2015VuosikertomusÅrsberättelse

STORMOSSEN.FI

2

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Toimitusjohtajan katsaus /Verkställande direktörens översiktKulunut vuosi 2015 oli Stormossenin 30-vuotisjuhlien sävyttämä: juhlis-timme yhtiön pitkää historiaa 17. 9. järjestetyllä biokaasuseminaarilla sekä julkaisemalla historiikin yhtiön 30-vuotisesta taipaleesta. Kuten aiemminkin, jätehuollossa ehti tapahtua paljon toimintavuoden kuluessa.

EU:n hankintadirektiivien siirtäminen Suomen lainsäädäntöön on jatkunut vuoden mittaan. Kunnallisten yhtiöiden toiminnan kannalta ratkaisevaksi muodostuu, mihin yhtiöiden markkinaehtoisen myynnin yläraja asetetaan. Direktiivien mukaan yläraja on 20 %, kun taas kansalliseksi kompromissiksi esitetään 10 prosenttia. Muut Pohjoismaat ovat noudattaneet direktiivien 20 prosentin rajaa, ja Suomenkin tulisi tehdä samoin, sillä muuten maan jä-teyhtiöillä ei ole samaa mahdollisuutta toimia kansainvälisillä markkinoilla.

Euroopan komissio esitteli vuoden aikana uuden kiertotalousehdotuksen, jossa jätehuollolla on keskeinen rooli. Tavoitteena on vähentää kunnallisen kaatopaikkajätteen määrää alle 10 prosenttiin kaikesta jätteestä vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi pyrkimyksenä on kierrättää yhdyskuntajätteestä 65 % ja pakkausjät-teestä 75 % (biojätteen kierrätys sisältyy lukuihin). Nämä tavoitteet tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Komissio vaatii myös konkreettisia toimenpiteitä uusiokäytön edistämiseksi sekä kierrätysmateriaalien markkinoiden kiihdyttämiseksi.

Pian komission kiertotalouspaketin julkaisun jälkeen maailman valtiot sol-mivat Pariisissa ilmastosopimuksen, jonka pitkäjänteisenä tavoitteena on pysäyttää maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen – mutta mielui-ten alle 1,5 asteeseen. Jätehuolto vähentää toiminnallaan ilmaston lämpe-nemistä, ja jätehuollon päästöt ovatkin supistuneet huomattavasti 20 viime vuoden aikana.

Näiden globaalien tavoitteiden valossa voimme jälleen kerran todeta Stor-mossenin linjan oikeaksi; pyrimme kierrättämään jätteen materiaalina niin pitkälle kuin se on taloudellisesti ja ekologisesti järkevää, ja loput hyödyn-nämme energiana Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa. Tulevaisuudes-sa meidän on panostettava entistä enemmän biojätteen keräykseen, jotta kaikki kotitaloudet voisivat osallistua lajitteluun.

Sovimme toimintavuoden aikana Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa pakkausten keräysvastuun jakamisesta ekopisteissä. Rinki vuokraa Stormossenilta 59 ekopistettä, ja yhtiö vastaa myös Rinki-ekopisteiden tyhjennyksestä ja kunnossapidosta. Vaasan seudun jätelautakunta päätti Stormossenin ehdotuksesta toistaiseksi säilyttää palvelutason ennallaan, eli Stormossenille kuuluu jatkossakin niiden ekopisteiden tyhjennys ja kunnos-sapito, joista RINKI ei vastaa.

Käynnistimme myös biojätteiden parempaan lajitteluun tähtäävän kampan-jan, joka jatkuu vielä v. 2016. Vuosittain toteutettavan jäteanalyysin perus-teella lajittelu onkin alkanut sujua paremmin.

Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, hallitusta ja henkilö-kuntaa hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä.

Det gångna året 2015 har delvis präglats av att vi firade vårt 30 -årsju-bileum. Det gjorde vi med ett biogasseminarium den 17 september och genom att ge ut Stormossens 30 -årshistorik. Som tidigare år så har det fortsatt att hända mycket inom avfallshanteringen.

Arbetet med implementeringen av EU:s upphandlingsdirektiv i den finländ-ska lagstiftningen har fortgått under året. Den fråga som för kommuna-la bolag har en avgörande inverkan på verksamheten, är var övre gränsen sätts för den del av kommunala bolags verksamhet som får komma från den fria marknaden. Enligt EU:s direktiv är övre gränsen 20 procent, medan en nationell kompromiss föreslås bli 10 procent. Eftersom de övriga nordiska länderna har följt EU-direktivet och satt gränsen vid 20 procent, så borde Finland också göra det. Annars har inte de finländska avfallsbolagen samma möjlighet att agera på en internationell marknad.

Under året presenterade EU-kommissionen ett nytt förslag till cirkulär eko-nomi. I förslaget har avfallshanteringen en central roll. Målet är att depone-ringen av kommunalt avfall till år 2030 skall minskas till under 10 procent.

65 procent av kommunalt avfall och 75 procent av förpackningsavfallet skall återvinnas som material. Hit hör också biologisk återvinning. Dessa mål skall också uppnås till 2030.

Kommissionen vill också se konkreta åtgärder för att främja återanvänd-ningen och även stimulera marknaden för återvunnet material.

En kort tid efter EU:s förslag om cirkulär ekonomi enades världens länder vid klimatmötet i Paris om ett långsiktigt mål där den globala temperatur-höjningen skall stanna under två grader och helst under 1,5 grader. Här bi-drar också avfallshanteringen till att med sin verksamhet minska den globala uppvärmningen. Utsläppen från avfallshanteringen har märkbart minskat under de senaste 20 åren.

Med dessa globala mål i tankarna kan vi ännu en gång konstatera att Stor-mossens inslagna linje är rätt. Vi strävar att materialåtervinna så mycket som är ekonomiskt och ekologiskt klokt och resten återvinner vi som energi vid Westenergy. Det som vi nu bör satsa mera på är insamlingen av biologiskt avfall, så att samtliga hushåll bereds möjlighet att sortera.

Under året kom vi också överens med Finlands förpackningsåtervinning RINKI Ab om fördelningen av ansvaret för insamlingen av förpackningar via ekopunkterna. Rinki hyr 59 ekopunkter av Stormossen och de ansva-rar också för Rinki-ekopunkternas tömning och underhåll. Vasaregionens avfallsnämnd beslöt på förslag av Stormossen att vi tillsvidare upprätthåller samma servicenivå som tidigare, så att Stormossen ansvarar för tömning och underhåll av de ekopunkter som Rinki inte ansvarar för.

Under året startade vi också en kampanj för bättre sorterat bioavfall. Det är en kampanj som fortsätter ännu under 2016. Utgående från plockanalyser-na vi gör varje sommar har sorteringen börjat fungera bättre.

Jag vill slutligen tacka våra kunder, samarbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete.

Leif ÅkersToimitusjohtaja

Verkställande direktör

Sisällys

Innehåll

KUVAUS YHTIÖSTÄ

Toimitusjohtajan katsaus ........................................................2Kuvaus yhtiöstä ........................................................................4Energinen jätteenkäsittelijä ...................................................6Henkilöstö ................................................................................8Vuorovaikutus ja viestintä ....................................................10Tutkimus ja kehitys ................................................................12Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus ......................................13Käsittely ja hyödyntäminen .................................................14

BESKRIVNING AV BOLAGET

Verkställande direktörens översikt ......................................2Beskrivning av bolaget............................................................4Energisk avfallshanterare ....................................................26Personal ..................................................................................28Växelverkan och kommunikation ........................................30Forskning och utveckling .....................................................32Insamlingspunkter, tjänster och transport ........................33Behandling och återvinning .................................................34

YMPÄRISTÖVASTUU

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit .............................18Johtamisjärjestelmä ..............................................................21Vuoden 2015 tavoitteet ja niiden seuranta .......................23Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt .............24

MILJÖANSVAR

Miljöaspekter och -indikatorer ...........................................38Ledningssystem .....................................................................41Målsättningar för år 2015 och uppföljning .......................42Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar .....44

TALOUDELLINEN VASTUU / EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar ........................46Hallitus / Styrelse ..................................................................52Toimintakertomus 1. 1. – 31. 12. 2015 /Verksamhetsberättelse 1. 1. – 31. 12. 2015 .......................54Tilintarkastuskertomus / Revisionsberättelse ...................71

Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 AdvertisingValokuvat / Fotografier: Katja Lösönen: s. 3, Mikko Lehtimäki: s. 18 ja 38, Sami Pulkkinen: s. 52 Painotyö / Tryckarbete: Waasa GraphicsPaperi / Papper: Kannet Carta Integra, sisäsivut/inlaga EdixionPainos / Upplaga: 1 200 kpl

4041 0822PainotuoteTrycksak

4

Kuvaus yhtiöstä /

Beskrivning av bolaget

KUVAUS YHTIÖSTÄ

100%

60%

80%

20%

40%

0

2011 2012 2013 2014 2015

20152011 2012 2013 2014

14 000

12 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2 000

10 %

12 %

14 %

2 %

4 %

6 %

8 %

0 %

30%

20%

10%

0%

-10%

50 000

100 000

150 000

200 000

2011 2012 2013 20152014

Jäte / Avfall

Muutos / Förändring (%)

Puhtaat maamassat / Rena jordmassor

YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖASTE / ÅTERVINNINGSGRADEN FÖR KOMMUNALT AVFALL (%)

Materiaalihyöd. / Materialåterv. Hyöd. energiana / Energiåterv.

Kaatopaikka / Deponi

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

Käsittelymaksut / Behandlingsavgifter

Ekomaksut / Ekoavgifter

Myydyt palvelut / Sålda tjänster

Myydyt tuotteet / Sålda produkter

Muutos / Förändring (%)

VASTAANOTETUT MÄÄRÄT, TN / MOTTAGNA MÄNGDER, TON

KUVAUS YHTIÖSTÄ

6

KUVAUS YHTIÖSTÄ

Energinen jätteenkäsittelijäAb Stormossen Oy on Suomen vanhin jäteyhtiö, jonka omistavat kuusi pohjalaista kuntaa (kts kartta). Stormossen on yhtiön perustamisesta asti vuonna 1985 ollut jätealan pioneeri ja biokaasulaitos oli tuolloin toinen laatuaan Euroopassa. Yhtiö työskentelee aktiivisesti parem-man ympäristön hyväksi vastaanottamalla jätettä ja käsittelemällä ja optimaalisesti hyödyntämällä jätettä materiaalina ja energiana omissa prosesseissaan sekä ostetuilla käsittelypalveluilla. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen käsittelyssä ja toiminnassa. Tavoitteena on, että yli puo-let yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuot-tamiseen. Biokaasusta liikennepolttoainetta jalostava jalostuslaitos ja tankkausasema rakennetaan vuonna 2016. Koivulahden jäteaseman viereen rakennettavan tankkausaseman suunnitellaan olevan valmis tammikuussa 2017. Vaasan kaupungin paikallisliikenteen kaksitoista lin-ja-autoa kulkevat siitä alkaen Stormossenin biokaasulla. Vuonna 2015 Stormossenin vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 96 %, mikä on Suomen korkeimpia. Vaaralliset jätteet kerätään ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle ja jätteet, joita ei voi kierrättää tai käyttää hyödyksi sijoitetaan turvallisella tavalla kaato-paikalle. Päätoimipaikkana on Koivulahdessa sijaitseva uudenaikainen jätekeskus. Stormossen työllistää noin 40 henkilöä ja vastaanottaa vuo-sittain noin 170 000 tonnia jätettä.

Stormossenin tehtävänä on hoitaa omistajakuntien lakisääteinen jätteenkäsittely. Kunnan vastuu kattaa pääasiassa kotitalouksien, va-paa-ajan asutuksen ja julkisen palvelusektorin jätteet. Stormossen on omaksunut aktiivisen roolin sekä jäteneuvonta- ja tiedotustyössä että jätepalvelun suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä asiakas on keskipis-teenä ja panostamme palveluiden kehittämiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa. Verkoston muodostavat eko-pisteet, kampanjakeräykset, miehitetyt hyötykäyttöasemat, liikkuva hyötykäyttöasema, noutopalvelu, lavojen ja peräkärryjen vuokraustoi-minta. Yhtiö tiedottaa aktiivisesti tarjoamistaan palveluista.

MissioStormossen hoitaa omistajakunnilta siirretyt tehtävät kestävästi, nyky-aikaisesti, teknisesti tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.

Visio 2020• Stormossen on Suomen tehokkain kunnallinen jätehuoltoyhtiö.• Kotitalouksien jätehuollon kokonaiskustannus on kilpailukykyinen.• Yli 90 % kotitalouksista on sitä mieltä, että Stormossenilla on hyvä tai

erittäin hyvä asiakaskeskeinen jätehuolto.• Stormossen on innovatiivinen yhtiö, joka aktiivisesti edistää Vaasan

seudun energiaklusteria.

Vaasa ja Mustasaari sopivatyhtiön perustamisesta.

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin.

Laitoksen toiminta aloitettiin.

Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa.

Ensimmäinen Ekobiili-kampanja.

Laitosta laajennettiin (bioreaktori II),yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi.

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteenkäsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa.

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri jaMaalahti liittyivät yhtiöön.

Yhteistyö Botniaroskinkanssa alkoi.

Korsnäs mukaan yhtiöön.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto

Oy) kanssa alkoi.

Rakennustyöt aloitettiin.

7

KUVAUS YHTIÖSTÄ

OMISTAJAKUNNAT ASUKASLUKU 31.12.2015

jätekeskus 13 hyötykäyttöasemaa

Yhtiölle myönnettiin ympäristöser-tifikaatti. Yhteistyö Lakeuden Etapin

kanssa alkoi.

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. /

Stormossens ägarandel i Ewapowersteg från 43 % till 50 %.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen

perusti Westenergy Oy Ab:n.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen

lokakuussa.

Hyötykäyttöasemien asiakaskortin kehittäminen yhteistyössä UpCode Ltd:n kanssa. Otettiin

käyttöön 1. 1. 2014

Sopimus Vaasan kaupungin kanssa linja-autojen liikennekaasusta

Liikennekaasun jalostuslaitos ja tankkausasema rakennetaan.

Tankkausasema on käyttövalmis tammikuussa 2017.

Stormossen täytti 25 vuotta. Westenergyn jätevoimalan peruskivi

muurattiin 7. 9. 2010.

Westenergy käynnisti laitoksen koepoltto- vaiheen ja tuotannollisen käytön loppu-

kesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella.

Oravaisten jätehuolto siirtyi Stormossenille tammikuussa.

2015

2016

Korsnäs2 208

Vaasa67 562

Mustasaari19 456

Vöyri 6 692

Isokyrö 4 815

Maalahti5 553

SUO

MEKSI

Arvot

Vastuuntunto

Tyytyväiset asiakkaat

Kannattava uudistuminen

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

8

HenkilöstöUudistumiselle ja työkyvylle asetettuja strategisia tavoitteitamme ovat turvallinen ja uudistuva työpaikka, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökun-ta. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys olivat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämääriämme. Tavoitteenamme oli:• läheltä piti -tilanteet, poikkeamat ja reklamaatiot raportoidaan 100

prosenttisesti. Stormossen on ottanut käyttöön aloitepalkkiojärjes-telmän aloitteiden raportoinnille ja vuonna 2016 henkilöstöltä saa-daan 10 aloitetta.

• työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä.• työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaises-

ti.• TYKY-toiminta aktivoi henkilöstöä järjestettyjen toimintojen kautta

ja motivoi henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvin-vointia ja siten myös työkykyä. Sairauspoissaolojen määrä on kor-keintaan kuusi päivää miestyövuotta kohden.

• vapaa-ajankomitea työskentelee toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteenaan kasvattaa henkilöstön yhteishenkeä.

• työohjeet päivitetään M-Filesiin ja intraan ja niistä tiedotetaan hen-kilöstölle.

• henkilöstön koulutustaso on korkea ja vuonna 2015 koulutuspäivien määrä miestyövuotta kohden on 4,5.

Stormossenilla oli vuonna 2015 keskimäärin 40 työntekijää, joista 88 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 27,5 % oli naisia ja 72,5 % miehiä. Muut henkilöstötiedot ilmenevät taulukosta sivulla 9.

Työterveys ja -turvallisuusVaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Työntekijät kutsutaan terveystarkastukseen joka kolmas tai joka viides vuosi. Työter-veyshuollolle on laadittu toimintasuunnitelma. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormos-sen on ottanut käyttöön työkyvyn ylläpitämisen ja varhaisen tuen mallin. Työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2015 työsuojelupäällikkö Heikki Knookala, työsuojeluvaltuutettu Pekka Myllyniemi (varajäsenet Tommy Ingman ja Esko Hautamäki) ja Johanna Penttinen-Källroos (varajäsenet Nina Lindman ja Yvonne Nyman-Hinds). Työsuojelulla on keskeinen merkitys ja sitä korostetaan mm. ympäristötavoitteissa. Yhtiö noudattaa tapaturmien suhteen nollatoleranssia.

HenkilöstökyselyJoka toinen vuosi tehdään henkilöstötutkimus. Syksyllä 2015 tutkimuk-sen teki Veritas Oy. Vastausprosentti oli 70 %. Työterveyskartoitus oli jaettu teemoittain mm. työpaikan toimivuuteen ja ilmapiiriin, työyhteisön toimivuuteen, työergonomiaan ja työoloihin, toiminnan tehokkuuteen, kannustavuuteen ja palkitsemiseen, esimiestyöhön, työmotivaatioon, työkyvyn ylläpitämiseen ja elämäntilanteeseen. Seuraava henkilöstötut-kimus tehdään syksyllä 2017.

Henkilöstön hyvinvointiStormossen laatii vuosittain toimintasuunnitelman TYHY -toiminnalle. TYHY-toiminnan tavoitteena on aktivoida henkilöstöä järjestämällä toi-mintaa ja kannustaa henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvinvointia ja siten myös työkykyä. Tavoitteena on enintään kuuden päivän sairauspoissaolo miestyövuodessa. Vuonna 2015 aloitettiin yksi-vuotinen BRAVO -hanke (Må Bra – Voi Hyvin). Toimintaan kuului osal-listujien terveydentilan arviointi, ryhmäliikuntaa kerran viikossa, henkilö-kohtainen harjoitusohjelma ja personal trainer halukkaille. Hanke kestää noin vuoden ja päättyy osallistujien terveydentilan uuteen arviointiin. Stormossen rohkaisee henkilöstöä ylläpitämään työkykyään tarjo-amalla henkilöstön käyttöön kunto- ja kulttuuriseteleitä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteisesti osallistua kuntotapahtumiin ja kerran viikossa järjestettävään selkäkouluun. Vapaa-ajantoimikunnan toimintaan kuuluu vapaa-ajantoiminnan jär-jestäminen henkilökunnalle ja tavoitteena on yhteishengen vahvistami-nen. Vuonna 2015 järjestettiin päiväristeily Wasalinesilla ja pikkujoulujuh-lat.

Osaamisen kehittäminenHenkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan joka vuosi ja niiden pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: ympäristö- ja työsuojelukoulutus, ensiapu, hal-linnon koulutuksia, Excel -koulutuksia, CAP-koulutuksia, ympäristöalan ammattitutkinto, Biokaasuyhdistyksen 10 -vuotisseminaari. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville. •

KUVAUS YHTIÖSTÄ

9

2015 2014 2013

Henkilöstön määrä 31. 12 40 42 45

Henkilötyövuodet yhteensä 41,2 43,9 42,7

Määräaikaisten osuus (%) 12 18 11

Henkilöstön keskim. vaihtuvuus 0,08 0,04 0,06

Työsuhteen keskim. pituus (v) 13,8 13,4 12,0

Henkilöstön keski-ikä (v) 47,3 49 46

Naisten osuus (%) 27,5 26 29

Miesten osuus (%) 72,5 74 71

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) 3,0 5,0 4,7

Koulutuksen kulut (€/htv) 478 1 004 1 185

Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) 475 574 603

Työtapaturmat (kpl) 1 2 1

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) 0,2 0,1 0,1

Sairauspoissaolot (pv/htv) 15,4* 5,0 6,9

Työterveyshuolto (€/htv) 1 004 744 574

Työsuojelu (€/htv) 312 266 586

*Poikkeaa aikaisemmista vuosista pitkäaikaissairauksien vuoksi.

KUVAUS YHTIÖSTÄ

Henkilöstökulut (milj. €) 2015 2014 2013

Palkat ja palkkiot 1,695 1,843 1,780

Henkilöstökulut 0,370 0,390 0,376

Lakisääteiset henkilösivukulut 2,065 2,233 2,156

Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,134 0,163 0,173

Yhteensä 2,199 2,396 2,329

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

10

Vuorovaikutus ja viestintäVuonna 2015 Stormossen täytti 30 vuotta. Syyskuussa järjes-tettiin juhlaseminaari ja merkkivuosi näkyi myös markkinoinnis-sa. Yhtiö julkaisi dosentti Henry Nygårdin kirjoittaman historiikin ”Energinen jätehuolto”. Stormossenin tarina kertoo jätteen hyö-dyntämisestä mutta myös tekniikasta, alueellisesta yhteistyöstä, politiikasta ja kiihkeistä kannoista. Stormossenin viestinnän keskeinen viesti asiakkaille on, että haluamme enemmän hyvin ja oikeaan astiaan lajiteltua biojätettä, kompostimultamme on kiinnostava tuote ja tarjoamme hyvää asia-kaspalvelua. Biojätteestä tuotamme liikennepolttoaineeksi jalostet-tavaa biokaasua ja kompostimullaksi jalostettavaa mädä-tysjäämää. Liikennekaasulle ja kompostimullalle on luotu omat tuotemerkit. Seuraamme aikaamme ja olemme vastuullinen edelläkävijä, energi-nen ja elämää helpottava ym-päristöpalveluyritys. Stor-mossen tarjoaa hyvää asiakaspalvelua ja tutkii joka toinen vuosi, mi-ten asiakkaat koke-vat meidät ja mitä palveluita he toi-vovat.

Viestintä- toimintaaTavoitteenam-me on moti-voida ihmisiä l a j i t te lemaan biojätettä ja syksyllä 2015 julkaistiin il-moituskampanja WANTED. Helpot-taaksemme oma-kotitalojen biojätteen lajittelua, markkinoille tuotiin yhteistyössä kahden kuljetusyrityksen kanssa ne-lilokeroastia, joka mahdollistavat biojätteen erilliskeräyksen. Vuonna 2016 jaamme kampanjoissa ja hyötykäyt-töasemilla 20 000 biojäteastiaa keittiöihin. Sa-moihin aikoihin hinnoittelua on muutettu niin, että hinnat kannustavat biojätteen lajitteluun. Vuoden aikana tuotettiin seu-raavat painotuotteet: 30 -vuotishistoriikki, vuosikertomus 2014, kodin jäteopas, asiakaslehti ja kalenteri 2016. Kaksi viimeksi mainit-tua jaettiin kaikkiin toimialueen kotitalouksiin. Kotisivut, Facebook ja Instagram ovat Stormossenin tämän het-ken sosiaalisen median kanavia. Kotisivut uudistettiin vuonna 2015 ja ne muuttuivat heinäkuussa responsiiviseksi. Läsnäolo Faceboo-kissa ja Instagramissa hoidetaan yhteistyössä mainostoimiston tar-joaman ns. community management -palvelun kanssa. Instagram -tili avattiin vuonna 2015.

