AXOPAR 24 OPEN/TT

OMISTAJAN KÄSIKIRJA

3

4 SISÄLTÖESIPUHE 5

1 YLEISTÄ 61.1 KÄSIKIRJASSA KÄYTETTÄVÄT SYMBOLIT: ... 6

1.2 CE-LUOKITUS ................................................ 7

1.2.1 TUNNISTAMINEN ...................................... 7

1.2.2 VALMISTAJAN KILPI ................................... 7

1.2.3 ILMOITETUN LAITOKSEN TUNNUS ......... 7

1.3 TEKNISET TIEDOT ......................................... 8

1.3.1 KUORMAUS KATEGORIA C ....................... 8

1.3.2 YLEISTIEDOT .............................................. 9

1.3.3 VALMISTAJAN TIEDOT .............................. 9

1.4 VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS JA OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET 10

1.5 YLEISJÄRJESTELY ........................................... 11

2VAKAVUUSJAKELLUVUUS 122.1 YLEISTÄ ......................................................... 12

2.2 VENEEN ITSETYHJENNYSJÄRJESTELMÄ ...... 12

2.3 OVET, LUUKUT JA LÄPIVIENNIT ................. 13

2.4 PILSSIPUMPPAUS JÄRJESTELMÄT ............... 13

3VENEENKÄYTTÖ 153.1 VENEEN HALLINTALAITTEET ....................... 15

3.2 OHJAUSPULPETIN VARUSTEET ................... 15

3.2.1OHJAUSJÄRJESTELMÄ ................................ 16

3.2.2 MOOTTORIN KÄYNNISTYS ...................... 16

3.3 VENEEN HALLINTA ....................................... 17

3.3.1 ENNEN ANKKURINNOSTOA .................... 17

3.3.2 MATKAAN LAITURISTA ............................ 17

3.3.3 VENEEN AJAMINEN .................................. 18

3.3.4 NÄKYVYYS OHJAUSPAIKALTA .................. 20

3.3.5 TRIMMITASOJEN KÄYTTÖ ....................... 20

3.4 LAIDAN YLI PUTOAMISEN EHKÄISEMINEN JA VENEESEEN UUDELLEEN NOUSEMINEN............................... 21

3.5 ANKKUROINTI, KIINNITYS JA HINAUS ........ 22

3.5.1 NOSTO JA KULJETUS ................................. 24

4SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 254.1 SÄHKÖJÄRJESTELMÄN KAAVIO ................... 25

4.2 12 V JÄRJESTELMÄ ........................................ 25

4.2.1 SÄHKÖKESKUS .......................................... 26

4.2.2 SUORASYÖTTÖKYTKIMET ........................ 27

4.2.3 SULAKKEET ................................................ 27

4.2.4 AKUT ........................................................... 27

5TEKNISETJÄRJESTELMÄT 295.1 POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ .......................... 29

5.2 MAKEAVESIJÄRJESTELMÄ............................. 30

5.3 SEPTIJÄRJESTELMÄ ....................................... 30

5.3.1 MAKEAVESI- JA SEPTIJÄRJESTELMÄN HAVAINNEKUVA ................................................. 31

6TURVALLISUUS 326.1 YLEISTÄ .......................................................... 32

6.2 PALONTORJUNTA ........................................ 32

6.3 PELASTUSLAUTTA ........................................ 32

6.4 TURVALLISUUSKAAVIO ................................ 33

7HUOLTOJAYLLÄPITO 347.1 TOIMENPITEET ENNEN TALVISÄILYTYSTÄ 34

7.2 ENNEN VESILLELASKUA ............................. 34

8YMPÄRISTÖ 35

9TAKUU 36

10LIITTEET 3710.1 TAKUUEHDOT ........................................... 37

10.2 SÄHKÖKAAVIO ........................................... 37

5

Tästä käsikirjasta löydätte tärkeätä informaatiota, jonka avulla pystytte käyttämään ja huoltamaan venettänne turvallisesti ja vaivattomasti. Lisäksi käsikirja sisältää yksityiskohtaista tietoa veneestä ja siihen asennetuista järjes-telmistä sekä yleistä tietoa veneen käytöstä ja hoidosta.

Kehotamme Teitä perehtymään käsikirjaan huolellisesti ja tutustumaan venee-seenne ennen sen käyttöönottoa. Omistajan käsikirja ei luonnollisestikaan ole merimiestaitojen tai veneilyturvallisuuden lähde. Mikäli tämä on ensimmäinen veneenne tai tämä venetyyppi on Teille uusi, pyydämme Teitä oman mukavuu-tenne ja turvallisuutenne vuoksi varmistamaan, että osaatte käsitellä venettä, ennen kuin lähdette vesille ensimmäistä kertaa. Veneen myyjä, venekerhot ja kansalliset moottorivene- tai purjehtijaliitot antavat mielellään tietoja paikalli-sista veneilykouluista tai suosittelevat päteviä opettajia.

Teidän on myös syytä varmistua siitä, että odotettavissa olevat tuuli- ja aallok-ko-olosuhteet vastaavat veneenne suunnittelukategoriaa, ja että Te ja miehis-tönne pystytte hallitsemaan venettänne kyseisissä olosuhteissa. Suunnitteluka-tegoria B:tä vastaavat tuuli- ja aallokko-olosuhteet voivat vaihdella myrskystä kovaan tuuleen, ja tarkoittavat myös poikkeuksellisten aaltojen ja puuskien vaaraa. Vaikka veneenne on suunniteltu niihin, on tällöin kyse vaarallisista olosuhteista, joissa voi tyydyttävästi operoida vain pystyvä, hyväkuntoinen ja koulutettu miehistö, jonka käytössä on hyvin ylläpidetty vene.

ESIPUHE

Onnittelut uuden Axopar veneenne johdosta! Kiitämme Teitä veneen valinnasta ja toivo-tamme Teille turvallista ja nautinnollisia hetkiä vesillä liikkuessanne

Omistajan käsikirja ei ole yksityiskohtainen huolto- tai vianetsintäopas. Ongel-matapauksissa Teidän on syytä ottaa yhteyttä veneen valmistajaan tai valmis-tajan edustajaan. Kääntykää aina pätevien ja koulutettujen ammatti-ihmisten puoleen, kun on kyse veneen huollosta tai korjaus- ja muutostöistä. Muutokset, jotka voivat vaikuttaa veneen turvallisuusominaisuuksiin, tulee arvioida, toteuttaa ja dokumentoida pätevien henkilöiden toimesta. Veneen valmistajaa ei voida pitää vastuullisena muutoksista, joita se ei ole hyväksynyt. Jokainen muutos veneen painopisteeseen (esim. korkealle asennettu painava varuste tai moottorin mallin vaihto) vaikuttaa olennaisesti veneen vakauteen, trimmeihin sekä suorituskykyyn. Lasikuituosat, etenkin maalatut osat. täytyy vahata ja kiillottaa säännöllisesti, jotta niihin ei tule haalistumia tai muita visuaalisia poikkeamia.

Veneen omistaja on velvoitettu ottamaan huomioon paikalliset ja kansainväliset vaatimukset koskien veneen miehistöä, varusteita sekä kuljettamista. Veneen kuljettamiseen vaaditaan joissakin maissa ajokortti tai erillinen valtuutus, ja joissakin maissa veneen kuljettamiseen voi liittyä myös erityissäännöksiä.

Onnittelut uuden Axopar veneenne johdosta! Kiitämme Teitä veneen valinnasta ja toivotamme Teille turvallista ja nautinnollisia hetkiä vesillä liikkuessanne.

6 Pitäkää veneenne aina hyvässä kunnossa ja ottakaa huomioon sen kuluminen vanhenemisen ja kovan käytön tai väärinkäytön seurauksena. Mikä tahansa vene sen kestävyydestä riippumatta voi vaurioitua merkittävästi, mikäli sitä ei käytetä asianmukaisesti. Veneen epäasianmukainen käyttö ei ole sallittua eikä yksinkertaisesti kuulu turvalliseen veneilytapaan. Tämän vuoksi on aina tärkeää mukauttaa veneen nopeus ja ohjaaminen aallokko-olosuhteisiin nähden sekä oman ajokokemuksesi mukaan.

Mikäli veneenne on varustettu pelastuslautalla, lukekaa sen käyttöohjeet tarkasti. Veneessä tulisi olla mukana asiaankuuluvat turvavarusteet veneen tyypin, sääolosuhteiden jne. mukaan. Nämä varusteet ovat joissakin maissa pakollisia. Miehistön tulee perehtyä kaikkien turvavarusteiden käyttöön sekä tärkeimpiin toimenpiteisiin erilaisissa hätätilanteissa (veteen pudonneen pelas-taminen, hinaus jne.). Purjehduskoulut ja -seurat järjestävät säännöllisesti pelastusharjoituksia.

Veneenne varustetaso voi poiketa siitä, mitä tämän käsikirjan kuvissa ja piirrok-sissa esitetään. Tämä voi johtua esimerkiksi valituista lisävarusteista tai sellai-sista muutoksista, jotka on otettu käyttöön tämän ohjekirjan valmistumisen jälkeen. Suosittelemme tällöin ottamaan yhteyttä jälleenmyyjäänne, jotta saatte lisäohjeet puuttuviin varusteisiin liittyen.

Säilyttäkää tämä käsikirja varmassa paikassa ja luovuttakaa se mahdollisen myynnin yhteydessä veneen uudelle omistajalle. Mikäli käsikirja katoaa tai tuhoutuu, voitte tilata uuden kopion jälleenmyyjältänne. Moottorin, lisävarus-teiden kuten esim. trimmitasojen, keulapotkurin, navigointilaitteiden ja muiden jälkiasennettujen laitteiden takuista vastaavat suoraan ko. laitteiden valmis-tajat. Näiden laitteiden erilliset takuukirjat ja toimittajien yhteystiedot ovat liitteenä. Muissa takuuasioissa pyydämme ottamaan yhteyttä kansilehdessä mainittuun Axopar –jälleenmyyjääsi.

Tilauksenne sisältö käy ilmi ostosopimuksesta/tilauksesta. Mikäli veneessä tai sen varusteissa ilmenee jokin vika, voitte tarkistaa huoltokirjoista mahdolliset huolto- ja korjaustoimenpiteet. Epäselvissä tapauksissa Teidän on aina syytä ottaa yhteyttä jälleenmyyjäänne.

Huomioikaa, että veneenne on vapaa-ajan vene eikä se täten sovellu ammatti-maiseen käyttöön.

