pärnun reittikartta
DESCRIPTION
Tervetuloa tutustumaan Pärnun Historiaan ja osallistumaan kaupungin nykyelämään!TRANSCRIPT
Pärnun reittikartta
Pärnun vierailukeskus
Uus 4, 80010 Pärnu, Viro+372 447 3000, +372 5330 [email protected], [email protected]
www.visitparnu.com
Julkaisijat: Pärnumaa Turism -säätiö ja Pärnun kaupunginhallitusSuomennos: Luisa Translation Agency Ltd.Kuvat: Indrek Aija, Elen Juurma, Toomas Olev, Spa Estonia, Spa Tervis, Scandic RannahotellGraafinen suunnittelu: Areal Disain © 2012
Hyvä vierailija!
Täällä joen suulla on asunut ihmisiä jo 11 000 vuoden ajan. Vuonna 1251 vihittiin Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan Pärnun tuomio-kirkko, ja ensimmäinen kaupunki joen oikealla rannalla oli perustettu. Kahdentoista vuoden kuluttua se ryöstettiin ja porvarit rakensivat joen vasemmalle rannalle Liivinmaan ritarikunnan alueelle uuden kaupun-gin nimeltä Uusi Pärnu (saksaksi Neu-Pernau). 1300-luvulla siitä tuli hansakaupunki, 1500-luvulla maakunnan hallintokeskus, 1600-luvulla yliopistokaupunki, 1700-luvulla jälleen kauppiaiden kaupunki, 1800-luvulla kylpyläkaupunki, 1900-luvulla Viron kesäpääkaupunki, ja 2000-luvulla alueesta on kehittynyt elämyskylpyläkohde.
Tervetuloa tutustumaan Pärnun historiaan ja osallistumaan kaupungin nykyelämään!
1
2 3
45
6
78
9
10
11
12
13
14
15 16
17
18
1920
21
22
23
1
2
3
4
6
67
8
9
5
PAPSAARE
EAMETSA
TAMMISTE
B e a c h Pa r k
B e a c h Pa r k
KoidulaPark
MunamäePark
BrackmannPark
JakobsonPark
FreedomPark
Old park
Children Park
P ä r n u R i v e r
Va
llik
raa
v
P ä r n u B a y
Sauga R iver
Lootsi
Sada
ma
Toominga
Muru
Mu
ng
a
Uus
Ho
spid
aliPüh
avaimu
Eha
Vase
Võimlemise
Hospidali
Malmö
1. J
õe
Väike-Jõe
Tui
Õie
Side
Aida
Suvituse
Henno
Kivi
Põhja
Õhtu pLootsi p
Homm
iku
Muuli
Veetorni
Van
a-Tallinn
a
Kapteni
Kalda
2. Jõ
eVäik
e-Se
pa
Libl
ika
Tui
Sillu
tise
Liilia
Rähn
i
Kasarm
u
Ruudu
Ruudu
Heina
Paju
Koidu
Rähn
i
Pilli
Kastani
4.Jõe
Suur-VeskiVäike-Veski
Kooli
3.Jõ
e
Tiiru
Villa
Viire
Vesiroosi
Kasta
ni
Kastani p
Vikerkaare
Söödi
Rannametsa tee
Männim
etsa tee
KännuKäbi
Viru
VäinaKopliLaiu
Harju
Harju
Haraka
Lõhe
Meelise
Käo
Tarva
Olevi
Käo
Tedre
MalevaÜm
era
Tarva
Põdra
Riisika
Käo
Okka
Salu Haa
va
Laane
Tare
Lehola
PalaRävala
Salme
Sakala
Ugandi
Tormi
Haraka
Nõmm
e
Kaluri
PurjeKõrkja
Soo
Soo
Lahe
Luit
eRooNeeme
Majaka
Jako
bi
Jüri
Ran
na
Keva
de
Ran
na
Soo
Mar
di
Peet
ri
Peet
ri
Lub
ja
Pärja
Vastla
Kolde
Ko
lde
Aasa
Nur
me
Turu
Mih
kli
Kana
Linda
Linda
Vahe
Tuule
Vilja
Kaevu
Har
idu
se
Mu
raka
Mu
raka
Lep
a
Kad
aka
Mo
on
i
Üla
se
Piiri
Astri
Siili
Aru
Saviaugu
Lõo
Niidupargi
Mere
EnergiaKanepi
Tamme
Tamme
Õun
a
Kuu
Pihlaka
Kase
Libl
ika
Lille
Lõo
Tina
Ku
lla
Pro
nks
i
Tera
se
Raua
Kro
om
i
Kulli te
e
Piirikivi te
e
Sauna
Kõrtsi
Kiltri
Hoburaua
Kuts
ari
Härma
Rehep
api
Loo
ga
Loog
a
Rehepapi
Möld
ri
Möld
ri
Räni
Parmu
Telli
skiv
i
Kuldse koduTulika
Kiige
Karikakra
Sire
li
Mur
eli
Mündi
Sõstra
Pähk
liTi
kri
Mur
eli
Noorte väljak
Suur-Jõe
Laki
Sulevi
Rannametsa tee
Urva
Karu
Kodara
Kodara
Kalevi pst
Mündi
NelgiKreegi
Sarve
Vahe
Rahu
Jako
bi
Suur
-Too
me
Kesk
Kaevu
Lep
a
Allika
Pilve
Marjam
etsa tee
Ümera
Kännu
Lehola
Lehola
Pohl
a
Lembitu
Ugandi
Kaevu p
Uku p
Voorimeh
e p
Kitse
p
Vana-Rääma
om
e
To
Väik
e-
PärjaHumala
Rei
den
i
Killust
iku
Männitu
kaSarapiku
Lepiku
Timuti
Mesika
Karukella
Kasteheina
PiibelehePääsu
silma
Sinilille
Uuem
etsa tee
Tihniku
Madara
Kaasiku
Kuremõõga
Kullerkupu
Vesikupu t
Vesiroosi t
Kuremarja
Rist
iku
Arukase
Pilliroo
Kakuami
Nõ
lva
Veski p
õik
Veski
Kambi tee
Aeru
Lätte
Välja
Papsaare p
Nurmenuku
Kaldapealse
Liiv
ajõe
Pesa
Pilli
roo
tee
Õng
e te
e
Nooda tee Papsa
are
t
Traali tee
Kahv
a te
e
Salme tee
Salme tee
Mesika p
Ves
iran
na
t
Nõlva p
Mar
i
Hak
ke te
eR
aja
tee
Roheline
Kase
Videviku
Õli
Õli
Pappsa
are t
Pika
nõm
me te
e
Niidumõisa
Jõekääru
Vesikaare tee
Veskikaare
Remm
elga
Mer
e ps
tRingi
Seedri
Akad
eemia
Ringi
Aia
Pargi
Vanapargi
Ringi
Vee
Roosi
Supel
use
