Dementoituva ikääntynyt

Dementiatila, jossa henkilön useat älylliset

toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään

dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet

Voi taustastaan riippuen olla ohimenevä, etenevä tai jälkitila

OireetMuistihäiriö

◦ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua

Muut oireet◦puheen sisällön köyhtyminen (afasia)◦pukeutuminen ja motoristen

liikesarjojen suorittaminen (apraksia)◦nähdyn merkityksen käsittäminen

(agnosia) on vaikeutunut

Kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja heikentyy

Kyky jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt

Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä

Yleisimmät syyt etenevään tai pysyvään dementiaan

Alzheimerin tauti (osuus keskivaikeista ja vaikeista dementioista on 65–75 %)

Aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia (20–30 %)

Lewyn kappaletauti (5–10 %). Aivovammat Taustalla voi olla myös erilaisia harvinaisia

keskushermoston sairauksia;◦ otsa- ja ohimolohkoon paikallistuva frontotemporaalinen

dementia ◦ Pickin tauti◦ Creutzfeldt–Jakobin tauti ◦ Huntingtonin tauti

Dementia numeroina

Dementian esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Suomessa 6,7 % yli 65-vuotiaista sairastaa

vähintään keskivaikeaa dementiaa. Esiintyvyys dementiatyypeittäin

◦ Alzheimerin taudin esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 3,6 % ◦ vaskulaarisen dementian 2,7 %.

Esiintyvyys ikäluokittain◦ Dementian esiintyvyys on 30–64-vuotiailla 0,26 %, ◦ 65–74-vuotiailla 4,2 %◦ 75–84-vuotiailla 10,7 % ◦ yli 85-vuotiailla 35 %

Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa nykytila ja trendi

kä (v) Esiintyvyys (%)

30–64 0,26

65–74 4,2

75–84 10,7

85– 35,0

Ikä 2000 2005 2010 2015 2020

30–64 6 500 6 500 6 500 6 300 6 100

65–74 18 300 18 700 21 100 27 000 29 800

75–84 27 800 31 500 32 300 33 900 39 500

85– 27 000 28 600 33 700 38 300 40 000

Kaikki 79 600 85 300 93 600 105 500 115 400

DiagnosointiDementiaan viittaavien oireiden

ilmetessä on syytä aina kääntyä lääkärin puoleen oireiden taustan selvittämiseksi

Dementia oireiden taustalla voi olla

hoitamaton keskushermoston sairausaivo-selkäydinnestekierron häiriöt

◦ Parkinsonin tauti◦ Aivokasvaimet◦ Keskushermoston tulehdukset (esimerkiksi borrelioosi,

kuppa) aineenvaihdunnan häiriö (esimerkiksi

kilpirauhasen sairaudet) vitamiinien puutostila (esimerkiksi B12-

vitamiinin puutos)myrkytys liiallinen lääkkeen käyttö

PseudodementiaEtenkin iäkkäillä henkilöillä

vakava depressio voi aiheuttaa dementiaa muistuttavan tilan (pseudodementia), joka usein korjaantuu asianmukaisella masennuslääkityksellä

Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (1)

Sopimaton lääkitys, mm. rauhoittavat lääkkeet

Nautintoaineiden runsas käyttö, erityisesti alkoholi

Hoitamaton infektio Uni-valverytmin häiriöAineenvaihdunnan häiriö Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen häiriöt Munuaisten ja lisämunuaisten häiriöt Maksan ja munuaisten toimintahäiriöt

Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (2)Hypoglykemia ja hyponatremiaHapenpuute, sydänperäiset syyt ja krooniset

keuhkosairaudet Matala verenpaine Ahdistus, depressio, jotkut psyykkiset

sairaudet Yksinäisyys Liialliset tai liian vähäiset virikkeet Ravitsemusongelmat

Tutkimukset

Huolellinen anamneesi, myös omaiselta ◦Toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvyn

heikentymisen sekä käyttäytymismuutosten alku

Neurologinen status Aivojen kuvantamistutkimus

(magneettikuvaus tai tietokonekartoitus)

Dementian vaikeusasteLievä dementia

◦Ei pysty enää monimutkaisiin älyllisiä kykyjä vaativiin tehtäviin

◦Pystyy asumaan kotona◦Tarvitsee säännöllistä päivittäistä

tukea

Keskivaikea dementia◦Useimpien muistamista vaativien

tehtävien suorittaminen ilman apu ei onnistu

◦Pystyy asumaan kotona ainoastaan päivittäisen avun ja valvonnan turvin

Vaikea dementia◦Ei kykene yksinkertaistenkaan

päättelyä tai muistamista vaativien tehtävien suorittamiseen ilman apua

◦On laitoshoidon tarpeessa◦Joudutaan auttamaan jatkuvasti

päivittäistoiminnoissa◦Tarvitsee jatkuvaa valvontaa

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava sairaus

Aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat.

