankorkeanjätteenkäsittelykeskuksellaovatjätteenloppusijoitusjalop-pusijoitusalueen sulkemistyöt, kompostointi, pilaantuneiden maa-ai-nestenkäsittelysekäjätteenkäsittelykeskuksellesaapuvatjätekuormat.

UseimmitenhajuhaittaakoettiinYlä-Myllyjärvellä.Havaintojenlisään-tymiseenvoivaikuttaauusienpanelistienmukaantulovuoden2009loppupuolella, vaikkakaanpanelistienkokonaismääräeimuuttunut.

Hajuhavaintoja tehtiin vuonna 2010 eniten maaliskuussa ja toiseksieniten marraskuussa. Hajuhavaintojen määrän kasvu marraskuussavoi osaltaan selittyä varhaisella lumentulolla ja näin ollen hiihtäjienlmaantumisellaMustankorkeanlähelläolevillehiihtoladuille.

YmpäristöpaneelinlisäksiMustankorkealleilmoitettiinvuoden2010

20

Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteistonpuhdistustehokkuutta valvotaan

Mustankorkeanvoimassaolevanympäristöluvanmukaankompostoin-tilaitoksenpoistokaasutonpuhdistettavasiten,ettäulkoilmaanjohdet-taessaniidenammoniakkipitoisuusonenintään5mg/m3taipuhdistus-tehovähintään95%.Laitoksenpoistokaasujenhajuyksikönraja-arvonatuleeolla3000HY/m3taihajunpoistontehokkuusonvähintään90%.Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaavuodessa tehtävillä poistokaasujen pitoisuustutkimuksilla. Tutkimuksetsuorittaaulkopuolinenasiantuntija.Kompostointilaitoksenhajunpoisto-laitteistonpuhdistustehokkuusonympäristöluvanmukainen.

Inversiolla osuutta hajuihin

Sääolosuhteet vaikuttavat hajujen kulkeutumiseen ja inversiollanäyttäisi olevan hajujen kannalta epäedullisia seurauksia. Inversioonilmakehässätilanne,jossalämpötilakasvaaylemmäsmentäessä.

MiTä iTSe vOiT TehDä hajUhaiTTOjen vähenTäMiSekSi?Jokainen asukas voi vaikuttaa hajuhaittoihin lajittele-malla hyötyjätteet erilleen kuivajätteestä, jolloin ne eivät päädy ”penkkaan”, vaan ne hyödynnetään uudelleen.

kailuaontehtyvuodesta2004alkaenviisikertaavuodessamaasto-työnäsuoritetuinlaskennoin.Seurannassalasketaansekävaris-ettälokkilintujenmäärätjatunnistetaanerilajit.

Vuosi vuodelta lintumäärissä on havaittu runsastumista. Vuonna2010lintujenmääräonlaskenutpalatenvuoden2008tasolle.Lintu-jenlukumäärissäonvaihteluaerisuuntiinerilaskentavuosina,mut-ta eniten ovat runsastuneet lokkilinnut. Määrän vaihteluun voivatvaikuttaaseurantaanliittyvättekijätsekäjätteenkäsittelykeskuksentoiminnanvaihtelu.Selityksiävoivatollavaris- ja lokkilintujenylei-nen lisääntyminen, jätteenkäsittelykeskuksenvähenevät ravinnon-hakumahdollisuudet,lintulaskenta-ajankohdanosuminenhuippue-siintymiskohtiinja-olosuhteisiinerivuosinasekäedellämainittujentekijöidenyhteisvaikutus.

Haittalintujen torjunnasta jätteenkäsittelykeskuksella vastaa Jyväs-kylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Kantaa on rajoitettu harmaa-lokkien sekä varisten osalta. Haittalintujen torjunta kuuluu osanaMustankorkeanympäristöluvanvaatimuksiin.

Roskaantumista pyritään ehkäisemään

Mustankorkeanjätteenkäsittelykeskukseenilmoitettiinvuoden2010aikana kolme havaintoa roskaantumisesta. Mustankorkea toimittikaikillevakituisilleasiakkailleentiedotteenkuormienpeittämisestä.Tiedotteessamuistutettiin jätteentuojanvelvollisuuksistakuormanpeittämiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. MustankorkeavastaaomanalueensasiisteydestäsekäpyrkiihuolehtimaanmyöslähialueensiisteydestäRonsuntaipaleentiellä.Tiedotroskaajistatoi-mitettiinmyösMustankorkeanvalvovilleviranomaisille.

