työllisyysfoorumi: presentaatio + wikicafe

Hyvän työn manifesti+ Wikicafe: Tampereen kaupungin Nuorten verkostotyöpaja, Kestävät koulutus- ja uravalinnat ja TyöMaa -projektit sekä Pirkanmaan TE-keskuksen Pirkanmaan ennakointipalvelu -projekti.

Roope MokkaMikko RissanenDemos [email protected]

lauantaina 12. joulukuuta 2009

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Sukupolvien muuttunut kokemus

• koulutus 1975 25-34v puolet suoritti perusasteen jälkeisen tutkinnon. nyt 85%.

• työn luonne• muun elämän odotukset


20 vuotta muutosta


Hyvän työn manifesti


Työn mielekkyys

Työ koetaan yhä mielettömäksi, vaikka

sen laatu paranee.


Emme koe työtä mielekkääksi

perjantaina 4. joulukuuta 2009lauantaina 12. joulukuuta 2009

Kestävä kehitys

Minun työni kuluttaa neljä maapalloa.


“Sinä tarjosit vain salmiakkia,

minä hullu panin peliin koko elämän”

Tavaramarkkinat

Henkinen väkivalta


1. Puola2. Suomi3...


Ei-työstä-vieraantuneiden organisointi?

Johtaminen


Työtä välttelevä duunari vs.

yksilöllisten taitojen mestari


Rahaa, aikaa vai

mielekkyyttä?

!" SUKUPOLVI MANIFESTI

Jos työ ei ole vain työtä, ei palkkiokaan voi olla vain palkkaa. Arvo- ja asennemittarit ovat kertoneet tätä 90-luvulta lähtien. Palkka ei tietyn rajan jälkeen motivoi töihin, eikä varsinkaan saa ihmisiä valitsemaan työpaikkaansa. Se on hygieniatekijä, jotain jonka puutteen huomaa, mutta joka keskipalkan jälkeen ei enää motivoi tai pysyvästi nosta hyvinvointiamme tai onnellisuuttamme.

Yhä useampi meistä on ymmärtänyt rahan riittämättömyyden pal-kintona. Toisille nykyajan unelma on tehdä omaisuus nuorena ja sen jälkeen keskittyä siihen mitä oikeasti haluaa: opettamiseen, hyvän-tekeväisyyteen, harrastuksiin tai opiskeluun. Toisille se on työajan lyhentämistä jo nyt. Kolmansille unelma on vaihtamista uuteen itse-näiseen ammattiin, jopa paluuta käsityöläisyyden ihanteisiin, taito-jensa kehittämiseen ja lopputulokseen liittyvään ylpeyteen, riippu-matta kysynnästä. Massaeläkeläisyys tekee tästä asenteesta hetkessä valtavirtaa.

Vaikka raha ei meitä motivoi, rahapalkka on silti se, mistä politii-kassa puhutaan. Tuo mitattavissa oleva vaihdokki säilyttää asemansa työpaikkaneuvotteluiden keskeisenä elementtinä, vaikka ihmiset itse asiassa haluavat rahaan palautumattomia palkkioita työstään: jousta-vuutta työaikoihin, enemmän valtaa työtehtäviin ja mahdollisuutta päästä tekemään sitä, mistä nauttii ja minkä kokee haastavaksi. Tulevaisuuden työntekijälle ei perinteisessä mielessä riitä mikään. Ainutlaatuisiksi itsensä kokevia ihmisiä voi korkeintaan hetkeksi tai-vutella työhön pelkän taloudellisen turvan avulla.

Palkitseminen


Double Bottomline1. Rahaa tietyn verran2. Mitä muuta mä saan?


Entä jos yrityksesi tuottaisi muutakin

kuin voittoa?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys


David Milliband - Politics for the Facebook Generation


• 1950-70-luku Me Tarvitsemme hyvinvointivaltio




• 1980-90-luku Haluan kulutusyhteiskunta





• 2000-luku Pystyn osaamisyhteiskunta





• 2000-luku Pystyn osaamisyhteiskunta

• 2010-luku Me Pystymme vertaisyhteiskunta



Toimiiko?• 5 miljoonaa vapaaaehtoista• 720 miljonaa dollaria• Lahjoitusten keskiarvo $68


Meidänajatukset


Vertaistuotanto • Aktivoidaanko vai pakotetaanko olemaan ”aina aktiivinen” ja hakemaan

cv-merkintöjä? Tehdäänkö muille (hyväntekeväisyys) vai itselleen (vertaistuotanto)? Voisiko olla kumpaakin: laadukas työ-/vapaa-aika -hybridi, jossa tuotetaan itsekin palveluita, viihdetta ja harrastuksia?

• Haasteina vastuu, rahoitus ja organisointi: kunta, työpaikka, yksilö, järjestöt ja näiden roolit? Saako vertaistuotanto olla oikeaa työtä? Saako sillä täydentää julkisia palveluita? Täytetäänkö vajetta vai ollaanko aidosti proaktiivisia?

• Keskimassan ongelma: usein "aktivoidaan" vain nuoria, vanhuksia, maahanmuuttajia, syrjäytyneitä ja työttömiä. Entä työssäkäyvä, hyvinvoiva ja aktiivinen suuri massa? Ristiriita: "en jaksa töiden jälkeen" / "työ on työtä", toisaalta: "jos olisi aikaa niin haluaisin tehdä..."