Nämä hermosolut tarvitsevat toiminnassaan asetyylikoliini välittäjäainetta.

Yksi varhaisimpia tautiin liittyviä muutoksia on asetyylikoliinin määrän huomattava väheneminen tärkeissä hermoverkoissa.

Etenee yleensä tasaisesti tiettyjen vaiheiden kautta

Uuden oppiminen vaikeutuu, muistivaikeudet lisääntyvät◦Lähimuisti heikkenee ja erityisesti

tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvien tapahtumien muistamisessa on häiriötä.

Kielelliset vaikeudet◦Sanojen hakeminen, kiertoilmaukset

HahmotusvaikeudetKeskittymiskyvyttömyysAloitteellisuuden puuteMasentuneisuusEpäluuloisuusKäytösoireet

Tyypilliset käytösoireetApatiaDepressioAhdistuneisuusAgitaatiokohtaukset (ahdistuneisuus johon

liittyy voimakas liikkeiden levottomuus )UnihäiriötVaelteluKeräilyEpäasiallinen seksuaalinen käyttäytyminenSuuruusharhat

Vaskulaarinen dementia

Vaskulaarinen dementia (VaD) on yleiskäsite ryhmälle erilaisia dementoivia aivoverenkiertosairauksia, jotka näkyvät aivojen kuvantamistutkimuksissa.

Oirekuvaltaan ja etenemistavaltaan erilainen kuin Alzheimerin tauti.

Muisti toimii paremmin Potilaalla on häiriöitä enemmän

suunnitelmallisuudessa, päätöksenteossa, sekä päättely- ja arvostelukyvyssä.

Sairauden alku on usein helposti määritettävissä ja sairaus etenee usein, mutta ei aina portaittaisesti.

Pahenemisvaiheiden välillä saattaa olla pitkiä ajanjaksoja, jolloin sairaus ei etene.

Potilaan oma sairaudentunto säilyy pitkään.

Lewyn kappale -tautiAlkaa keskimääri 60 -65

vuotiaanaÄlyllisen toiminnan heikentymistä

◦ alkuvaiheessa voi olla lievää◦Oireet tulevat esiin vain väsyneenä◦Oivaltamiskyky ja huumorintaju

säilyvät pitkään

Tyypillisiä oireita:◦ Jäykkyys ja hitaus◦Lepovapina◦Oireiden nopea vaihteleminen◦Näköharhat◦Kaatumiset: heikentynyt kävelykyky ja

tasapaino sekä taudille tyypillinen matala verenpaine

◦Tajuttomuuskohtaukset◦Käytöshäiriöt: aggressiivisuus voi ilmetä

kiroiluna, huutamisena ja lyömisenä

Frontotemporaalinen dementiaAlkamisikä hyvin alhainen - yleensä 45–65

ikävuoden välilläKesto vaihtelee 2- 20 vuoden välillä. Keskimäärin 8

vuotta Iso osa on periytyviäUsein hankalia käyttäytymismuutoksia:

◦ Toiminta pidäkkeetöntä ja estotonta◦ Epäsopivaa käyttäytymistä, maanisuutta, holtittomuutta

esim. raha-asioissa◦ Motivaation puute ja aloitekyvyttömyys◦ Apatia, johon ei kuitenkaan yleensä liity surullisia tai

ahdistavia ajatuksiaAlkuvaiheessa muisti hyvä, mutta sanojen

hakeminen vaikeutuu ja lopulta puheen tuottaminen loppuu

Hoitotyön auttamismenetelmät dementoituneen hoidossaValitaan joustavasti tarpeen

mukaanTuetaan säilyneitä voimavaroja ja

kiinnitetään huomio onnistumisiinTuetaan kuntouttavalla

työotteella nopean laitostumisen ehkäisemiseksi

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

Tarjotaan yksi pieni ruoka-annos kerrallaan, aloitetaan vaikka mielijälkiruoalla.

