vuosikertomus 2015 fi

VUOSIKERTOMUS

Mustasaari Korsholm

Laihia Laihela

Isokyrö Storkyro

Vöyri Vörå

Vaasa Vasa

KorsnäsMaalahti

Malax

Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista _________________________ 3

Henkilökunta ______________________________________ 4

Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun ____ 5

Hallitus ___________________________________________ 6

Yritysneuvonta

Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriin _____________________ 7

Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksia _______ 8

Etsivää työtä Vähänkyrön alueella ___________________ 8

Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamista _____________ 9

Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessä _______________10

Toimialakohtainen kehittäminen

Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselle __________________ 11

Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua ___________12

Katse edelleen kohti Norjaa ________________________15

Toimintamallille selkeä tarve ________________________15

Aluekehitys

Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti________________16

Viestintä

Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana ________ 20

Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää ____ 22

Talous

Tilinpäätös _______________________________________ 23

VASEK ja Vaasan seutu lukuina _____________________ 24

Sisällysluettelo

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien

omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat

elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta ja seudun

markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii

osana VASEKia.

Alatori 1 A, 3. krs, 65100 VAASA Puh. +358 6 317 7600, www.vasek.fi, [email protected]

Suomen talouden vaikeudet ovat tarjonneet Vaasan seudulle mah-

dollisuuden ”irtiottoon” muista seuduista. Pohjanmaa ja Vaasan

seutu sen mukana on menestynyt paremmin kuin muut Manner-

Suomen alueet vuoden 2015 aikana. Monipuolinen elinkeinoelämä,

uusiutuviin energialähteisiin liittyvään teknologiaan keskittyminen,

älykkäät sähköverkot ja muut innovaatiot ovat seutumme valtti-

kortteja. Meillä on hyvät menestymisen edellytykset globaaleilla

markkinoilla.

Haastavina aikoina Vaasan seutu erottuu positiivisesti muista

Kuva: Mikko Lehtimäki

Olemme ylpeitä siitä, että kuntatalouden haasteista huolimatta

omistajakuntamme ovat pitäneet työtämme niin tärkeänä, että

toimintaedellytyksemme on ollut koko ajan turvattuna ja rahoituk-

semme pysynyt samalla tasolla jo usean vuoden ajan.

Toimintamme koko seudun hyväksi on näkynyt muun muassa

logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisen voimakkaana yhteistyö-

nä. Tämä on huomattu kansallisesti, mutta myös kansainvälisellä

tasolla, kun seudulla on vieraillut korkeita EU-virkamiehiä.

Seutumarkkinointityö on selvästi kantanut hedelmää, ja kiin-

nostus aluetta kohtaan on lisääntynyt. Kansainvälisen EnergyWeekin

kävijämäärä kasvoi useilla sadoilla vuonna 2015, ja odotamme uusia

ennätyslukemia myös vuoden 2016 EnergyWeekiltä.

Lisääntynyt kiinnostus seutua kohtaan johtaa luonnollisesti

siihen, että vuonna 2016 erityisesti sijoittautumispalveluihin ja

Invest In -toimintaan on lisättävä panostuksia ja laaditaan kattavat soft

landing -paketit seudulle sijoittautumista suunnitteleville yrityksille.

Matkailuelinkeinon saralla on rakennettu selkeä yhteistyö-

kuvio, jossa VisitVaasa vastaa matkailumarkkinoinnista ja -myyn-

nistä, kun taas VASEK vastaa matkailusektorin toimialakohtaises-

ta kehit tämisestä. Kansainvälisen ja paikallisen yhteistyön lisäksi

myös muiden seutujen kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty,

etenkin Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kanssa.

Työmme yritysten ja niiden toimintaedellytysten kehittämisen

parissa Vaasan seudulla on pysynyt hyvin samanlaisena jo vuosia.

Autamme yrittäjäksi ryhtyviä alkutaipaleella, tapaamme yrittäjiä

”heillä tai meillä”, järjestämme tilaisuuksia, kehitämme ja suunnit te -

lemme yhteistyössä muiden seudun organisaatioiden kanssa.

Miltä toimintamme näyttää diagrammeina ja piirakoina?

Kurkkaa keskiaukeamalle!

Pekka Haapanentoimitusjohtaja

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

4 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015

Eturivi vas. Stefan Råback, Antti Alasaari, Mikael Hallbäck, Mari Kattelus, Päivi Elina Alasjärvi, Markus Heikkilä (4.5.–28.8.), Kjell Nydahl

Keskellä vas. Tommi Virkama, Kari Huhta, Johanna Hietikko-Koljonen, Eivor Koskela, Riitta Björkenheim, Anna Måtts, Peter Källberg, Mauritz Knuts

Takana vas. Lasse Pohjala, Pekka Haapanen, Marko Koski, Sari Saarikoski

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

Henkilökunta

5VASEK VUOSIKERTOMUS 2015

Vaasan seudun avulla koko Suomen vienti nousuun

Kuva: Katja Lösönen

Suomen talouden tila on ollut jo jonkin aikaa haastava, ja viennin

kasvua haetaan kuumeisesti. Siksi Vaasan seutu ja sen kehittymi-

nen on kansallisesti tärkeässä roolissa. Samanaikaisesti Suomelle

luodaan uutta hallintojärjestelmää sote- ja itsehallintoalueineen.

Tässä vaiheessa suurten kaupunkiseutujen merkitystä alueiden

elinvoimalle ei ole nostettu riittävästi esiin.

Vaasanseudun Kehitys Oy:ssä on tehty seudun menestymisen

eteen töitä jo yli 12 vuotta, ja tehdyn työn merkitys korostuu, kun

huomioi miten paljon paremmin Vaasan seudulla menee muuhun

Suomeen verrattuna.

Energiaklusterin suuret ja pienet yritykset saavat syner-

giaetuja toisistaan, seudun oppilaitokset kouluttavat yritysten ki-

peästi tarvitsemaa ammattitaitoista työvoimaa ja aidosti globaalit

yrityksemme ovat merkittäviä pelureita puhtaamman ja energia-

tehokkaamman maailman aikaansaamiseksi.