Liikennepolttoaineen markkinointisuunnittelu aloitettiin. Biokaasulle luotiin tuotemerkki Gastor ja tehtiin asiakastutkimus, jossa tutkittiin poten-tiaalisten asiakkaiden mielipiteitä biokaasusta liikennepolttoaineena. Mark-kinointisuunnitelma toimii perustana niille toimenpiteille, joita tehdään lii-kennepolttoaineeksi jalostetun biokaasun myynnin eteen.

NeuvontatoimintaAsiakasneuvontaa tarjotaan toiminta-alueen asukkaille yhteiskunnassa ja jätekeskuksella järjestettävissä neuvontatilaisuuksissa. Yhteistyössä West- energyn kanssa ryhmille tarjotaan yhdistettyjä vierailuja molempiin yrityk-

siin. Neljän muun pohjalaisen jäteyhtiön kanssa aloitettiin neuvontayhteistyö synergioiden saamiseksi ja

tehokkuuden lisäämiseksi. Yhdessä yh-tiöt järjestivät alakouluille kampanjan

Tähteitä nolla! ja yläasteille lajit-teluvideokilpailun. Stormos-

sen osallistui kansalliseen Tuikkujahtiin, jossa ala-

koulujen oppilaat luo-kittain keräävät tyhjiä

tuikkukuoria kier-rätykseen. Neu-v o n t a t o i m i n t a t o t e u t e t a a n y h t e i s t y ö s s ä omistajakuntien 4 H - t o i m i n -nan johta j i s ta koostuvan neu-vojaverkoston kautta. Stor-mossen osal-

listui kolmivuo-tiseen Yrityskylä

hankkeeseen, jota koordinoi Taloudel-

linen tiedotustoimisto TAT ry. Yrityskylä on pe-

ruskoulun kuudesluokka-laisille suunnattu yhteiskun-

nan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus.

TapahtumatPerinteiset avoimet ovet järjestettiin jätekes-

kuksella toukokuussa. Se toimii kesän toiminnan ja ta-pahtumien lähtölaukauksena. Loppukesästä järjestettiin kahvitarjoilut ja neuvontaa jokaisella hyötykäyttöasemalla. Yhtiön 30 -vuotista toimintaa juhlistettiin järjestämällä juhlaseminaari 17. syyskuuta Silveriassa Vaasas-sa. Stormossen oli mukana järjestämässä Vaasa Gas Exchange -seminaarin Energy Weekin yhteydessä maaliskuussa. Biokaasunkäytön ja EU -maiden välisen yhteistyön edistämiseksi Stormossen järjesti viiden muun eurooppa-laisen biokaasualan toimijan kanssa biokaasuseminaarin tapahtumassa Open Days Brussels 2015 Belgiassa. •

KUVAUS YHTIÖSTÄ

11

TIEDOTUKSEN AVAINLUKUJA

NEUVONTAStormossenilla 39 ryhmää, 3 yritysryhmää, 1 007 kävijää

kentällä 88 neuvontakäyntiä, 1 neuvontakäyntiä yrityksiin, 2 908 henkilöä

TUIKKUJAHTI 37 luokkaa, 574 oppilasta

YRITYSKYLÄ n. 66 kuudesluokkalaista työskenteli Yrityskylän Stormossenilla, yhteensä 1 640 oppilasta

JULKAISUT

Asiakaslehti 1 kpl, postitus omistajakuntien talouksiin (n. 57 000 kpl)

Vuosikalenteri 2016 postitus omistajakuntien talouksiin (n. 57 000 st.)

Vuosikalenteri 2016 postitus alueemme ulkopuolella asuvalle vapaa-ajan asutukselle (n. 2 000 kpl)

Sähköinen tiedote 2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille

TAPAHTUMAT

Avoimet ovet n. 700 kävijää

Hyötykäyttöasemilla kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 830 kävijää

Energiapäivä, Vaasan Yliopisto 184 osallistui kilpailuun

SOSIAALINEN MEDIAwww.stormossen.fi 70 800 kävijää

Facebook 1 300 tykkääjää

Instagram 198 seuraajaa

KUVAUS YHTIÖSTÄ YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

12

Tutkimus ja kehitysJäteanalyysiJäteanalyysi tehtiin nyt viidettätoista kertaa. Jäteanalyysin tavoitteena oli muodostaa kuva siitä, miten uusi lajittelujärjestelmä toimii Stormos-senin toiminta-alueella. Tämän vuoden tulos perustuu 83 näytteenot-toon. Jäteanalyysin suoritti ympäristöinsinööri Emelia Holm.

Stormossenin omistajakuntien yhteiset tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon:

HenkilöstökyselyJoka toinen vuosi tehdään henkilöstötutkimus. Syksyllä 2015 tutki-muksen teki Veritas Oy. Vastausprosentti oli 70 %. Työterveyskartoi-tus oli jaettu teemoittain mm. työpaikan toimivuuteen ja ilmapiiriin, työyhteisön toimivuuteen, työergonomiaan ja työoloihin, toiminnan tehokkuuteen, kannustavuuteen ja palkitsemiseen, esimiestyöhön, työ-motivaatioon, työkyvyn ylläpitämiseen ja elämäntilanteeseen. Seuraava henkilöstötutkimus tehdään syksyllä 2017.

Biokaasun koostumus ja rikkivetypitoisuuden hallintaTimo Leikas Vaasan Ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä on tehnyt insinöörityönsä vuonna 2015 Stormossenin biokaasulaitoksella. Työs-sä tutkittiin biokaasun tuotantoa, koostumusta ja rikkivetypitoisuuden

hallintaa. Oleellisimmat tutkimuskohteet olivat biokaasun metaanipitoi-suuden ja rikkivetypitoisuuden vaihtelun seuraaminen sekä rikkivetypi-toisuuden hillitsemiseen käytettävän rautahydroksidivalmisteen tutki-minen ja kokeellinen käyttö Stormossenin bioreaktori 2:lla.

Biochemical methane potential from anaerobic digestion of orga-nic substratesEvelyn Berle ammattikorkeakoulu Novialta Vaasassa on tehnyt insinöö-rityönsä otsikolla Biochemical methane potential from anaerobic di-gestion of organic substrates. Työssään hän tutki erilaisten materiaalien biokaasupotentiaalia ja niiden saatavuutta lähialueella.

ARVIValtakunnallisen ARVI-tutkimusohjelman (Material Value Chains) tavoit-teena on rakentaa vahva yhteinen ymmärrys materiaalien kierrätykseen liittyvistä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sekä tarvittavaa tietotaitoa ja kyvykkyyksiä niiden hyödyntämiseen. Stormossenin tavoit-teena on lisätä tietopohjaa ekopisteiden kertymistä, optimaalisista tyh-jennysajoista, reitityksistä sekä kustannuksista. Tutkimusprojektin kseto on 2014-2017.

79 %

72 %

90 %

80 %

KUVAUS YHTIÖSTÄ

Biojäte, kerros- ja rivitalot

Poltettava jäte, kerros- ja rivitalot

Kaupan pakattu biojäte

Poltettava jäte, omakotitalot

OIKEIN LAJITELTU

13

KUVAUS YHTIÖSTÄ

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetusStormossenin toimialueella kiinteistön haltija järjestää jätteiden kuljetukset kiinteistöltä. Kuljetuksia hoitaa kymmenen jätteenkul-jetusyhtiötä. Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suo-raan asiakkailta. Stormossen myös vuokraa jätelavoja ja peräkärryjä jätteiden kuljettamiseen. Meille asiakas on tärkeä ja kiinnitämme huomiota palveluidemme kehittämiselle. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutetta-vaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanot-toverkostoa.

PALVELUTASON KUVAUS

Kiinteistökohtainen keräys – kotitaloudet ja vapaa-ajan asun-not• 57 000 kotitaloutta• 9 000 kesämökkiäOmakotitaloilla ja pientaloilla on jäteastia poltettavalle jätteelle, kun taas biojätteen keräys on vapaaehtoista. Yli neljän asunnon kiinteis-töillä on jäteastiat biojätteelle ja poltettavalle jätteelle. Lisäksi niillä on astiat paperille, lasille, metallille sekä paikka paristoille ja loisteputkille. Kaksi kuljetusyhtiötä tarjoaa omakotitaloille mahdollisuuden lajitella 4-lokeroastiaan. Kesämökkiläiset vievät jätteensä vakituisen asunnon jäteastioihin tai hankkivat mökille oman jäteastian poltettavalle jätteelle. Vaih-toehtoisesti jätteet voidaan toimittaa lukollisiin poltettavan jätteen astioihin, jotka sijaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja lisäksi kuudessa muussa paikassa. Ekopisteet, hyötykäyttöasemat ja kam-panjakeräykset palvelevat myös kesämökkiasutusta.

Ekopisteet• 131 kplKeräyspisteet kotitalouksien paperille, lasille, metallille ja paristoille. Muutamalla ekopisteellä on erillinen kartonkikeräys sekä tekstiilin-keräys (UFF ry). Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Kaikil-la ekopisteillä on syväkeräysastiat tai ns. pafeboxit. Vuonna 2016 ekopisteitä 59 kpl siirtyy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Vastaanotetut jätemäärät: paperi 1 400 t, lasi 791 t, metalli 466 t, paristot 31 t.

Avainastiat poltettavalle jätteelle• 27 kpl (26 kpl vuonna 2015)Lukolliset jäteastiat ovat kesämökkien poltettavalle jätteelle. Ne si-jaitsevat hyötykäyttöasemien yhteydessä ja kuudessa muussa sijain-tipaikassa. Asiakas lunastaa itselleen avaimen hyötykäyttöasemalta ja maksaa avainpantin sekä kausikäyttömaksun (1.5.-30.9.).

Hyötykäyttöasemat• 13 kplMiehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten alle kahden kuution jäte-erille. Palvelu sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön asiakaskortti kotitalouksille sekä yrityksille. Kortilla kotitaloudet saavat vuosittain kuusi ilmais-käyntiä ja vapaa-ajan asunnot kaksi ilmaiskäyntiä hyötykäyt-töasemalle Seuraavista käynneistä laskutetaan 15 euroa. Yrityk-sille palvelu on maksullista. Asemilla vastaanotetaan vaarallista jätettä, betonia ja tiiliä, la-sia, metallia, pahvia, paperia, kipsiä, poltettavaa jätettä, puujätettä, vaatteita ja kodin pientavaroita SPR-keräykseen, sähkö- ja elekt-

roniikkaromua, sekä kaatopaikkajätettä. Jokaisen aseman yhtey-dessä on lukollinen jäteastia poltettavalle jätteelle kesämökkiläis-ten käyttöön. Jätekeskuksen SER -hallissa lajitellaan sähkö- ja elektroniik-karomu tuottajien vaatimusten mukaan kontteihin ja toimitetaan kierrätykseen. Vastaanotettu määrä: 777 t. Vastaanotettu määrä yhteensä 12 782 t: 223 t vaarallista jä-tettä, 16 798 t hyötyjätettä, 981 t kaatopaikkajätettä. Kävijäluku yhteensä: 71 803 henk. PuutarhajäteasemaToukokuussa avattiin miehitetty vastaanottoasema risuille, oksille ja puutarhajätteelle Vaasan Pitkämäelle. Asema on auki neljänä päivänä viikossa toukokuusta lokakuuhun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä: 1 000 t risuja ja oksia, 1 000 t puutarhajätettä. Kävijämäärä yhteen-sä: 5 796 henk.

Liikkuva hyötykäytöasemaLiikkuva hyötykäyttöasema liikennöi paikkakunnilla, joista on pitkä matka lähimmälle kiinteälle hyötykäyttöasemalle. Se myös vastaanot-taa samaa jätettä, risuja ja puutarhajätettä lukuun ottamalla. Vastaan-otettu jätemäärä: 11 tonnia.

Kampanjakeräykset• Ekobiilikampanja keväisin, 81 pysähdyspaikkaa. Vaarallisen jätteen,

metalliromun sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampan-ja. Sisältyy kotitalouksien ekomaksuun. Vastaanotettu jätemäärä yhteensä 170 t: 27 t vaarallista jätettä, 110 t metalliromua, 33 t sähkö- ja elektroniikkaromua.

• Saariston romunkeräyskampanja yhtenä kesäviikonloppuna vuo-sittain. Metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräyskampanja. Yhteistyökumppanina Pidä Saaristo Siistinä ry. Vastaanotettu jä-temäärä yhteensä 63 t.

NoutopalveluNoutopalvelu on kuljetuspalvelu niille asiakkaille, joilla ei ole mah-dollisuutta itse kuljettaa esim. jääkaappeja, pakastimia, huonekaluja ja muita jäte-esineitä hyötykäyttöasemalle. Vuonna 2015 tehtiin 156 noutoa.

Lavojen ja peräkärryn vuokrauspalveluVaasan Vetokannaksen hyötykäyttöasemalta voi vuokrata peräkärryä jätteiden kuljettamiseen hyötykäyttöasemalle. Vuokrausten määrä oli 327 kpl. Avolava sekä kolme- ja nelilokeroiset vuokrattavat jätelavat mah-dollistavat asiakkaille erilaisten jätteiden lajittelun esimerkiksi taloyhtiön suursiivouksen tai pihatalkoiden yhteydessä. Vuokrausten määrä oli 152 kpl.

Yhteistyökumppanit• Jupitersäätiön EkoCenter Vaasassa vastaanottaa ongelmajätettä

sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. • Apteekit (13 kpl) vastaanottavat kotitalouksien lääkejätettä. Vas-

taanotettu jätemäärä 7 244 kg.• UFF ry vastaanottaa tekstiiliä muutamilla ekopisteillä. Vastaan-

otettu jätemäärä 226 tonnia. • Paperinkeräys Oy vastaanottaa keräyspaperia ekopisteillä ja kar-

tonkia muutamilla ekopisteillä.

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

14

Koivulahdessa sijaitseva Stormossenin jätekeskus toimii omistajakunnissa tuotetun jätteen vastaanottoasemana. Tämän lisäsi jätekeskus ottaa vas-taan myös ns. märkäjätettä ja biojätettä muilta jäteyhtiöiltä. Stormosse-nin hyötykäyttöaste yhdyskuntajätteelle oli 96,3 % vuonna 2015. West- energyn jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa syksyllä 2012, minkä an-siosta kaatopaikan kuormitus on lähestulkoon loppunut kokonaan. Valtio-neuvoston päätös kaatopaikoista, joka astui voimaan vuoden 2016 alussa, rajoittaa vielä loppusijoitettavan jätteen määrää. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmasaa vuoteen 2020 tavoitteena on, että 90 % yhdyskunta-jätteestä hyödynnetään.

BiokaasulaitosVuoden aikana biokaasulaitos käsitteli 15 820 t biojätettä, 15 490 t jä-tevedenpuhdistamon lietettä, 16 270 t sakokaivojen lietettä ja 1 480 t rasvoja. Laitos jalostaa jätteestä biokaasua ja mädätysjäämää. Omistaja-kuntien biojätteen ja pakatun biojätteen lisäksi käsiteltiin Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Millespakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Mekaanisen käsittelylaitoksen muutostyönä vuonna 2015 asennet-tiin ruuvipuristin ja vasaramurskain sekä pumppu biojätteen pumppami-seksi sekoitussäiliöön. Uusi automaatio otettiin käyttöön. Optimaalisen ajotavan löytämiseksi koeajettiin erilaisilla ajotavoilla. Kuumavesilinja, jota käytetään biojätteen lämmittämiseen ennen pumppausta mädätykseen, korvataan vuonna 2016 kaukolämmöllä. Toiminnan tehostamiseksi murs-kataan ulkopuolisen toimittajan materiaali ja tehostetaan kuormantarkas-tuksia. Biokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaa-sulle. Sen tilavuus on 1 040 m³. Biokaasu käytetään pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen. Lisäksi kaasua toimitetaan myös lähialueen liikekiinteistöille. Biokaasuvarasto uusittiin alkukesästä 2015. Liikenne-polttoaineen jalostuslaitos ja tankkausasema rakennetaan vuonna 2016 ja Koivulahden jäteaseman luona sijaitsevan tankkausaseman on määrä valmistua vuoden 2017 tammikuussa. Vaasan kaupunki on tilannut kak-sitoista biokaasulla kulkevaa linja-autoa, jotka käyttävät Stormossenin biokaasua. Linja-autot tankataan öisin varikolla, joka rakennetaan julkisen tankkausaseman viereen. Mädätysjäämä laitokselta sekoiteaan risuhakkeeseen ja jälkikompos-toidaan maanparannuskompostiksi. Kompostiaumat käännetään neljän viikon välein. Jälkikompostointi kestää 1-2 vuotta. Evira on antanut laitok-selle laitoshyväksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008 sekä toiminnan omavalvontasuunnitelman. Kompostimullan valmistuksessa maanparannuskompostiin sekoitetaan turvetta, hiekkaa ja kalkkia. Vuonna 2015 myytiin yhteensä 3 000 tonnia kompostimultaa nurmikoille ja kompostimultaa puutarhaan. Vuonna 2014 biokaasulaitoksen prosessivedenpuhdistamolla uusittiin automaatio. Loppuvuodesta 2014 sisään tuleva vesi lämmitetään kau-kolämmöllä. Lämmityksen ansiosta jätevedenpuhdistamo pystyy talvisin puhdistamaan enemmän jätevettä. Prosessivedenpuhdistamon esiselkey-tysallas puhdistettiin ja tarkistettiin syksyllä.

Pilaantuneen maan käsittelyalueÖljyiset maat käsitellään kompostoimalla asfaltoidulla kentällä. Maahan sekoitetaan hevosenlantaa ja murskattua puutarhajätettä ja kompostoi-daan noin puoli vuotta. Vuonna 2014 käsiteltiin 3 180 tonnia pilaantu-neita maita.

KaatopaikatKaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon. Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaato-paikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi hei-näkuussa 2012 ja se jatkuu edelleen. Valtioneuvoston päätös kaatopai-koista, joka astui voimaan vuoden 2016 alussa, rajoittaa vielä loppusijoi-tettavan jätteen määrää. Vuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jon-ka Mustasaari oli ottanut käyttöön jo vuonna 1973. Vuonna 2012 raken-nettiin vanhalle kaatopaikalle jälleenkastelujärjestelmä kaasuntuotannon nopeuttamiseksi. Suotoveden käsittelyä varten on rakennettu uusi pump-paamo. Vanhan kaatopaikan ympärille rakennettiin uusi salaojitus suoto-veden talteenoton ja puhdistuksen varmistamiseksi. Puhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan sekä pilaantu-neen maan käsittelyalueen suotovedet. Sisään tulevan jäteveden pump-paamo ja salaojat saneerattiin ja vanhemman tasausaltaan pohja puhdis-tettiin. Puhdistusteho on luettavissa taulukossa s. 17.

WestenergyWestenergy Oy Ab:n omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy. Yhtiö omistaa ja ylläpitää modernia jätteenpolttolaitosta, jossa hyö-dynnetään syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Vuonna 2012 valmistunut laitos sijaitsee Mustasaaressa. Westenergyn laitos täydentää toimivan jätehuollon kokonaisuutta hyödyntämällä kierrätyskelvotto-man jätteen sisältämän energian. Yhteistyökumppani Vaasan Sähkö Oy käyttää laitoksen tuottaman höyryn sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Westenergyn laitoksessa tuotetaan yli kolmasosa Vaasan alueen koko-naiskaukolämpömäärästä. Vuonna 2015 laitoksessa poltettiin 168 000 tonnia jätettä ja että sähköä tuotettiin 77 GWh ja kaukolämpöä 264 GWh. Vuonna 2016 käynnistyi ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA), jolla pyritään nostamaan uudeksi polttokapasiteetiksi 200 000 tonnia. Stormossenin toimitti vuonna 2014 Westenergylle 28 628 t poltettavaa jätettä ja 28 818 toimialueen ulkopuolelta.

Biokaasun jalostuslaitos ja ajoneuvokaasun tankkausasema (valmistu-vat tammikuussa 2017)Maaliskuussa 2016 allekirjoitettiin sopimus tankkausaseman rakentami-sesta Nordic Gas Solutions Ab:n kanssa ja huhtikuussa 2016 Ammongas AS:n kanssa biokaasun liikennepolttoaineeksi jalostavan laitoksen raken-tamisesta. Liikennepolttoaineen jalostuslaitos ja tankkausasema rakenne-taan vuonna 2016 ja Koivulahden jäteaseman luona sijaitsevan tankkaus-aseman on määrä valmistua vuoden 2017 tammikuussa. Vaasan kaupunki on tilannut kaksitoista biokaasulla kulkevaa linja-autoa, jotka käyttävät Stormossenin biokaasua. Linja-autot tankataan öisin varikolla, joka raken-netaan julkisen tankkausaseman viereen.

Käsittely ja hyödyntäminen

KUVAUS YHTIÖSTÄ

15

Jätteen hyötykäyttö

HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA

MUU HYÖTYKÄYTTÖ

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus.

Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi, lämmöksi ja liikennepolttoaineeksi (v. 2017). Mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin.

Lasipakkausten valmistus ja maanrakentaminen

Metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena.

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena tai poltetaan voimalaitoksessa.

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella.

Sijoitetaan kaatopaikalle. Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan.

Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella.

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi.

Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä.

Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa.

Kartonkihylsyjen valmistus.

KAATOPAIKKASIJOITUS

KUVAUS YHTIÖSTÄ YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

16

YMPÄRISTÖVASTUU

Ympäristö-vastuu

17

BIOKAASUN TUOTANTO (1 000 Nm³)

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2014 2015201320122011

-50 %

-30 %

-10 %

10 %

30 %

40 %

Muutos (%)

SÄHKÖN KULUTUS

PUHDISTETTU SUOTOVESI (ULOSMENEVÄ)

60

50

40

30

20

10

2013 2014 201520122011

1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

BOD7 (mg/l) NH4N (mg/l) P (mg/l), oikea asteikko

YMPÄRISTÖVASTUU

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

100 %

90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

2013 2014 201520122011

Sähkön omavaraisuusaste (%)

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

18

Ympäristönäkökohdat ja -indikaattorit

YMPÄRISTÖVASTUU

Kansallisessa jätesuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi on ase-tettu, että 50 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 30 % energiana ja korkeintaan 20 % loppusijoitetaan. Etelä- ja Länsi-Suo-men jätesuunnitelmassa tavoitteena on, että korkeintaan 10 % loppu-sijoitetaan vuonna 2020.

Kun otetaan huomioon, että Westenergylle varastoitu jäte hyödyn-netään energiana, on Stormossen jo saavuttanut edellä mainitut ta-voitteet. Vuonna 2015 Stormossenin alueen yhdyskuntajätteestä 50 % hyödynnettiin materiaalina ja 46,1 % energiana. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan 3,9 % loppusijoitettiin.

Stormossenilla biologisesti hajoava jäte kuten erikseen kerätty biojäte ja puhdistamoliete mädätetään kahdessa bioreaktorissa, joissa muo-dostuu lopputuotteina biokaasua, mädätysjäämää ja prosessivettä. Bio-kaasu muodostuu noin 65 %:sti metaanista ja loppuosa on suurimmalta osin hiilidioksidia. Biokaasua käytetään lämmitykseen ja sähkön tuotta-miseen. Mädätysjäämä käytetään kompostimullan tuottamiseen.

Biokaasulaitoksen vesi käsitellään yhdessä sakokaivolietteen kanssa prosessivedenpuhdistamossa. Kaatopaikkojen suotovedet ja käsittely-kenttien pintavedet käsitellään suotovedenpuhdistamossa.

Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesi- ja pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla.

