1

Elintarvikevalvonta Suomessa

Elintarviketurvallisuusorganisaatio

2

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

• Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua. Perustana on tutkimuksen ja riskiarvioinnin tuottama tieteellinen tieto.

• Laboratoriotoiminta tukee elintarvikeketjua riskien tunnistamisessa ja terveysvaarojen ehkäisyssä.

• Nettomääräraha on noin 40 milj. €, jonka lisäksi kerätään 14 milj. € asiakasmaksuina.

3

Paikallinen valvonta

• - n. 450 kuntaa• - n. 200 valvontayksikköä

– tavoite: 50 - 80• - valvontaviranomainen: kunnanhallitus tai muu monijäseninen lautakunta

– terveys-, ympäristö-, rakennuslautakunta• - virkamiehet

– eläinlääkäri, terveystarkastaja, ym• - virallinen laboratorio

– Kunnallinen tai yksityinen, Evira hyväksyy– Tällä hetkellä n.40

Tietoa määräystenvastaisista elintarvikkeista

4

Kuntien tutkituttamat näytteet vuonna 2005

Yhteensä 32 854• Määräysten vastaisia 3532 (11 %)

• Eniten määräysten vastaisia oli– Mehut, juomat, pakattu vesi 35 %– Ravintorasvat 19 %– Vilja- ja leipomovalmisteet 14 %– Liha ja lihavalmisteet 13 %– Kala ja kalavalmisteet 13 %

• Kunnat tutkivat pääasiassa elintarvikkeiden mikrobiologista ja aistinvaraista laatua

Tullin tilastot; hylkäyssyitä 2006• Elintarvike-eriä tutkittiin Tullin omassa valvonnassa vuonna 2006

yhteensä 3857 erää. Näistä 499 osoittautui tavalla tai toisella määräystenvastaisiksi. Luvut sisältävät sekä tullatun tuonnin EU:n ulkopuolelta, että muista EU-maista tapahtuneen tuonnin valvonnan.

• Elintarvikkeiden osalta tärkeimmät hylkäykseen johtaneet syyt tuonnissa kolmansista maista (% -osuus syistä) olivat mikrobiologinen laatu (24 %), torjunta-aineet (17 %), virheelliset pakkausmerkinnät (16 %) ja lisäaineet (15 %). Sisämarkkinatuonnissa vastaavasti tärkeimmät hylkäyssyyt olivat virheelliset pakkausmerkinnät (17 %), torjunta-aineet (15 %), suolapitoisuus (15 %) ja lisäaineet (14 %).

• Kulutustavaroiden osalta merkittävimmät hylkäys-syyt (% -osuus syistä) olivat elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tulevista tarvikkeista liukenevat raskasmetallit 30 %, mekaaniset virheet leluissa 16 % ja puutteelliset varoitusmerkinnät n.14 %.

5

Tullin tilastot 2006

Elintarvikkeet 3. maa, määräystenvastaisuuden syyt

23,5 %

15,4 %

2,7 %17,3 %

9,2 %

9,2 %

1,2 %

0,4 %

15,8 %

1,4 %

3,9 %Mikrbiologinen laatuLisäaineetHometoksiinitTorjunta-aineetSäteilytysSuolapitoisuusRavintoaineetRaskasmetallitPakkausmerkinnätMuut vieraat aineetMuut syyt

Tullin tilastot 2006

Elintarvikkeet sisämarkkinat, määräystenvastaisuuden syyt

7,1 %

14,1 %

4,6 %

15,4 %

1,7 %14,5 %

5,4 %

1,2 %

17,0 %

5,0 %

0,8 %

13,2 %Mikrbiologinen laatuLisäaineetHometoksiinitTorjunta-aineetSäteilytysSuolapitoisuusRavintoaineetRaskasmetallitPakkausmerkinnätMuut vieraat aineetGMOMuut syyt

6

Määräysten vastaiset elintarvike-erättuoteryhmittäin, % tutkituista

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

Vihannekset ja sienetVihannesvalmisteet

Hdelmät ja marjatHedelmävalmisteet

Pähkinät , mantelit ja valmisteetMehut ja JuomatKalastustuotteet

Viljat ja leipomatuotteetMakeiset , sokeri ja hunaja

Mausteet jaKaakaovalmisteet kahvi ja tee

Kastikkeet, keitot ja liemetMaito ja meijerituotteet

Muut elintarvikkeet

RASFF-järjestelmän ilmoitukset

• EU:n RASFF-hälytysjärjestelmään tehtiin vuonna 2006 yhteensä 2874 uutta ilmoitusta elintarvikkeista ja rehuista. Niistä 72 % oli kolmasmaatuotteita.

• Suomi on tehnyt vuonna 2007 tähän mennessä 47 RASFF-ilmoitusta (79 koko vuonna 2006).