Tässä julkaisussa esiintyvät tarkennukset, kuvitukset ja esimerkit sekä siihen sisältyvä rakennetieto eivät ole sitovia. Pidätämme oikeuden muutoksiin

1 YLEISTÄOmistajan käsikirjan tarkoituksena ei ole olla täydellinen huolto- opas tai korja-uskirja, vaan opastaa käyttäjää tuntemaan uuden veneensä ominaisuudet ja käyttämään venettään asianmukaisella tavalla

1.1KÄSIKIRJASSAKÄYTETTÄVÄTSYMBOLIT:Tässä käsikirjassa olevat varoitukset ja huomautukset määritellään seuraaasti:

Käsikirjassa on käytetty SI-järjestelmän mukaisia yksikköjä, mutta joissain tapauksissa muita yksikköjä on lisätty sulkuihin. Poikkeuksena tästä on tuulen nopeus, joka huvivenedirektiivissä esitetään boforeina. Veneen käsikirjassa rungon oikeasta puolesta käytetään lyhennettä STB ja vasemmasta puolesta lyhennettä Port

Noudattakaa varovaisuutta henkilövahinkojen sekä veneen ja varus-teiden vaurioitumisen estämiseksi.

HUOMIO!

Varoittaa sellaisen vakavan vaaratekijän olemassaolosta, joka aiheuttaa erittäin todennäköisesti kuoleman tai pysyvän vammautumisen, jos riittävää varovaisuutta ei noudateta.

VAROITUS!

Noudattakaa varovaisuutta estääksenne vahingon, joka voi aiheuttaa kuoleman tai pysyvän vamman.

VAARA!

71.2CE-LUOKITUSTämä vene on luokiteltu kategoriaan C. CE-luokitus tarkoittaa sitä, että veneet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne säilyttävät kuva- tuissa olosuh-teissa vakautensa ja nosteensa sekä vastaavat kyseiselle luokitukselle ominaisia muita tärkeitä vaatimuksia. Yhtenä vaatimuksena on myös veneiden helppo ohjailtavuus.

A. ValtameriNämä veneet on suunniteltu pitkille matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus saattaa olla enemmän kuin 8 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus ainakin 4 metriä. Tällaisissa olosuhteissa näiden veneiden on oltava suureksi osaksi omavaraisia.

B.AvomeriNämä veneet on suunniteltu rannikon ulkopuolella tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus saattaa olla enintään 8 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus enintään 4 metriä.

C.RannikkoNämä veneet on suunniteltu lähellä rannikkoa, suurilla lahdilla, jokisuistoissa, järvillä ja joilla tapahtuville matkoille, joiden aikana tuulen voimakkuus saattaa olla enintään 6 boforia ja merkitsevä aallonkorkeus enintään 2 metriä.

1.2.1TUNNISTAMINENJokainen vene on varustettu yksilöllisellä tunnistenumerolla, joka sisältää alla olevan kuvauksen mukaiset tiedot. Tunnistenumero koostuu 14 merkistä sekä yhdysviivasta. Tunnistenumeron tekstikorkeus on 6 mm ja se on kiinnitetty tyyrpuurin puolelle veneen peräpeiliin. Tunnistenumero luetaan seuraavan esimerkin mukaisesti:

FI – AXOA4001EA16FI Valmistusmaa

- Yhdysviiva

AXO Valmistaja:

A4 Venemalli A = OPEN B = TT

001 Venenumero

E Valmistuskuukausi: A = Tammikuu, B = Helmikuu, jne.

6 Valmistusvuosi

16 Vuosimalli

1.2.2VALMISTAJANKILPIVTT Expert Services Oy on ulkopuolisena ja puolueettomana toimijana tarkas-tanut, että Axopar veneet täyttävät Huvivenedirektiivin ja siihen liittyvien standardien vaatimukset. Valmistajan kilpi asennetaan aina lähelle veneen kuljettajan paikkaa veneen ohjaamoon. Valmistajan kilvestä käy ilmi seuraavat tiedot:

BOAT TYPE Venemalli

DESIGN CATEGORY Veneluokitus. Katso lisätiedot kohdasta CE-luokitus.

MAX. NO Veneen suurin sallittu henkilömäärä

MAX. LOAD Kantavuus. Käsittää matkustajien ja matkatava roiden yhteispainon (polttoainetankkien sisältöä ei ole laskettu mukaan).

Täydellinen selvitys kilven sisältämistä tiedoista on esitetty tämän käsikirjan asiaankuuluvissa osissa.” (Kuormitus ja suurin koneteho)”

1.2.3ILMOITETUNLAITOKSENTUNNUSVTT Expert Services Oy,

8 1.3TEKNISETTIEDOTVENEMALLI: ......................................................................................................AXOPAR 24 OPEN/TT

SUUNNITTELUKATEGORIA .............................................................................C (RANNIKKO)

RUNGON PITUUS LH .....................................................................................7,77 M

LEVEYS BH ......................................................................................................2,55M

SUURIN SUOSITELTU HENKILÖMÄÄRÄ (Kategoria C) .................................8 (YHDEN AIKUISEN OLETUSPAINO 75KG, LAPSEN 37,5 KG)

POLTTOAINEEN, VEDEN JA MUIDEN NESTEIDEN PAINO YHTEENSÄ .......265 KG

SYVÄYS TÄYDELLÄ KUORMALLA ....................................................................0,54 M (PERÄMOOTTORILLA 1 M)

KORKEUS VEDENPINNASTA KEVYELLÄ KUORMALLA ..................................TTOP 2,48 M (VALOMASTON KANSSA)

OPEN 2,34 M (VALOMASTON KANSSA)

SUURIN SUOSITELTU MOOTTORITEHO........................................................184 KW (250 HV)

1.3.1KUORMAUSKATEGORIACSUURIN SUOSITELTU MOOTTORIEN PAINO ................................................315 KG

VENEEN RUNGON PAINO (ILMAN MOOTTOREITA) .....................................1680 KG

KUORMAAMATTOMAN VENEEN PAINO .......................................................2109 KG (RASKAIMMILLA PERÄMOOTTOREILLA)

SUURIN SUOSITELTU KUORMA .....................................................................915 KG

VENEEN PAINO TÄYDELLÄ KUORMALLA ......................................................3024 KG

JOSSA: HENKILÖIDEN YHTEISPAINO .............................................................600 KG

HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET ..................................................................50 KG

MAKEAVEDEN MÄÄRÄ ....................................................................................50 KG (50 L)*

JÄTEVEDEN MÄÄRÄ .........................................................................................40 KG (40 L)*

POLTTOAINEEN MÄÄRÄ .................................................................................175 KG (233 L)

KIINTEIDEN TANKKIEN NESTEKUORMA YHTEENSÄ ....................................265 KG

*LISÄVARUSTE

Veneen vakavuuden arviointi on tehty suurimman kuormituksen mukaisessa painotilanteessa. Suurin suositeltu kuormitus sisältää vain edellä mainitut painokomponenti

9

Venettä lastattaessa ei saa koskaan ylittää veneelle asetettua suurinta sallittua kantavuutta. Pyri lastauksen yhteydessä tarvittavaan varovai-suuteen ja huolellisuuteen ja sijoittele lasti aina siten, että veneeseen ei tule kallistumia. Vältä raskaiden materiaalien sijoittelemista korkealle veneessä. Veneen ylipaino voi vahingoittaa moottoria jopa silloin, kun se ei ole käynnissä.

VAROITUS!

Tankin ilmoitettu täyttömäärä ei välttämättä ole kokonaisuudessaan käytettävissä johtuen trimmistä ja kuormituksesta. Tankissa tulisi pitää aina yllä vähintään 20% täyttöastetta.

HUOMIO!

Veneen suurinta sallittua henkilömäärää ei saa ylittää. Henkilömäärä on myös aina suhteutettava siihen, että veneessä olevien henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa yhteispaino ei saa koskaan ylittää veneen suurinta sallittua kantavuutta. Käytä aina matkustamiseen tarkoitet-tuja istuinpaikkoja.

VAROITUS!

Kiinteissä tankeissa olevat nesteet eivät sisälly Valmistajan kilvessä esitettyyn kuormitukseen.

HUOMIO!

1.3.2YLEISTIEDOTPINTAMATERIAALITGELCOAT / MAALIT.................... WHITE - SVG 80541 S (REICHHOLD)

GREY (VERSIONR OR COOL GREY) -

GN RAL 7037 HA (ASHLAND)

INSTRUMENTTIMODUULI.......... NEXTEL

TANKKIENTILAVUUDETPOLTTOAINETANKKI .......................................................................................233 L

MAKEAVESITANKKI ..........................................................................................50 L

JÄTEVESITANKKI ...............................................................................................40 L

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ12VKÄYNNISTYSAKKU ...........................................................................................105A

KULUTUSAKKU ................................................................................................105A

1.3.3VALMISTAJANTIEDOTAxopar boats OyVattuniemenkatu 23

00210 Helsinki

Suomi Finland

Janne Viitala

Tj. / CEO

Axopar boats OY

10 1.4VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUSJAOLENNAISETTURVALLISUUSVAATIMUKSETTURVALLISUUSVAATIMUKSETPERUSTIEDOT .................................................................................................EN ISO 8666:2002

RUNGON MERKINTÄ ......................................................................................ISO 10087:2006

VALMISTAJAN KILPI ........................................................................................RCD ANNEX 1, 2,2

OMISTAJAN KÄSIKIRJA ....................................................................................EN ISO 10240:2004

JÄRJESTELYJAVARUSTEETLAIDAN YLI PUTOAMISEN EHKÄISEMINEN .................................................EN ISO 15085:2003/A1:2009

PELASTUSLAUTAN SÄILYTYS .........................................................................RSG GUIDELINES

POISTUMISTIE -

ANKKUROINTI JA HINAAMINEN ....................................................................EN ISO 15084:2003

KULKUVALOT ..................................................................................................1972 COLREG

PÄÄSTÖJEN TORJUNTA ..................................................................................EN ISO 8099:2000

ASENNUKSETKONEET JA MOOTTORITILAT –

POLTTOAINEJÄRJESTELMÄ ............................................................................EN ISO 10088:2013, EN ISO 11105:1997,

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ ......................................................................................EN ISO 10133:2012, ISO 28846:1993/A1:2000

OHJAUSJÄRJESTELMÄ .....................................................................................EN ISO 10592:1995/A1:2000 5.5

KAASULAITTEET –

PALOTURVALLISUUS ......................................................................................EN ISO 9094-1:2003

MITOITUSRAKENNE .........................................................................................................RSG GUIDELINES ISO 12215-5:2008, ISO 12215-6:2008

HYDROSTATIIKKAVAKAVUUS JA VARALAITA ..............................................................................EN ISO 12217:2015

KANTO- JA KELLUNTAKYKY ............................................................................EN ISO 12217:2013

VALMISTAJAN SUOSITUS SUURIMMAKSI KUORMAKSI ............................EN ISO 14946:2001/AC 2005

RUNGON, KANNEN JA KANSIRAKENTEEN AUKOT ......................................EN ISO 9093-1:1997,

VEDELLÄ TÄYTTYMINEN ................................................................................EN ISO 15083:2003, ISO 8849:2003

11

1

2

3 4

5

6

78

OHJAILUOMINAISUUDETOHJAILUOMINAISUUDET ...............................................................................EN ISO 11592:2001, EN ISO 8665:2006

NÄKYVYYS OHJAUSPAIKALTA ........................................................................EN ISO 11591:2011

MOOTTOREIDENPÄÄSTÖT-MELUPÄÄSTÖT

1.5YLEISJÄRJESTELYAxopar 24 OPEN ja TT:N tärkeimmät varusteet ovat sijoitettu seuraaviin paikkoihin. Osa varusteista on lisävarusteista.