Pohjavesi ja pintavesiPohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

SuotovesiStormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet johdetaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2015 puhdistamo käsitteli 117 432 m3 vesiä kaatopaikoilta ja käsitte-lykentiltä.

Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Stormossenin ympäristölupa velvoittaa näytteiden ottoon neljä kertaa vuodessa. Li-säksi Stormossen ottaa omia näytteitä kerran viikossa ja analysoi niitä prosessin seuraamiseksi.

Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2015. Katso taulukko edelliseltä sivulta.

JätevesiStormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sako-kaivolietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin prosessivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriver-kostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2015 jäteveden määrä oli 87 871 m3. Katso ylin taulukko viereiseltä sivulta.

19

JÄTEVESI VIEMÄRIVERKOSTOON 2010 – 2015

PINTAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO

POHJAVEDEN LAATU, VUODEN KESKIARVO

Vuosi- keskiarvo

2015(mg/l)

Vuosi- keskiarvo

2014(mg/l)

Vuosi- keskiarvo

2013(mg/l)

Vuosi- keskiarvo

2012(mg/l)

Vuosi- keskiarvo

2011(mg/l)

Vuosi- keskiarvo

2010(mg/l)

Kunnallisen puhdis-

tuslaitoksen rajaarvot

Ympäristö- luvan

tavoitearvot

KIINTOAINE 715 773 687 764 1363 922 450 300

BOD7 386 219 448 310 555 387 330 300

TYPPI 763 272 333 203 498 315 750

AMMONIUMTYPPI 608 87 187 65 248 128 65 50

FOSFORI 18 18 15 16 29 23 15 10

pHSähkön

johtavuus 25oC mS/m

CODcr mg/l

Kloridi mg/l

BOD7 mg/l

Typpi mg/l

NH4-N mg/l

Fosfori mg/l

Rauta mg/l

OJA JÄTEHUOLTOALUEEN YLÄPUOLELLA 6,3 41 102 15 5,1 5 0,8 0,2 27,1

OJA VANHAN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA 6,9 145 35 95 11,8 24 1,5 0,2 3,8

OJA UUDEN KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA 7,0 146 34 96 5,4 34 1,2 0,1 3,1

FINNBÄCKEN, ÖVERBYN ETELÄPUOLELLA 6,6 66 31 48 2,1 5 0,2 0,05 2,2

OJA KARPERÖFJÄRDENIN SUUNTAAN 6,3 26 50 19 2,1 1 0,2 0,06 5,2

pH

Sähkön johtavuus

25oC mS/m

CODMN mg/l

Kloridi mg/l

BOD7 mg/l

Typpi mg/l

NH4-N mg/l

Fosfori mg/l

Rauta mg/l

HP 1, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA 6,9 24,0 5,3 5,5 2,1 1,2 0,3 2,0 0,17

HP 2, KAATOPAIKAN ALAPUOLELLA 6,8 26,0 5,5 2,7 2,3 2,3 0,1 0,9 0,36

HP 3, KAATOPAIKAN YLÄPUOLELLA 6,7 31,0 7,1 18,3 2,1 0,9 0,9 1,4 4,94

HP 4, UUSI KAATOPAIKKA 6,6 47,0 35,8 4,3 5,3 4,9 6,2 2,5 6,05

Talousveden laatuvaatimus ja suositukset 461/2000

6,5-9,5 250 mS/m 5,0 mg/l 250 mg/l 0,4 mg/l 0,2 mg/l

YMPÄRISTÖVASTUU YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

20

Biokaasu ja kaatopaikkakaasuBioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 15 492 tonnia puhdista-molietettä, 1 483 tonnia rasvoja ja 12 699 tonnia lietettä omista jäteve-denpuhdistamoista. Näistä tuotettiin 781 298 Nm3 biokaasua.Bioreaktori 2:ssa mädätettiin kauden aikana 6 187 tonnia biologista jä-tettä, josta tuotettiin 725 672 Nm3 biokaasua. Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007. Vuonna 2015 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 32 900 Nm3 kaa-topaikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten. Haju, melu ja haittaeläimetJätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuk-sesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja. Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys. Vuonna 2015 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stormossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Vuo-den 2015 aikana yhteensä 1 415 lintua hävitettiin.

Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutusVuonna 2015 jätekeskus kulutti 2,5 GWh sähköä. Kulutetusta sähkö-määrästä 1,66 GWh tuotettiin omalla kaasumoottorilla, joka käyttää reaktoreiden biokaasua polttoaineenaan. Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneuvot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 69 126 l polttoainetta. Jätekeskus kulutti 11 676 m3 kunnallista vesijohtovettä ja 34 451 m3 louhoksen vettä vuonna 2015. •

Poltetteva jäte Toimitukset varastosta

Muu jäte polttoon Toimialueen ulkopuolelta

STORMOSSENIN TOIMITUKSET WESTENERGYLLE 2015

Biojäte

Kierrätyskelp. jäte

Kaatopaikalle

Kaatop. jäte lajitteluun

Suotovedenpuhd. liete

Akut, paristot

Sakokaivoliete

Ekopisteet

Rasvat

SER

Puhdistamo- ym. lietteet

Vaaralliset jätteet

BIOKAASULAITOKSESSA VASTAANOTETUT JÄTTEET 2015

HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA JA EKOPISTEISSÄ VASTAANOTETUT JÄTTEET 2015

10 000

0

0

20 000

5 000

30 000

10 000

40 000

15 000

50 000

20 000

60 000

2013

2011

2014

2012

2015

2013 2014 2015

10 000

0

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

2013 2014 2015

YMPÄRISTÖVASTUU

21

Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamisek-si. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mittareiden avulla. Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamis-järjestelmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukaisesti toukokuussa 2010. Toiminta sertifioitiin ISO

9001:2008 standardin mukaisesti 2.5.2013.•

YMPÄRISTÖVASTUU

Johtamisjärjestelmä

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

22

Laatu-, terveys-, turvallisuus ja ympäristö-

päämäärät ja -tavoitteet 2015

YMPÄRISTÖVASTUU

1. JÄTTEENKÄSITTELYMME TULEE OLLA TEHOKASTA JA TALOUDELLISTA JA MEIDÄN TULEE JATKUVASTI PYRKIÄ HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMISEENA. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 97 % vuonna 2015. Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana vähintään 50 %. Korkeintaan 3 % loppusijoitetaan.B. Vuonna 2015 biojäte on 80 prosenttisesti oikein lajiteltu. C. Vuonna 2015 rejektissä olevan biojätteen määrä puolittuu.D. Vuonna 2015 tuotetaan 2,8 miljoonaa Nm3 biokaasua.E. 90 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla.F. Vuonna 2015 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.G. Vuonna 2015 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 15 000 litraa polttoöljyä.H. Vuonna 2015 vettä ostetaan korkeintaan 12 000 m3.I. Kuormien tarkastusta tehostetaan. Tarkastukset dokumentoidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. J. Luodaan edellytykset ajoneuvokaasun maksimaaliselle tuotannolle.K. Mädätysjätteestä valmistetaan haluttu tuote, joka kilpailee markkinoilla tavanomaisten tuotteiden kanssa. Vuosituotannosta myydään vähintään 80 %.L. Teemme yhteistyötä ulkopuolisten toimittajien kanssa poltettavaa jätet tä koskien, jotta Westenergyltä varatun kapasiteetin hyödyntäminen on 100 %.M. Vuonna 2015 Stormossenin kiinteät kustannukset alittavat 15 % liikevaihdosta.N. Vuonna 2015 Stormossenin palkkakustannukset ja ostetut palvelut vähennettynä käsittelykustannuksilla ovat vähemmän kuin 40 % liikevaihdosta.O. Vuonna 2015 ruokajätteen osuus kerrostalojen poltettavasta jätteestä on vähemmän kuin 20 %.

2. JÄTTEENKÄSITTELYMME AIHEUTTAMIEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUSTEN TULEE VÄHENTYÄA. Vuonna 2015 jätevesimaksu vastaa enintään kunnan taksaa (perusmaksua). B. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot.C. Vanhan kaatopaikan sulkeminen jatkuu ja sulkeminen suoritetaan uuden sulkemissuunnitelman mukaisesti.D. Uudelle kaatopaikalle laaditaan sulkemissuunnitelma.

3. PALVELUMUOTOJAMME KEHITTÄMÄLLÄ PYRIMME VÄHENTÄMÄÄN JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖKUORMI-TUSTAA. Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2016 asiakaskyselyssä Stormossenin toiminnalle tavoitellaan arvosanaa 8,7.B. Asiakkaiden tulee kokea saavansa toivomaansa palvelua.C. Vuonna 2015 tavoitteena on vähintään 140 noutopalvelutilausta, 150 talkoolavavuokrausta ja 200 peräkärryvuokrausta.D. Teemme vaarallisen jätteen tunnistamisen sekä niiden vastaanottopisteiden löytämisen asiakkaille helpommaksi.E. Maalahden hyötykäyttöasema siirretään keskeisemmälle paikalle vuonna 2015.F. Puhelinkeskukseen ja laskutukseen tulevien puhelujen vastaus- prosentin tulee olla keskimäärin vähintään 82 prosenttia.

4. TYÖYMPÄRISTÖMME TULEE OLLA TURVALLINEN JA VIIHTYISÄA. Läheltä piti -tilanteet, poikkeamat ja reklamaatiot raportoidaan 100 prosenttisesti. Stormossen ottaa käyttöön aloitepalkkiojär- jestelmän aloitteiden raportoinnille ja vuonna 2015 henkilöstöltä saadaan 10 aloitetta.B. Työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä.C. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti.D. TYKY-toiminta aktivoi henkilöstöä järjestettyjen toimintojen kautta ja motivoi henkilöstöä omatoimiseen toimintaan, joka edistää hyvinvointia ja siten myös työkykyä. Sairauspoissaolojen määrä on korkeintaan 6 päivää miestyövuotta kohden.E. Vapaa-ajankomitea työskentelee toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteenaan kasvattaa henkilöstön yhteishenkeä.F. Työohjeet päivitetään M-Filesiin ja intraan ja niistä tiedotetaan henkilöstölle.G. Henkilöstön koulutustaso on korkea ja vuonna 2015 koulutus- päivien määrä miestyövuotta kohden on 4,5.

23

TAVOITTEET TULOKSET

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 97 % vuonna 2015. Materiaalina hyödynnetään vähintään 50 %, energiana

vähintään 50 %. Korkeintaan 3 % loppusijoitetaan.

Vuonna 2015 hyötykäyttöaste oli 96,1 %. Materiaalina hyödynnet-tiin 50 %, energiana 46,1 % ja 3,9 % loppusijoitettiin.

Vuonna 2015 biojäte on 80 prosenttisesti oikein lajiteltu. 79 % oli oikein lajiteltu.

Vuonna 2015 tuotetaan 2,8 miljoonaa Nm3 biokaasua. Vuonna 2015 tuotettiin 1,5 milj. Nm3 biokaasua.

90 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. Vuonna 2015 muutettiin 75 % tuotetusta biokaasusta energiaksi.

Vuonna 2015 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.

Vuonna 2015 kulutetusta sähköstä 54 % muodostui ostetusta sähköstä.

Vuonna 2015 vettä ostetaan korkeintaan 12 000 m3 Vuonna 2015 ostettiin 11 676 m3 vettä.

Vuonna 2015 Stormossenin kiinteät kustannukset alittavat 15 % liikevaihdosta.

Vuonna 2015 Stormossenin liikevaihdosta 12,6 % muodustui kiinteisistä kustannuksista.

Vuonna 2015 Stormossenin palkkakustannukset ja ostetut palvelut vähennettynä käsittelykustannuksilla ovat vähemmän kuin 40 %

liikevaihdosta.Vuonna 2015 osuus oli 37,8 %.

Suotoveden puhdistamon päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Kaikki vuosikeskiarvot alittivat ympäristöluvassa annetut raja-arvot.

Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2016 asiakaskyselyssä Stormossenin toiminnalle tavoitellaan arvosanaa 8,7.

Tulos vuonna 2014 oli 8,6. Seuraava asiakastutkimus tehdään vuonna 2016.

Vuonna 2015 tavoitteena on vähintään 140 noutopalvelutilausta, 150 talkoolavavuokrausta ja 200 peräkärryvuokrausta.

Vuonna 2015 noutopalvelulla oli 156 asiakasta. Talkoolavavuokra-uksia oli 152 kpl ja peräkärryvuokrauksia 327 kpl.

Puhelinkeskukseen ja laskutukseen tulevien puhelujen vastausprosen-tin tulee olla keskimäärin vähintään 82 prosenttia.

Puhelinkeskuksen vastausprosentti vuonna 2015 oli 85,2 % ja laskutuksen vastausprosentti oli 83,6 %.

YMPÄRISTÖVASTUU

MUUTAMIEN TÄRKEIMPIEN TAVOITTEIDEN SEURANTA 2015

YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

24

Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaatioiden ja kysely-jen suhteen ja dokumentoivat ne PRO24 -seurantajärjestelmään. Tapauksia

seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa.

Vuonna 2015 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 44 sisäistä poikkeamara-porttia. Lisäksi raportoitiin 1 työtapaturma, 1 palo ja 2 läheltä piti –tilannetta.

Samalla ajanjaksolla tehtiin 28 reklamaatiota, 4 kyselyä ja 11 ehdotusta.

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt

YMPÄRISTÖVASTUU

25

YMPÄRISTÖVASTUU YLÄINDEKSISU

OM

EKSI

26

Vasa och Korsholm kom överensom att bilda bolaget.

Bolaget antecknades i handelsregistret.

Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Källsorteringen startar i Vasa och Korsholm.

Den första Ekobil-kampanjen.

Anläggningen utvidgades (bioreaktor II),Samarbetet med Ekorosk inleddes

Helhetsansvar för ägarkommunernasavfallshantering, Maxmo med i bolaget.

Ewapowers verksamhet startade.

Lillkyro, Storkyro, Vörå ochMalax med i bolaget.

Samarbete med Botniarosk inleddes.

Korsnäs med i bolaget.

Byggnadsarbetet påbörjades.

Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jäte-

huolto Oy) inleddes.

Energisk avfallshanterareAb Stormossen Oy är Finlands äldsta avfallsbolag och ägs idag av sex kommuner i Österbotten (se karta). Stormossen har ända se-dan företaget grundades 1985 varit en pionjär inom avfallshan-tering och bolagets biogasanläggning var i tiderna den andra i sitt slag i Europa. Stormossen bidrar aktivt till en bättre miljö ge-nom att ta emot avfall och behandla det genom optimal återvinning som material och energi i egna processer och genom köpta be-handlingstjänster. Behandlingen och verksamheten har material- återvinning i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. En uppgraderingsanläggning för uppgradering av biogas till fordonsgas och en tankstation byggs år 2016 och tankstationen planeras stå klar invid avfallscentralen i Kvevlax i januari år 2017. Tolv bussar inom Vasa stads lokaltrafik kommer att använda biogas från Stormossen. År 2015 var Stormossens återvinningsgrad för samhällsavfall över 96 %, vilket är bland de högsta i landet. Farligt avfall insamlas och leve-reras till problemavfallsanläggning och avfall som varken går att återan-vända eller återvinna tas omhand och slutförvaras tryggt på en deponi. Centrum för verksamheten är den moderna avfallscentralen i Kvevlax. Stormossen sysselsätter ca 40 personer och tar årligen emot totalt ca 170 000 ton avfall. Stormossens uppgift är att sköta om den avfallshantering som i lag ålagts ägarkommunerna. Kommunernas ansvar omfattar i huvud-

sak hushållens, fritidsbosättningens och den offentliga servicesektorns avfall. Stormossen har en aktiv roll som informatör och rådgivare i av-fallsfrågor samt inom planering och utveckling av avfallsservicen. För oss har kunden en central betydelse och vi lägger stor vikt vid ut-veckling av vår service. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall, bestående av ekopunkter, kampanjinsamlingar, bemannade åter-vinningsstationer, mobil återvinningsstation, hämtningstjänst, uthyr-ning av flak och släpkärror samt informerar aktivt om sitt tjänsteutbud.

MissionStormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling.

Vision 2020• Stormossen är det effektivaste kommunala avfallshanteringsbolaget

i Finland.• Totalkostnaden för hushållens avfallsservice är konkurrenskraftig.• Över 90 % av hushållen anser att Stormossen har en bra eller mycket

bra kundanpassad avfallshantering.• En är ett innovativt bolag som aktivt bidrar till Vasanejdens energi-

kluster.

BESKRIVNING AV BOLAGET

27

Vasa67 562

Korsholm19 456

Vörå6 692

Malax5 553

2015

2016

SUO

MEKSI

ÄGARKOMMUNERBEFOLKNINGMÄNGDER31.12.2015

avfallscentralen13 återvinningsstationer

Bolaget beviljades miljöcertifikat. Sa-marbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Stormossens ägarandel i Ewapower steg från 43 % till

50 %.

Återvinningen av biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade. Stormossen grundade bolaget

Westenergy Oy Ab.

Evira godkände mbt-anläggningen och produktion av gödselfabrikat. Utvidgningen

av deponin färdigställdes.

Westenergy Oy Ab fick miljötillstånd. Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförbränningsanläggningen i

oktober.

Utveckling av kundkort för återvin-ningsstationerna i samarbete med UpCode Ltd. Togs i bruk 1. 1. 2014.

Avtal med Vasa stad angående fordonsgas

för bussar

En uppgraderingsanläggning för fordonsgas och en tankstation byggs.

Tankstationen tas i bruk i januari 2017.

Stormossen fyllde 25 år. West- energys avfallskraftverks grundsten

murades 7. 9. 2010.

Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av

sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde

i september.

Avfallshanteringen i Oravais övergick till

Stormossen i januari.

Korsnäs2 208

SUO

MEKSI

Värden

Ansvarsfullhet

Nöjda kunder

Lönsam förnyelse

Storkyro 4 815

BESKRIVNING AV BOLAGET YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

28

PersonalVårt strategiska mål är att Stormossen skall vara en säker, trivsam och innovativ arbetsplats med kunnig och kundorienterad personal. Det övergripande målet för hälsa, säkerhet och miljö var att vår arbetsmiljö skall vara säker och trivsam. Detaljerade mål var att• nära ögat-händelser, avvikelser och reklamationer rapporteras till

100 %. Stormossen tar i bruk ett belöningssystem för rapportering av initiativ och år 2015 får man in 10 initiativ från personalen.

• arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga.• arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan.• TYKY-verksamheten aktiverar personalen genom ordnade aktivi-

teter och motiverar personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga. Sjukfrånvaron är högst sex dagar per manår.

• fritidskommittén arbetar enligt verksamhetsplanen med målsättning att främja sammanhållningen bland personalen.

• arbetsinstruktioner uppdateras i M-Files och på intran och skolas till personalen.

• vi upprätthåller en hög skolningsnivå bland personalen och år 2015 är skolningsdagarna per manår 4,5 stycken.

Stormossen hade år 2015 i medeltal 40 anställda, av vilka 88 % var fast anställda. Av de anställda var 27,5 % kvinnor och 72,5 % män. Övriga personalfakta framgår av tabellen på sidan 29.

Arbetshälsa och –säkerhetFöretaget köper arbetshälsovårdstjänster av Mehiläinen Oy i Vasa. De anställda kallas till hälsokontroll vart tredje eller vart femte år. Arbets-hälsovården bedrivs utgående från en verksamhetsplan som följs upp årligen. Målsättningen är minskning av arbetsrelaterade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upp-rätthållande av en positiv arbetsgivarbild. Arbetarskyddskommissionen bestod år 2015 av arbetarskydds-chef Heikki Knookala och arbetarskyddsfullmäktige Pekka Mylly-niemi (suppleanter Tommy Ingman och Esko Hautamäki) och Jo-hanna Penttinen-Källroos (suppleanter Nina Lindman och Yvonne Nyman-Hinds). Arbetarskyddet har en central betydelse och lyfts fram bl.a. i målsättningarna för kvalitet, hälsa, säkerhet och miljö. Bolaget har nolltolerans när det gäller arbetsolyckor.

PersonalundersökningVartannat år genomförs en personalundersökning. Hösten 2015 ge-nomfördes undersökningen av Veritas Oy. Svarsfrekvensen var 70 pro-cent. Arbetshälsokartläggningen var indelad bl.a. i temata arbetsplat-sens funktionalitet, atmosfär och funktionsförmåga, arbetsförhållanden och ergonomi, verksamhetens effektivitet, uppmuntran och belöning, förmansarbete, arbetsmotivation, upprätthållande av arbetsförmågan och livssituation. Följande personalundersökning görs hösten 2017.

Personalens arbetsförmåga och välbefinnandeEn verksamhetsplan för TYHY-verksamheten utarbetas varje år. Mål-sättningen för TYHY-verksamheten är att aktivera personalen genom ordnade aktiviteter och motivera personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga. Målet är att sjukfrånvaron är högst sex dagar per manår. År 2015 startade det ettåriga BRAVO -projektet (Må Bra – Voi Hyvin). I verksamheten in-gick bedömning av deltagarnas hälsotillstånd, gruppträning en gång per vecka, individuella träningsprogram och personal trainer till dem som önskar. Kampanjen pågår ca ett år och avslutas med en upprepning av analys och bedömning av deltagarnas hälsotillstånd. Stormossen uppmuntrar personalen att upprätthålla sin arbetsför-måga genom att ge personalen tillgång till konditions- och kultursedlar. Personalen motiveras att på eget initiativ delta i motionsevenemang och delta i ryggskola en gång i veckan. Fritidskommitténs verksamhet består i att ordna olika fritidssyssel-sättningar för personalen med syftet att stärka arbetsgemenskapen. År 2015 ordnades en dagskryssning med Wasalines till Umeå och en jul-fest.

KompetensutvecklingPersonalens skolningsbehov kartläggs årligen och en skolningsplan görs upp. Under året deltog personalen bl.a. miljö- och säkerhetsskol-ningar, livräddande första hjälp, administrativa skolningar, Excel -skol-ning, CAP-skolningar, skolning för yrkesexamen inom miljöservice, Biogasföreningens 10 -årsseminarium. Personalen har också deltagit i olika nationella seminarier och skolningsdagar. •

BESKRIVNING AV BOLAGET

29

2015 2014 2013

Personalmängd 31. 12. 40 42 45

Manår totalt 41,2 43,9 42,7

Visstidsanställdas andel (%) 12 18 11

Personalomsättning i medeltal 0,08 0,04 0,06

Arbetsförhållandets längd i medeltal (år) 13,8 13,4 12,0

Personalens medelålder (år) 47,3 49 46

Andel kvinnor (%) 27,5 26 29

Andel män (%) 72,5 74 71

Antal skolningsdagar (dgr/manår) 3,0 5,0 4,7

Skolningsutgifter (€/manår) 478 1 004 1 185

Rekreationsverksamhet (€/manår) 475 574 603

Antal arbetsolyckor (st.) 1 2 1

Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår) 0,2 0,1 0,1

Sjukfrånvaro (dgr/manår) 15,4* 5,0 6,9

Arbetshälsovård (€/manår) 1 004 744 574

Arbetarskydd (€/manår) 312 266 586

*Avvikelsen från tidigare år beror på långtidssjukskrivningar.