– 47 ilmoituksesta 42 koski elintarvikkeita ja viisi rehuja.– 42 elintarvikeilmoituksesta 27 (64 %) oli

kolmasmaatuotteita ja 15 (36 %) EU-maiden tuotteita.– thaimaalaisista tuotteista on tehty kahdeksan,

espanjalaisista seitsemän ja kiinalaisista kuusi ilmoitusta.

– 42 elintarvikeilmoituksesta seitsemän oli mikrobiologista, muut kemiallisia.

7

RASFF-järjestelmän ilmoitukset

• Suomalaisista tuotteista on koko RASFF-aikana vuodesta 1994 tehty vain muutama ilmoitus ja silloinkin syy on yleensä ollut raaka-aineessa, joka on ollut tuontitavaraa.

• Suomalaisesta kermasta tehtiin juuri lisäilmoitus. Syy oli intialaista alkuperää olevassa sakeuttamisaineessa guarkumissa, jossa oli dioksiineja. Guarkumista on tehty EU:n alueella jo lähemmäs sata lisäilmoitusta.

Takaisinvedot

• Toimijoiden valvontaviranomaisille ja kuluttajille ilmoittamien tuotevirheiden ja takaisinvetojen määrä on 30 – 50 luokkaa vuosittain.

• Suurimmat syyt ovat allergiaa aiheuttavien ainesosien merkitsemättömyys ja mikrobiologinen kontaminaatio. Myös vieraat aineet aiheuttavat takaisinvetoja.

• Takaisinvetoja ovat tehneet sekä kotimaiset valmistaja että maahantuojat

8

Tuontielintarvikkeiden riskejä

• Eksoottiset riskit histamiinit tonnikalassa, anasakis loinen eräissä kaloissa, simpukkamyrkyt, vibriot ja virukset simpukoissa ja ostereissa, uuselintarvikkeet

• Ennalta arvaamattomat riskit kuten dioksiini lisäaineessa tai rehuissa, rehujen epäsopivat raaka-aineet (autonrenkaat, teollisuusöljy)

• Eläintaudit

Miten maatalous/tuotannossa varmistetaan tuotteiden määräystenmukaisuus

9

Eläinten hyvinvoinnista välitetään

• Kuluttajan on mahdollista tuntea tuottajat ja nähdä miten he pitävät eläimiään

• Lyhyt kuljetusmatka teurastamoon on eläimen edun mukaista

• Valvontaviranomaiset ovat lähellä kuluttajaa ja valvonnan tulokset ovat avoimesti nähtävissä

• Suomen hyvä eläintautitilanne ja kattava eläinlääkäriverkosto terveydenhuoltojärjestelmineen tarjoavat perustan turvalliselle kotimaiselle lähiruoan tuotannolle

• Kattavat eläintautivalvontaohjelmat ( mm. Salmonellavalvontaohjelma)takaavat osaltaan lähiruoan turvallisuuden

• Eläinten merkintä – ja rekisteröinti ja niiden valvonta takaavat tuotteiden jäljitettävyyden

Eläinten terveydestä huolehditaan

10

Lääkkeiden käyttö eläimille on hallinnassa• Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden käyttö on

Suomessa vähentynyt vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen kulutus on pysynyt vakaana.

• Mikrobilääkkeiden erittäin hallittuun käyttöön Suomessa ovat vaikuttaneet tarttuvien tautien saneeraus ja mikrobilääkkeiden suunnattu käyttö resistenssiriskit huomioiden.

• Mikrobilääkkeiden hallitun käytön ansiosta resistenssitilanne Suomessa on erittäin hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan.

• Suomen rehuteollisuus luopui vapaaehtoisesti antimikrobisten kasvunedistäjien käytöstä 1990-luvulla, joka entisestään vahvisti suomalaisten elintarvikkeiden turvallisuutta.

Lääkkeiden käyttö eläimille on hallinnassa

• Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo sekä tilojen lääkkeiden käyttöä ja lääkekirjanpitoja että eläinlääkärinammatin harjoittajien lääkkeiden käyttöä, hankkimista, luovutusta ja eläinlääkärin lääkekirjanpitoja.

• Tuotantoeläinten merkitseminen Suomessa on mahdollistanut eläinten tunnistettavuuden esim. lääkehoidon ja sille annetun lääkkeen varoajan aikana. Tällöin tuotantotila, mistä eläimet ovat lähtöisin, voidaan myös jäljittää. Eläinten jäljitettävyys tuo lääkkeiden käytön valvontaan tehokkuutta ja takaa näin suomalaisen elintarvikkeen erinomaisen laadun.

11

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasaineita tutkitaan

Näytteet otetaan

• Elävistä eläimistä tuotantotiloilla

• Elintarvikkeista - lihasta, maidosta, kalasta, kanamunista ja hunajasta.