1. Akut

2. Käsipilssipumppu

3. Päävirtakytkin

4. Ohjauspulpetti

5. Polttoainetankki

6. Pentterin varustus*

7. WC-istuin*

8. Makeavesi- ja septitankki*

*Lisävaruste

12 2VAKAVUUSJAKELLUVUUS2.1YLEISTÄKaikki muutokset massojen sijoittelussa (esimerkiksi kalastustornin, tutkan tai rullamaston lisääminen, koneen vaihto jne.) voivat vaikuttaa huomattavasti veneenne vakavuuteen, trimmiin ja suorituskykyyn. Pilssiveden määrä tulee pitää mahdollisimman alhaisena. Vakavuus heikkenee minkä tahansa korkealle lisätyn painon vaikutuksesta.

Myrskyisellä säällä luukut, lokerot ja ovet tulee pitää suljettuina vedellä täytty-misen riskin minimoimiseksi. Vakavuus voi heiketä hinattaessa tai nostettaessa painavia esineitä taavetin tai puomin avulla. Murtuvat aallot ovat huomattava vakavuutta uhkaava vaara.

2.2VENEENITSETYHJENNYSJÄRJESTELMÄVeneen avotila on suunniteltu sadevesityhjentyväksi siten että avotilaan tullut vesi valuu suoraan mereen tyhjennysreikien kautta. Kannen molemmissa takaosassa on tyhjennysaukot, joista vesi valuu suoraan mereen. Veneen keski-osasta avotilan vesi valuu tyhjennysreiästä erilliseen tyhjennyspumppuun. Tyhjennyspumppu toimii automaattisesti, kun sinne tulee vettä. Tyhjennä pumpun säiliö säännöllisesti roskista. Vene kantaa matkustajat, vaikka olisi vedellä täytettynä.

Vesiurat on tarkoitettu paitsi sadeveden ja roiskeiden kautta kannelle päätyvän veden poistoon. Kaikissa tilanteissa tyhjennysaukkojen tulee olla avoimena ja puhdistaa säännöllisesti niihin kertyneet roskat tukkeentumisen välttämiseksi.

Järjestelmä on rakennettu siten että vesi tyhjenee veneestä normaaleissa käyttötilanteissa, joten älä sulje hanoja tai tuki tyhjennysaukkoja veneen ollessa käytössä tai kiinnitettynä laiturissa.

Itsetyhjentyvä avotila on tarkoitettu suurimman sadevesimäärän ja roiskeiden kautta kannelle päätyvän veden poistoon avotilasta. Osa sadevedestä sekä pilssiin kondensoituva vesi saattaa kuitenkin joutua pilssiin.

Älä jätä venettä vartioimatta vesille pitkäksi aikaa. tarkkaile veneen kellunta-asentoa ja tyhjennä pilssi tarvittaessa. Veneen jättäminen vartioimatta vesille pitkäksi aikaa saattaa johtaa mahdollisiin vauri-oihin.

HUOMIO!

Älä sulje veneen avotilan tyhjennyksen aukkoja, kun vene on käytössä.

VAROITUS!Pidä pohjaventtiilit suljettuina mikäli niitä ei käytetä, välttääksesi vedellä täyttymisen riskin. (Esim. WC:n huuhteluveden pohjaventtiili.)

HUOMIO!

132.3OVET,LUUKUTJALÄPIVIENNITVeneessänne on rungonläpivientejä, joihin on asennettu hanat läpivientien sulkemista ja avaamista varten. On suositeltavaa pitää näitä suljettuina, kun venettä ei käytetä pitkään aikaan, ja avata ne uudestaan, kun vene on käytössä.

Ikkunat, ovet, kansiluukut ja tuuletusaukot on hyvä pitää kiinni ajon aikana. Tapauskohtaisesti ja kelistä riippuen niitä voidaan pitää myös auki. Myrskyisällä säällä kansiluukut, säilytystilojen ovet ja kulkuaukot on suljettava ja pidettävä kiinni veden sisäänpääsyvaaran minimoimiseksi.

Joissakin olosuhteissa ja nopeuksissa kuomujen, luukkujen tai muiden avattavien aukkojen kautta saattaa sisälle virrata alipaineen tai muun ilmiön vaikutuksesta vesisumua tai roiskeita. Voitte estää tämän sulkemalla kuomut, luukut tai muut avattavat aukot. Veneen kansiluukut täytyy olla suljettuna kun vene seisoo käyttämättömänä laiturissa.

Seuraavan sivun kuvassa on esitetty veneen luukut, kylkiläpiviennit ja pohja-hanat. Kuvan luukut (9-17) ovat pidettävä suljettuna veneen ajon aikana ja kun vene seisoo käyttämättömänä laiturissa. Tarkista aina keväisin vesillelaskun yhteydessä, että kylki- ja pohjaläpiviennit ovat tiiviitä.

Avotilan tyhjennyshanoille pääsee käsiksi akkujen takana olevista tarkistusluu-kuista. WC:n vedenottohanalle ja Septitankin merivesityhjennyshanalle pääsee käsiksi avotilan luukun (13) alle olevan huoltoluukun kautta.

2.4PILSSIPUMPPAUSJÄRJESTELMÄTPilssipumppujärjestelmä koostuu käsi ja sähkökäyttöisestä pilssipumpusta, joiden avulla voidaan tyhjentää koko veneen pilssitila vedestä. Käsikäyt-töisen pilssipumpun pumppausteho on 33 litraa minuutissa. Sähköisen pilssi-pumpun pumppausteho on 41 litraa minuutissa. Sähköinen pilssipumppu on varustettu koholla, jonka myötä se käynnistyy itsestään, mikäli pilssitilassa on vettä. Pumppua voidaan käyttää myös ohjauspulpetissa olevista kytki-mestä. Sähköinen pilssipumppu ovat varustettu hälytysäänellä, joka aktivoituu pumpun käynnistyessä.

Käsikäyttöistä pilssipumppua (10) käytetään siinä olevan kahvan avulla. joka on sijoitettu takaosa Port puolen säilytyskoteloon.

Vältä saastuttamista! Veneen pilssipumppujärjestelmän tarkoituksena on minimoida kaikki riskit, jotta öljypitoista pilssivettä ei pääse ympä-ristöön. Veneen omistajan tulee säännöllisesti tarkistaa, että pilssivesi ei sisällä ympäristölle haitallisia aineita, kuten öljyä, dieseliä, glykolia jne.

HUOMIO!

Pumppuja ei saa käyttää kuivana pitkää aikaa.

HUOMIO!

Tarkastakaa pilssipumppujen toiminta säännöllisesti. Puhdistakaa tuloliitäntä roskista.

Pilssijärjestelmän kokonaiskapasiteettia ei ole tarkoitettu veneen tyhjentämiseen mahdollisessa runkohaverissa. Pumput ovat aina toimintavalmiina ja tyhjentävät veneen tarvittaessa. Pumput voidaan käynnistää myös käsin koneen pääkäyttöpaneelista

VAARA!

14

9

10

11 12 13 14 15

16

1617

1 2

3

45

6 7

8

10

1. WC-istuimen vedenotto*

2. Septitankin merivesityhjennys*

3. Pentterin lavuaarin ja etuavotilan tyhjennys

4. Etuhyvin etuovi

5. Etu säilytysluukun kansi

6. Käsikäyttöisen pilssipumpun tyhjennys

7. Sähköisen pilssipumpun tyhjennys

8. Avotilan tyhjennys läpivienti

9. Sähköinen pilssipumppu

10. Käsikäyttöinen pilssipumppu

11. Avotilan tyhjennysläpiviennit

12. Avotilan säilytysluukku

13. Keskiosan säilytystila

14. Keskiosan tyhjennyspumppu

15. Etuavotilan säilytysluukku

16. Etuavotilan penkin luukku

17. Etuankkuriboksin luukku

*Lisävaruste

15

12

3

4

5

6

7

3VENEENKÄYTTÖ3.1VENEENHALLINTALAITTEET3.2OHJAUSPULPETINVARUSTEETAlla on kuva veneen hallintalaitteista. Laitteiden määrä ja sijainti riippuvat varustelu- ja moottorivaihtoehdosta. Tarkemmat ohjeet laitteiden käytöstä löytyy niiden käyttöohjekirjoista .

1. Karttaplotteri*

2. Moottorin hallinta näyttö

3. Ohjauspulpetin kytkimet

4. Trimmitasojen kytkin

5. Moottorin kaukohallintalaite

6. Hätäkatkasija

7. Virtakytkin*

*Lisävaruste

16

1 2 3 4 5 6

OHJAUSPULPETINKYTKINTAULU

1. Ajovalot

2. Sisävalot

3. Pilssipumpun kytkin

4. Tuulilasin pyyhin Port

5. Tuulilasin pyyhin STB

6. Vara

3.2.1OHJAUSJÄRJESTELMÄÖLJYTASONTARKASTUSJAÖLJYNTÄYTTÖKoska ohjauksen toimivuus on turvallisuuskysymys, on pumpun öljytaso tarkas-tettava ennen vesille lähtöä.

Ohjauslaitteiston hydrauliöljy täytetään ohjauspumpun öljyntäyttöaukosta. Öljytason on oltava noin 10 mm täyttöaukon tason alapuolella. Ohjausjärjestel-mässä käytettävää öljylaatua koskevat suositukset löytyvät valmistajan ohjekir-jasta.

OHJAUKSENKUNNOSSAPITOTarkastakaa liittimet, kiinnitykset ja laakerit. Katsokaa ohjausjärjestelmän kunnossapito-ohjeet valmistajan ohjekirjasta

3.2.2MOOTTORINKÄYNNISTYS

Hiilimonoksidimyrkytyksen vaara. On tärkeää, että olette tietoisia moottorin pakokaasuihin liittyvistä riskeistä. Tietyissä olosuhteissa (esim. turbulenssista tai epäsuotuisista tuuliolosuhteista johtuen) pakokaasuja voi päästä veneeseen. Tällöin on syytä välttää turhaa tyhjäkäyntiä. Jos näitä ongelmia ilmenee matkan aikana, älkää avatko luukkuja ja tuulettimia, koska se voi vain pahentaa ongelmaa. Esim. veneen nopeuden tai painopisteen muuttaminen voi tällöin toimia ratkaisuna ongelmaan.

VAARA!