Vin
gi
Vingi
Jalaka
Suur-Post
i
Aisa
AisaTulb
i
Auli
Auli
Tulb
i
Kajaka
Ranna pst
Papli
Papli
Papli
Kanali
Lehe
Kuus
e
Kaarli
Sääse
PärnaVäike-Posti
HõbeSuur
-Sep
a
Suur-Sepa
Lõuna
Õh
tu
ÕhtuSuur-Jõe
Suur-Jõe
Köie
Väike-Kuke
Väike-Kuke
Väike-Posti
Side
Side
Side Karusselli
Pardi
Pardi
Karusselli
Mere p
st
Karja
Suur-Kuke
Roosi
Aia
Aia
Esplanaadi
Esplanaad
i
Niko
laiN
ikolai
Kooli
Nikolai
RüütliRüütli
Karja
Supel
use
Kuninga
P.Kerese
A.Adamsoni
Gild
i
Laat
sare
ti
Kooli
Kanali
Suur-Kuke
Mai
Mai
Mai
Metsa
Kooli
Kanal
iKooli
Liiv
a
Karjam
aa
Liiva
Liiva
Aisa
Ora
va
Junga
Mad
ruse
Pootsm
ani
Tüürimehe
Laine
Ravi
Kal
ameh
e
A.H
. Ta
mm
saar
e pst
A.H.Tammsaare pst
A.H.Tammsaare pst
Suur-Jõe
Hobuse
Hobuse
Loode
Lubja
Edel
a
Püss
i
Angerja
Väike-Aru
Aru
Püss
i
Havi
Sauga-Jõekalda
Jaani
Uus-Sauga
Suur-Jõekalda
Emaj
õe
Vana-Sauga
Mäe
PloomiÕun
a
Kuu
Mäe
Pirn
i
OjaTähe
Niid
u
OjaLina
Kalevi pst
Metsa
Raja
Männiku
Papiniidu
Saare
Lääne
Saare
Merim
etsa
Järva
Vambola
Hirve
Hiie
Lennuki
Uku pst
Mõr
ra
Maarja
Põllu
Põllu
Merekalda
Savi
Savi
Lille
Kilgi
Roh
eline
Ro
hel
ine
Voorimehe
Rõug
u
Rõugu
Lubj
a
Kadri
Kitse
Kitse
Laev
a
Kir
si
Kir
siK
irsi
Ilvese
Mäe
Pirn
i
Oja
Tähe
Rohu
Raba
Raba
Lina
Rohu
Män
ni
OjaLina
Kase
Vana-Savi
Niid
u
Niid
u
Kauba
Kauba
Kaevu
Nooda
Kibuvitsa
Oja
Rist
iku
Lao
Lao
Pae
Jaam
a
Metsa
Laane
Nelgi
Savi
Kitse
Jaan
i
Kadri
Kesk
Luha
Luha
Luha
LilleLille
Oja
Rohu
Oja
Allika
Lääne
Lennuki
Järva
Uku pst
Sambla
Sambla
Hirve
Hiie
Lembitu
Kilgi
Rohu
Vambola
Kaubasadama tee
Ankru
Merim
etsa
Nurm
e tee
Nurm
e tee
Vana-Sauga Ilv
ese
Suur-Jõe
Uus-Sauga
Uus-Sauga
Uus-Sauga
Pärlimõisa tee
Pärli
mõis
a te
e
Pärli
mõis
a te
e
Turb
a
Betooni
J.V.Jannseni
Rääma
Vee
Pikk
LaiLai
Pikk
Riia mnt
Riia mnt
Riia mnt
Paide m
nt
Paide m
nt
Riia mnt
Rääma
Rääma
Haapsalu mnt
Tallinn
a mnt
Tammiste tee
Tammiste tee
Tamm
iste tee
Liivi teePapiniid
u
Liivi tee
Kaub
asad
ama
tee
Ehitajate tee
Ehitajate tee
Talli
nn
a m
nt
Talli
nn
a m
nt
Ehitajate tee
Lennuvälja tee
Lennuvä
lja te
e
Sulu
-Pap
saar
e te
e
RÄÄMA
ÜLEJÕE
VANA-PÄRNU
RAEKÜLA
KESKLINN
PAPINIIDU
LODJA
TAMMISTE
Viljandi 77 kmTartu 185 kmRiia 180 km
Sindi 3 kmPaide 90 km
Tallinn 130 km
Lihu
la 5
5 km
1
2
3
4
5
6
7
89
10
11
12
1314
15
16
17
Beach Park
KoidulaPark
MunamäePark
BrackmannPark
FreedomPark
Old park
Children Park
Jakobsonpark
P ä r n u R i v e r
Va
ll
ik
ra
av
Lootsi
Sada
ma
Toominga
Muru
Mu
ng
a
Uus
Ho
spid
aliPüh
avaimu
Vase
Võimlemise
Hospidali
Malmö
Väike-J
õeAida
Kivi
Põhja
Õhtu pLootsi p
Homm
iku
Muuli
VeetorniV
ana-Tallin
na
Kapteni
Kalda2.
Jõe
Väike-
Sep
a
Söödi
Ringi
Seedri
Ringi
Akad
eemia R
ingi
Aia
Pargi
Vanapargi
Ringi
Vee
Vee
Roosi
Vin
gi
Vingi
Jalaka
Suur-Post
i
Aisa
Tulb
iAuli
Sääse
PärnaVäike-Posti
HõbeSuur
-Sep
a
Suur-Sepa
Lõuna
Õh
tu
ÕhtuSuur-Jõe
Väike-Kuke
Mere p
st
AiaEsplanaadi
Esplanaad
i
Niko
laiN
ikolai
NikolaiRem
melg
a
Karusselli
Rüütli
RüütliRüütli
Karja
Supel
use
Kuninga Kuninga
P.Kerese
A.Adamsoni
Mer
e ps
t
Gild
i
Vee
Pikk
Lai Lai
Pikk
© REGIO 20121:10 000
KL-12-037
0,5 1 km0
Kesävieraana Pärnussa
Olev Siinmaan jäljillä
Historiallinen keskikaupunki
Pärnun vierailukeskus
Lentoasema
Satama
Linja-autoasema
Rautatieasema
Sairaala tai terveyskeskus
Poliisi
Kirjasto
Kirkko
Ortodoksinen kirkko
Pursiseura
Muistomerkki
Uimaranta
Uimapaikka
Julkinen WC
Julkinen Internet-piste
Posti
Huoltoasema
Pysäköintialue
Teatteri
Elokuvateatteri
Kontserttisali
Museo
Tori
Ostoskeskus
Lintutorni
Terveysladut
1
3
2
© REGIO 20121:20 000
KL-12-037
250 500 m0
ikivanHa kOTiPaikkaPärnu on virolaisten ikivanha kotipaikka. Eräs Viron vanhimmista asutuista paikoista on Pärnujoen rannalla sijaitseva Pulli. Siellä on ollut asutusta jo vuosina 9000–8500 eKr.
kauPunkiOikeuDeTArabialainen maantieteilijä al-Idrisi mainitsi alueen vesireittien varrella sijaitsevat tilapäiset asuinpaikat jo vuonna 1154. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pärnusta on vuodelta 1251. Kaupunkioikeudet Pärnu sai vuonna 1318.