Personalkostnader (milj. €) 2015 2014 2013

Löner och arvoden 1,695 1,843 1,780

Lönebikostnader 0,370 0,390 0,376

Lagstadgade lönebikostnader 2,065 2,233 2,156

Frivilliga personalkostnader 0,134 0,163 0,173

Totalt 2,199 2,396 2,329

PERSONALNYCKELTAL:

BESKRIVNING AV BOLAGET YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

30

Växelverkan och kommunikationÅr 2015 fyllde Stormossen 30 år. Det firades med ett jubileumsse-minarium i september och var också ett synligt element i marknadsfö-ringen. Bolaget gav ut historiken ”Energisk avfallshantering” skriven av docent Henry Nygård. Berättelsen om Stormossen är en historia om avfallsåtervinning, men också om teknologi, regionalt samarbete, politik och passioner. Stormossens centrala budskap i kommunikationen till kunderna är att vi vill ha mera bioavfall som är rätt sorterat och i rätt sopkärl, vår kompostjord är en attraktiv produkt och vi erbjuder en god kundservice. Av bioavfall producerar vi biogas som kommer att förädlas till fordons-bränsle och rötrest som förädlas till kompostjord. Egna varumärken har skapats för marknadsföring av fordonsgasen och kompostjorden. Vi följer med i tiden och är ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. Stormossen er-bjuder en god kundservice och undersöker vartannat år hur kunderna upplever oss och vilken servi-ce de önskar.

InformationsverksamhetMålsättningen är att motivera invånarna till ökad sorte-ring av bioavfall och hös-ten 2015 publicerad-es reklamkampanjen WANTED. För att underlätta bioavfalls-sortering i egna-hemshus samarbe-tade Stormossen med ett par trans-portbolag som har introducerat 4-fackskärl som ger möjlighet att sortera bioavfall skilt. År 2016 kom-mer 20 000 bioav-fallskärl till köket att delas ut vid kampanjer och återvinningsstationer. Samtidigt ändrades prissätt-ningen så att den motiverar till sortering av bioavfall. Trycksaker som har producerats är bl.a. 30 -års-historik, årsberättelse 2014, hemmets av-fallsguide, kundtidning och årskalender 2016. De två sistnämnda postades till alla hushåll inom verksam-hetsområdet. Stormossens är närvarande i sociala medier genom hemsidan, Fa-cebook och Instagram. Hemsidan moderniserades år 2015 och blev responsiv i juli. Närvaron i Facebook och Instagram sköts i samarbete med en sk. community management -tjänst som erbjuds av reklambyrå.

Instagram -kontot togs i bruk år 2015. Marknadsföringsplaneringen startade för fordonsbränslet. Varu-märket Gastor skapades för biogasen och en kundundersökning gjor-des för att undersöka de potentiella kundernas åsikter on biogas som fordonsbränsle. Marknadsplanen kommer att ligga som grund för åt-gärder för försäljning av uppgraderad biogas som fordonsbränsle.

RådgivningsverksamhetKundrådgivning till invånarna erbjuds vid rådgivningstillfällen ute i sam-hället och vid avfallscentralen. I samarbete med Westenergy erbjuds grupperna kombinerade besök till bägge företag. Rådgivningssamarbe-te med fyra andra österbottniska avfallsbolag startades för att skapa positiva synergieffekter och ökad effektivitet. Tillsammans har bolagen

ordnat kampanjen Inget spill för lågstadieskolor och sorterings-videotävling för högstadier. Stormossen deltog i den

nationella Värmeljusjakten där lågstadierna klassvis samlar in tomma värmeljusbe-

hållare till återvinning. Rådgivning på fältet förverkligades i samarbete

med ett rådgivningsnätverk bestående av 4H verksam-

hetsledare i ägarkom-munerna. Stormossen

deltog i det treåriga projektet Företags-byn, som koordine-ras av Ekonomiska informationsbyrån TAT rf. Företagsbyn är en inlärningsmil-jö riktad till sjätte-klassister om sam-hälle, arbetsliv och företagande.

EvenemangTraditionellt ordna-

des öppet hus vid av-fallscentralen i maj. Det

utgör startskottet för sommarens aktiviteter och

kampanjer. Under sensomma-ren ordnades kaffebjudningar med

rådgivning vid alla återvinningsstatio-ner. Den 17. september firades företagets

30 -åriga verksamhet med ett jubileumssemina-rium vid Silveria i Vasa. Stormossen var en av arrangö-

rerna för seminariet Vaasa Gas Exchange som ordnades under Energy Week i mars. För att främja biogasanvändningen och samarbetet inom EU samverkade Stormossen med fem andra biogasaktörer från Europa kring ett biogasseminarium under Open Days Brussels 2015 i Belgien. •

BESKRIVNING AV BOLAGET

31

INFORMATIONENS NYCKELTAL

RÅDGIVNINGpå Stormossen: 39 grupper, 3 företagsgrupper, 1 007 besökare

på fältet: 88 rådgivningsbesök, 1 rådgivningsbesök till företag, 2 908 personer

VÄRMELJUSJAKTEN 37 klasser, 574 elever

FÖRETAGSBYN ca 66 sjätteklassister jobbade för Företagsbyns Stormossen, totalt 1 640 elever

PUBLIKATIONER

Kundtidning: 1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 57 000 st.)

Årskalender 2016: postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 57 000 st.)

Årskalender 2016: postades till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet (ca. 2 000 st.)

e-bulletin: 2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

EVENEMANG

Öppet hus: ca 700 besökare

Återvinningsstationerna: kaffebjudning och rådgivning, ca 830 besökare

Energidagen, Vaasan Yliopisto: 184 deltog i tävling

SOCIALA MEDIERwww.stormossen.fi besökare 70 800 st.

Facebook 1 300 gillare

Instagram 198 följare

BESKRIVNING AV BOLAGET YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

32

Forskning och utvecklingPlockanalysPlockanalyserna gjordes för femtonde gången. Målsättningen med ploc-kanalysen var att få en bild över hur det nya sorteringssystemet fungerar inom Stormossens verksamhetsområde. Årets resultat baserar sig på 83 stycken provtagningar. Plockanalysen utfördes av miljöingenjör Emelia Holm.

De gemensamma resultaten för Stormossens alla ägarkommuner kan ses i tabellen nedan:

PersonalundersökningVartannat år genomförs en personalundersökning. Hösten 2015 ge-nomfördes undersökningen av Veritas Oy. Svarsfrekvensen var 70 pro-cent. Arbetshälsokartläggningen var indelad bl.a. i temata arbetsplat-sens funktionalitet, atmosfär och funktionsförmåga, arbetsförhållanden och ergonomi, verksamhetens effektivitet, uppmuntran och belöning, förmansarbete, arbetsmotivation, upprätthållande av arbetsförmågan och livssituation. Följande personalundersökning görs hösten 2017.

Biogasens sammansättning och hantering av svavelvätehalten Timo Leikas vid Vasa Yrkeshögskola, enheten för teknik, gjorde år 2015 ett ingenjörsarbete på Stormossens biogasanläggning. I arbetet under-

söktes biogasproduktionen, biogasens sammansättning och hantering-en av svavelvätehalten. Föremål för undersökningen var främst att följa upp biogasens metanhalt och svavelvätehalt samt att undersöka och testa användning av en järnhydroxidprodukt som används för att kont-rollera svavelvätehalten i bioreaktor 2.

Biochemical methane potential from anaerobic digestion of orga-nic substratesEvelyn Berle vid yrkeshögskolan Novia i Vasa har skrivit slutarbetet Bio-chemical methane potential from anaerobic digestion of organic substra-tes. Arbetets syfte var att undersöka biogaspotentialen hos olika material samt tillgången av olika substrat i närregionen.

ARVIDet landsomfattande ARVI-forskningsprojektets (Material Value Chains) målsättning är att bygga upp en stark gemensam syn på framtida möj-ligheter till affärsverksamhet inom materialåtervinning samt nödvändig kunskap och förmåga för tillvaratagande av värdepotentialen i material-strömmarna. Stormossens målsättning är att öka kunskapsunderlaget om ekopunkternas inflöda, optimala tömningsintervall, ruttplanering samt kostnader. Projekttiden är 2014-2017.

79 %

72 %

90 %

80 %

Bioavfall, flerfamiljshus

Brännbart avfall, flerfamiljshus

Förpackat bioavfall från handeln

Brännbart avfall, egnahemshus

RÄTT SORTERAT, %

BESKRIVNING AV BOLAGET

33

Insamlingspunkter, tjänster och transportInom Stormossens verksamhetsområde ordnas avfallstransporten från fastigheterna av fastighetsinnehavaren. Transporterna sköts av tio avfallstransportföretag. Till Stormossens verksamhet hör trans-port av farligt avfall och återvinnbart avfall från ekopunkter, återvin-ningsstationer och kampanjinsamlingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. Stormossen hyr också ut avfallsflak och släpkärror för avfallstransport. För oss är kunden i fokus och vi utvecklar ständigt vårt servi-ceutbud. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall.

BESKRIVNING AV SERVICENIVÅN

Insamling vid fastigheterna – hushåll och fritidsbostäder• 57 000 hushåll• 9 000 sommarstugorEgnahemshus och småhus har ett sopkärl för brännbart avfall, medan insamling av bioavfall är frivilligt. Fastigheter med över fyra bostäder har sopkärl för bioavfall och för brännbart avfall. De har också av-fallskärl för papper, glas, metall och en plats för batterier och lysrör. Två transportföretag erbjuder kunder i egnahemshus möjlighet att sortera i 4-fackskärl. Fritidsbostäderna erbjuds olika lösningar. Antingen tar man hem avfallet till den permanenta bostadens avfallskärl, skaffar eget kärl för brännbart avfall till sommarstugan eller använder Stormossens låsbara avfallskärl för brännbart avfall. De finns vid varje återvinnings-station och vid åtta andra platser. Ekopunkterna, återvinningsstatio-nerna och kampanjinsamlingarna betjänar också fritidsbostäderna.

Ekopunkter• 131 st.Ekopunkterna är insamlingspunkter för hushållens papper, glas, metall och batterier. En del ekopunkter har kartonginsamling och textilinsam-ling (UFF rf). Servicen ingår i hushållens ekoavgift. Samtliga ekopunkter har antingen djupinsamlingskärl eller s.k. pafeboxar. År 2016 övergår 59 av ekopunkterna till Finlands förpackningsåtervinning RINKI Ab. Mottagen avfallsmängd: papper 1 400 t, glas 791 t, metall 466 t, batterier 31 t.

Nyckelkärl för brännbart avfall• 27 st. Sommarstugornas låsbara avfallskärl för brännbart avfall är placera-de i samband med återvinningsstationerna och på åtta andra platser. Kunden löser ut en egen nyckel vid återvinningsstationen och betalar nyckelpant och bruksavgift per sommarsäsong (1.5 - 30.9).

Återvinningsstationer• 13 st.Bemannade stationer för avfall från hushåll och företag (mängder under 2 m³). Ingår i hushållens ekoavgift. Kundkort för hushåll och företag togs i bruk vid årsskiftet 2014. Med kortet får hushållen årligen sex gratisbesök och fritidsbostäderna två gratisbesök till åter-vinningsstationen. Därefter kostar varje besök 15 euro. Företagens besök är avgiftsbelagda. Mottagning av farligt avfall, betong och tegel, glas, metall, papp, papper, gips, brännbart avfall, energiavfall, träavfall, el- och elektro-nikskrot, deponiavfall samt kläd- och textilinsamling. Låsbara behål-lare för brännbart avfall från fritidsbostäderna finns i anslutning till varje återvinningsstation. SER-hallen vid avfallscentralen sorterar el- och elektronikskrot en-ligt producenternas krav i containers för leverans till återvinning.

Mottagen mängd totalt 777 t. Mottagen mängd vid återvinningsstationerna totalt 12 782 t: 223 t farligt avfall, 16 798 t återvinnbart avfall, 981 t deponiavfall. Besökarantal totalt: 71 803 st.

TrädgårdsavfallsstationI maj år 2014 öppnades en bemannad mottagningsstation för ris, kvistar och trädgårdsavfall på Långbacken i Vasa. Stationen är öp-pen fyra dagar i veckan från maj till oktober. Mottagen avfallsmängd totalt: 1 000 t ris och kvistar, 1 000 t trädgårdsavfall. Besökarantal totalt: 5 796 st.

Mobil återvinningsstationDen mobila återvinningsstationen trafikerar en gång årligen på or-ter med lång väg till närmaste stationära återvinningsstation. Den tar emot samma typer av avfall förutom ris och trädgårdsavfall. Mottag-en avfallsmängd: 11 ton.

Kampanjinsamlingar• Ekobilkampanj varje vår, 81 hållplatser. Insamling av farligt avfall,

metallskrot samt el- och elektronikskrot. Servicen ingår i hushå-llens ekoavgift. Mottagen mängd totalt 170 t: 27 t farligt avfall, 110 t metallskrot, 33 t el- och elektronikskrot.

• Skärgårdens skrotinsamling för metallskrot samt el- och elektro-nikskrot äger rum under ett veckoslut varje sommar. Samarbets-partner är Håll Skärgården Ren rf. Mottagen avfallsmängd totalt 63 t.

HämtningstjänstHämtningstjänsten är en transportservice för kunder som inte har möjlighet att själva transportera t.ex. kylar, frysar, möbler och an-dra avfallsföremål till en återvinningsstation. År 2015 gjordes 156 hämtningar.

Uthyrning av släpkärra och flakVasa återvinningsstation i Dragnäsbäck hyr ut en släpkärra för trans-port av avfall till återvinningsstationen. Antal uthyrningar var 327 st. Uthyrning av öppet flak och avfallsflak som är indelat i tre eller fyra fack ger kunderna möjlighet att sortera olika avfallstyper skilt för sig t.ex. i samband med husbolagets storstädning eller gårdstalko. Antal uthyrningar var 152 st.

Försäljning av kompostjordStormossens kompostjord säljs i två kvaliteter; kompostjord för gräsmattor och kompostjord för trädgårdar. Försäljningen sker vid återvinningsstationerna Stormossen, Vikby och Storkyro samt vid trädgårdsavfallsstationen i Vasa. Kompostjorden innehåller jordför-bättringskompost, torv, matjord, sand och kalk. År 2015 såldes sam-manlagt ca 3 000 ton kompostjord.

Samarbetspartners• Jupiterstiftelsens EkoCenter, Vasa. Mottagning av farligt avfall

samt el- och elektronikskrot.• Apotek, 13 st. Tar emot hushållens medicinavfall. Mottagen av-

fallsmängd 7 244 kg.• UFF rf. Tar emot textilier vid en del av ekopunkterna. Mottagen

avfallsmängd 226 ton.• Paperinkeräys Oy. Tar emot returpapper vid ekopunkterna

och kartong vid en del av ekopunkterna.

BESKRIVNING AV BOLAGET YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

34

Behandling och återvinningStormossens avfallscentral i Kvevlax fungerar som mottagningsplats för avfall som produceras i ägarkommunerna. Till avfallscentralen kommer också s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Stormossens återvinningsgrad för kommunalt avfall var 96,3 % år 2015. Avfallsför-bränningsanläggningen Westenergy inledde sin verksamhet hösten 2012, vilket innebär att belastningen på deponin nästan upphörde. Statsrådets förordning om avstjälpningsplatser, som trädde i kraft i bör-jan av år 2016, begränsar ytterligare mängden avfall som deponeras. I avfallsplanen för södra och västra Finland till året 2020 är målsättning-en att 90 % av samhällsavfallet återvinns.

BiogasanläggningenUnder året behandlade biogasanläggningen 15 820 ton bioavfall, 15 490 ton reningsverksslam, 16 270 ton slam från slambrunnar och 1 480 ton fetter. Anläggningen förädlar avfallet till biogas och rötrest. Förutom bioavfall från ägarkommunerna behandlades vått avfall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. Mekaniska anläggningens ändringsarbeten år 2015 var installeri-ng av en skruvpress och hammarkross samt en pump för pumpning av bioavfall till mixern. Ny automation togs i bruk på anläggningen. För att utveckla det optimala körsättet testades olika körmetoder. Varm-vattenlinjen, som används för värmningen av bioavfallet före pumpning av bioavfall till rötning, kommer år 2016 att ersättas med fjärrvärme. Förkrossning av inkommande material från vissa leverantörer och ef-fektivering av lassgranskningar skall effektivera verksamheten. Biogas som produceras i anläggningen lagras i ett gaslager som rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen används i huvudsak för anläggningens eget energibehov. Gas levereras också till närområdets affärsfastig-heter. Biogaslagret förnyades under försommaren år 2015. En upp-graderingsanläggning för fordonsgas och en tankningsstation kommer att byggas år 2016 och tankningsstationen planeras stå klar invid av-fallscentralen i Kvevlax i januari år 2017. Vasa stad har beställt tolv bio-gasbussar, som kommer att använda biogas från Stormossen. Bussarna tankas nattetid vid en depå som byggs invid den publika tankningssta-tionen. Rötrest från anläggningen blandas med riskross och efterkompos-teras till jordförbättringskompost. Kompoststrängarna vänds med fyra veckors intervall. Efterkomposteringen pågår 1-2 år. Livsmedelssäker-hetsverket Evira har godkänt anläggningen och produktionen av göd-selfabrikat år 2008. Verksamheten bedrivs enligt en egenkontrollplan som godkänts av Evira. Jordförbättringskompost blandas med torv, sand och kalk till kompostjord. År 2015 såldes sammanlagt ca 3 000 ton kompostjord för gräsmatta och kompostjord för trädgård. År 2014 förnyades automationen på biogasanläggningens process-vattenreningsverk. Sedan slutet av år 2014 värms inkommande vatten upp med hjälp av fjärrvärme. Tack vare uppvärmningen klarar renings-verket av att rena mer avloppsvatten vintertid. Processreningsverkets förklarningsbassäng rengjordes och granskades på hösten.

Behandlingsområdet för förorenad jordDen oljeförorenade jord som tas emot behandlas genom kompostering på en asfalterad plan. Jorden blandas med hästgödsel och krossat träd-gårdsavfall och komposteras ca ett halvt år. År 2015 behandlades 3 180 ton oljeförorenad jord.

DeponiernaDeponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssys-tem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Ut-rymmesreservering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart avfall som skall levereras till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår. Statsrådets förordning om avstjälpningsplatser, som trätt i kraft i början av år 2016, begränsar ytterligare mängden avfall som kan deponeras. I slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Kors-holms kommun tagit i bruk redan år 1973. År 2012 byggdes ett åter-bevattningssystem på gamla deponin för att påskynda gasproduktions-processen. En ny pumpstation för behandling av lakvatten har byggts. Ny dränering har byggts runt gamla deponin för att säkerställa att allt lakvatten tas tillvara och renas. I reningsverket behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälp-ningsplatsen samt från behandlingsområdet för förorenad jord. Pumpstationerna för inkommande avloppsvatten och vatten från täck-diken sanerades och den äldre utjämningsbassängens botten rengjor-des. Reningsresultaten finns på s. 37.

WestenergyWestenergy Oy Ab ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Bot-niarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolaget äger och driver en modern avfallsförbrännings-anläggning som utnyttjar källsorterat och brännbart avfall som bränsle. Anläggningen finns vid Stormossen och stod klar 2012. Westenergys anläggning utgör ett komplement till den befintliga avfallshanteringen. Anläggningen tillvaratar energin i det avfall som inte lämpar sig för återvinning. Samarbetspartnern Vasa Elektriska Ab använder den ånga som anläggningen producerar för att producera el och fjärrvärme. På anläggningen produceras fjärrvärme som täcker över en tredjedel av det totala fjärrvärmebehovet i Vasa. År 2015 brände anläggningen 168 000 ton avfall och producerade 77 GWh elektricitet och 264 GWh fjärr-värme. År 2016 påbörjades en miljökonsekvensbedömningsprocess. Syftet är att höja förbränningskapaciteten till 200 000 ton. Stormossen levererade år 2015 till Westenergy 28 628 ton brännbart avfall och 28 818 ton leveranser utifrån.

Uppgraderingsanläggning och tankstation för fordonsbränsle (fär-digställs i januari 2017)I mars 2016 undertecknades avtal on byggande av tankstation med Nordic Gas Solutions Ab och i april 2016 med Ammongas AS för byg-gande av uppgraderingsanläggning för uppgradering av biogas till for-donsgas. Anläggningarna byggs år 2016 och tankstationen planeras stå klar invid avfallscentralen i Kvevlax i januari år 2017. Vasa stad har beställt tolv biogasbussar, som kommer att använda fordonsgas från Stormossen. Bussarna tankas nattetid vid en depå som byggs invid den publika tankstationen.

BESKRIVNING AV BOLAGET

35

Återvinning av avfall

MATERIALÅTERVINNING

ENERGIÅTERVINNING

ANNAN ÅTERVINNING

Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper.

I processen behandlas bioavfall som blir biogas och rötrest. Biogasen omvandlas till el, värme och fordonsgas (år 2017). Rötresten förädlas till kompostjord som säljs.

Tillverkning av glasförpackningar och jordbyggnad

Råmaterial för metallindustrin.

Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme.

Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest.

Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest eller bränns vid förbränningsanläggning.

Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Deponeras på avstjälpningsplatsen. Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.

Behandlas vid problemavfallsanläggningen på ett tryggt sätt.

Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

Tillverkning av kartonghylsor.

DEPONERING

BESKRIVNING AV BOLAGET YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

36

Miljöansvar

37

PRODUKTION AV BIOGAS (1 000 Nm³)

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2014 2015201320122011

-50 %

-30 %

-10 %

10 %

30 %

40 %

Förändring (%)

ELFÖRBRUKNING (MWh)

RENAT LAKVATTEN (UTGÅENDE)

BOD7 (mg/l) NH4N (mg/l) P (mg/l), höger skala

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

100 %

90 %

80 %

70 %

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

2013 2014 201520122011

Självförsörjandegrad av el (%)

60

50

40

30

20

10

2013 2014 201520122011

1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

MILJÖANSVAR YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

38

Miljöaspekter och –indikatorerI den nationella avfallsplanen har man satt som mål för år 2016 att 50 % av det kommunala avfallet skall återvinnas som material, 30 % som energi och högst 20 % deponeras. I avfallsplanen för Södra- och Västra Finland är målsättningen att högst 10 % deponeras år 2020.

När man beaktar avfallet som lagrats för Westenergy som energiåter-vunnet, har Stormossen redan uppnått dessa målsättningar. År 2015 materialåtervanns 50 % av det kommunala avfallet från Stormossens område och 46,1 % energiåtervanns. Det betyder att endast 3,9 % deponerades.

På Stormossen rötas biologiskt avfall, så som separat insamlat bioavfall och slam från reningsverk, i två bioreaktorer och då bildas som slut-produkter biogas, rötrest och processvatten. Biogasen består till ca 65 % av metan och den resterande mängden utgörs till största delen av koldioxid. Biogasen används för uppvärmning och för produktion av el. Rötresten används för produktion av kompostjord.

Vattnet från biogasanläggningen behandlas tillsammans med sep-tiskt slam i processvattenreningsverket. Lakvatten från avstjälpnings-platserna och ytvatten från behandlingsfälten behandlas i lakvat-tenreningsverket.

Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lak-vatten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser.

Grundvatten och ytvattenProvtagning på grundvatten och ytvatten görs fyra gånger per år.

LakvattenLakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från be-handlingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast substans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2015 behandlade reningsverket 117 432 m3 vatten från avstjälp-ningsplatserna och behandlingsfälten.

Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Stormossen är genom sitt miljötill-stånd ålagt att ta prov fyra gånger i året. Dessutom görs egna prov och analyser varje vecka för att följa med hur väl processen fungerar.

Reningsverket har fungerat bra under året. Se tabellen på föregående sida.

AvloppsvattenStormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanlägg-ningen, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i processvattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnätet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvatten-mängden år 2015 var 87 871 m3. Se tabellen uppe till höger.

MILJÖANSVAR

39

AVLOPPSVATTEN TILL AVLOPPSNÄTET ÅR 2010 - 2015

YTVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

GRUNDVATTNETS KVALITET, ÅRSMEDELVÄRDE

Årsme-delvärde

2015(mg/l)

Årsme-delvärde

2014(mg/l)

Årsme-delvärde

2013(mg/l)

Årsme-delvärde

2012(mg/l)

Årsme-delvärde

2011(mg/l)

Årsme-delvärde

2010(mg/l)

Kommunala reningsver-kets gräns-

värden

Miljö- tillståndets målvärden

FAST SUBSTANS 715 773 687 764 1363 922 450 300

BOD7 386 219 448 310 555 387 330 300

KVÄVE 763 272 333 203 498 315 750

AMMONIUMKVÄVE 608 87 187 65 248 128 65 50

FOSFOR 18 18 15 16 29 23 15 10

pHLednings-förmåga

25oC mS/m

CODcr mg/l

Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Kväve mg/l NH4-N mg/l

Fosfor mg/l

Järnmg/l

DIKE OVANFÖR AVFALLS-HANTERINGSOMRÅDET 6,3 41 102 15 5,1 5 0,8 0,2 27,1

DIKE NEDANFÖR DEN GAMLA AVSTJÄLPNINGSPLATSEN 6,9 145 35 95 11,8 24 1,5 0,2 3,8

DIKE NEDANFÖR DET NYA AVFALLSHANTERINGSOMRÅ-DET

7,0 146 34 96 5,4 34 1,2 0,1 3,1

FINNBÄCKEN, SÖDER OM ÖVERBY 6,6 66 31 48 2,1 5 0,2 0,05 2,2

DIKE MOT KARPERÖFJÄRDEN 6,3 26 50 19 2,1 1 0,2 0,06 5,2

pH

Lednings-förmåga

25oC mS/m

CODMN mg/l

Klorid mg/l

BOD7 mg/l

Kväve mg/l

NH4-N mg/l

Fosformg/l

Järnmg/l

HP 1, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN 6,9 24,0 5,3 5,5 2,1 1,2 0,3 2,0 0,17

HP 2, NEDANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN 6,8 26,0 5,5 2,7 2,3 2,3 0,1 0,9 0,36

HP 3, OVANFÖR AVSTJÄLPNINGSPLATSEN 6,7 31,0 7,1 18,3 2,1 0,9 0,9 1,4 4,94

HP 4, NYA DEPONIN 6,6 47,0 35,8 4,3 5,3 4,9 6,2 2,5 6,05

Hushållsvattnets kvalitetskrav och rekommendationer 461/2000

6,5-9,5 250 mS/m 5,0 mg/l 250 mg/l 0,4 mg/l 0,2 mg/l

MILJÖANSVAR YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

40

Biogas och deponigasI bioreaktor 1 rötades under året 15 492 ton reningsverksslam, 1 483 ton fett och 12 699 ton slam från de egna reningsverken och av det producerades 781 298 Nm3 biogas. I bioreaktor 2 rötades under året 6 187 ton biologiskt avfall och av det producerades 725 672 Nm3 biogas. Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdigställdes sommaren 2007. År 2015 använde Stormossens vär-mecentral ca 32 900 Nm3 gas från deponin för värmeproduktion till processen. Lukt, buller och skadedjurAvfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och man har inte ålagts att följa upp lukt eller buller. Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag. År 2014 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårdsdistrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. År 2015 avli-vades 1 415 fåglar. El-, vatten och bränsleförbrukning År 2015 förbrukade avfallscentralen 2,5 GWh el. Av den använda mängden el producerades 1,66 GWh av den egna gasmotorn, med biogas från reaktorerna som bränsle. Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 69 126 l bränsle under året. Avfallscentralen använde 11 676 m3 kommunalt vatten och 34 451 m3 vatten från schaktet under året. •

Brännbart avfall Leveranser ur lager Bioavfall Slam från lakvattenrening

Fetter

Övrigt avfall till förbränning Leveranser utifrån Septiskt slamSlam från reningsverk och övriga

LEVERANSER TILL WESTENERGY FRÅN STORMOSSEN 2015

Deponiavf. till sortering Ackum., batterier

Återvinnbart avfall Ekopunkterna

Till deponi EE-skrot

Farligt avfall (inkl. Ekobilen)

AVFALL MOTTAGET TILL BIOGASANLÄGGNINGEN 2015

AVFALL MOTTAGET VID ÅTERVINNINGSSTATIONERNA OCH EKOPUNKTERNA 2015

10 000

0

0

20 000

5 000

30 000

10 000

40 000

15 000

50 000

20 000

60 000

2013

2011

2014

2012

2015

2013 2014 2015

10 000

0

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

2013 2014 2015

MILJÖANSVAR

41

Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internationella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att fö-retaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verksamheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs. mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälso- och sä-kerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifie-rades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010. Den 2.5.2013 certifierades verksamheten enligt ISO 9001:2008. •

MILJÖANSVAR

Ledningssystemet

YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

42

Övergripande och detaljerade mål för kvalitet, hälsa, säkerhet och

miljö 2015

1. VÅR AVFALLSHANTERING SKALL PRÄGLAS AV EFFEKTIVITET, GOD EKONOMI OCH STÄNDIG UTVECKLING MOT ÖKAD ÅTER-VINNINGA. Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2015 vara minst 97 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energi- återvinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 3 %.B. År 2015 är bioavfallet rätt sorterat till 80 %. C. År 2015 halveras mängden bioavfall i rejektet.D. År 2015 produceras 2,8 miljoner Nm3 biogas.E. 90 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt.F. År 2015 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el.G. År 2015 används högst 15 000 liter brännolja för processupp- värmning.H. År 2015 inköps högst 12 000 m3 vatten.I. Lassgranskningarna effektiveras och dokumenteras samt åtgärdas enligt befintliga direktiv. J. Förutsättningar för en maximal produktion av fordonsgas skapas.K. Av rötresten görs en attraktiv produkt som konkurrerar med konventionella produkter på marknaden. Minst 80 % av årsprodukt- ionen säljs.L. Vi samarbetar kring brännbart avfall med utomstående leverantörer så att utnyttjandet av reserverad kapacitet vid Westenergy är 100 %.M. År 2015 är Stormossens fasta kostnader under 15 % av omsätt- ningen.N. År 2015 är Stormossens lönekostnader och köpta tjänster minus behandlingstjänster mindre än 40 % av omsättningen.O. År 2015 är andelen matavfall i brännbart avfall från höghus mindre än 20 %.

2. MILJÖPÅVERKAN ORSAKAD AV VÅR AVFALLSHANTERING SKALL MINSKAAA. År 2015 är avloppsvattenavgiften mindre än eller lika med den kommunala taxan (grundavgiften). B. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gräns- värdena i miljötillståndet.C. Stängningen av gamla avstjälpningsplatsen fortsätts och utförs enligt den nya stängningsplanen.D. En stängningsplan för nya deponin görs upp.

3. GENOM ATT UTVECKLA VÅRA SERVICEFORMER SER VI TILL ATT MINSKA AVFALLSHANTERINGENS MILJÖBELASTNINGA. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kund- undersökning år 2016 uppnå helhetsvitsordet 8,7 för Stormossens verksamhet.B. Våra kunder skall uppleva att de får den service de förväntar sig.C. År 2015 är vår målsättning att ha minst 140 hämtningar, 150 uthyrningar av talkoflak och 200 uthyrningar av släpkärror.D. Vi underlättar för kunderna att veta vad som är farligt avfall och att hitta mottagningsplatser för farligt avfall.E. Återvinningsstationen i Malax flyttas till en mera central plats år 2015.F. Svarsprocenten på inkommande samtal till telefonväxeln och fakture ringen ska vara minst 82 % i genomsnitt.

4. VÅR ARBETSMILJÖ SKALL VARA SÄKER OCH TRIVSAMA. Nära ögat-händelser, avvikelser och reklamationer rapporteras till 100 %. Stormossen tar i bruk ett belöningssystem för rapporte- ring av initiativ och år 2015 får man in 10 initiativ från perso- nalen.B. Arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga.C. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan.D. TYKY-verksamheten aktiverar personalen genom ordnade aktiviteter och motiverar personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga. Sjukfrån- varon är högst 6 dagar per manår.E. Fritidskommittén arbetar enligt verksamhetsplanen med mål- sättning att främja sammanhållningen bland personalen.F. Arbetsinstruktioner uppdateras i M-Files och på intran och skolas till personalen.G. Vi upprätthåller en hög skolningsnivå bland personalen och år 2015 är skolningsdagarna per manår 4,5 stycken.

MILJÖANSVAR

43

MÅLSÄTTNING TULOKSET

Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2015 vara minst 97 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinnin-

gens andel högst 50 % och deponins andel högst 3 %.

År 2015 var återvinningsgraden 96,1 %. 50 % materialåtervanns och 46,1 % energiåtervanns. 3,9 % de ponerades.

År 2015 är bioavfallet rätt sorterat till 80 %. 79 % var rätt sorterat.

År 2015 produceras 2,8 miljoner Nm3 biogas. 2015 producerades 1,5 miljoner Nm3 biogas

90 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt. År 2015 omvandlades 75 % av den producerade gasen till energi.

År 2015 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el. År 2015 inköptes 54 % av elen som användes.

År 2015 inköps högst 12 000 m3 vatten. År 2015 inköptes 11 676 m3 vatten.

År 2015 är Stormossens fasta kostnader under 15 % av omsättningen. År 2015 utgjordes 12,6 % av Stormossens omsättning av fasta kostnader.

År 2015 är Stormossens lönekostnader och köpta tjänster minus behandlingstjänster mindre än 40 % av omsättningen. År 2015 var andelen 37,8 %.

Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvär-dena i miljötillståndet. Alla årsmedelvärden underskrider gränsvärdena i miljötillståndet.

Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundun-dersökning år 2016 uppnå helhetsvitsordet 8,7 för Stormossens

verksamhet.Resultatet år 2014 var 8,6. Nästa kundundersökning görs 2016.

År 2015 är vår målsättning att ha minst 140 hämtningar, 150 uthyrningar av talkoflak och 200 uthyrningar av släpkärror

År 2015 hade hämttjänsten 156 kunder och sorteringsflaken uthyrdes 152 ggr. Släpkärrorna hyrdes ut 327 ggr.

Svarsprocenten på inkommande samtal till telefonväxeln och faktureringen ska vara minst 82 % i genomsnitt.

Växelns svarsprocent år 2015 var 85,2 % och faktureringens svarsprocent 83,6 %.

UPPFÖLJNING AV NÅGRA AV DE VIKTIGASTE MÅLSÄTTNINGARNA 2015

MILJÖANSVAR YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

44

Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfrågningar och doku-menterar dem i PRO24 -uppföljningssystemet. Händelserna följs upp regel-

bundet på ledningsgruppens veckomöten.

Under år 2015 gjordes totalt 44 stycken interna avvikelserapporter. Dess-utom rapporterades 1 arbetsolycka, 1 brand och 2 nära ögat händelser. Un-der samma period gjordes 28 stycken reklamationer, 4 förfrågningar och 11

förslag. •

Avvikelser, olyckor, reklamationer och

förfrågningar

MILJÖANSVAR

45

MILJÖANSVAR YLÄINDEKSIPÅ

SVEN

SKA

46

Taloudellinen vastuuEkonomiskt ansvar

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

47

LIIKEVOITTO / RÖRELSEVINST, 1 000 EUR

600

500

400

300

200

100

6,0 %

5,0 %

4,0 %

3,0 %

2,0 %

1,0 %

2011 2012 2013 2014 2015

% liikevaihdosta / i % av omsättningen

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR

2 500

2 000

1 500

1 000

500

2014 20152011 2012 2013

Poistot / Avskrivningar (1 000 €)

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET (%)

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

200 %

160 %

120 %

80 %

40 %

180 %

140 %

100 %

60 %

20 %2011 2012 2013 2014 2015

Suht. velkaantuneisuus (oikea asteikko) /Relativ skuldsättning (höger skala)

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

48

Taloudellinen vastuuEkonomiskt ansvarStormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehok-kaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, joka ottaa kestävän kehityksen huomioon.

Stormossenin asiakkaat ja jätemaksutJätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodosta-vat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavas-tuun piiriin (autonrenkaat, keräyspaperi, tietyt pakkaukset, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut). Verovaroja ei saa siis käyttää jätehuollon rahoittamiseen.

Stormossens kunder och avfallsavgifterAvfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar av-fall betalar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av pro-ducentansvar (bildäck, returpapper, förpackningar, el- och elektro-nikskrot, skrotbilar samt batterier och ackumulatorer). Skattemedel får alltså inte användas för finansiering av avfallshanteringen.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadsef-fektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en håll-bar utveckling.

RAHAVIRRAT 2015PENNINGFLÖDE 2015

Ekomaksutulot / Intäkter från ekoavgifter 2,443 milj. €

Investoinnit / Investeringar 0,915 milj. €

Lyhennykset ja korot, netto / Amorteringar och räntor, netto

0,697 milj. €

Jätteen käsittelymaksutulot / Intäkter från behandlingsavgifter10,244 milj. €

Materiaalien ja palveluiden toimittajat / Leverantörer av material och tjänster

9,969 milj. €

Palkat ja muut henkilöstökulut /Löner och övriga personalkostnader

2,199 milj. €

Jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot /Avfallsskatt, elaccis och inkomstskatter

-0,087 milj. €

Ulosmyytävien tuotteiden tulot /Intäkter från sålda produkter0,594 milj. €

Palveluiden myyntitulot / Intäkter från sålda tjänster0,344 milj. €

Lainojen nostot / Upptagning av lån 0,000 milj. €

Liikevaihto /Omsättning

13,625 milj. €

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

49

EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 20152 943 584 € (ALV / MOMS 0 %)

Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 443 348 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 26 345 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 332 603 €

Käsittelymaksut /Behandlingsavgifter; 141 288 €

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT /EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 20153 030 794 € (ALV / MOMS 0 %)

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 763 142 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 291 499 €

Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 108 058 €

Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 35 221 €

Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 354 721 €

Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 283 407 €

EkomaksutEkomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräyskampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaan-oton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen. Myös jätelau-takunnan kustannukset tulee kattaa ekomaksuilla. Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemi-en vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhtei-söiltä saatavilla korvauksilla. Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.

EkoavgifterEkoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och eko-punkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av återvinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätthållande och utveckling av avfallsser-vicen. Även avfallsnämndens kostnader skall täckas med ekoavgif-terna. Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottag-nings-, behandlings- och särskilda serviceavgifter vid återvin-ningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av producentsamfund. Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fritidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

83,0 %4,8 %

0,9 %

11,3 %

2,94 milj. €

Jätelautakunta / Avfallsnämnden; 194 746 €

58,2 %

9,6 %

11,7 %

9,4 %

3,6 %1,2 %

3,03 milj. €

6,4 %

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Stormossen pyrkii täyteen kustannusvastaavuuteen eko-maksujen suuruuden määräämisessä. Tämä tulee huomioida vertailussa muihin jäteyhtiöihin, jotka rahoittavat vastaavat palvelunsa mm. perimällä kotitalouksilta vastaanottomaksu-ja hyötykäyttöasemillaan tai käyttämällä tähän tarkoitukseen osan perimistään käsittelymaksuista esim. sekajätteestä. Stormossenin asiakkaat saavat kuusi maksutonta käyntiä hyötykäyttöasemilla vakituisen asunnon ekomaksulla ja kaksi vapaa-ajan asunnon ekomaksulla. Lisäksi määrätyt jätejakeet ovat aina maksuttomia, esim. puutarhajäte.

Stormossen strävar till full kostnadsmotsvarighet vid bestäm-mandet av ekoavgifternas storlek. Detta bör beaktas vid jämfö-relse med andra avfallsbolag, som finansierar sina motsvarande tjänster bl.a. med att uppbära mottagningsavgifter av hushållen på sina återvinningsstationer eller genom att avsätta en del av behandlingsavgifterna för t.ex. blandavfall. Stormossens kunder får sex avgiftsfria besök årligen på åter-vinningsstationerna för den stadigvarande bostadens ekoavgift och två för fritidsbostadens ekoavgift. Dessutom är en del av-fallstyper alltid avgiftsfria t.ex. trädgårdsavfall.

TALO

UD

ELLINEN

VASTU

U / EKO

NO

MISK

T AN

SVAR

50

Hintatiedot perustuvat suhteellisen pieneen määrään jätteentuottajien ilmoituksiin, eivätkä näin ollen ole tilastollisesti täysin edustavia, mutta antavat kuitenkin indikaation voimassaolevasta hintatasosta.

Prisuppgifterna baserar sig på uppgifter från ett mindre antal avfallsproducenter och är därför inte statistiskt sett representativa, men ger dock en indikation på gällande prisnivå.

Käsittely- ja kuljetusmaksutStormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se las-kutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsit-telymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetus-liikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta.

Kuljetusjärjestelmäselvitys 2015Vaasan seudun jätelautakunta teetti vuonna 2015 jätelain edellyt-tämän kuljetusjärjestelmä-selvityksen Stormossenin toimialueella. Selvitys käsitti myös kuljetusliikkeiden perimien tyhjennysmaksujen kartoituksen. Selvityksessä todettiin hintatasosta seuraavaa:

Stormossenin alueella sovelletaan kiinteistön haltijan järjestämää jät-teenkuljetusta. Jätelaitosyhdistyksen tekemän vertailun mukaan 240 litran poltettavan jätteen jäteastian tyhjennys maksaa keskimäärin 7,00 €/tyhjennys, sis. alv, niissä kunnissa joissa on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus.

Stormossenin kuljetusliikkeiltä perimä poltettavan jätteen käsittely-maksu on 0,9 % maan keskiarvon alapuolella.

På Stormossens område tillämpas avfallstransport som fastighetsin-nehavaren ordnar. Enligt Avfallsverksföreningens jämförelse kostar tömningen för ett 240 liters avfallskärl i kommuner med kommunalt anordnad avfallstransport i genomsnitt 7,00 €/tömning, inkl. moms.

Den behandlingsavgift för brännbart avfall, som Stormossen uppbär av transportbolagen, ligger 0,9 % under medeltalet i landet.

Behandlings- och transportavgifterStormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushå-llen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgiften vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbolagen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet.

Transportsystemutredningen 2015Vasanejdens avfallsnämnd lät 2015 utföra den transportsystemutred-ning som förutsetts av avfallslagen på Stormossens verksamhetsområ-de. Den omfattade även en kartläggning över tömningsavgifterna som transportbolagen uppbär. I utredningen konstateras följande angående prisnivån:

Laskuilta poimittujen keskiarvohintatietojen perusteella Vaasassa oli korkeimmat tyhjennyshinnat (keskiarvo 11,59 €/tyhjennys, alv 24 %). Edullisimmat tyhjennyshinnat olivat Vöyril-lä (keskiarvo 8,05 €/tyhjennys, alv 24 %). Vaasan hintatiedoissa oli myös suurin vaihteluväli (7,01…20,87 €).

Yllä ilmoitetut hinnat sisältävät tyhjennyksen, kuljetuksen ja jätteenkäsittelymaksun sekä arvonlisäveron (24 %). Mahdolliset laskutuslisät eivät sisälly hintoihin.

Baserat på medelvärdespriser från fakturor hade Vasa de högsta tömningspriserna (medelvärde 11,59 €/tömning, moms 24 %). De lägsta tömningspriserna hade Vörå (medelvärde 8,05 €/tömning, moms 24 %). Prisuppgifterna från Vasa hade också den största variationen (7,01–20,87 €).

Ovan angivna priser inkluderar tömning, transport och avfalls-hanteringsavgift samt moms (24 %). Eventuella faktureringstil-lägg ingår inte i priserna.

* 2013-2014: Vaasa ja Mustasaari - Vasa och Korsholm** 2015: Koko toimialue - Hela verksamhetsområdet Jätelautakunnan selvityksessä ei kuljetuksen ja käsittelyn osuuksia ole eritelty.

I avfallsnämndens utredning har inte transporten och behandlingen specificerats.

Kuljetus ja käsittely / Behandling och transport

Kuljetus / Transport Käsittely / Behandling

9,41 €

2013 *

9,71 €

2014 *

9,86 €

2015 **

12,00

10,00

8,00

6,00

4,00

2,00

0,00

Kunnan järj. keskim. - Kommun. ordn. i genomsn.

7,08 € 7,05 € 7,00 €

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

51

Stormossen vastaanottaa ja käsittelee myös alueen kaupan, teolli-suuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Myös öljyisiä mai-ta otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koos-tuvat biojätteen käsittelystä. Palveluiden myynti muille jäteyhtiöille ja yrityksille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun ja sähkön myynnis-tä sekä hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta ja puujätteestä. Muiden palveluiden myynti koostuu mm. tuottajayhteisöjen mak-samista korvauksista.

InvestoinnitInvestoinnit olivat yhteensä 914 776 euroa käsittäen pääasiassa muutostyöt biologisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä varten bio-kaasulaitoksessa. Vuonna 2016 rakennetaan kaasunjalostuslaitos ja tankkausase-ma liikennekaasua varten jätekeskuksen yhteyteen Koivulahdessa. Tulevien vuosien investointisuunnitelma kattaa mm. biokaasulai-toksen mekaanisen käsittelyn tehostamista, hygienisointilaitos bio-jätettä varten, uusien hyötykäyttöasemien rakentamista Maalahteen ja Vaasaan, Stormossenin hyötykäyttöaseman laajentamista sekä käsittelyalueiden laajentamista jätekeskuksen alueella.

Julkiset hankinnatVuoden aikana suoritettiin kolme julkista hankintaa käsittäen mm. kuljetus- ja konepalveluja.

YhteiskuntaStormossen maksoi jäteveroa valtiolle yhteensä 254 988 €. Tulove-roa maksettiin 34 991 € tilikaudelta. Tuotetusta sähköstä maksettiin valmisteveroa 12 807 €. Vuoden aikana maksettiin toimintatukea yleishyödyllisille yhtei-söille ja yhdistyksille yhteensä 1 360 €. Tukea vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf ja Suomen ympäristökas-vatuksen seura ry. •

Stormossen tar även emot och behandlar avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Även oljeföro-renade jordmassor tas emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av farligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall. Försäljningen av be-handlingstjänster till andra avfallsbolag och till företag ger stordrift-sfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta. Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av biogas och elektricitet samt metallskrot och träavfall för återvin-ning. Försäljning av övriga tjänster omfattar bl.a. ersättningar från producentsamfund.

InvesteringarInvesteringarna, som uppgick till totalt 914 776 euro, omfattade främst ändringsarbeten för mottagning och behandling av biologiskt avfall i biogasanläggningen. Under år 2016 kommer en gasuppgraderingsanläggning och en tankningsstation för fordonsgas att uppföras i anslutning till av-fallscentralen i Kvevlax. Investeringsplanen för de kommande åren omfattar i övrigt ef-fektivering av den mekaniska behandlingen i biogasanläggningen, en hygieniseringsanläggning för bioavfall, byggande av nya åter-vinningsstationer i Malax och Vasa, utbyggnad av återvinningssta-tionen vid Stormossen samt utvidgning av behandlingsområden vid avfallscentralen.

Offentliga upphandlingarUnder året genomfördes tre offentliga upphandlingar omfattande bl.a. transport- och maskintjänster.