1. Asettakaa moottorin kaasusäädin vapaalle.

2. Kääntäkää virta päälle ja tarkistakaa polttoaineen määrä.

3. Käynnistäkää moottori kääntämällä virta -avainta.

4. Tarkastakaa, että öljynpainemittari ja volttimittari näyttävät normaaleja arvoja.

5. Lämmittäkää veneen moottori tyhjäkäynnillä. Älkää koskaan revittele kylmää moottoria.

Muut ohjeet löytyvät moottorivalmistajan ohjekirjasta.

173.3VENEENTAVANOMAISETTARKASTUKSETVene tulisi tarkastaa ennen käyttöä ja käytön jälkeen, jotta veneen käyttö olisi turvallista kaikissa olosuhteissa.

3.3.1ENNENSATAMASTALÄHTÖÄTarkasta seuraavat asiat:

Turvallisuus:• Varmista että kaikilla veneessä olevilla on omat pelastusliivit.

• Merenkäynti on veneelle sopiva.

• Hätäkatkaisija on kytketty kuljettajaan.

• Sammuttimet ovat käyttökelpoisia ja helposti saatavilla.

• Tarkista että veneessä on riittävästi köysiä sekä ankkureita, että nämä ovat pakattu turvallisesti.

• Veneessä ei ole liikaa kuormaa.

Tyhjennysjatiiveys:• Tarkista että pilssissä ei ole vettä.

• Tarkista pilssipumppujen toiminta.

• Tarkista että veneessä ei ole polttoaine- ja öljyvuottoja.

• Tarkista että tyhjennysaukot ovat puhdistettu ja tyhjennysventtiilit ovat auki.

• Kaikki kansiluukut ovat suljettu tiivisti.

Sähköjamoottori:• Kaikki sulakkeet ovat toiminta kunnossa.

• Päävirtakytkimet ovat kytkettynä

• Akuissa on tarpeeksi virtaa.

• Moottori toimii kunnolla.

• Moottorissa kiertää jäähdytysvesi.

• Veneessä on tarpeeksi polttoainetta.

3.2.2KÄYTÖNJÄLKEENTarkista seuraavat asiat:

• Päävirtakytkimet ovat kytketty pois.

• Septitankin ja WC-istuimen läpivientihanat ovat suljettu.

• Varmista että suorasyöttökytkimet ovat auki asennossa.

• Pilssissä ei ole vettä.

• Pilssipumppujen toiminta.

• Kannen tyhjennysaukot ovat avoinna ja tyhjennyshanat ovat auki.

• Kansiluukut, kattokangas ja ovet ovat suljettu tiiviisti.

18 3.4VENEENHALLINTA3.4.1ENNENANKKURINNOSTOA

Ennen satamasta lähtöä on tärkeää tarkastaa seuraavat asiat:

• Että vene ja sen varusteet ovat merikelpoisessa kunnossa.

• Kaikkien veneen matkustajien on käytettävä kannella oleskellessaan asian-mukaisia pelastusliivejä. Huomaa, että joissakin maissa on säädetty laissa, että asianmukaisia pelastusliivejä on käytettävä koko venematkan ajan.

• Tutustukaa aina pitemmän ajanjakson sääennusteisiin, kun olette lähdössä pitkälle matkalle.

• Huolehtikaa aina siitä, että tankeissa on riittävän paljon polttoainetta ja makeaa vettä.

• Tarkistakaa, että kaikki veneen kyydissä olevat tavarat on pakattu ja kiinni-tetty asianmukaisesti myös kovan aallokon ja tuulen varalta.

• Varmistakaa ennen liikkeelle lähtöä, ettei uimaportaita ole laskettu veteen.

• Varmistakaa ennen käynnistystä, että ohjaus on oikeassa asennossa.

• Muistakaa aina informoida miehistöä siitä, miten olette aikoneet lähteä laiturista.

Jotta liikennöinti on turvallista kaikissa sääolosuhteissa, on veneessä oltava asianmukaisten määräysten (COLREG, 1972) mukaiset merkinantovälineet. Varmistakaa, että veneenne merkinantolaitteet täyttävät kyseisten määräysten mukaiset vaatimukset.

3.4.2MATKAANLAITURISTAEnnen ankkurinnostoa on syytä pohtia parasta tapaa laiturista lähtöön. Mistä päin tuulee? Keulapotkurilla on helppo kääntää keula ja käyttää sen jälkeen moottorin potkuria.

Jos veneessä on kaksi moottoria, on laiturista helppo irrottautua käyttämällä lähimpänä laituria olevaa moottoria tyhjäkäynnillä taakse ja toista moottoria tyhjäkäynnillä eteen. Vene kääntyy laiturista peruuttamalla. Koska keula osuu laituriin, on tärkeää suojata se kunnollisilla lepuuttimilla.

Yhdellä moottorilla ohjailu voi olla hieman vaikeampaa, jos tuuli painaa venettä voimakkaasti laituria vasten. Silloin perä on saatava irtoamaan laiturista “springin” avulla. Suojatkaa keula lepuuttimilla hyvin laiturin puolelta. Vetäkää köydenpää keulasta pollarin tai knaapin ympärille niin, että sen saa helposti irti. Siirtäkää vaihde tyhjäkäynnille eteen ja kääntäkää ohjausta niin, että perä liukuu irti laiturista. Kun vene on saavuttanut sellaisen aseman, että sen voi peruuttaa turvallisesti ulos, löysätkää keulaköyttä ja irrottakaa se, kääntäkää peräsin nopeasti keskelle ja vaihtakaa peruutusvaihteelle.

Älkää koskaan astuko uimaportaille, kun moottori on käynnissä. • Pysäyttäkää moottori ohjauksen ja potkurin tarkastuksen ajaksi.

VAROITUS!

Kerätkää kaikki köydet ja lepuuttimet silloin, kun olette suojaisilla vesillä. Potkuriin tarttunut köysi tekee veneestä ohjauskyvyttömän

HUOMIO!

193.4.3VENEENAJAMINENMoottoriveneen kuljettaminen merkitsee vastuuta kaikista veneen kyydissä olijoista sekä myös kaikista muista, joita vesillä kohtaamme. Muiden huomioon ottaminen tekee veneilystä viihtyisää. Kaikilla on samat oikeudet merielämään siitä riippumatta, millaisella aluksella he kulkevat.

Veneeseen vaikuttavat fysikaaliset voimat poikkeavat suuresti esimerkiksi autoon vaikuttavista voimista, samoin mahdollisuudet vaikuttaa sen ajo-ominai-suuksiin. Voitte vaikuttaa veneen kulkuun ja veneessä olijoiden mukavuuteen lähinnä sovittamalla nopeuden merenkäynnin mukaan sekä käyttämällä järkevästi trimmitasoja. Liu’ussa oleva vene kulkee maksiminopeudella lähes vaakasuorassa veden pinnalla. Kun veneen nopeutta alennetaan, trimmikulma kasvaa ja kun saavutetaan liukukynnys, keula nousee hieman. Tämä on täysin normaalia ja edellytys hyvälle suorituskyvylle.

HÄTÄKATKAISINJos vene on varustettu hätäkatkaisijalla, kiinnittäkää hätäkatkaisimen naru itseenne heti, kun olette irrottaneet kiinnitysköydet. Lukekaa tarkemmat ohjeet moottorin käsikirjasta. Varsinkin yksin ajettaessa on erittäin tärkeää, että vene pysähtyy, jos jostain syystä putoatte veteen tai horjahdatte veneessä. Muistakaa kuitenkin irrottaa naru kädestänne juuri ennen rantautumismanöö-vereja moottorin tahattoman sammuttamisen välttämiseksi

AJAMINENSUURELLANOPEUDELLAVaikka Axopar 24 veneet ovat läpäisseet CE vaatimusten mukaiset väistökokeet täydellä nopeudella emme suosittele terävien käännösten tekemistä kovalla nopeudella. Pidon menettäminen on mahdollista kaikilla runkomalleilla, kun tietty nopeus ylitetään. Tämä saattaa johtaa matkustajien ulos sinkoutumiseen veneestä, varsinkin yksimoottorisissa kokoonpanoissa.

• Veneen suurin propulsiokoneteho on 184 kW

• Älä käytä venettä, mikäli siinä on suurempi koneteho kuin kapasiteetti-kilpeen merkitty teho”

• Älä aja venettä suurella nopeudella koneen rikikulman ollessa negatiivisella kulmalla (keula alhaalla).

• Älkää ajako täydellä nopeudella ruuhkaisilla väylillä tai kun näkyvyys on rajoitettu esim. säätilan tai aallokon takia.

• Vähentäkää nopeutta ja peräaaltoja kohteliaisuudesta sekä turvallisuus-syistä itseänne ja muita kohtaan.

• Huomatkaa ja noudattakaa nopeusrajoituksia ja aallokon aiheuttamis-kieltoja.

• Noudattakaa vesiliikenteen sääntöjä ja COLREG:n (kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä) vaatimuksia.

• Varmistakaa aina, että teillä on törmäyksen välttämiseen tarvittava etäisyys, joka riittää pysäyttämiseen tai väistämiseen.

• Käytä aina hätäkatkasijaa, jos sellainen on käytettävissä

• Mukavuuden ja turvallisuuden takia vähennä nopeutta aallokossa

• Opetelkaa tuntemaan veneenne vauhtiresurssit. Hyödyntäkää niitä voidak-senne ajaa taloudellisesti ja turvallisesti.

• Välttäkää suuria nopeuksia ja samanaikaisia suuria ohjauskulmia peruutet-taessa, sillä se kuormittaa voimakkaasti ohjauslaitteistoa.

• Välttäkää äkillisiä ohjausliikkeitä suurissa nopeuksissa.

• Vältä kovissa nopeuksissa oleskelua veneen keulaosassa.

Kovassa nopeudessa on vältettävä ajosuunnan äkkinäistä muutosta. Anna veneen pysähtyä ja anna moottorin kierrosten laskea ennen kuin vaihdat peruutus- tai eteenvaihteelle. Muuten moottori altistuu suhteettoman kovalle rasitukselle, jolloin se voi sammua. Pahimmassa tapauksessa moottoriin pääsee vettä.

Pyörivä potkuri on hengenvaarallinen veteen pudonneelle tai uima-rille. Käyttäkää hätäkatkaisijaa, ja sammuttakaa moottori, kun vedestä noustaan veneeseen.

VAARA!

20 Oikeakätinen potkuri pyörii perästä katsottuna myötä päivään ja vasenkätinen vastapäivään. Potkurin pyörimissuunta on ohjailun kannalta ratkaiseva tekijä. Oikeakätinen potkuri painaa veneen perää oikealle veneen kulkiessa eteenpäin ja vasemmalle veneen peruuttaessa. Potkurin pyörimissuunta vaikuttaa myös suuressa määrin kääntösäteeseen. Oikeakätisen potkurin kääntösäde on pienempi vasemmalle kuin oikealle. Tätä nimitetään potkurin lapavaikutuk-seksi.