HansakauPunki1300-luvun alussa Pärnu hyväksyttiin hansaliittoon. Pärnu oli arvostettu satama idän ja lännen välisessä kaupassa. Täällä meriteitse tuodut tavarat lastattiin lotjiin ja kuljetettiin Venäjälle.
linnOiTeTTu kauPunki1600-luvulla Pärnusta kehittyi Ruotsin itäisten alueiden tärkeä linnoitus, jonka puolustusrakennelmat olivat aikansa moderneimpia. Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen kaupungista tuli Venäjän imperiumin länsirajaa suojaava merilinnoitus.
kYlPYläkauPunkiVuonna 1835 Pärnu poistettiin linnoitettujen kaupunkien luettelosta. Kaupunginmuuri purettiin, ja kaupunki laajeni nopeasti ja saavutti kuuluisuutta kylpyläkaupunkina. Pärnun ensimmäinen kylpylä aloitti toimintansa vuonna 1838.
kesäPääkauPunkiVuodesta 1996 Pärnua on kutsuttu Viron kesäpääkaupungiksi.
eläMYskYlPYläPärnun visiona on olla 2000-luvun Itämeren rannikon hyvinvointi- ja elämyskylpyläkohde.
20 vanha rantakasino eli kuursaal, Mere pst 22Rantapuiston vieressä sijaitsee tsaarinaikaisen kylpy-läelämän keskipiste, vuonna 1880 valmistunut ranta-kasino. Rakennuksella on ollut yli 100 vuoden aikana monta käyttötarkoitusta: se on toiminut esimerkiksi tanssisalina ja elokuvateatterina. Nykyään tässä useita kertoja restauroidussa rakennuksessa toimii Viron suurin anniskeluravintola. Rantakasinon pieni esiintymislava (katso Olev Siinmaan jäljillä nro 4) on kesäisin suosittu paikka erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Kuursaalin vieressä on muusikko-säveltäjä Raimond Val-gren (1913–1949) muistomerkki, joka valmistui Valgren 90-vuotismuistojuhliin. Muistomerkin luona voi tutus-tua myös säveltäjän suosituimpiin sävelmiin.
21 kuntoreittiVuonna 2007 avattiin kylpyläkaupungin 170-vuotisjuh-lien yhteydessä uimarantaa ja rantaviivaa pitkin kulkeva merkitty kuntoreitti, joka alkaa rantapuistosta. Reitti sopii sauvakävelijöille, rullaluistelijoille ja muille kuntoi-lijoille, ja se on merkitty puisin viitoin, joista selviää myös kuljettu matka. Reitti on ympärivuotisessa käytössä.
22 rantapromenadiKuntoreitti kulkee osittain pitkin vuonna 2006 valmistu-nutta rantapromenadia, joka on kaikkien romantikkojen ehdoton suosikki. Promenadi viehättää monenlaisilla ja vaihtuvilla materiaaleilla ja erilaisilla suihkulähteillä. Romanttisen valaistuksen ansiosta rannassa on aktii-vista elämää myös auringonlaskun jälkeen. Promenadi on sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden rakastama kävelypaikka kesät talvet. Promenadia pitkin kävellessäsi kuljet Rannahoone-ravintolan (katso Olev Siinmaan jäl-jissä nro 7) ja Rannahotellin (katso Olev Siinmaan jäljissä nro 8) ohitse.
23 Tervise Paradiisin vesipuisto, Side 14kesäkuusta elokuuhun 10–22, muina kuukausina 11–22Rantapromenadin loppupäässä sijaitsee kaupungin modernein kylpylähotelli Tervise Paradiis (”Terveyden paratiisi”). Siellä toimii myös Viron suurin vesipuisto, jossa riittää toimintaa isoille ja pienille veden ystäville. Uskali-aita odottaa neljän metrin korkuinen hyppytorni, mutta mukavan annoksen adrenaliinia saa myös liukuputkissa ja syöksyessä alas koskista jokea pitkin. Vesipuistossa on myös uima-altaita, porealtaita, vesiputouksia, saunoja, Aqua-baari, lämminvetinen ulkoallas (avoinna talvisin-kin) ja kesäterassi.
Historiallinen keskikauPunki
Kävelyretki keskikaupungilla vie kaupungin historial-liseen sydämeen. Reitin varrelta löydät Pärnun keskei-simmät rakennustaiteen nähtävyydet, muistomerkit ja kirkot, jotka kertovat kaupungin tarinaa aina barokki-kauden linnoituksesta alkaen.
1. raatihuone, Uus 4 / Nikolai 3Raatihuoneella toimii Pärnun matkailutoimisto, joka on kesällä avoinna joka päivä klo 9–18 ja talvella (15.9.–15.5.) ma–pe klo 9–17 ja la–su klo 10–14Raatihuone käsittää itse asiassa kokonaisen korttelin, jonka vanhin rakennus valmistui vuonna 1797 kauppi-aan asuintaloksi. Vuonna 1806 siellä asui kaupungissa vieraillut tsaari Aleksanteri I. Tarinan mukaan kauppiaan talosta tuli vuonna 1806 tsaarin käskystä kaupungin komendantin talo. Vuodesta 1839 alkaen rakennus on toiminut raatihuoneena. Hieman uusbarokista ja uus-gotiikasta vaikutteita saanut jugendtyylinen lisäraken-nus valmistui vuonna 1911, muun muassa Pärnun kau-punginvaltuuston kokoustilaksi. Vuodesta 2009 alkaen raatihuoneessa on toiminut Pärnun matkailutoimisto. Nikolai-katu on saanut nimensä täällä sijainneesta Niko-lain kirkosta, joka tuhoutui II maailmansodan aikana. Kirkon muistokivi on entisen kirkkotarhan tammien alla. Nikolain kirkon kappelissa säilytettiin mustaa ristiä, joka on kuvattu Pärnun vaakunassa. Kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde.