Tarjoillaan ruokaa ensin jatkuvasti ruokaa kyselevälle. Ruokailujen välillä toistuvaan ruoan kyselyyn tarjotaan mehua, vettä tai pientä välipalaa.

Tarjotaan sosemaista ruokaa nielemisvaikeuksista kärsiville. Muistetaan ruoan miellyttävä ulkonäkö.

Huolehditaan päivittäisestä suun ja hampaiden hygieniasta ja säännöllisistä hammaslääkärillä käynneistä.

Mahdollinen aliravitsemus hoidetaan tarvittaessa esimerkiksi kliinisillä ravintovalmisteilla.

Liikkuminen ja turvallisuus

Huolehditaan liikunnasta aiempien liikuntatottumusten mukaisesti omatoimisuutta tukien.

Huolehditaan päivittäisestä liikkumisesta, voimistelusta, tasapainoharjoittelusta ja kävelykoulusta.

Tehdään nivelten liikeharjoituksia. Huolehditaan, ettei lähdetä väsyneenä

liikkumaan. Yksiväriset lattiat, ei mielellään mattoja, hyvä

valaistus, yövalot, tarvittaessa lukittavat ovet ja turvaportit hahmotushäiriöiden ja heikentyneen tasapainon vuoksi.

Tarkastetaan lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset liikuntakykyyn.

Hankitaan mahdolliset apuvälineet.

Kaiteet ja tuet helpottavat istahtamista, nousemista ja laskeutumista. Huomioidaan liikerajoitukset ja virheasennot.

Asianmukaiset silmälasit ja kuulolaitteet heikentyneen kuulo- ja näköaistin vuoksi.

Erittäminen Tuetaan omatoimisuuteen ja käyttämään jäljellä

olevia voimavaroja. Hienotunteinen auttaminen tukee aikuista

identiteettiä. Tarvittaessa ohjataan säännöllisesti WC:hen

sairaudesta johtuvan virtsankarkailun vuoksi. Rauhattomuus voi olla merkki inkontinenssista. ◦ Värikäs WC-ovi ja -istuin auttavat löytämään WC:hen ja

hahmottamaan istuimen. ◦ Selvitetään inkontinenssin mahdolliset muut syyt,

esimerkiksi virtsatieinfektio, diureettien käyttö ja annosteluajankohta.

Ulosteenpidätyskyvyttömyys lisääntyy myös yleensä taudin keskivaikeassa vaiheessa. ◦ Pidätyskyvyttömyydestä ei pidä torua, sillä se lisää

ahdistusta ja masennusta.

Viestiminen ja orientaatio Tuetaan sosiaalisten kontaktien

säilyttämisessä. Ryhmässä keskustelun vaikeutuessa pyritään

järjestämään häiriöttömiä kahdenkeskisiä keskustelumahdollisuuksia.

Orientaatiota tuetaan kalenterin ja selkeän päivärytmin avulla. Muistin tukena käytetään muistilappuja.

Ympäristö pidetään mahdollisimman tuttuna ja muuttumattomana. Tavarat pidetään samoilla paikoilla.

Mielipidettä kysyttäessä tarjotaan selkeät vaihtoehdot, esimerkiksi "tummaa vai vaaleaa leipää?".

Käytetään tuttuja sanoja ja ilmaisuja (etunimi) sekä puhutaan selkeästi, lyhyesti ja aina yksi asia kerrallaan. Puhutaan normaalilla äänellä ja kuin aikuiselle.

Käytetään kuvia ja näytetään konkreettisia esineitä viestimisen tueksi.

Käytetään paljon sanatonta viestintää ja kehon kieltä. Sanallisen ja sanattoman viestinnän tulee olla yhdenmukaista.

Lapsena puhuttu äidinkieli pysyy pisimpään muistissa ja rauhoittaa.

Vuorovaikutus ja kohtaaminenhttps://

wiki.metropolia.fi/download/attachments/44961136/Koulutusmateriaali.pdf?version=1&modificationDate=1333009484000 Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen

http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/44556/rasanen_riitta_vehniainen_katja.pdf?sequence=1

https://www.youtube.com/watch?v=CrZXz10FcVM Gladys Wilson and Naomi Feil

Peseytyminen ja pukeutuminen

Tuetaan omia voimavaroja selkeällä ohjauksella. Avustavan henkilön myönteinen asenne ja rauhallisuus

sekä tutut toimintatavat auttavat pesu- ja pukeutumistilanteissa.

Hahmottamishäiriöt ja pelokkuus aiheuttavat passiivisuutta ja kieltäytymistä hoitotilanteista.