• Vuosittain tehdään noin 5500 kemiallista analyysiä ja 600 mikrobiologista antibioottijäämätestausta

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma 2.

Ohjelmassa valvotaan, että

• Tuotannossa ei käytetä kiellettyjä aineita (esim. hormonit) – ei ole koskaan todettu Suomessa

• Elintarvikkeet eivät sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli raja-arvojen (esim. antibiootit)

– osoitettu ainoastaan yksittäisissä tapauksissa pieninä pitoisuuksina

• Seurataan myös ympäristöstä peräisin olevien aineiden esiintymistä elintarvikkeissa.

– muutamissa näytteissä on todettu homemyrkkyjä homehtuneen rehun käytön seurauksena

– hirvien ja porojen maksa- ja munuaisnäytteistä on osoitettu kohonneita kadmiumpitoisuuksia.

12

Salmonellan esiintymistä valvotaan

• Salmonellavalvonta Suomessa –> salmonella ei ongelma kotimaisissa tuotantoeläimissä, lihassa tai kananmunissa

• Vuosittain raportoiduista ihmisten salmonellatapauksista 90 % (n. 2000 sairastunutta) on ulkomaista alkuperää

• Salmonellavalvontaohjelma: munivista kanoista otetaan salmonellanäyte kolme kertaa vuodessa

• V. 2006 tutkittu 2040 kanalasta otettua näytettä, kaikki negatiivisia

Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys varmistettu

• Kotimaiset lajikkeet turvaavat siemenhuollon– Suomen olosuhteisiin soveltuvat lajikkeet vaativat

vähemmän ravinteita ja kasvinsuojeluaineita hyvän sadon tuottamiseksi

– toimiva siemenhuolto ja siementavaran korkea laatu varmistavat laadukkaan raaka-aineen saannin kasviperäisten elintarvikkeiden ja kotieläinten rehujen tuotannolle

• Kotimaisen viljan laatuseurannalla saadaan tietoa eri käyttötarkoituksiin (mm. elintarvike, mallas, rehu) soveltuvan viljan saatavuudesta sekä viljalajikkeiden laatueroista.

13

Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys varmistettu

• Kasvinterveystilanne on hyvä: – luonnonolosuhteet eivät suosi tuhoojia – vaaralliset kasvitaudit ja –tuholaiset

havaitaan ja torjutaan ennen kuin ne pääsevät leviämään tuotantoon

• Kasvinsuojeluaineiden käyttötarve on vähäinen, myös maaperä on niistä puhdas

• Käytettävät kasvinsuojeluaineet ovat tutkitusti turvallisia niin ihmisille kuin ympäristöllekin

Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys varmistettu

• Lannoitevalmisteet, joissa ei ole haitallisia eliöitä tai aineita, kuten raskasmetalleja, säilyttävät maaperän ja pohjavedet puhtaina ja edistävät turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa.

• Tarkoituksenmukaiset rehuvalmisteet, joissa ei ole haitallisia aineita tai esim. salmonellaa, ovat perusedellytys turvallisten eläinperäisten elintarvikkeiden tuotannolle.

• Haitallisten aineiden määrää pyritään vähentämään ehkäisemällä jo niiden muodostumista (mm. viljan hometoksiinien osalta vaikuttamalla viljelytoimenpiteisiin)

-> puhdas ympäristö, laadukkaat tuotteet ja turvalliset elintarvikkeiden raaka-aineet ovat Suomen kilpailuetu

14

Norovirus kasviksissa

• Ulkomaiset pakastevadelmat ja vihannekset

• Saastunut kasteluvesi tai käsittelyhygienia ongelma

• Virus säilyy kylmäketjussa

• Ulkomaiset pakastevadelmat aiheuttaneet 22 % norovirusepidemioista Suomessa

• Ulkomaisille pakastevadelmille kuumennussuositus

• Kotimaisissa marjoissa ei ole todettu vastaavaa ongelmaa

• Kasteluveden laatua valvotaan säännöllisesti

• Sellaisenaan syötävien kasvinosia saa kastella vain puhtaalla vedellä

Torjunta-ainejäämät kotimaisissa kasviksissa – tuloksia vuosilta 2002-2005

• Vihannekset– Jäämiä harvoin: tutkituista näytteistä (597 kpl) 8 %

sisälsi jäämiä– Sallittujen enimmäismäärien ylityksiä ei todettu

• Omenat ja marjat– Jäämiä yleisesti: tutkituista näytteistä (212 kpl) 62 %

sisälsi jäämiä (mansikka – homeentorjunta-aineet)– Sallittujen enimmäismäärien ylityksiä 1 kpl