Potkureissanne on suuri työntövoima, joka aikaansaa voimakkaan kiihtyvyyden. Huomioikaa tämä niin, ettei vaarallisia tilanteita pääse syntymään.

AJAMINENKOVASSAMERENKÄYNNISSÄÄlkää koskaan lähtekö vesille kovassa merenkäynnissä, jos ette ole varmoja siitä, että vene miehistöineen ja matkustajineen kestää sen. Noudattakaa seuraavia yksinkertaisia ohjeita:

• Tehkää valmistelut hyvin.

• Muistakaa kiinnittää irralliset varusteet.

• Pitäkää aina ajoankkuri ja muut hätävarusteet helposti saatavilla.

• Välttäkää hyökyaaltoja, joita muodostuu lähellä maata ja matalikoilla.

• Jos merenkäynti on voimakasta, on vauhtia aina hiljennettävä matkustustur-vallisuuden takaamiseksi.

• Käyttäkää trimmitasoja ja trimmatkaa keula alas vähentääksenne runkoon kohdistuvia iskuja vasta-aallokossa.

Vasta-aallokossa• Sovittakaa nopeus aallokon mukaan.

• Sovittakaa ajokulma aallokon mukaan. Välttäkää ajamista sivuaallokossa.

Myötä-aallokossa• Muistakaa pitää keula korkealla myötäaallokossa.

• Välttäkää puhkomasta aaltoja, pitäkää vauhti hiljaisena.

• Laskekaa tarvittaessa ajoankkuri hiljentääksenne vauhtia.

OHJAILUAHTAISSATILOISSAKun venettä ohjaillaan ahtaissa tiloissa, moottorin käyntinopeus on pidettävä mahdollisimman pienenä, jotta ohjausliikkeet voidaan tehdä rauhallisesti ja turvallisesti. Vaikeissa tuuli- ja virtausolosuhteissa on tarvittaessa pidettävä suurempaa käyntinopeutta moottoritehon hyödyntämiseksi. Silloin on tärkeää, että ohjausliikkeet tehdään nopeasti ja terävästi, ettei vene esim. ajelehtimisen vuoksi ajaudu vaikeisiin tilanteisiin.

Hyvä sääntö ennen ohjailun aloittamista vaikeissa olosuhteissa on miettiä mahdollisesti eteen tulevia tilanteita, huomioida tuuli- ja virtausolosuhteet ja päättää jo etukäteen tarvittavat ohjausliikkeet. Tärkeää on myös informoida muuta miehistöä siitä, mitä sen eri tilanteissa pitää tehdä.

päättää jo etukäteen tarvittavat ohjausliikkeet. Tärkeää on myös informoida muuta miehistöä siitä, mitä sen eri tilanteissa pitää tehdä.

Liukuestepintakin voi olla liukas, kun kansi on kostea.

HUOMIO!

• Liukuvat veneet voivat olla erityisen alttiita kovassa myötäaallokossa. Perä nousee, potkuri kavitoi ja ohjaus ei tottele, ja vene kääntyy ympäri samalla, kun keula sukeltaa.

213.4.4NÄKYVYYSOHJAUSPAIKALTAHuomioikaa näkyvyys veneen ohjauspaikalta. Mm. alla mainitut seikat voivat olennaisesti heikentää näkyvyyttä: •

• Veneen trimmikulma

• Trimmitasojen kulma

• Kuorma ja kuorman sijainti

• Nopeus

• Nopea kiihdytys

• Siirtyminen uppoumanopeudesta liukuun

• Merenkäynti

• Sade ja ukkosenilma

• Pimeys ja sumu

• Sisävalaistus navigoitaessa pimeässä

• Verhojen sijoitus

• Henkilöt ja varusteet, jotka voivat peittää veneen kuljettajan näkyvyyden.

Kansainväliset COLREG-säännöt (yhteentörmäysten ehkäiseminen merillä) vaativat pitämään koko ajan kunnollista tähystystä ja ottamaan huomioon ”väyläoikeudet”. On erittäin tärkeää, että näitä sääntöjä noudatetaan.

Keulatilassa oleskelu Keulatilassa oleskelu yli 30 solmun vauhdissa ei ole sallittua. Mikäli keulatilan pöytä tai auringonottopatjat ovat asennettuja paikalleen huomioikaa suurin kulkunopeus 15 solmua välttääkseen tyynyjen tai pöydän irtoamisen vauhdissa tai kovassa aallokossa.

3.4.5TRIMMITASOJENKÄYTTÖAxopar-vene ei tarvitse trimmitasoja noustakseen liukuun tai toimiakseen suori-tuskykyisesti. Trimmitasot ovat oikein käytettyinä kuitenkin erinomaisia apuvä-lineitä. Trimmitasoja tulee käyttää ennen kaikkea kahdessa eri tilanteessa. Niitä tulee käyttää, kun keula halutaan trimmata alas vaikeassa merenkäynnissä ja liukukynnyksen ja marssivauhdin välisissä nopeuksissa sekä voimakkaassa sivutuulessa.

Liu’ussa oleva vene kallistuu aina voimakkaassa sivutuulessa tuulen suuntaan. Tämä heikentää veneen meriominaisuuksia, mistä syystä vene tulee pitää mahdollisimman suorassa sivusuunnassa. Painamalla tuulenpuoleinen trimmitaso alas vene pakotetaan takaisin normaaliin kulkuasentoon.

Kun keula halutaan painaa alas, käännetään molempia trimmitasoja samaan suuntaan. Kääntäkää ensin molemmat trimmitasot täysin ylös ja sen jälkeen alas lyhyissä jaksoissa, jotta veneen käyttäytyminen pysyy täysin hallinnas-sanne.

Myötäaallokossa ajettaessa on molempien trimmitasojen aina oltava täysin ylöskäännettyinä sekä moottorin trimmejä oltava neutraali tai ylöstrimmattuja välttääkseen veneen aaltojen ”puhkomisen” voimakkaassa myötäaallokossa, mikä voi johtaa hallitsemattomiin jarrutuksiin. Sen vuoksi veneen keula on pidettävä myötäaallokossa korkealla.

Tehkää vain pieniä säätöjä yhdellä kertaa. Jos trimmitasopainiketta pidetään alaspainettuna liian pitkään, veneen hallinta voidaan osittain menettää.

VAROITUS!

22

1

3.5 LAIDAN YLI PUTOAMISEN EHKÄISEMINEN JA VENEESEENUUDELLEENNOUSEMINENVene on mitoitettu 8 henkilölle. Henkilöiden istumapaikat ovat merkitty yllä olevassa kuvassa. Älkää istuko, seiskö tai oleskelko veneen muissa osissa veneen ollessa kulussa.

Veteen pudonneen henkilön on helpointa nousta veneeseen peräosaan sijoi-tettujen uimatikkaiden (1) avulla. Tikkaat saa käännettyä alas myös vedestä käsin. Pidä avotilassa olevat portit suljettuna ajon aikana.

Pyörivä potkuri on hengenvaarallinen veteen pudonneelle tai uima-rille. Käyttäkää hätäkatkaisijaa, ja sammuttakaa moottori, kun vedestä noustaan veneeseen.

VAARA!

233.6ANKKUROINTI,KIINNITYSJAHINAUSKIINNITYSMuistakaa aina informoida miehistöä siitä, miten olette aikonut suorittaa telakoinnin.

Lepuuttimien ja vähintään yhden keulassa ja perässä olevan kiinnitysköyden on oltava paikoillaan ennen laituriin saapumista.

Laituriin on helpointa telakoitua ajamalla vasten tuulta. Yrittäkää pitää keula koko ajan suoraan tuulen suuntaan ja pitäkää riittävä nopeus niin, että vene tottelee ohjausta. Jos keula kääntyy johonkin suuntaan, on peruutettava ja yritettävä uudelleen. Telakoikaa keula edellä ja varmistakaa, että saatte nopeasti yhden köydenpään maihin.

Jos telakoituminen on tehtävä sivutuuleen, ohjailu on vaikeampaa. Älkää ajako laiturin suuntaisesti ja antako veneen ajelehtia laituriin. Silloin on aina olemassa vaara, että vene törmää muihin veneisiin tai laituriin. Yrittäkää sen sijaan ohjata vene niin, että tuuli puhaltaa suoraan takaa. Silloin veneen voi ohjata suoraan, sillä tuuli auttaa pitämään veneen kurssissa. On hyvä, jos teillä on etukannella avustaja, joka pystyy nopeasti kääntämään keulan haluttuun suuntaan, kun vene on täysin pysähtynyt.

Pyrkikää aina välttämään voimakasta kaasutusta, sillä tyhjäkäynti eteen ja taakse riittää yleensä. Voimakas kaasun käyttö voi johtaa paniikinomaisiin ohjausliikkeisiin.

Kiinnityspisteiden sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan. Pisteitä on sekä perässä, keskiveneessä että keulasta. Eteen suuntautuva ankkurointi tai hinaus-voima 23,5 kN Eteen suuntautuva kiinnitysvoima 19,2 kN Perään suuntautuva kiinnitysvoima 16,4 kN

Köysien tai ketjujen murtolujuus ei yleensä saa ylittää kyseisen kiinni-tyspisteen murtolujuutta.

HUOMIO!

24

Muistakaa aina kiinnittää ankkuri siten että se on tukevasti kiinni veneessä. Ajon aikana putoava ankkuri voi aiheuttaa veneelle mittavan vaurion ja sen miehistölle hengenvaaran.

VAARA!

ENNENANKKUROINTIA1. Tarkastakaa merikortista, että ankkurointi on sallittua kyseisellä alueella.

2. Kuunnelkaa alueen säätiedotukset ja huomioikaa odotettavissa olevat tuuliolosuhteet.

3. Pankaa kaikuluotain päälle.

4. Tutkikaa pohjaolosuhteita ja varmistakaa, että ankkuri tarttuu.

5. Tarkastakaa, että turvaketju on irrotettu ankkurista.

6. Älkää laskeko ankkuria, ennen kuin olette suunnitellulla ankkurointipaikalla.

7. Päästäkää ankkuriköyttä ulos noin kolme kertaa veden syvyyteen verrattuna.

8. Kytkekää peruutusvaihde tarkastaaksenne, että ankkuri on tarttunut. (Vain keulan ankkuri)

9. Merkitkää sijaintinne ylös GPS:n avulla. Tarkastakaa säännöllisesti, ettei vene ole siirtynyt sijainnista.

10. Asettakaa kaikuluotain ”Anchor Watch” -tilaan.

Kun hinaat tai olet hinattavana, käytä aina pientä nopeutta. Jos on kyse uppoumarunkoisesta veneestä, älä koskaan ylitä hinauksessa runkonopeutta.