Kannustus ja kiittäminen parantavat yhteistyöhalukkuutta. Tottumusten mukaiset peseytymisolosuhteet ja vaatetus

lisäävät turvallisuuden tunnetta. Annetaan mahdollisuus valita pesu- ja

pukeutumistilanteessa selkeistä vaihtoehdoista. Asetetaan vaatteet puettavassa järjestyksessä valmiiksi

esimerkiksi sängyn päälle. Annetaan hienotunteista konkreettista apua tarvittaessa.

Lepo

Unen tarve on yksilöllinen. Uni- ja valverytmin häiriöt kuuluvat taudinkuvaan.

Kiireettömyys, viesti välittämisestä ja kädestä pitäminen voivat korvata unilääkkeen. ◦ Unilääkkeiden käyttöä pitää harkita tarkkaan.

Tutut ja rauhoittavat rituaalit, kuten rauhallinen musiikki, iltarukous, lukeminen tai lasi lämmintä maitoa ja voileipä saattavat auttaa unettomuuteen.

Selvä ero päivän ja yön valaistuksessa tukee vuorokausirytmin säilyttämistä.

Ohjaus Ohjaus kohdennetaan sairauden

alkuvaiheessa ensisijaisesti sairastuneelle. Annetaan tietoa ja tukea myös

omaishoitajalle sairaudesta, mahdollisista käytösoireista ja lääkityksestä.

Tuetaan muistia ylläpitävää toimintaa, monipuolista aivojen käyttöä ja terveellisiä elämäntapoja.

Kiinnitetään huomiota riskitekijöiden hallintaan.

Etsitään yksilölliset selviytymismallit päivittäisissä toiminnoissa.

Turvataan kotihoidon jatkuvuus, sairastuneen ja omaisen jaksaminen.

Kotipalvelu, kotisairaanhoito, yöpartiokäynnit tarvittaessa, fysikaalinen kuntoutus, sosiaalipalvelut (ateriapalvelu)

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ja ystäväpalvelu

Päivätoiminta Järjestetään päiväsairaala- tai yöhoito sekä

kuntouttavia lyhytaikaishoitoja dementiayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Omaiselle taataan huoleton loma-aika.

Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona -opas kotona hoitamiseen http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet, turvajärjestelmät (esimerkiksi kulunvalvonta, turvaliesi, muistiturvatarra).

Sosiaalinen tuki ◦ Hoitotuet, omaishoidon tuki ◦ Korvattavat lääkkeet ◦ Kuljetustuki.

Asuntojen varustamis-, korjaus- ja muutostyöt. Yhteystiedot, mihin ottaa yhteys ongelmatilanteissa. Tuetaan omaista myös sairastuneen siirtyessä

pysyvään laitoshoitoon, kun kotihoito ei enää onnistu.

Tiedotetaan paikallisen Alzheimer- tai dementiayhdistyksen toiminnasta, esimerkiksi omaisryhmistä. Alzheimer-keskusliitto on dementiapotilaiden ja omaisten etujärjestö, jolla on paikallisyhdistyksiä ja dementianeuvojia.

Tiedotusmateriaali Sopeutumisvalmennuskurssit, omaisten

ensitietokurssit, virkistysleirit ym. http://

www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201404090101742_v0.shtml

LääkehoitoLääkitystä käytetään yleensä

sairauden kaikissa vaiheissa. Varhain aloitettu lääkitys voi

vähentää oireita yli vuoden ajaksi.

Lievittää käytösoireita ja siirtää niiden ilmaantumista.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=amh

Dementia vai depressio

Joskus on vaikea erottaa toisistaan dementia ja depressio; tässä on esitetty joitakin asioita, joihin suhtautuminen on erilaista.

Asia Dementia Depressio (masennus)

oireiden esille tuominen yrittää peitellä korostaa oireita

oireiden kesto vuosia kuukausia

vanhat asiat mielessä unohtuvat nekin

vastaukset kysymyksiin usein vääriä usein "en tiedä"

aiemmat psyykkiset häiriöt ei ole usein

tarkkaavuus yleensä säilynyt heikentynyt

selviytyminen kotona sopusoinnussa oireiden kanssa oireisiin nähden hyvä

tutkimus- ja testitilanne yrittää tosissaan luovuttaa helposti

Videoita

http://vetamix.net/node/6821

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pitkat_jaahyvaiset_45188.html#media=45193