Ilmastotoiminta

Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto 26.-27.4.2008

Ilmastovastaava Leo Stranius

Esityksen sisältö

• Kansainvälinen tilanne– Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC– Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan– EU:n ilmasto- ja energiapaketti

• Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka– Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia– Tulevaisuusselonteko– Liikennepoliittinen selonteko– Ydinvoima, Vuotos, turve..

• Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2008 painopistealueet energia- ja ilmastotoiminnassa

Kansainvälinen tilanne

• Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC

• Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan

• EU:n ilmasto- ja energiapaketti

IPCC:n neljäs arviontiraportti

Ilmastoherkkyyttä kuvaava taulukko (TS.5) osoittaa, että lämpötilan rajoittaminen alle kahden asteen edellyttää ilmakehän kasvihuonekaasu-pitoisuuden pitämistä alle 450 ppm (parts per million).

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.

• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Balin ilmastokokous

• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat

• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020

• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto

Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008

• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):

– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta

• Suomen osuus: -16%

• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä

• Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä

• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

Eurooppa-neuvosto 14.3.2008

• Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen.

• Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa.

• Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.

• Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

LisätietojaIPCC:

http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute)

http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.intSuomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä

tietopankki:www.ilmasto.org

Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus

vuonna 2020, %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

lisäys %

osuus 2005 %

38 %

Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

9,5 %

Vuoden 2020 khk-tavoitteet verrattuna BKT/capitaan

BKT/capita 2005 (1000 eur)

Vähennys verrattuna v. 2005 (%)

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka

• Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia

• Tulevaisuusselonteko

• Liikennepoliittinen selonteko

• Ydinvoima, Vuotos, turve...

Strategia ja tulevaisuusselonteko

ilmasto- ja energiastrategia

tulevaisuusselonteko

vastuutaho TEM VNK

aikataulu Syksy 2008 kevät 2009

aikajänne –2020(–2050) (2020)–2050(–2100)

alue Suomi + maailma

sisältö torjunta + sopeutuminen

sektorit energia ja muut päästölähteet

ilmastoon vaikuttavat tekijät

Liikennepoliittinen selonteko

• Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

• Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen

• Auto- ja ajoneuvoverouudistus

• Vähän liikennöityjen junanratojen henkilöliikenteen kannattavuuden parantaminen

• Liikennebiokaasun jakeluverkoston edistäminen

• Meluntorjuntaan kiinnitettävä huomiota ennen uusien väylien rakentamista

• Kevyen liikenteen strategia kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi

• Lentoliikennettä ei tule tukea

• Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä

Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (1/2)

Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto Mt

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminenVuosittain noin 0,2 miljoonaa tonnia

0,2Tiukempia kaavamääräyksiä (0,5 miljoonaa tonnia)

0,5

Joukkoliikenteen edistäminen

Vuosittain noin 0,2 miljoonaa tonnia (raideliikenteen investointeja suosimalla)

0,2

- Raideliikenteen investoinnit (0,2 Mt) - Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korotus (0,1 Mt) - Joukkoliikenteen arvonlisäveron alennus (0,1 Mt) - Ilmainen joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla (0,2Mt)

0,6

Biopolttoaineet

Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5 - 1,5 Mt vuodessa)

1,0

Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5 - 1,5 Mt vuodessa)

1,0

Ajoneuvoteknologian hyödyntäminenNoin 2 Mt vähenemä 2050 mennessä

0,7Noin 0,7 Mt vuoteen 2020 mennessä

0,7

Liikenteen hinnoittelu 0-1,4 Mt vuodessa 0,70,7 Mt vuodessa vuoteen 2020 mennessä

0,7

Vaikuttaminen asenteisiinNoin 2 Mt vähenemä 2050 mennessä

0,7Noin 0,7 Mt vuoteen 2020 mennessä

0,7

Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (2/2)

Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto MtPolttoaineveron korotus ??? 0,0 0,1

Kattonopeuksien asettaminen ??? 0,05 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä

0,7

Autoveron neutraalitaso 130g/km ??? 0,0 0,1

Työsuhdeautoilu ??? 0,0

- Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten tason lasku - Vapaan autoedun poistaminen - Ilmaisten autopaikkojen verotus

0,1

Kevyen liikenteen edistäminen ??? 0,0

- Kevyen liikenteen väylät - Kaupunkipyörät - Turvallisuus - Pysäköinti, kuljettaminen julkisissa kulkuneuvoissa

0,1

Yhteensä (Mt) vuonna 2020 3,5 5,3

• Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, lipputuki ja joukkoliikenteen arvonlisävero

• Kokeiluja muuttaa julkinen liikenne maksuttomaksi.• Joukkoliikenteen maksuttomuus Helsingissä lisäisi julkisilla

liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia (konsulttiyritys Strafica).

• Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut käyttöön keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä

• Kattonopeuksien asettamiskokeilut• Autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan.• Junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan

korotus.

– Minkään Eurooppalaisen metropolin menestys ei perustu siihen, että siellä voi liikkua helposti henkilöautolla.

Joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen

Auto- ja ajoneuvoverouudistus• Ajoneuvo- ja autoverouudistus on syytä uudistaa osana käsillä olevaa

ilmasto- ja energiastrategiaa.

• Sinänsä myönteinen tavoite ympäristöohjaavuudesta on vesitetty tavalla, joka johtaa autokannan ja CO2-päästöjen lisääntymiseen.

• Luonnonsuojeluliiton ehdotukset ympäristöperusteiseksi autoveroksi:

– Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero. Polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra.

– Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km.

– Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi.

– Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus.

Teesit ydinvoimakeskusteluun

• TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos• TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat• TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat• TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen• TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta• TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3

TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos

• Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana.

– Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat

• Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen– Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan

tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön.

• EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.

TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat

• Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta.

• Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle.

• Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia.

• Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.

• OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella

TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen

• Ydinvoima levittää ydinaseita

• On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen.

• Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.

TEESI 5:Ydinjätekysymys ratkaisematta• Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään

kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta.– Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.– Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta.– Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä.

• Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2)

• Kustannukset karanneet käsistä – 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa

• Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta– Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7

vuotta.

• Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen– Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa

itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2)

• Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa– Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001)

päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa.

– Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.

• Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty.– Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten

houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

Vesivoima• EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa

vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä.

• Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta.

– Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. Altaita vastaava määrä säätövoimaa voidaan saada biokaasulla.

– Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa.

• Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin.

• Allasvesivoima ei ole koskaan puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

Turpeen energiankäyttö on lopetettava vuoteen 2020 mennessä

• Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

• SLL esittää turpeelle syöttötariffijärjestelmän ja varastointituen purkua sekä valmisteveron palautusta mahdollisimman pikaisesti.

• Turpeen käytöstä luopuminen– Lauhdesähkö (7 TWh) korvataan korvataan tuulivoimalla, ehkä osin maakaasulla.– Muu käyttö (18 TWh) (esim. kaukolämmön ja teollisuuden vastapaine) korvataan metsätähteillä ja osin

ruokohelvellä.– Avatut turvekentät käytetään loppuun - turvetta voidaan jättää näin noin 5 TWh (vastaa Ruotsin tasoa)

• Turpeen ja hiilen käytölle ei tule myöntää enää rakennuslupia.

• Perustelut:– Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja.– Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. – Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan

uusiutuvilla energiamuodoilla.– Jos turpeen käyttöä jatketaan, muilla sektoreilla (liikenne, teollisuus..), tulee tehdä voimakkaampia toimia.

Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 2008 painopistealueet energia- ja ilmastotoiminnassa

Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (1/2)

• Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyöhön osallistuminen sekä tulevaisuuspoliittiseen selontekoon vaikuttaminen

• Energiasäästön ja energiatehokkuuden parantaminen

• Vaikuttaminen Suomen tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä

• Energiaverotukseen vaikuttaminen

• Syöttötariffien (takuuhintajärjestelmä) voimaansaattaminen

Ilmastotoiminnan ja kampanjan tavoitteita vuonna 2008 (2/2)

• Liikenteen päästöjen vähentäminen

• Raide- ja muun joukkoliikenteen ja biopolttoaineiden käytön edistäminen sekä uusien näkökulmien esiintuonti

• Turpeen energiakäytöstä luopuminen

• Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla

• Ydinvoiman ongelmista ja paremmista vaihtoehdoista tiedottaminen

Hanke: Ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue

• Ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue kolmessa yliopistossa (Tampere, Helsinki, Jyväskylä)

– Tarkoituksena järjestää yhden-kahden päivän pituisen intensiiviseminaarikurssin ilmastopolitiikasta.