• Päivärytmiä vaikea muuttaa. Keskelle työpäivää kaivataan muita virikkeitä, mutta vapaa-ajasta ei haluta tinkiä. Mikä on työnantajan vastuu tai mahdollisuus? Valtavaa potentiaalia kyseenalaistaa 8–8–8-tuntinen päivärytmi!


Monimuotoinen työelämä

• Vuorovaikutus on oleellinen monimuotoisen työelämän mahdollistaja ja tarvitaan niin tilaisuuksia, valmiuksia kuin halua kohdata erilaisuutta.

• Joustavuus työyhteisöissä ja työpaikkojen räätälöinti paremmin kykyjä vastaamaan mahdollistaa useampien työnteon.

• Työelämän pelisäännöt pitää tehdä avoimiksi, eikä enää voida olettaa, itsestäänselvästi, että kaikki ymmärtävät luonnostaan toimintatavat. Hyvä perehdytys, myös työyhteisön sosiaaliseen puoleen, auttaa tässä.

• On tärkeää puhua myös positiivisista asioista ja tunnistaa myös erikoisryhmien potentiaali, ei ainoastaan haasteita.


Oppimaan oppiminen

• ”Mä osaan tätä ja en osaa tota.” Tärkeää pystyä jakamaan osaamista työpaikalla sekä tehdä myös asioita, joita ei oikein osaa. Uudesta osaamisesta on voitava myös nauttia ja olla ylpeä.

• Oppimistapojen ja -vaikeuksien tunnistaminen ilman eriyttämistä. Töissä tarvitaan yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Koulun pitää tukea samaa. Koulutusjärjestelmä suunniteltu liian vahvasti akateemisen teoriavetoisen toiminnan ehdoilla.

• Sisääntuloammatit ja kevennetyt ammatit. Erilaisen oppijuuden ajatus viety jo pitkälle koulussa, mutta työmarkkinoiden pitää tukea samaa.

• Opetuksesta ohjaukseen (parit, mestarit, kisällit). Kaikessa yhteistyössä muistettava kaksisuuntaisuuden merkitys. Alussa asetettava tavoitteita, joita voidaan seurata.


Nuoriso• Nuorten kokema valintojen maailma on monelta kannalta katsottuna

ongelmallinen. On pakko valita, eivätkä tietöähky ja mustavalkoiset olettamukset tee valitsemista helpoksi. Olisi myös hyvä kokeilla välillä erilaisia vaihtoehtoja, mutta uskallusta kokeiluihin ei aina ole.

• Koulumaailman ja työelämän välisinä portteina sekä TET että kesätyöt eivät usean nuoren kohdalla tarjoa hedelmällistä näkökulmaa työelämään. Kokeiluihin tulisi kannustaa ja vaihtaa vertaiskokemuksia eri työpaikoissa olleiden nuorten kanssa.

• Nuoret ovat nuorten työ- ja sielunelämän asiantuntijoita. Heitä tulisi kuulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. Jos nuorten ääni ei kuulu tai näy, voi olla ettei parhaita vaihtoehtoja tulla edes ajattelemaan sekä suunnittelussa että käytännön toteuttamisessa.

• Muita ratkaisuja: vapaaehtoisia työelämäkummeja, jotka auttaisivat työelämään siirytmässä olevaa nuorta hahmottamaan työelämän muuttuvia pelisääntöjä ja periaatteita. Välivuoden demonisoinnin sijaan välivuosipalvelusta voisi kehittää toimivan linkin nuorten työllistymiseen, jossa kokeiltaisiin rohkeasti erilaisia työtehtäviä.


Verkostoyhteiskunta

• Verkostoyhteistyö välttämättömyytenä: ihmisten tarpeet eivät noudata hallinnonalojen rajoja.

• Vain työ ja tehtävät, joilla on tarkoitus, tuntuvat mielekkäiltä, tehtiinpä niitä verkostona tai ei.

• Oleellista on oma ammattitaito, sen tunnistaminen ja artikuloiminen - sekä muiden kompetenssien havaitseminen ja arvostaminen.

• Luottamukseen pohjautuva, kokemuksellinen yhteistyö johtaa oikeaan onnistumiseen.


Käsityöläisyys

• Tärkeintä oman polun löytäminen: mikä on sinulle tärkeää ja minkä parissa viihdyt. Oman polun löytäminen nousee menestystekijäksi työelämässä. Näin ollen työhallinnon uusi tehtävä on työntekijän oman kiinostuksen alueen, eli punaisen langan esiinhoukuttelu ja vaaliminen.

• Käsityöläisyys vaati pettymysten sietokykyä, kannustavuutta (positiivista).

• Ne, joilla tätä ei ole ovat tulevaisuuden syrjäytyneitä. Ihmnisä, jotka eivät tiedä tai keo kuuvansa mihinkään ja, jotka eivät varsinaisesti liity mihinkään.

• Rekrytointi mennyt jo tähän: muodollisen pätevyyden sijaan ”asenne” tärkeää. Tämä aiheuttaa hämmennystä. Olenko innovatiivinen vai insinööri?


työllisyysfoorumi: presentaatio + wikicafe

Business