Hinausköysi tulee aina kiinnittää niin, että se on irrotettavissa kuor-mitettuna. On omistajan/käyttäjän vastuulla varmistaa, että kiinnitys-, hinaus- ja ankkuriköydet, ankkuriketjut ja ankkurit ovat sopivia veneen tarkoitetulle käytölle

Pidä aina mielessä, että veneen vakaus saattaa heikentyä, jos sitä joudutaan hinaamaan

HUOMIO!

HINAUS

253.6.1NOSTOJAKULJETUSNosto Asettakaa nostoliinat alla olevan kuvan mukaisesti. Kun liinat on kiinni-tetty nosturin nostokoukkuun, ne on varmistettava köysillä veneen keulassa ja perässä oleviin kiinnikkeisiin, jotta ne eivät pääse liikkumaan.

Kuljetus Antakaa veneen maakuljetus aina valtuutetun yrityksen hoidettavaksi. Varmistakaa, että yrityksellä on vaadittavat vakuutukset mahdollisten vahin-kojen varalta.

26

1

2 3

4

4.212VJÄRJESTELMÄVene on varustettu 12 Voltin tasavirta sähköjärjestelmällä. Sähköjärjestelmä koostuu moottorin laturista, akuista ja varusteista. Virran syöttö tapahtuu latureilta diodien kautta akuille. Aluksen varusteet käyttävät 12 V järjestelmää. Varusteet toimivat ainoastaan silloin päävirtakytkin tai virtakytkimet päävir-takatkasija paneelista ovat kytkettynä päälle. Vaurioituneet varusteet täytyy huoltaa ennen kuin ne kytketään takaisin käyttöön.

Veneen sähköjärjestelmän kytkentäkaavio on esitetty liitteessä 3. Päävirtakytkin sijaitsee avotilan takaistuinten alla. Virtapiirin ollessa kytkettynä käyttölaitteita voidaan operoida kytkinpaneelista kuljettajan paikalta.

Älä:

• kytke virtaa pois, kun moottori on käynnissä, koska toimenpide voi hajottaa moottorin laturin

• tee sähköasennuksia, mikäli virta on kytketty

• muuta veneen sähköjärjestelmää tai siihen liittyviä piirustuksia; muutokset ja huollot tulee jättää asiantuntevan venesähköteknikon tehtäväksi

• muuta ylivirtasuojien nimellisampeerilukua

• aseta tai korvaa sähkölaitteita komponenteilla, joilla virtapiirin nimel-lisampeeriluku ylittyy

• jätä venettä valvomatta sähköjärjestelmä kytkettynä lukuun ottamatta automaattista pilssipumppua tai hälytysjärjestelmiä.

VAROITUS!

4SÄHKÖJÄRJESTELMÄ4.1SÄHKÖJÄRJESTELMÄNKAAVIO1. Akut

2. Päävirtakytkin ja 12 V pistoke

3. 12 V pistoke

4. Ohjauspulpetti ja 12 V pistoke

27

1

9

2

10

3

11

4

12

5

13

6

14

7 8

A B

C

4.2.1SÄHKÖKESKUSSähkökeskuksen päävirtakytkimillä ohjataan veneen eri virtapiirejä. Päävirtakyt-kimillä akut voidaan kytkeä irti kaikista sähköä kuluttavista laitteista. Kun päävi-rtakytkimet ovat päällä-asennossa, virta johdetaan sähkökeskukseen ja sieltä eri puolelle venettä. Päävirtakytkimet sijaitsevat avotilan takapenkin jalkotilassa vasemmalla puolella.

Päävirtakytkimen taustaväri ja teksti ON kertoo, että virtapiiri on kytketty päälle ja kun piiri on kytketty pois, taustaväri on punainen ja siinä on näkyvillä teksti OFF.

Virran syöttö moottorille saadaan kääntämällä kytkin START (A ) ON asentoon, varusteille saadaan kääntämällä kytkin SERVICE (B) ON asentoon.

Kun lähdet veneeltä pois pitemmäksi aikaan. Kytke virta kaikista päävirtakytki-mistä ja laitteista pois päältä, mutta jätä suorasyöttö kytkimet päälle.

Päävirtakytkin paneelissa on myös veneen sulakkeet (1-11), suorasyöttökyt-kimet (12-14) ja 12 V pistoke (C)

1. Ajovalojen sulake

2. Sisävalojen sulake

3. Pyyhkijöiden sulake*

4. 12 V pistokkeet

5. Karttaplotteri*

6. Jääkaappi*

7. Radio

8. Hakuvalo*

9. Trimmitasot*

10. Vara

11. Vara

12. Pilssipumpun automaattitoiminto

13. Radion muisti*

14. Makeavesipumppu

*Lissävaruste

28 4.2.2SUORASYÖTTÖKYTKIMETOsa veneen varusteiden sulakkeista on varustettu suorasyöttökytkimillä. Suora-syöttökytkimet ovat tarkoitettu varusteille. jotka tarvitsevat virtaa suoraan akulta ja toimivat vaikka päävirtakytkimet olisivat pois päältä. Kytkimet ovat sijoitettu sähkökeskukseen.

Kytkimet (12-13) ovat varustettu automaattisulake ja virtakytkin toiminnolla. Makeavesipumpun kytkin (14) voidaan kytkeä pois päältä, kun pumppu ei ole käytössä.

Alas painettuna kytkin on päällä ja ylhäällä pois päältä. Kytkin indikoi oikosulun tai häiriön virtapiirissä ponnahtamalla yläasentoon. Kytkimen voi kytkeä uudelleen painamalla sen takaisin ala-asentoon. Älä kytke kytkintä takaisin ennen kuin olet selvittänyt häiriön syyn. Suorasyöttökytkimet (12-13) täytyy jättää päälle, vaikka virta muista virtapiireistä olisi kytketty pois.

Kytkemällä suorasyöttökytkimen pois liian aikaisin päältä saattaa se aiheuttaa laitteen esim. lämmittimen hajoamisen tai sen syttymi-seen tuleen, koska laitteissa on tuuletin/tuuletus ominaisuus, vaikka laiteesta on muuten kytketty virta pois.

Siksi täytyy huolehtia, että laite on jäähtynyt ennen päältä pois kytke-mistä. Lisätietoja löytyy laitteen omasta käsikirjasta.

VAROITUS!

4.2.3SULAKKEETVene on varusteltu ns. automaattisulakkeilla jotka ponnahtavat ylös sulakkeen lauetessa, kytkeäkseen sulakkeen uudelleen toimintaan tarkista ensin mahdol-linen syy sulakkeen laukeamiselle ja paina sulake uudelleen alas. Sulakkeet ovat sijoitettu päävirtakytkin paneeliin.

4.2.4AKUTVeneenne on varustettu kahdella akulla, joista START akku syöttävät virtaa moottorille ja Service akku veneen muille laitteille ja varusteille. Akkujärjes-telmä on rakennettu siten että veneen moottori käynnistyy myös, vaikka veneen Startti akut olisivat tyhjät, koska silloin virran syöttö tapahtuu Service akulta. Tämä toiminto ei kuitenkaan toimi toiseen suuntaan.

Akut ovat sijoitettu takapenkin alle. Akkujen sijainti on esitetty kohdassa sähköjärjestelmä. Lähtiessänne pois veneeltä kytke päävirtakytkimistä virta pois, mutta muista varmistaa, että kaikki suorasyöttökytkimet jäävät päälle. Veneessä saa käyttää vain huoltovapaita AGM akkuja

AKKUJENLATAUSHuolehdi, että akkutila on aina hyvin tuulettuva, kun akkuja ladataan. Akkuja saa ladata veneessä vain veneen omilla latureilla. Muissa lataustapauksissa poista akut veneestä. Huomioikaa, että lyijyakuissa alkaa 14,4 V jännitteellä muodostua räjähtävää kaasua. Tavallisen akun jännite on kuormittamatto-massa tilassa 12,3–12,7 V. Latauksen aikana akun jännite vähitellen nousee, ja lataus päättyy automaattisesti lataussäätimen ja akkulaturin asetuksen mukai-sesti. Oikean tuloksen saamiseksi jännitemittaus on tehtävä akun navoista eikä generaattorista.

Ennen virtapiirin päälle kytkentää huolehdi, että virtapiiri ei ole vauri-oitunut eikä siihen synny tulipaloa mahdollisista vaurioista. Vaurioitu-neet varusteet täytyy huoltaa/vaihtaa ennen kuin ne otetaan uudes-taan käyttöön.

VAROITUS!

29VARAUSTILAParas tapa varaustilan tarkistamiseksi on mitata akkuhapon ominaispaino. Mittaus tehdään happomittarilla. Täyteen varatun akun akkuhapon ominais-paino on 20 °C:ssä yleensä 1,26–1,28 g/cm³. Huomioikaa, että akkuhapon ominaispaino muuttuu lämpötilan muuttuessa. Muissa akkumalleissa akkuhapon ominaispaino voi olla erilainen. Kysykää oikeat tiedot jälleenmyy-jältä. Jos akkuhapon ominaispaino vaihtelee kennojen välillä, akku on huono ja se on vaihdettava.

TALVISÄILYTYSTalvitelakoinnin ajaksi akut voidaan jättää veneeseen vain, jos niissä on täysi varaus. Huonosti ladattu akku voi jäätyä rikki. Irrottakaa akusta aina kaapeli-kengät hapettumisen estämiseksi. Poistaessasi akkuja, irrota negatiivinen napa ensin ja huolehdi, että lähettyvillä ei ole helposti syttyviä tai räjähtäviä materi-aaleja tai nesteitä. Laittaessasi akkuja takaisin paikoilleen, kytke ne painvastai-sessa järjestyksessä, (positiivinen napa ensin).

AKKUJENHUOLTOAkkujen puhdistus Akun yläpinta on puhdistettava säännöllisesti kennojen välisten ylilyöntien estämiseksi. Jos akku on sijoitettu erilliseen tilaan, yläpinnan puhdistus keväällä ja syksyllä yleensä riittää. Varmistakaa, että kennotulppien ilmareiät ovat auki niin, että kaasu pääsee tuulettumaan ulos. Navat ja kaapeli-kengät on rasvattava hapettumisen ja syöpymisen estämiseksi.

Akkujen pääkytkimet on sijoitettu pääkytkinpaneeliin. Akut lataantuvat moottorien käydessä tai ne ladataan akkulaturilla tai muulla lisävarus-teella.

Kennojen nestetaso Nestetasoa tarkastettaessa ei valaistuksena saa käyttää tulitikkuja, tupakansytyttimiä tai muuta avotulta, koska akussa muodostuu räjähdysherkkää kaasua.

VAARA!