Hanke: EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan

kipupisteitä - maatalous, ruoka ja turve • Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kehittää uusia ideoita

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä tiedottaa aiheesta niin laajalle yleisölle kuin alan asiantuntijoillekin.

• Ruokakeskustelua käydään yleisöseminaarin, laajalevikkisen lehden sekä verkkosivujen avulla.

– Seminaaria varten tehdään aihetta käsittelevä juliste. – Voima-lehden välissä julkaistaan noin 16-sivuinen tabloid-lehti, joka

esittelee napakasti ja raikkaasti EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita maatalouden ja ruuan näkökulmasta.

– Verkkosivuille kootaan seminaari- ja tiedotusmateriaali, tiedotuslehti sekä muutoksen askeleet ja teesit visuaalisessa muodossa.

– Teesit voidaan myös videokuvata henkilöiden kautta ja julkaista YouTube -palvelussa.

– Teemasta tiedotetaan laajasti koko projektin ajan tiedotusvälineiden kautta.

Veteraanien ilmastohaastekampanja (1/4)

• Vuoden 2008 ilmasto-ohjelmaan kuuluvana osana SLL toteuttaa tänä vuonna kampanjan, jonka teemana on:

• Pelasta ilmasto – pelastat luonnon:– LUOVU TURHASTA KULUTUKSESTA!

Haastekampanja (2/4)

• Kampanjan haastajina ovat neljä emeritusprofessoria: Anto Leikola, Jaakko Paasivirta, Mirja Salkinoja-Salonen ja Veikko Huhta.

• Lähtölaukaus 25.6. Evolla – Luonto-Liiton vuonna 1958 järjestämän nuorison kansainvälisen

luonnonsuojelujärjestön (IYF) kansainvälisen pääleirin 50-vuotis-muistelutilaisuus

• Haastajat yhdessä muiden leiriläisten kanssa haastavat kaikki oman aikansa luontoliittolaiset, joista nyt oletettavasti useimmat ovat SLL:n jäseniä, luopumaan yhdestä etelänmatkasta, ja antamaan näin säästämänsä summan, 500-1000€, liiton hyväksymään avustuskohteeseen.

• Kysymyksessä on kiertävä haaste; haasteeseen vastannut voi haastaa edelleen haluamansa henkilöt.

Haastekampanjan lahjoituskohteet (3/4)

• Ikimetsän ystävät ry• Saimaannorppa• Soiden ennallistus• Kansainvälinen kohde (ehdotukset):

– Mali. Puuta säästäviä liesiä Sikasson lääniin. Oppia naisille energiatehokkaampien liesien valmistamisesta paikallisista materiaaleista, niiden käytöstä ja merkityksestä.

– Intia. Mangrove-istutuksia Tamil Nadussa.

Kenttäkampanja (4/4)

• Ilmastotoiminnan jalkauttaminen paikallisyhdistyksiin esimerkiksi kunnallisaloitteiden tekemiseen rohkaisemisen ja tempausten avulla

• Liittohallitus haastaa piirit ja paikallisyhdistykset

• Kampanja koostuu paikallisista tempausluonteisista tapahtumista, jotka yritetään saattaa julkisuuteen tiedotusvälineiden kautta mahdollisimman tehokkaasti

• Tempausten aiheet ovat paikallisella tasolla vapaasti päätettävissä

• Paikallisella tasolla voidaan ottaa mukaan yhteistyökumppaneita mahdollisuuksien mukaan

• Luonto-Liitto piireineen pyritään saamaan mukaan yhteistyöhön

Lisätietoja• Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

• Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a

• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf

• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050

• Ilmastonmuutoksesta ja kehityskysymyksistä: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/Ilmastonmuutos%20ja%20kehitys/index_html

KIITOS!Leo Straniusleo.stranius@sll.fiPuh. 040-754 7371