2. Jekateriinan kirkko, Vee 8Määräyksen Jekateriinan kirkon rakentamisesta antoi Pärnussa vieraillut tsaaritar Katariina II, joka hämmästeli sitä, että kaupungissa oli ortodoksien käytössä vain yksi kirkko – nyt jo hävinnyt Johanneksen kirkko. Vuonna 1768 valmistunut kirkko on koko Viron tyylikkäin ortodoksinen kirkko, ja se oli aikanaan modernin orto-
doksisen kirkko-arkk itehtuurin e s i k u v a n a koko Baltiassa. Rakennuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty y h d i s t ä m ä ä n vi is ikupol inen kirkko ja antiikin arkk itehtuurin m u o t o k i e l i . Seurakunta kuu-luu Moskovan p a t r i a r k a a t i n alaisuuteen.
3. rüütli-katuKun kävelet Jekateriinan kirkon luota lastenpuiston läpi, päädyt Rüütli-kadulle. Sekä paikallisten että matkailijoi-den suosima kävelykatu on kaupungin Vanhankaupun-gin pääkatu, jonka varrella voit tutustua eri vuosisatojen värikkääseen arkkitehtuuriin. Osa kadun nykyilmeestä tuo mieleen Pärnun legendaariset aallonmurtajat: aalto-maiset penkit, korkeat majakoiden kaltaiset katulamput ja kotiloita muistuttava katukiveys.
4. kauppias Mohrin talo ja varastoaitta, Rüütli 21/23Vuonna 1681 valmistunut kauppias Mohrin talo Rüütli-kadulla on kaupungin ensimmäisiä taloja, jonka pitkä sivu on rakennettu kadun suuntaiseksi. Vuoden 1820 kunnostustöiden aikana rakennus sai klassismin mukaisen ulkoasunsa. Rakennuksessa ovat vierailleet sekä kuningas Kaarle XII että tsaaritar Katariina II. Raken-nuksen julkisivuun on kiinnitetty hevosenkenkä, joka tarinan mukaan kuului Kaarle XII:n ratsulle. Talon sisä-pihalla on vanha varastoaitta. Kadulla talon edessä on vironkielisen lehdistön perustajan ja koulumestarin J. V. Jannsenin pronssinen patsas, jonka katse on suunnattu kohti vastapäistä lehden toimitusta.
5. Tallinnan portti ja vallikäärKuninga-kadun jatkeen varrella on koko Baltian ainoa säilynyt 1600-luvulta peräisin oleva kaupunginmuurin porttirakennus. Vuoteen 1710 saakka sitä kutsuttiin joko Kaarle Kustaan tai kuninkaan portiksi. Portilta vei silta yli vallihaudan, ja sieltä postitie jatkui pitkin Riia-katua aina jokilautalle saakka ja sieltä Vanhan Pärnun kautta Tallin-nan suuntaan. Portti, kaksi bastionia ja niiden välinen osa vallihautaa päätettiin 1800-luvulla säilyttää, vaikka muut linnoitusrakennelmat purettiinkin. Vallitukset säilytettiin suojana myrskyjä vastaan, ja pätkä vallihautaa muutet-tiin laivojen talvisatamaksi. Vuonna 2010 vallihaudan kaarteessa sijaitseva niin sanottu Vallikäär uudistettiin. Nykyään maavalleja pitkin kulkevat valaistut polut, val-lihaudan keskellä oleva komea suihkulähde ja suojeltu puistoalue houkuttelevat lomailijoita virkistäytymään. Portin luona on entisen linnoitetun Pärnun pienoismalli, jonka avulla saa hyvän kuvan muinaisista linnoituksista ja siitä, mitä niistä on säilynyt nykypäivään saakka. Se on osa 1400–1800-luvun linnoitusten kävelyreittiä.
6. Postipoiss-krouvi, Vee 12Vee-kadun eli Vesikadun varrella on slaavilaisia ruokia tarjoava Postipoiss-krouvi. Vaikka se muistuttaakin maja-taloa, se rakennettiin alun perin vuonna 1834 venäläisten tyyppipiirustusten mukaiseksi teurastamoksi. Vuonna 1844 rakennus kunnostettiin hevospostiasemaksi ja vuonna 1978 se restauroitiin ravintolakäyttöön.
7. elisabetin kirkko, Nikolai 22Kun käännyt Kuninga-kadulle, näet heti Elisabetin kirkon tornin. Kirkko on tunnettu konserttipaikka ja kuuluisa uruistaan. Vuosina 1744–1747 rakennettu kirkko lukeutuu barokkiaikakauden merkittävimpiin
k irkkorakennuksi in Virossa. Vuonna 1750 vihitty kirkko nimettiin kirkon rakentamista rahoittaneen Venäjän keisarinna Jelizavetan kunniaksi Pyhän Elisa-betin kirkoksi. Kirkon eteläpuolella sijaitsi kaupungin vanhin teatterisali, eli niin sanottu lato.
8. Barokkityyliset entiset kauppiaiden talot kuninga-kadullaOsoitteessa kuninga 24 sijaitseva talo on kadun vanhin, tosin myöhemmin useita kertoja uudistettu kivitalo. Se on tyypillinen barokkikauden kauppiaan talo symmetri-sine pohjapiirustuksineen. 1700-luvun ilmeen rakennus sai vuosien 1978–1982 kunnostustöiden aikana.Osoitteessa kuninga 26 on hirsirakennus, joka pystytet-tiin ilmeisesti 1700-luvun alussa, jolloin Pärnu kuului jo Venäjän valtakuntaan ja kivirakennusten rakentaminen oli kielletty koko valtion alueella Pietarin kaupungin rakentamisen takia.Osoitteessa kuninga 28 sijaitseva niin sanotuista maaki-vistä tehty talo rakennettiin vuosina 1696–1700. Vuonna 1762 sen osti kauppias ja raatiherra Jacob Jacke. Tässä talossa toimi Pärnun ensimmäinen (Ruotsin) konsu-laatti. Talossa toimi myös kauppahuoneen konttori aina vuoteen 1939 eli kauppaliikkeen sulkemiseen saakka.
9. victoria-hotelli, Kuninga 25Ennen Koidulan puistoa näet Victoria-hotellin ja Café Grand -nimisen ravintolan. Vuonna 1923 rakennet-tuun kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi piharakennus ja romanttinen kioski. Vuonna 1928 päärakennus muu-tettiin Olev Siinmaan suunnitelmien mukaan hotelliksi (Grand Hotel), jonka ensimmäiseen kerrokseen valmis-tui Café Grand.
10 lydia koidulan patsasKauniin puiston keskellä on kansallisen heräämisajan tunnetun runoilijan, toimittajan ja ensimmäisen viron-kielisen näytelmän kirjoittajan Lydia Koidulan (alun perin Lydia Emilie Florentine Jannsen, 1843–1886) pat-sas, joka valmistui vuonna 1929 kuvanveistäjä Amandus Adamsonin viimeisenä työnä.