SamhälleAvfallsskatt till staten betalades totalt 254 988 €. Inkomstskatt be-talades 34 991 € för räkenskapsperioden. För producerad el beta-lades 12 807 € i accis. Under året betalades verksamhetsunderstöd till allmännyttiga samfund och föreningar totalt 1 360 €. Stöden betalades till Fin-lands Naturskyddsförbund rf, Natur och miljö rf och Suomen ympä-ristökasvatuksen seura ry. •

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

52

Hallitus Styrelse

Håkan Anttila .........................Vaasa/Vasa ..........................................puheenjohtaja/ordförandeGunbritt Tallbäck .................Mustasaari/ Korsholm .................varapuheenjohtaja/ viceordförandeHåkan Knip ..............................Maalahti/Malax................................. jäsen/ledamot (28.5.2015 alkaen/från 28.5.2015) Erkki Lehtimäki .....................Vaasa ..................................................... jäsen/ledamot (28.5.2015 alkaen/från 28.5.2015) Petri Mäntysaari ...................Vaasa ...................................................... jäsen/ledamot (28.5.2015 saakka/till 28.5.2015) Jaakko Rinta ...........................Isokyrö ................................................... jäsen/ledamot Pentti Risberg ........................Vaasa ..................................................... jäsen/ledamot (28.5.2015 alkaen/från 28.5.2015) Arttu Uhlgren ........................Vaasa ...................................................... jäsen/ledamot (28.5.2015 saakka/till 28.5.2015) Göran Westerlund ..............Vöyri ........................................................ jäsen/ledamot (28.5.2015 saakka/till 28.5.2015) Dan Örndahl ...........................Mustasaari ........................................... jäsen/ledamot

Gustav Backman ..................Vöyri ........................................................ varajäsen/suppleant (28.5.2015 alkaen/från 28.5.2015)Jonas Lindholm ....................Korsnäs ................................................. varajäsen/suppleant (28.5.2015 saakka/till 28.5.2015)Granås ........................................Korsnäs ................................................. varajäsen/suppleant (28.5.2015 saakka/till 28.5.2015)Håkan Knip ..............................Maalahti ................................................ varajäsen Kari Peltola ..............................Vaasa ...................................................... varajäsen Göran Westerlund ..............Vöyri ........................................................ varajäsen/suppleant (28.5.2015 alkaen/från 28.5.2015)

Toimitusjohtaja/Verkställande direktör ............................... Leif Åkers

Tilintarkastajat/RevisorerErnst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHTErnst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

2015 / 2016

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse: Seisten vasemmalta/Stående från vänster: Kari Peltola, Göran Westerlund, Håkan Knip, Pentti Risberg, Erkki Lehtimäki, Dan Örndahl, Jaakko Rinta, Gustav Backman.Istuen vasemmalta/Sittande från vänster: Leif Åkers (toimitusjohtaja/verkställande direktör), Håkan Anttila, Gunbritt Tallbäck, Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/styrelsens sekreterare).

Kuvasta puuttuu/frånvarande: Jonas Lindholm

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

53

KESKEISET TUNNUSLUVUT, TALOUS / NYCKELTAL, EKONOMI

STORMOS-SEN

2015

STORMOSSEN 2014

VALTAKUNNALL.KESKIARVO /RIKSOMFATT.

MEDELTAL ¹ 2014

KUVAUS / BESKRIVNING

Kokonaisliikevaihto, €Totalomsättning, € 13 624 707 12 038 060 12 410 338 Kuvaa toiminnan laajuutta. /

Beskriver verksamhetens omfattning.

Tuotteiden ja palveluiden myynnin osuusliikevaihdosta, % / Försäljning av produk-ter och tjänster som andel av omsättnin-gen, %

6,9 % 7,9 % 9,4 %

Pääasiassa rahavirta tulee sisälle tulevista jätteistä. Hyötyjätteiden ja palveluiden myynti ovat kasvava rahavirta. / I huvudsak kommer avfallsbolagens penningflöde från inkommande avfall. Försäljning av återvinnbart avfall och tjänster är ett växande penningflöde.

Ostetut palvelut, % liikevaihdostaKöpta tjänster, % av omsättningen 58,9 % 51,9 % 51,2 %

Vrt. henkilöstökulujen osuuteen, saadaan kuva toimintatavasta, tehdäänkö itse vai teetetäänkö ulkopuolisilla. / En jämförelse av detta tal med personalkostnaderna beskriver verksamhetssättet, dvs gör man själv eller använder man utomstående entreprenörer.

Henkilöstökulut, % liikevaihdostaPersonalkostnader, % av omsättningen 15,2 % 18,5 % 12,1 % kts edellinen / se föregående

Jätevero, % käsittelymaksu- ja kiinteistäjätemaksutuloista /Avfallsskatt, % av intäkterna frånbehandlings- och fasta avfallsavgifter

2,0 % (1,9 %kokonaisliike-

vaihdosta / av total-

omsättningen)

2,1 % (1,9 %kokonaisliike-

vaihdosta / av total-

omsättningen)

- % (7,3 %kokonaisliike-vaihdosta / av

totalomsättningen)

Jos jäteveron osuus on keskimääristä isompi, jätelaitoksen jätevirrasta päätyy kaatopaikalle keskimääräistä isompi osa. Pieni osuus kertoo, että jätteiden hyötykäyttö on keskimääräistä tehokkaampaa. / Om avfallsskattens andel är större än medeltalet, hamnar en större del än genomsnittet av avfallsbolagets avfallsströmmar på avstjälpningsplatsen. En liten andel betyder, att återvinningen av avfallet är effektivare än genomsnittet.

Liiketulos, % liikevaihdostaRörelsevinst, % av omsättningen 3,6 % 3,4 % 8,6 %

Liiketulos mittaa yrityksen varsinaisen toiminnan tulosta ennen rahoi-tuskuluja ja veroja. Voittoa tavoittelevissa yrityksissä yleisesti hyvä yli 10 %, heikko alle 5 %. / Rörelsevinsten mäter resultatet för företagets egentliga verksamhet före finansiella kostnader och skatter. I företag som eftersträvar vinst är allmänt över 10 % bra och under 5 % svagt.

Investoinnit, €/vuosiInvesteringar, €/år 914 776 2 035 331 988 845 Investoinnit vuoden aikana. /

Anger hur mycket avfallsbolaget investerat under året.

Investoinnit, % liikevaihdostaInvesteringar, % av omsättningen 6,7 % 16,9 % 8,0 %

Suunnitelman mukaiset poistot, %liikevaihdosta / Avskrivningar enligt plan, % av omsättningen

6,7 % 7,9 % 7,6 %

Kuvaa investointiastetta paremmin (investoinnit huomioitu pidem-mältä ajalta). Mitä suuremmat poistot, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. / Beskriver anläggningens in-vesteringsgrad bättre än föregående nyckeltal, eftersom också inves-teringar från en längre period tas i beaktande. Ju större avskrivningar desto större investeringar har förverkligats under de gångna åren.

Omavaraisuusaste, %Soliditet, % 24,4 % 21,0 % 47,3 %

Omavaraisuusaste on oman pääoman osuus koko pääomasta. Oma-varaisuus-aste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Yleisesti yrityksissä hyvä yli 40 %, heikko alle 20 %. / Soliditeten visar det egna kapitalets andel av totalkapitalet. Den mäter företagets förmåga att bära even-tuella förluster och förmåga att svara för sina åtaganden på lång sikt. I allmänhet är en soliditetsgrad över 40 % god och under 20 % svag.

Taseen loppusumma, €Balansens slutsumma, €

Taseen loppusumma, €/asukasBalansens slutsumma, €/invånare

16 406 302 15 562 084 12 550 863

Kuvaa laitoksen investointiastetta pidemmältä ajalta. Mitä suurempi luku, sitä suuremmat investoinnit on laitoksella edeltävinä vuosina toteutettu. (käyttöomaisuuden/aineellisten hyödykkeiden poistamaton tasearvo). / Beskriver anläggningens investeringsgrad under en längre period. Ju större belopp, desto större investeringar har bolaget för-verkligat under årens lopp. (oavskrivet balansvärde av anläggnings-/materiella tillgångar)

159 151 98

Liikevaihto/taseen loppusummaOmsättning/balansens slutsumma 0,83 0,77 0,99

Pääomavaltaisuutta / investointiastetta kuvaava tunnusluku. Mitä pienempi luku, sitä suurempi tase ja suuremmat investoinnit (ks. edellä). / Relationstalet beskriver kapitalintensiteten / investeringsgraden. Ju mindre belopp, desto större balans och större investeringar (se föregående).

1 Vertailussa 26 jäteyhtiötä, pois lukien HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelu). Kaikista tunnusluvuista ei ole vertailulukua käytettävissä. Lähde: Jätelaitosyhdistys ry.

1 Jämförelse mellan 26 avfallsbolag, exkl. HRM (Helsingforsregionens miljötjänster). Alla nyckeltal har inte ett jämförelsetal från övriga avfallsbolag. Källa: Avfallsverksföreningen rf.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

54

Toimintakertomus /Verksamhetsberättelse1.1. – 31.12.2015YleistäYhtiö merkittiin kaupparekisteriin 28.3.1985. Sen kaupparekisteri-numero on 349.102 ja kotipaikka Mustasaari. Yhtiön perustivat Mus-tasaaren kunta ja Vaasan kaupunki. Isonkyrön, Korsnäsin, Maalahden, Vähänkyrön ja Vöyrin kunnat liittyivät myöhemmin yhtiön osakkaiksi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. 1.1.2013 alkaen Stormossen kuuluu Vaasan kaupungin konserniin Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen seurauksena. Vaasan kaupungin omistusosuus ylittää 50 % (54,35 %). Päättynyt vuosi oli Stormossenin 30. tilikausi. Joulukuussa 2007 Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n, joka merkittiin kaupparekisteriin 1.1.2008. Vuoden 2008 alussa laajennet-tiin osakaspohja käsittämään Lakeuden Etappi Oy:tä, Vestia Oy:tä, Oy Botniarosk Ab:ta ja Millespakka Oy:ta. Stormossenin omistusosuus on 32,95 %. Westenergyn ylläpitää jätteenpolttolaitosta, joka myy jät-teenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuo-tettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muut-taa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi. Westenergyn laitos valmistui ja otettiin käyttöön elokuun lopulla 2012. Stormossen on sitoutunut toimittamaan vähintään 40 000 tonnia jätettä per vuosi, 20 vuoden aikana vuodesta 2013 alkaen. Stormossen on aloittanut yhteistyön muiden kunnallisten jäteyh-tiöiden kanssa Westenergyn laitoksessa olevan lisäkapasiteetin hyö-dyntämiseksi. Lisäkapasiteettia on syntynyt siitä, että Westenergylle toimitetun jätteen lämpöarvo on ollut arvioitua alhaisempi. Tämän tuloksena Westenergy pystyy hyödyntämään isomman määrän pol-tettavaa jätettä. Vuonna 2014 Stormossen solmi Vaasan kaupungin kanssa yhteis-työsopimuksen jonka mukaan Stormossen toimittaa liikennekaasua 12 kaasubussille. Sopimuksen mukaan Stormossen hankkii kaasun-jalostuslaitoksen, jossa biokaasua puhdistetaan täyttämään liiken-nekaasustandardia, ja tankkausaseman busseja varten sekä yleisöä varten. Hankinnasta on valitettu Markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus antoi ratkaisunsa 29.1.2016. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen koski-en tankkausaseman hankintaa, mutta velvoitti Stormossenia suoritta-maan uuden tarjousvertailun koskienkaasunjalostuslaitosta, koska valitun toimittajan tarjous ei Markkinaoi-keuden mukaan vastannut tarjouspyyntöä. Liikennekaasun myynti al-kaa arviolta syksyllä 2016. Oravaisten osa Vöyrin kunnasta liittyi Stormossenin jätehuoltojär-jestelmään 1.1.2015. Vuoden aikana Stormossenin hallitus päätti myydä yhtiön omista-ma osuus Ewapower Oy:stä Ab Ekorosk Oy:lle. Kauppa hyväksyttiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa tammikuussa 2016. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli kaudella 96 % (96 % vuonna 2014). Valtakunnallinen tavoite on 70 %. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole sattunut muita tapahtumia, kuin Markkinaoikeuden päätös, jotka olennaisesti vaikuttaisivat toimin-taan nykyisellä tilikaudella.

AllmäntBolaget antecknades i handelsregistret den 28.3.1985, med nummer 349.102. Dess hemort är Korsholm. Bolaget grundades av Korsholms kommun och Vasa stad. Senare anslöt sig Korsnäs, Lillkyro, Malax, Storkyro och Vörå kommuner som ägare. Stormossens verksamhets-princip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. Fr.o.m. 1.1.2013 ingår Stormossen som koncernbolag i Vasa stads koncern som en följd av kommunsammanslagningen mellan Vasa stad och Lillkyro kommun. Vasa stads ägarandel i Stormossen överstiger 50 % (54,35 %). Det gångna året är bolagets trettionde räkenskapsperiod. I december 2007 grundade Stormossen bolaget Westenergy Oy Ab, som antecknades i handelsregistret 1.1.2008. I början av 2008 ut-vidgades ägarbasen i Westenergy Oy Ab till att omfatta även Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Oy Botniarosk Ab och Millespakka Oy. Stormos-sens ägarandel är 32,95 %. Westenergy driver en avfallsförbrännings-anläggning som säljer avfallshanteringstjänster åt ägarna enligt själv-kostnadsprincipen. Den producerade ångan säljs till Vasa Elektriska Ab, som i sin anläggning omvandlar ångan till fjärrvärme och elektricitet. Westenergys anläggning blev färdig och togs i bruk i slutet av augusti 2012. Stormossen har förbundit sig att leverera minst 40 000 ton avfall per år under 20 år från och med 2013. Stormossen har inlett samarbete med andra kommunala avfallsbo-lag om utnyttjande av den tilläggskapacitet som finns vid Westenergy. Tilläggskapaciteten kommer från att det brännbara avfallet som leve-reras till Westenergy har visat sig ha ett lägre värmevärde än beräknat. Detta resulterar i att Westenergy kan bränna mera brännbart avfall. Stormossen slöt under 2014 ett samarbetsavtal med Vasa stad om leverans av fordonsgas till 12 gasbussar. Avtalet innebar att Stor-mossen upphandlar en uppgraderingsanläggning, som renar biogasen så att den uppfyller kvalitén enligt standarden för fordonsgas, och en tankningsstation för bussar samt en publik tankningsstation. Ett besvär mot upphandlingen inlämnades till Marknadsdomstolen. Marknads-domstolen kom med sitt beslut den 29.1.2016. Marknadsdomstolen förkastade besväret mot upphandlingen av tankstationen, men ålade Stormossen att göra en nyanbudsutvärdering gällande uppgraderingsanläggningen, då den valda leverantörens anbud inte enligt marknadsdomstolen motsvarade anbudsförfrågan. Försäljningen av fordonsgas inleds uppskattningsvis under hösten 2016. Oravais-delen av Vörå kommun anslöt sin avfallshantering till Stor-mossen 1.1.2015. Under året beslöt Stormossens styrelse att sälja bolagets andel i Ewapower till Ab Ekorosk Oy. Affären godkändes av den extraordinarie bolagsstämman i januari 2016. Återvinningsgraden för samhällsavfallet uppgick under perioden till 96 % (96 % 2014). Den nationella målsättningen är 70 %. Efter räkenskapsperiodens utgång har inga andra händelser inträf-fat, förutom marknadsdomstolens beslut, som väsentligt skulle inverka på verksamheten under den pågående räkenskapsperioden.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

55

YHTIÖN TULOSKEHITYS

Toiminnan laajuusYrityksen liikevaihto oli tilikaudella 13,625 milj. euroa (12,038 milj. euroa v. 2014), kasvua 13,2 %. Stormossen vastaanotti yhteensä 156 200 tonnia jätettä verrattuna edellisen vuoden 138 200 tonniin (määriin ei ole laskettu kaatopaikkojen peittämiseen käytettyjä puh-taita maamassoja). Kasvu johtui Porin Jätehuollon ja Rauman Seu-dun Jätehuoltolaitoksen kauden aikana toimittamasta poltettavasta jätteestä, joka hyödynnettiin Westenergyn polttolaitoksessa. Muut jätemäärät sen sijaan vähenivät -2,2 % verrattuna viime vuoteen. Eniten supistuivat pilaantuneiden maiden määrät. Lajitteluaseman toiminta siirtyi 1.9.2015 alkaen vuokra- ja yh-teistyösopimuksella Revisol Oy:lle ja käsittää energia-, kaatopaik-ka- ja rakennusjätteen lajittelua ja jätteiden toimittamista edelleen hyödynnettäviksi. Tämän seurauksena Stormossen on luopunut val-taosasta raskaasta kalustostaan (pyöräkuormaajasta, kuorma-autosta ja kaivinkoneesta) sekä vähentänyt henkilöstönsä määrää 4 henkilöl-lä. Henkilöstövähennys on toteutunut eläköitymisillä ja työtehtävien uudelleen järjestelyillä. Yksi henkilö on siirtynyt toisen palvelukseen. Stormossen työllisti keskimäärin 44 (47) henkilöä vuoden aikana.

Tulos ja kannattavuusLiikevoitto parani hieman verrattuna vuoteen 2014 ja oli 491 033 euroa, eli 3,6 % liikevaihdosta (409 619 euroa vuonna 2014 tai 3,4 % liikevaihdosta). Voitto rahoituserien jälkeen oli 422 579 euroa (311 194 euroa v. 2014). Tulosta rasittaa vahan kaatopaikan jälkihoidon 140 000 euron lisävaraus johtuen sulkemiskustannusten arvioidusta kasvusta aikai-sempiin arvioihin verrattuna. Metalliromun maailmanmarkkinahinta on laskenut alle puoleen viimeisten 12 kuukauden aikana, joka tarkoittaa merkittävää tulojen menetystä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi 26.10.2015 Stormossenin te-kemän valituksen vuoden 2011 verotuspäätöksestä. Verohallinto on oikaissut vuoden 2011 verotettavan tulon hallinto-oikeuden päätök-sen mukaisesti ja palauttanut perimänsä lisäveron verovuodelta 2011. Päätös tarkoitti, että myös vuosien 2012 ja 2013 verotuspäätökset on oikaistu. Yrityksen kannattavuus, mitattuna sijoitetun pääoman tuottona, parani hieman 3,8 %:sta vuonna 2014 4,8 %:iin vuonna 2015. Toi-mintaperiaatteiden mukaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista verrata tunnuslukuja voittoa tavoitteleviin yrityksiin liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

FÖRETAGETS RESULTATUTVECKLING

Verksamhetens omfattningFöretagets omsättning var under räkenskapsperioden 13,625 milj. euro (12,038 milj. euro år 2014), en ökning med 13,2 %. Totalt mottogs 156 200 ton avfall jämfört med 138 200 ton året innan (i mäng-derna har inte beaktats rena jordmassor, som används för täckning av avstjälpningsplan). Ökningen berodde på att Porin Jätehuolto, Björneborg, och Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, Raumo, leverera-de brännbart avfall för återvinning vid Westenergys förbränningsan-läggning under perioden. Övriga avfallsmängder minskade däremot med -2,2 % jämfört med fjolåret. Mest minskade mängden förore-nade jordmassor. Genom ett hyres- och samarbetsavtal överläts verksamheten till Revisol Oy, som inledde sin verksamhet den 1.9.2015 och den omfattar sortering av energi-, deponi- och byggavfall, som levereras vidare för återvinning. Som en följd av detta har Stormossen avyttrat merparten av sina tunga fordon (hjullastare, lastbil och grävmaskin) samt minskat personalstyrkan med 4 personer. Personalminskning-en har förverkligats genom pensioneringar och omfördelning av ar-betsuppgifterna. En person har övergått i annans tjänst. Stormossen sysselsatte i genomsnitt 44 (47) personer under året.

Resultat och lönsamhetRörelsevinsten ökade något jämfört med år 2014 och uppgick till 491 033 euro, dvs. 3,6 % av omsättningen (409 619 euro år 2014 eller 3,4 % av omsättningen). Resultatet efter finansiella poster blev 422 579 euro (311 194 euro år 2014). Resultatet belastas av en ökad avsättning för stängning av gamla deponin om 140 000 euro. Ökningen beror på att återstående kost-nader för stängningen beräknas öka jämfört med tidigare uppskatt-ning. Världsmarknadspriset på metallskrot har minskat med mer än hälften under de senaste 12 månaderna, vilket innebär betydande inkomstbortfall jämfört med tidigare år. Vasa förvaltningsdomstol godkände 26.10.2015 Stormossens besvär gällande beskattningsbeslutet för år 2011. Skatteverket har på basen av förvaltningsdomstolens beslut korrigerat det skatteplikt-iga resultatet för år 2011 och återbetalat den tilläggsskatt som upp-bars för skatteåret 2011. Beslutet innebar att beskattningsbesluten även för åren 2012 och 2013 rättades. Företagets lönsamhet, mätt med avkastning på investerat kapi-tal, förbättrades något från 3,8 % år 2014 till 4,8 % år 2015. Enligt verksamhetsprinciperna är det dock inte ändamålsenligt att jämföra ekonomiska nyckeltal med vinststrävande bolag för att förstå affärs-verksamheten, den ekonomiska ställningen eller resultatet.

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR

12 000

14 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 0002013 2014 201520122011

10

20

30

40

50

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN / ANSTÄLLDA I MEDELTAL

2013 2014 201520122011

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

56

RahoitusMaksuvalmius on kauden aikana tyydyttävä. Pitkäaikaisia lainoja lyhen-nettiin yhteensä 628 927 euroa. Kauden aikana ei nostettu uusia lainoja. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa yhteensä 6,826 milj. euroa. Vakavaraisuus oli 24,4 % vuonna 2015 verrattuna edellisen vuoden 21 %:iin. Korkoriskien pienentämiseksi on n. puolet lainakannasta sidottu kiin-teään korkoon. Lainojen jäljellä oleva takaisinmaksuaika on pääasiassa n. 15 vuotta.InvestoinnitInvestoinnit olivat yhteensä 914 766 euroa käsittäen pääasiassa muu-tostyöt biologisen jätteen vastaanottoa ja käsittelyä varten biokaasu-laitoksessa.

Tutkimus- ja kehitystoimintaTutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin tilikauden aikana 7 068 eu-roa (0,05 % liikevaihdosta), joka suurimmaksi osaksi käsitti osallistu-mista LUKE-ohjattuun projektiin, jossa tutkitaan jätevesilietefosforin potentiaalia kasvintuotannossa sekä sen vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen. Sen lisäksi Stormossen osallistui Pohjan-maan Liiton ja VaasanYliopiston johdolla WasaLabs-projektiin yhdessä Wärtsilän, Vaasan Veden, Westenergyn, Fin FurLabin ja BotniaLabin kanssa. Vuoden ai-kana jatkui maanlaajuinen ARVI-projekti (Material Value Chains – Ma-teriaalien arvovirrat), jonka tavoitteena on materiaalivirtojen hallinta ja niiden arvopotentiaalin talteenotto.

FinansieringLikviditeten var tillfredsställande under perioden. Långfristiga lån amorterades totalt 628 927 euro. Under perioden har inga nya lån upptagits. De långfristiga lånen uppgick vid årets slut till sammanlagt 6,826 milj. euro. Soliditeten uppgick år 2015 till 24,4 % jämfört med föregående års 21 %. För att minska ränteriskerna har ca hälften av lånestocken bundits till fast ränta. Lånen löper i huvudsak med en återstående återbetal-ningstid om ca 15 år.