30

2

1

3

VAROITUS!5TEKNISETJÄRJESTELMÄT5.1POLTTOAINEJÄRJESTELMÄVeneeseen asennettu erillinen kiinteä polttoainejärjestelmä. Järjestelmän ilmajohdot on varustettu ylimääräisellä polttoainesuodattimella (1). Ylimää-räinen polttoainesuodatin on vedenerottimen tyyppinen. Polttoainetankki (2) sijaitsee ohjaamon penkkien alla. Polttoaineen täyttöhela (3) on veneen Port puolen takanurkassa. Polttoainetankki on varustettu hanalla, joka sijaitsee tankin päällä-

Pyri suojaamaan polttoaineletkuja vaurioilta.

Tutustukaa moottorin ohjekirjassa oleviin moottorin polttoainejärjestelmän hoito- ja kunnossapito-ohjeisiin.

Älä käsittele avotulta tai tupakoi tankatessasi. Muista että bensiiniä ei saa säilyttää tiloissa joita ei ole siihen suunniteltu. Koska tässä veneessä ei ole tuuletettua säilytystilaa, on mahdolliset varakannut säilytettävä kannella.

KÄYTTÖEnnen komposiittikannella (Esthec tai FlexiTeek) varustetun veneen tankkausta on sen kansi huuhdottava vedellä. Silloin mahdollinen ylivuotanut polttoaine jää veden pinnalle eikä imeydy materiaaliin.

Moottorin ruiskutusjärjestelmään pääsevä vesi voi nopeasti aiheuttaa korroo-siovaurioita ruiskutuspumpun tarkkuusosiin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää säännöllisesti tarkastaa, onko ylimääräisessä polttoainesuodattimessa vettä. Valuttakaa aina silloin tällöin pieni määrä polttoainetta (varokaa polttoainerois-keita) sopivaan astiaan ja tarkastakaa, ettei siinä ole kondenssivettä. Jos suodat-timessa on vettä, jatkakaa tyhjennystä, kunnes astiaan tulee vain puhdasta polttoainetta.

Moottorin polttoainejärjestelmään tulee herkästi toimintahäiriöitä, kun poltto-aineessa on ilmakuplia. Täyttäkää polttoainetankit aina hyvissä ajoin ennen kuin polttoaine on päässyt kokonaan loppumaan. Jos järjestelmä on käytetty tyhjäksi, sille on suoritettava ilmanpoisto, ennen kuin moottori voidaan käynnistää uudelleen. Katsokaa polttoainejärjestelmän ilmanpoisto-ohjeet moottorivalmistajan ohjekirjasta.

Älkää koskaan• tukkiko pääsyä turvalaitteisiin,

sammuttimelle, polttoaineventtileille tai sähköjärjestelmän päävirtakatkai-simelle.

• tukkiko mitään veneeseen tehtyjä tuuletusaukkoja, koska nämä ovat tarkoitettu polttoainehöyryjen tuulettamiseen.

• Käyttäkö lämmittimessä ja liedessä vääriä polttoainelaatuja, koska laitteet voivat vaurioitua.

31

Makeavesijärjestelmä täytyy tyhjentää huolellisesti talvisäilytyksen ajaksi. Makeavesijärjestelmään ei suositella käytettävän jäätymisen estoainetta.

HUOMIO!

Venttiili on suljettava tyhjennyksen jälkeen. Älkää päästäkö tankkia täyteen, ettei paperi pakkaannu pohjalle ja vaikeuta tankin tyhjentä-mistä.

HUOMIO!

5.2MAKEAVESIJÄRJESTELMÄVeneeseen saa lisävarusteena makeavesijärjestelmän. Makeavesijärjestelmä koostuu makeavesitankista, pumpusta ja pentterin vesipisteestä. Tankki sijaitsee etuavotilan alla. Pumppu sijaitsee tankkitilan takaosassa. Makeavesi-tankin täyttö tehdään etukannella olevan kansihelan (4) kautta. Komponenttien sijainti on esitetty seuraavan sivun kuvassa.

Makeavesijärjestelmän saa päälle kytkemällä makeavesipumppu päälle. Pumpun kytkin sijaitsee päävirtakytkin paneelissa. Mikäli poistut veneeltä kytke järjestelmä pois päältä. Muista tarkastaa pumpun suodatin säännöllisin väliajoin.

5.3SEPTIJÄRJESTELMÄVeneeseen on saatavissa lisävarusteena Septijärjestelmä- Järjestelmä koostuu käsikäyttöisestä WC-istuimesta, septitankista ja septimurskaimesta.

WC-ISTUINWC-istuimen tarkempi toiminta on kerrottu istuimen omassa ohjekirjassa.

Ennen istuimen käyttöä avaa vedenotto hana, joka on WC:n alla olevan säily-tyslokeron huoltoluukun takana. Käytön jälkeen muista sulkea hana. Puhdis-takaa wc miedolla puhdistusaineella. Älkää koskaan käyttäkö puhdistusai-neita tai hajusteita, jotka sisältävät mäntyöljyä, formaldehydiä tai klooria, eikä myöskään syövyttäviä tai raakaöljypohjaisia aineita. Ne voivat vaurioittaa wc:n muovi- ja kumipintoja. Rasvatkaa pumppuakseli vaseliinilla tiivisteen kestoiän pidentämiseksi. Huuhdelkaa wc-järjestelmä huolellisesti makealla vedellä, kun venettä ei käytetä. Wc-säiliöön ei saa laittaa muuta kuin wc-paperia, joten mm. paperipyyhkeiden, kangas- tai kumituotteiden, kovien esineiden, öljytuotteiden

tai liuotteiden laittaminen tai kaataminen sinne on ehdottomasti kiellettyä. Erilaisten vaurioiden välttämiseksi sinne ei myöskään saa kaataa kädenläm-pöistä vettä kuumempaa vettä.

JÄTEVESITANKKIÄlkää saastuttako ympäristöä! Jätevesitankki voidaan tyhjentää joko septimurs-kaimella suoraan veteen tai imemällä satamissa oleviin kiinteisiin septijätteen keräysasemiin, joita tulee aina käyttää. Alueilla, joissa kiinteitä septitankkeja ei ole, on toimittava seuraavasti:

Avatkaa sinetöity pohjaventtiili. Tyhjentäkää tankki mahdollisuuksien mukaan päivittäin ja aina syvään veteen kaukana rannasta. Pumpun sijainti on merkitty rakennepiirustukseen.

Katsokaa puhdistusohjeet kohdasta Talvisäilytys.

WC:NKEVÄTVALMISTELUT1. Rasvatkaa pumppusylinteri vaseliinilla.

2. Huuhdelkaa järjestelmä makealla vedellä.

3. Liittäkää putket ja avatkaa molemmat venttiilit.

4. Tarkastakaa huolellisesti, ettei liitännöissä ole vuotoja.

TALVISÄILYTYSEmme suosittele jäätymisenestoaineen käyttöä, sillä sen kiertoa koko järjes-telmän läpi on mahdoton taata

32

7

6

5

910

2 1

84

3

5.3.1MAKEAVESI-JASEPTIJÄRJESTELMÄNHAVAINNEKUVA1. Veden täyttöhela

2. Makeavesitankki

3. Makeavesipumppu

4. Pentterin hana

5. Vesipumpun kytkin

6. Septitankki

7. Septipumppu

8. Septitankin imutyhjennyshela

9. WC-istuin

10. Septitankin tyhjennys hana ja WC-istuimen vedenotto hana

Ennen veneen siirtämistä talvisäilytykseen on sen koko järjestelmä puhdistettava ja huuhdeltava, kun vene on vielä vedessä. Kun vene on nostettu ylös, koko järjestelmä on tyhjennettävä huolellisesti ja sieltä on tyhjennettävä pois kaikki vedet. Tämä toimenpide estää jäätymis-vauriot, bakteerien kasvun ja pahan hajun.

HUOMIO!

336TURVALLISUUS6.1YLEISTÄMikäli veneessänne syttyy tulipalo, se tapahtuu yleensä räjähdysmäisesti. Yleisimpiä palon syttymislähde on mottori. Palo etenee yleensä hyvin nopeasti, joten toiminnan täytyy olla palon syttyessä nopeaa. Palo on pyrittävä sammut-tamaan tukahduttamalla, eli estettävä palokohteen hapensaanti. Käyttäkää tähän veneessänne olevaa sammutinta, jonka sijainnin näette kohdasta yleis-järjestely. Veden käyttämisestä ei polttoaineperäisissä paloissa ole apua.

Jos tulipalo alkaa riistäytyä täysin käsistä, on henkilöturvallisuuden takia viipy-mättä jätettävä palava vene, koska palon edetessä polttoainesäiliöihin, saattaa syntyä räjähdys jonka seurauksena iso alue veneen ympäriltäkin saattaa syttyä palamaan.

Pitäkää aina pilssitila puhtaana ja tarkistakaa se polttoainehöyryjen ja – vuotojen varalta säännöllisin väliajoin. Älkää asentako minkäänlaisia verhoja, tai muuta helposti syttyvää materiaalia keittimen taikka lämmittimen lähelle.

6.2PALONTORJUNTATämä vene on varustettava seuraavan tehoisella ja seuraavasti sijoitetulla käsisammuttimilla. Palosammuttimen tulee olla teholtaan vähintään 8A 68B. Tarkista sammuttimien oikea sijoitus alla olevasta kaaviosta.

Sammutuspeitettä tulee säilyttää keittimen vieressä.

Veneen omistajan/käyttäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että:

• palontorjuntavälineet tarkastetaan säännöllisesti niille ilmoitettujen tarkas-tusvälien mukaisesti.

• että vanhentuneet varusteet korvataan välittömästi vastaavilla tai parem-milla varusteilla.

• että miehistöä ja matkustajia informoidaan palontorjuntavälineiden sijain-nista ja käytöstä sekä poistumisteiden ja hätäuloskäyntien sijainnista.

• että palontorjuntavälineet ovat aina käytettävissä veneessä.

• Toimenpiteet moottorin palossa

• Pysäytä moottori.

• Jos mahdollista, ohjaa venettä tuulta kohti.

• Kaikkien veneen matkustajien on laitettava pelastusliivit päälle.

• Matkustajat on evakuoitava tarvittaessa.

• Ota tarvittaessa yhteys meripelastukseen.

• Kytke polttoaine, nestekaasu ja päävirtakytkin pois päältä.

• Sinun täytyy olla täysin varma tulipalon sammumisesta ennen moottori-kopan avaamista. Avaa varovasti moottorikoppa ja valmistaudu tarvittaessa käyttämään kannettavaa sammutinta jälkisammutukseen.

• Sammuta mahdolliset kytöpalot vedellä.

Toimenpiteet sammutuksen jälkeen • Avatkaa ovet ja ikkunat ilmanvaihdon tehostamiseksi. • Varmistakaa, että sammutusvarusteet täytetään uudelleen tai korvataan uusilla sammutuksen jälkeen.

