taina rintala 24.11.2015 ikäteknologia-seminaari

Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen kotiin annettavissa vanhuspalveluissa − VTV:n suositukset

Taina Rintala 24.11.2015

Valtiontalouden tarkastusvirasto

Sisältö

• Tarkastusaineisto

• Teknisten apuvälineiden käyttö

• Tarkastusviraston suositukset

2 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

Valtiontalouden tarkastusvirasto

• Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja

• Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen

• Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta

• Peruskysymys: onko vastuuviranomainen toiminut tuloksellisesti tai luonut riittävät edellytykset tuloksellisuudelle?


Finanssipolitiikan tarkastuksen ammattilaista

Toimipisteet

VTV:n talousarvio vuodelle 2015

Henkilöstöä:

140

15,3

Resurssit

Tuloksellisuus-tarkastuksen ammattilaista

Tilintarkastuksen ammattilaista

joista järjestelmätarkastajia

35060

7miljoonaa euroa

HelsinkiTurku

Finanssipolitiikan valvonnan ammattilaista3

4

Aineisto

5

• teemahaastattelut

• kirjallinen kysely aluehallintovirastoille

• omavalvontasuunnitelmia

• Valviran vaarailmoitusrekisterin apuvälineitä koskevat vaarailmoitukset vuosilta 2010-2013

• Potilasvakuutuskeskuksen tilastot ratkaistuista laitevahingoista ja tapaturmista vuosilta 2007-2013

• apuvälinekeskusten ja -yksiköiden saatavuusperusteet ja kuntien myöntämisperusteet

• kustannuksia ja asiakasmääriä koskevat tilastot


Tarkastuksessa teknologialla tarkoitetaan teknisiä apuvälineitä, joita luonnehtivat seuraavat ominaisuudet:

sitä käyttävät henkilökunta tai omaiset hoitaessaan asiakasta

sitä käyttävät pitkäaikaissairaat tai heikentyneen toimintakyvyn omaavat asiakkaat ylläpitääkseen kykyään suoriutua jokapäiväisistä toiminnoista

apuvälineet edellyttävät toimiakseen sähköä, puhelinliittymää tai kiinteää tai langatonta verkkoyhteyttä

7

Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen

8

Teknisten apuvälineiden käyttö tarkastuskunnissa

• Kunnissa teknisten apuvälineiden käyttö oli vielä varsin vähäistä

löytyi yhteensä 33 erilaista apuvälinettä

• Alueelliset erot suuret

kunnissa käytössä keskimäärin 7 erilaista teknistä apuvälinettä, vaihteluväli 2−12

erot eivät kerro mitään siitä, kuinka paljon yksittäisellä apuvälineellä on varsinaisia käyttäjiä


Tarkastuskunnissa käytössä olevat tekniset apuvälineet

0 2 4 6 8 10 12 14 16

sähkösäätöinen sänky

turvapuhelin

ovihälyttimet

henkilönostin

mobiilikirjaus

kulunvalvonta/turvahälytysjärj.

liiketunnistin (esim. kukkatolppa)

liesivahti

kotihoidon toiminnanohjausjärj.

sähkömopo

sähköpyörätuoli

optimointiohjelma

mattohälytin

sähkölukko

interaktiv. kuvayhteys

hy-ranneketeknologia

ruoka-automaatti

turvalattiat

turvakamera

GPS-paikantimet

palohälytin/-varoitin

porrashissi

turvalukko

"toimiva koti"

turvaportit

lääkedosetti

vuodehälytin

epilepsiahälytin

vuotovahti

elektroninen kello

muistuttava kello

kommunikaatioapuvälineet

porraskiipijä

kuntien lkm


Apuvälinekeskusten luovuttamat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet

• Apuvälineillä tuetaan palvelurakennemuutosta

omaishoitajille alettu luovuttaa henkilönostimia, hoidettaville sähkösäätöisiä sänkyjä

vanhuspalvelulain linjaukset vaikuttavat siihen, millaisia malleja

• Apuvälinevalikoimaan ei ole tullut uusia teknisiä apuvälineitä vaan teknisiin apuvälineisiin on tullut lisää vaihtoehtoja, ominaisuuksia ja/tai lisävarusteita

• Yleisimmät 65+ luovutetut tekniset apuvälineet: henkilönostimet, sähkösäätöiset sängyt, sähkömopot ja sähköpyörätuolit


Suositukset

12

Kotona asumista tukevan teknologian

kokonaiskustannukset tulisi selvittää

13

Teknologiaan liittyvät kustannukset (1/3)

• Teknologian hyödyntämisellä oletetaan saavutettavan säästöjä, koska

muun muassa heikkokuntoisten asiakkaiden laitokseen siirtymistä voidaan myöhentää ja vaihtoehtoisesti asiakkaita voidaan siirtää raskaammasta hoidosta kevyemmän hoidon piiriin