11 entisen Pärnun poikalyseon ja keskikau-pungin koulujen voimistelu- ja urheilusali, Kuninga 29Koidulan puiston vieressä on vuonna 1875 valmistu-nut entinen Pärnun poikalyseo, nykyiseltä nimeltään Pärnun Kuninga-kadun peruskoulu. Ankarannäköisen, uusrenessanssityylisen, vuosina 1870–1875 rakennetun punatiilisen koulutalon suunnittelun tavoitteena on ollut myöhäisklassismin mukainen symmetria. Koulun edestä alkoi Riian postimaantielle saakka johtanut poppeleiden reunustama puistokatu, niin kutsuttu Aleksanterin puistotie. Pärnun poikalyseossa on opiskel-lut muun muassa useita virolaisia ministereitä ja polii-tikoita, joiden muistolaattoja on koulun eteisaulassa. Koulun eteen on istutettu sateenvarjojalava valtiomies Jüri Vilmsin (1889–1918) muistoksi ja pystytetty muis-tomerkki virolaiselle shakkimestarille Paul Keresille (1916–1975). Vanhan koulutalon viereen rakennettiin vuosituhannen vaihteessa uusi urheilusali, joka sopii ihanteellisesti tälle paikalle ja jonka ikkunoista heijastuu vanha koulu ja jonka muurimaisia seiniä koristavat vain pienet pimeässä hehkuvat ikkunat.
12 Ortodoksinen kristuksen kirkastumisen kirkko, Aia 5Entistä Pärnun poikalyseota vastapäätä on vuonna 1904 valmistunut kertaustyylejä edustava ristinmuotoinen Kristuksen kirkastumisen kirkko. Seurakunta kuuluu Viron omaan ortodoksiseen kirkkoon. Ikonostaasissa on 11 ikonia, ja kirkon seiniä koristaa 11 seinämaalausta.
13 rüütlin aukioPitkin Aia-katua kuljet Pärnun museon ohi ja saavut Rüütlin aukiolle. Pärnu-hotellin paikalla oli aiemmin enti-nen Endla-teatterin talo, mistä kertoo muistokivi hotel-lin vieressä Aia-kadun varrella. Teatterin parvekkeelta luettiin ensimmäistä kertaa Viron itsenäisyysjulistus 23.2.1918. Tämän tapahtuman 90-vuotispäivänä Rüütlin aukiolla julkistettiin vapaudenpatsas, joka muistuttaa tuhoutuneen teatteritalon parveketta. Aukion joenpuo-leisella sivustalla on vuonna 1939 valmistunut edustava pankkitalo. Entisen rautatieaseman kohdalla pankin vieressä on pieni höyryveturi ja vaunu, jotka sijoitettiin sinne kapearaiteisen Pärnu–Valga-rautatien avajaisten (vuonna 1911) 110-vuotisjuhlien yhteydessä.
14 entinen ylempi tyttökoulu, Rüütli 40Rüütli- ja Ringi-kadun kulmassa on ensimmäinen kaupunginmuurin ulkopuolelle pystytetty rakennus, vuonna 1866 valmistunut entinen ylempi tyttökoulu. Myöhemmin rakennus muutettiin liiketaloksi ja sen lisäsiipeen tuli kaupunginapteekki. Neuvostokaudella rakennuksessa oli upseerikerho.
15 asuin- ja liiketalo, Rüütli 45Rüütli- ja Hommiku-kadun kulmassa on uusgoottilainen kahdessa osassa valmistunut rakennus: 1890-luvulla valmistunut Rüütli- ja Hommiku-kadun kulmarakennus
ja vuonna 1904 valmistunut Rüütli-kadun puoleinen pidennys. Rakennuksessa on eri aikoina ollut kauppa, varasto, asuntoja, ruokala, kasino, hotelli ja toimistoti-loja. Nykyisin rakennuksessa on kauppoja.
16 Punainen torni, Hommiku 11Hommiku-kadulla on portti, jonka takana on 1400-luvulla kaupunginmuurin kaakkoiskulmaan raken-nettu vankitorni. Se on ainoa säilynyt Uuden Pärnun hansakaupungin puolustustorni. Kivestä rakennettu torni sai nimensä sitä sekä sisältä että ulkoa suojanneen tiilivuorauksen mukaan. Vuonna 1624 torni oli neliker-roksinen ja vankilakerros oli kuuden metrin korkuinen. Tornista on säilynyt kolme kerrosta. Se restauroitiin ilman tiilivuorausta vuosina 1973–1980.
17 seegi Maja, Hospidali 1Punaisen tornin pihalta pääset Hospidali-kadulle Seegi Majan luokse. Hospidali 1 on koko kaupungin vanhin koko ajan rakennettuna ollut tontti. Rakennuksen ulko-seinät ovat vuosilta 1250–1350. Nykyilmeensä talo sai vuonna 1658, jolloin siitä tuli Seegi Maja eli hospitaali
eli vaivaistalo. Rakennus on kun-nostettu 1600-luvun tyyliseksi, ja vuodesta 1999 lähtien siellä on toiminut histori-allinen ravintola Seegi Maja.
olev siinmaan jäljillä
Tämän kävelyreitin varrella tutustut virolaisen funkkik-sen parhaisiin näytteisiin. Rakennukset on suunnitellut vuosina 1925–1944 Pärnun kaupunginarkkitehtina toiminut Olev Siinmaa. Hänen ideoidensa pohjalta syn-tyi Pärnun kylpyläkaupunkimiljöö: uudet asuinalueet, ravintolat, kahvilat ja kylpylät sekä rantapuisto. Aluksi klassismia suosineesta Siinmaasta kehittyi Viron kuului-simpiin lukeutuva funkkisarkkitehti, joka jätti pysyvän jäljen virolaisen arkkitehtuurin historiaan.
1. Olev siinmaan talo, Rüütli 1aRüütli-kadun alussa kapealla kulmatontilla sijaitseva rakennus on arkkitehti Olev Siinmaan tuotannon tyy-likkäimpiä näytteitä. Se on vuonna 1993 arkkitehdille itselleen rakennettu omakotitalo, joka kuuluu virolaisen funktionalismin huipputöihin. Rakennuksen jokainen yksityiskohta sekä ulkona että sisällä on tarkoin harkittu, ja siten pienelle tontille on saatu mahtumaan jopa pieni kukkatarhan ja terassin yhdistelmä. Talon sisätiloissa on säilynyt runsaasti sinne rakennettuja alkuperäisiä funkki-shuonekaluja ja muuta sisustusta.