VASEKin rooli korostuu tällaisina aikoina. Kehitysyhtiön tär-

kein tehtävä eli alueellisen elinvoiman lisääminen toteutuu juuri

niiden kolmen strategiassa mainitun kivijalan avulla.

Huolehditaan alueen yrityksistä, niin uusista kuin jo toimivista, niin

pienistä kuin suuristakin ja kaikissa elinkaaren vaiheissa. Markkinoi-

daan seutua kotimaassa ja maailmalla, ja tehdään selväksi seudun

tarjoamat mahdollisuudet niin opiskelijoille, muuttajille, työntekijöille

ja tänne sijoittautumista suunnitteleville yrityksille. Vastataan seu-

dun toimialakohtaisesta kehittämisestä, jotta kaikilla yrityksillä olisi

parhaat mahdolliset toimintaedellytykset seudullamme.

Teemme seudulla osamme Suomen talouden kasvattamiseksi,

eikä se osuutemme ole mikään pieni.

Tomas HäyryVASEKin hallituksen puheenjohtaja

Vaasan kaupunginjohtaja


HallitusVasemmalta: Mats Brandt, Janne Laine, Harry Backlund, Örjan Andersson, Rurik Ahlberg, Tomas Häyry, Gustav Vesterkvist, Måns Holming, Pasi Tuominen, Pekka Haapanen

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

27.3.2015 –

kunta/taho jäsen varajäsen

Vaasa Tomas Häyry, pj. Susanna-Slotte Kock

Mustasaari Rurik Ahlberg Mikael Alaviitala

Laihia Janne Laine Tapio Nyysti

Maalahti Mats Brandt Håkan Knip

Isokyrö Miko Heinilä Pirkko Viljanmaa

Korsnäs Måns Holming Roger Bergström

Vöyri Harry Backlund Katarina Heikius

teollisuus Pasi Tuominen Juha Häkkinen

pk-sektori Gustav Vesterkvist Susanna Ristiluoma

pk-sektori Antti Romu Jussi-Pekka-Karjala

korkeakoulut Suvi Ronkainen Örjan Andersson

3.4.2014 – 27.3.2015

kunta/taho jäsen varajäsen

Vaasa Tomas Häyry, pj. Veli-Matti Laitinen

Mustasaari Rurik Ahlberg Mikael Alaviitala

Laihia Janne Laine Tapio Nyysti

Maalahti Mikko Ollikainen Håkan Knip

Isokyrö Miko Heinilä Pirkko Viljanmaa

Korsnäs Måns Holming Roger Bergström

Vöyri Harry Backlund Katarina Heikius

teollisuus Heikki Uusitalo Juha Häkkinen

pk-sektori Gustav Vesterkvist Susanna Ristiluoma

pk-sektori Jussi-Pekka-Karjala Antti Romu

korkeakoulut Matti Jakobsson Örjan Andersson

Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Heikki Uusitalo, Rurik Ahlberg, Jussi-Pekka Karjala ja Pekka Haapanen.

Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.


Starttirahojen loppuminen vaikutti Startian asiakasmääriinUusyrityskeskus Startiassa aivan kuten kaikissa Suomen uusyri-

tyskeskuksissa yhteensä perustettiin yrityksiä vähemmän kuin

aikaisempina vuosina. Vaasan seudun yritysperustanta oli Suo-

men keskiarvoa. Vuoden 2015 aikana Vaasan seudulle perustettiin

24,8 % vähemmän yrityksiä uusyrityskeskus Startian avulla kuin

vuonna 2014. Uusia asiakkaita oli Startiassa 12 % vähemmän, ja

starttirahalausuntoja annettiin 41 % vähemmän. Noin 75 % uusista

yrityksistä on palvelualan yrityksiä.

Yhtenä syynä pienempään yritysperustantaan oli Työ- ja

elinkeinoministeriön myöntämien Starttiraha-varojen loppuminen

useamman kuukauden ajaksi kesällä. Tuona ajanjaksona ainoastaan

ne yrittäjät, jotka olivat aivan varmoja yritysideansa kantavuudes-

ta, uskaltautuivat lähtemään yrittäjäuralle, vaikka starttirahaa ei

ollutkaan saatavissa.

Myös talouden alamäkeen liittyvä yleinen ilmapiiri vaikutti

varmasti siihen, että aloittelevien yritysten halukkuus ottaa riskejä

oli vähäisempää. Monelle yritystä suunnittelevalle starttiraha on

kuitenkin erittäin tärkeä toimeentulon turva siinä vaiheessa, kun

yritys vasta aloittelee toimintaansa.

Valtakunnallinen trendi lisääntyneistä maahanmuuttaja-asiak-

kaista ei näkynyt Vaasan seudulla yhtä selvästi kuin muualla. Maa-

hanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrän kasvu tapahtui noin

5 vuotta sitten. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden asenne

yrittäjyyteen on erittäin positiivinen ja kynnys lähteä yrittäjäksi on

monesti matalampi kuin kantasuomalaisella. Monelle maahanmuut-

tajalle yrittäjyys on käytännössä ainoa tapa työllistyä.

Vuoden aikana Startian asiantuntijakumppanit tarjosivat asiak-

kaille muun muassa maksutonta patentti- ja suojausneuvontaa.

Lisätietoja Startian asiakasmääristä ja annetuista palveluista

löydät keskiaukeamalta.


Kuva: VASEK

YRITYSNEUVONTA

Vuoden uusyrittäjäksi 2015 valittiin vaasalaisyritys Oy AHA Logistics Ltd.

Kuvassa Jonna Ahkila-Niemi, Riikka Harju, Emma Haapala, Suoma Magnus, Katariina Viertola ja Tiina Haapala.