Inversioonsiisnormaaliinverrattunapäinvastainentilanne.Maan-pinnan lähelle syntyy pintainversio silloin, kun säteilyjäähtyminenjäähdyttää maanpintaa, joka puolestaan jäähdyttää alimpia ilma-kerroksia.NäinkäySuomessakesälläselkeinäöinäjatalvellamihinvuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa.Inversiotilanteissailmaonstabiilia,eivätkäilmassaleijuvatpartikke-lit,esimerkiksihajupartikkelit,sekoitupaksuunilmakerrokseen,vaanjäävät lähellemaanpintaa. Inversiotilanteetvoisivatollaselityssille,miksiMustankorkean jätekeskuksennormaalit toiminnot aiheutta-vattoisinaanhajuhaittojalähialueellejatoisinaantaaseivät.

Meluselvityksessä arvioidaan meluhaittoja

Jätteenkäsittelykeskuksella merkittävimpiä melunlähteitä ovatkuorma-autoliikenne ja erilaisten työkoneiden aiheuttamat äänet.Kertaluonteisessameluselvityksessävuonna2007ontodettu,ettäjätteenkäsittelykeskuksentoimintojenkeskiäänitasoteivätylitäpäi-vä-taiyöajanohjearvoja.

Ympäristöpaneelissa kirjattiin myös vuoden 2010 alussa havaintojamelusta. Lisäksi Mustankorkealle ilmoitettiin erikseen yhdestä melu-haitasta. Melujen lähteiksi osoittautui Jyväskylän kaupungin liikelai-toksen Aluetekniikan (ALTEK) maa- ja kiviaineksen murskausalueellatapahtuneet räjäytykset. Maa- jakiviaineksenmurskausaluesijaitseeMustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vieressä Soidenlammella.Myöstyökoneidenperuutusmerkkiäänetkoetaanajoittainhäiritseviksi.Työturvallisuussyistäkyseistävaroitusääntäeivoidakuitenkaanpoistaa.

Lintutarkkailua tehty jo vuodesta 2004

Vuosittaista linnustoseurantaa Mustankorkean jätteenkäsittelykes-kuksella suorittaaKeski-SuomenLintutieteellinenyhdistys ry.Tark-

MikSi hajUpääSTöjä MiTaTaan? Hajupäästöjä mitataan, jotta lähialueen asukkaille ja jätteenkäsittelykeskuksen työntekijöille voidaan tur-vata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Jätteenkäsit-telykeskuksen hajupäästöt eivät aiheuta terveydellis-tä haittaa.

21

22

Kaatopaikkakaasuja otetaan talteen jo 99 %

Kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyvistä biohajoavista jätteistä(mm.biojätteistä,pahvista,paperista,puusta)muodostuuhapetto-missaoloissajätetäytössämm.haiseviarikkiyhdisteitäsekämetaa-nia ja hiilidioksidia. Metaani ja hiilidioksidi ovat ilmastonmuutostavoimistavia kasvihuonekaasuja. Kaikkien kaatopaikkakaasujen va-pautumistailmakehäänpyritäänestämäänjätetäytönpäälleraken-nettavilla pintasuojarakenteilla sekä loppusijoitusalueelle rakenne-tullakaasukeräysjärjestelmällä.

Entisellä, jo suljetulla loppusijoitusalueella kaasunkeräysjärjestelmäon toteutettu. Vuonna 2010 suljetun loppusijoitusalueen metaa-nipäästöt (CH4) olivat 172 tonnia. Kaasunkeräysjärjestelmän avullasaatiin kerättyä talteen ja ohjattua hyötykäyttöön metaania 1 199tonnia. Nykyisellä käytössä olevalla loppusijoitusalueella ei ole to-teutettu kaasunkeräysjärjestelmiä. Metaanipäästöt alueelta olivatvuonna 2010 435 tonnia. Nykyiselle loppusijoitusalueelle tullaanteettämäänkaasunkeräyssuunnitelmavuoden2011aikana.