2. Jakobsonin villa, Lõuna 2aRannan suuntaan kulkiessa päädyt pian Jakobsonin villan luokse. Siinmaa suunnitteli tämän vuonna 1936 valmistuneen omakotitalon yhteistyössä arkkitehti Anton Soansin (1885–1966) kanssa, ja se edustaa virolaisen funkkistyylisen asuinrakentamisen huippua. Taloa ympäröivä alue on jaoteltu aitojen, muurien ja terassien avulla piha-alueiksi, jotka sitovat arkkitehtuu-rin ja maiseman yhdeksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen geometrisen muotokielen ja fasadin taakse kätkeytyvät mestarillisesti ja rationaalisesti tehdyt tilaratkaisut. Myös talon sisätilojen alkuperäinen ilme on osittain säilynyt.
3. Toominga- ja seedri-kadun villatToominga- ja Seedri-kadulle tullessa, juuri ennen Tervis-kylpylähotellia näet kaupunginarkkitehti Olev Siinmaan suunnittelemia suosittuja niin sanottuja ristiharjakattoi-sia villoja. Vuosina 1932–1934 rakennetut omakotitalot (yhteensä 16) muodostavat yhtenäisen korttelin, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan: korkeita kivi- ja paanukattoja, kukkatarhoja talojen edessä, suo-rakaiteenmuotoisia suuria tontteja ja vihreitä sisäpihoja. Seedri-kadun päässä ennen Ammende Villaa on myös Kalle Vellevoogin suunnittelema modernien valkoisten villojen ryhmä.
4. Pieni esiintymislava, Mere pst 24Rantaa kohti kävellessäsi päädyt tsaarinaikaisen kylpylä-elämän keskipisteeseen, vanhan rantakasinon eli Kuur-saalin luokse. Sen takana on vuonna 1937 valmistunut pieni esiintymislava. Rakennuksen kaareva lieriömäinen muoto muodosti puiston kanssa tehokkaan yhdistel-män, ja se oli erinomainen näyte Siinmaan yksinkertai-sesta mutta mieleen jäävästä muotokielestä. Vuonna 1985 samalle paikalle rakennettiin esiintymislavan kopio, joka ei valitettavasti heijasta alkuperäistä eleganssia.
5. Mutakylpylä, Ranna pst 1Kuursaalin eli vanhan rantakasinon luota näkyy eräs kyl-pyläkaupunki Pärnun symboleista: vuonna 1927 valmis-tunut mutakylpylä. Kyseessä on loistava näyte Siinmaan klassismin kauden tuotannosta. Yhdessä arkkitehti Erich von Wolffeldtin ja arkkitehti Aleksander Nürnbergin kanssa suunnitellun rakennuksen huomattavin osa on sen pylväiden koristama pääsisäänkäynti. Rakennuksen kumpaakin siipeä kaunistavat kuvanveistäjä Voldemar Melnikin (1887–1949) suunnittelemat veistokset. Siin-maan suunnittelemat huonekalut ovat kadonneet. Kesällä 2013 historiallisessa mutakylpylässä avataan uusi moderni kylpylähotelli.
6. lehtikioski ja lasten leikkipuiston sadekatos rantapuistossaToimiessaan kaupunginarkkitehtina Siinmaa suunnitteli myös monia pienrakennuksia: rantapaviljonkeja, kios-keja ynnä muuta. Niistä merkittävimmät ovat vuonna 1937 suunniteltu lehtikioski ja vuonna 1940 valmistunut lasten leikkipuiston sadekatos rantapuistossa. Alku-peräisen mallin mukaan tehdyssä lehtikioskissa toimii nykyään kesäisin matkailuinfopiste.
7. rannahoone, Ranna pst 3Vuonna 1939 valmistunut Rannahoone kuuluu Viron funktionalistisen ranta-arkkitehtuurin parhaimmistoon. Kahvila-ravintolarakennuksen pyöreät ja suuret vitriini-ikkunat avautuvat meren puolelle. Rakennuksen silmiin-pistävin osa on suuri betonista rakennettu sienimäinen parveke, joka on ensimmäinen laatuaan koko Baltiassa. Teräsbetonisen sienen rakenteet ja sen pintaa koristavat laudoituksen jäljet jätettiin tarkoituksella näkyviin. Nyky-ään rakennuksessa on yökerho ja ravintola. Rakennuk-sen luota alkaa rantapromenadi.
8. rannahotell, Ranna pst 5Rantapromenadin vieressä on Rannahotell. Puiston reunalla sijaitseva elegantti ja edustava Rannahotell on modernin virolaisen kylpylä- ja ranta-arkkitehtuurin merkittävimpiä näytteitä. Se rakennettiin vuosina 1935–1937 Olev Siinmaan ja Anton Soansin yhteistyönä. Rakennuksessa on useita parvekkeita ja lasipintaiset fasadit. Hotellin huomiota kiinnittävin osa on kuitenkin puolikaarevaan päätyyn päättyvä siipi, joka muistuttaa merelle lähtevää laivaa. Rakennuksen eteläsiipi valmis-tui vuonna 1938.
9. Papli- ja kaarli-kadun korttelitKaarli- ja Papli-kadun varrella näkyy Siinmaalle luonteen-omaiseen tyyliin rakennettuja omakotitaloja. Vuosina 1934–1936 rakennetun Papli–Kaarli-omakotitalokortte-lin suunnittelussa on lähdetty pari vuotta aikaisemmin rakennetun Seedri- ja Toominga-kadun rakennustyy-pistä, jota luonnehtii korkea ristiharjakatto (ks. nro 3).
kesävieraana Pärnussa
Kauniiden puistojen ja puistoteiden ansiosta Pärnu on paras kaupunki loman viettoon. Pärnussa voit kokea elämyksiä taiteilijoiden teoksista nauttimisen tai itseil-maisun muodossa tai mukavasta kävelystä tai luonnon vehreydessä pidetystä piknikistä nauttien. Koe moder-nia kulttuuria, vanhanajan tunnelmaa, uutta tietoutta tai romantiikkaa!
1. kaupungingalleria, Uus 4ti–pe 11–17, la 11–14, +372 443 6433, [email protected], www.linnagalerii.eeKaupungingalleria toimii Pärnun vierailukeskuksen toi-sessa kerroksessa. Ydinkeskustassa sijaitsevassa galleri-assa järjestetään sekä Pärnussa että muualla maailmassa toimivien taiteilijoiden näyttelyjä.
2. kaupunkiporvarin talo, Nikolai 8ke–to 12–18, muina päivinä ja ryhmille vain tilauksesta, +372 444 8149, www.parnu.eeKun astut ulos raatihuoneen matkailutoimistosta, näet kadun toisella puolella vasemmalla keskikaupungin ainoan säilyneen jyrkkäkattoisen hirsirakennuksen. Talo rakennettiin vuosina 1738–1740. Siellä on näyttely, jossa esitellään Pärnun kaupungin historiaa, kaupunkiin liittyviä keskeisiä henkilöitä, ystävyyskaupunkeja ja his-toriallisia hansakaupunkeja.