Toimivilla yrityksillä enemmän talousvaikeuksiaVarovaisuus näkyi myös jo toiminnassa olevien yritysten neuvon-

nassa. Aikaisempia vuosia enemmän yritysneuvojat auttoivat ta-

lousongelmissa olevia yrittäjiä. Investoinneissa oltiin varovaisia,

VASEK järjesti vuoden 2015 aikana Vähänkyrön yrittäjille infotilai-

suuksia, joissa yrittäjät saivat kuulla sopimusasioista, tuotekehit-

telystä ja palvelumuotoilusta, taloushallinnosta, markkinoinnista

sekä Vähässäkyrössä haettavissa olevasta yrityspalvelusetelistä.

Lisäksi Vähässäkyrössä järjestettiin yhteistyössä Aluelauta-

kunnan kanssa yleisötapahtumia, tutustumisretkiä sekä verkostoi-

ja esimerkiksi uusien liike- tai toimitilojen hankkimista mietittiin

hyvin perusteellisesti.

Uuden ohjelmakauden käynnistyminen tapahtui hitaasti, ja

vasta toukokuun alussa tuli mahdolliseksi hakea yrityksen inves-

tointitukea. Myös hakemusten käsittely venyi, ja harvalla yrittäjillä

oli uskallusta ryhtyä investointeihin ennen vahvistetun tukipäätök-

sen saapumista.

Toimivien yritysten neuvonnan yleisimmät teemat vuonna

2015 olivat eriasteiset talousvaikeudet, työntekijän palkkaaminen,

investoinnit, henkilökunnan tai yrittäjän itsensä kouluttaminen,

uusille markkinoille siirtyminen sekä uusien asiakkaiden hankinta.

Syksyllä VASEK ja Startia toteuttivat Uutta suuntaa yrittämi-

seen -kiertueen ja vieraili kaikissa toiminta-alueen kunnissa kerto-

massa yrittäjille tarjolla olevista palveluista sekä muusta yhtiön

toiminnasta. Tilaisuuksissa syntyi paljon keskustelua, esitettiin

kysymyksiä, ja läsnäolijat antoivat kehitysyhtiöl le kiitosta kuntien

yrittäjyyttä edistävästä toiminnasta.

Vuoden lopussa uusyrityskeskus Startiassa otettiin käyttöön

täysin uudistettu liiketoimintasuunnitelman laatimiseen suunnitel-

tu Lissu-työkalu, joka sopii myös toimivien yritysten liiketoiminta-

suunnitelmien päivittämiseen ja kommentointiin.

VASEKin yritysneuvonta lukujen muodossa keskiaukeamalla.


Etsivää työtä Vähänkyrön alueella

tumiseen ja yrittäjien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen keskittyviä

tilaisuuksia.

Tavanomaisen yritysneuvonnan ohella Vähänkyrön alueella

keskityttiin etsivään toimintaan. Erityisesti jo muutaman vuoden

toiminnassa olleisiin yrityksiin otettiin yhteyttä ja mietittiin toimin-

nan kehittämiseen liittyviä tarpeita. Samassa yhteydessä selvitet-

YRITYSNEUVONTA


Yrityspörssi helpottamaan yritystä myyvien ja ostavien kohtaamistaKäynnissä olevien omistajan- ja sukupolvenvaihdosten määrä Vaa-

san seudulla on edelleen merkittävä, eikä siinä ei ole tapahtunut

suuria muutoksia. Myös prosessien pituudet ovat pysyneet samana.

Noin 10–15 % omistajanvaihdoksista on perinteisiä sukupolvenvaih-

doksia, joissa yritys siirtyy yrittäjältä pojalle tai tyttärelle.

Yrityksiä myös lakkautetaan, koska sopivia ostajia ei löydy.

Joissain tapauksissa esimerkiksi toiminimi-yrityksen myyminen on

haasteellista, jos yrityksen toiminta perustuu pitkälti yrittäjän omaan

osaamiseen eikä yrityskauppaan sisälly merkittäviä tiloja tai laitteita.

Haasteena omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa on edelleen

se, ettei asioihin tartuta riittävän ajoissa. Myös tilanteen psykolo-

ginen puoli hidastaa prosessia. Asioista ei haluta puhua avoimesti

eivätkä jatkajan ja luopujan näkemykset yrittäjyydestä tai perhe-

elämän yhdistämisestä siihen aina kohtaa.

Uusyrityskeskus Startian asiantuntijaorganisaatioiden kautta

myös VASEKin omistajan- ja sukupolvenvaihdosasiakkaat saavat

merkittäviä hyötyjä prosessiinsa. Esimerkiksi verkostossa muka-

na olevat lakiasiaintoimistot tarjoavat maksutonta konsultaatiota

muun muassa sopimusasioissa.

Marraskuussa 2015 avattiin Pohjanmaan Yrityspörssi, joka on

kauppapaikka myynnissä oleville yrityksille. Yrityspörssiin voi lisätä

myös ilmoituksia halukkuudesta ostaa toimiva yritys. Seudun oma

Yrityspörssi toteutettiin yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan Yrit-

täjien kanssa. VASEK vastaa palvelun hallinnoinnista ja ylläpidosta.


tiin mahdollisuudet hakea yrityspalveluseteliä, jota voitiin käyttää

esimerkiksi markkinaselvityksen tekemiseen, täydennyskoulutuk-

seen, nettisivujen tekemiseen tai ulkomainontaan.

Vähänkyrön aluelautakunnan kanssa tehdyn sopimuksen

mukaisesti VASEK tarjosi 2014–2015 tehostettua yritysneuvontaa

entisen Vähänkyrön kunnan alueen yrityksille. Sopimus liittyi Vaa-

san ja Vähänkyrön väliseen kuntaliitokseen liittyvään maaseutuoh-

jelmaan, jolla tuettiin Vähänkyrön alueen elinkeinoelämää sekä

yrittäjiä.

YRITYSNEUVONTA


Neuvontaa sote-palveluiden tuottajaksi hakeutumisessa ja rekisteröitymisessäVaasan seudulla toimi vuoden 2015 lopussa 18 yritystä, jotka tuot-

tavat palvelusetelillä ostettavia palveluita. Yritysten määrä on vä-

hentynyt muutamalla muun muassa siksi, että Vaasan kaupunki

otti alkuvuodesta käyttöön kotihoidon palvelusetelin.