Jäämätilanne hyvä

- Suurin ongelma: torjunta-ainerekisteristä poistettujen aineiden käyttö tai rekisteröintiehtojen vastainen torjunta-aineiden käyttö (aineiden jäämiä todettiin 9 näytteestä)

15

Ympäristö ja elintarvikkeet

Kontaminantit• Suomi on harvaanasuttu isokokoinen maa• Maaperän, vesien ja ilman tilaa on tutkittu• Ympäristön suojelun toimenpiteitä on tehty• Kuntia suositellaan ottamaan selvää oman alueensa

saastumisesta ja kertomaan siitä kuntalaisille• Ympäristökontaminanttien siirtymistä elintarvikkeisiin

valvotaan:– kalojen elohopeaa ja dioksiinipitoisuuksia– radioaktiivista laskeumaa – myös muita kontaminantteja, kuten raskasmetalleja ja

orgaanisia tinayhdisteitä sekä elintarvikeprosesseissa syntyviä vierasaineita ja viljan hometoksiineja

• Kuluttajalle on annettu kalan syöntisuosituksia ja sienten keruu- ja käsittelyohjeita

16

Kuljetus

Pitkien kuljetuksien riskit

• Kuljetusten onnistumiseen vaikuttavat etäisyydenlisäksi monet tekijät, kuten esimerkiksi käytettävätkuljetusvälineet (laatutaso), tekniset laitteet, toimijoidenammattitaito ja ennalta arvaamattomat tilanteet.

• Tyypillisin riski kv. kuljetuksissa on joko tuotteidenväärä käsittely esim. lastaus haju tai makuvirheet tailämpö-/kylmävauriot tai hallintalaitteiden väärä käyttö

• Pitkissä kuljetuksissa laitteiden rikkoontumisriski,käsittelyvirheet ja laatutappiot ovat lähikuljetuksiaselvästi suuremmat

17

Elintarvikkeiden valmistus, tarjoilu ja kauppa

Lisäaineiden määrä lisääntyy pitkälle prosessoiduissa elintarvikkeissa

Lisäaineiden avulla pyritään esimerkiksi

• lisäämään elintarvikkeen turvallisuutta estämällä mikrobien kasvua• parantamaan elintarvikkeen rakennetta, esim. sakeuttamalla• tekemään elintarvike ulkonäöltään houkuttelevammaksi tai• palauttamaan elintarvikkeelle sille ominainen väri elintarvikeväreillä• parantamaan makua makeutusaineilla• varmistamaan elintarvikkeen maun, rakenteen ja ravitsemuksellisen

laadun säilyminen koko myyntiajan.

Lisäaineiden tarve kasvaa kun kuljetusaika ja myyntiaika pitenevätKotimaiset valmistajat pitäytyvät suomalaisessa tarpeessa ja maussa

(esim. aromit, värit- atsovärejä vältetään)Lähiruoassa lisäaineiden tarve on pieni

18

Suomessa elintarvikealan toimijoilta vaaditaan toimivaa

omavalvontasuunnitelmaa

• Toiminnan kriittisten pisteiden tunnistamista ja niiden valvontaa

• Omavalvontasuunnitelman hyväksyttämistä valvojalla tai ilmoittamista valvojalle

• Omavalvonnan jatkuvaa ylläpitämistä ja kirjauksia

Hygieniaosaaminen• Jokaisella hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa pakkaamattomia,

helposti pilaantuvia elintarvikkeita työkseen käsittelevällä henkilöllä on elintarvikehygieenistä osaamista osoittava hygieniaosaamistodistus eli nk. ”hygieniapassi”.

• Hygieniaosaamistodistuksen saa suorittamalla hygieniaosaamistestin tai esittämällä tutkintotodistuksen muusta koulutuksesta.

• Hygieniaosaamistodistuksia myöntävät Eviran hyväksymät hygieniaosaamistestaajat (n. 1600 henkilöä)

• Vuoden 2002 alusta, on hygieniaosaamistodistuksia myönnetty kaikkiaan 458.554 kpl.

• Evira ylläpitää hygieniaosaamisen testijärjestelmää ja valvoo hygieniaosaamistestaajien toimintaa.

19

Kotimaiset luomutuotteet ovat usein lähiruokaa

Mikrobiologinen turvallisuus– Ei tarvetta pitkiin säilyvyysaikoihin– Luomussa usein alhainen jalostusaste, joka

vähentää säilöntäaineiden käytön tarvetta

Kemiallinen turvallisuus– Lisäaineita rajoitetusti – ei yliherkkyyttä

aiheuttavia väri- eikä makeutusaineita– Ei torjunta-aineita - ei torjunta-ainejäämiä

Ravitsemuksellinen turvallisuus– Luomutuotteissa luontainen ravintoainesisältö

vähintään tavanomaisesti tuotetun tuotteen tasolla