InvesteringarInvesteringarna, som uppgick till totalt 914 776 euro, omfattade främst ändringsarbeten för mottagning och behandling av biologiskt avfall i biogasanläggningen.

Forsknings- och utvecklingsverksamhetFör forskning och utveckling användes under perioden 7 068 euro (0,05 % av omsättningen), som i huvudsak gällde deltagande i ett LUKE-styrt projekt, där man undersöker möjligheterna att tillvarata fosfor i avloppsslam för växtodling samt dess inverkan på miljön och livsmedelssäkerheten. Dessutom deltog Stormossen i WasaLabs-pro-jektet, som genomfördes i regi av Österbottens Förbund och Vaa-san Yliopisto, tillsammans med Wärtsilä, Vasa Vatten, Westenergy, Fin FurLab och BotniaLab. Under året fortsatte det landsomfattande ARVI-projektet (Material Value Chains), vars målsättning är att uppnå kontroll över materialströmmarna och tillvaratagande av värdepoten-tialen i materialströmmarna.

SIJ. PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ INV. KAPITAL, %

5

10

2013 2014 201520122011

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO / AVKASTN. PÅ EGET KAPITAL, %

10

-10

-20

-30

0

20

2011 2013 2014 2015

2012

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

57

Tulevan kehityksen arviointiStormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjas-sa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016. Yhdys-kuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää mate-riaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Stormossen täyttää jo nyt nämä tavoitteet. EU-komission joulukuussa 2015 julkaiseman Kiertotalouspa-ketin mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä hyö-dynnetään yhteiskuntajätteestä vähintään 60 % ja vuonna 2030 vähintään 65 %. Myös nämä tavoitteet ovat linjassa Stormossenin strategian kanssa, jonka mukaan pyritään vähentämään biojätteen määrää polttoon menevästä jätteestä. Uudistuva laki julkisista han-kinnoista saattaa vaikuttaa kunnallisten jäteyhtiöiden toimintaan tulevaisuudessa. Tämän lisäksi jätelain mukainen vastuunjako kun-nallisten ja yksityisten toimijoiden välillä saattaa muuttua, joka ra-joittaisi kunnallisten jäteyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota palveluja yksityissektorille.

Yhtiön tulos vuodelle 2015Tilinpäätös osoittaa 582 815,04 € voittoa vuodelta 2015. Hallitus esittää, että• voitto kirjataan voitto-/tappiotilille yhtiön omaan pääomaan;• tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Bedömning av framtida utvecklingDe beslut om förbränning och biogasproduktion/förädling som Stormossen har fattat, är i linje med den riksomfattande avfallspla-nen. Avfallsplanen omfattar målsättningarna för avfallshanteringen i Finland fram till år 2016. I fråga om kommunalt avfall är målet att återvinna 50 % som material, förbränna och återvinna som energi 30 % och slutdeponera högst 20 % av avfallet. Dessa målsättningar uppfyller Stormossen redan. Enligt Cirkulärekonomipaketet, som EU-kommissionen publi-cerade i december 2015, är målsättningen att minst 60 % av det kommunala avfallet återanvänds och återvinns fram till 2025 och minst 65 % fram till 2030. De här nya målen är också i linje med Stormossens strategi att reducera bioavfallet i det brännbara avfal-let. De kommunala avfallsbolagens verksamhet kan komma att påverkas av hur den nya lagen om offentlig upphandling kommer att utformas. Därtill kan ansvarsfördelningen för kommunalt avfall enligt avfallslagen komma att omfördelas mellan kommunala och privata aktörer, vilket kan begränsa de kommunala avfallsbolagens möjligheter att erbjuda tjänster för den privata sektorn.

Bolagets resultat för 2015 Bokslutet utvisar för år 2015 en vinst om 582 815,04 euro. Styrelsen föreslår, att• vinsten bokas mot egna kapitalet på vinst/förlustkontot;• ingen dividend utdelas för räkenskapsperioden.

2013 2014 2015201220112 000

6 000

10 000

4 000

8 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

TASEEN LOPPUSUMMA / BALANSOMSLUTNING, 1 000 EURNETTOTULOS / NETTORESULTAT, 1 000 EUR

500

600

700

800

400

300

200

100

-100

-200

-300

-400

-500

-600

-700

0

2013 2014 2015

2012

2011

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

58

1. 1. - 31. 12. 2015 1. 1. - 31. 12. 2014

Liikevaihto 13 624 707,68 * 12 038 060,17 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön 75 907,30 1) 88 036 ,05 Tillverkning för eget bruk

Liiketoiminnan muut tuotot 139 894,38 2) 215 287,78 Övriga rörelseintäkter

Materiaalit ja palvelut Material och tjänster

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenheter och varor

Ostot tilikauden aikana -370 554,05 -384 823,15 Inköp under räkenskapsperioden

Varastojen muutos 37 232,31 0 Förändring av lager

Ulkopuoliset palvelut -7 913 697,11 -8 247 018,85 3) -5 954 373,41 -6 339 196,54 Köpta tjänster

Henkilöstökulut Personalkostnader

Palkat ja palkkiot -1 695 283,21 4) -1 842 875,01 Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Lönebikostnader

Eläkekulut -301 806,69 -316 992,50 Pensionskostnader

Muut henkilöstösivukulut -68 300,94 -2 065 390,84 -73 176,03 -2 233 043,54 Övriga lönebikostnader

Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot -913 668,24 5) -950 070,34 Avskrivningar enligt plan

Liiketoiminnan muut kulut -2 123 397,71 6) -2 409 454,41 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto (-tappio) 491 033,72 409 619,15 Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja -kulut 7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot 24 502,68 9 635,70 Ränte- och finansiella intäkter

Korko- ja rahoituskulut -92 957,04 -68 454,36 -108 060,51 -98 424,81 Ränte- och finansiella kostnader

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 422 579,36 311 194,34 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster

Satunnaiset erät Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Extraordinarie intäkter

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Extraordinarie kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

422 579,36 311 194,34Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter

Tilinpäätössiirrot 8) Bokslutsdispositioner

Poistoeron lisäys (-) tai Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+) -194 484,48 -228 773,15 avskrivningsdifferens

Tuloverot Inkomstskatter

Tilikauden verot -34 991,61 0,00 Räkenskapsperiodens skatt

Aikaisempien tilikausien verot 389 711,77 354 720,16 0,00 0,00 Tidigare räkenskapsperioders skatter

Tilikauden voitto (tappio) 582 815,04 82 421,19 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

TULOSLASKELMA RESULTATRÄKNING

* Viittaus liitetietoihin. / Hänvisning till noterna.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

59

1. 1. - 31. 12. 2015 1. 1. - 31. 12. 2014

Liikevaihto 13 624 707,68 * 12 038 060,17 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön 75 907,30 1) 88 036 ,05 Tillverkning för eget bruk

Liiketoiminnan muut tuotot 139 894,38 2) 215 287,78 Övriga rörelseintäkter

Materiaalit ja palvelut Material och tjänster

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenheter och varor

Ostot tilikauden aikana -370 554,05 -384 823,15 Inköp under räkenskapsperioden

Varastojen muutos 37 232,31 0 Förändring av lager

Ulkopuoliset palvelut -7 913 697,11 -8 247 018,85 3) -5 954 373,41 -6 339 196,54 Köpta tjänster

Henkilöstökulut Personalkostnader

Palkat ja palkkiot -1 695 283,21 4) -1 842 875,01 Löner och arvoden

Henkilöstösivukulut Lönebikostnader

Eläkekulut -301 806,69 -316 992,50 Pensionskostnader

Muut henkilöstösivukulut -68 300,94 -2 065 390,84 -73 176,03 -2 233 043,54 Övriga lönebikostnader

Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot -913 668,24 5) -950 070,34 Avskrivningar enligt plan

Liiketoiminnan muut kulut -2 123 397,71 6) -2 409 454,41 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto (-tappio) 491 033,72 409 619,15 Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja -kulut 7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot 24 502,68 9 635,70 Ränte- och finansiella intäkter

Korko- ja rahoituskulut -92 957,04 -68 454,36 -108 060,51 -98 424,81 Ränte- och finansiella kostnader

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 422 579,36 311 194,34 Vinst (-förlust) före extraordinarie poster

Satunnaiset erät Extraordinarie poster

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Extraordinarie intäkter

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Extraordinarie kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

422 579,36 311 194,34Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter

Tilinpäätössiirrot 8) Bokslutsdispositioner

Poistoeron lisäys (-) tai Ökning (-) eller minskning (+) av

vähennys (+) -194 484,48 -228 773,15 avskrivningsdifferens

Tuloverot Inkomstskatter

Tilikauden verot -34 991,61 0,00 Räkenskapsperiodens skatt

Aikaisempien tilikausien verot 389 711,77 354 720,16 0,00 0,00 Tidigare räkenskapsperioders skatter

Tilikauden voitto (tappio) 582 815,04 82 421,19 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

RESULTATRÄKNING

VASTAAVAA 31. 12. 2015 31. 12. 2014 AKTIVA

Pysyvät vastaavat Bestående aktiva

Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar

Aineettomat oikeudet 13 558,76 13 558,76 Immateriella rättigheter

Muut pitkävaikutteiset menot 195 027,16 208 585,92 211 569,54 225 128,30 Övriga utgifter med lång verkningstid

Aineelliset hyödykeet Materiella tillgångar

Maa-alueet 568 278,84 568 278,84 Jordområden

Rakennukset ja rakennelmat 2 488 381,56 2 681 542,72 Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto 1 993 052,69 1 653 531,42 Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet 4 188 229,83 4 281 675,32 Övriga materiella tillgångar

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

hankinnat445 673,70 9 683 616,62 480 937,96 9 665 966,26

Förskottsbetalningar och pågående

anskaffningar

Sijoitukset Placeringar

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 4 201 418,68 9) 4 201 418,68 Andelar i ägarintresseföretag

Muut osakkeet ja osuudet 3 265,85 4 204 684,53 3 265,85 4 204 684,53 Övriga aktier och andelar

Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva

Vaihto-omaisuus 37 232,31 0,00 Omsättningstillgångar

Saamiset Fordringar

Lyhytaikaiset Kortfristiga

Myyntisaamiset 1 377 025,78 1 048 407,24 Kundfordringar

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 66 337,38 50 080,72 Fordringar hos ägarintresseföretag

Siirtosaamiset 114 582,30 1 557 945,46 109 852,46 1 208 340,42 Resultatregleringar

Rahat ja pankkisaamiset 714 237,03 247 866,90 Kassa och bankfordringar

Vastaavaa yhteensä 16 406 301,87 15 551 986,41 Aktiva totalt

VASTATTAVAA PASSIVA

Oma pääoma 10) Eget kapital

Osakepääoma 690 000,00 11) 690 000,00 Aktiekapital

Vararahasto 113 563,78 113 563,78 Reservfond

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 002 445,82 920 024,63Balanserad vinst (förlust) från

tidigare räkenskapsperioder

Tilikauden voitto (tappio) 582 815,04 2 388 824,64 82 421,19 1 806 009,60 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Ackumulerade bokslutsdisp.

Poistoero 2 014 576,30 12) 1 820 091,82 Avskrivningsdifferens

Pakolliset varaukset Obligatoriska avsättningar

Jälkihoitovaraus 2 721 088,26 13) 2 579 822,77 Avsättn. för återst. av avstj.plats

Vieras pääoma Främmande kapital

Pitkäaikainen Långfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta 6 196 628,58 14) 6 825 555,78 Skulder till kreditinstitut

Lyhytaikainen Kortfristigt

Lainat rahoituslaitoksilta 628 927,20 1 122 529,37 Skulder till kreditinstitut

Kassalaina, Vaasan Kaupunki 500 000,00 500 000,00 Kassalån, Vasa Stad

Ostovelat 562 772,45 466 855,49 Leverantörsskulder

Velat omistusyhteysyrityksille 393 097,55 7 026,55 Skulder till ägarintresseföretag

Laskennalliset verovelat 260 325,39 0,00 Kalkylmässiga skatteskulder

Muut velat 98 854,73 36 231,87 Övriga skulder

Siirtovelat 641 206,77 3 085 184,09 387 863,16 2 520 506,44 Resultatregleringar

Vieras pääoma yhteensä 9 281 812,67 9 346 062,22 Främmande kapital totalt

Vastattavaa yhteensä 16 406 301,87 15 551 986,41 Passiva totalt

TASE BALANSRÄKNING

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

60

1. 1. – 31. 12. 2015 1. 1. – 31. 12. 2014

Liiketoiminnan kassavirta Rörelseverksamhetens kassaflöde

Liikevoitto 491 033,72 409 619,15 Rörelsevinst

Oikaisut liikevoittoon: Korrektivposter:

Suunnitelman mukaiset poistot 913 668,24 950 070,34 Avskrivningar enligt plan

Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua 141 265,49 1 054 933,73 -287 023,40 663 046,94 Övriga intäkter och kostnader som inte

medfört betalning

Rahoitustuotot ja -kulut -68 454,36 -98 424,81 Finansiella intäkter och kostnader

Satunnaiset erät 0,00 0,00 Extraordinära poster

Maksetut välittömät verot 354 720,16 0,00 Betalda direkta skatter

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 832 233,25 974 241,28 Kassaflöde före ändring i rörelsekapital

Käyttöpääoman muutos: Förändring i rörelsekapital:

Lyhytaikaisten korottomien liike-

saamisten lisäys(-)/vähennys(+)-349 605,04 602 710,88

Ökning(-)/Minskning(+) av kort-

fristiga räntefria fordringar

Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/ vähennys(+) -37 232,31 0,00Ökning(-)/Minskning(+) av

omsättningstillgångar

Lyhytaikaisten korottomien

velkojen lisäys(+)/vähennys(-)1 058 279,82 671 442,47 -1 772 853,19 -1 170 142,31

Ökning(+)/Minskning(-) av kort-

fristiga räntefria skulder

A. Liiketoiminnan rahavirta 2 503 675,72 -195 901,03 A. Rörelseverksamhetens kassaflöde

Investointien kassavirta Investeringarnas kassaflöde

Investoinnit aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin -914 776,22 -2 035 331,24

Investeringar i immateriella och

materiella tillgångar

B. Investointien kassavirta -914 776,22 -2 035 331,24 B. Investeringarnas kassaflöde

Rahoituksen kassavirta Finansieringens kassaflöde

Lyhytaikaisten lainojen nostot 0,00 993 602,17 Upptagna kortfristiga lån

Lyhytaikaisten lainojen maksut -493 602,17 0,00 Betalning av kortfristiga lån

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0,00 1 000 000,00 Upptagna långfristiga lån

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -628 927,20 -1 122 529,37 -566 427,20 1 427 174,97 Amortering av långfristiga lån

C. Rahoituksen kassavirta -1 122 529,37 1 427 174,97 C. Finansieringens kassaflöde

Rahavarojen muutos [A+B+C] 466 370,13 -804 057,30 Förändring av likvida medel [A+B+C]

lisäys(+)/vähennys(-) ökning(+)/minskning(-)

Rahavarat 1. 1. 247 866,90 1 051 924,20 Likvida medel 1. 1.

Rahavarat 31. 12. 714 237,03 247 866,90 Likvida medel 31. 12.

RAHOITUSLASKELMA FINANSIERINGSANALYS

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

61

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT / BOKSLUTETS NOTER

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Käyttöomaisuuden arvostusKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudel-lisen pitoajan perusteella. Ensimmäisenä käyttöönottovuotena suunnitelman mukainen poisto on puolet suunnitelman mukaisesta vuosittaisen poiston määrästä.

BOKSLUTSPRINCIPER

Värdering av anläggningstillgångarAnläggningstillgångarna har upptagits i balansräkningen enligt direkta anskaffnings-kostnader med avdrag för planenliga avskrivningar. De planenliga avskrivningarna har beräknats som jämna avskrivningar baserade på anläggningstillgångarnas ekonomiska livstid. Under första ibruktagningsåret är den planenliga avskrivningen hälften av den planenliga årliga avskrivningen.

Poistoajat ovat: Avskrivningstiderna är:

Aineettomat oikeudet Immateriella rättigheter

Metsäajotie 5 v. / år Skogsbilväg

Rakennukset ja rakennelmat: Byggnader och konstruktioner:

Konttorirakennus 30 v. / år Kontorsbyggnad

Tuotantorakennukset: Produktionsbyggnader:

- rakennukset 25 v. / år - byggnader

- bioreaktorit 20 v. / år - bioreaktorer

Kevyet rakennelmat 10 - 15 v. / år Lätta konstruktioner

Tiet 10 v. / år Vägar

Uusi jätekeskus Nya avfallscentret

Vesialtaat 40 v. / år Vattenbassänger

Kompostointi- ja käsittelykentät 10 v. / år Komposterings- och behandlingsfält

Yhdyskuntajätteen sijoitusalueet I-III täyttöaste / fyllnadsgrad Deponiområden för samhällsavfall I-III

Ongelmajätteen sijoitusalue täyttöaste / fyllnadsgrad Deponiområdet för problemavfall

Suunnittelukustannukset 10 v. / år Planeringskostnader

Koneet ja kalusto Maskiner och inventarier

Tuotantokoneet 10 v. / år Produktionsmaskiner

Atk- sekä konttorikoneet ja -laitteet 5 v. / år Adb- samt kontorsmaskiner och -anläggningar

Muut laitteet ja kalusteet 5 v. / år Övriga maskiner och inventarier

3-vuoden irtaimisto (poistetaan kolmen

vuoden aikana tasapoistoin)3 v. / år

3-års inventarier (avskrivs på tre år med jämna

avskrivningar)

Muut aineelliset hyödykkeet Övriga materiella nyttigheter

Asfaltointi 5 v. / år Asfaltering

Atk-ohjelmat 4 v. / år Adb-program

Kehityskustannukset 5 v. / år Utvecklingskostnader

Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset velat muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat kulut.

Poster i främmande valutaSkulder i utländska valutor omvandlas till euro enligt bokslutsdagens kurs.

OmsättningstillgångarDe rörliga utgifterna har upptagits i anskaffningsutgiften och för tillverk-ningen av omsättningstillgångarna.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

62

2015 2014

1) Valmistus omaan käyttöön 1) Tillverkning för eget bruk

Sähkön tuotanto omaan käyttöön 75 907,30 88 036,05 Produktion av elektricitet för eget bruk

2) Liiketoiminnan muut tuotot 2) Övriga rörelseintäkter

Hall. henkilöstöpalv. omistusyhteysyrityksille 23 585,18 34 175,41 Admin. personaltj. till ägarintresseföretag

Avustukset 9 762,29 39 682,24 Bidrag

Tonttivuokra 0 856,00 Tomtarrende

Vuokratulot 40 400,00 34 400,00 Hyresintäkter

Myydyt palvelut omistusyhteysyrityksille 0 20 639,53 Sålda tjänster till ägarintresseföretag

Muut tuotot 45 512,69 6 796,75 Övriga intäkter

Vakuutuskorvaukset 20 634,22 78 737,85 Försäkringsersättningar

139 894,38 215 287,78

3) Ulkopuoliset palvelut 3) Köpta tjänster

Alihankintapalvelut 523 273,13 493 217,44 Underleveranstjänster

Korjaus- ja huoltopalvelut 382 327,91 501 918,63 Reparations- och underhållstjänster

Kuljetuspalvelut 1 013 375,34 782 090,80 Transporttjänster

Muut ulkopuoliset palvelut 243 027,26 226 437,83 Övriga köpta tjänster

Käsittelypalvelut: Behandlingstjänster:

Käsittelymaksut, Ewapower 84 415,80 84 205,79 Behandlingsavgifter, Ewapower

Käsittelymaksut, Westenergy 4 631 707,19 3 203 493,77 Behandlingsavgifter, Westenergy

Muut käsittelymaksut 255 949,43 99 865,00 Övriga behandlingsavgifter

Vesi ja jätevesi 463 815,15 270 639,01 Vatten och avlopp

Energia ja lämpö 288 813,58 261 506,55 Energi och värme

Muut 26 992,32 30 998,59 Övrigt

7 913 697,11 5 954 373,41

4) Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

4) Noter angående personalen och medlemmar av förvaltning-sorgan

Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärinUnder räkenskapsperioden var antalet anställda i företaget i

genomsnitt

Toimihenkilöt 20 20 Tjänstemän

Työntekijät 24 27 Arbetare

44 47

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot

Verkställande direktörens lön samt arvoden åt medlemmar i styrelse

Palkat ja palkkiot 108 360,00 100 817,55 Löner och arvoden

5) Poistot ja arvonalentumiset 5) Avskrivningar och värdeminskningar

Suunnitelman mukaiset poistot Avskrivningar enligt plan

Aineettomat oikeudet 26 509,38 23 372,19 Immateriella rättigheter

Rakennukset ja rakennelmat 314 099,17 464 336,01 Byggnader och konstruktioner

Koneet ja kalusto 343 142,58 292 270,45 Maskiner och inventarier

Muut aineelliset hyödykkeet 229 917,11 170 091,69 Övriga materiella tillgångar

913 668,24 950 070,34

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT RESULTATRÄKNINGENS NOTER

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

63

2015 2014

6) Liiketoiminnan muut kulut 6) Övriga rörelsekostnader

Vapaaehtoiset henkilöstökulut 133 612,36 163 256,52 Frivilliga personalkostnader

Vuokrat 349 304,66 396 694,79 Hyror

Tiedotus 210 868,30 210 868,30 Information

Jätevero *) 254 988,00 233 410,00 Avfallsskatt *)

Loppusijoituspaikkojen jälkihoito 27 140,51 466 011,48 Återställande av deponier

Jälkihoitovarausten muutos **) 141 265,49 -287 023,40 Förändr. i avsättn. för återst. av deponier **)

Kiinteistöjen hoitokulut 193 934,80 268 584,56 Fastighetsskötsel

Ekopisteet 31 208,63 81 861,86 Ekopunkter

Hallinto 459 352,99 522 777,46 Administration

Jätelautakunta 194 746,00 114 577,92 Avfallsnämnden

Muut kulut 126 975,97 238 434,92 Övriga kostnader

2 123 397,71 2 409 454,44

*) Jätevero1.9.1996 voimaan tulleen jäteverolain mukaiset jäteverot on

kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Perittäviin jätteenkäsittely-

maksuihin sisältyvät vero-osuudet on kirjattu liikevaihtoon.

*) AvfallsskattAvfallsskatt, i enlighet med avfallsskattelagen av den 1.9.1996,

har bokats bland övriga rörelsekostnader. Skatteandelarna

som ingår i de debiterade avfallshanteringsavgifterna ingår i

omsättningen.

**) Muihin kuluihin sisältyvät pakolliset varaukset **) Avsättningar som ingår i övriga kostnader

Uuden loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos 24 706,50 12 813,46 Förändr. i avsättn. för nya deponin

Vanhan loppusij.paikan jälkihoitovarauksen muutos 116 558,99 -299 836,86 Förändr. i avsättn. för gamla deponin

Varausten muutos yhteensä, lisäys+/vähennys- 141 265,49 -287 023,40 Förändr. i avsättningar totalt, ökn.+/minskn.-

Stormossenin vanha loppusijoituspaikka poistettiin käytöstä

31.12.2004. Jälkihoitokustannukset, ns. sulkemiskustannukset,

tulevat olemaan yhteensä n. 3,6 M€ 24.1.2016 tarkistetun

kustannusarvion mukaan. Vuonna 2015 kirjattiin 140 000 €:n

lisävaraus. Tähän asti toteutuneita sulkemiskustannuksia ovat

yhteensä 1,9 M€, josta 23 441 € vuonna 2015. Perustuen

edellä mainittuun kustannusarvioon, jota on indeksikorjattu,

kirjataan uuden loppusijoituspaikan osalta jälkihoitovarauksen

määrä, joka vastaa loppusijoituspaikalle vuosittain loppusijoitettua

jätemäärää. Varaus on verovähennyskelvoton erä.