Kotihoidon palvelusetelin käyttöönoton jälkeen muutama

yritys siirtyi tarjoamaan yksityisiä arvonlisäverottomia sosiaali-

palveluja, koska kotihoidon palvelusetelin myötä yrityksen tulisi

tarjota myös kotisairaanhoidon palveluja.

Arvonlisäverottomia sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten

määrä seudulla nousikin vuoden aikana noin puolella kaikkiaan

25:een. Arvonlisäverottomista sosiaalipalveluista tiedotettiin vuo-

den aikana paljon, ja kotipalveluohjaajat ohjasivat enenevissä mää-

rin asiakkaita ostamaan esimerkiksi siivouspalveluja yrityksiltä.

VASEKin yritysneuvoja auttaa yrittäjiä hakeutumaan palveluse-

telillä ostettavien palveluiden tuottajaksi tai rekisteröitymään

arvonlisäverottomien yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajaksi.

VASEKin verkkosivuilla ylläpidetään kattavaa ohje- ja materiaali-

pankkia tätä tarkoitusta varten.

VASEK järjesti vuoden 2015 aikana kaksi vuotuista yhteis-

työtapaamista palvelusetelipalveluita tuottavien yritysten kanssa.

Mukana tapaamisissa olivat yrittäjien lisäksi myös kotipalveluoh-

jaajat ja kotihoidon johtajat. Tapaamisista on muodostunut tärkeä

foorumi antaa ja saada palautetta palvelusetelin käytön toimivuu-

desta puolin ja toisin.


YRITYSNEUVONTA


Ikääntynyt rakennuskanta lisää tarvetta korjausrakentamiselleTarve energiatehokkaaseen rakentamiseen lisääntyy, ja rakentami-

nen ottaakin aimo loikan vuonna 2016. Siksi alkuvuodesta 2015 jär-

jestetyt tutustumismatkat houkuttelivat runsaasti osallistujia tutus-

tumaan sekä 20 vuotta vanhaan matalaenergiataloon että täysin

uutta tekniikkaa sisältävään energiatehokkaaseen taloon.

Yhdessä kumppaneiden Norjan ja Ruotsin kanssa on tehty

kehitystyötä uuden korjausrakentamisen tuotteen ja konseptin

kanssa, jossa julkisivukorjauksissa hyödynnetään esivalmistettuja

puuelementtejä. Tämän toivotaan tuovan elementtitehtaille uusia

markkinamahdollisuuksia.

Korjausrakentamisen tietokeskus tuottaa nimensä mukaisesti

tietoa ja työkaluja muun muassa kunnille ja kiinteistöomistajille

siitä, miten niiden lukuisat vanhat kiinteistöt voidaan korjata ajan

energiavaatimusten mukaisiksi, järkevällä ja turvallisella tavalla.

Korjausrakentamisen liikevaihto on jo nyt isompi kuin uudisraken-

tamisen, sillä Suomessa on suuri, jo korjausikänsä saavuttanut

rakennuskanta.

Yhdessä Uumajan ja Örnsköldsvikin seutujen kanssa on ryhdytty et-

simään uusia ratkaisuja yhdyskuntarakentamiseen ja vaihdettu tie-

toa rakentamisen liittyvistä uusista innovaatioista ja kokemuksista.

Yritykset ovat muodostaneet toimivia verkostoja ja valmistautuneet

kansainväliseen vientiin ja etabloitumiseen uusille markkinoille.

Kestävän rakentamisen kehittämistä Vaasan seudulla on tehty

seuraavissa hankkeissa:

Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla

1.5.2012–30.4.2015, rahoituslähde Euroopan sosiaalirahasto

Nordic Built 1.9.2014–30.12.2016, rahoituslähde Nordic Innovation

Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018,

rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma

Cleantech Kvarken 1.9.2014–30.6.2018,

rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma


TOIMIALAKOHTAINEN KEHITTÄMINEN


Jotta voi vaikuttaa, täytyy näkyä ja kuulua

Sataman kehittäminen oli yksi Vaasan seudun logistiikan edistämi-

sen tärkeimmistä osa-alueista vuonna 2015. Kvarken Ports aloitti

virallisesti toimintansa vuoden alussa, ja kuluneen vuoden aikana

VASEK ja Kvarken Ports ovat yhteistyössä laatineet muun muassa

logististen kehityshankkeiden priorisointijärjestystä.

NDPTL-projektissa keskityttiin sataman tilankäytön tehosta-

miseen ja tulevaisuuden raideterminaalialueiden määrittelemiseen.

Sataman kehittämiseen ja merenkulkuun liittyy oleellisesti myös

seudullinen kärkihanke Midway Alignment, jossa VASEK on muun

muassa tuottanut viestintä- ja taustamateriaaleja sekä lukuisia

analyysejä ja selvityksiä. Esimerkiksi teollisuusraideselvitys tehtiin

Midway Alignment -hankkeen puitteissa yhdessä alueen toimijoi-

den kanssa, kuten myös LNG Vaasaa edistävät yhteistyöfoorumit

ja materiaalit.

Midway Alignment edellyttää ja mahdollistaa myös kansain-

välisen ja kansallisen näkyvyyden. Jotta voi vaikuttaa ja saada

aikaan muutosta, täytyy näkyä ja kuulua. VASEK oli vuoden aikana

järjestämässä useaa merkittävää vierailua ja tapahtumaa. Vaasan

seutu ja sen liikennetarpeet ovat saaneet erinomaista näkyvyyt-

tä ja kehuja aktiivisesta yhteistyöstä. Esimerkkeinä mainittakoon

syyskuun suuri EU-vierailu sekä Finnhubin Road show lokakuussa.

VASEK on myös edustanut seutua pääkaupunkiseudulla, Brysselis-

sä ja Münchenissä useilla eri foorumeilla, muun muassa Euroopan

suurimmilla logistiikkamessuilla.