6.3PELASTUSLAUTTAPELASTUSLAUTANSÄILYTYSVene ei ole varustettu valmistajan toimesta pelastuslautalla. Mikäli päätät sellaisen hankkia veneeseen, suosittelemme että sitä pidettäisiin taka-avoti-lassa, josta sitä on helpointa käyttää hätätilanteessa.

Älkää koskaan:

• Estäkö pääsyä poistumisteille ja hätäuloskäynneille.

• Estäkö pääsyä turvallisuuslaitteille, kuten polttoaineventtiileille ja päävi-rtakytkimelle.

• Estäkö pääsyä näkyvissä tai suojassa oleville sammuttimille.

• Jättäkö venettä ilman valvontaa, kun liesi tai lämmitin on toiminnassa.

• Muuttako veneen järjestelmiä (erityisesti sähkö-, polttoaine- ja kaasujär-jestelmiä).

• Tankatko polttoainetta tai vaihtako kaasusäiliötä, kun moottorit ovat käynnissä.

• Tupakoiko, kun käsittelette polttoainetta tai kaasua.

HUOMIO!

34

1

2

3

6.4TURVALLISUUSKAAVIO1. Uimaportaat

2. Sammutin

3. Päävirtakytkin

PELASTUSLAUTANKÄYTTÖHätätilanteessa pelastuslauttaa pitäisi käyttää peräkannelta. Paras paikka pelastuslautan veteen laittamiseksi on uimataso. Hätätilanteessa käynti pelas-tuslauttaan on myös helpointa ja turvallisinta tehdä uimatasolta. Moottorin täytyy kuitenkin sammuttaa pelastuslauttaa käytettäessä. Noudata myös pelas-tuslautan valmistajan ohjeita.

357HUOLTOJAYLLÄPITO6.1AJONJÄLKEENJälkikiehumisen ja lämpöjännitysten estämiseksi on moottoria käytettävä ajon jälkeen muutama minuutti tyhjäkäynnillä hallintavivut vapaalla. Tämä on erityisen tärkeää, jos moottoria on käytetty suurilla käyntinopeuksilla.Pysäyttäkää moottori kääntämällä virta-avain asentoon S.6.2KUNNOSSAPITOVene vaatii tiettyä kunnossapitoa. Tämä koskee etenkin ulkoisia osia, jotka ovat alttiina auringolle ja suolavedelle. Veneen asianmukainen kunnossapito käsittää seuraavat asiat:• Säännöllinen pesu makealla vedellä.

• Jos venettä käytetään ympäri vuoden, runko on kiillotettava noin neljän kuukauden välein.

• Ruostumattomien ja kromattujen osien kiillotus Autosolilla tai vastaavalla krominpuhdistusaineella.

• Alumiiniosat puhdistetaan makealla vedellä, johon on mahdollisesti lisätty saippualiuosta.

• Huuhtokaa kuomu makealla vedellä. Antakaa sen kuivua kunnolla ennen kokoontaittamista.

• Tiikkikansi vaatii huoltoa. Komposiittikansi on parasta puhdistaa pehmeällä harjalla ja miedolla saippualiuoksella. Tiikkikannen pinta muuttuu aikaa myöten silkinharmaaksi.

• Välttäkää käyttämästä aggressiivisia puhdistusaineita.

• Mikäli vene säilytetään olosuhteissa ympäristössä, jossa on havaittavissa esimerkiksi happosateita tai rikkipäästöjä (esim. laivaväylien, moottoriteiden tai voimaloiden läheisyydessä) on pidettävä erityistä huomiota RST osista. Nämä olosuhteet aiheuttavat ennenaikaista korroosiota RST osiin ja veneen gelcoat pintojen haalistumiseen ja kulumiseen.

• Veneen gelcoat pinnoista (etenkin harmaat ja värilliset osat) täytyy pitää huolta. Osat ovat kiillotettava ja vahattava säännöllisesti estääkseen niiden haalistumisen tai muun visuaalisen haitan syntyminen.

HUOMIO!

6.3SISUSTUSVeneen sisustusosat on valmistettu pähkinä puusta ja ne on öljytty. Ne on parasta puhdistaa kostealla rievulla jossa on pieni määrä saippuavettä. Käsittele puu uudestaan vuosittain puun suojaamiseksi.Muovipinnat ja maalatut pinnat puhdistetaan kostuttamalla koko pinta tasaisesti vedellä ennen varsinaista puhdistamista. Tavalliset likatahrat poistetaan harjalla ja kevyesti laimennetulla puhdistusaineella. Rasvatahrat poistetaan harjalla/sienellä ja ikkunanpesuaineella. Puhdista pinta jälkeenpäin sienellä ja vedellä. Pyyhi kuivaksi kangasrievulla.Sisustukseen kuuluvat kankaat pestään erillisten pesuohjeiden (merkintä) mukaan tai seuraavasti: Pese 40 °C:ssa kevyellä linkouksella ja ripusta kuivumaan. Materiaali saattaa kutistua hieman. Mikäli haluat välttyä tältä, vie kangas kemialliseen pesuun.Liukuovien ja -luukkujen kiskot on puhdistettava säännöllisesti sekä voideltava tarvittaessa. Älä voitele kiskojen liukupintoja. Voitele kahvat ja lukot tavallisella voiteluaineella.6.4KUOMUKuomu voi aluksi hieman vuotaa ennen kuin sen saumat ovet turvonneet. Säilyttäkää kuomu siististi taiteltuna, jotta se ei hajoa.Kuomu on puhdistettava kunnolla pari kertaa vuodessa. Pankaa kuomu likoamaan vähintään 24 tunniksi. Peskää tällöin sen sisä- ja ulkopuoli sienellä tai pehmeällä harjalla. Käyttäkää mietoa saippualiuosta ja runsaasti korkeintaan 30-asteista vettä. Huuhdelkaa runsaalla vedellä. Viimeiseen huuhteluveteen on hyvä sekoittaa 12 %:sta etikkaa saippuajäämien neutraloimiseksi. Ripusta kuomu tämän jälkeen kuivumaan.

• Älkää koskaan käyttäkö korkeapainepesuria tai kemiallisia puhdistusaineita.

• Kuomu ripustetaan kuivumaan. Älkää koskaan käyttäkö kuivauskaappia tai silitysrautaa kuivumisen nopeuttamiseksi.

• Varmistakaa, että kuomu on täysin kuiva ennen kuin pakkaatte sen. Kostea kuomu voi aiheuttaa homevaurioita.

• Pitäkää kuomu talven ajan kuivissa sisätiloissa.

• Kuomua ei saa varastoida veneeseen talven ajaksi.

36

8YMPÄRISTÖ

Ympäristölle haitallisten aineiden, kuten polttoaineiden, öljyjen, liuotteiden, rasvojen, pohjamaalien ym. käsittelyssä on aina otettava huomioon seuraavat asiat:

HUOMIO!

• Noudattakaa aina erittäin suurta varovaisuutta, lukekaa tuotteiden käyttö-ohjeet huolellisesti ja käsitelkää niitä varoen. Toimittakaa tyhjät pakkaukset, purkit ja vastaavat niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Jos olette epävarmoja tuotteen haitallisuudesta, ottakaa yhteyttä sen toimittajaan tai myyjään.

• Peräaallot kuluttavat luontoa ja aiheuttavat ongelmia lähistön muille veneille. Sovittakaa nopeus aina tilanteen ja ympäristön mukaan niin, että haitallisia peräaaltoja ei pääse syntymään.

• Ajakaa venettänne aina mahdollisimman taloudellisella käyntinopeudella ja vallitsevien olosuhteiden mukaan, jotta vältytään tarpeettomilta päästöiltä ja meluhaitoilta.

• Moottori on huollettava säännöllisesti ja asianmukaisesti sen käytöstä aiheutuvien melu- ja päästöhaittojen minimoimiseksi. Tutustukaa huolelli-sesti valmistajan ohjekirjaan.

• Veneilijänä teidän tulee tuntea paikalliset ympäristölait, ja ottaa huomioon ympäristöä koskevat ohjesäännöt.

• Älkää koskaan tyhjentäkö käymälöitä tai jätevesitankkia vesistöön.

• Tutustukaa myös kansainvälisiin säännöksiin merten saastuttamisen ehkäisemiseksi (MARPOL) ja kunnioittakaa niitä niin paljon kuin mahdollista.

Nostopuomin leveyden on oltava sama kuin veneen leveys. Noudat-takaa aina erittäin suurta varovaisuutta venettä nostettaessa. Huomi-oikaa lokianturin sijainti, jotta se ei vaurioidu. Suojatkaa veneen kyljet hyvin vaurioiden välttämiseksi. Nostoraksien sijaintia on tarvittaessa säädettävä veneen kuormituksen mukaan.

HUOMIO!7.1TOIMENPITEETENNENTALVISÄILYTYSTÄ1. Peskää runko ja pohja heti ylösnoston jälkeen.

2. Jättäkää kaapit, laatikot, kajuutan ovi ja vaatekaappien ovet raolleen.

3. Peskää kaikki sisäosat, myös ritilöiden alta.

4. Matot ja tyynyt on parasta säilyttää kuivissa sisätiloissa. Jos se ei ole mahdollista, varmistakaa, että tyynyt ovat kuivia ja asettakaa ne kyljelleen. Poistakaa matot.

5. Varmistakaa, että veneessä on hyvä ilmanvaihto.

6. Jos akut jätetään veneeseen, varmistakaa, että niissä on täysi varaus, sillä muuten ne voivat jäätyä rikki.

7.2ENNENVESILLELASKUA7. Poistakaa suojapressu hyvissä ajoin ennen vesillelaskua.

8. Peskää runko tavallisella shampoolla ja pehmeällä harjalla.

9. Vahatkaa runko tarvittaessa. Käyttäkää tavallista venevahaa.

10. Jos runkoon on tullut vähäisiä naarmuja tai jos gelcoat-pinnoitteessa on haalistumia, kaikki tällaiset vauriot voidaan käsitellä paksummalla vahalla ennen kiillotusta.

11. Maalatkaa pohja pohjamaalilla.

12. Jos akut on poistettu, pankaa ne takaisin ja mitatkaa kennojen nestetaso. Mitatkaa akkujen kunto.

13. Tarkastakaa kaikki kaapelit, kiristimet, moottorin kiinnike ja muut kiinnikkeet.

14. Tarkastakaa ohjaus ennen vesillelaskua.

15. Tarkastakaa mittaristo.

16. Sulkekaa kaikki veden tyhjennystulpat.

17. Tarkastakaa, että pohjaventtiilit ovat kunnossa ja tiiviit, tarkista mahdol-listen pakkasvaurioiden varalta.

18. Tarkastakaa kaikki putket, letkut ja hanat.

19. Kirjatkaa mahdolliset pakkasvauriot.

379TAKUUErillisenä liitteenä.

38 10LIITTEET10.1TAKUUEHDOTIrrallisena liitteenä

10.2SÄHKÖKAAVIOIrrallisena liitteenä

39