Kaatopaikkakaasunkeräyksentavoitteenaonvähentääilmakehäänvapautuvaametaanipäästöä,parantaakaasujenhallintaa,vähentääpalovaaraa loppusijoitusalueella, vähentää hajuhaittoja sekä hyö-dyntää jätteen loppusijoituksessa muodostunut kaatopaikkakaasuenergiana. Kaatopaikkakaasut johdetaan Jyväskylän Energian Kel-tinmäen varalämpökeskukseen hyödynnettäväksi lämpöenergiantuotannossa.Saatavakaasunmäärävastaareilun1000omakotitalonvuotuistalämmöntarvetta,mikävastaanoin1740000litraakevyttäpolttoöljyävuodessa.Hyödynnettyenergiamääräolivuonna201017400MWh,jokaonnoin45%enemmänkuinedellisenävuonna.Nousu johtuu pääosin Jyväskylän Energian kaukolämpöverkostonmuutostöistä sekä poltinremontista vuonna 2009, joiden aikanakaasu ei voitu johtaa Mustankorkealta hyödynnettäväksi. Keskey-tysten aikana kaasu poltetaan soihtupolttimessa Mustankorkealla.Vuonna2010kaatopaikkakaasunhyödyntämisasteoli99%.

Yhteistyöllä tehokasta jätteenkäsittelyä

Jätteidenkäsittelyvaatiimonenlaistaosaamista ja resursseja.Mus-tankorkeatekeeyhteistyötämonienympäristöalanosaajienkanssa.

Ympäristöasioiden yhteistyö:• AnticimexOy–tuholaistorjunta• EHP-tekniikkaLtd–jätevedenmittalaitteisto• GroundiaOy–suunnittelujapilaantuneidenmaa-ainesten käsittelyntarkkailu• Ilmatieteenlaitos–säähavainnotsääasemalta• ILOY–sääasema• InspectaOy–laatu-jaympäristöjärjestelmänauditointi• JyväskylänEnergiaOy–kaatopaikkakaasunhyödyntäminen• JyväskylänMetsästyksenhoitoyhdistysry– haittalintujenmääränvähentäminen• JyväskylänSeudunPuhdistamoOy–jätevesienkäsittely• Jyväskylänyliopistonympäristöntutkimuskeskus -melumittaukset -vesientarkkailu -ympäristöpaneeli -työhygieenisetmittaukset• Keski-SuomenLintutieteellinenYhdistysry–lintulaskenta• RambollFinlandOy -suunnittelujarakentamisenvalvonta -jätteenkäsittelyalueenmonitorointi• SarlinOyAb–kaatopaikkakaasupumppaamonhuoltojamittaukset

BIOSUODATINKompostointilaitoksenpoistokaasujenilmanpuhdistusjärjestelmäsisäl-täämm.biosuodattimen.Biosuodattimensuodatusvaikutusperustuumikrobienkykyynkäyttäähajuaaiheuttaviayhdisteitäravintonaan.

ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖAmmattimainenjätteenpoltto,jostasaadaanlämpöä,sähköätaihöyryä.

EROTUSKAIVOLIETEHiekan-jarasvanerotuskaivolietteitäsekäöljynerotuskaivolietteitä.

HAJUHAVAINTOPÄIVÄHajuhavaintopäiväonpäivä,jolloinyksitaiuseampiasukaspaneelinjäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjä ovat kokeneet jätteenkäsittely-keskuksentoiminnastaaiheutuviahajuhaittoja.

HYÖTYJÄTEJätettä,jotavoidaankäyttääjokouusientuotteidenraaka-aineena,energiantuotannossataimateriaalina.

ISO 14001:2004Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Yritys osoittaa ym-päristöjärjestelmänsä standardin mukaiseksi hankkimalla sille var-mennuksenelisertifikaatin.

ISO 9001:2008Kansainvälinenlaadunvarmistusstandardi.

KAATOPAIKKAKAASUKaatopaikkakaasu on orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassatapahtuvan hajoamisen tuloksena syntyvää kaasua, joka sisältääpääasiassametaania(noin45%),hiilidioksidia(noin35%)jatyppeä(noin20%).

KAATOPAIKKAVEDETLoppusijoitusalueellajätteidenläpikulkeutunutvesi.

14. lyhenteet ja käsitteet

LOPPUSIJOITUSJätteensijoittaminenkaatopaikan loppusijoitusalueille.Loppusijoi-tuskoskeejätelajeja,joitaeivoidatällähetkellähyödyntää.PILAANTUNUT MAA-AINESÖljyllätaimuullahaitta-aineellapilaantuneitamaa-aineksia.