Raideliikenteen kehittäminen on Suomessa edelleen haastavaa.

Toimijoita on niukasti, ja kansalliset säästötoimenpiteet ovat uhka-

na huonokuntoisille tai vähäliikenteisille radoille. Vaasan kaupunki

sai tehdä ison työn yhdessä Liikenneviraston kanssa säilyttääkseen

raiteet keskustasta satamaan, investointina tulevaisuuteen. Mat-

kustajaliikenteen puolella Vaasan seutu kärsi usean muun seudun

tavoin supistuvasta tarjonnasta välillä Vaasa–Seinäjoki.

Lentoliikenteen kehittäminen on painottunut kuluneena

vuonna lentoliikennestrategian alueellisen työryhmän toimintaan

ja Vaasan lentoaseman merkityksen vahvistamiseen. Lentokenttä

oli kesällä kiinni kuutisen viikkoa remontin vuoksi ja tämä näkyy

miinusmerkkisissä matkustajaluvuissa.

Kehitystyö kaikkien kuljetusmuotojen osalta jatkuu uuden

hankkeen puitteissa vuonna 2016, ja Midway Alignmentin jatkora-

hoituksen edistäminen on yksi tärkeimpiä alkuvuoden 2016 teh-

tävistä.

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

15.10.2013–31.12.2015, rahoituslähde EU:n TEN-T-rahasto

NDPTL – The Northern Dimension Partnership

on Transportation and Logistics 18.6.2014–31.1.2016,

rahoituslähde NDPTL Support Fund


13VASEK VUOSIKERTOMUS 2015Kuva: Mikko Lehtimäki


Katse edelleen kohti Norjaa

Kansainvälistymispalvelujen painopisteenä on Vaasan seudulla jo

muutaman vuoden ajan ollut Norja. Nordic Gateway -projektissa VA-

SEK ja Viexpo toimivat yhteistyössä tavoitteenaan auttaa yrityksiä

Norjan markkinoille. Työtä edesauttaa Norjan markkinoiden lähei-

syys ja suomalaisyritysten hyvä maine luotettavina kumppaneina.

Vaikka tilanne Norjassa onkin öljyn hinnan laskun myötä

muuttunut, yrityksiä houkuttavat yhä öljy ja kaasu, vahvan meri-

teollisuuden ja meren antimien tarjoamia mahdollisuuksia unohta-

matta. Öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit näyttävät lähivuosien

arvioidun vähenemisen jälkeen kuitenkin vakiintuvan korkealle ta-

solle (2016–2020: 15,5–16,2 mrd. euroa). Myös tulossa oleva Nor-

jan sähköverkon uudistamisprojekti sekä kaivosteollisuuden kasvu

tarvitsevat tekijöitä.

Merkittävin Nordic Gatewayn järjestämä tapahtuma kertomus-

vuonna oli norjalaisvieraiden vierailu EnergyWeek 2015 -tapahtumas-

sa. Vierailu nähtiin erittäin hyödyllisenä jatkon kontakteja ajatellen.

Syyskuussa pohjalaisille ja eteläpohjalaisille yrityksille järjestet-

tiin tutustumismatka Tromssaan, jossa ohjelmassa oli Pohjois-Norjan

elinkeinoelämään ja yritysyhteistyömahdollisuuksiin perehtyminen.

Nordic Gateway oli lokakuussa mukana järjestämässä Nordic Green

Shipping -matchmakingtilaisuutta Kööpenhaminassa osana kan-

sainvälistä Danish Maritime Days -tapahtumaa. Tilaisuuteen osallis-

tui tanskalaisia laivanvarustajia ja meriteollisuuden laitteiston val-

mistajia sekä suomalaisia cleantech- ja meritekniikan alan yrityksiä.

Öljyteollisuuden suurmessut Offshore Technology Days Sta-

vangerissa keräsi lokakuussa suuren joukon suomalaisyrityksiä

kontakteja solmimaan. Lisäksi projekti tarjosi yrityksille mahdolli-

suutta osallistua Kiirunan kaupungin siirtämisen tuomiin mahdolli-

suuksiin keskittyvään East West Arena -tapahtumaan Jällivaarassa

Ruotsissa lokakuun lopussa.

Perustyötä tehtiin vuoden aikana VASEKin ja Viexpon bud-

jettirahoituksella. Syyskuussa saadun hankerahoituspäätöksen

myötä Yrkesakademin pääsi täydellä teholla mukaan työhön. YA:n

panostuksella kehitetään jatkossa yritysten valmentamista ja kou-

luttamista Norjan markkinoille.

Toimintamallille selkeä tarveVaasan seudulle on muodostettu sijoitustoiminnan toimintamalli,

jotta täällä aloittaneet start up -yritykset saisivat sijoituksia ja siten

vauhtia kasvuunsa. Toimintamallia tullaan jalostamaan edelleen

ja siten saamaan yrityksille sekä kansallista että paikallista tukea.

Mallille on nähty selkeä tarve ja sen tarjoamat hyödyt tunnistetaan.

Toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2016 aikana.

Vuoden merkittävin tapahtuma oli Vaasa EnergyWeekin yh-

teydessä järjestetty EnergySpin, jossa start up -yritykset, suuret

yritykset sekä sijoittavat tapasivat toisiaan. Tapahtuma saa jatkoa

myös 2016.

EnergySpinissä esiteltiin yhteistyössä Vaasa Entrepreneurship

Societyn (VES) kanssa laadittu lista Euroopan 40 lupaavimmasta

start up -yrityksestä. Moni listalle valikoitunut yritys on saanut

toiminnalleen rahoitusta ja kerännyt arvokkaita kontakteja, ja sen

vuoksi tämä lista tullaan kokoamaan myös vuonna 2016.

Energy Innovations and Entrepreneurship Forum (EIEF)

-hankkeen toiminta-aika oli 1.9.2014–30.9.2015. Hanke sai rahoitusta

Euroopan aluekehitysrahastosta.




Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016–2020 valmistelu saatiin

päätökseen vuoden 2015 lopulla. Mittava työ käsiteltiin Vaasan

seudun yhteistyöneuvottelukunnassa 7.12.2015 ja hyväksytään lo-

pullisesti seudun kuntien valtuustoissa alkuvuonna 2016. Elinvoi-

mastrategian tavoitteena on seudun kilpailukyvyn ja elinvoiman

vahvistaminen.

Strategiatyö on viety läpi yhteistyössä seudun kuntien edus-

tajien ja VASEKin kanssa. Prosessin aikana on järjestetty useita tee-

makohtaisia sidosryhmätilaisuuksia, ja lisäksi lausuntokierrokset

ovat nostaneet mukaan uusia kehittämisen painopisteitä.

Elinvoimastrategiassa määritellään, minkälaiseen kehittämi-

seen sitoudutaan ja panostetaan esimerkiksi energiateknologian

ja muiden toimialojen, logististen olosuhteiden sekä koulutuksen

ja tutkimuksen osalta. Varsinaisen strategian lisäksi on valmistel-

tu samanaikaisesti toimenpideohjelma, jonka toteuttaminen on jo

käynnissä.

Elinvoimastrategian lisäksi Vaasan seudulla toteutettavaa

aluekehitystyötä raamittivat INKA eli Innovatiiviset Kaupungit -oh-

jelma, vuosien 2013–2015 ajaksi solmittu Kasvusopimus sekä uusi

AIKO-ohjelma (Alueellisten Innovaatioiden ja Kokeilujen käynnis-

täminen) vuosiksi 2016–2020.

INKAn tavoitteena on tukea ja vahvistaa korkeaan osaa-

miseen perustuvia yrityksiä ja vauhdittaa suuria, kansainvälistä

kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita. Ohjelmalla

myös edistetään alueiden kasvua ja hyödynnetään maan eri osien

voimavaroja ja osaamista. Vaasan seudun osalta INKA-ohjelmaa on

pystytty hyödyntämään tehokkaasti, vuoden 2015 loppuun men-

nessä alueelle on saatu ohjelman kautta noin 5,5 miljoonaa euroa

rahoitusta Tekesiltä.

Seudullinen strategiatyö ja uusien ohjelmien valmistelu työllisti

Vain kuusi kaupunkiseutua Kasvusopimusten piiriin

Kasvusopimuspolitiikka uudistuu vuosiksi 2016–2018, ja nyt mukaan

pääsee pääkaupunkiseudun lisäksi vain kuusi aluetta. Kasvusopi-

mukseen yhdistyy jatkossa suoraan myös rahoitus käynnistettävän

AIKO-ohjelman kautta. Kasvusopimuksella ja AIKO-ohjelmalla vah-

vistetaan alueiden elinkeinorakennetta yritystoiminnan edellytyk-

siä ja alueiden uudistumiskykyä parantamalla. Kasvusopimuksilla

tuetaan osaltaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Kasvu-

sopimuksiin ja AIKO-ohjelmakokonaisuuteen suunnataan yhteensä

30 miljoonaa euroa valtion rahoitusta kolmen vuoden aikana.

Kasvusopimusehdotuksen valmistelutyö käynnistettiin mar-

raskuussa 2015 Vaasan kaupungin johdolla. VASEK osallistui val-

misteluun yhtenä ydintoimijana.

Vaasan seudun painopisteenä on energiateknologia älyk-

käiden ja kestävien energiaratkaisujen puitteissa. Kärkiteeman

alle koottiin vahva kehityskokonaisuus vuosiksi 2016–2018, näin

pyritään jatkamaan systemaattista kehitystyötä energiaklusterin

vahvistamiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Vaasan seutu esittää hakemuksessaan myös kansallista ke-

hitysvyöhykettä Helsingistä Tampereen kautta Pohjanmaalle ja

Vaasasta edelleen Uumajaan. Lisäksi Vaasa hakee kansallisen

MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen, liikenne) toiminnan jatkoa

Kasvusopimusten piirissä. Kasvusopimusehdotukset arvioidaan ke-

vättalvella 2016 ja valtioneuvosto päättää sopimusten laatimisesta

huhtikuussa.

Tulevaan AIKO-ohjelmaan sisältyy osaltaan elinkeinojen ra-

kennemuutoksen ennakointi eli ERM-ohjelma. Jokaiselle maakun-

nalle laaditaan oma ERM-ohjelmansa, joilla vahvistetaan alueiden

kykyä sopeutua muutoksiin ja selvitä niistä. Pohjanmaan liitto

ALUEKEHITYS


vastaa maakunnallisesta ERM-prosessista, VASEK on osallistunut

ohjelman valmistelutyöhön ja linkittämiseen Kasvusopimusehdo-

tuksen kanssa.

VASEK toteuttaa, rahoittaa, koordinoi ja tekee yhteistyötä

VASEKin omaan hanketoimintaan kuuluu vuosittain noin kym-

menen eri hanketta. Hankerahoitusta haetaan yhtiön hallituksen

vuosittain päivittämän strategian sekä Vaasan seudun Elinvoima-

strategian 2016–2020 mukaisiin kehittämisen painopistealueisiin.

Vuonna 2015 hankerahoitusta saatiin mm. EAKR, ESR ja Botnia-

Atlantica -ohjelmien kautta. Vuoden aikana VASEKin itse toteutta-

miin hankkeisiin saatiin ulkopuolista rahoitusta 426 729 euroa (2014:

502 771 euroa).

Omaa rahoitusta itse toteutettuihin hankkeisiin käytettiin

118 654 euroa (2014: 200 177 euroa).

VASEKilla on tärkeä rooli alueen muun hanketoiminnan koordi-

noinnissa. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa kunnallista

vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin

(11 kpl) yhteensä 90 789 euroa (2014: 153 257 euroa).


ALUEKEHITYS


VASEK koordinoi YritysSuomi toimin-

taa ja seudullista yrityspalveluyhteis-

työtä alueen 17 kumppaniorganisaa-

tion muodostamassa verkostossa.