3. Maria Magdalenan kilta, Uus 5ti–pe 11–17, la 11–15, +372 447 1901,[email protected], www.maarjamagdaleenagild.eePärnun Maria Magdalenan kilta on ensimmäisen kerran mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvun lopulla. 1500-luvulla se muuttui käsityöläisten killaksi. Talon eri tiloihin ja eri kerroksiin on kokoontunut suuri osa kaupungin taidekäsityöläisistä. Maria Magdalenan kilta tarjoaa mahdollisuuden seurata käsityömestareiden työtä, ostaa tai tilata tuotteita tai heittäytyä itse käsityö-läisen rooliin. Joka kuukauden toisena lauantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan avoimiin työpajoihin. Muina aikoina vierailusta on syytä sopia mestarin kanssa etukäteen.
4. Pärnun konserttitalo, Aida 4ma–pe 10–18, la 10–16, www.concert.ee/parnuPärnun konserttitalolle pääset, kun kuljet kohti jokea ja siltaa. Pärnusta pitävän maailmankuulun kapellimesta-rin Neeme Järven aloitteesta vuonna 2002 valmistunut konserttitalo on kaupungin musiikkielämän keskus, jossa toimivat myös musiikkikauppa ja musiikkikoulu.
5. Pärnun museo, Aida 3ti–su 11–19, +372 443 3231, [email protected], www.parnumuuseum.eeKonserttitalon vieressä sijaitsee Pärnun museon raken-nus, jonka pysyväisnäyttely ”11 000 vuotta historiaa: van-han ajan elämyksiä” esittelee Pärnun kaupungin ja Viron aikaisimmin asutetun maakunnan historiaa kivikaudelta nykyaikaan. Monien aitojen esineiden, uusimman tietä-myksen, pelien ja elämysnurkkausten ansiosta voi aistia menneiden vuosituhansien ja vuosisatojen henkäyksen. Historiaan tutustumisen lisäksi vierailijaa odottavat eri aikakausien makuelämykset museokahvilassa.
6. lydia koidulan museo, Jannseni 37ti–la 10–17, kesällä ti–la 10–18, +372 443 3313, [email protected], www.pernau.eeYlitä silta ja pistäydy Viron tunnetuimpiin kuuluvan kir-jailijan museossa. Museoon on sillalta vain 10 minuutin matka. Museossa kerrotaan Lydia Koidulasta ja hänen isästään J. V. Jannsenista, joka oli koulumestari ja ensim-mäisen vironkielisen sanomalehden perustaja. Muse-ossa esitellään elämää Virossa kansallisen heräämisen aikakaudella. Perusnäyttelyyn kuuluu myös 1800-luvun puolivälille tyypillinen koululuokka. Entisessä työhuo-neessa voi tutustua virolaisen lehdistön alkuaikoihin, ja ruokasalissa saa käsityksen Jannsenin perheen kodin ilmapiiristä ja aikakauden elämäntavasta.
7 endla-teatteri ja teatterin galleria, Keskväljak 1avoinna esitysten aikana, kahvila avoinna ma–to 8.30–22, pe 8.30–24, la 11–24, su 11–20, esitysten aikana ja enintään tunnin ajan esityksen jälkeen, +372 442 0666, [email protected], www.endla.eeEndla-teatteri sijaitsee keskusaukion reunalla heti sil-lan päässä. Teatterin lisäksi rakennuksessa voi nauttia hyvästä musiikista, kuvataiteesta ja ruoasta. Teatterin galleriassa esitellään pääasiassa teatteritaiteilijoiden tuotantoa. Gallerian näyttelyt sijaitsevat sekä teatterin eri tiloissa että teatterikahvilassa.
8 Pärnun kaupunginkirjasto, Akadeemia 3kesäkuusta elokuuhun ma–pe 10–18, la 10–17, syyskuusta toukokuuhun ma–pe 10–19, la 10–17, +372 445 5707, [email protected], www.pkr.eeEndla-teatterin vieressä olevassa Pärnun kaupungin-kirjaston päärakennuksessa voi tutustua virolaiseen kirjallisuuteen. Kirjaston porrasgalleriassa ja ensimmäi-sessä kerroksessa voi lisäksi tutustua kuvataiteeseen. Rakennus palkittiin vuonna 2008 Viron kulttuurirahas-ton palkinnolla.
9 venus-bastionin paja, Õhtu 1Vallikäär, toukokuusta syyskuuhun ma–su 11–18, lokakuusta huhtikuuhun to–su 11–18, +372 510 6657, [email protected], www.sepakunst.comKaupunginkirjaston takana entisen bastionin tornin luona Vallikäärin vieressä on vanha paja. Se sijaitsee yhdessä kaupungin vanhimmista rakennuksista, joka on peräisin 1700-luvulta. Pajassa voi seurata sepän työskentelyä, kokeilla itse omia taitojaan ja ostaa ja tilata sepän takomia esineitä.
10 Pärnun Pursiseura, Lootsi 6Pärnun pursiseuran rakennus sijaitsee vallihaudan ja joen yhtymäkohdassa. Vuonna 2010 valmistui rakennuk-sen laajennus, ja nykyään se on viihtyisä paikka, jossa voi ruokailla ja tutustua purjehtimiseen. Pursiseuran tiloissa on purjehdussimulaattoreita. Ravintolapöytiin maalatut merimerkit taas ovat sekä pienten että suurten asiakkai-den suosikkeja. Pursiseuran perustivat jo vuonna 1906 tsaarin Venäjän meriupseerit satamapäällikön johdolla. Tuolloin paikalliset lehdet kirjoittivat: ”Oli kaunista kat-sella, kuinka alukset lähtivät liikkeelle satamalaiturin luota kuin suuri joutsenparvi…” Vielä nykyäänkin on tunnelmallista seurata valkoisia jahteja ja nuorten opti-mistijollia.
11 Tarton yliopiston Pärnun college, Ringi 35Pursiseuran rakennuksen takana on Tarton yliopiston Pärnun collegen mielenkiintoinen rakennus. Se val-mistui vuonna 1999, kun oli kulunut tasan 300 vuotta yliopisto-opetuksen aloittamisesta Pärnussa. Vuonna 2001 valmistui punatiilinen kirjasto, joka on kunnostettu entisestä Austerin korkkitehtaasta. Rakennuksen edessä on aurinkokello (2004) ja Hannes Starkopfin veistos Kompassi (1999).