PUHDAS MAA-AINES (hoitomaa,rakennemaajaylijäämämaa)Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan kaivutoiminnan yhteydessäsyntynyttämaankamaranainestasekäsiihenrinnastettavaaainesta,jokavoidaanhyödyntääjätteenkäsittelykeskuksenrakenteissa.

SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU (SER)Sähkö-jaelektroniikkaromuaovatkäytöstäpoistetuttelevisiot,radi-ot,radiot,dvd-soittimet,ATK-laitteetjne.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄHallintajärjestelmä,jokasisältääorganisaationrakenteet,suunnitte-lun,vastuut,menettelytavat,prosessitjaresurssityrityksentoimin-nankehittämiseksijatoteuttamiseksi.

TUOTTAJAYHTEISÖTuottaja eli tuotteen valmistaja vastaa käytöstä poistettujen tuot-teidensa (esim. renkaat, paristot, sähkö- ja elektroniikkaromut) ke-räilystä, esikäsittelystä, kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja muunjätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista.Tuottajavoitehdätyönitsetaisiirtäävastuunsatuottajayhteisölle.Tuottajayhteisö on tuottajien muodostama oikeustoimikelpoinenyhteisö.Tuottajavastuunperiaatteenaon,ettätuotteenvalmistajanonvarauduttavahuolehtimaanmyössenjätehuollosta.

VAARALLINEN JÄTE (ONGELMAJÄTE)Jätettä, jokakemiallisentaimuunominaisuutensatakiavoiaiheut-taaerityistävaaraataihaittaaterveydelletaiympäristölle.Vaarallisiajätteitäeisijoitetaloppusijoitusalueelle.

YHDYSKUNTAJÄTEYhdyskuntajäteonyleisnimikeasumisessasyntyvälle jätteellesekä

ominaisuuksiltaanjakoostumukseltaansiihenrinnastettavalleteol-lisuus-,palvelu-taimuussatoiminnassasyntyneellejätteelle.

YMPÄRISTÖINVESTOINTIInvestointi, joka toteutetaan etupäässä ympäristönsuojelullisessatarkoituksessa.YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTAYrityksen toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi ollavuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, esimerkiksi mahdollisethaju- tai meluhaitat ympäristöön. Merkittävä ympäristönäkökohtaonsellainen,jollaontaivoiollamerkittäväympäristövaikutus.

YMPÄRISTÖOHJELMAKuvaus toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä (tehtävät jakeinot), joilla pyritään saavuttamaan ympäristötavoitteet ja -pää-määrät,sekäympäristöpäämäärienja–tavoitteidentoteuttamiselleasetetutmääräajat.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSYrityksentoiminnan,tuotteidentaipalveluidenaiheuttamahyödyl-linentaihaitallinenmuutosympäristössä.

23

Dot

Des

ign

2011

käyntiosoite:Ronsuntaipaleentie204postiosoite:PL22,40101Jyväskylä

puh.(014)4115913fax.(014)4115922

etunimi.sukunimi@mustankorkea.fiwww.mustankorkea.fi

jokainen meistä vaikuttaa ympäristöön – lähellä ja kaukanaMuistathan lajitella jätteesi!

Jätteentuontiohjeita Mustankorkealle

Toimi näin:

1. Ajaensinvaa’alle.

2.Keskusteluyhteysvaaka-asemanhenkilökuntaanavautuu mikrofoninkautta,kunavaatautonikkunan.Jätekuorma punnitaanjatiedottallennetaansähköiseentietokantaan jäteseurantaajalaskutustavarten.Jätekuormatohjataan oikeaanvastaanotto-jakäsittelypaikkaantailajittelupihalle.

3.Seuraaopasteitakuormanoikeallevastaanottopaikalle. Jossinutohjataanlajittelupihalle,lajittelekuormanjätteet ohjeidenmukaanoikeillelavoille.

5.Ajauudelleenvaa’alle.

6.Ajavaaka-asemanluoparkkiinjamaksajätemaksu vastaanottoon.Jätekuormanvoimaksaapankkikortilla taikäteisellä.

Noudatathan jätteenkäsittelykeskuksella nopeusrajoitusta30km/h.

Vaaka-asemallasinuaohjaavatliikennevalot.

Jätteiden tuonti on edullista

Kotitaloudesta maksuttomia jätteitä ovat mm. sähkö- jaelektroniikkaromut, vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) jametallit.Pientämaksuavastaansaattuodapuujätettä,kip-siä.betoniajatiiltä,renkaita,kuivajätettäjarakennusjätteitä.