Den gamla deponin vid Stormossen togs ur bruk 31.12.2004.

Kostnaden för återställande av gamla deponin, s.k. stängnings-

kostnaden, uppgår till totalt ca 3,7 M€ enligt 24.1.2016 uppda-

terat kost-nadsförslag. Under år 2015 bokades en tilläggs-av-

sättning om 140 000 €. Totalt uppgår hittills förverkligade

stängningskostnader till 1,9 M€, varav 23 441 € år 2015.

Baserat på ovan nämnda kostnadsförslag, jämte indexjustering,

görs avsättning för återställande av den nya deponin för ett

belopp motsvarande på deponin årligen slutdeponerad avfalls-

mängd. Avsättningarna är inte avdragbara i beskattningen.

Tilintarkastuspalkkiot Revisionsarvoden

Ernst & Young Oy 10 827,00 9 591,00 Ernst & Young Ab

7) Rahoitustuotot ja kulut 7) Finansiella intäkter och kostnader

Korko- ja rahoitustuotot: Ränte- och finansiella intäkter:

Muut korko- ja rahoitustuotot Övriga ränte- och finansiella intäkter

Muilta 24 502,68 9 635,70 Av övriga

Korkokulut ja muut rahoituskulut: Räntekostnader och övr. finansiella kostnader:

Muille -92 957,04 -108 060,51 Till övriga

-68 454,36 -98 424,81

8) Tilinpäätössiirrot 8) Bokslutsdispositioner

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus. -194 484,48 -228 773,15 Differensen mellan avskrivningar enligt plan och avskrivningar

i beskattningen.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT RESULTATRÄKNINGENS NOTER

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

64

Jätelain 44 §:n mukainen toiminnan erittely(v. 2013 alkaen)

2015 2014Särredovisad verksamhet enligt Avfallslagens § 44 (fr.o.m. 2013)

Toiminnan tuotot: *) Verksamhetens intäkter: *)

Lakisääteinen toiminta 11 376 874,43 11 321 805,90 Lagstadgad verksamhet

Markkinaehtoinen toiminta 2 463 634,93 1 019 578,10 Affärsmässig verksamhet

Toiminnan tuotot yhteensä 13 840 509,36 12 341 384,00 Verksamhetens intäkter totalt

Toiminnan kulut: **) Verksamhetens kostnader: **)

Lakisääteinen toiminta -11 581 591,28 -11 452 575,93 Lagstadgad verksamhet

Markkinaehtoinen toiminta -1 836 339,72 -577 613,73 Affärsmässig verksamhet

Toiminnan kulut yhteensä -13 417 931,00 -12 030 189,66 Verksamhetens kostnader totalt

Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja:Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och

skatter:

Lakisääteinen toiminta -204 716,85 -130 770,03 Lagstadgad verksamhet

Markkinaehtoinen toiminta 627 295,21 441 964,37 Affärsmässig verksamhet

Toiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja yhteensä

422 578,36 311 194,34Verksamhetens resultat före bokslutsdispositioner och skatter totalt

* Ekomaksut kohdistuvat lakisääteiseen toimintaan. Käsittely- ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tuleva jätemääriä, jotka tallennetaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen kuormakohtaisesti. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetie-toihin, jotka siirtyvät laskutukseen. Siten tulot on ryhmitelty lakisääteiseen ja markkinaehtoiseen toimintaan. Hyötyjätteiden myynnistä saadut tulot on alkuperän mukaan jaettu sisään tulevien jätemäärien suhteen. Liiketoiminnan muut tulot on ensisijaisesti kohdistettu suoraan joko lakisääteiseen tai markkinaehtoiseen toimintaan ja toissijaisesti toimintojen myyntitulojen suhteen.

* Ekoavgifterna gäller den lagstadgade verksamheten. Fördelningsgrunden för behandlings- o.a. avgifter och intäkter är inkommande avfalls-mängder, som registreras i vågprogrammet i samband med vägningen per lass. Ursprungsuppgifterna sparas i vågprogrammets produktupp-gifter och överförs till faktureringen. På så vis fördelas intäkterna i lagstadgad och affärsmässig verksamhet. Intäkterna från försäljningen av återvinnbart avfall fördelas enligt inkommande avfallsmängders ursprung. Rörelsens övriga intäkter har i första hand hand fördelats direkt på antingen lagstadgad eller affärsmässig verksamhet och i andra hand enligt försäljningsintäkterna för verksamheterna.

** Toiminnan kulut on käsitelty kustannuspaikkakohtaisesti ja hallinnon kulut vyörytetty kustannuspakoille, jonka jälkeen toiminnan kulut on mahdollisimman pitkälti kohdistettu suoraan toimintoihin tai tiettyyn jätevirtaan. Loput kustannukset on kohdistettu toimintoihin sisään tule-vien jätemäärien mukaan. Poistot, korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan.

** Verksamhetens kostnader har fördelats per kostnadsställe och administrationens kostnader har överfförts på kostnadsställena i möjligaste mån direkt på verksamheterna eller på vissa avfallsströmmar. Resten av kostnaderna har fördelats på verksamheterna enligt inkommande avfallsmängder. Avskrivningar, ränteintäkter och -kostnader har fördelats enligt inkommande avfallsmängder.

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

65

VASTAAVAA 2015 2014 AKTIVA

9) Osuudet omistusyhteysyrityksissä 9) Andelar i ägarintresseföretag

Westenergy Oy Ab, Mustasaari Westenergy Oy Ab, Korsholm

Osakkeiden lkm, kpl 3 953 873 3 953 873 Antal aktier, st.

Omistusosuus 32,95 % 32,95 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 3 953 873,00 3 953 873,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 3 953 873,00 3 953 873,00 Bokföringsvärde

Westenergy Oy Ab 31.12. Alust./Prel. Alust./Prel. Westenergy Oy Ab 31.12.

Osakepääoma 12 000 000,00 12 000 000,00 Aktiekapital

Edellisten tilikausien voitto/-tappio -326 318,13 -323 190,08 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

Tilikauden tulos -1 506,79 -3 128,05 Räkenskapsperiodens resultat

-327 824,92 -326 318,13

Oma pääoma kauden lopussa 11 672 175,08 11 673 681,87 Eget kapital vid periodens utgång

Ewapower Ab Oy, Pietarsaari Ewapower Ab Oy, Jakobstad

Osakkeiden lkm, kpl 21 21 Antal aktier, st.

Omistusosuus 50 % 50 % Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 247 545,68 247 545,68 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 247 545,68 247 545,68 Bokföringsvärde

Ewapower Ab Oy 31.12. Alust./Prel. Ewapower Ab Oy 31.12.

Osakepääoma 353 194,65 353 194,65 Aktiekapital

Ylikurssirahasto 252 281,89 252 281,89 Överkursfond

605 476,54 605 476,54

Edellisten tilikausien voitto/-tappio 720 770,58 695 552,18 Balanserad vinst/-förlust från tid. år

Tilikauden tulos -23 004,49 25 218,40 Räkenskapsperiodens resultat

697 766,09 720 770,58

Oma pääoma kauden lopussa 1 303 242,63 1 326 247,12 Eget kapital vid periodens utgång

Aktia Oyj, Helsinki Aktia Abp, Helsingfors

Osakkeiden lkm, A-sarja, kpl 0 3 522 Antal aktier, serie A, st.

Omistusosuus - - Ägarandel

Merkintähinta/Hankintameno 0,00 0,00 Teckningspris/Anskaffningsutgift

Kirjanpitoarvo 0,00 0,00 Bokföringsvärde

TASEEN LIITETIEDOT BALANSRÄKNINGENS NOTER

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

66

VASTATTAVAA 2015 2014 PASSIVA

10) Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot näiden erien välillä tilikauden aikana

10) Ökningar och minskningar i posternai det egna kapitalet samt överföringar mellan dessa poster under räkenskapsperioden

Osakepääoma 1. 1. 690 000,00 690 000,00 Aktiekapital 1. 1.

Muutos 0,00 0,00 Förändring

Osakepääoma 31. 12. 690 000,00 690 000,00 Aktiekapital 31. 12.

Osakeanti 1.1. 0,00 0,00 Aktieemission 1. 1.

Muutos 0,00 0,00 Förändring

Osakeanti 31. 12. 0,00 0,00 Aktieemission 31. 12.

Vararahasto 1. 1. 113 563,78 113 563,78 Reservfond 1. 1.

Muutos 0,00 0,00 Förändring

Vararahasto 31. 12. 113 563,78 113 563,78 Reservfond 31. 12.

Edellisten tilikausien voitto 1. 1. 1 002 445,82 920 024,63 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 1. 1.

Osingonjako 0,00 0,00 Dividendutdelning

Edellisten tilikausien voitto 31. 12. 1 002 445,82 920 024,63 Vinst från föreg. räkenskapsperioder 31. 12.

Tilikauden voitto (-tappio) 582 815,04 82 421,19 Räkenskapsperiodens vinst/-förlust

Oma pääoma yhteensä 2 388 824,64 1 806 009,60 Eget kapital totalt

Voitonjakokelpoiset varat 1 585 260,86 1 002 445,82 Utdelningsbara vinstmedel

11) Osakepääoma 11) Aktiekapital

Osakkeenomistajat Aktieägare

Vaasan kaupunki 375 000,00 375 000,00 Vasa stad

Mustasaaren kunta 195 000,00 195 000,00 Korsholms kommun

Vöyrin kunta 45 000,00 45 000,00 Vörå kommun

Maalahden kunta 30 000,00 30 000,00 Malax kommun

Isonkyrön kunta 30 000,00 30 000,00 Storkyro kommun

Korsnäsin kunta 15 000,00 15 000,00 Korsnäs kommun

690 000,00 690 000,00

12) Tilinpäätössiirtojen kertymä 12) Tilinpäätössiirtojen kertymä

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä

poistoerosta.2 014 576,30 1 820 091,82

Ackumulerade bokslutsdispositioner består av

de ackumulerade avskrivningsdifferenserna.

13) Pakolliset varaukset 13) Avsättningar

Vanhan kaatopaikan jälkihoitovaraus 2 007 991,81 1 891 432,82 Avsättn. för återställ. av gamla avstj.platsen

Uuden kaatopaikan jälkihoitovaraus 713 096,45 688 389,95 Avsättn. för återställ. av nya avstj.platsen

2 721 088,26 2 579 822,77

14) Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viidenvuoden kuluttua 14) Skulder, vilka förfaller senare än fem år

Lainat rahoituslaitoksilta 3 773 419,78 4 162 346,98 Skulder till kreditinstitut

Antal aktier Andel

25 54,35 %

13 28,26 %

3 6,52 %

2 4,35 %

2 4,35 %

1 2,17 %

46 100,00 %

Osakk. lkm Osuus

25 54,35 %

13 28,26 %

3 6,52 %

2 4,35 %

2 4,35 %

1 2,17%

46 100,00 %

TASEEN LIITETIEDOT BALANSRÄKNINGENS NOTER

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

67

Aine

etto

mat

oike

udet

/Im

mat

erie

llarä

ttig

hete

r

Maa

-alu

uet /

Jord

områ

den

Rake

nnuk

set/

Bygg

nade

r

Kone

et ja

kalu

sto/

M

aski

ner

och

inve

ntar

ier

Muu

t ain

eell.

hyöd

ykke

et /

Övr

iga

mat

.til

lgån

gar

Kesk

ener

äise

tha

nkin

nat /

På

gåen

dean

skaf

fnin

gar

Osa

kkee

t ja

osuu

det /

Aktie

r oc

han

dela

r

Yhte

ensä

/To

talt

Han

kint

amen

o 1.

1.

947

345,

4356

8 27

8,84

9 52

8 22

1,82

7 93

5 03

5,34

9 84

8 10

9,27

480

937,

964

204

684,

5333

512

613

,19

Ans

kaff

ning

sutg

ift 1

. 1.

Lisä

ykse

t9

967,

000,

0012

0 93

8,01

682

663,

8513

6 47

1,62

116

878,

740,

001

066

919,

22Ö

knin

gar

Vähe

nnyk

set

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

-152

143

,00

0,00

-152

143

,00

Min

skni

ngar

Tilik

aude

n in

vest

oinn

it91

4 77

6,22

Räke

nska

pspe

riod

ens

inve

ster

inga

r

Han

kint

amen

o 31

. 12.

957

312,

4356

8 27

8,84

9 64

9 15

9,83

8 61

7 69

9,19

9 98

4 58

0,89

445

673,

704

204

684,

5334

427

389

,41

Ans

kaff

ning

sutg

ift 3

1. 1

2.

Kert

ynee

t poi

stot

ja a

rvon

ale

nnuk

set 1

. 1.

722

217,

130,

006

846

679,

106

281

503,

925

566

433,

950,

000,

0019

416

834

,10

Ack

umul

erad

e av

skriv

ning

ar o

ch

värd

emin

skni

ngar

1. 1

.

Tilik

aude

n po

isto

t26

509

,38

0,00

314

099,

1734

3 14

2,58

229

917,

110,

000,

0091

3 66

8,24

Perio

dens

avs

kriv

ning

ar

Arv

onal

ennu

kset

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

Värd

emin

skni

ngar

Kert

ynee

t poi

stot

ja

arvo

n al

ennu

kset

31.

12.

748

726,

510,

007

160

778,

276

624

646,

505

796

351,

060,

000,

0020

330

502

,34

Ack

umul

erad

e av

skriv

ning

ar o

ch

värd

emin

skni

ngar

31.

12.

Arv

onko

rotu

kset

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

Upp

skriv

ning

ar

Kirja

npito

arvo

31.

12.

208

585,

9256

8 27

8,84

2 48

8 38

1,56

1 99

3 05

2,69

4 18

8 22

9,83

445

673,

704

204

684,

5314

096

887

,07

Bok

förin

gsvä

rde

31. 1

2.

Tuot

anno

n ko

neid

en ja

laitt

eide

n ki

rjanp

itoar

vo 3

1. 1

2.1

883

514,

081

883

514,

08B

okfö

rings

värd

e fö

r mas

kine

r och

an

lägg

ning

ar i

prod

uktio

nen

31. 1

2.

AIN

EET

TOM

AT J

A A

INEE

LLIS

ET

HYÖ

DY

KK

EET

/ IM

MAT

ERIE

LLA

OC

H M

ATER

IELL

A T

ILLG

ÅN

GA

R31

. 12.

201

5

Aine

ellis

et h

yödy

kkee

t / M

ater

iella

tillg

ånga

r

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

68

2015 2014

Annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset Givna panter och inteckningar givna som säkerhet för skuld

Velat Skulder

Velat, jonka vakuudeksi on annettu kiinteistökiinnityksiä Skulder, för vilka som säkerhet givits inteckning i fastighet

Rahoituslaitoslainat 1 611 548,00 1 611 548,00 Lån från kreditinstitut

Velat, jonka vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys Skulder, för vilka som säkerhet givits företagsinteckning

Rahoituslaitoslainat 1 611 548,00 1 611 548,00 Lån från kreditinstitut

Vakuudet Säkerheter

Kiinteistökiinnitykset yhteensä 2 017 727,56 2 017 727,56 Fastighetsinteckningar totalt

joista pantattu lainojen vakuudeksi 1 681 439,63 1 681 439,63 av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Yrityskiinnitykset yhteensä 840 939,63 840 939,63 Företagsinteckning totalt

joista pantattu lainojen vakuudeksi 588 657,74 588 657,74 av vilka är pantsatta som säkerhet för lån

Leasingvastuut Leasingansvar

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 287 497,85 297 345,57 Förfaller till betalning nästa räkenskapsperiod

Myöhempinä tilikausina maksettavat 373 379,58 623 623,06 Förfaller till betalning senare

Vastuusitoumukset ja muut vastuut Ansvarsförbindelser och andra ansvar

JohdannaisetYhtiön johdannaiset käsittävät koronvaihtosopimuksia. Ko-ronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahoitus-lainojen kiinteä korko vaihtuvaksi koroksi. Puolet lainan määrästä on määritelty viideksi vuodeksi ja puolet kymmeneksi vuodeksi. Vertailukorko määri-tellään kuukauden välein.Nimellisarvo 31.12.2015: 961 040 €.Markkina-arvo 31.12.2014: -89 636 €.

DerivativBolagets derivativ omfattar ränteswap-avtal. Med rän-teswap-avtalen byts den rörliga räntan för bolagets lån från penningsinstitut ut till en fast ränta. Halva lånebeloppet är fastställt för fem år och halva för tio år. Jämförelseräntan bestäms med en månads intervall. Nominellt värde 31.12.2015: 961 040 €. Marknadsvärde 31.12.2014: -89 636 €.

Saastunut mädätysjäämäN. 3 000 tn lietereaktorin mädätysjäämää on v. 2011 saastunut elohopealla, jolloin sitä ei voida hyödyntää. Saas-tuneen mädätysjäämän käsittelyn kustannukset arvioidaan nousevan n. 100 - 200 000 euroon.

Förorenad rötrestCa 3 000 ton rötrest från slamreaktorn har år 2011 förorenats av kvicksilver, vilket innebär att det inte kan återvinnas. Be-handlingen av den förorenade rötresten kommer att medföra kostnader om ca 100 - 200 000 €.

MUUT LIITETIEDOT ÖVRIGA NOTER

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Päiväkirjat Kassapäiväkirja

Päiväkirja atk-tulosteena

Pääkirja Atk-tulosteena

Tasekirja Sidottuna

Förteckning över använda bokföringsböcker

Dagböcker Kassadagbok

Dagbok i adb-utskrift

Huvudbok Adb-utskrift

Balansbok Inbunden

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

69

TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET BOKSLUTETS UNDERTECKNINGARHallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Mustasaari / Korsholm 16. 2. 2016

Håkan AnttilaPuheenjohtaja / Ordförande

Gunbritt TallbäckVarapuheenjohtaja / Viceordförande

Pentti Risberg

Håkan Knip Erkki Lehtimäki

Jaakko Rinta

Dan Örndahl Leif ÅkersToimitusjohtaja / Verkställande direktör

Ernst & Young Oy AbKjell Berts, KHT/CGR

päävastuullinen tilintarkastajahuvudansvarig revisor

Styrelsens och verkställande direktörens underskrifter

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ BOKSLUTSPÅTECKNINGSuoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Över utförd granskning har idag avgivits revisionsberättelse.

Mustasaari / Korsholm 2016

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

70

2011 2012 2013 2014 2015

Liikevaihto 10 356 11 316 11 489 12 038 13 625 Omsättning

Liikevaihdon muutos-% 7,8 % 9,3 % 1,5 % 4,8 % 13,2 % Ändring i omsättning, %

Liiketulos 246 207 471 410 491 Rörelsevinst

Liiketulos, % liikevaihdosta 2,4 % 1,8 % 4,1 % 3,4 % 3,6 % Rörelsevinst, % av omsättningen

Nettotulos 42 -670 453 311 777 Nettoresultat

Nettotulos, % liikevaihdosta 0,4 % -5,9 % 3,9 % 2,6 % 5,7 % Nettoresultat, % av omsättningen

2 016 997 1 683 2 035 915 Investeringar

Taseen loppusumma 17 606 18 258 15 884 15 562 16 406 Balansomslutning

Omavaraisuusaste, % 17,6 % 13,6 % 18,4 % 21,0 % 24,4 % Soliditet, %

Oman pääoman tuotto-% 1,4 % -24,4 % 16,7 % 9,9 % 21,4 % Avkastning på eget kapital, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,5 % 2,4 % 4,8 % 3,8 % 4,8 % Avkastning på investerat kapital, %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 136 % 136 % 109 % 99 % 88 % Relativ skuldsättning, %

Quick ratio 1,2 1,0 0,9 0,6 0,7 Quick ratio

TUNNUSLUVUT(1.000 EUR)

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT / FORMLER FÖR UTRÄKNING AV NYCKELTAL

NYCKELTAL(1.000 EUR)

Nettotulos-% / Nettoresultat, %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Relativ skuldsättning, %

Quick ratio

Omavaraisuusaste, % / Soliditet, %

Oman pääoman tuotto-% / Avkastning på eget kapital, %

Sijoitetun pääoman tuotto-% / Avkastning på investerat kapital, %

nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot)nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

liikevaihto / omsättning

kokonaisvelat ( = vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakot)totala skulder ( = främmande kapital totalt + obligatoriska avsättningar - erhållna förskott)

liikevaihto / omsättning

rahoitusomaisuus / finansieringstillgångar

lyhytaikaiset velat - saadut ennakotkortfristiga skulder - erhållna förskott

oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynäeget kapital + frivilliga avsättningar och avskrivningsdifferens minskat med kalkylmässig skatteskuld

taseen loppusumma - saadut ennakot / balansomslutning - erhållna förskott

nettotulos ( = tilikauden tulos + satunnaiset erät + tilinpäätössiirrot)nettoresultat ( = räkenskapsperiodens resultat + extraordinära poster + bokslutsdispostitioner)

oma pääoma + vapaaeht. varaukset ja poistoero laskennall. verovelalla vähennettynä (keskim. vuoden aikana)eget kapital + friv. avsättningar och avskrivningsdiff. minskat med kalkylmässig skatteskuld (i genomsn. under året)

Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + arvonalentumiset sijoituksistaResultatet före extraordinära poster + ränte- och övriga finansiella kostnader + nedskrivningar på placeringar

taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset (keskim. vuoden aikana)balansomslutning - räntefria skulder - obligatoriska avsättningar (i genomsn. under året)

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

71

REVISIONSBERÄTTELSETILINTARKASTUSKERTOMUS

Kjell Berts, KHT/CGR

Ab Stormossen Oy:n yhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Ab Stormossen Oy:n kirjanpidon, ti-linpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1. 1. – 31. 12. 2015. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, ra-hoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjan-pidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomukses-ta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieetti-siä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkas-tustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkas-tuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpää-töksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mut-ta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellet-tujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimi-van johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioi-minen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perus-taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-denssiä.

LausuntoLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toi-mintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Mustasaari, 15. huhtikuuta 2016

Ernst & Young OyKHT-yhteisö

Till Ab Stormossen Oy:s bolagsstämmaVi har reviderat Ab Stormossen Oy:s bokföring, bokslut, verksamhets-berättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1. 1. – 31. 12. 2015. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrel-sen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bok-föringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryg-gande sätt.

Revisorns skyldigheterVår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhets-¬berättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsens medlemmar eller verkstäl-lande direktören har gjort sig skyldiga till handlingar eller försum-melse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen eller bolagsordningen. En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisions-bevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en betydande inverkan för upprättandet av bokslut och verksamhetsbe-rättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåt-gärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i fö-retagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga uppskatt-ningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.

UtlåtandeEnligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberät-telse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen och bokslutet är konflikt-fria.

Korsholm den 15 april 2016

Ernst & Young AbCGR-samfund

TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVARTA

LOU

DELLIN

EN VA

STUU

/ EKON

OM

ISKT A

NSVA

R

Ab Stormossen OyStormossvägen 5666530 Koivulahti

puh. 010 320 7600 info@stormossen.fiSTORMOSSEN.FI