• Oletus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee

• Suomessa ei ole kuitenkaan kattavasti selvitetty, millaisia kustannuksia teknisten apuvälineiden hyödyntäminen vanhuspalveluissa aiheuttaa

ongelma: kustannukset pirstaloituvat eri tahoille ja toimijoille

24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet14


• Teknologian hyödyntämisessä vanhuspalveluissa ei kuitenkaan ole kysymys yksinomaan palvelusta (toiminnasta) tai

välineestä vaan niiden yhdistelmästä

palvelua koskevat kustannukset muodostuvat henkilöstön kouluttamisesta

välinettä koskevat kustannukset muodostuvat hankinnasta

käyttöönoton mahdollisesti edellyttämistä asunnon muutostöistä

korjauksesta, huolloista ja kuljetuksesta ja

esim. ohjelmistojen päivittämisestä



palvelua ja välinettä koskevat kustannukset muodostuvat

väline tarvitsee toimiakseen muita palveluja: hälytysten vastaanotto- ja auttajapalveluja, sisällön tuottajia tai aterian tuojia

• lääketiede kehittyy jatkuvasti, jonka myötä myös kroonisesti sairaiden elinaika pitenee

• eliniän pidentyessä asiakkaat ovat entistä pidempään palvelujen piirissä ja saatujen palvelujen määrä kasvaa

• mitä heikkokuntoisempia asiakkaita hoidetaan kotonaan, sitä enemmän asiakkaan kotona tarvitaan myös teknisiä apuvälineitä

kustannukset kasvavat


Tulisi asettaa hanke valtakunnallisten lääkinnällisen

kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteiden

laatimiseksi

17

Apuvälineasetuksessa on puutteita (1/2)

• Apuvälineasetus on kirjoitettu tulkinnanvaraisesti ja sitä koskevassa perustelumuistiossa ei määritellä keskeisempiä käsitteitä, kuten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä

jokainen apuvälinekeskus ja -yksikkö pohtii tahoillaan asetuksen tulkintoja sekä laatii saatavuusperusteita ja päivittää niitä

vie aikaa

hidastaa uusien teknisten apuvälineiden leviämistä

lisää riskiä eriarvoisesta kohtelusta

osa lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävistä apuvälineistä

hyödyttäisi myös ikäihmisiä kuten ympäristönhallintalaitteet

riski, ettei teknologian hyödyllisyyttä pohdita moniammatillisesti


Apuvälineasetuksessa on puutteita (2/2)

• Muistisairaudet lisääntyvät iän myötä, mutta valtakunnallista linjausta muistiapuvälineiden järjestämistahosta ei ole tehty

vaikka apuvälineen luovutuksen edellytyksenä on se, että henkilöllä on lääkinnällisin perustein todettu sairaus, joka heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään, apuvälinekeskukset eivät myönnä muistisairaille muistiapuvälineitä

myöntäminen jätetty kunnille

substanssiosaaminen ja teknisiä apuvälineitä koskeva asiantuntemus eivät kohtaa


Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selvittää yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja

kuntien edustajien kanssa, olisiko terveyden-, vanhusten- ja

vammaishuollossa käytettävät tekniset apuvälineet tarkoituksenmukaista keskittää

apuvälinekeskuksiin ja millaisia hyötyjä, haittoja ja kustannuksia tästä aiheutuisi

20

Apuvälineasetuksessa ja vammaispalvelu-asetuksessa on päällekkäisyyttä

• Periaatteessa apuvälinekeskuksen ja vammaispalvelujen työnjakoa ohjaavat säädökset ovat selkeitä

siirrettävät apuvälineet kuuluvat apuvälinekeskukselle, kiinteästi asennettavat vammaispalveluille

osa apuvälinekeskuksen luovuttamista teknisistä apuvälineistä edellyttää myös asunnonmuutostöitä

aiheuttaa kustannusten pirstoutumista, päällekkäistä arviointityötä ja pahimmassa tapauksessa ulkoiskustannuksia vanhuspalveluille

• Vaikka sairaat ikääntyneet täyttävät vammaisen henkilön määritelmän, heidän tarpeisiin vastaamisen katsotaan kuuluvan vanhustenhuollolle

kysymys sosiaalitoimen sisäisestä rahanjaosta


Tulisi kehittää apuvälinepalvelujen seurantaprosessia siten, että

apuvälinekeskusten ja -yksiköiden sekä sosiaalitoimen yhteistyö toimisi

saumattomasti

22

Asiakasturvallisuuden näkökulmasta teknisen apuvälineen oikea käyttö on tärkeää (1/2)