Vaasan seudun yrityspalvelut on koot-

tu kolmella kielellä valtakunnalliseen

YritysSuomi-portaaliin.

7,5%

18,0%

5,0%

3,8%

73,2%

5,7%

86,8%

1 591 940 € (14 €/asukas)

VASEKin perustoiminta

1 382 497 €

oma rahoitus

itse toteutettuihin

hankkeisiin 118 654 €

vastinrahoitukset ja

muut vuosimaksut

muiden hankkeisiin

90 789 €

OMISTAJAKUNTIEN RAHOITUS VASEKILLE

2 370 834 €

saatu ulkopuolinen

hankerahoitus

426 729 €

oma rahoitus

itse toteutettuihin


vastinrahoitukset ja

vuosimaksut muiden


VASEKin perustoiminta

1 734 662 €

HANKERAHOITUKSEN OSUUS

KOKONAISLIIKEVAIHDOSTA

VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja

hankkeiden rahoitukseen suuntautui yhteensä 209 443 euroa,

joka vastaa 13,2 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2015

(2014: 22,4 %).

EU:n ohjelmakauden vaihtuminen ja siihen kytkeytyvät

hallin nolliset viiveet näkyivät vuoden 2015 aikana monella tapaa

aluekehitystoiminnassa ja hankerahoituksen määrässä Vaasan

seudulla. VASEK oli vuonna 2015 mukana noin 30 laajemmassa

kehityshankkeessa seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin

tai ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa.

ALUEKEHITYS


Hankkeet, joita VASEK hallinnoi tai joissa se on osatoteuttaja

Toteutusaika VASEKin rahoitus- osuus 2015, euroa

Kokonaisrahoitus2015, euroa

Päärahoituslähde

Omistajanvaihdospalvelujen tehostaminen 1.1.2012–30.4.2015 12 720 50 880 ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)

Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla 1.1.2012–30.4.2015 8 925 35 701 ESR (Pohjanmaan ELY-keskus)

Vähänkyrön maaseutuohjelma 27.8.2014–31.12.2015 0** 26 000 Vaasan kaupunki

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 15.10.2013–31.12.2015 0** 7 000 000 EU, TEN-T Motorways of the Seas

NDPTL - The Northern Dimension Part-nership on Transportation and Logistics 18.6.2014–31.1.2016 0** 700 000 NDPTL Support Fund

Energy Innovation & Entrepreneurship Forum EIEF 3.9.2014–30.6.2015 21 152 52 880 EAKR

Nordic Built – Concept for renovation and upgrading of residential buildings 3.3.2014–31.12.2016 2 208 405 068 Nordic Innovation

Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018 5 760 334 908 Botnia Atlantica

VASEK / Nordic Gateway 17-17-17 1.9.2015 – 30.8.2018 9 961 34 634 EAKR

Cleantech Kvarken 1.7.2015–30.6.2018 72 000 * 1 335 000 * Botnia Atlantica

Spotligt High-Low Coast 1.10.2015–30.9.2018 27 500 * 750 000 * Botnia Atlantica

* Koko hankeaikana** VASEK osatoteuttajana Vaasan kaupungin kokonaisuudessa

oma rahoitus

itse toteutettuihin


ALUEKEHITYS


Kuva: VAMK

VIESTINTÄ


Yhteistyö seutuviestinnän punaisena lankana

Seutuviestinnän vuosi voidaan kiteyttää yhteen sanaan, sillä yh-

teistyö oli hyvin leimallista koko vuoden toiminnalle. Syksyllä työn

priorisointi sai entistä suuremman painoarvon henkilöresurssien

vähenemisen vuoksi.

Vuoden alussa julkaistu vaasanseutu.fi -sivusto kerää yh-

teen kaiken olennaisen tiedon seudusta. Vaasan seudun lukuisat

tapahtumat on nyt seutuportaalin kalenterin myötä koottu samaan

paikkaan. Tapahtumakalenterilla oli ensimmäisenä vuotena run-

saasti käyttäjiä.

Opiskelijat ovat seudun tulevaisuuden kannalta tärkeä ryhmä,

joka saikin paljon huomiota. Yhteishaun aikana kaikki seitsemän

Vaasan korkeakoulua kampanjoivat yhteisellä mainosvideolla elo-

kuvateattereissa eri puolella Suomea. Lisäksi valmistuville insi-

nööreille vakuuteltiin usean tapahtuman voimalla Vaasan seudun

energiateollisuuden antavan ponnahduslaudan kansainväliseen

työuraan.

EnergyWeek kokosi maaliskuussa energia-alan ammattilaiset

Suomesta ja ulkomailta jälleen viikoksi Vaasaan. Tapahtuma jatkaa

kasvamistaan, sillä vuonna 2015 viikon aikana järjestettiin seitse-

män tapahtumaa ja ne keräsivät yhteensä yli 3 200 osallistujaa.

Muun muassa tämän tapahtuman avulla Vaasan seutu on lunasta-

nut paikkansa Suomen energiapääkaupunkina.

Pohjanmaa, ja samalla myös Vaasan seutu, valloitti kesän

alussa Helsingin Senaatintorin. PopUp Pohjanmaa -tapahtumassa

tuotiin esille seudun vahvuuksia energiateknologiaosaamista unoh-

tamatta. Tapahtuman aikana maakuntalehdet Vasabladet ja Poh-

jalainen julkaisivat historiallisen, erityisesti pääkaupunkiseudulle

kohdennetun laajalevikkisen yhteisnumeron, jonka koordinoinnissa

VASEK oli mukana.

Seutuviestinnän avaintoimijat eli VASEK, Vaasan kaupunki

ja VisitVaasa ottivat syksyn aikana viestinnän virtaviivaistamisen

yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi. Seuraavien vuosien aikana yhdessä

tekemiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

VIESTINTÄ

22 VASEK VUOSIKERTOMUS 2015 VIESTINTÄ

VASEK kerää ja käsittelee tietoa seudun päättäjien, elinkeinoelä-

män ja asukkaiden tarpeisiin. Pidämme yhteyttä mediaan, järjes-

tämme koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, tuotamme ja julkaisemme

säännöllisesti uutisia, artikkeleita, tiedotteita ja uutiskirjeitä toi-

minnastamme sekä muista yrittäjää kiinnostavista ajankohtaisista

aiheista.

