Ooppera-, musikaali-, baletti-, TV-, elokuva- ja pelimusiikkia

BALETTI OOPPERA MUSIKAALI ELOKUVA TV PELI

1400-luku 1600-luku 1900-luvun alku 1930-luku 1950-luku 1970-luku

Baletti kehittyi Ranskassa 1400-luvulla renessanssin aikaan. Se on

tanssinäytelmä, jossa tarina kerrotaan tanssin keinoin: ei puhuta tai lauleta.

Baletin musiikki on tyyliltään klassista musiikkia.

Aluksi balettia sai tanssia vain miehet. Naisballerinat tulivat näyttämölle

1600-luvun lopulla, jolloin alettiin kouluttaa myös ammattitanssijoita. 1800-

luvullla baletin keskus siirtyi Pariisista Venäjän Pietariin mutta baletin kielenä

(esim. asentojen nimet) on aina säilynyt ranska.

Tunnettuja baletteja ja niiden säveltäjiä:

Joutsenlampi – Igor Stravinsky

Pähkinänsärkijä – Pjotr Tsaikovski

Romeo ja Julia – Sergei Prokofjev

Ooppera kehittyi 1600-luvullla Italiassa. Se on klassista musiikkia sisältävä

näyttämöteos, jossa kaikki vuorosanat esitetään laulamalla. Juoni ja sisältö

muistuttaa näytelmää. Päähenkilöitä kutsutaan solisteiksi, jotka ovat korkeasti

koulutettuja ammattilaisia. Solisteja säestää sinfoniaorkesteri ja kuoro.

Tunnettuja oopperoita ja säveltäjiä ovat muun muassa:

Taikahuilu - Wolfgang Amadeus Mozart

Aida - Giuseppe Verdi

Niebelungin sormus - Richard Wagner

Käsitteitä:

libretto = oopperan käsikirjoitus.

aaria = solistille sävelletty taitoa vaativa laulu,

jossa on säestys.

resitatiivi = puheenomainen laulu, joka vie juonta

eteenpäin.

Aidan lavanäkymää Italian Veronassa.

Kerjäläisoopperan libretto.

LAULAJIEN ÄÄNIALAT

(matalin alimpana)

sopraano

mezzosopraano

altto

tenori

baritoni

basso

naiset

miehet

Maria Callas on

legendaarinen

oopperasolisti.

Placido Domingo on kuuluisa miessolisti.

(koloratuuri sopraano = erittäin taidokas sopraano laulaja, osaa laulaa monimutkaisia ja vaativia melodioita)

Musikaaleja ei esitetä ainoastaan teattereissa, vaan

niitä kuvataan usein elokuviksikin. Kuuluisia

musikaaleja ja niiden säveltäjiä ovat:

Oopperan kummitus – Andrew Lloyd Webber

Sound of Music – Oscar Hammerstein

West Side Story – Leonard Bernstein

West Side Storyn levynkansi ja Oopperan kummituksen mainosjuliste.

Taistelukohtaus West Side Storysta vuodelta 1957.

Musikaali kehittyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Se on

musiikkinäytelmä, joka sisältää laulujen lisäksi puheosuuksia ja tanssia.

Tyyliltään musikaalit ovat kevyttä musiikkia: poppia, rokkia, iskelmää,

jazzia, jopa heviä. Solisteja säestää kokoonpanoltaan vaihteleva

orkesteri ja kuoro.

Maailman ensimmäinen oikea äänielokuva on vuonna 1927 Yhdysvalloissa

valmistunut elokuva Jazzlaulaja (The Jazz Singer), jossa oli niin musiikkia kuin puhettakin.

Ensimmäiset TV-sarjat ilmestyivät 1950-luvulla.

Elokuva-, TV- tai pelimusiikki voi olla tyyliltään millaista tahansa: klassista, rockia,

jazzia tai vaikka elektronista musiikkia. Se voi olla oikean orkesterin soittamaa tai

yhden muusikon digitaalisilla soittimilla tekemää.

Elokuvissa, TV-sarjoissa ja peleissä musiikilla on monenlaisia käyttötarkoituksia:

Tunnusmusiikki - elokuvan, TV-sarjan tai pelin alussa soiva ja sitä varten sävelletty tarttuva kappale.

Loppumusiikki – soi elokuvan, TV-sarjan tai pelin lopputekstien aikana ja voi olla mikä tahansa

kappale.

Score – elokuvan, TV-sarjan tai pelin aikana taustalla soiva tunnelmamusiikki.

Tietokonepelit ovat melko tuore lisä viihteen kenttään.

Peliautomaatit ilmestyivät 1970-luvulla ja kodeissa

pelaaminen alkoi 1980-luvulla pelikonsolien ja

kotitietokoneiden yleistyttyä. Alkuaikoina pelimusiikki oli

yksiäänistä elektronista piipitystä mutta nykyään se on

hyvin samanlaista, kuin elokuva- tai TV-musiikki. Musiikin

lisäksi peleissä tärkeää ovat äänitehosteet, jotka kertovat

pelaajalle hänen toimistaan ja sen vaikutuksista

pelimaailmassa.

Atarin tekemä PONG oli ensimmäisiä

peliautomaatteja (1972).