12 Tervis-terveyskylpylähotelli, Seedri 6Collegea vastapäätä on näyttävä Tervis-kylpylä, jonka rakennuskokonaisuus on rakennettu useassa eri vai-heessa. Tervis on Viron suurin kylpylä, jossa hoito-, kuntoutus- ja rentoutuspalveluiden lisäksi toimii myös saunanautintoja tarjoava saunakeskus.
13 Pärnun aallonmurtajaPärnujoen vasemman rannan aallonmurtaja on muo-dostunut kaupungin symboliksi. Tarina kertoo, että rakastavaiset, jotka suutelevat toisiaan aallonmurtajan päässä, pysyvät yhdessä ikuisesti. Vuosina 1863–1864 rakennettujen kahden aallonmurtajan yhteispituus on noin viisi kilometriä. Kun vesi on matalalla, voi nähdä myös vuonna 1769 rakennettujen puisten aallonmurta-jien osia, joita kansa kutsuu Katariinan aallonmurtajaksi, sillä ne rakennettiin tsaarittaren käskystä. Kerrotaan myös että aallonmurtajiin tarvittavat kivet tuotiin talvella jääteitse Kihnusta ja laskettiin jäähän tehtyjen aukkojen
kautta paikoilleen. Silloin tällöin aallonmurtajat jäävät kokonaan veden alle.
14 veistoskuja rantapuistossaMeren rannalla kulkevaa kävelytietä reunustavat veistokset. Veistoskuja alkoi syntyä vuonna 2001, kun alueelle pystytettiin ensimmäiset teokset Pärnun I kan-sainvälisten veistospäivien aikaan. Nykyisin tien varrella on 18 työtä, jotka on valmistettu dolomiitista, metallista, teräksestä tai betonista. Raaka-aineena on käytetty myös vuoden 2005 tammikuun myrskyn kaatamia puita.
15 ammende villa, Mere pst 7Rantapuiston vieressä sijaitsee kauppias Hermann Leopold Ammenden aikoinaan omistama huvila, joka on valmistunut vuonna 1905 ja on parhaita varhaisen jugendtyylin esimerkkejä Virossa. Vuosina 1927–1935 rakennuksessa toimi kesäkasino ja II maailmansodan jälkeen klubi. Neuvostokaudella rakennusta käytettiin myös parantolana ja ravintolana. Perusteellisen kun-nostuksen jälkeen rakennuksessa avattiin vuonna 1999 edustushotelli ja -ravintola. Nykyään Ammende Villa on eräs Pärnun suosituimmista nähtävyyksistä, jossa yhdis-tyvät lumoavasti maailmanluokan hotelli ja ravintola. Ammende Villassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja.
16 uuden taiteen museo, Esplanaadi 10kesäkuusta elokuuhun ma–su 9–21, syyskuusta toukokuuhun ma–su 9–19, +372 443 0772, [email protected], www.chaplin.eeVuonna 1992 Esplanaadi-kadulle perustettu modernin taiteen museo yllättää mielenkiintoisilla näyttelyillään. Museon peruskokoelmissa on yli 400 taideteosta ja videokirjastossa yli 1 200 dokumenttielokuvaa. Perintei-siä tapahtumia ovat Mies ja Nainen -taidenäyttely ja Pär-nun elokuvafestivaali. Museossa on myös internetpiste, kahvila ja myymälä, jossa myydään taidetta, kirjallisuutta ja matkamuistoja.
17 Pärnun taiteilijatalo, Nikolai 27ti–pe 12–18, la 12–16, +372 443 6433,[email protected], www.linnagalerii.eeKun kuljet pitkin Supeluse-katua, päädyt Kunstnike Majan eli Pärnun taiteilijatalon luokse. Se sijaitsee 1930-luvun funkkistalossa. Talossa on sekä näyttelytiloja että taiteilijoiden ateljeita. Jos haluat osallistua työpajoihin, sinun tulee ilmoittautua ennakkoon.
18 sPa estonian saunakeskus, Sääse 7joka päivä 6.30–22, +372 447 6870, [email protected], www.spaestonia.eeSupeluse-kadun varrella sijaitsee myös SPA Estonian TERMID-niminen sauna- ja allaskeskus, jonka kahdessa kerroksessa on altaita, joiden yhteydessä on erilaisia hierontasuihkuja ja vesiputouksia. Keskuksessa on lisäksi pienille perheenjäsenille tarkoitettu lastenallas, höyrysaunakokonaisuus, SENTO-alue, jossa on suola- ja höyrysauna sekä japanilainen kylpyamme, suomalainen sauna, Vichy-suihkuja ja porealtaita sekä kylmässä ja lämpimässä vedessä kulkeva kävelypolku.
19 rantapuistoPärnun kylpyläelämän valtasuonen eli Supeluse-kadun päässä sijaitsee arvokas rakennus, joka on entinen Pärnun mutakylpylä (vrt. Olev Siinmaan jäljillä nro 5), ja rantapuisto. Yleisen metsäpuiston rakentaminen alkoi vuonna 1882 kaupunginjohtaja O. A. Brackman-nin käskystä. Aikaisemmin maa-alue oli ollut pääosin heinä- ja laidunmaana. Vaikka Pärnu oli tuolloin pikku-kaupunki, alueelle rakennettiin viheralueita suurkau-punkien tapaan. Suunnitelma tilattiin Riian puistojen johtajalta Georg Kuphaldtilta. Kaupunkiin perustettiin taimitarha ja palkattiin kaupunginpuutarhuri. Nykyään puiston pinta-ala on 48,4 hehtaaria, ja se ulottuu aal-lonmurtajalta aina Side-kadulle saakka. Puisto otettiin suojelualueeksi vuonna 1958. Kesäkuussa 2010 avattiin kunnostettu ja uudistettu puisto, joka lumoaa vaihtele-villa kävelyteillään, suihkulähteillään, piknikkipaikoillaan ja leikkikentillään.
Olev Siinmaa (vuoteen 1936 saakka Oskar Siiman)syntyi 12.11.1881 Pärnussa puusepänliikkeen omistajan poikana. Hän opiskeli vuosina 1911–1914 Saksassa Wismarin ja Konstanzin teknillisissä korkeakouluissa, ja sen jälkeen hän työskenteli Lyypekissä sisustusarkkitehtina. Viroon hän palasi vuonna 1921. Aluksi hän työskenteli Darmerin puunjalostustehtaalla ja rakennusyrityksissä. Vuosina 1925–1944 hän toimi Pärnun kaupunginarkkitehtina. Vuonna 1944 hän pakeni Ruotsiin, jossa hän työskenteli Norrköpingin kaupunginarkkitehtina. Olev Siinmaa kuoli 29.3.1948 Norrköpingissä.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
1
2
3
4
5
6
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
1
2
5
3
4
6
7
8
9
7