VASEKin maaliskuussa 2015 uusituilla verkkosivuilla

www.vasek.fi vierailtiin vuoden 2015 aikana 163 499 kertaa.

Kävijät viipyivät sivustolla keskimäärin 1 minuutin ja 43 sekuntia.

Yhä useampi löysi VASEKin sivuston sosiaalisen median kautta:

Facebookin kautta tuleva liikenne kasvoi vuoteen 2014 verrattuna

8 %, LinkedInistä tuleva liikenne +80 % ja Twitteristä +35 %.

Verkkosivuilla julkaistiin vuoden aikana yhteensä 114 uutista,

artikkelia tai tiedotetta.

Uutiskirje eVASEKistä julkaistiin vuoden aikana 26 numeroa

(27 402 lähetettyä uutiskirjettä). Vuoden 2015 lopussa uutiskirjeel-

lä oli kaikkiaan 1 364 tilaajaa.

VASEKin monikanavaista viestintää toteutettiin myös Face-

bookissa, LinkedInissä ja Twitterissä.

Monikanavaista, kattavaa ja tavoittavaa viestintää

Kuva: Esa Siltaloppi

Uusia tietojärjestelmiä

Yhtiö siirtyi käyttämään uutta asiakastietojärjestelmää (CRM) tam-

mikuun alussa. Uusyrityskeskus Startia siirtyi samaan järjestelmään

heinäkuun alussa. Aiemmin asiakastietojärjestelmät olivat erilliset.

Aivan vuoden 2015 lopussa Startian asiakkaiden käyttöön

avattiin uusi liiketoimintasuunnitelmapalvelu. ”Uusi Lissu” vastaa

entistä paremmin aloittavien yrittäjien tarpeita ja soveltuu myös

toimivien yritysten liiketoiminnan suunnitteluun ja seurantaan.

Loppuvuodesta 2015 julkaistiin uusittuna myös VASEKin si-

vuilla oleva yritysrekisteri, joka sisältää seudulla toimivien yritysten

yhteystiedot. Yritykset voivat itse päivittää rekisterissä näkyviä

tietojaan ja kertoa lisää palveluistaan ja tuotteistaan.


TULOSLASKELMA

1.1.2015–31.12.2015 1.1.2014–31.12.2014

LIIKEVAIHTO 1 821 181,55 1 850 639,63

Liiketoiminnan muut tuotot 545 383,12 702 947,18

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -400,17 -110,34

Ulkopuoliset palvelut -592 987,26 -740 546,89

Materiaalit ja palvelut yhteensä -593 387,43 -740 657,23

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -977 847,33 -980 134,95

Henkilösivukulut

Eläkekulut -177 741,11 -178 142,39

Muut henkilösivukulut -52 251,26 -44 423,11

Henkilöstökulut yhteensä -1 207 839,70 -1 202 700,45

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 954,76 -1 045,69

Liiketoiminnan muut kulut -548 194,95 -509 866,61

LIIKEVOITTO/TAPPIO 15 187,83 99 316,83

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot 24,21 24,10

Korkokulut ja muut rahoituskulut -67,38 -20,51

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -43,17 3,59

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIN-

PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

15 144,66 99 320,42

Tuloverot -2 668,79 -21 251,47

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 12 475,87 78 068,95

Tilinpäätös

TASE

31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 5 864,31 3 137,07

Muut aineelliset hyödykkeet 4 433,33 4 433,33

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 10 297,64 7 570,40

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 59 803,91 60 337,24

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 70 101,55 67 907,64

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 522 468,12 158 209,60

Muut saamiset 19 381,16 0,00

Siirtosaamiset 34 465,63 31 021,93

Muut siirtosaamiset 122 385,76 479 304,18

Lyhytaikaiset yhteensä 698 700,67 668 535,71

Rahat ja pankkisaamiset 189 933,85 518 866,07

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 888 634,52 1 187 401,78

VASTAAVAA YHTEENSÄ 958 736,07 1 255 309,42

VASTATTAVAA 31.12.2015 31.12.2014

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 424 800,00 424 800,00

Edellisten tilikausien voitto(tappio) 72 604,18 -5 464,77

Tilikauden voitto(tappio) 12 475,87 78 068,95

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 509 880,05 497 404,18

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 149 019,55 402 537,58

Ostovelat 97 944,13 86 314,64

Muut velat 29 388,43 21 504,19

Siirtovelat 172 503,91 247 548,83

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 448 856,02 757 905,24

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 958 736,07 1 255 309,42

TALOUS


VASEK ja Vaasan seutu lukuina / VASEK och Vasaregionen i siffror

VAASAN SEUDUN VÄKILUKU VASAREGIONENS INVÅNARANTAL

Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 26.1.2016Källa: Statistikcentralen, preliminära uppgifter 26.1.2016

UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLANYA FÖRETAG I VASAREGIONEN

Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalveluKälla: Patent- och registerstyrelsen / Handelsregistrets kungörelseinfotjänst

YRITYS- JA ASIAKASKONTAKTIT

FÖRETAGS- OCH KUNDKONTAKTER

(VASEK + STARTIA) YRITYKSIÄ JA ASIAKKAITA

FÖRETAG OCH KUNDER

(VASEK + STARTIA)


HAETUT RAHOITUKSETANSÖKT FINANSIERING

LAADITUT LAUSUNNOTUTLÅTANDEN

OMISTAJAN- JA SUKUPOLVEN-

VAIHDOSNEUVONTAA SAANEET

FÖRETAG SOM FÅTT RÅDGIVNING

VID ÄGAR- OCH GENERATIONSSKIFTEN

ASIAKASKONTAKTITKUNDKONTAKTER

vuosikertomus 2015 fi

Documents