• Vaaratilanteita aiheutuu enemmänkin teknisten apuvälineiden väärästä käytöstä kuin teknisistä apuvälineistä sinänsä

• Apuvälineiden huollossa seurataan kuitenkin lähinnä sitä, että apuvälinettä käytetään ja se on kunnossa

osaako asiakas käyttää teknistä apuvälinettä luovuttamisen jälkeenkin oikein, toteutuu apuvälinekeskuksissa tavallaan vasta jälkikäteen

käytännössä teknisen apuvälineen oikean käytön varmistaminen jää asiakkaan tai asiakkaan kanssa työskentelevien vanhuspalvelujen työntekijöiden huoleksi tai varaan


Käytön seurantaan liittyvät ongelmat asiakas ei välttämättä kykene arvioimaan omaa apuvälineen

käyttöään

vaikka kykenee arvioimaan omaa apuvälineen käyttöään, ei halua luopua apuvälineestä

osa teknisen apuvälineen saaneista asiakkaista on kotipalvelujen tukipalvelujen asiakkaita

luona ei käy sosiaalitoimen työntekijöitä

sosiaalitoimen henkilöstöllä ei ole velvollisuutta osallistua teknisen apuvälineen luovutustilaisuuteen

lisää työ- ja asiakasturvallisuusriskiä

työntekijöiden vaihtuvuus

tieto apuvälineen oikeasta käytöstä ei välttämättä välity työntekijältä toiselle


Tulisi täsmentää, millainen on asianmukainen

vähimmäisvarustetaso tehostetun palveluasumisen

yksikössä

25

Säännöllisen kotihoidon asiakkaat tarkoituksenmukaisen hoitopaikan ja jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan tarpeen mukaan 31.12.2014


THL (2015). SVT, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2014. Tilastoraportti 21/2015.

1,4 0,6

27,7

52,1

0

10

20

30

40

50

60

sairaala terveyskeskus vanhusten ymp. vrk.asuminen

kotihoito

Turvallisen hoidon takaaminen edellyttää varustetason tarkempaa määrittelyä

• Entistä heikkokuntoisempien ikääntyneiden hoitaminen turvallisesti heidän kotonaan edellyttää, että hoidossa käytetään turvallisen hoidon kannalta asianmukaisia työvälineitä sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja vanhuspalvelulaissa ei ole säännöksiä

toimintayksiköiden työvälineistä

yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluntuottajia koskevissa säädöksissä säännellään asianmukaisista varusteista/laitteista

• Tehostetun palveluasumisen osalta johtanut varustetasoissa on eroja

asiakkaat eivät saa välttämättä tarvitsemiaan teknisiä apuvälineitä

osa alueellisiin apuvälinekeskuksiin kuuluvista kunnista rahoittaa omien yksiköidensä varustetasoa muiden kuntien kustannuksella


Itsemääräämisoikeus ja asianmukaiset varusteet (1/2)• Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostetaan asiakkaan

itsemääräämisoikeuden kunnioittamista

• Itsemääräämisoikeus toteutuu, mutta

palvelutaloissa ei niin suurta ”sanavaltaa” hoidossa käytettävien teknisten apuvälineiden suhteen kuin yksityiskodeissa

tehostettuun palveluasumiseen pääseminen ei ole itsestään selvä asia, jolloin asiakkaat hyväksyvät helpommin erilaisia reunaehtoja

yksityiskotiin annettavien palvelujen osalta joudutaan joskus neuvottelemaan tiukasti siitä, että asiakkaan on hyväksyttävät tietyt tekniset apuvälineet, jotta hoito voidaan toteuttaa turvallisesti

kieltäytymisiä tapahtuu vielä harvoin, tulevaisuudessa oletettavasti entistä enemmän


Itsemääräämisoikeus ja asianmukaiset varusteet (2/2)

• Itsemääräämisoikeuden ja perustuslain kotirauhaa koskevan 10.1 §:n mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä yksityiskotinsa varustetason kohottamisesta pahimmassa tapauksessa tekniset apuvälineet on suostuttu ottamaan

vastaan useamman lääkärissäkäynnin jälkeen

”viivästystaisteluista” kustannuksia, jos asiakasta tarvitaan hoitamaan esimerkiksi kaksi työntekijää yhden sijasta

• Työturvallisuuslain nojalla työnantajan on huolehdittava työntekijöiden olosuhteista kuten työergonomiasta

• Jossain kunnissa ratkaistu: palvelujen myöntämisperusteissa ilmoitetaan jo ennen asiakkuuden

syntyä asiakassuhteeseen liittyvät ehdot


Kiitos!

http://www.vtv.fi/julkaisut/tuloksellisuustarkastuskertomukset/2014

30

taina rintala 24.11.2015 ikäteknologia-seminaari

Technology